ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA Asunto ensin konseptit ja sovellukset. Yhteiskehittäminen

Transkriptio

1 ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISY ASUNNOTTOMUUDEN UUSIUTUMISEN TORJUNTA Aune EDULLISTEN VUOKRA-ASUNTOJEN TURVAAMINEN Vuokra-asuntojen uustuotanto ja korjaaminen TOIMIVIEN RATKAISUJEN KÄYTTÖÖNOTTO JA LEVITYS Matalan kynnyksen tukipalvelut Rikosseuraamusasiakkaiden asumispalvelut Päihteet sallivat ja päihteettömät palvelut Kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen Asumisneuvonnan laajentaminen ja kohdentaminen Asuntojen hankinta ja jälleenvuokraus AUNE KEHITYSALUSTA Yksityisten vuokraasuntojen välivuokraus Asunto ensin konseptit ja sovellukset Pilottilaboratorio Yhteiskehittäminen Vertaisoppimisen akatemia Systeemimuutoksen johtaminen Asunto ensin - asunnottomuuden ennaltaehkäisy Kasvuklinikka Vaikuttavuusarviointi Ennaltaehkäisevät muutosstrategiat Toimistoista asuntoja, Pienet Tuvat, Konttiasuminen UUSIEN RATKAISUJEN PILOTIT JA KOKEILUT Luottotiedot menettäneiden asunnonsaanti Työllistymispolut ja arjen mielekkyys ex-asunnottomille Mobiilit, moniammatilliset tukitiimit päihde ja mielenterveystyöhön Maahanmuuttajien ja pakolaisten asumis- ja kotouttamispalvelut

2 Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn viitekehys V A R H A I N E N V Ä L I T T Ä M I N E N VARHAINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN PREVENTIO Väliaikainen tukiasuminen Asumisneuvonta SAS - toiminta Palveluohjaus Omatyön-tekijä Kotouttami nen Perhetyö Sovittelu O H J A U S T U K I JA I T S E N Ä I S E E N A S U M I S E E N KOHDENNETTU SYSTEEMINEN PREVENTIO Mielenterveys- ja päihdekuntoukses ta tukiasumiseen Vankilasta vapauteen Sairaalasta kotiin Lastensuojelun jälkihuolto PRIMÄÄRI, UNIVERSAALI PREVENTIO TYÖ JA TOIMEENTULO S U O J A A V I E N T E K I J Ö I D E N V A H V I S T A M I N E N PERHE KOULU VERTAISET, YSTÄVÄT KOHTUUHINTAINEN ASUMINEN

3 1. TYÖRYHMÄ Vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan sekä asuntojen jaon vaikutus asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn Tehtävänä on: etsiä toimenpiteitä, joilla voidaan valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ja tuetun asuntokannan avulla nykyistä tehokkaammin vaikuttaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn kehittää hajautettuja asumismuotoja ja siihen liittyvää asuntojen hankintaa seurata käynnistyvää yksityisten vuokra-asuntojen yleishyödyllistä välivuokrauskokeilua ja tehdä ehdotukset toiminnan vakiinnuttamiseksi selvittää mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarkoitetun asuntokannan korjaustarve ja tehdä ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä Pj Peter Fredriksson (YM), kehittäjänä Juho Niskanen (Y-säätiö). Jäseninä edustajat ARA, RAY, suurimpien kaupunkien vuokrataloyhtiöt, muut yleishyödylliset omistajat, vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen omistajat/tuottajat, kämppäverkosto Nordic Research on Homelessness 2015

4 2. TYÖRYHMÄ Asunnottomuutta ehkäisevät tukipalvelut ja niiden vaikuttavuuden parantaminen Tehtävänä on: tunnistaa asunnottomuuden riskiryhmät ja arvioida tukipalveluiden ja vertaistuen akuutti ja pitempiaikainen tarve laatia suunnitelma, joka integroi asunnottomuuden torjumisen kannalta keskeiset tukipalvelut kuten asumisneuvonnan, asumis- ja toimeentulotuen, sosiaalihuollon neuvonnan ja ohjauksen, sosiaalisen kuntoutuksen ja päihdeja mielenterveystyön, työllistämisen, kotouttamisen ja vertaistuen yhtenäiseksi ennaltaehkäiseväksi kokonaisuudeksi tukea AUNE- ohjelmassa mukana olevia kaupunkeja kunta- tai seutukohtaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyn strategioiden laatimista Pj Marja Dahl (tbc), kehittäjänä Hanna Dhalmann (ARA), Anne Kinni (Hgin kaupunki), Sari Timonen (Y-säätiö), Niina Kaksonen (Ohjaamo/Vantaa), Pekka Karjalainen (THL), Sanna Tiivola (VVA ry), Minnis Vierikko (NAL), Kati Sunimento (OM/RISE), Jussi Sorsimo (Timeline Oy), Sari Tuominen (Hgin kaupunki), Maritta Närhi (Tampereen kaupunki), Samu Saarikoski (Kuntoutuspolku ry), Marja Oksanen (Esperi Care Oy)

5 3. TYÖRYHMÄ Asunnottomuutta vähentävät uudet asumis- ja tukiratkaisut ja niiden kokeilut Tehtävänä on: valmistella suunnitelma toimenpiteistä, joilla voidaan vuokra-asumisen turvaamiseksi ehkäistä luottokelpoisuuden menettäminen tai palauttaa luottokelpoisuus tehdä ehdotus asumiseen liittyvistä kotouttamistoimenpiteistä, joilla voidaan ehkäistä turvapaikanhakijoiden ajautumista asunnottomiksi käynnistää selvitys vakuutusyhtiöiden ja vuokra-asuntojen omistajayhtiöiden kanssa luottotietonsa menettäneiden nuorten kotivakuutuksen saannin mahdollistamiseksi. käynnistää hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on luoda jäsentynyt mielekkään arjen ja työtoiminnan malli asunnottomien asumispalveluihin ja niihin liittyviin kriisiluonteisiin palveluihin sekä levittää malli asunnottomuuden vähentämiseen sitoutuneisiin kuntiin käynnistää 4-5 monialaista, liikkuvan tiimityön kokeilua, joissa tarvittavat palvelut tuotetaan työnjaon mukaan asiakkaan kotiin laatia suunnitelma pääkaupunkiseudun yhteisestä nuorten palvelu- ja turvakeskuksesta tai vastaavasta hajautetusta ratkaisusta, eräänlaisesta yökodista akuutissa tilanteessa oleville nuorille, mikä mahdollistaisi turvallisen yöpymisen sekä nuorten asunnottomien tavoittamisen ja eteenpäin ohjauksen.

6 TYÖRYHMÄ 3 (JATKOA) Pj Juha Kaakinen, kehittäjä Ajatustalo oy (Antti Pelto-Huikku, Tom Tarvainen), ohjelmapäällikkö Jari Karppinen (PAAVO-ohjelma), turvatalotoiminnan johtaja Erja Anttila (SPR), johtava sosiaaliohjaaja Anne Kinni (Helsingin kaupunki), kapteeni Saga Lippo (Pelastusarmeija), projektivastaava Petra Laasonen ja projektityöntekijä Asta Juntunen (Sininauliitto), osastonhoitaja Irene Merano (Helsingin kaupunki, Auroran sairaala), toiminnanjohtaja Juha Pantzar (Takuu-säätiö), toiminnanjohtaja Pekka Matilainen (ViaDia ry), kotimaan toiminnan päällikkö Pia Lindfors ja hankejohtaja Miriam Attias (Suomen Pakolaisapu Oy), erityisasiantuntija Tarja Rantala (TEM).

7 Tyhjien ARA-asuntojen määrä kasvoi yli asuntoon 7500 Vähintään 2 kuukautta tyhjillään olleita ARAvuokra-asuntoja oli koko maassa noin Niistä vähintään 6 kk tyhjänä oli 57 %

8 Tyhjien osuus ARAkannasta oli 1,7 % vuonna 2014 Tyhjien ARA-asuntojen määrä on kaksinkertaistunut vuosiin verrattuna

9 Pakolaiskriisi: Edessä suuri asuttamissavotta Ruotsin kokemukset vaarana on, että käy samoin: oleskeluluvan saaneiden määrä kasvaa paljon nopeammin kuin kuntien kyky asuttaa Ruotsissa n oleskeluluvan saanutta jämähtänyt vastaanottokeskuksiin omaehtoinen asuminen siellä, missä jo muutenkin paljon pakolaisia (80% turvapaikan saaneista hankkii asuntoa omaehtoisesti) Boverket selvittää: Nyanländas boendesituation boverket/publikationer/2015/nyanlandas-boendesituation-- delrapport/ Mikä on kuntien/vuokrataloyhtiöiden valmius asuttaa oleskeluluvan saaneita? HE-luonnos: mahdollistetaan myös alle vuoden mittaisen oleskeluluvan saaneiden asukasvalintakelpoisuus ARA-asuntoihin

10 Tyhjien ARA-asuntojen hyödyntäminen Tyhjiä ARA-asuntoja voidaan hyödyntää parhaiten vastaanottokeskusten läheisyydessä. Kaikkien tyhjien ARA-asuntojen hyödyntäminen ei ole realistista syrjäisen sijainnin takia. Suurin osa tyhjistä asunnoista on sijaitsee hajallaan ympäri kuntaa, kokonaisia taloja on harvemmin tyhjillään. => arvio: tyhjistä ARA-asunnoista vain noin kolmasosaa eli asuntoa voidaan järkevästi hyödyntää maahanmuuttajien asuntoina

11 ARA-asuntojen kysynnän ja tarjonnan erotus PKS Muut kasvukeskukset* Muu maa *) Muut kasvukeskukset : Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, PKS:n kehyskunnat

12 Helsingissä asuntopula ja ARA-asuntojen osuus on suurinta myös suhteellisesti väkiluku asuntojono 2014 hakijat/ asunnon saaneet ARA-asuntoja/ Kunta muutos hakijat muutos 1000 as. yht. muutos yht as. Helsinki ,5 % % % Espoo ,9 % % % Tampere ,2 % % % Vantaa ,3 % % % Oulu ,3 % % % Turku ,0 % % % Jyväskylä ,8 % % % Kuopio ,2 % % % Lahti ,4 % % % Kouvola ,5 % % % Pori ,1 % % % Joensuu ,8 % % % Lappeenranta ,2 % % % Hämeenlinna ,3 % Vaasa ,0 % % % Rovaniemi ,6 % % % Seinäjoki ,9 % % % Mikkeli ,0 % % % Kokkola ,6 % % % Kajaani ,2 % % % Koko maa ,4 % ,8 % ,5 %

13 ARA-indeksi 0-50 ARA-asuntojen markkinatilanne suurissa kunnissa Kireät markkinat Melko kireät markkinat Tasapainossa Lievää ylitarjontaa Ylitarjontaa

14 Vuokrat suurimmissa kaupungeissa ( /m2) vuonna ARA-vuokrat vapaarah.vuokrat uudet vapaarah Lähde: Tilastokeskus

15 Vapaarahoitteisesta tuotannosta yhä suurempi osa vuokra-asunnoiksi Asuntoaloitukset e Asuntoja, kpl Rivi- ja kerrostalot vapaarahoitteisia Omakotitalot Vapaarah. Yht ARA-asuntoja Yhteensä Vapaarahoitteiset vuokraasuntojen määrä on kasvanut asunnosta asuntoon vuosien 2012 ja 2014 aikana. Vuonna 2015 lukumäärä kasvaa asuntoon (RT:n arvio). Kuluttajilla tarjottavan uusien asuntojen määrä on neljässä vuodessa lähes puolittunut asunnosta asuntoon

16 3. KOTOUTTAMISEN EDISTÄMINEN TILANNEKUVA? * Asuntojen tarve kiireellinen * Väliaikaisten ja hajautettujen asuntojen tarve kiireellinen * Kuntien tyhjä asuntokanta saatava käyttöön * Asumista tukevia malleja olemassa, ne kuvattava paremmin ja levitettävä valtakunnallisesti * Tarvitaan lisää pilotteja Asuminen Arjen taidot * Paljon paikallisia ratkaisuja * Nykyisin toimintaa pienille ryhmille, tarvitaan tarjonnan lisäys * Hyvät mallit tunnistettava, kuvattava ja levitettävä * (Vapaaehtoisten) tulkkien tarve järjestöjen toiminnan tueksi Mielekäs tekeminen ja sosiaaliset suhteet * Neuvonta ja alkukartoitus kuntien ja TE-toimistojen kautta * Työpaikkojen puute toisaalta pieniä ja keskisuuria teollisuuspaikkakuntia uhkaa työvoimapula * Paikallisia ratkaisuja (esim. yrityshautomot, työhön perehdyttämisen mentoritoiminta) * Yrittäjyyden kynnyksen madaltaminen * Tarve työelämän tutustumispaikoille. Esim. töitä vastaanottokeskuksissa (ruokahuolto, kiinteistöhuolto), koulujen valmistavassa opetuksessa jne. * Työpajojen potentiaali? Yhteydet työhön Yhteydet koulutukseen * Koulutukseen ohjaaminen viranomaistyötä (kunnat, TE-toimistot) * Monet toteuttajatahot (peruskoulu, amm. koul., lukiot, kansalaisopistot, järjestöt) * Paljon paikallisia ratkaisuja * Kotoutujien määrä haastaa koulutusorganisaatiot * Tarvitaan keskitettyjä ratkaisuja * Koulutukseen ja siihen tutustumiseen tarvitaan matalampi kynnys * Yhteys Ohjaamoihin, työpajojen potentiaali?

17 ASUMISEN TOIMIJOIDEN RATKAISUJA Vapaat asunnot käyttöön. Tyhjien vuokrahuoneistojen hyödyntäminen kunnissa. Tyhjiä asuntoja on arvioitu olevan n Vapaita asuntoja on esimerkiksi maakuntien teollisuuspaikkakunnilla. Kuntien tulisi laatia kotouttamissuunnitelmat, joissa olisi huomioitu yhteistyömuodot valtakunnallisten ja paikallisten kotouttamiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Väliaikaisia ja hajautettuja asuntoja lisää. Maahanmuuttajaperheille tarjottavat moduulikontit ovat yksi asumisen ratkaisu ensi vaiheen asumiseen. Suomessa on käynnistymässä pilotteja. Uusien hajautettujen ratkaisujen kehittämiseksi voitaisiin käynnistää kansallinen ideakilpailu. Yksityisten tarjoamien tilojen ja vuokra-asuntojen hyödyntämistä tehostettava. Suomessa on käyttämättömänä erilaisia majoittamiseen sopivia tiloja (esim. hotellit, motellit, leirikeskukset), mutta niiden vuokraamiseen liittyy byrokratiaa. Esimerkiksi alueelliset elinkeinoyhtiöt tai erilaiset osaamiskeskukset voisivat koordinoida tilojen kartoittamisessa ja tukea vuokraajia nopeampien valmistelujen aikaansaamiseksi. Kotoutujat sosiaalisen asuttamisen erityisryhmäksi. Kotoutujat eivät ole tasaveroisessa asemassa asunnon hakemisessa kantaväestöön nähden. Kotoutumisen tueksi (ainakin osassa kunnissa) on perusteltua kehittää monialainen asumistiimimalli. Asumistiimien tehtävänä olisi koordinoida kotoutujien asumisen tukipalvelujen kokonaisuutta sekä rakentaa menettelyt sujuvien asuttamispolkujen aikaansaamiseksi. Asumiseen uusia tukipalveluita. Helsingissä on käynnistetty Asumiskummi-pilotti. Jokaisella suurpiirin alueella toimii asumiskummi pilotin päättyessä. Suomeen jo hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat toimivat kotoutujien asumiskummeina haastavissa asumisen tilanteissa. Asumiskummeilla on mm. tieto alueensa asumisneuvonnasta. Asumiskummitoiminta ei vaadi lisäresursseja ja siitä saadaan asumisneuvontaan pysyvä työmenetelmä. Toinen kiinnostava pilotti on Suomen Pakolaisavun organisoima vertaisryhmätoiminta. Vertaisryhmiä on perustettu yhteensä 15, kaikkiin Helsingin vastaanotto- ja hätämajoituskeskuksiin. Omalla kielellä saatu tuki ja apu helpottaa sopeutumista.

18 3 500 ASUNTOA ASUNNOTTOMUUSTYÖHÖN (alustava esitys, ei vielä keskusteltu kuntien kanssa) Uustuotanto Hankinta Välivuokramalli Olemassa olevasta asuntokannasta osoitetut yhteensä Espoo Helsinki Vantaa Kehyskunnat Pk-seutu yhteensä Joensuu Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Muu Suomi yhteensä Kaikki yhteensä

19 Asunnot n. 40 M YM Asumis neuvonta Strategiat Pakolaisten kotouttaminen 3,5 M SM kuntiin n. 3 M ESR (STM) Projektit investoinnit Vangit 0,5 M OM Ohjaamot asuminen 0,7 M OKM Ennaltaehkäisevä asunnottomuus strategia n. 78 M integraatio TEM, ESR? n. 24 M RAY Arviointi Koordinaatio 1,5 M YM, RAY Palvelut, asunnot n. 6 M kaupungit