ESITYS TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN RAKENTAMISYKSIKÖN TULEVAISUUDESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESITYS TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN RAKENTAMISYKSIKÖN TULEVAISUUDESTA"

Transkriptio

1 Teknisen palvelukeskuksen rakentamisyksikön tulevaisuutta selvittäneen työryhmän loppuraportti ESITYS TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN RAKENTAMISYKSIKÖN TULEVAISUUDESTA

2 Sisällys 1 Toimeksianto ja työryhmän työskentely Strategiset ja taloudelliset lähtökohdat Rakentamisyksikön nykytila ja ongelmat Tavoiteltavat hyödyt kaupungin rakentamis- ja kunnossapitotoiminnalle Ehdotus jatkotoimenpiteiksi ja etenemismalliksi Suunnitteluvaihe (vuosi 2015) Tulosaluevaihe (vuodet ) Aidon tilaaja-tuottaja-mallin rakentaminen Rakentamisyksikön henkilöstösopimusten nykyaikaistaminen Talousjärjestelmien muutostyö Taseyksikkövaihe (vuodet ) Liikelaitoksen edellytykset Osakeyhtiön edellytykset Liikkeenluovutuksen edellytykset...11 Liitteet...12 Liite 1. Muiden kaupunkien kokemuksia...12 Liite 2. Vaihtoehtoisten mallien vertailutaulukko...15 Liite 3. Henkilöstön edustajan ja järjestöjen näkemys...18

3 1 1 Toimeksiantojatyöryhmäntyöskentely Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt, että virkamiestyönä käynnistetään selvitys rakentamisyksikön tulevaisuuden vaihtoehdoista. Työryhmän tehtävänannossa vaihtoehdoiksi mainitaan yksikön yhtiöittäminen kahdeksi yhtiöksi, oman toiminnan kehittäminen, liikelaitos, yhtiöittäminen ja liikkeenluovutus. Apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus asetti työryhmän selvittämään Teknisen palvelukeskuksen vaihtoehtoisia organisoimismuotoja. Työryhmän puheenjohtajana toimi erityisasiantuntija Jytta Poijärvi- Miikkulainen saakka ja tästä eteenpäin hallintopäällikkö Lauri Kilkku. Työryhmän muut jäsenet ovat Markku Koppelomäki, Jukka Kotiniemi, Tommi Raunela, Marjukka Palin, Leena Tuominen ja Erja Haavisto (sihteeri). Työryhmä on kokoontunut tähän mennessä 4 kertaa. Lisäksi osa työryhmästä sekä TPK:n talouspäällikkö Seppo Sairanen kokoontuivat kerran Rakentamisyksikön talouden tämän hetkisen tilanteen selvittämiseksi. Työryhmä kävi myös Turussa tutustumassa siellä toteutettuun toimintojen yhtiöittämiseen. Turun toimintaa olivat esittelemässä Turun kiinteistöliikelaitoksen johtaja Jouko Turto, Kuntec Oy:n (Turun Seudun Kuntatekniikka Oy) toimitusjohtaja Karri Knaapinen, Arkea Oy:n (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi ja Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n toimitusjohtaja Jouko Jortikka. Lisäksi paikalla olivat luottamusmiehet Ari Virta (pääluottamusmies, JHL), Tarmo Järvinen (pääluottamusmies, KTN), Juha Lehtimäki ja Matti Kaski. Nyt tehtävä selvitys liittyy suurempaan kaupungin toimintojen uudelleenjärjestelyyn, jossa tavoitteena on jäntevöittää kaupungin teknisen sektorin toimintaa ja löytää aiempaa tehokkaampia tapoja tehtävien hoitamiseksi vähenevillä resursseilla. Pitäytyminen nykyisissä toimintatavoissa ja malleissa näivettää teknisen sektorin vähitellen. 2 Strategisetjataloudellisetlähtökohdat Porin kaupungin strategiassa Teknisen palvelukeskuksen ja Rakentamisyksikön toiminnan kannalta keskeiset tavoitteet on kiteytetty teemoiksi työn ja yrittämisen Pori, lasten ja nuorten Pori ja hyvän elämän Pori. Tekninen palvelukeskus on tärkeä tekijä luotaessa edellytyksiä yritystoiminnalle sekä kuntalaisten turvalliselle, viihtyisälle ja toimivalle toiminta- ja elinympäristölle. Strategiassa korostetaan mm. tehokasta suunnitelmien toteutusta ja kuntalaisten käytössä olevien rakennusten ja tilojen laadukasta rakentamista ja niiden kunnosta huolehtimista. Lähivuosien aikana edelleen jyrkkenevä kaupungin rahoituksen epätasapaino vaikeuttaa huomattavasti asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä. Suurena tekijänä epätasapainon taustalla on valtiontalouden velkaantumiskehitys, minkä johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan edelleen. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä palvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio on valmistellut rakennepaketin, jossa kirjatuilla toimenpiteillä kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea kaksi miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Tähän mennessä tavoitteet kuntasektorilla eivät kuitenkaan ole toteutuneet.

4 2 Lähivuosien heikot talousnäkymät pakottavat myös kaupungin itsensä laittamaan kehityskohteitaan tärkeysjärjestykseen. Rakenteellisia uudistuksia ja toimintatapojen kehittämistä on tehostettava pitkäjänteisesti kaikilla osa-alueilla. Asiaan on kiinnitetty huomiota jo vuonna 2011, jolloin Pori 2016 ( ) palvelustrategiassa on todettu yhtenä palvelujen järjestämisen periaatteena, että oman palvelutuotannon kilpailukykyä, kustannustehokkuutta ja osaamista kehitetään jatkuvasti. Myös Teknisen lautakunnan hyväksymässä teknisen palvelukeskuksen palvelustrategiassa todetaan, että kuntatalouden niukkuus vaikuttaa erityisesti kunnossapitomäärärahojen reaalitason laskuun ja sitä kautta rakennusten ja infran korjausvelan kasvuun. Strategiassa on hyväksytty näkemys, että kumppanuusmallin rinnalle tulee ottaa käyttöön uusia käytäntöjä ja rahoitusmalleja, joilla omaisuusmassan kunto saadaan pysymään vähintään nykyisellä tasolla. Porin valtuustosopimuksen ( ) mukainen tavoite on, että palvelutuotantoa tehostamalla kaupungin vuosittainen toimintakatteen kasvu pidetään alle 3 %:ssa. Toimintakatteeseen vaikuttaa keskeisesti tapa, jolla kaupungin vastuulla olevat palvelut tuotetaan ja järjestetään. Palveluiden järjestämis- ja tuottamisperiaatteista päättää viimekädessä kaupunginvaltuusto. Valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman mukaiset vaikutukset huomioidaan Porin kaupungissa keskitetysti kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päättämällä tavalla. Päätösvallan osalta noudatetaan voimassa olevia johtosääntöjä. 3 Rakentamisyksikönnykytilajaongelmat Rakentamisyksikkö on Teknisen palvelukeskuksen tulosyksikkö, mikä muodostettiin Teknisen palvelukeskuksen johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuoden 2009 alusta. Tällöin tilaajat ja tuottajat eriytettiin eri yksiköihin (kuva 1.). Johtaja Jukka Kotiniemi Talouspäällikkö Seppo Sairanen Hallintoyksikkö Mika Painilainen Omistamisen yksikkö Harri Juhola Rakentamisyksikkö Markku Koppelomäki Toimitilat Taseyksikkö Markku J Lehtonen Logistiikkayksikkö Jani Sädemaa Jätehuolto Taseyksikkö Jussi Lehtonen Kuva 1. TPK:n organisaatio Omistamisen yksikön vastuulle tuli töiden tilaaminen ja Rakentamisyksikölle tilattujen töiden tuottaminen. Käytössä on ollut ns. kumppanuusmalli, mikä on kaupungin oma sovellus tilaaja-tuottaja-mallista. Perustettuun Rakentamisyksikköön siirrettiin koko TPK:n tuntipalkkainen henkilöstö. Vanha yksikköjako murrettiin ja uusia vastuualueita muodostettiin uuden yksikön alaisuuteen. Rakentamisyksikön lyhyt historia on sisältänyt jatkuvaa muokkausta organisaation osalta, mutta tästä huolimatta vastuualueet ovat säilyttäneet edelleen vuosikymmenien perinteet toiminnoissaan. Nykyisellään yksikköön kuuluu viisi eri vastuualuetta: kunnallistekniikka, puistotoimi, mittauspalvelut, talonrakennus ja talotekniikka. Yksikön toiminnot voidaan jaotella kaupungin infraan sekä rakennuksiin liittyviksi. Yksikkö toimii Teknisen palvelukeskuksen osana T72 tulosalueen sisällä niin, että jokaisen vastuualueen tulos voidaan laskea. Yksikköä on työllistetty periaatteella, että oman henkilöstön

