Tiivistelmä kirjasta Yrityksen taloushallinto tänään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä kirjasta Yrityksen taloushallinto tänään"

Transkriptio

1 Tiivistelmä kirjasta Yrityksen taloushallinto tänään Kirjoittaja: Joose Sauli Julkaisija: Varjovalmennus 2015 Alkusanat... iii Johdanto Kansainvälistyvä tilinpäätös Tilinpäätösanalyysi omistajan näkökulmasta Yrityksen rahoitus tänään Laskentatoimi johdon apuna Joose Sauli, Varjovalmennus. Teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Attribute-ShareAlike 4.0 -lisenssi.

2 ii

3 ALKUSANAT Tämä on tiivistelmä Seppo Ikäheimon et al. kirjasta Yrityksen taloushallinto tänään (Vaasan yritysinformaatio Oy, Vaasa 2014). Tiivistelmä on kirjoitettu kauppakorkeakouluun pyrkivää ylioppilasta ajatellen. Sen tarkoitus on poimia esiin kirjan keskeisimmät asiat ja esittää ne mahdollisimman selkeästi. Maksullisia valmennuskursseja tarjoavat yritykset ovat myyneet tällaisia tiivistelmiä jo vuosikymmenien ajan. Tätä tiivistelmää sen sijaan saa jakaa ilmaiseksi. Tarkoituksena on tukea kaikkien yliopistoon pyrkivien ponnisteluja varallisuudesta riippumatta. Tiivistelmän kirjoittaja on valtiotieteen maisteri, joka on suorittanut myös laskentatoimen ja rahoituksen opintoja Aalto-yliopistossa ja opettanut näitä aineita kauppakorkeakoulun valmennuskursseja tarjoavassa yrityksessä MIKSI TÄSSÄ TIIVISTELMÄSSÄ ON JOHDANTOLUKU Yrityksen taloushallinto tänään on vaikeatajuinen ja sirpaleinen teos. Se käsittelee aihealueensa perusasioita, mutta ne tarjoillaan lukijalle kovin hankalasti ja kapulakielisesti, ja lukija saattaa jäädä vaille kokonaiskuvaa. Tämä tiivistelmä pyrkii auttamaan yleiskuvan rakentamisessa. Johdanto antaa lukijalle tiettyjä taustatietoja, minkä jälkeen käymme kirjan läpi luku kerrallaan, ja pyrimme liittämään niissä esitetyt detaljit osaksi yleiskuvaa. Miksi? Koska mikä tahansa asia on helpompi muistaa, kun sen ymmärtää. NEUVOJA OPISKELUUN Laskentatoimessa ja rahoituksessa eli laskiksessa kysytään usein aika pieniäkin yksityiskohtia eli ns. nippelitietoa. Toisaalta nippelitiedonkin joukossa jotkut asiat ovat tärkeämpiä kuin toiset. Tiivistelmä auttaa sinua tunnistamaan, mitkä nippelitiedot ovat tärkeimpiä. Muiden, vähäpätöisempien nippelitietojen ulkoaopettelu kannattaa jättää aivan viimeiseksi. Kirjassa on myös paljon turhaa sivuntäytettä, kuten lainauksia lehtiartikkeleista. Niihin ei kannata kiinnittää paljoa huomiota. Juu, on toki mahdollista, että pääsykokeessa kysytään jotain täysin epäolennaista, mutta tällaisia kysymyksiä tuskin tulee montaa, eikä niihin varautuminen ole käytännössä mahdollista, joten kannattaa keskittyä vain olennaiseen. Kirjasta löytyvät matemaattiset kaavat on syytä opetella ulkoa, ja niitä on osattava soveltaa. Harjoitustehtävien tekeminen on tärkeää. Tehtävien tekemistä ei kannata lykätä, sillä se tehostaa opiskelua. Aloita tehtävien tekeminen niin pian kuin mahdollista. Suositukseni on, että kutakin lukua koskevat harjoitustehtävät tulisi tehdä ennen siirtymistä seuraavaan lukuun, sillä kunkin luvun ymmärtäminen on helpompaa, jos aiemmat luvut ovat hallussa. Kumpi kannattaa lukea ensin, taloustiede vai laskis? Minun mielestäni taloustiede. Varo kuitenkin, ettet käytä liikaa aikaa taloustieteeseen: sen painoarvo pääsykokeessa on vain seitsemän pistettä, kun taas laskiksen painoarvo on jopa 13 pistettä. iii

4 iv

5 JOHDANTO Tässä johdannossa yritän tarjota lukijalle taustatietoa, joka helpottaa kirjan ymmärtämistä. Kirjaa lukiessa kannattaa ajatella, että siinä puhutaan osakeyhtiöstä. Siksi tässä johdannossa käydään läpi perusasiat osakeyhtiön toiminnasta. OSAKEYHTIÖN ORGANISAATIO Osakeyhtiössä ylintä valtaa käyttävät osakkeenomistajat. He omistavat yrityksen; kukin omistaa yrityksestä osakeomistustaan vastaavan osuuden. Jos siis omistat 5 % osakkeista, sinulle kuuluu 5 % äänivallasta ja 5 % yrityksen tuottamista voitoista. Käytännössä suurten yritysten osakkeenomistajat eivät osallistu yrityksen johtamiseen kovin tiiviisti. He käyttävät valtaansa vain yhtiökokouksessa, joka pidetään kerran vuodessa. Siellä he valitsevat yritykselle hallituksen, joka kokoontuu esim. kahden viikon välein ja tekee yrityksen strategiset päätökset. Yrityksen päivittäistä toimintaa johtaa toimitusjohtaja, jonka hallitus valitsee. Yrityksen toimivaan johtoon voi kuulua toimitusjohtajan lisäksi esim. varatoimitusjohtaja, rahoituspäällikkö, henkilöstöpäällikkö ja markkinointipäällikkö. Hallitus yleensä valitsee nämäkin, ja voi irtisanoa nämä halutessaan. Toimivalla johdolla on usein korkeat palkat, mutta heikko työsuhdeturva: heidät voidaan irtisanoa melko helposti. Osakkeenomistajat siis käyttävät valtaansa hallituksen välityksellä, joka käyttää valtaansa toimivan johdon välityksellä. SIDOSRYHMÄT Osakeyhtiön sidosryhmät (engl. stakeholders) ovat eri tahoja, joilla on yrityksessä jokin taloudellinen panos. Näitä ovat ainakin osakkeenomistajat, lainanantajat, yrityksen hallitus, toimiva johto, työntekijät, asiakkaat, tavarantoimittajat ja verottaja. Esim. työntekijöiden taloudellinen panos on se, että he luovuttavat työvoimaansa yrityksen käyttöön ja saavat korvaukseksi palkkaa. 1

6 OSAKEYHTIÖN RAHOITUS Osakkeenomistajien oikeus päättää yrityksen asioista perustuu siihen, että heidän rahansa ovat pelissä. He ovat sijoittaneet rahojaan yritykseen ostamalla sen osakkeita, ja siinä he ovat ottaneet riskin: jos yritys tekee tappiota, he menettävät rahaa. Yritys voi myydä osakkeitaan saadakseen lisää pääomaa. Tätä kutsutaan osakeanniksi. Vaihtoehtoisesti yritys voi ottaa lainaa. Tästä syntyvä velka pitää aikanaan maksaa takaisin lainanantajalle korkoineen. Velkaa kutsutaan vieraaksi pääomaksi, kun taas osakkeenomistajille kuuluvaa pääomaa kutsutaan omaksi pääomaksi. Keneltä rahoitus on peräisin Karttuminen ja väheneminen Velvollisuus maksaa tuottoa Tuotonmaksun muoto Vieras pääoma (velka) Lainanantajilta, esim. pankeilta Karttuu esim. yrityksen ottaessa lisää lainaa tai ostaessa jotakin velaksi. Vähenee vain maksamalla velkoja pois. Kyllä (lainasopimuksen mukainen korko) Korkomaksut Oma pääoma Osakkeenomistajilta Karttuu yrityksen tehdessä voittoa tai myydessä osakkeitaan. Vähenee yrityksen tehdessä tappiota tai maksaessa osinkoa. Ei Osingot Tuotto ja riski Matala Korkea Äänioikeus Ei Kyllä Pääoman palautus Etuoikeusasema Kyllä (lainan takaisinmaksu) Velat ja niiden korot maksetaan ennen kuin omistajille maksetaan mitään. Ei yleensä palauteta Omistajille maksetaan viimeisenä, sikäli kuin rahaa riittää. Huomionarvoista on, että vain oman pääoman sijoittajilla on äänivaltaa. Lainanantajilla ei ole lainkaan päätösvaltaa yrityksessä. Yrityksen saama voitto lisätään sen omaan pääomaan. Vastaavasti tappiot vähentävät omaa pääomaa. Kertynyttä voittoa voidaan käyttää yrityksen kasvattamiseen, tai sitä voidaan maksaa omistajille osingon muodossa. Kullekin osakkeelle maksetaan sama määrä osinkoa, esim. 50 senttiä/osake. Tällöin yritykseen tietenkin jää vähemmän omaa pääomaa. Omaa pääomaa ei saa jakaa kokonaan pois. Yritys saa maksaa osinkoa vain tienaamistaan voitoista. Osakeannista saatua pääomaa ei siis saa käyttää osingonjakoon. Tämän säännön tarkoitus on suojella lainanantajia, työntekijöitä ja muita sidosryhmiä: jos yrityksellä menee huonosti, omistajat eivät voi tyhjentää kassaa ja paeta, vaan sijoitettu oma pääoma on jätettävä yritykseen mahdollisten tappioiden kattamiseksi. 2

7 TALOUDELLISEN RISKIN JAKAUTUMINEN Vaikka lainanantajilla ei ole päätösvaltaa yrityksessä, heidän asemansa on siinä mielessä parempi, että heille kuuluvat korot ja lainanlyhennykset on maksettava ennen kuin omistajille voidaan maksaa mitään. Vaikka yritys tuottaisi tappiota, lainanantajille on silti maksettava korkoa ja lainanlyhennyksiä lainasopimuksen mukaisesti. Tähän tarvittava raha otetaan yrityksen omasta pääomasta. Oman pääoman väheneminen voi johtaa siihen, ettei yritys kykene maksamaan osinkoa. Yrityksen kaikilla sidosryhmillä on paikkansa jonossa, kun yrityksen saamia tuloja jaetaan. Ensin maksetaan työntekijöiden palkat ja muut liiketoiminnan kulut, sitten maksetaan lainojen korot ja lyhennykset, sitten verot ja vasta sitten, jos tämän kaiken jälkeen jää jotain yli, on omistajillakin mahdollisuus saada jotain. Omistajat ovat jonossa viimeisinä, joten heillä on suurin riski. Toisaalta: omistajat saavat kaiken sen, mikä jää yli, kun jonossa edellä oleville on maksettu. Siten omistajien saama voitto voi nousta hyvin suureksi. Osakkeenomistajien ja lainanantajien edut ovat osittain yhteneväiset, mutta osittain ristiriidassa. Molempien kannalta on hyvä, että yrityksellä menee hyvin, ts. että se on kannattava (eli se tuottaa voittoa) vakavarainen (eli sillä ei ole liikaa velkaa) maksuvalmis (sillä on kassassa riittävästi rahaa laskujen maksamiseen). Eturistiriita omistajien ja lainanantajien välillä liittyy riskinottoon. Jos yrityksen liiketoiminnan riskit ovat suuret, yritys voi tuottaa joko suuret voitot tai suuret tappiot. Suuret tappiot voivat johtaa siihen, ettei yritys kykene maksamaan edes velkojaan, jolloin osa tappioista siirtyy lainanantajien kannettavaksi. Suuret voitot sen sijaan hyödyttävät ainoastaan omistajia. Omistajien näkökulmasta tilanne on heads I win, tails you lose. Jos hyvin käy, he saavat suuret voitot, mutta huonossakaan tapauksessa he eivät voi menettää enempää kuin ovat sijoittaneet. Yrityksen riskinotto siis hyödyttää omistajia, mutta haittaa lainanantajia. Tämän takia, mitä korkeariskisemmällä toimialalla yritys toimii, sitä vaikeampi sen on saada lainaa. OSAKEANTI JA OSAKKEIDEN JÄLKIMARKKINAT Yritys voi hankkia lisää omaa pääomaa järjestämällä osakeannin: se painaa lisää omia osakkeitaan ja myy ne. Jos uudet osakkeet myydään uusille sijoittajille, vanhojen omistajien osuus yrityksestä pienenee eli laimenee. Heidän osakesalkkunsa arvo ei kuitenkaan välttämättä pienene, sillä osakeanti tuo yrityksen kassaan lisää rahaa, tehden yrityksestä arvokkaamman. Osakeannissa yritys päättää itse, mihin hintaan se tarjoaa osakkeitaan. Mitä korkeampi hinta, sitä enemmän rahaa yritys saa per osake, mutta vaarana on tietenkin se, etteivät kaikki osakkeet mene kaupaksi. Kun osakkeet on myyty, niillä voidaan käydä kauppaa jälkimarkkinoilla: sijoittajat voivat ostaa ja myydä osakkeita keskenään. Yritys ei saa tästä rahaa. Kaupankäynti jälkimarkkinoilla on helpompaa, jos osake on pörssilistattu eli sillä käydään kauppaa pörssissä. Pörssi on arvopapereiden kauppapaikka, ja pörssiosakkeelle on sieltä 3

8 helppoa löytää ostaja tai myyjä. Useimmat yritykset ovat listaamattomia, mutta niidenkin osakkeilla voi käydä kauppaa, jos onnistuu löytämään halukkaan ostajan tai myyjän. Osakkeen ostajan kannalta on yhdentekevää, ostaako hän osakkeen osakeannista vai jälkimarkkinoilta. Kummassakin tapauksessa ostajan motiivina on saada osuus yrityksestä, siis osuus äänivallasta ja osingoista. Yrityksen kannalta ero on selvä: osakeannista yritys saa rahaa, jälkimarkkinoilta ei. OMISTAJAT VS. TOIMITUSJOHTAJA (PÄÄMIES-AGENTTIONGELMA) Edellä mainittiin omistajien ja lainanantajien välinen eturistiriita riskinoton suhteen. Myös yrityksen omistajien ja toimivan johdon välillä on eturistiriitoja. Tj:n tulisi johtaa yritystä omistajien edun mukaisesti, mutta käytännössä tämä voi olla ristiriidassa tj:n oman edun kanssa, esim. seuraavin tavoin: Tj haluaa ehkä kasvattaa omaa valtaansa, haluaa kasvattaa yritystä suuremmaksi kuin mikä on voitonmaksimoinnin kannalta optimaalista. Tj haluaa ehkä pysyä yrityksen muiden sidosryhmien, esim. työntekijöiden ja asiakkaiden suosiossa, mahdollisesti omistajien edun kustannuksella. Omistajien kannalta on hyvä, että yritys ottaa rohkeasti riskejä, joihin liittyy suurten voittojen mahdollisuus. Tj ei kuitenkaan mielellään ota suuria riskejä, sillä riskinoton mahdollisesti tuottamat voitot menevät osakkeenomistajille, mutta jos se tuottaakin suuret tappiot, tj menettää työpaikkansa. Heads they win, tails I lose. Tj voi olla epärehellinen. Asemansa ansiosta hän voi käyttää yrityksen resursseja omaksi edukseen, palkata tuttaviaan töihin yritykseen, tai jopa kavaltaa varoja. On siis vaara, ettei tj toimi omistajien edun mukaisesti. Osakkeenomistaja ei myöskään voi täysin valvoa tj:n toimintaa, sillä hän ei ole kaikkinäkevä eikä kaikkitietävä; hänellä ei ole edes aikaa seurata tarkasti kaikkien niiden yritysten toimintaa, joihin hän on sijoittanut. Päämies-agenttiongelma syntyy, kun A (päämies) palkkaa B:n (agentti) valvomaan etuaan, mutta A:n ja B:n edut eivät ole täysin yhtenevät, eikä A kykene varmistamaan, onko B todella toiminut A:n edun mukaisesti. Osakeyhtiössä omistajat ovat päämies ja tj on agentti. 1 1 Ongelmasta voi keksiä muitakin esimerkkejä, esim. taksikuski ja matkustaja, tai lääkäri ja potilas: valitseeko taksikuski lyhimmän reitin, suositteleeko lääkäri edullisinta hoitoa? Päämies-agenttiongelma on erityistapaus yleisemmästä epäsymmetrisen informaation ongelmasta, jossa vaihdannan toisella osapuolella on puutteellinen informaatio vaihdannan kohteesta. Epäsymmetrinen informaatio kuuluu nykyään rahoitusteorian keskeisimpiin peruskäsitteisiin. 4

9 Mitä osakkeenomistajat voivat tehdä päämies-agenttiongelman lieventämiseksi: valita hallitukseen ammattilaisia, jotka kykenevät valvomaan tj:n toimintaa seurata yrityksen kehitystä lukemalla tilinpäätöksen teettää tilintarkastuksen, jossa riippumaton ja asiantunteva tilintarkastaja tutkii yrityksen toiminnan asianmukaisuuden ja tilinpäätöksen luotettavuuden muuttaa tj:n palkkiorakennetta esim. bonusten avulla niin, että tj:n edut ovat paremmin yhtenevät omistajien edun kanssa. TILINPÄÄTÖS JA KIRJANPITO Yrityksen sidosryhmät haluavat tietenkin tietää, miten yrityksellä menee. Omistajat haluavat tietää, onko toimiva johto hoitanut tehtävänsä kunnolla; sijoittajat määrittävät yrityksen osakkeen arvon yrityksen menestyksen perusteella; ja jos yrityksellä menee huonosti, työntekijät alkavat etsiä uutta työpaikkaa, lainanantajat eivät myönnä uusia lainoja, asiakkaat ja tavarantoimittajat eivät halua sitoutua pitkiin sopimuksiin. Kaikille sidosryhmille tärkein tietolähde on yrityksen tilinpäätös, joka puolestaan perustuu kirjanpitoon. Tilinpäätös on kirjanpidosta tehty yhteenveto, josta ilmenevät mm. yrityksen tulot ja kustannukset sekä näiden erotus eli voitto tai tappio yrityksen omaisuus-, raha- ja velkatilanne. Kirjanpitoa on tehty jo tuhansia vuosia, ja sen perustarkoitus on yhä sama: liiketapahtumien muistiinmerkitseminen. Nykyaikana laki säätelee kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimista. Lain sisältämien, kaikille yhteisten sääntöjen avulla taataan se, että tilinpäätös toimii luotettavana tietolähteenä muillekin kuin yrittäjälle itselleen. Yrityksen toimiva johto on vastuussa kirjanpidon ja tilinpäätöksen toteutuksesta. Varmistuakseen siitä, että tilinpäätös antaa oikean kuvan yrityksen tilanteesta, voivat osakkeenomistajat teettää tilintarkastuksen, jossa ammattimainen tilintarkastaja tutkii yrityksen läpikotaisin varmistaakseen, että tilinpäätös ja kirjanpito vastaavat totuutta. Kaikkien osakeyhtiöiden tilinpäätökset ovat julkisia. Yritys toimittaa ne Patentti- ja rekisterihallitukseen, mistä kuka tahansa voi saada niistä kopion luettavakseen. Tuloslaskelma ja tase Tilinpäätös koostuu useista osista. Näistä kiinnostavimmat ovat tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma on erittely yrityksen tuloista ja kustannuksista. Laskelmassa tuloista vähennetään kulut, ja niiden erotuksena saadaan tilikauden tulos eli vuoden aikana syntynyt voitto (tai tappio, mikäli voitto on negatiivinen). Tase on erittely yrityksen varoista ja rahoituksesta. Taseen vasemmalla puolella on luettelo varoista: koneet, raaka-aineet, myytävät tavarat, rahat jne. Taseen oikea puoli kertoo, miten yritys on rahoitettu: sieltä ilmenevät oman ja vieraan pääoman määrät. ULKOINEN VS. SISÄINEN LASKENTATOIMI Tilinpäätös ja kirjanpito kuuluvat ns. ulkoiseen laskentatoimeen, toiselta nimeltään rahoittajien laskentatoimeen. Puhutaan myös sisäisestä laskentatoimesta eli johdon laskentatoimesta. Tällä tarkoitetaan yrityksen itselleen tekemiä laskelmia ja selvityksiä. Näiden tekeminen on yrityksen sisäinen asia, eikä laki säätele niitä mitenkään. 5

10 Rahoittajien laskentatoimi Johdon laskentatoimi Käyttötarkoitus Kaikille sidosryhmille Yrityksen sisäiseen käyttöön Säätely Laki säätelee sisältöä, muotoa ja ajoitusta Kirjan luvut Laki ei säätele REAALIPROSESSI VS. RAHAPROSESSI Tilinpäätöksessä yrityksen toimintaa kuvataan rahamääräisillä luvuilla, mutta yrityksessä liikkuu toki muutakin kuin rahaa. Yrityksen olemassaolon tarkoitus ei ole rahan siirtely, vaan tuotantopanosten muuntaminen hyödykkeiksi. Pelkkien rahavirtojen perusteella ei voida päätellä paljoakaan yrityksen menestyksestä. Yritys toimii kolmilla markkinoilla: se ostaa tuotannontekijöitä (työtä, raaka-aineita, koneita yms.) tuotannontekijämarkkinoilta, se myy tuotteitaan eli suoritteita suoritemarkkinoille ja rahoittaa toimintansa rahoitusmarkkinoilta saadulla rahoituksella. Rahavirrat ovat irrallaan reaalivirroista. Tuotot ja kulut eivät synny rahan liikkeistä, vaan ne muodostuvat reaaliprosessissa, kun yritys esim. ottaa vastaan tavaraa, valmistaa jotakin, tai luovuttaa tavaran ostajalle. Tällöin ei välttämättä liiku rahaa, vaan muodostuu velkoja, omaisuutta ja saatavia. Maksutapahtumat ovat pelkkää velkojen ja saatavien järjestelyä eivätkä vaikuta reaaliprosessiin. Tilinpäätöksen yhtenä tehtävänä on kuvata sekä reaali- että rahaprosessi selkeästi ilman, että ne sekoittuvat toisiinsa. LIIKETOIMINTA VS. RAHOITUS Toinen tilinpäätöksessä korostuva kahtiajako on liiketoiminnan ja rahoituksen välinen ero. Yrityksen menestys riippuu näiden molempien onnistumisesta. Liiketoiminnalla viitataan siihen, mitä yritys varsinaisesti tekee: sen tuotantoon, investointeihin, markkinointiin yms. Ylläolevan kuvion neljä ylintä nuolta, joiden kautta yritys 6

11 kytkeytyy tuotannontekijä- ja suoritemarkkinoille, liittyvät liiketoimintaan. Onnistuminen liiketoiminnassa merkitsee, että yritys tuottaa tehokkaasti arvonlisäystä. Kuvion kaksi alinta nuolta, joilla yritys kytkeytyy rahoitusmarkkinoihin, liittyvät yrityksen rahoitukseen eli siihen, miten yrityksen pääoma on hankittu. Onnistunut pääoman hankinta edellyttää mm. sitä, että sijoittajat saadaan vakuuttuneiksi yrityksen kannattavuudesta. Selvästikin rahoitus on pitkälti liiketoiminnasta erillinen sfääri, sillä samaa liiketoimintaa voidaan rahoittaa eri tavoin (esim. erilaisilla oman ja vieraan pääoman yhdistelmillä). Täysin toisistaan riippumattomia nämä kaksi eivät silti ole. OSAKEYHTIÖN YHTIÖKOKOUS Täydennetään sivulla 1 esitettyä osakeyhtiön organisaatiokaaviota hieman, jotta lukijalle jää selkeä kuva siitä tehtävänjaosta, jonka kautta yritystä johdetaan: Koska pelissä ovat omistajien rahat, on luontevaa, että omistajat saavat päättää osingonjaosta eli siitä, pidetäänkö rahat yrityksessä vai otetaanko ne sieltä ulos. Ja koska yritys kuuluu heille, on luontevaa, että he saavat päättää osakeanneista, joissa heidän omistusosuutensa saattaisi pienentyä. Hallitus toimii vahtikoirana, joka valvoo, että toimitusjohtaja palvelee omistajien etua, joten on luontevaa, että omistajat valitsevat hallituksen. Tilintarkastaja puolestaan valvoo sekä hallitusta että toimitusjohtajaa. On siis luontevaa, että omistajat valitsevat myös tilintarkastajan. Sen sijaan olisi outoa, jos omistajat sekaantuisivat yrityksen liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Osakkeenomistajat ovat sijoittajia, eivätkä välttämättä tajua mitään yrityksen tuotteista tai niiden tuotannosta. Nämä asiat on parempi jättää hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja tekee pienet (eli operatiiviset) päätökset esim. uusien koneiden hankkimisesta tai työntekijöiden palkkaamisesta. Hallitus tekee suuret (eli strategiset) päätökset esim. yrityksen toiminnan laajentamisesta. Olisi myös outoa, jos osakkeenomistajat valitsisivat toimitusjohtajan, sillä on vaikea valita sopivaa henkilöä, jos ei tajua mitään yrityksen tuotteista ja niiden tuotannosta. Sekin on parempi jättää hallitukselle, joka koostuu toimialaa ymmärtävistä ammattilaisista. Kuten voit huomata, vallanjako osakeyhtiössä on tarkkaan harkittu. 7

12 MUUT YHTIÖMUODOT Kirja on kirjoitettu osakeyhtiötä ajatellen. On kuitenkin hyvä tietää, että on olemassa muunkinlaisia yrityksiä. Suomessa on käytössä jopa parikymmentä erilaista yhtiömuotoa. Näistä tärkeimpiä ovat osuuskunta, kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö. Eräs olennainen ero eri yhtiömuotojen välillä koskee vastuuta. Osakeyhtiön omistajat vastaavat yrityksen veloista vain sijoittamallaan rahalla, ts. he eivät voi menettää enempää kuin ovat sijoittaneet. Jos osakeyhtiö on tehnyt hirvittävät tappiot, eikä kykene maksamaan edes työntekijöiden palkkoja, se on ikävää työntekijöille, mutta osakkeenomistajat voivat pestä kätensä koko hommasta ja kävellä pois. Heidän osakkeensa ovat muuttuneet arvottomiksi, mutta sen enempää vahinkoa heille ei koidu. Joissakin muissa yhtiömuodoissa omistajat sen sijaan vastaavat yhtiön veloista koko henkilökohtaisella omaisuudellaan, eli he voivat menettää enemmänkin kuin ovat sijoittaneet; he voivat esim. joutua myymään kotinsa maksaakseen yrityksensä velat. Toinen ero koskee päätösvallan jakautumista. Osakeyhtiössä vallitseva periaate on yksi ääni per osake, mutta joissakin muissa yhtiömuodoissa se on yksi ääni per henkilö. Anyway, kirjaa lukiessa kannattaa ajatella, että siinä puhutaan osakeyhtiöstä. KONSERNI Olkoot A ja B yrityksiä. Jos A:lla on määräysvalta B:ssä, yritykset muodostavat konsernin, jossa A on emoyritys ja B on tytäryritys. Yleensä emon määräysvalta tytäryrityksessä perustuu siihen, että emoyritys omistaa tytäryhtiön osake-enemmistön. Määräysvalta voi kuitenkin syntyä myös silloin, jos emoyrityksellä on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö tytäryrityksen hallituksen jäsenistä, tai jos emoyritys tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa tytäryrityksessä. Jos emolla on useita tyttäriä, tai jos emoyhtiö käyttää tytäryritystensä kautta epäsuorasti määräysvaltaa jossain yrityksessä, ne kaikki kuuluvat samaan konserniin. Jälkimmäisessä tapauksessa kyseessä on alistuskonserni. Jos taas kaikki tytäryritykset ovat toisiinsa nähden tasavertaisessa asemassa, kyseessä on rinnakkaiskonserni. Konsernirakenne ei yleensä ole yrityskauppojen tahaton seuraus, vaan tapa järjestää yrityksen toiminnot helpommin hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Konserni kannattaa mieltää yhdeksi yritykseksi, vaikka siihen kuuluvat yritykset ovat juridisesti erillisiä. Useimmat suurelle yleisölle tutut yritykset, kuten vaikkapa Nordea, Stockmann tai Hesburger, ovat konserneja. 8

13 1 KANSAINVÄLISTYVÄ TILINPÄÄTÖS Tässä luvussa 1) opettelemme tuntemaan tilinpäätöksen sisällön ja siihen liittyviä peruskäsitteitä 2) tarkastelemme, millaisia muutoksia kansainvälisten markkinoiden merkityksen kasvu on tuonut. Lukijalle, joka ei tunne näitä asioita ennestään, kirjan ensimmäinen luku voi olla vaikeaselkoinen. Tiivistelmässä aloitamme yksinkertaisella esimerkillä, ja etenemme sitten askel kerrallaan pienempiin detaljeihin. 1.1 TULOSLASKELMA JA TASE: YKSINKERTAISTETTU ESIMERKKI Kuvitellaan seuraavanlainen yritys. Yritys perustetaan , ja sen liikeideana on ostaa hammasharjoja halvalla ja myydä niitä kalliilla. Yritysmuoto on osakeyhtiö, ja yrityksen nimi on Suomen Hammasharjatukku Oy, lyhyesti SHOY. Tilikausi on kalenterivuosi, ts. jokainen uusi tilikausi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta, mutta ensimmäinen tilikausi on poikkeuksellisesti lyhyempi: Omistaja sijoittaa aluksi yritykseensä euroa, minkä lisäksi hän hakee pankista euron lainan, joka maksetaan takaisin neljässä tasasuuruisessa vuosittaisessa erässä. 2 Kassassa on siis aluksi euroa. SHOY ostaa Kiinasta suuren erän hammasharjoja: kpl, hintaan 20 snt/kpl. Kassaan jää tuhat euroa. Tämän jälkeen SHOY myy hammasharjoja jälleenmyyjille hintaan 30 snt/kpl. Vuoden loppuun mennessä SHOY on myynyt hammasharjaa, joista se on saanut kpl 0,30 kpl = Kassassa on siten rahaa euroa. Vuoden lopussa SHOY maksaa pankille lainan korkoa. Lainan korko on 9 %, joten kuluneilta kymmeneltä kuukaudelta maksettava korko on 10 0, = 150 euroa. Kassaan 12 jää siis euroa. Tilikausi päättyy, joten SHOY:lle täytyy laatia tilinpäätös. Aivan ensimmäinen askel on se, että tehdään inventaari eli lasketaan varaston arvo. Varastossa pitäisi olla jäljellä harjaa, eikö niin? Käy kuitenkin ilmi, että niitä on enää Puuttuvat harjat on kenties varastettu, tai ne ovat joutuneet kadoksiin, tai rotat ovat järsineet ne pilalle. Niin tai näin, tilikauden lopussa varaston arvo on kpl 0,20 kpl = euroa. 3 Kun varaston arvo on määritetty, voimme laatia SHOY:lle tuloslaskelman. Tuloslaskelmassa tuotoista vähennetään kulut, ja näiden erotuksena saadaan tilikauden tulos. 2 Suomessa uuteen osakeyhtiöön on perustettaessa sijoitettava vähintään euroa omaa pääomaa. Sen ei tarvitse olla muodoltaan rahaa, vaan se voi koostua esim. hyödykkeistä. Tässä tapauksessa sijoitettiin euroa, joten vaatimus täyttyy. 3 Huomaa, että emme käytä harjan arvona sen myyntihintaa, vaan ostohintaa koska se on alempi. Olemme siis hieman pessimistisiä. Tätä kutsutaan varovaisuudeksi, joka on eräs tärkeimistä tilinpäätösperiaatteista. 9

14 Suomen Hammasharjatukku Oy TULOSLASKELMA Liikevaihto 5, Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 6, Varaston lisäys -2, , LIIKEVOITTO 1, Rahoituskulut Korkokulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- 1, SIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO 1, Alimmalta riviltä näemme, että tilikauden voitto on positiivinen, 1 094,75 euroa. Yritys teki siis heti ensimmäisenä tilikautenaan oikein mukavan tuloksen kokoonsa nähden. Se on poikkeuksellista, sillä useimmat uudet yritykset ovat aluksi tappiollisia. Tuloslaskelman ylimmällä rivillä on liikevaihto. Se on suunnilleen sama asia kuin myyntitulot. 4 Tästä lähdetään sitten vähentämään kuluja. Ensimmäinen kuluryhmä on Materiaalit ja palvelut. Palveluita ei käytetty, joten ainoana alaeränä on Aineet, tarvikkeet ja tavarat. Tämän alaerän alaerinä ovat ostot tilikauden aikana (ostetut harjat), josta vähennetään varaston lisäys (varaston arvo kasvoi tilikaudella nollasta euroon). Näin saadaan tällä tilikaudella myytyjen harjojen hankintameno, joka vähennetään kuluna. 5 Liikevoitto kertoo liiketoiminnan tuloksen. Tämän jälkeen vähennetään rahoituskulut, jotka SHOY:n tapauksessa koostuvat pelkästään lainan korkokuluista. Kun korkokulut on vähennetty, jäljelle jää tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja. Tilinpäätössiirtoja ei tässä tehdä, mutta verot pitää maksaa. Vuonna 2013 verokanta oli 24,5 %, joten euron voitosta menee veroa 355,25 euroa. Loppu on voittoa. Siinä koko juttu yksinkertaisuudessaan. Kerrataan vielä, mitä laki sanoo tuloslaskelmasta yleisellä tasolla ja mitä se tarkoittaa: Lain mukaan tuloslaskelma kuvaa tuloksen muodostumista. Käytännössä tuloslaskelma on erittely yrityksen tuotoista ja kuluista tilikaudella, ja näiden erotuksena muodostuu tilikauden tulos. 4 Myyntitulot ei kuitenkaan ole yhtä täsmällinen käsite kuin liikevaihto. Liikevaihto on määritelty kirjanpitolain 4. luvun 5. pykälässä (KPL 4:5 ) seuraavasti: liikevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Toisin sanoen liikevaihto lasketaan myytyjen tuotteiden verottoman hinnan perusteella, ja erilaisten sivubisnesten tuotot eivät kuulu siihen. 5 Käytännössä tulimme samalla vähentäneeksi kuluna myös varastosta kadonneiden harjojen hankintamenon. Kuten pitääkin. 10

15 Laaditaan seuraavaksi SHOY:lle tase. Se näyttää tältä: Suomen Hammasharjatukku Oy TASE Vastaavaa Pysyvät vastaavat 0.00 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Tavarat 2, , Rahat ja pankkisaamiset 6, Vastaavaa yhteensä 8, Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma 5, Tilikauden voitto 1, , Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 1, , Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Vastattavaa yhteensä 8, Tase kuvaa yrityksen taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Käytännössä se on erittely 1) yrityksen hallussa olevista varoista sekä 2) siitä, miten näiden varojen hankinta on rahoitettu. Taseessa on siten kaksi puolta: vastaavaa, joka on erittely yrityksen hallussa olevasta omaisuudesta, sekä vastattavaa, joka kertoo yrityksen rahoituksesta. 6 Taseen molemmat puolet ovat yhtä suuret, euroa. Tämä on taseen loppusumma. Sen on oltava sama molemmilla puolilla, jolloin tase menee tasan. Jos tase ei menisi tasan, tämä paljastaisi, että jossain on virhe. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisen säännöt nimittäin takaavat, että mikäli kaikki on tehty sääntöjen mukaan, tase menee tasan. Taseen vastaavaa-puoli jakautuu pysyviin vastaaviin ja vaihtuviin vastaaviin. Pysyviä vastaavia ovat esim. koneet ja rakennukset, sillä niiden on tarkoitus tuottaa yritykselle tuloja usean tilikauden aikana. SHOY ei omista mitään tällaista, joten pysyvien vastaavien arvo on nolla euroa. Vaihtuvia vastaavia ovat esim. myytävät tavarat, sillä niiden on tarkoitus tuottaa tuloja vain yhden tilikauden aikana silloin, kun ne myydään. Myös rahavarat kuuluvat vaihtuviin vastaaviin. 7 6 Tässä vastaavat ja vastattavat ovat allekkain. Usein ne kuitenkin sijoitetaan rinnakkain. Tällöin vastaavaa on vasemmalla ja vastattavaa on oikealla. Usein puhutaankin vastaavaa- ja vastattavaapuolen sijaan taseen vasemmasta ja oikeasta puolesta. 7 Erä rahat ja pankkisaamiset tarkoittaa 1) kassassa olevaa käteistä sekä 2) pankkitilillä olevia rahoja eli pankkisaamisia, ts. saatavia pankilta. 11

16 Vastattavaa-puolelta ilmenee, että SHOY:n rahoitus on peräisin neljästä eri lähteestä: Osakkeenomistajat ovat sijoittaneet yritykseen euroa. Yrityksen omasta toiminnasta on saatu 1 094,75 euroa tulorahoitusta. Pankista on lainattu euroa, joita ei vielä ole maksettu takaisin. Lainasta ensi tilikaudella erääntyvä osuus, 500 euroa, merkitään lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Myöhempinä tilikausina erääntyvä osa on pitkäaikaista. Yritys on 355,25 euroa velkaa verottajalle. Tämä on lyhytaikaista vierasta pääomaa, koska se täytyy maksaa ensi tilikauden aikana. 1.2 KIRJANPITO JA TILINPÄÄTÖS Nyt, kun olemme tutustuneet tilinpäätöksen sisältöön perustasolla, voimme käydä läpi muutamia tärkeitä seikkoja, jotka kirja mainitsee kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä Tilikausi Yrityksen elinkaari jakautuu tilikausiin. Kirjan sivulla 19 kerrotaan tilikaudesta seuraavaa: Tilikausi on se ajanjakso, jolta yrityksen tulos on tuloslaskelmassa laskettu. Tilikauden pituus on 12 kuukautta. Tietyissä poikkeustapauksissa (esim. toimintaa aloitettaessa) se voi kuitenkin olla tätä lyhempi tai pitempi Kirjanpidon periaatteita Kirjan sivulla 19 mainitaan seuraavat tärkeät asiat kirjanpidosta: Tilinpäätös perustuu kirjanpitoon itse asiassa tilinpäätös johdetaan kirjanpidosta tiettyjen sääntöjen mukaan. Tilinpäätös tehdään tilikauden lopussa, mutta kirjanpitoa pidetään tilikauden aikana jatkuvasti. Kirjanpitoon merkitään liiketapahtumat. Kutakin liiketapahtumaa vastaava kirjanpidon merkintä on nimeltään kirjaus tai vienti. Liiketapahtumat merkitään kirjanpitoon aika- ja asiajärjestyksessä: kustakin liiketapahtumasta merkitään sen tapahtumapäivä, ja se, mille tileille liiketapahtuma on kirjattu, ilmaisee liiketapahtuman asiasisällön. Aikajärjestyksessä esitettyä kirjanpitoa kutsutaan päiväkirjaksi. Asiajärjestyksessä (eli tilien mukaan ryhmiteltynä) esitettyä kirjanpitoa kutsutaan pääkirjaksi. Lähtökohtaisesti pidetään kahdenkertaista kirjanpitoa: kustakin liiketapahtumasta merkitään sekä rahan lähde (esim. kassatili) että sen käyttö (esim. tarvikeostotili). Kunkin kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman esim. kuitti, kuormakirja tms. Tosite siis toimii todisteena liiketapahtumasta. Tilikauden päättyessä kirjanpitoon kirjatut liiketapahtumat päätetään kahdelle eri tilille: tulos- ja tasetileille. Nämä muodostavat tuloslaskelman ja taseen perustan Mistä näitä normeja oikein tulee KPL eli kirjanpitolaki: yleiset määräykset kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä KPA eli kirjanpitoasetus: yksityiskohtaisia määräyksiä, esim. tuloslaskelma- ja tasekaavat Yhteisölainsäädäntö eli esim. osakeyhtiölaki, osuuskuntalaki, jne. Hyvä kirjanpitotapa, josta antaa ohjeita Kirjanpitolautakunta (KILA). 12

17 1.2.4 Yleiset tilinpäätösperiaatteet Kirjan sivulla 22 luetellut yleiset tilinpäätösperiaatteet on kopioitu kirjanpitolain 3. luvusta sellaisenaan. 1) Oletus kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan jatkuvuudesta. Esim. kone, jolla ei ole jälleenmyyntiarvoa, voi silti olla taseessa hyvinkin arvokas, jos se tuottaa yritykselle tuloja niin kauan kuin yritys jatkaa toimintaansa. 2) Johdonmukaisuus laatimisperiaatteiden ja -menetelmien soveltamisessa tilikaudesta toiseen. Esim. yrityksen omistamien arvopapereiden arvonmäärityksessä täytyy käyttää samaa menetelmää tilikaudesta toiseen. 2a) Huomion kiinnittäminen liiketapahtumien tosiasialliseen sisältöön eikä yksinomaan niiden oikeudelliseen muotoon (sisältöpainotteisuus). Esim. jos yritys A myy B:lle tavaran, ja sitoutuu ostamaan sen myöhemmin takaisin kalliimmalla, niin tässähän on tosiasiallisesti kyse lainasta, ei liikevaihtoon luettavasta myynnistä. 3) Tilikauden tuloksesta riippumaton varovaisuus. Varoja ja tuottoja ei saa arvioida liian suuriksi, eikä velkoja ja kuluja liian pieniksi. On parempi olla hiukan pessimistinen kuin liian optimistinen. 4) Tilinavauksen perustuminen edellisen tilikauden päättäneeseen taseeseen (tasejatkuvuus). Edellisen tilikauden lopputilanne on samalla uuden tilikauden alkutilanne. 5) Tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen huomioon ottaminen riippumatta niihin perustuvien maksujen suorituspäivästä. Tämä suoriteperusteisuus tarkoittaa, että tuotot ja kulut syntyvät reaaliprosessissa yrityksen vastaanottaessa tuotannontekijöitä ja luovuttaessa tuotteita asiakkailleen. Maksutapahtumat sinänsä eivät ole tuottoja eivätkä kuluja. 6) Kunkin hyödykkeen ja muun tase-eriin merkittävän erän erillisarvostus. Taseessa mitään ei saa netottaa, vaan kaikki merkitään erikseen bruttomääräisenä. Yhden omaisuuserän arvonnousu ei voi kompensoida toisen arvonalenemista. Sama pätee rahoituseriin. Erityisesti velkoja ja saatavia ei saa netottaa Suuri ja pieni kirjanpitovelvollinen Yrityksen kokoa arvioidaan sen liikevaihdon, omaisuuden ja henkilöstömäärän perusteella. Yritys on suuri kirjanpitovelvollinen, jos vähintään kaksi seuraavista rajoista ylittyy: liikevaihto tai sitä vastaava tuotto euroa taseen loppusumma euroa palveluksessa 50 henkilöä tilikauden aikana keskimäärin. Jos näistä rajoista ylittyy vain yksi tai ei yhtään, yritys on pieni kirjanpitovelvollinen. Se, onko yritys pieni vai suuri, vaikuttaa siihen, mitä asiakirjoja sen täytyy sisällyttää tilinpäätökseensä. 13

18 1.2.6 Lyhyesti: mitä tilinpäätökseen kuuluu (ja mitä ei) Tilinpäätökseen kuuluu neljä osaa: tuloslaskelma tase rahoituslaskelma liitetiedot Tuloslaskelma, tase ja liitetiedot vaaditaan kaikilta kirjanpitovelvollisilta. Rahoituslaskelma vaaditaan vain 1) suurilta kirjanpitovelvollisilta sekä 2) julkisilta osakeyhtiöiltä (oyj) eli osakeyhtiöiltä, joiden osakkeilla käydään kauppaa pörssissä. Tilinpäätöksen lisäksi on kaksi muuta tärkeää asiakirjaa, jotka eivät kuitenkaan sisälly tilinpäätökseen: toimintakertomus tilintarkastuskertomus Toimintakertomusta ei vaadita kaikilta yrityksiltä; se vaaditaan samoin ehdoin kuin rahoituslaskelmakin. Tilintarkastuskertomus vaaditaan tilintarkastusvelvollisilta eli tietyt kokovaatimukset täyttäviltä yrityksiltä. 1.3 TULOSLASKELMA TARKEMMASSA SYYNISSÄ Tarkastelemme nyt tuloslaskelmaa tarkemmin. Osa näistä asioista on sanottu suoraan kirjan sivuilla 23 25, osa on muuten vain hyvä tietää Tuloslaskelma sisältää virtasuureita Kaikki tuloslaskelman erät ovat virtasuureita eli ne kertyvät tietyssä ajassa, vähän samaan tapaan kuin joessa virtaa tietty vesimäärä tietyssä ajassa. Taseen erät puolestaan ovat varantosuureita eli ne kuvaavat jotakin määrää tietyllä hetkellä, vähän kuten järvessä on tietty vesimäärä tietyllä hetkellä. Tuloslaskelman erät ovat tuottoja ja kuluja. Jokainen rivi (välisummia lukuunottamatta) kertoo jonkin tuoton tai kulun, joka on kertynyt tilikauden aikana. Tase puolestaan sisältää omaisuuseriä ja rahoituseriä, jotka ovat kertyneet yritykseen sen koko olemassaolon aikana tuottojen, kulujen ja rahoitustapahtumien seurauksena Kululajikohtainen tuloslaskelmakaava Osakeyhtiön tuloslaskelmakaavat on annettu KPA:ssa. Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa: kululajikohtainen ja toimintokohtainen. Kummastakin on esitetty yksinkertaistettu versio kirjan sivuilla 24 25, ja nämä molemmat kannattaa opetella ulkoa! Ensimmäisellä rivillä on liikevaihto. Se sisältää varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Esimerkki: leipomo myy tilikauden aikana leipää hintaan 2,28 /kpl. Tästä 0,28 /kpl on arvonlisäveroa ja 2,00 /kpl on veroton hinta. Lisäksi leipomo myy 8 Rahoitustapahtumat eivät vaikuta tuloslaskelmaan, vaikka ne vaikuttavat taseeseen. 14

19 leivonnasta syntyvää jätettä eräälle sikalanomistajalle 500 eurolla. Mikä on leipomon liikevaihto? Vastaus: euroa. Jätemyyntitulot eivät sisälly siihen, koska ne eivät ole leipomon varsinaista liiketoimintaa. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos. Varaston kasvu huomioidaan tuottona ja väheneminen kuluna. Varastossa olevien tuotteiden katsotaan olevan valmistuskustannustensa arvoisia (olkoonkin, että niistä todennäköisesti saadaan myytäessä enemmän). Valmistus omaan käyttöön. Myös omaan käyttöön valmistetun hyödykkeen arvona pidetään sen valmistuskustannusta. Esimerkki: koneita valmistava yritys valmistaa omaan käyttöönsä koneen, jolla se valmistaa muita koneita. Liiketoiminnan muut tuotot. Tähän erään luetaan kaikenlaisten pikku sivubisnesten tuotot. Esimerkki: edellämainitun leipomon jätteestä saamat myyntitulot. Ostot tilikauden aikana. Esimerkki: leipomon jauhoihin käyttämät rahat. Henkilöstökulut. Sisältää palkat sekä palkan sivukulut (eläkemaksut, erilaiset vakuutusmaksut jne.) Poistot ja arvonalentumiset. Tässä on kaksi eri asiaa. o Poistot liittyy pysyviin vastaaviin, esim. koneisiin. Koneen hankintamenoa ei yleensä vähennetä kerralla, vaan vähitellen sinä aikana, kun konetta käytetään. Esim. jos euroa maksanut kone on käytössä 10 vuoden ajan, niin joka vuosi tehdään euron suuruinen poisto. Poisto merkitään kuluna tuloslaskelmaan. o Arvonalentumiset ovat pysyvien tai vaihtuvien vastaavien odottamattomia arvonalenemisia, esim. tulipalosta johtuvia. Liiketoiminnan muut kulut. Tähän erään kuuluu kaikki muu eli kaikki ne liiketoiminnan kulut, jotka eivät kuulu mihinkään edellisistä. Esimerkiksi liiketilojen vuokra, toimistotarvikkeet, vakuutukset, markkinointipalvelut, siivouspalvelut. Seuraavaksi tulee välisumma nimeltä liiketulos (liikevoitto tai -tappio). Se kertoo liiketoiminnan synnyttämän tuloksen, jossa ei vielä ole huomioitu sitä, miten yrityksen toiminta on rahoitettu. 9 Liiketulos on hyvin mielenkiintoinen luku, sillä se kertoo, miten kannattavaa yrityksen liiketoiminta itsessään on, kun unohdetaan kaikki yrityksen omistus- ja rahoituskuvioihin liittyvä. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että liiketulos on se, mikä jaetaan lainanantajien, verottajan ja osakkeenomistajien kesken. Omistajien näkökulmasta kuitenkin kaikkein kiinnostavinta on tilikauden tulos, ja sen laskemiseksi täytyy liikevoitosta vähentää (tai lisätä) seuraavat: Rahoitustuotot ja -kulut. Rahoitustuottoa ovat esim. pankkitilin korko sekä muiden mahdollisten kassasijoitusten tuotot. Useimmilla yrityksillä nämä ovat kuitenkin aika mitättömiä. Tärkeämpiä ovat rahoituskulut, kuten yrityksen ottamista lainoista maksettava korko. Mutta huom: yrityksen omistajilleen maksamat osingot eivät ole rahoituskulu! 9 Vrt. tiivistelmän sivu 6, liiketoiminta vs. rahoitus. 15

20 Satunnaiset tuotot ja kulut. Pienissä yrityksissä nämä ovat aika harvinaisia. Yleensä kyse on konserniavustuksesta eli samaan konserniin kuuluvien yritysten välisestä rahan siirtelystä selvästi rahoituksen sfääriin kuuluva asia. Tilinpäätössiirrot. Tämä on verotukseen liittyvä erä. Tutustumme siihen myöhemmin taseen yhteydessä. Verot, tarkemmin sanoen tuloverot. Kun kaikki edellämainittu on vähennetty, jäljellejäävää osuutta verotetaan vakioveroprosentilla, joka on tätä nykyä 20 %. Se, mitä kaiken tämän jälkeen jää, muodostaa tilikauden tuloksen (voiton tai tappion). Se voidaan joko jättää yritykseen tai, mikäli tietyt ehdot täyttyvät, sitä voidaan käyttää osingonmaksuun. Pohditaan vielä hieman tuloslaskelman järjestystä. Se noudattaa yksinkertaista sääntöä: mitä läheisemmin jokin tuotto tai kulu liittyy yrityksen liiketoimintaan eli yrityksen pääasiallisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin, sitä ylempänä se esitetään tuloslaskelmassa. Liikevoitto-rivin yläpuolella on pelkästään liiketoiminnan tuottoja ja kuluja, ja niidenkin keskinäinen järjestys noudattaa samaa ideaa: esim. materiaaliostot liittyvät läheisemmin tuotantoon kuin liiketoiminnan muut kulut, joten ne ovat ylempänä Toimintokohtainen tuloslaskelma Kululajikohtainen ja toimintokohtainen tuloslaskelmakaava poikkeavat loppujen lopuksi toisistaan melko vähän. Ainoat erot ovat liikevaihdon ja liiketuloksen välisillä riveillä: liiketoiminnan kulut ja tuotot on ryhmitelty eri tavalla. Liiketulos on sama riippumatta siitä, miten tuotot ja kulut on ryhmitelty. Toimintokohtaisessa tuloslaskelmassa kulut on jaettu 1) hankinnan ja valmistuksen kuluihin, 2) myynnin ja markkinoinnin kuluihin, 3) hallinnon kuluihin ja 4) muihin liiketoiminnan kuluihin. Lisäksi toimintokohtaisessa tuloslaskelmassa esitetään yksi välisumma, jota kululajikohtaisessa laskelmassa ei ole: bruttokate, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta hankinnan ja valmistuksen kulut. 1.4 TASE TARKEMMASSA SYYNISSÄ Taseen tehtävänä on kuvata yrityksen taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen pääsisältö on lueteltu kirjan taulukossa 1.5. Tämä on melko varmasti tärkein asia kirjan luvussa 1, joten opettele taulukon 1.5 tasekaava ulkoa. Mieluiten nyt heti. Taulukko 1.5 on kuitenkin melko ylimalkainen. Kirjan tekstissä kerrotaan tarkemmin, mitä kuhunkin taseen erään sisältyy. Tämä voidaan esittää myös taulukkomuodossa, kuten seuraavalla sivulla, jossa on kaikki kirjan mainitsemat tase-erät näkyvillä, sekä lyhyet selitykset erien sisällöstä Pysyvät vastaavat ja poistot Kuten edellä kerrottiin, kun yritys hankkii koneen pitkäaikaista käyttöä varten, se ei vähennä koneen koko hankintamenoa tuloslaskelmassa kuluna saman tien, vaan vähitellen usean vuoden aikana. Sanomme, että hankintameno jaksotetaan kuluiksi usean vuoden ajalle. Kukin tällainen vuosittainen kulu on nimeltään poisto. Kulloinkin poistamatta oleva osa on menojäännös. Se merkitään taseeseen pysyvien vastaavien erään Koneet ja kalusto. Koneen arvo taseessa siis pienenee vuosi vuodelta, kunnes se on lopulta nolla. 16

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007

Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007 Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013 VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013 Opettaja: Maria Kankaanpaa Nimi ja opintorekisterin numero: l_ Vuosikurssi: Paaaine

Lisätiedot

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa TULOSLASKELMA Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet Hankeosuussuoritukset Kulutusperusteiset vastikkeet Erityisvastikkeet./. Rahastoidut vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 LIIKEVAIHTO 254 106,39 253 499,42

TULOSLASKELMA 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 LIIKEVAIHTO 254 106,39 253 499,42 1 TULOSLASKELMA 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 LIIKEVAIHTO 254 106,39 253 499,42 Liiketoiminnan muut tuotot 13 728,31 13 839,90 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-13 12:40 Erja Fasta TESTIYRITYS SQL-SUOMALAINEN OY (L) POSTIOSOITE: SQLKATU 60 60, 99999 KORVATUNTURI, SUOMI Y-TUNNUS. 0000000-6 D&B D-U-N-S NR. 65-200-7816 TILINPÄÄTÖS 201310 AA Hyvä

Lisätiedot

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab 1/9 Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab TASEKIRJA Tase-erittelyt 1.1.2004-31.12.2004 Tasekirjan sisällysluettelo Kirjanpitoaineisto 1 Toimintakertomus 2 Talousarviovertailu

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 ao oo TILII{PAATOS oo ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 Sivu: Tulostethr: I 16.07.10 Jakso: 01.04.2009-31.03.2010 Tuloslaskelma xjl-x"xjfi)ffi XJL.XJL;fiXX LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskenetäisten

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

AS Ehitusfirma Rand ja Tuulberg

AS Ehitusfirma Rand ja Tuulberg AS Ehitusfirma Rand ja Tuulberg TASE Vastaavaa (varat) EEK EEK EUR EUR Vaihtuvat vastaavat Rahat ja pankkisaamiset 64572455 85528124 4126932 5466243 Lyhytaikaiset rahoitusinvestoinnit Saamiset ja ennakkomaksut

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2011 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 12.4.2013

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 12.4.2013 VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 12.4.2013 Opettaja; Maria Kankaanpaa. ^ Nimi ja opintorekisterin numero: Vuosikurssi: Paaaine

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

TASEKIRJA <>

TASEKIRJA <<company_name>> 1 / 14 TASEKIRJA

Lisätiedot

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %.

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %. Tilinpäätössuunnittelu luentoharjoitukset 2015 1 (11) Luentoharjoitus 1 Lumi Oy:n tase 31.12.200X Pysyvät vastaavat Pitkävaikutteiset menot 1 000 Maa-alueet 60 000 Rakennus 200 000 Kalusto 50 000 Osakkeet

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Perustililuettelo - Asteri kirjanpito (pe11)

Perustililuettelo - Asteri kirjanpito (pe11) T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaikaiset Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset

Lisätiedot

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva)

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset

Lisätiedot

Ammatinharjoittaja - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto

Ammatinharjoittaja - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik.

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014 JOENSUUN RAVIRATA OY Joensuun Ravirata Oy Taseki rja 31.12.2014 Y-tunnus 0365190-9 Ravirata Joensuu Joensuun Ravirata Oy Tasekirja 31.12.2014 Sisällysluettelo: 1(8) Tuloslask&ma sivu 2 Tase sivu 3-4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

Ammatinharjoittaja - Asteri mallitilikartta (am11)

Ammatinharjoittaja - Asteri mallitilikartta (am11) T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

Perustililuettelo- Asteri mallitilikartta (Pe13)

Perustililuettelo- Asteri mallitilikartta (Pe13) Perustililuettelo- Asteri mallitilikartta (Pe13) T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 1000 Perustamismenot 1010 Tutkimusmenot 1020 Kehittämismenot 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA 3402 N:o 1259 Liite 1 TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut RAHOITUSKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA N:o 89 257 Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA I Luottolaitos- ja sijoituspalvelutoiminnan laskelma 1 Korkotuotot Korkokulut Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot