Tiivistelmä kirjasta Yrityksen taloushallinto tänään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä kirjasta Yrityksen taloushallinto tänään"

Transkriptio

1 Tiivistelmä kirjasta Yrityksen taloushallinto tänään Kirjoittaja: Joose Sauli Julkaisija: Varjovalmennus 2015 Alkusanat... iii Johdanto Kansainvälistyvä tilinpäätös Tilinpäätösanalyysi omistajan näkökulmasta Yrityksen rahoitus tänään Laskentatoimi johdon apuna Joose Sauli, Varjovalmennus. Teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Attribute-ShareAlike 4.0 -lisenssi.

2 ii

3 ALKUSANAT Tämä on tiivistelmä Seppo Ikäheimon et al. kirjasta Yrityksen taloushallinto tänään (Vaasan yritysinformaatio Oy, Vaasa 2014). Tiivistelmä on kirjoitettu kauppakorkeakouluun pyrkivää ylioppilasta ajatellen. Sen tarkoitus on poimia esiin kirjan keskeisimmät asiat ja esittää ne mahdollisimman selkeästi. Maksullisia valmennuskursseja tarjoavat yritykset ovat myyneet tällaisia tiivistelmiä jo vuosikymmenien ajan. Tätä tiivistelmää sen sijaan saa jakaa ilmaiseksi. Tarkoituksena on tukea kaikkien yliopistoon pyrkivien ponnisteluja varallisuudesta riippumatta. Tiivistelmän kirjoittaja on valtiotieteen maisteri, joka on suorittanut myös laskentatoimen ja rahoituksen opintoja Aalto-yliopistossa ja opettanut näitä aineita kauppakorkeakoulun valmennuskursseja tarjoavassa yrityksessä MIKSI TÄSSÄ TIIVISTELMÄSSÄ ON JOHDANTOLUKU Yrityksen taloushallinto tänään on vaikeatajuinen ja sirpaleinen teos. Se käsittelee aihealueensa perusasioita, mutta ne tarjoillaan lukijalle kovin hankalasti ja kapulakielisesti, ja lukija saattaa jäädä vaille kokonaiskuvaa. Tämä tiivistelmä pyrkii auttamaan yleiskuvan rakentamisessa. Johdanto antaa lukijalle tiettyjä taustatietoja, minkä jälkeen käymme kirjan läpi luku kerrallaan, ja pyrimme liittämään niissä esitetyt detaljit osaksi yleiskuvaa. Miksi? Koska mikä tahansa asia on helpompi muistaa, kun sen ymmärtää. NEUVOJA OPISKELUUN Laskentatoimessa ja rahoituksessa eli laskiksessa kysytään usein aika pieniäkin yksityiskohtia eli ns. nippelitietoa. Toisaalta nippelitiedonkin joukossa jotkut asiat ovat tärkeämpiä kuin toiset. Tiivistelmä auttaa sinua tunnistamaan, mitkä nippelitiedot ovat tärkeimpiä. Muiden, vähäpätöisempien nippelitietojen ulkoaopettelu kannattaa jättää aivan viimeiseksi. Kirjassa on myös paljon turhaa sivuntäytettä, kuten lainauksia lehtiartikkeleista. Niihin ei kannata kiinnittää paljoa huomiota. Juu, on toki mahdollista, että pääsykokeessa kysytään jotain täysin epäolennaista, mutta tällaisia kysymyksiä tuskin tulee montaa, eikä niihin varautuminen ole käytännössä mahdollista, joten kannattaa keskittyä vain olennaiseen. Kirjasta löytyvät matemaattiset kaavat on syytä opetella ulkoa, ja niitä on osattava soveltaa. Harjoitustehtävien tekeminen on tärkeää. Tehtävien tekemistä ei kannata lykätä, sillä se tehostaa opiskelua. Aloita tehtävien tekeminen niin pian kuin mahdollista. Suositukseni on, että kutakin lukua koskevat harjoitustehtävät tulisi tehdä ennen siirtymistä seuraavaan lukuun, sillä kunkin luvun ymmärtäminen on helpompaa, jos aiemmat luvut ovat hallussa. Kumpi kannattaa lukea ensin, taloustiede vai laskis? Minun mielestäni taloustiede. Varo kuitenkin, ettet käytä liikaa aikaa taloustieteeseen: sen painoarvo pääsykokeessa on vain seitsemän pistettä, kun taas laskiksen painoarvo on jopa 13 pistettä. iii

4 iv

5 JOHDANTO Tässä johdannossa yritän tarjota lukijalle taustatietoa, joka helpottaa kirjan ymmärtämistä. Kirjaa lukiessa kannattaa ajatella, että siinä puhutaan osakeyhtiöstä. Siksi tässä johdannossa käydään läpi perusasiat osakeyhtiön toiminnasta. OSAKEYHTIÖN ORGANISAATIO Osakeyhtiössä ylintä valtaa käyttävät osakkeenomistajat. He omistavat yrityksen; kukin omistaa yrityksestä osakeomistustaan vastaavan osuuden. Jos siis omistat 5 % osakkeista, sinulle kuuluu 5 % äänivallasta ja 5 % yrityksen tuottamista voitoista. Käytännössä suurten yritysten osakkeenomistajat eivät osallistu yrityksen johtamiseen kovin tiiviisti. He käyttävät valtaansa vain yhtiökokouksessa, joka pidetään kerran vuodessa. Siellä he valitsevat yritykselle hallituksen, joka kokoontuu esim. kahden viikon välein ja tekee yrityksen strategiset päätökset. Yrityksen päivittäistä toimintaa johtaa toimitusjohtaja, jonka hallitus valitsee. Yrityksen toimivaan johtoon voi kuulua toimitusjohtajan lisäksi esim. varatoimitusjohtaja, rahoituspäällikkö, henkilöstöpäällikkö ja markkinointipäällikkö. Hallitus yleensä valitsee nämäkin, ja voi irtisanoa nämä halutessaan. Toimivalla johdolla on usein korkeat palkat, mutta heikko työsuhdeturva: heidät voidaan irtisanoa melko helposti. Osakkeenomistajat siis käyttävät valtaansa hallituksen välityksellä, joka käyttää valtaansa toimivan johdon välityksellä. SIDOSRYHMÄT Osakeyhtiön sidosryhmät (engl. stakeholders) ovat eri tahoja, joilla on yrityksessä jokin taloudellinen panos. Näitä ovat ainakin osakkeenomistajat, lainanantajat, yrityksen hallitus, toimiva johto, työntekijät, asiakkaat, tavarantoimittajat ja verottaja. Esim. työntekijöiden taloudellinen panos on se, että he luovuttavat työvoimaansa yrityksen käyttöön ja saavat korvaukseksi palkkaa. 1