5 3 työllistäminen on turvattava ennen kuin töitä on annettu yksityisille markkinoille. Yksikön suurimpana asiakkaana on TPK:n Omistamisen yksikkö. Muita asiakkaita ovat kaupungin muut hallintokunnat, kaupungin omistamat liikelaitokset ja yhtiöt. Yksityisille markkinoille töitä on tuotettu poikkeustapauksissa. Helmikuun 2015 tilastojen mukaan yksikön kirjoilla on tällä hetkellä yhteensä 198 vakituisessa työsuhteessa olevaa työntekijää. Tuntipalkkaisia työntekijöitä vakituisista on 156 henkilöä ja kuukausipalkkaisia 42 henkilöä. Heistä laskennallisen eläkeiän saavuttaa vuoteen 2021 mennessä 52 työntekijää ja vuoteen 2025 mennessä 97 työntekijää. Työvoima vähenee siten ko. aikana 49 %. Kesäkuukausina rakentamisyksikön vahvuus lähes tuplaantuu. Heinäkuussa 2014 yksikön kirjoilla oli 90 työllistettyä ja 51 harjoittelijaa ja koululaista. Rakentamisyksikkö ja erityisesti puistotoimi hoitavat merkittävää osaa kaupungin työllistämisvelvoitteesta. Yksikön liikevaihto vuonna 2014 oli noin 30 milj.. Yksikön henkilöstö on kokenutta ja korkean ammattitaidon omaavaa. Lisäksi useat työntekijät ovat monitaitoisia. Vuosien aikana työntekijöitä on siirtynyt väliaikaisesti tai pysyvästi vastuualueelta toiselle työtilanteen mukaan. Olemassa oleva kalusto on pääosin hyvää ja kunnossa. Henkilöstö tuntee olemassa olevat työkohteet ja hoidettavat rakennukset ja alueet. Rakentamisyksikköä sitoo virastokohtainen nettobudjetointi, jolloin poistoja ei oteta huomioon. Yksikölle ei ole rakennettu omaa tasetta. Koska taserakennetta ei ole olemassa, rahoitusvirtoja ei kyetä tässä tilanteessa tarkastelemaan. Rakentamisyksikön taloudellisena tavoitteena on ollut nollatulos, eli tuloilla katetaan kaikki yksikön menot. Taloudellinen tavoite ei ole toteutunut yhtenäkään toimintavuonna; taloudellinen tulos on ollut alijäämäinen. Teknisen Palvelukeskuksen epäselvä ja monimutkainen tilaajatuottajamalli on vaikeuttanut talouden seurantaa. Todellisuudessa puhutaan ns. näennäisestä tilaajatuottajamallista. Yksikön talouden lukuja tarkasteltaessa on muistettava, että yksiköllä on tehtäviä, joille ei ole olemassa varsinaisesti katetta talousarviossa. Viime vuosina on ollut myös tapana lisätä tehtäviä ilman, että raha olisi seurannut tehtäviä. Parhaillaan käydään keskustelua esimerkiksi Yyterin alueiden hoidosta, joka siirrettiin puistotoimen hoidettaviin alueisiin. Talonrakennuksen tuloksessa näkyvät pyykki- ja venelaitureiden, virkistyssatamien, Taavi-sillan ym. kustannukset. Kunnallistekniikan ja puistotoimen kunnossapitotöitä on periaatteessa tehty vuosittaisen kumppanuussopimuksen mukaisesti. Todellisuudessa kumppanuusneuvottelut ovat olleet yksipuolisia eikä todellista kumppanuutta tilaajan, eli Omistamisen yksikön, kanssa ole muodostunut. Toki talousarvioiden raamit ovat määrittäneet osaltaan kunnossapidon tasoa. Yksikön kulurakenne on raskas, jos sitä verrataan yksityisiin toimijoihin. Verrataan sitten rakennus- tai maanrakennusurakoitsijoihin. Sisäiset tilavuokrat ovat suuria vaikka raha tietenkin jää pääosin kaupungin kassaan. Sen lisäksi, että it-maksuihin ym. kuluu merkittävästi rahaa, ovat nykyiset taloushallinnon järjestelmät raskaita verrattuna urakoitsijoiden vastaaviin järjestelmiin. Yksikön toimistorutiinit sitovat paljon henkilöstöä. Toki toimistorakenteita muutetaan TPK:ssa parhaillaan. Rakentamisyksikön koko aiheuttaa ongelmia kaupungin investointitason ollessa yleisesti matalalla tasolla. Vuoden 2013 lopussa käytiin keskustelua siitä, että riittääkö talonrakentajille ja talotekniikan työntekijöille työtä koko vuodeksi Strategiassa korostetaan kustannustehokasta ja oikea-aikaista rakentamista, mutta käytännön syistä omana työnä toteutetaan kohteita, jotka olisi tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa urakoituna yksityisille. Tämä aiheuttaa myös paineita aikataulutuksien suhteen kun työkuormaa tasoitetaan

6 4 koko vuodelle, jotta oma henkilöstö saadaan työllistettyä koko vuodeksi. Osa töistä olisi helpompi toteuttaa esimerkiksi koulujen, päiväkotien ym. loma-aikoina. On kuitenkin muistettava, että ruuhka-aikoihin myös urakoitsijat nostavat hintojaan eikä tekijöitä välttämättä haluttuun ajankohtaan riitä kaikille. Vaikka kaikki pyrkivät työssään virheettömiin suorituksiin, niin joskus virhe rakentamishankkeen jossain vaiheessa aiheuttaa työn uusimisen. Jos kaupunki on urakkasuhteessa ulkopuoliseen urakoitsijaan, on vastuu urakoitsijalla ja ylimääräiset kustannukset eivät jää kaupungin maksettavaksi. Kaupungin omana työnä toteutettuna kustannukset esimerkiksi työvirheistä jäävät kaupungille, jos niitä ei saada perittyä esimerkiksi virheen tehneeltä aliurakoitsijalta. Näitä keskusteluja on käyty viimeaikoina esimerkiksi sisäilmakorjauksien yhteydessä. Omalta organisaatiolta puuttuu ketteryys toimia pienissä kohteissa tehokkaasti. Toisaalta isompiin kohteisiin resurssit eivät enää riitä ainakaan talonrakennuksen kohteissa ilman, että työtä aliurakoidaan urakoitsijoille. Kaupungin organisaatio tekee pieniä töitä ison organisaation toimintatavoilla, kun pienet työmaat olisi toiminnan kannalta järkevämpää organisoida kevyemmin. Yksikön toimintaedellytyksistä puhuttaessa on nostettava esiin myös Porin paikallinen tuntites. Osittain 1960-luvulta periytyvät sopimukset tuovat lisäkustannuksia töihin, jotka ovat aiheuttaneet esimerkiksi sen, että pidempikestoisia työkohteita kaupungin reuna-alueilla vältetään. Tämä on ajankohtaista tilanteessa, jossa kaupungin ulkorajat siirtyvät yhä kauemmas. Näistä on vuosien aikana käyty useitakin neuvotteluja mutta toistaiseksi tuloksetta. Kun verrataan kunnallisen toimijan mahdollisuuksia markkinoilla, niin kustannuksiin vaikuttavat merkittävästi hankinnat ja julkinen hankintalaki. Kaupungin vuosisopimushinnat eivät ole edullisia ja tarvikkeet saa yleisesti kuka tahansa edullisemmin kuin ns. kaupunginhinnalla. Pelkkä kustannus ei ole julkisen hankinnan ainoa ongelma, vaan hankintaprosessin byrokraattisuus asettaa Rakentamisyksikön toimijat huonompaan asemaan kilpailtaessa yritysten kanssa. Aliurakoitsijoita valittaessa pelkkä edullinen hinta on huono kriteeri. Laatukriteerien kautta toimiminen ei ole ratkaisu tässä asiassa. 4 Tavoiteltavathyödytkaupunginrakentamis-ja kunnossapitotoiminnalle Edellä on käyty läpi rakentamisyksikön tämän hetkistä toimintaa ja toiminnassa ilmenneitä ongelmia. Tavoitteena olisikin, että selvitysryhmän raportin pohjalta päästäisiin käynnistämään pitkäjänteinen kehitystyö ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Tähän asti rakentamisyksikön johtamisesta ja kehittämisestä on puuttunut selkeä suunta. Ei ole ollut selkeää tahtotilaa siitä, mitä Rakentamisyksiköltä odotetaan. Tämän selvitysprosessin lopputuloksena toivotaan päättäjiltä selkeä tahdon ilmaisu siitä, minne suuntaan yksikköä viedään ja millä aikajänteellä. Kun selkeä tavoite Rakentamisyksikön tulevaisuudelle on asetettu, on eri osapuolilla selkeä näkemys siitä, mihin toiminnalla pyritään. Tällöin saadaan paremmat edellytykset ratkaista edellä esitettyjä ongelmia ja laatia mm. pidemmän ajan henkilöstösuunnitelma, jonka avulla voidaan määritellä toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen henkilöstömäärä, varmistaa tarvittavan ammatillisen osaamisen säilyminen ja toisaalta uudistuminen organisaatiossa. Käynnistettävällä kehitystyöllä toivotaan olevan vaikutusta myös työn tehokkuuteen. Vastuualueet ovat tähän asti säilyttäneet vuosikymmenien perinteet toiminnoissaan ja toimineet pääosin eri tiloissa ympäri kaupunkia. Nykyiset palveluiden tuottamisen tavat on käytävä läpi ja kehitettävä uusia, parempia ja

7 5 yhtenäisiä toimintatapoja ja -malleja. Tässä palveluiden tuotteistus on keskeisessä roolissa. Palveluita vakioimalla parannetaan sekä palvelun tilaajan että tuottajan tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Rakentamisyksikön ohella kehitystyöstä toivotaan saatavan hyötyä myös koko organisaation hankinta- ja tilaajaosaamisen kehittämiselle. Näin palvelut voidaan tuottaa laadukkaampina samoilla kustannuksilla tai samat palvelut pienemmillä kustannuksilla. SOTE ratkaisu tulee muuttamaan kuntien kustannusrakennetta merkittävästi. Ei ole enää itsestään selvää, että kaupungin organisaatio pitää rakennuksia yllä. Uusi järjestelmä tulee kilpailuttamaan omat kiinteistötarpeensa. Kaupungilla pitää olla mahdollisuus tarjota palveluja myös uudelle organisaatiolle. Tämäkin edellyttää asioiden uudelleen miettimistä. Kustannustietoisuuden nostaminen ja kustannusseurannan parantaminen ovat muutoksessa tavoiteltavia hyötyjä. Yksikön toiminnan eriyttäminen omaksi tulosalueeksi siirtää yksikön talouden näkyviin pois T72- tulosalueen alta. Nykyisin yksikön negatiivinen tulos on tasoittunut tulosalueen muulla positiivisella tuloksella. Tuotteistamisen kautta saadaan nostettua kustannustietoisuutta ja saadaan selville tilaajan ja tuottajan oikeat kustannukset. Tuotteistamisen hyödyistä on kerrottu myös kohdassa Tuottavan organisaation kehitystyö hyödyttää myös tilaajaorganisaatiota. Kustannukset pysyvät paremmin laadittujen arvioiden sisällä ja toisaalta suunnittelukin saadaan paremmin sitoutumaan sovittuun kustannustasoon. Muutoksella haetaan myös imagomuutosta kaupungin teknisen puolen töihin. Muutoksia tehneissä kaupungeissa oma tuotanto on siirretty toimimaan esimerkiksi oman tuotemerkin alle. Näin on pyritty erottautumaan ja markkinoimaan omaa tuotettaan, on toimintamuotona sitten virasto, liikelaitos tai osakeyhtiö. Helsingin Stara ja Turun osakeyhtiöt ovat tästä hyviä esimerkkejä. Pelkällä nimenmuutoksella ei oman työn imago tietenkään muutu vaan organisaatioon on luotava uusi työn tekemisen kulttuuri. 5 Ehdotusjatkotoimenpiteiksijaetenemismalliksi Tekniselle lautakunnalle syksyllä 2014 tehdyssä esityksessä Rakentamisyksikkö olisi jaettu tulevaisuudessa kahdeksi osakeyhtiöksi. Tämä esitys muuttui käsittelyssä muotoon, joka vastasi tämän työryhmän tehtävänantoa. Yksikön talouden muodostumisen selvityksen yhteydessä todettiin, että tavoitteet siirtyä nykymuodosta suoraan osakeyhtiöön voidaan unohtaa. Tähän vaihtoehtoon liittyy liikaa epävarmuustekijöitä. Lisäksi muista kaupungeista saadut kommentit tukevat ajatusta, että mahdollisiin yhtiöihin siirtymisen on tapahduttava välivaiheen, esimerkiksi liikelaitoksen, ja huolellisen valmistelun kautta. Tällä hetkellä kaupunkien omana tuotantona tai sen omistamien yhtiöiden kautta hoidetaan lähinnä infraan - eli puistoihin ja katuihin - liittyvää tuotantoa. Talonrakennukseen ja talotekniikkaan liittyvät toiminnot on pääosin ulkoistettu kokonaisuudessaan markkinoille eri keinoilla; on olemassa seudullisia osakeyhtiöitä ja vapaasti markkinoilla toimivia osakeyhtiömalleja. Kaupunkien omaa tuotantoa ilman liikelaitoksia ja yhtiöitä on tällä hetkellä enää harvoissa paikoissa. Esimerkkinä tällaisesta ratkaisusta voidaan mainita Helsingin Stara, joka toimii omana virastona. Laajempi esitys muiden kaupunkien toiminnasta on liitteessä 1. On tulevaisuudessa tavoiteltava toimintatapa mikä tahansa, se edellyttää kehittämiskohteena olevan yksikön toiminnan ja talouden laaja-alaista läpikäyntiä, mm. kunnallisen liiketoiminnan edellytysten selvittämistä sekä toimintaympäristön ja perusteiden määrittelyä. Kaupungin mahdolliset omistajariskit tulee selvittää, jotta ne voidaan omistajaohjauksessa ottaa huomioon. Kehittämisprosessilla tulee olla etukäteen harkitut selkeät päämäärät ja tavoitteet sekä keinot niiden toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä on

8 6 tärkeää arvioida myös sitä, millaisia palveluita tulevaisuudessa odotetaan tuotettavan. Säilytetäänkö talonrakennus ja talotekniikka kaupungin omistamana toimintana. Talonrakennuksen ja talotekniikan aloilla markkinat ovat Satakunnan alueella toimivat, mutta kunnallistekniikan ja puistotoimen osalta markkinat eivät ole kehittyneet. Kaupungin investointiohjelman talonrakennukseen liittyvistä töistä tällä hetkellä merkittävä osa urakoidaan yksityisille urakoitsijoille. Kaikki kunnallisteknisiin töihin liittyvät investointiohjelman kohteet tehdään omana työnä ja osa Porin veden investointikohteista toteutetaan myös TPK:n kunnallistekniikan toimesta, jotta vastuualueen henkilöstön työllistyminen voidaan taata. Työryhmä jätti organisaatiotoimikunnalle väliraportin, joka sisälsi ehdotuksen toimenpiteistä ja alustavasta aikataulusta rakentamisyksikön toiminnan kehittämiseksi. Tulleen palautteen pohjalta ryhmä on täsmentänyt aikataulua ja tarvittavia toimenpiteitä. Työryhmä ehdottaa, että rakentamisyksikköä lähdetään kehittämään systemaattisesti oman tulosalueen luomisen kautta kohti taseyksikköä tai liikelaitosta. Niiden kautta pystytään vuona 2019 näkemään, onko yhtiöittäminen järkevä vaihtoehto ko. toiminnassa. Seuraavassa on käyty läpi vuosittaiset vaiheet, jotka pitää toteuttaa, jotta tiedetään, mikä on toimivin ratkaisu pidemmän aikavälin toiminnan organisoimiseksi. Riippumatta myöhemmin valittavasta organisoimistavasta on joka tapauksessa tarpeellista käydä läpi esitetyt kehitysvaiheet, jotta kehittämistyöstä toivotut tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja yksikön todellinen tilanne saada selville. Kaupunginhallituksen kokouksen yhteydessä pyydettiin täsmennystä Rakentamisyksikön henkilöstömäärään tulevaisuudessa. Jo aikaisemmin on todettu, että yksikön henkilöstömäärä on tällä hetkellä n Vuoteen 2021 mennessä noin neljännes nykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle. Jos omaa toimintaa ylläpidetään, on joitain rekrytointeja tehtävä tulevina vuosina. Tarvittavan henkilöstön määrä riippuu siitä, mitä Porin kaupunki haluaa omana työnä edelleen tuottaa ja kuinka paljon. Nykyistä yksikön henkilöstöä voidaan kouluttaa uusiin työtehtäviin, jos joistain nykyisistä tehtävistä luovutaan. Henkilöstömäärä tulee mitoittaa siten, että töitä riittää kaikille myös hiljaisempina vuodenaikoina ja toisaalta jäljelle jäävää henkilöstöä tulee kouluttaa siten, että heitä voidaan käyttää erilaisissa töissä vuodenaikojen mukaan. Henkilöstömäärän tulee olla oikeassa suhteessa myös vuosittaiseen talousarvioon. Vuosien aikana on keskusteltu henkilöstösuunnitelmasta ja rakentamisyksikön vastuualueet ovat olleet valmiita pienempiin henkilöstömääriin, jos määräaikaisen työvoiman käyttö olisi nykyistä joustavampaa. 5.1 Suunnitteluvaihe(vuosi2015) Työryhmä ehdottaa, että ensimmäisessä vaiheessa kaupunginhallitus tekee periaatepäätöksen rakentamisyksikön kehittämisestä erillisen tulosalueen kautta taseyksiköksi. Tekninen lautakunta päättää tarvittavista muutoksista toimintasääntöönsä. Tulosalue otetaan käyttöön ja taseyksikkö aloittaa toimintansa Periaatepäätöksen jälkeen aloitetaan välittömästi tulosalueen T75 Rakentamisyksikkö talousarvion valmistelu yhteistyössä TPK:n ja taloushallinnon kesken. Erikseen asetettava työryhmä valmistelee teknisen lautakunnan ohjauksessa rakentamisyksikön tehtävät sekä kaupungin odotukset/tavoitteet rakentamisyksikölle. Toiminta ja talous tulee rakentaa siten, että määritettävien toimintojen on mahdollista toimia itsenäisesti ja tulla toimeen omilla kassavirroillaan. Nykyisestä kumppanuusmallista siirrytään aitoon tilaaja-tuottaja-malliin. Periaatepäätöksellä ei ole vaikutuksia henkilöstön asemaan eikä voimassa oleviin sopimuksiin.

9 7 5.2 Tulosaluevaihe(vuodet ) Vuodet varataan toiminnan suunnittelulle ja oman toiminnan kehittämiselle. Kehittämistyö ei ulotu ainoastaan uuteen tulosalueeseen, vaan se vaikuttaa myös muihin TPK:n yksiköihin. Merkittävimpiä muutostöitä ovat aidon tilaaja-tuottaja-mallin rakentaminen, henkilöstösopimusten uusiminen ja talousjärjestelmien muutostyö, mitkä vaativat pitkäjänteistä kehittämistyötä. Keväällä 2017 tekninen lautakunta tekee viranhaltijavalmistelun perusteella taseyksikön perustamista koskevat päätökset ja taseyksikön avaavaa tasetta koskevan ehdotuksen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Tulosaluevaiheella ei ole vaikutusta henkilöstön asemaan, mutta henkilöstösopimukset tullaan nykyaikaistamaan Aidon tilaaja-tuottaja-mallin rakentaminen Suurin yksittäinen suunnittelun kohde on aidon tilaaja-tuottajamallin rakentaminen vuosien aikana. Mallissa eriytetään toisistaan palvelun järjestämisvastuu ja palvelun tuottaminen. Tuottajan ja tilaajan välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Toimintatavan onnistunut toteutus edellyttää tuottajayksiköiden itsenäisyyden vahvistamista. Tuottajalla pitää olla mahdollisuus toteuttaa käytännön tuotanto parhaaksi katsomallaan tavalla ilman, että tilaaja sitä tiukasti ohjaa. Toimintatavan käyttöönoton kautta johtaminen muuttuu, kun siirrytään perinteisestä hierarkkisesta johtamistavasta sopimusperustaiseen johtamiseen. Erityisen tärkeää on tilaajaosaamisen vahvistaminen, jotta tilaaja pystyy määrittelemään mitä tilaa, miten tilaa ja keneltä tilaa. Palveluiden tilaaminen ja tuottaminen edellyttävät palveluiden tuotteistamista. Jotta palveluja voidaan tilata ja tuottaa, ovat palvelut kyettävä nimeämään ja täsmentämään eli palvelut on tuotteistettava. Tuotteistaminen voidaan määritellä yksikön toiminnan jäsentämiseksi asiakkaan saamiksi palvelukokonaisuuksiksi eli tuotteiksi. Tuotteistusprosessin yhteydessä määritellään myös yksikön toimintaa ja palveluprosessia kuvaavat toiminnot. Tuotteistus tähtää palvelutuotannon hallintaan, jonka kautta voidaan arvioida palvelujen kustannuksia, laatua ja tuloksia. Välitön hyöty perustuu siihen, että tuotteistamisen avulla tehdään läpinäkyväksi kustannukset sekä toimintakäytännöt. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan käyttö synnyttää rakenteen, joka mahdollistaa muunkin kuin kunnan oman toiminnan käyttämisen palvelutuotannossa. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan tavoitteena on parantaa tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan käyttö edellyttää tilaajalta vahvaa asiantuntemusta tilaamiensa hyödykkeiden tai palveluiden tarpeesta sekä kykyä priorisoida tarpeita. Toimintatapa myös kannustaa tuottajaa tehokkuuteen, mikä osaltaan ohjaa kustannuskehitystä maltillisempaan suuntaan. Ollakseen kilpailukykyisiä tuottajien on vahvistettava osaamistaan. Tilaajan ja tuottajan roolit sekä toimintaan liittyvä sopimusohjaus voidaan tiivistää seuraavasti

10 8 Tilaaja Palvelun tilaaja päättää palvelujen sisällöstä, laajuudesta, laadusta sekä kustannuksista. Tilaajan tehtävänä on mm.: ratkaista tarvittavien palveluiden määrittelyn pohjalta ostettavat palvelut hoitaa laadunvarmistuksen, arvioimalla palvelujen hinta- ja laatusuhdetta, suoritehintoja ja todennäköistä vaikuttavuutta laatia sopimuksia seurata ja valvoa tuottajan toimintaa ja tarvittaessa puuttua siihen vastata arvioinnin kehittämisestä rahoittaa järjestelmä Tuottaja Palvelun tuottaja päättää, miten sovitut palvelut tuotetaan ja siten keskittyy selkeästi sovittujen palvelujen tuotantoprosessien hallintaan. Tuottajan tehtävänä on mm.: hankkia palvelun tuottamiseen tarvittavat tuotannontekijät (pääoma, työvoima, toimitilat) ja päättää niiden toiminnasta laatia tarjouksia ja solmia sopimuksia seurata toiminnan tehokkuutta ja tuotantotaparatkaisujen hyötysuhteita toimittaa sovitut palvelut tilaajalle laatia oman talousarvion ja käyttösuunnitelman, laskuttaa tilaajaa sopimuksen mukaan tuottamistaan palveluista sekä vastata sopimuksen ja talousarvion toteutumisesta Informoida tilaajaa tuottajan kompetensseista ja uusista palveluista Sopimusohjaus Tilaaja-tuottaja-toimintatavassa palvelun tuottaa joko kunnan oma tai sen ulkopuolinen organisaatio. Tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Tuottaja vastaa palvelunsa laadusta tilaajalle. Sopimuksessa tulee määritellä mm. seuraavat asiat: tuotettavat palvelut palvelujen sisältö- ja laatuvaatimukset suoritemäärät tuloksellisuuden kriteerit ja arviointitavat sopimuserimielisyyksien ratkaisumekanismit sanktiot sopimuksen noudattamatta jättämisestä Rakentamisyksikön henkilöstösopimusten nykyaikaistaminen Uuden tulosalueen perustaminen edellyttää myös henkilöstösopimusten tarkastelun. Rakentamisyksikössä on käytössä raskas palkkausjärjestelmä, joka aiheuttaa ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia. Palkkausjärjestelmän uusimisella ei kuitenkaan tarkoiteta, että henkilöstön ansiotasoa alennettaisiin, vaan sitä yksinkertaistetaan. Tämä työ vaatii pitkäjänteistä suunnitteluyhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa.

11 Talousjärjestelmien muutostyö Kirjanpidollinen taseyksikkö on liikelaitoksen tapaan kunnan kirjanpidossa tilikauden ajaksi eriytetty yksikkö, jolla on omat rahatilit ja yhdystili kunnan keskuskassaa vastaan. Yksikölle on muodostettava oma tase, jota kautta voidaan seurata rahavirtoja. Kirjanpidollisen taseyksikön tai liikelaitoksen perustaminen ja sen talousjärjestelmien muutostyö on mittava työ, johon tulee varata vähintään puoli vuotta aikaa (vrt. jätehuolto liikelaitoksesta taseyksiköksi 4 kk) ja taloudellisia resursseja. Porin kaupungin taloushallinnon palveluntuottajana toimii KuntaPro Oy, jonka tulee varautua muutostyöhön. Talousjärjestelmien muutostyö tehdään projektina, jossa huomioidaan kaikki osa-alueet; pääkirjanpito, raportointi, käyttöomaisuuskirjanpito, myyntireskontra, perintä, ostoreskontra, matkustuksenhallinta, maksuliikenne, kassanhallinta ja palkkahallinto. Jokaiselle osa-alueelle tulee muutoksia, koska kaikki laskentatunnisteet ym. järjestelmään liittyvät tunnistetiedostot muuttuvat. Projektin käynnistämiseen liittyvät perustamistyöt voidaan määritellä seuraavasti; 1. Yksikön perustaminen järjestelmiin - tilikartta, kustannuspaikat - avaavat tiedot (tase) 2. Raportointi - raporttipohjat - käyttäjämääritykset 3. Käyttöomaisuuskirjanpito - perustiedot - käyttöomaisuuserät ja poistolaskenta 4. Myyntireskontra - perustiedot - laskutusliittymä 5. Ostoreskontra - perustiedot 6. Ostolaskujen sähköinen sähköinen käsittely - verkkolaskutilit ja PL- osoite - liittymä - käyttäjät ja määritykset (tarkastaja/hyväksyjä) - hyväksymiskierto 7. Matkustuksen hallinta - käyttäjät - hyväksymiskierto 8. Maksuliikenne - perustiedot - maksuliikennesopimukset - pankkiyhteydet 9. Kassanhallinta - perustiedot - määrittelyt ja raporttipohjat - liittymät (ostoreskontra, myyntireskontra)

12 Palkkahallinto - perustiedot - määrittelyt ja raporttipohjat Ennen talousjärjestelmien muutostyötä tulee tilaaja-tuottaja-malli olla rakennettu ja palkkausperusteet määritelty. 5.3 Taseyksikkövaihe(vuodet ) Talousarvio vuodelle 2018 laaditaan keväällä 2017, jolloin pitää em. toimenpiteet olla tehty. Talousjärjestelmien muutostyö tehdään vuoden 2017 aikana, jotta taseyksikkö voi aloittaa toimintansa Keväällä 2019 analysoidaan tehtyjen muutosten tulokset ja vaikutukset ja tämän analyysin perusteella tehdään päätös jatketaanko taseyksikkönä, puretaanko taseyksikkö, perustetaanko liikelaitos, perustetaanko liikelaitosvaiheen jälkeen oma osakeyhtiö vai tehdäänkö liikkeenluovutuksia. Eri vaihtoehtojen vertailutaulukko osa-alueittain on liitteessä 2. Liikelaitoksen perustaminen ei vaikuta henkilöstön asemaan ja lähtökohtana on, että tulosaluevaiheessa muutetut sopimukset säilyvät ennallaan Liikelaitoksen edellytykset Kunnan kirjanpidollinen taseyksikkö ja liikelaitos ovat taloudenohjausmalleja, joissa rakentamisyksiköstä muodostetaan kunnan kirjanpidossa oma, eriytetty yksikkö. Eriyttämisen tarkoituksena on seurata tarkoin tuloja, menoja sekä varoja ja pääomia. Kirjanpidollisesti eriytetty yksikkö laatii erillistilinpäätöksen, joka tuo sille tasejatkuvuuden. Liikelaitoksena toimivalle yksikölle osoitetaan kaupungin talousarviossa erillisasema, joka korostaa toiminnan tulosvastuuta. Liikelaitos perustetaan liiketoimintaa tai liiketaloudellisin perustein hoidettavaa tehtävää varten. Toiminnan eriyttämisellä pyritään korostamaan nykyisen kuntalain 87 a :n liiketoiminnallisuutta. Liikelaitoksen tulojen tulee suunnittelukaudella kattaa toiminnan kustannukset. Pitkällä aikavälillä tulorahoituksella tulee kattaa myös investoinnit. Toimintaa ei voi suunnitella siten, että talous muodostuu pitkällä aikavälillä tai pysyvästi alijäämäiseksi. Erillistalousarvion ja -tilinpäätöksen avulla voidaan osoittaa, että liikelaitoksen hinnoittelu vastaa kustannuksia ja hintoja voidaan verrata yhtiömuotoisen toiminnan kanssa. Toimintamallilla pyritään tehostamaan liikelaitoksen toimintamahdollisuuksia sekä lisäämään palvelujen kustannusvastaavuutta Osakeyhtiön edellytykset Mahdollinen muutostyö yhtiöittämiselle tulee perustua käsitykseen, että yhtiön toiminnalla on taloudelliset edellytykset ja organisaatio olisi eduksi toiminnalliselle ja taloudelliselle kokonaisuudelle. Kartoituksessa tulisi käydä läpi yhtiöittämisen edut, haitat, riskit ja saavutettava kustannushyöty. Mikäli kaupunki ei usko harjoittamansa toiminnan kilpailukykyyn ja tuottavuuden kasvuun, yhtiöittäminen etenkään markkinoille ei ole strategisesti perusteltu ratkaisu. Pitää myös harkita, onko kuntatalouden näkökulmasta perusteltua harjoittaa liiketoimintaa omassa organisaatiossa. Valtiontukien säätelyn vuoksi kunta ei voi pääsääntöisesti

13 11 antaa tukea kuntaomisteiselle yritykselle. Osakeyhtiö on vaihtoehto vain silloin, kun yhtiön toiminnalla on taloudelliset edellytykset, ja katsotaan, että kaupungin on tarkoituksenmukaista harjoittaa liiketoimintaa kilpaillulla toimialalla menemättä kilpailluille markkinoille Liikkeenluovutuksen edellytykset Yhtiöittämistä toimivampi vaihtoehto voi olla myös toiminnan liikkeenluovutus, eritoten jos perustettavat yhtiöt olisivat edelleen velvollisia noudattamaan julkista hankintalakia toimiessaan vapailla markkinoilla. Liikkeenluovutus ei koskisi koko rakentamisyksikön toimintaa, vaan valittuja toimintoja. Liikkeenluovutus edellyttää toimivia markkinoita ja niiden toimivuuden tutkimista ennen päätöksentekoa.

14 12 Liitteet Liite1.Muidenkaupunkienkokemuksia Ohessa on muiden kaupunkien ratkaisuja. Tiedot perustuvat vierailuihin joita viime vuosien aikana tehty. Osa tiedoista on jo epäilemättä vanhentuneita, mutta tietoja voidaan tarvittaessa tarkistaa. Vantaa Omaa talonrakennusta ei Vantaalla ole ollut 1990-luvun alun jälkeen. Varsinainen tilaaja-tuottaja malli on peruttu. Korjausrakentaminen on annettu liikkeenluovutuksella ISS:lle 4 vuoden sopimuksella. Tämä koskee n. 5 milj. töitä vuodessa ja 50 henkilön työpanosta. Talonrakennuspuolella on pelkkää tilaamista Vantaalla on NCC:n kanssa puitesopimus, jonka sisällä toteutetaan hankkeita joiden tyypilliset kustannusarviot ovat välillä Tästä menettelystä on toistaiseksi hyviä kokemuksia. Vantaalla 75% puistoista ja kaduista hoidetaan omajohtoisesti. Kuntatekniikan keskus on puhtaasti virasto. Tilaaja-tuottajamalli purettiin, koska se ei missään vaiheessa alkanut toimimaan. Periaatteena on, että oma väki työllistetään ensin. Päätös toteutettavista kohteista tehdään tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti pienet ja hankalat kohteet toteutetaan omana työnä. Helsinki Stara Helsingin Stara (Stadin rakentajat) toimii omana virastonaan vuodesta Staralla on 1600 työntekijää ja liikevaihto 240 milj.. Stara tuottaa lähes samoja rakennuksiin ja infraan liittyviä palveluja kuin TPK:n Rakentamisyksikkö. Staran sisällä on TPK:n logistiikkayksikköä vastaavia toimintoja. Kuopion kuntatekniikka Toimii viidettä vuotta liikelaitoksena. Liikelaitoksen palveluja ovat yhdyskuntarakentaminen; katujen, liikenneväylien, viheralueiden ja liikuntapaikkojen kunnossa- ja puhtaanapito sekä sähköverkon asennus ja ylläpito. Liikevaihto n. 30 milj. ja henkilöstöä n Nykyisin toimii brändin Mestar-liikelaitos alla. Katuinvestoinneista 40% tuotetaan omana työnä Toimii ohuella organisaatiolla ja siksi yleiskuluvaatimus on saatu pidettyä alhaisena. Kuopion kaupunki on tiukentanut otetta liikelaitoksesta ja toiminta on liukumassa takaisin kohti virastomallia. Liikelaitoksella on ongelmana, että omistaja ei ole linjannut suuntaa.

15 13 Liikelaitoksen sisällä pohditaan uutta strategiaa, mutta suuntaa ei ole valittu. Vaihtoehtoja selvitetään parhaillaan esimerkiksi seudullinen malli tai yhtiöittäminen. Toimitusjohtaja Seppo Hiekkalan mukaan osakeyhtiöön siirtymistä kannattaa miettiä liikelaitoksen kautta. Lahden seudun kuntatekniikka Oy Vuonna 2009 perustettu seudullinen osakeyhtiö, jonka omistavat Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Hollolan, Nastolan, Asikkalan kunnat. Tekee kunnallistekniikan rakentamis- ja ylläpitopalveluita. Liikevaihto n. 30 milj. ja henkilöstöä n Noin 50 % liikevaihdosta tulee markkinaehtoisesta tuotannosta Lahden kaupungin alueella. In-House asemaa pidetään tärkeänä. Samalla vierailulla käsiteltiin LK Kiinteistöpalvelut Oy:n tilannetta Perustettiin vuonna ja siihen siirtyi 150 henkilöä Lahden kaupungin eri yksiköistä. Yhdistettiin kiinteistönhoito, siivous ja korjausrakentaminen omaksi yhtiöksi. Yhtiön muodostamisen perusteena oli vaihtoehdon luominen yksityisille markkinoille. Yhtiöittämisellä haettiin joustavampia mahdollisuuksia kehittää yhtiön palveluita ja toiminnan tehokkuutta sekä aidompaa palvelutuottajaroolia tuotettaessa kaupungille kyseisiä palveluita. Yhtiö perustettiin ilman viiden vuoden irtisanomissuojaa. LK kiinteistötekniikan ja Lahden Talot Oy:n välillä oli viiden vuoden puitesopimus johon molemmat osapuolet olivat sidottuja. Täydellinen puitesopimus oli voimassa kolme vuotta, jonka jälkeen työt vapautettiin asteittain kilpailutukseen. Aluksi uusi yhtiö pärjäsi hyvin mutta kolmantena vuotena tulos lähti laskuun. o 1. syy: väärin lasketut tarjoukset o 2. syy: työsopimuksen lomaedut, sopimus vaihdettiin Tuloksen laskettua selvitettiin LK Kiinteistötekniikan myyntiä halukkaille Lopputuloksena LK Kiinteistötekniikka myytiin ISS:lle Palvelu oli laadukasta koko toiminnan ajan Mitä opittiin? o Omistajan tulee laatia perustamisvaiheessa suunnitelma tulevaisuudesta o Yhtiöiden hallituksessa tulisi olla substanssiosaamista ja liiketoimintaosaamista o Poliittiset valinnat neljän vuoden välein hankaloittavat asioiden etenemistä o Kuntaomistajuuden määrittely on ongelmallista Merkittävät asiat LK Kiinteistötekniikasta: o Omistajuuden linjaus, pidetäänkö toiminta 10 vuoden päästä vai onko yhtiöittäminen vain keino ulkoistaa toiminta. o Viiden vuoden irtisanomissuoja osakeyhtiössä on myrkkyä. Työvoimavaltaisella alalla henkilömäärän muutokset ovat ehdottomia. o Perustettavan yhtiön ja tilaavan organisaation yhteistyö o Ennen jakoa tilaaja ja tuottaja samaa organisaatiota

16 14 o Kun jako tapahtui, niin molemmille osapuolille iski kateus toisesta organisaatiosta o Inhimilliset asiat ratkaisivat oleellisesti asioita o Vaatii yhteispeliä ja vähemmän kuvitelmaa o Yhtiön on oltava valitun aikajänteen jälkeen kannattava Tampereen infra Tampereen Infra perustettiin vuoden 2009 alussa yhdistämällä kolme kaupungin liiketoimintayksikköä eli auto- ja konekeskus, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut. Yhdistämisen tavoitteeksi asetettiin projektimaisen työtavan kehittäminen sekä asiakkaita kilpailukykyisesti palvelevan organisaation muodostaminen. Liikelaitoksen kehittämistyö jatkui yhdistämisen jälkeen ja Tampereen Infran toiminta ja tulevaisuus olivat selvitystyön kohteena vuonna Selvitystyön perusteella kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2010, että Tampereen Infran toimintaa kehitetään sisäisenä liikelaitoksena. Asfalttiasema myytiin kilpailun kautta liikkeenluovutuksella, liikennevalotoiminta myytiin Tampereen Vera Oy:lle liikkeenluovutuksella, kasvihuoneiden toiminnasta luovuttiin siirtymäajan kuluessa sekä yhdyskuntasuunnittelu siirrettiin tilaajaryhmään. Liikevaihto n. 60 milj.. ja henkilöstöä 2014 oli 400. Merkittävää on, että toiminnan alkaessa henkilöstöä oli n Henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Lisäksi käytössä oli erillinen 100 henkilöä koskeva uudelleensijoitusohjelma, jossa hyödynnettiin Tampereen kaupungin isot sisäiset työmarkkinat. Sen lisäksi noin 100 henkilöä siirtyi liiketoimintakaupoilla ja muilla organisaatiomuutoksilla pois liikelaitoksesta. Poistunutta henkilöstömäärää ei ole kompensoitu ulkopuolisilla ostoilla, joten liikelaitoksen tuottavuus on noussut merkittävästi.

17 15 Liite2.Vaihtoehtoistenmallienvertailutaulukko Tehokkuus, talous ja tuloksen käsittely Tehokkuus Talous Tuloksen käsitteleminen ja riskit Bruttoyksikkö Bruttoyksikkömalli sopii toimintaan, jossa tulot ja menot ovat ennalta tiedossa, eikä niihin oleteta tulevan muutosta vuoden aikana. Talous on samassa yhteydessä kunnan muun kirjanpidon kanssa. Ei tasejatkuvuutta. Tämä voi ohjata epätarkoituksenmukaiseen ylijäämän käyttöön tilikauden aikana (mm. tilinpäätösostot). Nettoyksikkö Nettoyksikkömalli sopii toimintaan, jossa joustavuutta pienessä määrin voidaan hakea kuluvan vuoden aikana esim. tulorahoitusta kasvattamalla. Talous on samassa yhteydessä kunnan muun kirjanpidon kanssa. Ei tasejatkuvuutta. Tämä voi ohjata epätarkoituksenmukaiseen ylijäämän käyttöön tilikauden aikana (mm. tilinpäätösostot). Taseyksikkö (kirjanpidollinen) Taseyksikkömalli sopii toimintaan, jossa joustavuutta voidaan hakea kuluvan vuoden aikana esim. tulorahoitusta kasvattamalla. Taseyksikön tuloslaskelma ja tase on eriytetty kunnan muusta kirjanpidosta. Taseyksikkö laatii vuosittain oman tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. Mahdollinen tilikauden ylijäämä siirtyy automaattisesti taseyksikön taseeseen. Mikäli taseyksikkö tekee alijäämäisen tuloksen, tulee se kattaa kolmen vuoden kuluessa. Liikelaitos Liikelaitos pystyy toimimaan tehokkaasti ja sen reagointivalmius on nopeampi kuin ns. perinteisillä yksiköillä. Liikelaitos tekee oman talousarvion, jonka johtokunta hyväksyy. Liikelaitoksen kirjanpito on eriytetty muusta kunnan kirjanpidosta. Laatii myös oman tilinpäätöksen. Mahdollinen tilikauden ylijäämä siirtyy automaattisesti taseyksikön taseeseen. Mikäli liikelaitos tekee alijäämäisen tuloksen, tulee se kattaa kolmen vuoden kuluessa. Kannattavuusvaatimus. Osakeyhtiö Osakeyhtiö pystyy toimimaan tehokkaasti ja sen reagointivalmius organisaatiomuutoksiin on nopea. Osakeyhtiö tekee oman talousarvion. Osakeyhtiön kirjanpito on eriytetty omistajakunnan kirjanpidosta. Kirjanpidolliset velvoitteet tulevat osakeyhtiölain kautta. Osakeyhtiöllä on tasejatkuvuus ja vastuu omasta pääomasta.

18 16 Henkilöstöpolitiikka, asiakasrajapinnat, toiminnan joustavuus markkinoihin nähden Henkilöstöpolitiikka Asiakasrajapinnat Mahdollisuus toimia markkinoilla Bruttoyksikkö Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Bruttoyksikön reagointikyky muuttuviin asiakastarpeisiin hidas, jos toiminnan muuttaminen aiheuttaa muutostarvetta resursseihin. Talousarviossa sovittujen tavoitteiden sisällä se voi toteuttaa toimintaansa talousarviossa suunnitellulla tavalla. Ei voida hyödyntää mahdollista markkinapotentiaalia. Nettoyksikkö Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Nettoyksikkö pystyy tarvittaessa reagoimaan muuttuviin asiakastarpeisiin, mikäli muutos ei aiheuta muutosta resursoinnin osalta toimintakatteeseen. Ei voida hyödyntää mahdollista markkinapotentiaalia. Taseyksikkö (kirjanpidollinen) Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Taseyksikkö pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin, kunhan muut tavoitteet tulevat täytetyksi. Ei voida hyödyntää mahdollista markkinapotentiaalia. Liikelaitos Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Liikelaitos pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin, kunhan muut tavoitteet tulevat täytetyksi. Ei voida hyödyntää mahdollista markkinapotentiaalia. Mikäli liikelaitos toimii markkinoilla, se tulee yhtiöittää. Osakeyhtiö Itsenäinen henkilöstöpolitiikka. Strategiset henkilöstöpolitiikkaa koskevat ohjeet konsernista. Hallitus valitsee yhtiön toimitusjohtajan konsernijaoston myötävaikutuksella. Osakeyhtiö pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin. Voidaan vapaasti hyödyntää olemassa olevia markkinoita.

19 17 Sitovuus, päätöksenteko ja toiminnan ohjaus Sitovuus Päätöksenteko Toiminnan ohjaus Bruttoyksikkö Bruttoyksikkö on sitova sekä tulojen että menojen suhteen. Vaatii ylitysluvan valtuustolta. Johtosäännössä määritellään vastaavat viranhaltijat ja muut mahdolliset toimielimet. Tavoitteet asettaa lautakunta ja valtuusto. Toimintaa ohjataan johtosäännön mukaisesti. Nettoyksikkö Nettoyksikkö on toimintakatteeltaan tai vuosikatteeltaan sitova yksikkö. Johtosäännössä määritellään vastaavat viranhaltijat ja muut mahdolliset toimielimet. Tavoitteet asettaa lautakunta ja valtuusto. Toimintaa ohjataan johtosäännön mukaisesti. Taseyksikkö (kirjanpidollinen) Taseyksikkö on toimintakatteeltaan tai vuosikatteeltaan sitova yksikkö. Johtosäännössä määritellään vastaavat viranhaltijat ja muut mahdolliset toimielimet. Tavoitteet asettaa lautakunta ja valtuusto. Toimintaa ohjataan johtosäännön mukaisesti. Liikelaitos Valtuusto asettaa liikelaitokselle sitovat tavoitteet. Liikelaitos ei ole itsenäinen oikeushenkilö. Hallinto järjestetään johtosäännön määräyksin. Omistajapoliittiset linjaukset määrittelee valtuusto. Tavoitteet asettaa johtokunta ja valtuusto. Toimintaa ohjataan johtosäännön mukaisesti. Osakeyhtiö Valtuusto asettaa osakeyhtiölle talousarvioon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kunta omistaa osakeyhtiöstä tietyn osuuden, jonka perusteella sillä on oikeus tiettyyn määräysvaltaan. Osakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö. Osakeyhtiöllä oma hallitus, joka ohjaa päätöksentekoa. Osakeyhtiön hallitus. Osakeyhtiön hallitus valitaan vuosittain yhtiökokouksen yhteydessä. Toimintaa ohjataan hallitustyöskentelyn kautta. Hyvä hallinto- ja johtamistapa, omistajapoliittiset linjaukset ja konserniohje.

20 Liite3.Henkilöstönedustajanjajärjestöjennäkemys 18

Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu

Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu Mitkä asiat on oleellisia? Sitovuus Päätöksenteko Strateginen ohjaus ja toiminnan ohjaus Henkilöstöpolitiikka Asiakasrajapinnat/reagointikyky asiakastarpeisiin

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen Tekniset palvelut Joensuussa Tekninen virasto/ Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 73305 (31.12.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu + Eno + Pyhäselkä Henkilöstö kuntaliitoksessa: Tekninen

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Hallinto, henkilöstö,

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Heli Hirvelä palvelukeskuksen johtaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki työntekijöitä 16 000 kokonaismenot (tp 2005) 1 306 milj. euroa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE 1 Kv 3.3.2008 Sääntö tulee voimaan heti Kumottu 20.12.2000 hyväksymä konserniohje HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Sitovuus Hyvinkään kaupungin konserniohjeella tuetaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n perustaminen (Kj)

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n perustaminen (Kj) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 10800-2011 (011, 70) Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n perustaminen (Kj) Tiivistelmä: - Kh 446 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 26.9.2011 64: Apulaiskaupunginjohtaja

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

Tuotantotoimintojen yhtiöittäminen strategisena valintana- case Turku

Tuotantotoimintojen yhtiöittäminen strategisena valintana- case Turku Tuotantotoimintojen yhtiöittäminen strategisena valintana- case Turku Jouko Turto/ 22.5.2015 Kuntien yhtiöittämisvelvoitteet Lainsäädännön muutokset ovat pakottaneet kuntia yhtiöittämään liikelaitoksina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (6) Arkistoitu: TeamWare/Arkisto/Sähkölaitos/Säännöt SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sähkölaitoksella on johtokunnan hyväksymä yleisorganisaatio. Sähkölaitoksella on seitsemän yksikköä (liiketoiminta-aluetta),

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011 MAISEMA-MALLI MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop Tampere 8.6.2011, taloussuunnittelija 044 794 3201 marja-liisa.m.hamalainen@mikkeli.fi Mikkelin

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2811/02.02.01/2013 Khkj 17.02.2014 9 Ote Kouvolan kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirjasta 11.11.2013

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Hallintosääntö Esitys Nykyinen 6 3 mom Kaupunginhallitus kohta 22: päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista,

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Metsähallituksen uudelleenorganisointi Metsähallituksen uudelleenorganisointi Keskustelutilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Eduskunnan kansalaisinfo 8.10.2015 Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Talousarvion ja -suunnitelman perusta Talousarvion ja -suunnitelman perustana on Haapaveden kaupungin strategia. Sen mukaisesti

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN II VAIHE Hallituksen esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi eduskunnalle

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousmuistio 23.02.2015 PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousaika: 20.02.2015 klo 13.30-15.00 Kokouspaikka: Läsnä: Poissa: Pohjois-Savon liitto Juha Piiroinen (Suonenjoki), puheenjohtaja Mikko Hollmén (KYS)

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Anna Tienvieri & Kaisa Komulainen Helsingin kaupungin rakennusvirasto Allianssimalli ylläpitourakoissa Kontulan urakan

Lisätiedot

Aiesopimuksen allekirjoittaminen KPK THH:n ja KPK ICT:n perustamisesta

Aiesopimuksen allekirjoittaminen KPK THH:n ja KPK ICT:n perustamisesta Maakuntahallitus I 138 14.06.2010 Maakuntahallitus I 196 27.09.2010 Aiesopimuksen allekirjoittaminen KPK THH:n ja KPK ICT:n perustamisesta 845/10/101/2009 MH 138 Sitra 7.6.2010: Ehdotus etenemisestä Kainuun

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 PALIN tarkoituksena on osallistua Espoon TATU-ohjelmaan valmistelemalla siihen seuraavia asioita: 1.

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot