ESITYS TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN RAKENTAMISYKSIKÖN TULEVAISUUDESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESITYS TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN RAKENTAMISYKSIKÖN TULEVAISUUDESTA"

Transkriptio

1 Teknisen palvelukeskuksen rakentamisyksikön tulevaisuutta selvittäneen työryhmän loppuraportti ESITYS TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN RAKENTAMISYKSIKÖN TULEVAISUUDESTA

2 Sisällys 1 Toimeksianto ja työryhmän työskentely Strategiset ja taloudelliset lähtökohdat Rakentamisyksikön nykytila ja ongelmat Tavoiteltavat hyödyt kaupungin rakentamis- ja kunnossapitotoiminnalle Ehdotus jatkotoimenpiteiksi ja etenemismalliksi Suunnitteluvaihe (vuosi 2015) Tulosaluevaihe (vuodet ) Aidon tilaaja-tuottaja-mallin rakentaminen Rakentamisyksikön henkilöstösopimusten nykyaikaistaminen Talousjärjestelmien muutostyö Taseyksikkövaihe (vuodet ) Liikelaitoksen edellytykset Osakeyhtiön edellytykset Liikkeenluovutuksen edellytykset...11 Liitteet...12 Liite 1. Muiden kaupunkien kokemuksia...12 Liite 2. Vaihtoehtoisten mallien vertailutaulukko...15 Liite 3. Henkilöstön edustajan ja järjestöjen näkemys...18

3 1 1 Toimeksiantojatyöryhmäntyöskentely Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt, että virkamiestyönä käynnistetään selvitys rakentamisyksikön tulevaisuuden vaihtoehdoista. Työryhmän tehtävänannossa vaihtoehdoiksi mainitaan yksikön yhtiöittäminen kahdeksi yhtiöksi, oman toiminnan kehittäminen, liikelaitos, yhtiöittäminen ja liikkeenluovutus. Apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus asetti työryhmän selvittämään Teknisen palvelukeskuksen vaihtoehtoisia organisoimismuotoja. Työryhmän puheenjohtajana toimi erityisasiantuntija Jytta Poijärvi- Miikkulainen saakka ja tästä eteenpäin hallintopäällikkö Lauri Kilkku. Työryhmän muut jäsenet ovat Markku Koppelomäki, Jukka Kotiniemi, Tommi Raunela, Marjukka Palin, Leena Tuominen ja Erja Haavisto (sihteeri). Työryhmä on kokoontunut tähän mennessä 4 kertaa. Lisäksi osa työryhmästä sekä TPK:n talouspäällikkö Seppo Sairanen kokoontuivat kerran Rakentamisyksikön talouden tämän hetkisen tilanteen selvittämiseksi. Työryhmä kävi myös Turussa tutustumassa siellä toteutettuun toimintojen yhtiöittämiseen. Turun toimintaa olivat esittelemässä Turun kiinteistöliikelaitoksen johtaja Jouko Turto, Kuntec Oy:n (Turun Seudun Kuntatekniikka Oy) toimitusjohtaja Karri Knaapinen, Arkea Oy:n (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi ja Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n toimitusjohtaja Jouko Jortikka. Lisäksi paikalla olivat luottamusmiehet Ari Virta (pääluottamusmies, JHL), Tarmo Järvinen (pääluottamusmies, KTN), Juha Lehtimäki ja Matti Kaski. Nyt tehtävä selvitys liittyy suurempaan kaupungin toimintojen uudelleenjärjestelyyn, jossa tavoitteena on jäntevöittää kaupungin teknisen sektorin toimintaa ja löytää aiempaa tehokkaampia tapoja tehtävien hoitamiseksi vähenevillä resursseilla. Pitäytyminen nykyisissä toimintatavoissa ja malleissa näivettää teknisen sektorin vähitellen. 2 Strategisetjataloudellisetlähtökohdat Porin kaupungin strategiassa Teknisen palvelukeskuksen ja Rakentamisyksikön toiminnan kannalta keskeiset tavoitteet on kiteytetty teemoiksi työn ja yrittämisen Pori, lasten ja nuorten Pori ja hyvän elämän Pori. Tekninen palvelukeskus on tärkeä tekijä luotaessa edellytyksiä yritystoiminnalle sekä kuntalaisten turvalliselle, viihtyisälle ja toimivalle toiminta- ja elinympäristölle. Strategiassa korostetaan mm. tehokasta suunnitelmien toteutusta ja kuntalaisten käytössä olevien rakennusten ja tilojen laadukasta rakentamista ja niiden kunnosta huolehtimista. Lähivuosien aikana edelleen jyrkkenevä kaupungin rahoituksen epätasapaino vaikeuttaa huomattavasti asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä. Suurena tekijänä epätasapainon taustalla on valtiontalouden velkaantumiskehitys, minkä johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan edelleen. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä palvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio on valmistellut rakennepaketin, jossa kirjatuilla toimenpiteillä kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea kaksi miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Tähän mennessä tavoitteet kuntasektorilla eivät kuitenkaan ole toteutuneet.

4 2 Lähivuosien heikot talousnäkymät pakottavat myös kaupungin itsensä laittamaan kehityskohteitaan tärkeysjärjestykseen. Rakenteellisia uudistuksia ja toimintatapojen kehittämistä on tehostettava pitkäjänteisesti kaikilla osa-alueilla. Asiaan on kiinnitetty huomiota jo vuonna 2011, jolloin Pori 2016 ( ) palvelustrategiassa on todettu yhtenä palvelujen järjestämisen periaatteena, että oman palvelutuotannon kilpailukykyä, kustannustehokkuutta ja osaamista kehitetään jatkuvasti. Myös Teknisen lautakunnan hyväksymässä teknisen palvelukeskuksen palvelustrategiassa todetaan, että kuntatalouden niukkuus vaikuttaa erityisesti kunnossapitomäärärahojen reaalitason laskuun ja sitä kautta rakennusten ja infran korjausvelan kasvuun. Strategiassa on hyväksytty näkemys, että kumppanuusmallin rinnalle tulee ottaa käyttöön uusia käytäntöjä ja rahoitusmalleja, joilla omaisuusmassan kunto saadaan pysymään vähintään nykyisellä tasolla. Porin valtuustosopimuksen ( ) mukainen tavoite on, että palvelutuotantoa tehostamalla kaupungin vuosittainen toimintakatteen kasvu pidetään alle 3 %:ssa. Toimintakatteeseen vaikuttaa keskeisesti tapa, jolla kaupungin vastuulla olevat palvelut tuotetaan ja järjestetään. Palveluiden järjestämis- ja tuottamisperiaatteista päättää viimekädessä kaupunginvaltuusto. Valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman mukaiset vaikutukset huomioidaan Porin kaupungissa keskitetysti kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päättämällä tavalla. Päätösvallan osalta noudatetaan voimassa olevia johtosääntöjä. 3 Rakentamisyksikönnykytilajaongelmat Rakentamisyksikkö on Teknisen palvelukeskuksen tulosyksikkö, mikä muodostettiin Teknisen palvelukeskuksen johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuoden 2009 alusta. Tällöin tilaajat ja tuottajat eriytettiin eri yksiköihin (kuva 1.). Johtaja Jukka Kotiniemi Talouspäällikkö Seppo Sairanen Hallintoyksikkö Mika Painilainen Omistamisen yksikkö Harri Juhola Rakentamisyksikkö Markku Koppelomäki Toimitilat Taseyksikkö Markku J Lehtonen Logistiikkayksikkö Jani Sädemaa Jätehuolto Taseyksikkö Jussi Lehtonen Kuva 1. TPK:n organisaatio Omistamisen yksikön vastuulle tuli töiden tilaaminen ja Rakentamisyksikölle tilattujen töiden tuottaminen. Käytössä on ollut ns. kumppanuusmalli, mikä on kaupungin oma sovellus tilaaja-tuottaja-mallista. Perustettuun Rakentamisyksikköön siirrettiin koko TPK:n tuntipalkkainen henkilöstö. Vanha yksikköjako murrettiin ja uusia vastuualueita muodostettiin uuden yksikön alaisuuteen. Rakentamisyksikön lyhyt historia on sisältänyt jatkuvaa muokkausta organisaation osalta, mutta tästä huolimatta vastuualueet ovat säilyttäneet edelleen vuosikymmenien perinteet toiminnoissaan. Nykyisellään yksikköön kuuluu viisi eri vastuualuetta: kunnallistekniikka, puistotoimi, mittauspalvelut, talonrakennus ja talotekniikka. Yksikön toiminnot voidaan jaotella kaupungin infraan sekä rakennuksiin liittyviksi. Yksikkö toimii Teknisen palvelukeskuksen osana T72 tulosalueen sisällä niin, että jokaisen vastuualueen tulos voidaan laskea. Yksikköä on työllistetty periaatteella, että oman henkilöstön

5 3 työllistäminen on turvattava ennen kuin töitä on annettu yksityisille markkinoille. Yksikön suurimpana asiakkaana on TPK:n Omistamisen yksikkö. Muita asiakkaita ovat kaupungin muut hallintokunnat, kaupungin omistamat liikelaitokset ja yhtiöt. Yksityisille markkinoille töitä on tuotettu poikkeustapauksissa. Helmikuun 2015 tilastojen mukaan yksikön kirjoilla on tällä hetkellä yhteensä 198 vakituisessa työsuhteessa olevaa työntekijää. Tuntipalkkaisia työntekijöitä vakituisista on 156 henkilöä ja kuukausipalkkaisia 42 henkilöä. Heistä laskennallisen eläkeiän saavuttaa vuoteen 2021 mennessä 52 työntekijää ja vuoteen 2025 mennessä 97 työntekijää. Työvoima vähenee siten ko. aikana 49 %. Kesäkuukausina rakentamisyksikön vahvuus lähes tuplaantuu. Heinäkuussa 2014 yksikön kirjoilla oli 90 työllistettyä ja 51 harjoittelijaa ja koululaista. Rakentamisyksikkö ja erityisesti puistotoimi hoitavat merkittävää osaa kaupungin työllistämisvelvoitteesta. Yksikön liikevaihto vuonna 2014 oli noin 30 milj.. Yksikön henkilöstö on kokenutta ja korkean ammattitaidon omaavaa. Lisäksi useat työntekijät ovat monitaitoisia. Vuosien aikana työntekijöitä on siirtynyt väliaikaisesti tai pysyvästi vastuualueelta toiselle työtilanteen mukaan. Olemassa oleva kalusto on pääosin hyvää ja kunnossa. Henkilöstö tuntee olemassa olevat työkohteet ja hoidettavat rakennukset ja alueet. Rakentamisyksikköä sitoo virastokohtainen nettobudjetointi, jolloin poistoja ei oteta huomioon. Yksikölle ei ole rakennettu omaa tasetta. Koska taserakennetta ei ole olemassa, rahoitusvirtoja ei kyetä tässä tilanteessa tarkastelemaan. Rakentamisyksikön taloudellisena tavoitteena on ollut nollatulos, eli tuloilla katetaan kaikki yksikön menot. Taloudellinen tavoite ei ole toteutunut yhtenäkään toimintavuonna; taloudellinen tulos on ollut alijäämäinen. Teknisen Palvelukeskuksen epäselvä ja monimutkainen tilaajatuottajamalli on vaikeuttanut talouden seurantaa. Todellisuudessa puhutaan ns. näennäisestä tilaajatuottajamallista. Yksikön talouden lukuja tarkasteltaessa on muistettava, että yksiköllä on tehtäviä, joille ei ole olemassa varsinaisesti katetta talousarviossa. Viime vuosina on ollut myös tapana lisätä tehtäviä ilman, että raha olisi seurannut tehtäviä. Parhaillaan käydään keskustelua esimerkiksi Yyterin alueiden hoidosta, joka siirrettiin puistotoimen hoidettaviin alueisiin. Talonrakennuksen tuloksessa näkyvät pyykki- ja venelaitureiden, virkistyssatamien, Taavi-sillan ym. kustannukset. Kunnallistekniikan ja puistotoimen kunnossapitotöitä on periaatteessa tehty vuosittaisen kumppanuussopimuksen mukaisesti. Todellisuudessa kumppanuusneuvottelut ovat olleet yksipuolisia eikä todellista kumppanuutta tilaajan, eli Omistamisen yksikön, kanssa ole muodostunut. Toki talousarvioiden raamit ovat määrittäneet osaltaan kunnossapidon tasoa. Yksikön kulurakenne on raskas, jos sitä verrataan yksityisiin toimijoihin. Verrataan sitten rakennus- tai maanrakennusurakoitsijoihin. Sisäiset tilavuokrat ovat suuria vaikka raha tietenkin jää pääosin kaupungin kassaan. Sen lisäksi, että it-maksuihin ym. kuluu merkittävästi rahaa, ovat nykyiset taloushallinnon järjestelmät raskaita verrattuna urakoitsijoiden vastaaviin järjestelmiin. Yksikön toimistorutiinit sitovat paljon henkilöstöä. Toki toimistorakenteita muutetaan TPK:ssa parhaillaan. Rakentamisyksikön koko aiheuttaa ongelmia kaupungin investointitason ollessa yleisesti matalalla tasolla. Vuoden 2013 lopussa käytiin keskustelua siitä, että riittääkö talonrakentajille ja talotekniikan työntekijöille työtä koko vuodeksi Strategiassa korostetaan kustannustehokasta ja oikea-aikaista rakentamista, mutta käytännön syistä omana työnä toteutetaan kohteita, jotka olisi tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa urakoituna yksityisille. Tämä aiheuttaa myös paineita aikataulutuksien suhteen kun työkuormaa tasoitetaan

6 4 koko vuodelle, jotta oma henkilöstö saadaan työllistettyä koko vuodeksi. Osa töistä olisi helpompi toteuttaa esimerkiksi koulujen, päiväkotien ym. loma-aikoina. On kuitenkin muistettava, että ruuhka-aikoihin myös urakoitsijat nostavat hintojaan eikä tekijöitä välttämättä haluttuun ajankohtaan riitä kaikille. Vaikka kaikki pyrkivät työssään virheettömiin suorituksiin, niin joskus virhe rakentamishankkeen jossain vaiheessa aiheuttaa työn uusimisen. Jos kaupunki on urakkasuhteessa ulkopuoliseen urakoitsijaan, on vastuu urakoitsijalla ja ylimääräiset kustannukset eivät jää kaupungin maksettavaksi. Kaupungin omana työnä toteutettuna kustannukset esimerkiksi työvirheistä jäävät kaupungille, jos niitä ei saada perittyä esimerkiksi virheen tehneeltä aliurakoitsijalta. Näitä keskusteluja on käyty viimeaikoina esimerkiksi sisäilmakorjauksien yhteydessä. Omalta organisaatiolta puuttuu ketteryys toimia pienissä kohteissa tehokkaasti. Toisaalta isompiin kohteisiin resurssit eivät enää riitä ainakaan talonrakennuksen kohteissa ilman, että työtä aliurakoidaan urakoitsijoille. Kaupungin organisaatio tekee pieniä töitä ison organisaation toimintatavoilla, kun pienet työmaat olisi toiminnan kannalta järkevämpää organisoida kevyemmin. Yksikön toimintaedellytyksistä puhuttaessa on nostettava esiin myös Porin paikallinen tuntites. Osittain 1960-luvulta periytyvät sopimukset tuovat lisäkustannuksia töihin, jotka ovat aiheuttaneet esimerkiksi sen, että pidempikestoisia työkohteita kaupungin reuna-alueilla vältetään. Tämä on ajankohtaista tilanteessa, jossa kaupungin ulkorajat siirtyvät yhä kauemmas. Näistä on vuosien aikana käyty useitakin neuvotteluja mutta toistaiseksi tuloksetta. Kun verrataan kunnallisen toimijan mahdollisuuksia markkinoilla, niin kustannuksiin vaikuttavat merkittävästi hankinnat ja julkinen hankintalaki. Kaupungin vuosisopimushinnat eivät ole edullisia ja tarvikkeet saa yleisesti kuka tahansa edullisemmin kuin ns. kaupunginhinnalla. Pelkkä kustannus ei ole julkisen hankinnan ainoa ongelma, vaan hankintaprosessin byrokraattisuus asettaa Rakentamisyksikön toimijat huonompaan asemaan kilpailtaessa yritysten kanssa. Aliurakoitsijoita valittaessa pelkkä edullinen hinta on huono kriteeri. Laatukriteerien kautta toimiminen ei ole ratkaisu tässä asiassa. 4 Tavoiteltavathyödytkaupunginrakentamis-ja kunnossapitotoiminnalle Edellä on käyty läpi rakentamisyksikön tämän hetkistä toimintaa ja toiminnassa ilmenneitä ongelmia. Tavoitteena olisikin, että selvitysryhmän raportin pohjalta päästäisiin käynnistämään pitkäjänteinen kehitystyö ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Tähän asti rakentamisyksikön johtamisesta ja kehittämisestä on puuttunut selkeä suunta. Ei ole ollut selkeää tahtotilaa siitä, mitä Rakentamisyksiköltä odotetaan. Tämän selvitysprosessin lopputuloksena toivotaan päättäjiltä selkeä tahdon ilmaisu siitä, minne suuntaan yksikköä viedään ja millä aikajänteellä. Kun selkeä tavoite Rakentamisyksikön tulevaisuudelle on asetettu, on eri osapuolilla selkeä näkemys siitä, mihin toiminnalla pyritään. Tällöin saadaan paremmat edellytykset ratkaista edellä esitettyjä ongelmia ja laatia mm. pidemmän ajan henkilöstösuunnitelma, jonka avulla voidaan määritellä toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen henkilöstömäärä, varmistaa tarvittavan ammatillisen osaamisen säilyminen ja toisaalta uudistuminen organisaatiossa. Käynnistettävällä kehitystyöllä toivotaan olevan vaikutusta myös työn tehokkuuteen. Vastuualueet ovat tähän asti säilyttäneet vuosikymmenien perinteet toiminnoissaan ja toimineet pääosin eri tiloissa ympäri kaupunkia. Nykyiset palveluiden tuottamisen tavat on käytävä läpi ja kehitettävä uusia, parempia ja

7 5 yhtenäisiä toimintatapoja ja -malleja. Tässä palveluiden tuotteistus on keskeisessä roolissa. Palveluita vakioimalla parannetaan sekä palvelun tilaajan että tuottajan tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Rakentamisyksikön ohella kehitystyöstä toivotaan saatavan hyötyä myös koko organisaation hankinta- ja tilaajaosaamisen kehittämiselle. Näin palvelut voidaan tuottaa laadukkaampina samoilla kustannuksilla tai samat palvelut pienemmillä kustannuksilla. SOTE ratkaisu tulee muuttamaan kuntien kustannusrakennetta merkittävästi. Ei ole enää itsestään selvää, että kaupungin organisaatio pitää rakennuksia yllä. Uusi järjestelmä tulee kilpailuttamaan omat kiinteistötarpeensa. Kaupungilla pitää olla mahdollisuus tarjota palveluja myös uudelle organisaatiolle. Tämäkin edellyttää asioiden uudelleen miettimistä. Kustannustietoisuuden nostaminen ja kustannusseurannan parantaminen ovat muutoksessa tavoiteltavia hyötyjä. Yksikön toiminnan eriyttäminen omaksi tulosalueeksi siirtää yksikön talouden näkyviin pois T72- tulosalueen alta. Nykyisin yksikön negatiivinen tulos on tasoittunut tulosalueen muulla positiivisella tuloksella. Tuotteistamisen kautta saadaan nostettua kustannustietoisuutta ja saadaan selville tilaajan ja tuottajan oikeat kustannukset. Tuotteistamisen hyödyistä on kerrottu myös kohdassa Tuottavan organisaation kehitystyö hyödyttää myös tilaajaorganisaatiota. Kustannukset pysyvät paremmin laadittujen arvioiden sisällä ja toisaalta suunnittelukin saadaan paremmin sitoutumaan sovittuun kustannustasoon. Muutoksella haetaan myös imagomuutosta kaupungin teknisen puolen töihin. Muutoksia tehneissä kaupungeissa oma tuotanto on siirretty toimimaan esimerkiksi oman tuotemerkin alle. Näin on pyritty erottautumaan ja markkinoimaan omaa tuotettaan, on toimintamuotona sitten virasto, liikelaitos tai osakeyhtiö. Helsingin Stara ja Turun osakeyhtiöt ovat tästä hyviä esimerkkejä. Pelkällä nimenmuutoksella ei oman työn imago tietenkään muutu vaan organisaatioon on luotava uusi työn tekemisen kulttuuri. 5 Ehdotusjatkotoimenpiteiksijaetenemismalliksi Tekniselle lautakunnalle syksyllä 2014 tehdyssä esityksessä Rakentamisyksikkö olisi jaettu tulevaisuudessa kahdeksi osakeyhtiöksi. Tämä esitys muuttui käsittelyssä muotoon, joka vastasi tämän työryhmän tehtävänantoa. Yksikön talouden muodostumisen selvityksen yhteydessä todettiin, että tavoitteet siirtyä nykymuodosta suoraan osakeyhtiöön voidaan unohtaa. Tähän vaihtoehtoon liittyy liikaa epävarmuustekijöitä. Lisäksi muista kaupungeista saadut kommentit tukevat ajatusta, että mahdollisiin yhtiöihin siirtymisen on tapahduttava välivaiheen, esimerkiksi liikelaitoksen, ja huolellisen valmistelun kautta. Tällä hetkellä kaupunkien omana tuotantona tai sen omistamien yhtiöiden kautta hoidetaan lähinnä infraan - eli puistoihin ja katuihin - liittyvää tuotantoa. Talonrakennukseen ja talotekniikkaan liittyvät toiminnot on pääosin ulkoistettu kokonaisuudessaan markkinoille eri keinoilla; on olemassa seudullisia osakeyhtiöitä ja vapaasti markkinoilla toimivia osakeyhtiömalleja. Kaupunkien omaa tuotantoa ilman liikelaitoksia ja yhtiöitä on tällä hetkellä enää harvoissa paikoissa. Esimerkkinä tällaisesta ratkaisusta voidaan mainita Helsingin Stara, joka toimii omana virastona. Laajempi esitys muiden kaupunkien toiminnasta on liitteessä 1. On tulevaisuudessa tavoiteltava toimintatapa mikä tahansa, se edellyttää kehittämiskohteena olevan yksikön toiminnan ja talouden laaja-alaista läpikäyntiä, mm. kunnallisen liiketoiminnan edellytysten selvittämistä sekä toimintaympäristön ja perusteiden määrittelyä. Kaupungin mahdolliset omistajariskit tulee selvittää, jotta ne voidaan omistajaohjauksessa ottaa huomioon. Kehittämisprosessilla tulee olla etukäteen harkitut selkeät päämäärät ja tavoitteet sekä keinot niiden toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä on

8 6 tärkeää arvioida myös sitä, millaisia palveluita tulevaisuudessa odotetaan tuotettavan. Säilytetäänkö talonrakennus ja talotekniikka kaupungin omistamana toimintana. Talonrakennuksen ja talotekniikan aloilla markkinat ovat Satakunnan alueella toimivat, mutta kunnallistekniikan ja puistotoimen osalta markkinat eivät ole kehittyneet. Kaupungin investointiohjelman talonrakennukseen liittyvistä töistä tällä hetkellä merkittävä osa urakoidaan yksityisille urakoitsijoille. Kaikki kunnallisteknisiin töihin liittyvät investointiohjelman kohteet tehdään omana työnä ja osa Porin veden investointikohteista toteutetaan myös TPK:n kunnallistekniikan toimesta, jotta vastuualueen henkilöstön työllistyminen voidaan taata. Työryhmä jätti organisaatiotoimikunnalle väliraportin, joka sisälsi ehdotuksen toimenpiteistä ja alustavasta aikataulusta rakentamisyksikön toiminnan kehittämiseksi. Tulleen palautteen pohjalta ryhmä on täsmentänyt aikataulua ja tarvittavia toimenpiteitä. Työryhmä ehdottaa, että rakentamisyksikköä lähdetään kehittämään systemaattisesti oman tulosalueen luomisen kautta kohti taseyksikköä tai liikelaitosta. Niiden kautta pystytään vuona 2019 näkemään, onko yhtiöittäminen järkevä vaihtoehto ko. toiminnassa. Seuraavassa on käyty läpi vuosittaiset vaiheet, jotka pitää toteuttaa, jotta tiedetään, mikä on toimivin ratkaisu pidemmän aikavälin toiminnan organisoimiseksi. Riippumatta myöhemmin valittavasta organisoimistavasta on joka tapauksessa tarpeellista käydä läpi esitetyt kehitysvaiheet, jotta kehittämistyöstä toivotut tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja yksikön todellinen tilanne saada selville. Kaupunginhallituksen kokouksen yhteydessä pyydettiin täsmennystä Rakentamisyksikön henkilöstömäärään tulevaisuudessa. Jo aikaisemmin on todettu, että yksikön henkilöstömäärä on tällä hetkellä n Vuoteen 2021 mennessä noin neljännes nykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle. Jos omaa toimintaa ylläpidetään, on joitain rekrytointeja tehtävä tulevina vuosina. Tarvittavan henkilöstön määrä riippuu siitä, mitä Porin kaupunki haluaa omana työnä edelleen tuottaa ja kuinka paljon. Nykyistä yksikön henkilöstöä voidaan kouluttaa uusiin työtehtäviin, jos joistain nykyisistä tehtävistä luovutaan. Henkilöstömäärä tulee mitoittaa siten, että töitä riittää kaikille myös hiljaisempina vuodenaikoina ja toisaalta jäljelle jäävää henkilöstöä tulee kouluttaa siten, että heitä voidaan käyttää erilaisissa töissä vuodenaikojen mukaan. Henkilöstömäärän tulee olla oikeassa suhteessa myös vuosittaiseen talousarvioon. Vuosien aikana on keskusteltu henkilöstösuunnitelmasta ja rakentamisyksikön vastuualueet ovat olleet valmiita pienempiin henkilöstömääriin, jos määräaikaisen työvoiman käyttö olisi nykyistä joustavampaa. 5.1 Suunnitteluvaihe(vuosi2015) Työryhmä ehdottaa, että ensimmäisessä vaiheessa kaupunginhallitus tekee periaatepäätöksen rakentamisyksikön kehittämisestä erillisen tulosalueen kautta taseyksiköksi. Tekninen lautakunta päättää tarvittavista muutoksista toimintasääntöönsä. Tulosalue otetaan käyttöön ja taseyksikkö aloittaa toimintansa Periaatepäätöksen jälkeen aloitetaan välittömästi tulosalueen T75 Rakentamisyksikkö talousarvion valmistelu yhteistyössä TPK:n ja taloushallinnon kesken. Erikseen asetettava työryhmä valmistelee teknisen lautakunnan ohjauksessa rakentamisyksikön tehtävät sekä kaupungin odotukset/tavoitteet rakentamisyksikölle. Toiminta ja talous tulee rakentaa siten, että määritettävien toimintojen on mahdollista toimia itsenäisesti ja tulla toimeen omilla kassavirroillaan. Nykyisestä kumppanuusmallista siirrytään aitoon tilaaja-tuottaja-malliin. Periaatepäätöksellä ei ole vaikutuksia henkilöstön asemaan eikä voimassa oleviin sopimuksiin.

9 7 5.2 Tulosaluevaihe(vuodet ) Vuodet varataan toiminnan suunnittelulle ja oman toiminnan kehittämiselle. Kehittämistyö ei ulotu ainoastaan uuteen tulosalueeseen, vaan se vaikuttaa myös muihin TPK:n yksiköihin. Merkittävimpiä muutostöitä ovat aidon tilaaja-tuottaja-mallin rakentaminen, henkilöstösopimusten uusiminen ja talousjärjestelmien muutostyö, mitkä vaativat pitkäjänteistä kehittämistyötä. Keväällä 2017 tekninen lautakunta tekee viranhaltijavalmistelun perusteella taseyksikön perustamista koskevat päätökset ja taseyksikön avaavaa tasetta koskevan ehdotuksen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Tulosaluevaiheella ei ole vaikutusta henkilöstön asemaan, mutta henkilöstösopimukset tullaan nykyaikaistamaan Aidon tilaaja-tuottaja-mallin rakentaminen Suurin yksittäinen suunnittelun kohde on aidon tilaaja-tuottajamallin rakentaminen vuosien aikana. Mallissa eriytetään toisistaan palvelun järjestämisvastuu ja palvelun tuottaminen. Tuottajan ja tilaajan välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Toimintatavan onnistunut toteutus edellyttää tuottajayksiköiden itsenäisyyden vahvistamista. Tuottajalla pitää olla mahdollisuus toteuttaa käytännön tuotanto parhaaksi katsomallaan tavalla ilman, että tilaaja sitä tiukasti ohjaa. Toimintatavan käyttöönoton kautta johtaminen muuttuu, kun siirrytään perinteisestä hierarkkisesta johtamistavasta sopimusperustaiseen johtamiseen. Erityisen tärkeää on tilaajaosaamisen vahvistaminen, jotta tilaaja pystyy määrittelemään mitä tilaa, miten tilaa ja keneltä tilaa. Palveluiden tilaaminen ja tuottaminen edellyttävät palveluiden tuotteistamista. Jotta palveluja voidaan tilata ja tuottaa, ovat palvelut kyettävä nimeämään ja täsmentämään eli palvelut on tuotteistettava. Tuotteistaminen voidaan määritellä yksikön toiminnan jäsentämiseksi asiakkaan saamiksi palvelukokonaisuuksiksi eli tuotteiksi. Tuotteistusprosessin yhteydessä määritellään myös yksikön toimintaa ja palveluprosessia kuvaavat toiminnot. Tuotteistus tähtää palvelutuotannon hallintaan, jonka kautta voidaan arvioida palvelujen kustannuksia, laatua ja tuloksia. Välitön hyöty perustuu siihen, että tuotteistamisen avulla tehdään läpinäkyväksi kustannukset sekä toimintakäytännöt. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan käyttö synnyttää rakenteen, joka mahdollistaa muunkin kuin kunnan oman toiminnan käyttämisen palvelutuotannossa. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan tavoitteena on parantaa tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan käyttö edellyttää tilaajalta vahvaa asiantuntemusta tilaamiensa hyödykkeiden tai palveluiden tarpeesta sekä kykyä priorisoida tarpeita. Toimintatapa myös kannustaa tuottajaa tehokkuuteen, mikä osaltaan ohjaa kustannuskehitystä maltillisempaan suuntaan. Ollakseen kilpailukykyisiä tuottajien on vahvistettava osaamistaan. Tilaajan ja tuottajan roolit sekä toimintaan liittyvä sopimusohjaus voidaan tiivistää seuraavasti

10 8 Tilaaja Palvelun tilaaja päättää palvelujen sisällöstä, laajuudesta, laadusta sekä kustannuksista. Tilaajan tehtävänä on mm.: ratkaista tarvittavien palveluiden määrittelyn pohjalta ostettavat palvelut hoitaa laadunvarmistuksen, arvioimalla palvelujen hinta- ja laatusuhdetta, suoritehintoja ja todennäköistä vaikuttavuutta laatia sopimuksia seurata ja valvoa tuottajan toimintaa ja tarvittaessa puuttua siihen vastata arvioinnin kehittämisestä rahoittaa järjestelmä Tuottaja Palvelun tuottaja päättää, miten sovitut palvelut tuotetaan ja siten keskittyy selkeästi sovittujen palvelujen tuotantoprosessien hallintaan. Tuottajan tehtävänä on mm.: hankkia palvelun tuottamiseen tarvittavat tuotannontekijät (pääoma, työvoima, toimitilat) ja päättää niiden toiminnasta laatia tarjouksia ja solmia sopimuksia seurata toiminnan tehokkuutta ja tuotantotaparatkaisujen hyötysuhteita toimittaa sovitut palvelut tilaajalle laatia oman talousarvion ja käyttösuunnitelman, laskuttaa tilaajaa sopimuksen mukaan tuottamistaan palveluista sekä vastata sopimuksen ja talousarvion toteutumisesta Informoida tilaajaa tuottajan kompetensseista ja uusista palveluista Sopimusohjaus Tilaaja-tuottaja-toimintatavassa palvelun tuottaa joko kunnan oma tai sen ulkopuolinen organisaatio. Tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Tuottaja vastaa palvelunsa laadusta tilaajalle. Sopimuksessa tulee määritellä mm. seuraavat asiat: tuotettavat palvelut palvelujen sisältö- ja laatuvaatimukset suoritemäärät tuloksellisuuden kriteerit ja arviointitavat sopimuserimielisyyksien ratkaisumekanismit sanktiot sopimuksen noudattamatta jättämisestä Rakentamisyksikön henkilöstösopimusten nykyaikaistaminen Uuden tulosalueen perustaminen edellyttää myös henkilöstösopimusten tarkastelun. Rakentamisyksikössä on käytössä raskas palkkausjärjestelmä, joka aiheuttaa ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia. Palkkausjärjestelmän uusimisella ei kuitenkaan tarkoiteta, että henkilöstön ansiotasoa alennettaisiin, vaan sitä yksinkertaistetaan. Tämä työ vaatii pitkäjänteistä suunnitteluyhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa.

11 Talousjärjestelmien muutostyö Kirjanpidollinen taseyksikkö on liikelaitoksen tapaan kunnan kirjanpidossa tilikauden ajaksi eriytetty yksikkö, jolla on omat rahatilit ja yhdystili kunnan keskuskassaa vastaan. Yksikölle on muodostettava oma tase, jota kautta voidaan seurata rahavirtoja. Kirjanpidollisen taseyksikön tai liikelaitoksen perustaminen ja sen talousjärjestelmien muutostyö on mittava työ, johon tulee varata vähintään puoli vuotta aikaa (vrt. jätehuolto liikelaitoksesta taseyksiköksi 4 kk) ja taloudellisia resursseja. Porin kaupungin taloushallinnon palveluntuottajana toimii KuntaPro Oy, jonka tulee varautua muutostyöhön. Talousjärjestelmien muutostyö tehdään projektina, jossa huomioidaan kaikki osa-alueet; pääkirjanpito, raportointi, käyttöomaisuuskirjanpito, myyntireskontra, perintä, ostoreskontra, matkustuksenhallinta, maksuliikenne, kassanhallinta ja palkkahallinto. Jokaiselle osa-alueelle tulee muutoksia, koska kaikki laskentatunnisteet ym. järjestelmään liittyvät tunnistetiedostot muuttuvat. Projektin käynnistämiseen liittyvät perustamistyöt voidaan määritellä seuraavasti; 1. Yksikön perustaminen järjestelmiin - tilikartta, kustannuspaikat - avaavat tiedot (tase) 2. Raportointi - raporttipohjat - käyttäjämääritykset 3. Käyttöomaisuuskirjanpito - perustiedot - käyttöomaisuuserät ja poistolaskenta 4. Myyntireskontra - perustiedot - laskutusliittymä 5. Ostoreskontra - perustiedot 6. Ostolaskujen sähköinen sähköinen käsittely - verkkolaskutilit ja PL- osoite - liittymä - käyttäjät ja määritykset (tarkastaja/hyväksyjä) - hyväksymiskierto 7. Matkustuksen hallinta - käyttäjät - hyväksymiskierto 8. Maksuliikenne - perustiedot - maksuliikennesopimukset - pankkiyhteydet 9. Kassanhallinta - perustiedot - määrittelyt ja raporttipohjat - liittymät (ostoreskontra, myyntireskontra)

12 Palkkahallinto - perustiedot - määrittelyt ja raporttipohjat Ennen talousjärjestelmien muutostyötä tulee tilaaja-tuottaja-malli olla rakennettu ja palkkausperusteet määritelty. 5.3 Taseyksikkövaihe(vuodet ) Talousarvio vuodelle 2018 laaditaan keväällä 2017, jolloin pitää em. toimenpiteet olla tehty. Talousjärjestelmien muutostyö tehdään vuoden 2017 aikana, jotta taseyksikkö voi aloittaa toimintansa Keväällä 2019 analysoidaan tehtyjen muutosten tulokset ja vaikutukset ja tämän analyysin perusteella tehdään päätös jatketaanko taseyksikkönä, puretaanko taseyksikkö, perustetaanko liikelaitos, perustetaanko liikelaitosvaiheen jälkeen oma osakeyhtiö vai tehdäänkö liikkeenluovutuksia. Eri vaihtoehtojen vertailutaulukko osa-alueittain on liitteessä 2. Liikelaitoksen perustaminen ei vaikuta henkilöstön asemaan ja lähtökohtana on, että tulosaluevaiheessa muutetut sopimukset säilyvät ennallaan Liikelaitoksen edellytykset Kunnan kirjanpidollinen taseyksikkö ja liikelaitos ovat taloudenohjausmalleja, joissa rakentamisyksiköstä muodostetaan kunnan kirjanpidossa oma, eriytetty yksikkö. Eriyttämisen tarkoituksena on seurata tarkoin tuloja, menoja sekä varoja ja pääomia. Kirjanpidollisesti eriytetty yksikkö laatii erillistilinpäätöksen, joka tuo sille tasejatkuvuuden. Liikelaitoksena toimivalle yksikölle osoitetaan kaupungin talousarviossa erillisasema, joka korostaa toiminnan tulosvastuuta. Liikelaitos perustetaan liiketoimintaa tai liiketaloudellisin perustein hoidettavaa tehtävää varten. Toiminnan eriyttämisellä pyritään korostamaan nykyisen kuntalain 87 a :n liiketoiminnallisuutta. Liikelaitoksen tulojen tulee suunnittelukaudella kattaa toiminnan kustannukset. Pitkällä aikavälillä tulorahoituksella tulee kattaa myös investoinnit. Toimintaa ei voi suunnitella siten, että talous muodostuu pitkällä aikavälillä tai pysyvästi alijäämäiseksi. Erillistalousarvion ja -tilinpäätöksen avulla voidaan osoittaa, että liikelaitoksen hinnoittelu vastaa kustannuksia ja hintoja voidaan verrata yhtiömuotoisen toiminnan kanssa. Toimintamallilla pyritään tehostamaan liikelaitoksen toimintamahdollisuuksia sekä lisäämään palvelujen kustannusvastaavuutta Osakeyhtiön edellytykset Mahdollinen muutostyö yhtiöittämiselle tulee perustua käsitykseen, että yhtiön toiminnalla on taloudelliset edellytykset ja organisaatio olisi eduksi toiminnalliselle ja taloudelliselle kokonaisuudelle. Kartoituksessa tulisi käydä läpi yhtiöittämisen edut, haitat, riskit ja saavutettava kustannushyöty. Mikäli kaupunki ei usko harjoittamansa toiminnan kilpailukykyyn ja tuottavuuden kasvuun, yhtiöittäminen etenkään markkinoille ei ole strategisesti perusteltu ratkaisu. Pitää myös harkita, onko kuntatalouden näkökulmasta perusteltua harjoittaa liiketoimintaa omassa organisaatiossa. Valtiontukien säätelyn vuoksi kunta ei voi pääsääntöisesti

13 11 antaa tukea kuntaomisteiselle yritykselle. Osakeyhtiö on vaihtoehto vain silloin, kun yhtiön toiminnalla on taloudelliset edellytykset, ja katsotaan, että kaupungin on tarkoituksenmukaista harjoittaa liiketoimintaa kilpaillulla toimialalla menemättä kilpailluille markkinoille Liikkeenluovutuksen edellytykset Yhtiöittämistä toimivampi vaihtoehto voi olla myös toiminnan liikkeenluovutus, eritoten jos perustettavat yhtiöt olisivat edelleen velvollisia noudattamaan julkista hankintalakia toimiessaan vapailla markkinoilla. Liikkeenluovutus ei koskisi koko rakentamisyksikön toimintaa, vaan valittuja toimintoja. Liikkeenluovutus edellyttää toimivia markkinoita ja niiden toimivuuden tutkimista ennen päätöksentekoa.

14 12 Liitteet Liite1.Muidenkaupunkienkokemuksia Ohessa on muiden kaupunkien ratkaisuja. Tiedot perustuvat vierailuihin joita viime vuosien aikana tehty. Osa tiedoista on jo epäilemättä vanhentuneita, mutta tietoja voidaan tarvittaessa tarkistaa. Vantaa Omaa talonrakennusta ei Vantaalla ole ollut 1990-luvun alun jälkeen. Varsinainen tilaaja-tuottaja malli on peruttu. Korjausrakentaminen on annettu liikkeenluovutuksella ISS:lle 4 vuoden sopimuksella. Tämä koskee n. 5 milj. töitä vuodessa ja 50 henkilön työpanosta. Talonrakennuspuolella on pelkkää tilaamista Vantaalla on NCC:n kanssa puitesopimus, jonka sisällä toteutetaan hankkeita joiden tyypilliset kustannusarviot ovat välillä Tästä menettelystä on toistaiseksi hyviä kokemuksia. Vantaalla 75% puistoista ja kaduista hoidetaan omajohtoisesti. Kuntatekniikan keskus on puhtaasti virasto. Tilaaja-tuottajamalli purettiin, koska se ei missään vaiheessa alkanut toimimaan. Periaatteena on, että oma väki työllistetään ensin. Päätös toteutettavista kohteista tehdään tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti pienet ja hankalat kohteet toteutetaan omana työnä. Helsinki Stara Helsingin Stara (Stadin rakentajat) toimii omana virastonaan vuodesta Staralla on 1600 työntekijää ja liikevaihto 240 milj.. Stara tuottaa lähes samoja rakennuksiin ja infraan liittyviä palveluja kuin TPK:n Rakentamisyksikkö. Staran sisällä on TPK:n logistiikkayksikköä vastaavia toimintoja. Kuopion kuntatekniikka Toimii viidettä vuotta liikelaitoksena. Liikelaitoksen palveluja ovat yhdyskuntarakentaminen; katujen, liikenneväylien, viheralueiden ja liikuntapaikkojen kunnossa- ja puhtaanapito sekä sähköverkon asennus ja ylläpito. Liikevaihto n. 30 milj. ja henkilöstöä n Nykyisin toimii brändin Mestar-liikelaitos alla. Katuinvestoinneista 40% tuotetaan omana työnä Toimii ohuella organisaatiolla ja siksi yleiskuluvaatimus on saatu pidettyä alhaisena. Kuopion kaupunki on tiukentanut otetta liikelaitoksesta ja toiminta on liukumassa takaisin kohti virastomallia. Liikelaitoksella on ongelmana, että omistaja ei ole linjannut suuntaa.

15 13 Liikelaitoksen sisällä pohditaan uutta strategiaa, mutta suuntaa ei ole valittu. Vaihtoehtoja selvitetään parhaillaan esimerkiksi seudullinen malli tai yhtiöittäminen. Toimitusjohtaja Seppo Hiekkalan mukaan osakeyhtiöön siirtymistä kannattaa miettiä liikelaitoksen kautta. Lahden seudun kuntatekniikka Oy Vuonna 2009 perustettu seudullinen osakeyhtiö, jonka omistavat Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Hollolan, Nastolan, Asikkalan kunnat. Tekee kunnallistekniikan rakentamis- ja ylläpitopalveluita. Liikevaihto n. 30 milj. ja henkilöstöä n Noin 50 % liikevaihdosta tulee markkinaehtoisesta tuotannosta Lahden kaupungin alueella. In-House asemaa pidetään tärkeänä. Samalla vierailulla käsiteltiin LK Kiinteistöpalvelut Oy:n tilannetta Perustettiin vuonna ja siihen siirtyi 150 henkilöä Lahden kaupungin eri yksiköistä. Yhdistettiin kiinteistönhoito, siivous ja korjausrakentaminen omaksi yhtiöksi. Yhtiön muodostamisen perusteena oli vaihtoehdon luominen yksityisille markkinoille. Yhtiöittämisellä haettiin joustavampia mahdollisuuksia kehittää yhtiön palveluita ja toiminnan tehokkuutta sekä aidompaa palvelutuottajaroolia tuotettaessa kaupungille kyseisiä palveluita. Yhtiö perustettiin ilman viiden vuoden irtisanomissuojaa. LK kiinteistötekniikan ja Lahden Talot Oy:n välillä oli viiden vuoden puitesopimus johon molemmat osapuolet olivat sidottuja. Täydellinen puitesopimus oli voimassa kolme vuotta, jonka jälkeen työt vapautettiin asteittain kilpailutukseen. Aluksi uusi yhtiö pärjäsi hyvin mutta kolmantena vuotena tulos lähti laskuun. o 1. syy: väärin lasketut tarjoukset o 2. syy: työsopimuksen lomaedut, sopimus vaihdettiin Tuloksen laskettua selvitettiin LK Kiinteistötekniikan myyntiä halukkaille Lopputuloksena LK Kiinteistötekniikka myytiin ISS:lle Palvelu oli laadukasta koko toiminnan ajan Mitä opittiin? o Omistajan tulee laatia perustamisvaiheessa suunnitelma tulevaisuudesta o Yhtiöiden hallituksessa tulisi olla substanssiosaamista ja liiketoimintaosaamista o Poliittiset valinnat neljän vuoden välein hankaloittavat asioiden etenemistä o Kuntaomistajuuden määrittely on ongelmallista Merkittävät asiat LK Kiinteistötekniikasta: o Omistajuuden linjaus, pidetäänkö toiminta 10 vuoden päästä vai onko yhtiöittäminen vain keino ulkoistaa toiminta. o Viiden vuoden irtisanomissuoja osakeyhtiössä on myrkkyä. Työvoimavaltaisella alalla henkilömäärän muutokset ovat ehdottomia. o Perustettavan yhtiön ja tilaavan organisaation yhteistyö o Ennen jakoa tilaaja ja tuottaja samaa organisaatiota

16 14 o Kun jako tapahtui, niin molemmille osapuolille iski kateus toisesta organisaatiosta o Inhimilliset asiat ratkaisivat oleellisesti asioita o Vaatii yhteispeliä ja vähemmän kuvitelmaa o Yhtiön on oltava valitun aikajänteen jälkeen kannattava Tampereen infra Tampereen Infra perustettiin vuoden 2009 alussa yhdistämällä kolme kaupungin liiketoimintayksikköä eli auto- ja konekeskus, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut. Yhdistämisen tavoitteeksi asetettiin projektimaisen työtavan kehittäminen sekä asiakkaita kilpailukykyisesti palvelevan organisaation muodostaminen. Liikelaitoksen kehittämistyö jatkui yhdistämisen jälkeen ja Tampereen Infran toiminta ja tulevaisuus olivat selvitystyön kohteena vuonna Selvitystyön perusteella kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2010, että Tampereen Infran toimintaa kehitetään sisäisenä liikelaitoksena. Asfalttiasema myytiin kilpailun kautta liikkeenluovutuksella, liikennevalotoiminta myytiin Tampereen Vera Oy:lle liikkeenluovutuksella, kasvihuoneiden toiminnasta luovuttiin siirtymäajan kuluessa sekä yhdyskuntasuunnittelu siirrettiin tilaajaryhmään. Liikevaihto n. 60 milj.. ja henkilöstöä 2014 oli 400. Merkittävää on, että toiminnan alkaessa henkilöstöä oli n Henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Lisäksi käytössä oli erillinen 100 henkilöä koskeva uudelleensijoitusohjelma, jossa hyödynnettiin Tampereen kaupungin isot sisäiset työmarkkinat. Sen lisäksi noin 100 henkilöä siirtyi liiketoimintakaupoilla ja muilla organisaatiomuutoksilla pois liikelaitoksesta. Poistunutta henkilöstömäärää ei ole kompensoitu ulkopuolisilla ostoilla, joten liikelaitoksen tuottavuus on noussut merkittävästi.

17 15 Liite2.Vaihtoehtoistenmallienvertailutaulukko Tehokkuus, talous ja tuloksen käsittely Tehokkuus Talous Tuloksen käsitteleminen ja riskit Bruttoyksikkö Bruttoyksikkömalli sopii toimintaan, jossa tulot ja menot ovat ennalta tiedossa, eikä niihin oleteta tulevan muutosta vuoden aikana. Talous on samassa yhteydessä kunnan muun kirjanpidon kanssa. Ei tasejatkuvuutta. Tämä voi ohjata epätarkoituksenmukaiseen ylijäämän käyttöön tilikauden aikana (mm. tilinpäätösostot). Nettoyksikkö Nettoyksikkömalli sopii toimintaan, jossa joustavuutta pienessä määrin voidaan hakea kuluvan vuoden aikana esim. tulorahoitusta kasvattamalla. Talous on samassa yhteydessä kunnan muun kirjanpidon kanssa. Ei tasejatkuvuutta. Tämä voi ohjata epätarkoituksenmukaiseen ylijäämän käyttöön tilikauden aikana (mm. tilinpäätösostot). Taseyksikkö (kirjanpidollinen) Taseyksikkömalli sopii toimintaan, jossa joustavuutta voidaan hakea kuluvan vuoden aikana esim. tulorahoitusta kasvattamalla. Taseyksikön tuloslaskelma ja tase on eriytetty kunnan muusta kirjanpidosta. Taseyksikkö laatii vuosittain oman tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. Mahdollinen tilikauden ylijäämä siirtyy automaattisesti taseyksikön taseeseen. Mikäli taseyksikkö tekee alijäämäisen tuloksen, tulee se kattaa kolmen vuoden kuluessa. Liikelaitos Liikelaitos pystyy toimimaan tehokkaasti ja sen reagointivalmius on nopeampi kuin ns. perinteisillä yksiköillä. Liikelaitos tekee oman talousarvion, jonka johtokunta hyväksyy. Liikelaitoksen kirjanpito on eriytetty muusta kunnan kirjanpidosta. Laatii myös oman tilinpäätöksen. Mahdollinen tilikauden ylijäämä siirtyy automaattisesti taseyksikön taseeseen. Mikäli liikelaitos tekee alijäämäisen tuloksen, tulee se kattaa kolmen vuoden kuluessa. Kannattavuusvaatimus. Osakeyhtiö Osakeyhtiö pystyy toimimaan tehokkaasti ja sen reagointivalmius organisaatiomuutoksiin on nopea. Osakeyhtiö tekee oman talousarvion. Osakeyhtiön kirjanpito on eriytetty omistajakunnan kirjanpidosta. Kirjanpidolliset velvoitteet tulevat osakeyhtiölain kautta. Osakeyhtiöllä on tasejatkuvuus ja vastuu omasta pääomasta.

18 16 Henkilöstöpolitiikka, asiakasrajapinnat, toiminnan joustavuus markkinoihin nähden Henkilöstöpolitiikka Asiakasrajapinnat Mahdollisuus toimia markkinoilla Bruttoyksikkö Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Bruttoyksikön reagointikyky muuttuviin asiakastarpeisiin hidas, jos toiminnan muuttaminen aiheuttaa muutostarvetta resursseihin. Talousarviossa sovittujen tavoitteiden sisällä se voi toteuttaa toimintaansa talousarviossa suunnitellulla tavalla. Ei voida hyödyntää mahdollista markkinapotentiaalia. Nettoyksikkö Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Nettoyksikkö pystyy tarvittaessa reagoimaan muuttuviin asiakastarpeisiin, mikäli muutos ei aiheuta muutosta resursoinnin osalta toimintakatteeseen. Ei voida hyödyntää mahdollista markkinapotentiaalia. Taseyksikkö (kirjanpidollinen) Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Taseyksikkö pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin, kunhan muut tavoitteet tulevat täytetyksi. Ei voida hyödyntää mahdollista markkinapotentiaalia. Liikelaitos Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Liikelaitos pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin, kunhan muut tavoitteet tulevat täytetyksi. Ei voida hyödyntää mahdollista markkinapotentiaalia. Mikäli liikelaitos toimii markkinoilla, se tulee yhtiöittää. Osakeyhtiö Itsenäinen henkilöstöpolitiikka. Strategiset henkilöstöpolitiikkaa koskevat ohjeet konsernista. Hallitus valitsee yhtiön toimitusjohtajan konsernijaoston myötävaikutuksella. Osakeyhtiö pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin. Voidaan vapaasti hyödyntää olemassa olevia markkinoita.

19 17 Sitovuus, päätöksenteko ja toiminnan ohjaus Sitovuus Päätöksenteko Toiminnan ohjaus Bruttoyksikkö Bruttoyksikkö on sitova sekä tulojen että menojen suhteen. Vaatii ylitysluvan valtuustolta. Johtosäännössä määritellään vastaavat viranhaltijat ja muut mahdolliset toimielimet. Tavoitteet asettaa lautakunta ja valtuusto. Toimintaa ohjataan johtosäännön mukaisesti. Nettoyksikkö Nettoyksikkö on toimintakatteeltaan tai vuosikatteeltaan sitova yksikkö. Johtosäännössä määritellään vastaavat viranhaltijat ja muut mahdolliset toimielimet. Tavoitteet asettaa lautakunta ja valtuusto. Toimintaa ohjataan johtosäännön mukaisesti. Taseyksikkö (kirjanpidollinen) Taseyksikkö on toimintakatteeltaan tai vuosikatteeltaan sitova yksikkö. Johtosäännössä määritellään vastaavat viranhaltijat ja muut mahdolliset toimielimet. Tavoitteet asettaa lautakunta ja valtuusto. Toimintaa ohjataan johtosäännön mukaisesti. Liikelaitos Valtuusto asettaa liikelaitokselle sitovat tavoitteet. Liikelaitos ei ole itsenäinen oikeushenkilö. Hallinto järjestetään johtosäännön määräyksin. Omistajapoliittiset linjaukset määrittelee valtuusto. Tavoitteet asettaa johtokunta ja valtuusto. Toimintaa ohjataan johtosäännön mukaisesti. Osakeyhtiö Valtuusto asettaa osakeyhtiölle talousarvioon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kunta omistaa osakeyhtiöstä tietyn osuuden, jonka perusteella sillä on oikeus tiettyyn määräysvaltaan. Osakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö. Osakeyhtiöllä oma hallitus, joka ohjaa päätöksentekoa. Osakeyhtiön hallitus. Osakeyhtiön hallitus valitaan vuosittain yhtiökokouksen yhteydessä. Toimintaa ohjataan hallitustyöskentelyn kautta. Hyvä hallinto- ja johtamistapa, omistajapoliittiset linjaukset ja konserniohje.

20 Liite3.Henkilöstönedustajanjajärjestöjennäkemys 18

Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu

Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu Mitkä asiat on oleellisia? Sitovuus Päätöksenteko Strateginen ohjaus ja toiminnan ohjaus Henkilöstöpolitiikka Asiakasrajapinnat/reagointikyky asiakastarpeisiin

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 23.10.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 116 Teknisen lautakunnan vuoden 2013 syyskuun seurantaraportti ja käyttösuunnitelman tarkistaminen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (94)

Lisätiedot

Henkilöstöpolitiikka

Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka Työ- ja virkasuhteet ovat pääsääntöisesti vakituisia lukuun ottamatta sijaisia Lukuisia työsuhteita on vakinaistettu Tulevaisuuteen on varauduttu rekrytoimalla mahdollisimman monikelpoisia

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE 1 Kv 3.3.2008 Sääntö tulee voimaan heti Kumottu 20.12.2000 hyväksymä konserniohje HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Sitovuus Hyvinkään kaupungin konserniohjeella tuetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Tekniset tukitoiminnot ovat tällä hetkellä seuraavalla tavalla hajanaiset:

Tekniset tukitoiminnot ovat tällä hetkellä seuraavalla tavalla hajanaiset: Kaupunginhallitus 121 20.04.2015 Kaupunginhallitus 128 06.06.2016 Kaupungin teknisten tukipalvelujen uudelleenorganisointi 2125/00.01.03/2015 Kaupunginhallitus 20.04.2015 121 Valmistelija Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Koha-SuomiOy:n perustaminen

Koha-SuomiOy:n perustaminen Koha-SuomiOy:n perustaminen Tausta Koha on avoimeen lähdekoodiin perustuva kirjastojärjestelmä Kohaa on aloitettu kehittää Uudessa-Seelannissa vuonna 2000 Käytössä tuhansissa kirjastoissa ympäri maailmaa

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2811/02.02.01/2013 Khkj 17.02.2014 9 Ote Kouvolan kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirjasta 11.11.2013

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Hallintosääntö Esitys Nykyinen 6 3 mom Kaupunginhallitus kohta 22: päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista,

Lisätiedot

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA 2017 2019 817/13.130/2016 KH 10.10.2016 312 Valmistelu ja lisätiedustelut: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 0405141133, jari.kettunen@porvoo.fi

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4.

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. JULKINEN 28.4.2014 seminaarin jälkeen 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS Tämän sopimuksen

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 25 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Asianro 279/02.06.01/2015 Vs. hallintopäällikkö Sami Koskikallio 25.2.2015: Teknisen lautakunnan vuoden 2014 tilinpäätös on valmisteltu

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko?

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Opinnäytetyö: KUNTAINFRAN PALVELUIDEN ORGANISOITUMISTAVAT Vaihtoehtojen edut ja haitat Sisältö Esipuhe Toimintaympäristö Tuotannon organisoituminen Organisoitumistapojen

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Talousarvion ja -suunnitelman perusta Talousarvion ja -suunnitelman perustana on Haapaveden kaupungin strategia. Sen mukaisesti

Lisätiedot

Tekniset tukitoiminnot ovat tällä hetkellä seuraavalla tavalla hajanaiset:

Tekniset tukitoiminnot ovat tällä hetkellä seuraavalla tavalla hajanaiset: Kaupunginhallitus 121 20.04.2015 Kaupunginhallitus 128 06.06.2016 Kaupunginhallitus 185 05.09.2016 Kaupungin teknisten tukipalvelujen uudelleenorganisointi 2125/00.01.03/2015 Kaupunginhallitus 20.04.2015

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 46): Kunnan vuoden 2015 talousarvion konsernitavoitteena on Kaartjärven Vesihuolto Oy:n osalta yhtiön toiminnan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 30 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013 Asianro 191/02.06.01/2014 Tiivistelmä Teknisen lautakunnan talouden sopeutustoimenpiteet sisältävä talousarvio toteutui laaditun

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Etunimi Sukunimi Yhtiöittämisestä Yhtiöittämisen tehokkuusvaikutuksia arvioitaessa erotettava toistaan: a) mikä vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp. LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.) Integraatio Lakiehdotukseen

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Projektiryhmän liite 3 Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Maakuntauudistuksen projektiryhmä 4.10.2016 29.9.2016 1 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

Valmistus omaan käyttöön 4 301

Valmistus omaan käyttöön 4 301 KÄYTTÖSUUNNITELMA / Tekniset palvelut Tekniset palvelut tukee kunnan muita yksiköitä saavuttamaan tuloksia tarjoamalla hyvät toimitilat sekä miellyttävän ympäristön. Tekniset palvelut toteuttaa peruspalveluja

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS 2 3 TUOTANNON YLEISSOPIMUS SISÄLTÖ 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS...5 2 TOIMINTA JA TEHTÄVÄT...5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 4. TUOTANNON VALVONTA...6

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 15.12.2016 Työpajassa 30.11. tunnistettiin maakuntaan siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien toiminnallisia yhteyksiä. Tuloksena syntyvä visualisointi toimitetaan

Lisätiedot