6 OSAKEYHTIÖN RAHOITUS Osakkeenomistajien oikeus päättää yrityksen asioista perustuu siihen, että heidän rahansa ovat pelissä. He ovat sijoittaneet rahojaan yritykseen ostamalla sen osakkeita, ja siinä he ovat ottaneet riskin: jos yritys tekee tappiota, he menettävät rahaa. Yritys voi myydä osakkeitaan saadakseen lisää pääomaa. Tätä kutsutaan osakeanniksi. Vaihtoehtoisesti yritys voi ottaa lainaa. Tästä syntyvä velka pitää aikanaan maksaa takaisin lainanantajalle korkoineen. Velkaa kutsutaan vieraaksi pääomaksi, kun taas osakkeenomistajille kuuluvaa pääomaa kutsutaan omaksi pääomaksi. Keneltä rahoitus on peräisin Karttuminen ja väheneminen Velvollisuus maksaa tuottoa Tuotonmaksun muoto Vieras pääoma (velka) Lainanantajilta, esim. pankeilta Karttuu esim. yrityksen ottaessa lisää lainaa tai ostaessa jotakin velaksi. Vähenee vain maksamalla velkoja pois. Kyllä (lainasopimuksen mukainen korko) Korkomaksut Oma pääoma Osakkeenomistajilta Karttuu yrityksen tehdessä voittoa tai myydessä osakkeitaan. Vähenee yrityksen tehdessä tappiota tai maksaessa osinkoa. Ei Osingot Tuotto ja riski Matala Korkea Äänioikeus Ei Kyllä Pääoman palautus Etuoikeusasema Kyllä (lainan takaisinmaksu) Velat ja niiden korot maksetaan ennen kuin omistajille maksetaan mitään. Ei yleensä palauteta Omistajille maksetaan viimeisenä, sikäli kuin rahaa riittää. Huomionarvoista on, että vain oman pääoman sijoittajilla on äänivaltaa. Lainanantajilla ei ole lainkaan päätösvaltaa yrityksessä. Yrityksen saama voitto lisätään sen omaan pääomaan. Vastaavasti tappiot vähentävät omaa pääomaa. Kertynyttä voittoa voidaan käyttää yrityksen kasvattamiseen, tai sitä voidaan maksaa omistajille osingon muodossa. Kullekin osakkeelle maksetaan sama määrä osinkoa, esim. 50 senttiä/osake. Tällöin yritykseen tietenkin jää vähemmän omaa pääomaa. Omaa pääomaa ei saa jakaa kokonaan pois. Yritys saa maksaa osinkoa vain tienaamistaan voitoista. Osakeannista saatua pääomaa ei siis saa käyttää osingonjakoon. Tämän säännön tarkoitus on suojella lainanantajia, työntekijöitä ja muita sidosryhmiä: jos yrityksellä menee huonosti, omistajat eivät voi tyhjentää kassaa ja paeta, vaan sijoitettu oma pääoma on jätettävä yritykseen mahdollisten tappioiden kattamiseksi. 2

7 TALOUDELLISEN RISKIN JAKAUTUMINEN Vaikka lainanantajilla ei ole päätösvaltaa yrityksessä, heidän asemansa on siinä mielessä parempi, että heille kuuluvat korot ja lainanlyhennykset on maksettava ennen kuin omistajille voidaan maksaa mitään. Vaikka yritys tuottaisi tappiota, lainanantajille on silti maksettava korkoa ja lainanlyhennyksiä lainasopimuksen mukaisesti. Tähän tarvittava raha otetaan yrityksen omasta pääomasta. Oman pääoman väheneminen voi johtaa siihen, ettei yritys kykene maksamaan osinkoa. Yrityksen kaikilla sidosryhmillä on paikkansa jonossa, kun yrityksen saamia tuloja jaetaan. Ensin maksetaan työntekijöiden palkat ja muut liiketoiminnan kulut, sitten maksetaan lainojen korot ja lyhennykset, sitten verot ja vasta sitten, jos tämän kaiken jälkeen jää jotain yli, on omistajillakin mahdollisuus saada jotain. Omistajat ovat jonossa viimeisinä, joten heillä on suurin riski. Toisaalta: omistajat saavat kaiken sen, mikä jää yli, kun jonossa edellä oleville on maksettu. Siten omistajien saama voitto voi nousta hyvin suureksi. Osakkeenomistajien ja lainanantajien edut ovat osittain yhteneväiset, mutta osittain ristiriidassa. Molempien kannalta on hyvä, että yrityksellä menee hyvin, ts. että se on kannattava (eli se tuottaa voittoa) vakavarainen (eli sillä ei ole liikaa velkaa) maksuvalmis (sillä on kassassa riittävästi rahaa laskujen maksamiseen). Eturistiriita omistajien ja lainanantajien välillä liittyy riskinottoon. Jos yrityksen liiketoiminnan riskit ovat suuret, yritys voi tuottaa joko suuret voitot tai suuret tappiot. Suuret tappiot voivat johtaa siihen, ettei yritys kykene maksamaan edes velkojaan, jolloin osa tappioista siirtyy lainanantajien kannettavaksi. Suuret voitot sen sijaan hyödyttävät ainoastaan omistajia. Omistajien näkökulmasta tilanne on heads I win, tails you lose. Jos hyvin käy, he saavat suuret voitot, mutta huonossakaan tapauksessa he eivät voi menettää enempää kuin ovat sijoittaneet. Yrityksen riskinotto siis hyödyttää omistajia, mutta haittaa lainanantajia. Tämän takia, mitä korkeariskisemmällä toimialalla yritys toimii, sitä vaikeampi sen on saada lainaa. OSAKEANTI JA OSAKKEIDEN JÄLKIMARKKINAT Yritys voi hankkia lisää omaa pääomaa järjestämällä osakeannin: se painaa lisää omia osakkeitaan ja myy ne. Jos uudet osakkeet myydään uusille sijoittajille, vanhojen omistajien osuus yrityksestä pienenee eli laimenee. Heidän osakesalkkunsa arvo ei kuitenkaan välttämättä pienene, sillä osakeanti tuo yrityksen kassaan lisää rahaa, tehden yrityksestä arvokkaamman. Osakeannissa yritys päättää itse, mihin hintaan se tarjoaa osakkeitaan. Mitä korkeampi hinta, sitä enemmän rahaa yritys saa per osake, mutta vaarana on tietenkin se, etteivät kaikki osakkeet mene kaupaksi. Kun osakkeet on myyty, niillä voidaan käydä kauppaa jälkimarkkinoilla: sijoittajat voivat ostaa ja myydä osakkeita keskenään. Yritys ei saa tästä rahaa. Kaupankäynti jälkimarkkinoilla on helpompaa, jos osake on pörssilistattu eli sillä käydään kauppaa pörssissä. Pörssi on arvopapereiden kauppapaikka, ja pörssiosakkeelle on sieltä 3

8 helppoa löytää ostaja tai myyjä. Useimmat yritykset ovat listaamattomia, mutta niidenkin osakkeilla voi käydä kauppaa, jos onnistuu löytämään halukkaan ostajan tai myyjän. Osakkeen ostajan kannalta on yhdentekevää, ostaako hän osakkeen osakeannista vai jälkimarkkinoilta. Kummassakin tapauksessa ostajan motiivina on saada osuus yrityksestä, siis osuus äänivallasta ja osingoista. Yrityksen kannalta ero on selvä: osakeannista yritys saa rahaa, jälkimarkkinoilta ei. OMISTAJAT VS. TOIMITUSJOHTAJA (PÄÄMIES-AGENTTIONGELMA) Edellä mainittiin omistajien ja lainanantajien välinen eturistiriita riskinoton suhteen. Myös yrityksen omistajien ja toimivan johdon välillä on eturistiriitoja. Tj:n tulisi johtaa yritystä omistajien edun mukaisesti, mutta käytännössä tämä voi olla ristiriidassa tj:n oman edun kanssa, esim. seuraavin tavoin: Tj haluaa ehkä kasvattaa omaa valtaansa, haluaa kasvattaa yritystä suuremmaksi kuin mikä on voitonmaksimoinnin kannalta optimaalista. Tj haluaa ehkä pysyä yrityksen muiden sidosryhmien, esim. työntekijöiden ja asiakkaiden suosiossa, mahdollisesti omistajien edun kustannuksella. Omistajien kannalta on hyvä, että yritys ottaa rohkeasti riskejä, joihin liittyy suurten voittojen mahdollisuus. Tj ei kuitenkaan mielellään ota suuria riskejä, sillä riskinoton mahdollisesti tuottamat voitot menevät osakkeenomistajille, mutta jos se tuottaakin suuret tappiot, tj menettää työpaikkansa. Heads they win, tails I lose. Tj voi olla epärehellinen. Asemansa ansiosta hän voi käyttää yrityksen resursseja omaksi edukseen, palkata tuttaviaan töihin yritykseen, tai jopa kavaltaa varoja. On siis vaara, ettei tj toimi omistajien edun mukaisesti. Osakkeenomistaja ei myöskään voi täysin valvoa tj:n toimintaa, sillä hän ei ole kaikkinäkevä eikä kaikkitietävä; hänellä ei ole edes aikaa seurata tarkasti kaikkien niiden yritysten toimintaa, joihin hän on sijoittanut. Päämies-agenttiongelma syntyy, kun A (päämies) palkkaa B:n (agentti) valvomaan etuaan, mutta A:n ja B:n edut eivät ole täysin yhtenevät, eikä A kykene varmistamaan, onko B todella toiminut A:n edun mukaisesti. Osakeyhtiössä omistajat ovat päämies ja tj on agentti. 1 1 Ongelmasta voi keksiä muitakin esimerkkejä, esim. taksikuski ja matkustaja, tai lääkäri ja potilas: valitseeko taksikuski lyhimmän reitin, suositteleeko lääkäri edullisinta hoitoa? Päämies-agenttiongelma on erityistapaus yleisemmästä epäsymmetrisen informaation ongelmasta, jossa vaihdannan toisella osapuolella on puutteellinen informaatio vaihdannan kohteesta. Epäsymmetrinen informaatio kuuluu nykyään rahoitusteorian keskeisimpiin peruskäsitteisiin. 4

9 Mitä osakkeenomistajat voivat tehdä päämies-agenttiongelman lieventämiseksi: valita hallitukseen ammattilaisia, jotka kykenevät valvomaan tj:n toimintaa seurata yrityksen kehitystä lukemalla tilinpäätöksen teettää tilintarkastuksen, jossa riippumaton ja asiantunteva tilintarkastaja tutkii yrityksen toiminnan asianmukaisuuden ja tilinpäätöksen luotettavuuden muuttaa tj:n palkkiorakennetta esim. bonusten avulla niin, että tj:n edut ovat paremmin yhtenevät omistajien edun kanssa. TILINPÄÄTÖS JA KIRJANPITO Yrityksen sidosryhmät haluavat tietenkin tietää, miten yrityksellä menee. Omistajat haluavat tietää, onko toimiva johto hoitanut tehtävänsä kunnolla; sijoittajat määrittävät yrityksen osakkeen arvon yrityksen menestyksen perusteella; ja jos yrityksellä menee huonosti, työntekijät alkavat etsiä uutta työpaikkaa, lainanantajat eivät myönnä uusia lainoja, asiakkaat ja tavarantoimittajat eivät halua sitoutua pitkiin sopimuksiin. Kaikille sidosryhmille tärkein tietolähde on yrityksen tilinpäätös, joka puolestaan perustuu kirjanpitoon. Tilinpäätös on kirjanpidosta tehty yhteenveto, josta ilmenevät mm. yrityksen tulot ja kustannukset sekä näiden erotus eli voitto tai tappio yrityksen omaisuus-, raha- ja velkatilanne. Kirjanpitoa on tehty jo tuhansia vuosia, ja sen perustarkoitus on yhä sama: liiketapahtumien muistiinmerkitseminen. Nykyaikana laki säätelee kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimista. Lain sisältämien, kaikille yhteisten sääntöjen avulla taataan se, että tilinpäätös toimii luotettavana tietolähteenä muillekin kuin yrittäjälle itselleen. Yrityksen toimiva johto on vastuussa kirjanpidon ja tilinpäätöksen toteutuksesta. Varmistuakseen siitä, että tilinpäätös antaa oikean kuvan yrityksen tilanteesta, voivat osakkeenomistajat teettää tilintarkastuksen, jossa ammattimainen tilintarkastaja tutkii yrityksen läpikotaisin varmistaakseen, että tilinpäätös ja kirjanpito vastaavat totuutta. Kaikkien osakeyhtiöiden tilinpäätökset ovat julkisia. Yritys toimittaa ne Patentti- ja rekisterihallitukseen, mistä kuka tahansa voi saada niistä kopion luettavakseen. Tuloslaskelma ja tase Tilinpäätös koostuu useista osista. Näistä kiinnostavimmat ovat tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma on erittely yrityksen tuloista ja kustannuksista. Laskelmassa tuloista vähennetään kulut, ja niiden erotuksena saadaan tilikauden tulos eli vuoden aikana syntynyt voitto (tai tappio, mikäli voitto on negatiivinen). Tase on erittely yrityksen varoista ja rahoituksesta. Taseen vasemmalla puolella on luettelo varoista: koneet, raaka-aineet, myytävät tavarat, rahat jne. Taseen oikea puoli kertoo, miten yritys on rahoitettu: sieltä ilmenevät oman ja vieraan pääoman määrät. ULKOINEN VS. SISÄINEN LASKENTATOIMI Tilinpäätös ja kirjanpito kuuluvat ns. ulkoiseen laskentatoimeen, toiselta nimeltään rahoittajien laskentatoimeen. Puhutaan myös sisäisestä laskentatoimesta eli johdon laskentatoimesta. Tällä tarkoitetaan yrityksen itselleen tekemiä laskelmia ja selvityksiä. Näiden tekeminen on yrityksen sisäinen asia, eikä laki säätele niitä mitenkään. 5

10 Rahoittajien laskentatoimi Johdon laskentatoimi Käyttötarkoitus Kaikille sidosryhmille Yrityksen sisäiseen käyttöön Säätely Laki säätelee sisältöä, muotoa ja ajoitusta Kirjan luvut Laki ei säätele REAALIPROSESSI VS. RAHAPROSESSI Tilinpäätöksessä yrityksen toimintaa kuvataan rahamääräisillä luvuilla, mutta yrityksessä liikkuu toki muutakin kuin rahaa. Yrityksen olemassaolon tarkoitus ei ole rahan siirtely, vaan tuotantopanosten muuntaminen hyödykkeiksi. Pelkkien rahavirtojen perusteella ei voida päätellä paljoakaan yrityksen menestyksestä. Yritys toimii kolmilla markkinoilla: se ostaa tuotannontekijöitä (työtä, raaka-aineita, koneita yms.) tuotannontekijämarkkinoilta, se myy tuotteitaan eli suoritteita suoritemarkkinoille ja rahoittaa toimintansa rahoitusmarkkinoilta saadulla rahoituksella. Rahavirrat ovat irrallaan reaalivirroista. Tuotot ja kulut eivät synny rahan liikkeistä, vaan ne muodostuvat reaaliprosessissa, kun yritys esim. ottaa vastaan tavaraa, valmistaa jotakin, tai luovuttaa tavaran ostajalle. Tällöin ei välttämättä liiku rahaa, vaan muodostuu velkoja, omaisuutta ja saatavia. Maksutapahtumat ovat pelkkää velkojen ja saatavien järjestelyä eivätkä vaikuta reaaliprosessiin. Tilinpäätöksen yhtenä tehtävänä on kuvata sekä reaali- että rahaprosessi selkeästi ilman, että ne sekoittuvat toisiinsa. LIIKETOIMINTA VS. RAHOITUS Toinen tilinpäätöksessä korostuva kahtiajako on liiketoiminnan ja rahoituksen välinen ero. Yrityksen menestys riippuu näiden molempien onnistumisesta. Liiketoiminnalla viitataan siihen, mitä yritys varsinaisesti tekee: sen tuotantoon, investointeihin, markkinointiin yms. Ylläolevan kuvion neljä ylintä nuolta, joiden kautta yritys 6

11 kytkeytyy tuotannontekijä- ja suoritemarkkinoille, liittyvät liiketoimintaan. Onnistuminen liiketoiminnassa merkitsee, että yritys tuottaa tehokkaasti arvonlisäystä. Kuvion kaksi alinta nuolta, joilla yritys kytkeytyy rahoitusmarkkinoihin, liittyvät yrityksen rahoitukseen eli siihen, miten yrityksen pääoma on hankittu. Onnistunut pääoman hankinta edellyttää mm. sitä, että sijoittajat saadaan vakuuttuneiksi yrityksen kannattavuudesta. Selvästikin rahoitus on pitkälti liiketoiminnasta erillinen sfääri, sillä samaa liiketoimintaa voidaan rahoittaa eri tavoin (esim. erilaisilla oman ja vieraan pääoman yhdistelmillä). Täysin toisistaan riippumattomia nämä kaksi eivät silti ole. OSAKEYHTIÖN YHTIÖKOKOUS Täydennetään sivulla 1 esitettyä osakeyhtiön organisaatiokaaviota hieman, jotta lukijalle jää selkeä kuva siitä tehtävänjaosta, jonka kautta yritystä johdetaan: Koska pelissä ovat omistajien rahat, on luontevaa, että omistajat saavat päättää osingonjaosta eli siitä, pidetäänkö rahat yrityksessä vai otetaanko ne sieltä ulos. Ja koska yritys kuuluu heille, on luontevaa, että he saavat päättää osakeanneista, joissa heidän omistusosuutensa saattaisi pienentyä. Hallitus toimii vahtikoirana, joka valvoo, että toimitusjohtaja palvelee omistajien etua, joten on luontevaa, että omistajat valitsevat hallituksen. Tilintarkastaja puolestaan valvoo sekä hallitusta että toimitusjohtajaa. On siis luontevaa, että omistajat valitsevat myös tilintarkastajan. Sen sijaan olisi outoa, jos omistajat sekaantuisivat yrityksen liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Osakkeenomistajat ovat sijoittajia, eivätkä välttämättä tajua mitään yrityksen tuotteista tai niiden tuotannosta. Nämä asiat on parempi jättää hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja tekee pienet (eli operatiiviset) päätökset esim. uusien koneiden hankkimisesta tai työntekijöiden palkkaamisesta. Hallitus tekee suuret (eli strategiset) päätökset esim. yrityksen toiminnan laajentamisesta. Olisi myös outoa, jos osakkeenomistajat valitsisivat toimitusjohtajan, sillä on vaikea valita sopivaa henkilöä, jos ei tajua mitään yrityksen tuotteista ja niiden tuotannosta. Sekin on parempi jättää hallitukselle, joka koostuu toimialaa ymmärtävistä ammattilaisista. Kuten voit huomata, vallanjako osakeyhtiössä on tarkkaan harkittu. 7

12 MUUT YHTIÖMUODOT Kirja on kirjoitettu osakeyhtiötä ajatellen. On kuitenkin hyvä tietää, että on olemassa muunkinlaisia yrityksiä. Suomessa on käytössä jopa parikymmentä erilaista yhtiömuotoa. Näistä tärkeimpiä ovat osuuskunta, kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö. Eräs olennainen ero eri yhtiömuotojen välillä koskee vastuuta. Osakeyhtiön omistajat vastaavat yrityksen veloista vain sijoittamallaan rahalla, ts. he eivät voi menettää enempää kuin ovat sijoittaneet. Jos osakeyhtiö on tehnyt hirvittävät tappiot, eikä kykene maksamaan edes työntekijöiden palkkoja, se on ikävää työntekijöille, mutta osakkeenomistajat voivat pestä kätensä koko hommasta ja kävellä pois. Heidän osakkeensa ovat muuttuneet arvottomiksi, mutta sen enempää vahinkoa heille ei koidu. Joissakin muissa yhtiömuodoissa omistajat sen sijaan vastaavat yhtiön veloista koko henkilökohtaisella omaisuudellaan, eli he voivat menettää enemmänkin kuin ovat sijoittaneet; he voivat esim. joutua myymään kotinsa maksaakseen yrityksensä velat. Toinen ero koskee päätösvallan jakautumista. Osakeyhtiössä vallitseva periaate on yksi ääni per osake, mutta joissakin muissa yhtiömuodoissa se on yksi ääni per henkilö. Anyway, kirjaa lukiessa kannattaa ajatella, että siinä puhutaan osakeyhtiöstä. KONSERNI Olkoot A ja B yrityksiä. Jos A:lla on määräysvalta B:ssä, yritykset muodostavat konsernin, jossa A on emoyritys ja B on tytäryritys. Yleensä emon määräysvalta tytäryrityksessä perustuu siihen, että emoyritys omistaa tytäryhtiön osake-enemmistön. Määräysvalta voi kuitenkin syntyä myös silloin, jos emoyrityksellä on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö tytäryrityksen hallituksen jäsenistä, tai jos emoyritys tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa tytäryrityksessä. Jos emolla on useita tyttäriä, tai jos emoyhtiö käyttää tytäryritystensä kautta epäsuorasti määräysvaltaa jossain yrityksessä, ne kaikki kuuluvat samaan konserniin. Jälkimmäisessä tapauksessa kyseessä on alistuskonserni. Jos taas kaikki tytäryritykset ovat toisiinsa nähden tasavertaisessa asemassa, kyseessä on rinnakkaiskonserni. Konsernirakenne ei yleensä ole yrityskauppojen tahaton seuraus, vaan tapa järjestää yrityksen toiminnot helpommin hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Konserni kannattaa mieltää yhdeksi yritykseksi, vaikka siihen kuuluvat yritykset ovat juridisesti erillisiä. Useimmat suurelle yleisölle tutut yritykset, kuten vaikkapa Nordea, Stockmann tai Hesburger, ovat konserneja. 8

13 1 KANSAINVÄLISTYVÄ TILINPÄÄTÖS Tässä luvussa 1) opettelemme tuntemaan tilinpäätöksen sisällön ja siihen liittyviä peruskäsitteitä 2) tarkastelemme, millaisia muutoksia kansainvälisten markkinoiden merkityksen kasvu on tuonut. Lukijalle, joka ei tunne näitä asioita ennestään, kirjan ensimmäinen luku voi olla vaikeaselkoinen. Tiivistelmässä aloitamme yksinkertaisella esimerkillä, ja etenemme sitten askel kerrallaan pienempiin detaljeihin. 1.1 TULOSLASKELMA JA TASE: YKSINKERTAISTETTU ESIMERKKI Kuvitellaan seuraavanlainen yritys. Yritys perustetaan , ja sen liikeideana on ostaa hammasharjoja halvalla ja myydä niitä kalliilla. Yritysmuoto on osakeyhtiö, ja yrityksen nimi on Suomen Hammasharjatukku Oy, lyhyesti SHOY. Tilikausi on kalenterivuosi, ts. jokainen uusi tilikausi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta, mutta ensimmäinen tilikausi on poikkeuksellisesti lyhyempi: Omistaja sijoittaa aluksi yritykseensä euroa, minkä lisäksi hän hakee pankista euron lainan, joka maksetaan takaisin neljässä tasasuuruisessa vuosittaisessa erässä. 2 Kassassa on siis aluksi euroa. SHOY ostaa Kiinasta suuren erän hammasharjoja: kpl, hintaan 20 snt/kpl. Kassaan jää tuhat euroa. Tämän jälkeen SHOY myy hammasharjoja jälleenmyyjille hintaan 30 snt/kpl. Vuoden loppuun mennessä SHOY on myynyt hammasharjaa, joista se on saanut kpl 0,30 kpl = Kassassa on siten rahaa euroa. Vuoden lopussa SHOY maksaa pankille lainan korkoa. Lainan korko on 9 %, joten kuluneilta kymmeneltä kuukaudelta maksettava korko on 10 0, = 150 euroa. Kassaan 12 jää siis euroa. Tilikausi päättyy, joten SHOY:lle täytyy laatia tilinpäätös. Aivan ensimmäinen askel on se, että tehdään inventaari eli lasketaan varaston arvo. Varastossa pitäisi olla jäljellä harjaa, eikö niin? Käy kuitenkin ilmi, että niitä on enää Puuttuvat harjat on kenties varastettu, tai ne ovat joutuneet kadoksiin, tai rotat ovat järsineet ne pilalle. Niin tai näin, tilikauden lopussa varaston arvo on kpl 0,20 kpl = euroa. 3 Kun varaston arvo on määritetty, voimme laatia SHOY:lle tuloslaskelman. Tuloslaskelmassa tuotoista vähennetään kulut, ja näiden erotuksena saadaan tilikauden tulos. 2 Suomessa uuteen osakeyhtiöön on perustettaessa sijoitettava vähintään euroa omaa pääomaa. Sen ei tarvitse olla muodoltaan rahaa, vaan se voi koostua esim. hyödykkeistä. Tässä tapauksessa sijoitettiin euroa, joten vaatimus täyttyy. 3 Huomaa, että emme käytä harjan arvona sen myyntihintaa, vaan ostohintaa koska se on alempi. Olemme siis hieman pessimistisiä. Tätä kutsutaan varovaisuudeksi, joka on eräs tärkeimistä tilinpäätösperiaatteista. 9

14 Suomen Hammasharjatukku Oy TULOSLASKELMA Liikevaihto 5, Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 6, Varaston lisäys -2, , LIIKEVOITTO 1, Rahoituskulut Korkokulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- 1, SIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO 1, Alimmalta riviltä näemme, että tilikauden voitto on positiivinen, 1 094,75 euroa. Yritys teki siis heti ensimmäisenä tilikautenaan oikein mukavan tuloksen kokoonsa nähden. Se on poikkeuksellista, sillä useimmat uudet yritykset ovat aluksi tappiollisia. Tuloslaskelman ylimmällä rivillä on liikevaihto. Se on suunnilleen sama asia kuin myyntitulot. 4 Tästä lähdetään sitten vähentämään kuluja. Ensimmäinen kuluryhmä on Materiaalit ja palvelut. Palveluita ei käytetty, joten ainoana alaeränä on Aineet, tarvikkeet ja tavarat. Tämän alaerän alaerinä ovat ostot tilikauden aikana (ostetut harjat), josta vähennetään varaston lisäys (varaston arvo kasvoi tilikaudella nollasta euroon). Näin saadaan tällä tilikaudella myytyjen harjojen hankintameno, joka vähennetään kuluna. 5 Liikevoitto kertoo liiketoiminnan tuloksen. Tämän jälkeen vähennetään rahoituskulut, jotka SHOY:n tapauksessa koostuvat pelkästään lainan korkokuluista. Kun korkokulut on vähennetty, jäljelle jää tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja. Tilinpäätössiirtoja ei tässä tehdä, mutta verot pitää maksaa. Vuonna 2013 verokanta oli 24,5 %, joten euron voitosta menee veroa 355,25 euroa. Loppu on voittoa. Siinä koko juttu yksinkertaisuudessaan. Kerrataan vielä, mitä laki sanoo tuloslaskelmasta yleisellä tasolla ja mitä se tarkoittaa: Lain mukaan tuloslaskelma kuvaa tuloksen muodostumista. Käytännössä tuloslaskelma on erittely yrityksen tuotoista ja kuluista tilikaudella, ja näiden erotuksena muodostuu tilikauden tulos. 4 Myyntitulot ei kuitenkaan ole yhtä täsmällinen käsite kuin liikevaihto. Liikevaihto on määritelty kirjanpitolain 4. luvun 5. pykälässä (KPL 4:5 ) seuraavasti: liikevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Toisin sanoen liikevaihto lasketaan myytyjen tuotteiden verottoman hinnan perusteella, ja erilaisten sivubisnesten tuotot eivät kuulu siihen. 5 Käytännössä tulimme samalla vähentäneeksi kuluna myös varastosta kadonneiden harjojen hankintamenon. Kuten pitääkin. 10

15 Laaditaan seuraavaksi SHOY:lle tase. Se näyttää tältä: Suomen Hammasharjatukku Oy TASE Vastaavaa Pysyvät vastaavat 0.00 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Tavarat 2, , Rahat ja pankkisaamiset 6, Vastaavaa yhteensä 8, Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma 5, Tilikauden voitto 1, , Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 1, , Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Vastattavaa yhteensä 8, Tase kuvaa yrityksen taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Käytännössä se on erittely 1) yrityksen hallussa olevista varoista sekä 2) siitä, miten näiden varojen hankinta on rahoitettu. Taseessa on siten kaksi puolta: vastaavaa, joka on erittely yrityksen hallussa olevasta omaisuudesta, sekä vastattavaa, joka kertoo yrityksen rahoituksesta. 6 Taseen molemmat puolet ovat yhtä suuret, euroa. Tämä on taseen loppusumma. Sen on oltava sama molemmilla puolilla, jolloin tase menee tasan. Jos tase ei menisi tasan, tämä paljastaisi, että jossain on virhe. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisen säännöt nimittäin takaavat, että mikäli kaikki on tehty sääntöjen mukaan, tase menee tasan. Taseen vastaavaa-puoli jakautuu pysyviin vastaaviin ja vaihtuviin vastaaviin. Pysyviä vastaavia ovat esim. koneet ja rakennukset, sillä niiden on tarkoitus tuottaa yritykselle tuloja usean tilikauden aikana. SHOY ei omista mitään tällaista, joten pysyvien vastaavien arvo on nolla euroa. Vaihtuvia vastaavia ovat esim. myytävät tavarat, sillä niiden on tarkoitus tuottaa tuloja vain yhden tilikauden aikana silloin, kun ne myydään. Myös rahavarat kuuluvat vaihtuviin vastaaviin. 7 6 Tässä vastaavat ja vastattavat ovat allekkain. Usein ne kuitenkin sijoitetaan rinnakkain. Tällöin vastaavaa on vasemmalla ja vastattavaa on oikealla. Usein puhutaankin vastaavaa- ja vastattavaapuolen sijaan taseen vasemmasta ja oikeasta puolesta. 7 Erä rahat ja pankkisaamiset tarkoittaa 1) kassassa olevaa käteistä sekä 2) pankkitilillä olevia rahoja eli pankkisaamisia, ts. saatavia pankilta. 11

16 Vastattavaa-puolelta ilmenee, että SHOY:n rahoitus on peräisin neljästä eri lähteestä: Osakkeenomistajat ovat sijoittaneet yritykseen euroa. Yrityksen omasta toiminnasta on saatu 1 094,75 euroa tulorahoitusta. Pankista on lainattu euroa, joita ei vielä ole maksettu takaisin. Lainasta ensi tilikaudella erääntyvä osuus, 500 euroa, merkitään lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Myöhempinä tilikausina erääntyvä osa on pitkäaikaista. Yritys on 355,25 euroa velkaa verottajalle. Tämä on lyhytaikaista vierasta pääomaa, koska se täytyy maksaa ensi tilikauden aikana. 1.2 KIRJANPITO JA TILINPÄÄTÖS Nyt, kun olemme tutustuneet tilinpäätöksen sisältöön perustasolla, voimme käydä läpi muutamia tärkeitä seikkoja, jotka kirja mainitsee kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä Tilikausi Yrityksen elinkaari jakautuu tilikausiin. Kirjan sivulla 19 kerrotaan tilikaudesta seuraavaa: Tilikausi on se ajanjakso, jolta yrityksen tulos on tuloslaskelmassa laskettu. Tilikauden pituus on 12 kuukautta. Tietyissä poikkeustapauksissa (esim. toimintaa aloitettaessa) se voi kuitenkin olla tätä lyhempi tai pitempi Kirjanpidon periaatteita Kirjan sivulla 19 mainitaan seuraavat tärkeät asiat kirjanpidosta: Tilinpäätös perustuu kirjanpitoon itse asiassa tilinpäätös johdetaan kirjanpidosta tiettyjen sääntöjen mukaan. Tilinpäätös tehdään tilikauden lopussa, mutta kirjanpitoa pidetään tilikauden aikana jatkuvasti. Kirjanpitoon merkitään liiketapahtumat. Kutakin liiketapahtumaa vastaava kirjanpidon merkintä on nimeltään kirjaus tai vienti. Liiketapahtumat merkitään kirjanpitoon aika- ja asiajärjestyksessä: kustakin liiketapahtumasta merkitään sen tapahtumapäivä, ja se, mille tileille liiketapahtuma on kirjattu, ilmaisee liiketapahtuman asiasisällön. Aikajärjestyksessä esitettyä kirjanpitoa kutsutaan päiväkirjaksi. Asiajärjestyksessä (eli tilien mukaan ryhmiteltynä) esitettyä kirjanpitoa kutsutaan pääkirjaksi. Lähtökohtaisesti pidetään kahdenkertaista kirjanpitoa: kustakin liiketapahtumasta merkitään sekä rahan lähde (esim. kassatili) että sen käyttö (esim. tarvikeostotili). Kunkin kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman esim. kuitti, kuormakirja tms. Tosite siis toimii todisteena liiketapahtumasta. Tilikauden päättyessä kirjanpitoon kirjatut liiketapahtumat päätetään kahdelle eri tilille: tulos- ja tasetileille. Nämä muodostavat tuloslaskelman ja taseen perustan Mistä näitä normeja oikein tulee KPL eli kirjanpitolaki: yleiset määräykset kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä KPA eli kirjanpitoasetus: yksityiskohtaisia määräyksiä, esim. tuloslaskelma- ja tasekaavat Yhteisölainsäädäntö eli esim. osakeyhtiölaki, osuuskuntalaki, jne. Hyvä kirjanpitotapa, josta antaa ohjeita Kirjanpitolautakunta (KILA). 12

17 1.2.4 Yleiset tilinpäätösperiaatteet Kirjan sivulla 22 luetellut yleiset tilinpäätösperiaatteet on kopioitu kirjanpitolain 3. luvusta sellaisenaan. 1) Oletus kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan jatkuvuudesta. Esim. kone, jolla ei ole jälleenmyyntiarvoa, voi silti olla taseessa hyvinkin arvokas, jos se tuottaa yritykselle tuloja niin kauan kuin yritys jatkaa toimintaansa. 2) Johdonmukaisuus laatimisperiaatteiden ja -menetelmien soveltamisessa tilikaudesta toiseen. Esim. yrityksen omistamien arvopapereiden arvonmäärityksessä täytyy käyttää samaa menetelmää tilikaudesta toiseen. 2a) Huomion kiinnittäminen liiketapahtumien tosiasialliseen sisältöön eikä yksinomaan niiden oikeudelliseen muotoon (sisältöpainotteisuus). Esim. jos yritys A myy B:lle tavaran, ja sitoutuu ostamaan sen myöhemmin takaisin kalliimmalla, niin tässähän on tosiasiallisesti kyse lainasta, ei liikevaihtoon luettavasta myynnistä. 3) Tilikauden tuloksesta riippumaton varovaisuus. Varoja ja tuottoja ei saa arvioida liian suuriksi, eikä velkoja ja kuluja liian pieniksi. On parempi olla hiukan pessimistinen kuin liian optimistinen. 4) Tilinavauksen perustuminen edellisen tilikauden päättäneeseen taseeseen (tasejatkuvuus). Edellisen tilikauden lopputilanne on samalla uuden tilikauden alkutilanne. 5) Tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen huomioon ottaminen riippumatta niihin perustuvien maksujen suorituspäivästä. Tämä suoriteperusteisuus tarkoittaa, että tuotot ja kulut syntyvät reaaliprosessissa yrityksen vastaanottaessa tuotannontekijöitä ja luovuttaessa tuotteita asiakkailleen. Maksutapahtumat sinänsä eivät ole tuottoja eivätkä kuluja. 6) Kunkin hyödykkeen ja muun tase-eriin merkittävän erän erillisarvostus. Taseessa mitään ei saa netottaa, vaan kaikki merkitään erikseen bruttomääräisenä. Yhden omaisuuserän arvonnousu ei voi kompensoida toisen arvonalenemista. Sama pätee rahoituseriin. Erityisesti velkoja ja saatavia ei saa netottaa Suuri ja pieni kirjanpitovelvollinen Yrityksen kokoa arvioidaan sen liikevaihdon, omaisuuden ja henkilöstömäärän perusteella. Yritys on suuri kirjanpitovelvollinen, jos vähintään kaksi seuraavista rajoista ylittyy: liikevaihto tai sitä vastaava tuotto euroa taseen loppusumma euroa palveluksessa 50 henkilöä tilikauden aikana keskimäärin. Jos näistä rajoista ylittyy vain yksi tai ei yhtään, yritys on pieni kirjanpitovelvollinen. Se, onko yritys pieni vai suuri, vaikuttaa siihen, mitä asiakirjoja sen täytyy sisällyttää tilinpäätökseensä. 13

18 1.2.6 Lyhyesti: mitä tilinpäätökseen kuuluu (ja mitä ei) Tilinpäätökseen kuuluu neljä osaa: tuloslaskelma tase rahoituslaskelma liitetiedot Tuloslaskelma, tase ja liitetiedot vaaditaan kaikilta kirjanpitovelvollisilta. Rahoituslaskelma vaaditaan vain 1) suurilta kirjanpitovelvollisilta sekä 2) julkisilta osakeyhtiöiltä (oyj) eli osakeyhtiöiltä, joiden osakkeilla käydään kauppaa pörssissä. Tilinpäätöksen lisäksi on kaksi muuta tärkeää asiakirjaa, jotka eivät kuitenkaan sisälly tilinpäätökseen: toimintakertomus tilintarkastuskertomus Toimintakertomusta ei vaadita kaikilta yrityksiltä; se vaaditaan samoin ehdoin kuin rahoituslaskelmakin. Tilintarkastuskertomus vaaditaan tilintarkastusvelvollisilta eli tietyt kokovaatimukset täyttäviltä yrityksiltä. 1.3 TULOSLASKELMA TARKEMMASSA SYYNISSÄ Tarkastelemme nyt tuloslaskelmaa tarkemmin. Osa näistä asioista on sanottu suoraan kirjan sivuilla 23 25, osa on muuten vain hyvä tietää Tuloslaskelma sisältää virtasuureita Kaikki tuloslaskelman erät ovat virtasuureita eli ne kertyvät tietyssä ajassa, vähän samaan tapaan kuin joessa virtaa tietty vesimäärä tietyssä ajassa. Taseen erät puolestaan ovat varantosuureita eli ne kuvaavat jotakin määrää tietyllä hetkellä, vähän kuten järvessä on tietty vesimäärä tietyllä hetkellä. Tuloslaskelman erät ovat tuottoja ja kuluja. Jokainen rivi (välisummia lukuunottamatta) kertoo jonkin tuoton tai kulun, joka on kertynyt tilikauden aikana. Tase puolestaan sisältää omaisuuseriä ja rahoituseriä, jotka ovat kertyneet yritykseen sen koko olemassaolon aikana tuottojen, kulujen ja rahoitustapahtumien seurauksena Kululajikohtainen tuloslaskelmakaava Osakeyhtiön tuloslaskelmakaavat on annettu KPA:ssa. Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa: kululajikohtainen ja toimintokohtainen. Kummastakin on esitetty yksinkertaistettu versio kirjan sivuilla 24 25, ja nämä molemmat kannattaa opetella ulkoa! Ensimmäisellä rivillä on liikevaihto. Se sisältää varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Esimerkki: leipomo myy tilikauden aikana leipää hintaan 2,28 /kpl. Tästä 0,28 /kpl on arvonlisäveroa ja 2,00 /kpl on veroton hinta. Lisäksi leipomo myy 8 Rahoitustapahtumat eivät vaikuta tuloslaskelmaan, vaikka ne vaikuttavat taseeseen. 14

19 leivonnasta syntyvää jätettä eräälle sikalanomistajalle 500 eurolla. Mikä on leipomon liikevaihto? Vastaus: euroa. Jätemyyntitulot eivät sisälly siihen, koska ne eivät ole leipomon varsinaista liiketoimintaa. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos. Varaston kasvu huomioidaan tuottona ja väheneminen kuluna. Varastossa olevien tuotteiden katsotaan olevan valmistuskustannustensa arvoisia (olkoonkin, että niistä todennäköisesti saadaan myytäessä enemmän). Valmistus omaan käyttöön. Myös omaan käyttöön valmistetun hyödykkeen arvona pidetään sen valmistuskustannusta. Esimerkki: koneita valmistava yritys valmistaa omaan käyttöönsä koneen, jolla se valmistaa muita koneita. Liiketoiminnan muut tuotot. Tähän erään luetaan kaikenlaisten pikku sivubisnesten tuotot. Esimerkki: edellämainitun leipomon jätteestä saamat myyntitulot. Ostot tilikauden aikana. Esimerkki: leipomon jauhoihin käyttämät rahat. Henkilöstökulut. Sisältää palkat sekä palkan sivukulut (eläkemaksut, erilaiset vakuutusmaksut jne.) Poistot ja arvonalentumiset. Tässä on kaksi eri asiaa. o Poistot liittyy pysyviin vastaaviin, esim. koneisiin. Koneen hankintamenoa ei yleensä vähennetä kerralla, vaan vähitellen sinä aikana, kun konetta käytetään. Esim. jos euroa maksanut kone on käytössä 10 vuoden ajan, niin joka vuosi tehdään euron suuruinen poisto. Poisto merkitään kuluna tuloslaskelmaan. o Arvonalentumiset ovat pysyvien tai vaihtuvien vastaavien odottamattomia arvonalenemisia, esim. tulipalosta johtuvia. Liiketoiminnan muut kulut. Tähän erään kuuluu kaikki muu eli kaikki ne liiketoiminnan kulut, jotka eivät kuulu mihinkään edellisistä. Esimerkiksi liiketilojen vuokra, toimistotarvikkeet, vakuutukset, markkinointipalvelut, siivouspalvelut. Seuraavaksi tulee välisumma nimeltä liiketulos (liikevoitto tai -tappio). Se kertoo liiketoiminnan synnyttämän tuloksen, jossa ei vielä ole huomioitu sitä, miten yrityksen toiminta on rahoitettu. 9 Liiketulos on hyvin mielenkiintoinen luku, sillä se kertoo, miten kannattavaa yrityksen liiketoiminta itsessään on, kun unohdetaan kaikki yrityksen omistus- ja rahoituskuvioihin liittyvä. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että liiketulos on se, mikä jaetaan lainanantajien, verottajan ja osakkeenomistajien kesken. Omistajien näkökulmasta kuitenkin kaikkein kiinnostavinta on tilikauden tulos, ja sen laskemiseksi täytyy liikevoitosta vähentää (tai lisätä) seuraavat: Rahoitustuotot ja -kulut. Rahoitustuottoa ovat esim. pankkitilin korko sekä muiden mahdollisten kassasijoitusten tuotot. Useimmilla yrityksillä nämä ovat kuitenkin aika mitättömiä. Tärkeämpiä ovat rahoituskulut, kuten yrityksen ottamista lainoista maksettava korko. Mutta huom: yrityksen omistajilleen maksamat osingot eivät ole rahoituskulu! 9 Vrt. tiivistelmän sivu 6, liiketoiminta vs. rahoitus. 15

20 Satunnaiset tuotot ja kulut. Pienissä yrityksissä nämä ovat aika harvinaisia. Yleensä kyse on konserniavustuksesta eli samaan konserniin kuuluvien yritysten välisestä rahan siirtelystä selvästi rahoituksen sfääriin kuuluva asia. Tilinpäätössiirrot. Tämä on verotukseen liittyvä erä. Tutustumme siihen myöhemmin taseen yhteydessä. Verot, tarkemmin sanoen tuloverot. Kun kaikki edellämainittu on vähennetty, jäljellejäävää osuutta verotetaan vakioveroprosentilla, joka on tätä nykyä 20 %. Se, mitä kaiken tämän jälkeen jää, muodostaa tilikauden tuloksen (voiton tai tappion). Se voidaan joko jättää yritykseen tai, mikäli tietyt ehdot täyttyvät, sitä voidaan käyttää osingonmaksuun. Pohditaan vielä hieman tuloslaskelman järjestystä. Se noudattaa yksinkertaista sääntöä: mitä läheisemmin jokin tuotto tai kulu liittyy yrityksen liiketoimintaan eli yrityksen pääasiallisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin, sitä ylempänä se esitetään tuloslaskelmassa. Liikevoitto-rivin yläpuolella on pelkästään liiketoiminnan tuottoja ja kuluja, ja niidenkin keskinäinen järjestys noudattaa samaa ideaa: esim. materiaaliostot liittyvät läheisemmin tuotantoon kuin liiketoiminnan muut kulut, joten ne ovat ylempänä Toimintokohtainen tuloslaskelma Kululajikohtainen ja toimintokohtainen tuloslaskelmakaava poikkeavat loppujen lopuksi toisistaan melko vähän. Ainoat erot ovat liikevaihdon ja liiketuloksen välisillä riveillä: liiketoiminnan kulut ja tuotot on ryhmitelty eri tavalla. Liiketulos on sama riippumatta siitä, miten tuotot ja kulut on ryhmitelty. Toimintokohtaisessa tuloslaskelmassa kulut on jaettu 1) hankinnan ja valmistuksen kuluihin, 2) myynnin ja markkinoinnin kuluihin, 3) hallinnon kuluihin ja 4) muihin liiketoiminnan kuluihin. Lisäksi toimintokohtaisessa tuloslaskelmassa esitetään yksi välisumma, jota kululajikohtaisessa laskelmassa ei ole: bruttokate, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta hankinnan ja valmistuksen kulut. 1.4 TASE TARKEMMASSA SYYNISSÄ Taseen tehtävänä on kuvata yrityksen taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä. Taseen pääsisältö on lueteltu kirjan taulukossa 1.5. Tämä on melko varmasti tärkein asia kirjan luvussa 1, joten opettele taulukon 1.5 tasekaava ulkoa. Mieluiten nyt heti. Taulukko 1.5 on kuitenkin melko ylimalkainen. Kirjan tekstissä kerrotaan tarkemmin, mitä kuhunkin taseen erään sisältyy. Tämä voidaan esittää myös taulukkomuodossa, kuten seuraavalla sivulla, jossa on kaikki kirjan mainitsemat tase-erät näkyvillä, sekä lyhyet selitykset erien sisällöstä Pysyvät vastaavat ja poistot Kuten edellä kerrottiin, kun yritys hankkii koneen pitkäaikaista käyttöä varten, se ei vähennä koneen koko hankintamenoa tuloslaskelmassa kuluna saman tien, vaan vähitellen usean vuoden aikana. Sanomme, että hankintameno jaksotetaan kuluiksi usean vuoden ajalle. Kukin tällainen vuosittainen kulu on nimeltään poisto. Kulloinkin poistamatta oleva osa on menojäännös. Se merkitään taseeseen pysyvien vastaavien erään Koneet ja kalusto. Koneen arvo taseessa siis pienenee vuosi vuodelta, kunnes se on lopulta nolla. 16

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Tilikartta: Oletus yhtiö Oy,

Tilikartta: Oletus yhtiö Oy, Tilikartta: Oletus yhtiö Oy, 21.06.2007 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet 105

Lisätiedot

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen.

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Luento 8 Arvonmuutokset: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Suoriteperuste Valmistusasteen mukainen tulouttaminen. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 8a: Arvonmuutokset:

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2012 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Konsernin voitto

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012). Tiedote 1 (10) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2013 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012). Konsernin

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma OULUN YLIOPISTO Nimi Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus 30.1.2014 Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma 1 a) Konserniaktiivan käsittely suomalaisessa kirjanpitokäytännössä

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Rahastonhoitajana yhdistyksessä

Rahastonhoitajana yhdistyksessä Rahastonhoitajana yhdistyksessä Sisältö Rahastonhoitaja Yhdistyksen toiminta: lait ja säännöt Rahastonhoitaja on yksi keskeisistä toimijoista Rahastonhoitajan tehtävät ja vastuut Talousarvio Kirjanpito

Lisätiedot

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO KIRJANPITO Kirjanpito On tietojärjestelmä, jossa ylläpidetään tietoa yrityksen tai yhteisön taloudellisesta toiminnasta. On sitä, että kerätään ja järjestetään tositteet, rekisteröidään niiden tiedot tietyn

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA STOCK TRADERS TEAM FINLAND OY elo Esa Uusikartano Eurantie 198 23800 LAITILA Y-tunnus: 1860758-0 Kotipaikka: Laitila TASEKIRJA Tilikausi 01.01.2015-31.12.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 TASEKIRJA

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Avoin yhtiö - laaja kaava - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Avoin yhtiö - laaja kaava - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet

Lisätiedot

HUMPPILAN VESIHUOLTO OY Puhdasta pohjavettä paikallisesti!

HUMPPILAN VESIHUOLTO OY Puhdasta pohjavettä paikallisesti! Puhdasta pohjavettä paikallisesti! TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 Humppilan Vesihuolto Oy y-tunnus 0146438-4 Säilytys 31.12.2025 saakka Sivu 2 TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ Sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. KIRJANPITOLAIN

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot KIRJANPITO 22C00100 Luento 3: Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot Luento 3 Pysyvät vastaavat: Esittäminen Jaksottaminen Poistosuunnitelma Pysyvien vastaavien myynti 2 PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvät

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma 3225 TULOSLASKELMA Liite 1 Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Muut vakuutustekniset tuotot 1)

Lisätiedot

3298 N:o Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma-vahinkovakuutus 1)

3298 N:o Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma-vahinkovakuutus 1) 3298 N:o 1236 TULOSLASKELMA Liite 1 I Vakuutustekninen laskelma-vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 8b: Valmistusasteen mukainen tulouttaminen TULOJEN KIRJAAMINEN Tulojen ja menojen kirjaamisperusteena sekä tilikauden tilinpäätöksen laatimisperiaatteena on lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus

Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 Konsernin rakenne Osuuskunta KPY on emoyhteisö konsernissa, johon kuuluvat Enfo Oyj, Voimatel Oy, Vetrea Terveys Oy, KPY Sijoitus

Lisätiedot

Oikaisuja Suomen säädöskokoelmaan. Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta)

Oikaisuja Suomen säädöskokoelmaan. Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta) Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta) Sivulla 1, johtolauseessa on: kumotaan kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 1 luvun 1 :n 3 ja 4 momentti, 2 :n

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä TASEKIRJA 31.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Muut

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat

KIRJANPITO 22C Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat KIRJANPITO 22C00100 Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat Luento 5 Maksuperusteen oikaiseminen suoriteperusteeksi: Siirtosaamiset ja velat Henkilöstömenot: Palkat Henkilösivukulut 2 MENON JA TULON SYNTYMINEN,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen MENOJEN JAKSOTTAMINEN Kuinka menot jaksotetaan kuluiksi eri tilikausille? Meno jaksotetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Yhdistyskoulutus Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Talousarvio = suunnitelma yhdistyksen tilikauden varojen hankinnasta ja käytöstä Yhdistyksen kokous hyväksyy talousarvion. Säännöt määräävät

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN TULOSLASKELMA SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 2.5.2012 KLO 8.30 SCANFIL EMS OY KONSERNIN VUODEN 2011 LUVUT VERTAILUTIEDOKSI SCANFIL OYJ:LLE Uusi Scanfil Oyj syntyi Sievi Capital Oyj:n 1.1.2012 täytäntöönpannussa osittaisjakautumisessa,

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Tilikartta: Kiinteistötesti ,

Tilikartta: Kiinteistötesti , Tilikartta: Kiinteistötesti 301004, 21.06.2007 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Tilikauden tilinpäätös

KIRJANPITO 22C Tilikauden tilinpäätös KIRJANPITO 22C00100 Luento 2a: Tilikauden tilinpäätös LUENTO 2 Tilikauden tilinpäätös (2a): Tilikausi Tilinpäätöksen sisältö Tilinpäätöksen laatiminen Menojen jaksottaminen (2b): Varaston muutos Varaston

Lisätiedot

KI Kiinteistöyhtiö KI14.WTR

KI Kiinteistöyhtiö KI14.WTR KI Kiinteistöyhtiö KI14.WTR T A S E Vastaava PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaikaiset Muut

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Yhtiön pitkän tähtäimen strateginen tavoiteohjelma on käynnissä. Kvartaalitasolla ohjelman tulokset eivät vielä ole nähtävissä.

Yhtiön pitkän tähtäimen strateginen tavoiteohjelma on käynnissä. Kvartaalitasolla ohjelman tulokset eivät vielä ole nähtävissä. Puolivuotiskatsaus 2016 Jakson liikevaihto oli 48 470 T (47 992 T ) Jakson liiketulos oli 1 365 T (1 204 T ) Jakson tulos oli 1 035 T (863 T ) Tulos per osake 0,070 Oma pääoma per osake 0,482 Toimitusjohtaja

Lisätiedot