RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
|
|
- Helena Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE RATAHALLINTOKESKUS
2 RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE RATAHALLINTOKESKUS
3 2 RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Radanpidon tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Rautatieliikenteen ja rataverkon nykytila Rataverkon laajuus ja laatutaso Rautatieliikenteen kehitys Rataverkon kunto ja liikennerajoitukset Tavaraliikenteen asiakkaiden tyytyväisyys rataverkkoon Liikenneturvallisuus Ympäristövaikutukset Radanpidon rahoitus Radanpidon taloudellisuus Toimintaympäristön muutokset Yhteiskunnan muutossuunnat Liikennepalvelujen kehittämisestä radanpidolle kohdistuvat tarpeet Rautatieliikenteen kysynnän muutokset Suunnittelukauden haasteet Korvausinvestointikasauman purkaminen ja rataverkon laajuudesta päättäminen Rautatieliikenteen kilpailukyvyn turvaaminen Turvallisuuden parantaminen Ympäristötoiminnan kehittäminen Ratahallintokeskuksen toiminnan kehittäminen Radanpidon tutkimus- ja kehittämistoiminta Alueellinen yhteistyö RADANPIDON SUUNNITELMA Yleiskuva suunnitelmavaihtoehdoista Perusradanpito Kehittämissuunnitelma Kehyssuunnitelman ero kehittämissuunnitelmaan Keskeneräiset kehittämishankkeet Rataverkon kehittämishankkeet Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen hankkeet Uudet kehittämishankkeet Rataverkon kehittämishankkeet ja teemapaketit Ratahallintokeskuksen tärkeysjärjestys uusille kehittämishankkeille ja teemapaketeille Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen tulevat hankkeet SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Vaikutustarkastelun periaate ja rakenne Vaikutukset rataverkon toimivuuteen ja alueelliseen palvelutasoon Rataverkon laajuus Ratojen kunto ja liikennerajoitukset Akselipainot ja nopeustasot Vaikutukset rautatieliikenteen turvallisuuteen Vaikutukset rautatieliikenteen ympäristöhaittoihin Vaikutukset radanpidon kustannuksiin ja taloudellisuuteen Vaikutukset suhteessa radanpidon kriittisiin menestystekijöihin Vaikutukset suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin LIITTEET: 1. RADANPIDON RAHOITUS VUOSITTAIN RADANPIDON UUDET KEHITTÄMISHANKKEET JA TEEMAPAKETIT... 51
4 3 TIIVISTELMÄ Radanpidon kriittisin haaste TTS-kaudella on estää rataverkon korvausinvestointitarpeiden kasautuminen uudelleen. Rataverkon päällysrakenteesta lähes 30 % on yli 30 vuotta vanhaa ja on uusimisen tarpeessa luvun lopun korvausinvestointipanostuksella rataverkon kunto kääntyi nousuun, mutta viime vuosien rahoitusvajauksen seurauksena korvausinvestointien tarpeet ovat uudelleen alkaneet kasautua. Tällä vuosikymmenellä tulee tehdä korvausinvestointeja myös vähäliikenteisille rataosille. Tämän johdosta on TTS-kaudella päätettävä, mille osalle rataverkkoa korvausinvestointeja tehdään niukalla rahoitustasolla. Kun korvausinvestointeja ei tehdä, junaliikennettä joudutaan ensin rajoittamaan ja lopulta lopettamaan kokonaan. Rautatieliikenteen kilpailukyvyn ja siten kuljetus- ja kulkumuoto-osuuden säilyttäminen on tärkeää koko liikennejärjestelmän ympäristövaikutusten ja turvallisuuden kannalta. Junakuljetusten osuus on Suomessa nykyisin kansainvälisesti korkea ja kasvussa. Henkilöliikenteessä junan kuljetusosuus on kuitenkin viime vuosina hieman laskenut. Kilpailukyvyn säilyttämisen haaste edellyttää rataverkon kapasiteetin, nopeustason, kantavuuden ja muun palvelutason nostamista liikenteen tarpeita vastaavaksi. Suomen junaliikenteen turvallisuus on kansainvälisesti hyvällä tasolla, mutta tasoristeysturvallisuus on huolestuttavan heikko. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille on laadittu kahdella eri rahoitustasolla (vuotuinen rahankäyttö on esitetty seuraavan sivun taulukossa): Kehittämissuunnitelma, jossa perusradanpidon rahoitustaso on noin 360 M /v. Kehyssuunnitelma, jossa perusradanpidon rahoitustaso on noin 310 M /v. Käynnissä olevien kehittämishankkeiden osalta suunnitelmat eivät poikkea toisistaan. Kehittämissuunnitelman yhteydessä on esitetty Ratahallintokeskuksen asiantuntijanäkemyksen mukaan kiireellisimmät uudet kehittämishankkeet ja teemapaketit, jotka edellyttävät erillisrahoitusta. Tärkeimpinä listalla ovat valtakunnallisen henkilöliikenteen huoltotoiminnan turvaaminen Ilmalan ratapihan parannustöillä ja yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen. Suunnittelukaudella henkilöliikenteen kilpailukyky nousee molemmissa suunnitelmissa Kerava Lahti -oikoradan valmistumisen johdosta, jolloin matka-ajat koko Itä-Suomeen lyhentyvät puolella tunnilla. Kehittämissuunnitelman rahoitustaso ei ole riittävä turvaamaan niitä tavoitteita, joita asetettiin peruspalvelutyöryhmässä. Kehittämissuunnitelmassa korvausinvestointeihin käytetään noin 145 M /v, kun tarve on 170 M /v. Uudelleen alkanutta korvausinvestointien kasautumista ei saada pysähtymään. Liikennerajoitusten määrä kasvaa 305 km:sta TTS-kaudella 480 km:iin. Nopean liikenteen ( km/h) verkon laajuus kasvaa runsaalla sadalla kilometrillä ja 25 tonnin akselipainon sallivan verkon laajuus kasvaa 270 kilometrillä. Rautatieliikenteen kilpailukyky paranee henkilöliikenteessä lähinnä oikoradan valmistumisen myötä. Rataverkon turvallisuustaso paranee kulunvalvonnan valmistuessa. Rautatieliikenteen kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen siitä, mitä uusia kehittämishankkeita ja teemapaketteja valitaan toteutettavien joukkoon. Kehyssuunnitelmassa jo alkanut korvausinvestointitarpeiden kasautuminen jatkuu voimakkaana, koska korvausinvestointeihin on käytettävissä vain noin 90 M /v. Korvausinvestointien toteutus lykkääntyy ja puolet perusparannuksista jää tekemättä. Tämän seurauksena kunnossapidon rahoitustarve kasvaa ja on TTS-kaudella n. 25 M suurempi kuin kehittämissuunnitelmassa. Investointitarpeen kasautuessa liikennerajoitusten määrä kasvaa 750 km:iin. Nykyistä rataverkkoa ei voida pitää tehokkaasti ja turvallisesti liikennöitävässä kunnossa, vaan pitkällä aikavälillä lähes kolmannes siitä on lakkautettava. Isojen ratapihojen toimintavarmuus- ja tehokkuus vaarantuvat perusparantamisen lykkääntyessä. Korvausinvestointikasauma vaarantaa myös uusien kehittämishankkeiden ja teemapakettien rahoituksen ja siten pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen.
5 4 RAHOITUSTASOJEN SISÄLLÖN JA VAIKUTUSTEN VERTAILU Rahan käyttö Rataverkon laajuus Vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja alueelliseen palvelutasoon Kehittämissuunnitelma (perusradanpidon menot noin 360 M /v) Kehyssuunnitelma (perusradanpidon menot noin 310 M /v) Kehittäminen 126,6 76,8 0,7 0,7 Kehittäminen 126,6 76,8 0,7 0,7 Kunnossapito 143,0 146,2 149,8 150,3 Kunnossapito 143,1 150,4 158,2 161,0 Korvausinvestoinnit 144,0 144,2 144,9 144,6 Korvausinvestoinnit 93,9 90,0 86,5 83,9 Liikenteen ohjaus 35,8 34,2 34,2 34,2 Liikenteenohjaus 35,8 34,2 34,2 34,2 Muut 37,5 36,2 32,4 32,7 Muut 37,5 36,2 32,4 32,7 Nykyistä rataverkkoa ei voida pitää tehokkaasti ja Rataverkon laajuus voidaan pitää lähes nykyisenä. turvallisesti liikennöitävässä kunnossa, vaan pitkällä aikavälillä lähes kolmannes siitä on lakkautettava. Rataverkon kunto ja liikennerajoitukset Rataverkon kunto ja liikennerajoitukset Rataverkon kunto hieman heikkenee ja liikennerajoitusten Rataverkon kunto heikkenee nykyisestä ja yli-ikäisten määrä kasvaa 305 km:sta noin 480 km:iin rataosien määrä kasvaa. Liikennerajoitusten määrä (9 % rataverkosta). kasvaa 305 km:sta n. 750 km:iin (13 % rataverkosta). Uudelleen alkanutta korvausinvestointien kasautumista Kunnossapitokustannukset kasvavat. ei saada pysähtymään. Uudelleen alkanut korvausinvestointien kasautu- minen jatkuu voimakkaana. Akselipainot, nopeustasot Akselipainot, nopeustasot 25 tonnia sallivien rataosien määrä kasvaa Helsinki- Tampere, Kerava-Lahden ja Vuosaaren radan ansiosta. Nopean liikenteen verkon ( km/h) laajuus kasvaa lähinnä oikoradan ansiosta. 25 tonnia sallivien rataosien määrä kasvaa Helsinki- Tampere, Kerava-Lahden ja Vuosaaren radan ansiosta. Nopean liikenteen verkon ( km/h) laajuus kasvaa lähinnä oikoradan ansiosta. Rautatieliikenteen kilpailukyky Rautatieliikenteen kilpailukyky Henkilöliikenteen kilpailukyky vahvistuu oikoradan valmistumisen ansiosta. Tavaraliikenteessä rautateiden kilpailukyky heikkenee hieman, koska mm. liikennerajoitusten määrä kasvaa ja korvausinvestoinnit kasautuvat. Markkinaosuuden säilyminen tai kasvu on riippuvainen muiden liikennemuotojen kilpailukyvyn kehityksestä ja kehittämisinvestoinneista. Henkilöliikenteen kilpailukyky vahvistuu oikoradan valmistumisen ansiosta. Tavaraliikenteessä rautateiden kilpailukyky ja ennustettu kasvu vaarantuvat, koska rajoitukset lisäävät kuljetuskustannuksia. 24,5 tonnin akselipainon salliminen venäläisillä vaunuilla vaarantuu. Rataverkon supistamisuhka ja rajoitukset heikentävät kilpailukykyä etenkin tavaraliikenteessä. Vaikutukset rautatieliikenteen turvallisuuteen Vaikutukset ympäristöön Vaikutukset radanpidon kustannuksiin ja tehokkuuteen Yhdistetyt kuljetukset, matkaketjut, liityntäliikenne Perusradanpidon rahoituksen niukkuuden vuoksi yhdistettyjen kuljetusten, matkaketjujen ja liityntäliikenteen kehittäminen vaatii uusien teemapakettien rahoitusta. Rataverkon turvallisuus paranee. Kaikki henkilöliikenteen radat ja tärkeimmät tavaraliikenteen radat ovat kulunvalvonnan piirissä vuonna Vaikutukset ovat sähköistyksen ansiosta myönteiset. Perusradanpidon töiden kilpailuttamista lisätään. Kunnossapidon kustannukset kasvavat vähitellen. Yhdistetyt kuljetukset, matkaketjut, liityntäliikenne Perusradanpidon rahoituksen niukkuuden vuoksi yhdistettyjen kuljetusten, matkaketjujen ja liityntäliikenteen kehittäminen vaatii uusien teemapakettien rahoitusta. Kulunvalvonta kattaa kaikki henkilöliikenteen radat ja tärkeimmät tavaraliikenteen radat vuonna Tasoristeysturvallisuuteen on käytettävissä 15 M vähemmän kuin kehittämissuunnitelmassa. Vaikutukset ovat sähköistyksen ansiosta myönteiset. Mahdollisuudet rautateiden markkinaosuuden säilyttämiseen ovat uhattuna. Perusradanpidon töiden kilpailuttamista lisätään. Korvausinvestointeja ei voida toteuttaa rakenteiden käyttöiän tullessa täyteen, korvausinvestointitarpeen kasautuminen jatkuu ja kunnossapitokustannukset kasvavat TTS-kaudella 25 M enemmän kuin kehittämissuunnitelmassa.
6 5 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Radanpidon päämääränä on parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä kilpailukykyisenä, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa kuin osana kansainvälistä kuljetusjärjestelmää. Kilpailukyky henkilöliikenteessä edellyttää täsmällisyyttä ja lyhyitä matka-aikoja. Tavaraliikenteen kilpailutekijöitä ovat taas radan ja kaluston kantavuus sekä täsmällisyys. Rautatieliikenteen erityispiirteenä on, että palvelutaso syntyy vasta radanpidon ja liikennöinnin kokonaisuudesta. Suomen rataverkon pituus on km, josta lähes 30 % on elinkaarensa lopussa. Nopean henkilöliikenteen ( km/h) mahdollistavia ratoja on 530 km, ja 25 tonnin akselipaino sallitaan 115 kilometrillä. Pääosalla rataverkkoa henkilöliikenteen nopeustaso on km/h, ja suurin sallittu akselipaino on 22,5 tonnia. Rataverkon kapasiteetti ei kaikilla rataosilla riitä sekä kasvavalle tavaraliikenteelle että nopealle henkilöliikenteelle. Junaliikenteen turvallisuusongelmat ovat tasoristeyksissä, joita on valtion rataverkolla vielä yli kpl. Radanpidon kriittisin haaste suunnittelukaudella on rataverkon korvausinvestointirahoituksen riittämättömyys. Se katkaisee rataverkon hyvin edenneen peruskorjaustyön, synnyttää ylimääräisiä kunnossapitokustannuksia ja asettaa pitkällä aikavälillä sulkemisuhan noin kolmannekselle rataverkkoa. Rahoitusvaje myös vaarantaa raideliikenteen kilpailukyvyn ja kuljetusosuuden säilyttämisen sekä turvallisuuden jatkuvan parantamisen. Ratahallintokeskuksen toiminnan kehittämisen haasteita ovat mm. kustannusten ja omaisuuden hallinnan tehostaminen sekä EU-lainsäädännön muutoksiin valmistautuminen. 1.1 Radanpidon tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Ratahallintokeskuksen (RHK) toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) lähtökohtina ovat radanpidon linjaukset, jotka edelleen pohjautuvat EU:n, Suomen hallituksen sekä liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) linjauksiin: - Pääministeri Vanhasen hallituksen hallitusohjelma, - EU:n liikennepoliittiset linjaukset, - Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso tie- ja rataverkolla (LVM:n julkaisuja 3/2003), - Rataverkko suunnitelma (RHK 2001, tarkistettu suunnitelma 2002), - Väylätoiminnan strategia 2010 ja - Talousarvioesitys Hallitusohjelmassa todetaan, että laadukkaat ja toimintavarmat liikenneväylät ovat perusedellytys koko yhteiskunnan tehokkaalle, alueellisesti ja sosiaalisesti tasavertaiselle ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle toiminnalle. Nykyisen rataverkon peruspalvelutaso pyritään säilyttämään vähintäänkin nykytasoisena. Raideliikenteen kehittämisessä on hallitusohjelman mukaan otettava erityisesti huomioon EU:n ja Venäjän välisen tavara- ja henkilöliikenteen voimakas kasvu ja sen edellyttämät investoinnit nopeiden itäratojen osalta osana EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa. Rautateiden markkinaosuuden halutaan nousevan. Rautatieliikenteen kilpailun avaamiseen edellytetään varauduttavan enintään EU:n määräysten mukaisella tavalla.
7 6 EU:n liikennepolitiikka perustuu kestävän liikkumisen periaatteelle. Keskeisiä tavoitteita ovat liikenneverkkojen yhteensopivuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä ympäristönsuojelun ja liikenneturvallisuuden edistäminen. EU on nimennyt yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen tärkeimmät projektit. Näihin projekteihin sisältyy Pohjolan kolmio, joka käsittää Suomessa liikennekäytävän Turku Helsinki Venäjän raja, sekä Rail Baltica Tallinna Varsova. Lisäksi EU:n Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmaan sisältyy paneurooppalaisen liikennekäytävän 9 osuus Helsinki Pietari Moskova. Liikennöinnin suhteen EU:n tavoitteena on, että rataverkko avataan uusille rautatieliikennöitsijöille, jotka harjoittaisivat liikennettä kaupallisin perustein ja maksaisivat valtiolle radankäyttömaksua. Kilpailu on avattu jo ETAalueen kansainvälisessä liikenteessä. Liikenne- ja viestintäministeriön tie- ja rataverkon peruspalvelutasoa selvittänyt työryhmä lähestyi liikennejärjestelmän palvelutasoa lähtien ihmisten, elinkeinoelämän ja alueiden tarpeista sekä yhteiskunnallisista reunaehdoista (ympäristö, turvallisuus, taloudellisuus). Työn yksi tulos oli, että peruspalvelutason turvaaminen edellyttäisi perusradanpitoon noin 370 M :n vuotuisen rahoituksen. RHK:n Rataverkko 2020-suunnitelman yhteydessä liikennejärjestelmän yleisistä tavoitteista on johdettu rautatieliikenteen liikennejärjestelmätavoitteet sekä radanpidon liikennejärjestelmätavoitteet ja toimintalinjat (taulukko 1). Väylätoiminnan strategia 2010:ssä lähtökohtana ovat väylätoiminnan visio ja toimintaajatus, joiden toteuttamista katsotaan erilaisista strategisista näkökulmista ja niihin liittyvistä kriittisistä menestystekijöistä (BSC-mallin mukaisesti). Väylänpidon strategiset ulottuvuudet ovat: 1. väyläpalvelujen vaikuttavuus yhteiskunnan ja asiakkaiden kannalta, 2. väyläpalvelujen tuottamisen resurssit ja talous, 3. väylälaitoksen sisäiset prosessit ja sidosryhmäyhteistyö, 4. väylänpidon uudistuminen, innovaatiot ja osaaminen. Ratahallintokeskuksen tehtävä on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä kilpailukykyisenä, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa kuin osana kansainvälistä kuljetusjärjestelmää. Radanpidon tavoitteet kohdistuvat pääasiassa väylänpitoon, mutta osittain myös väylän ja liikenteen muodostamaan kokonaisuuteen (kuva 1). Liikennejärjestelmän palvelutaso Rataverkko ja rautatieliikenne Radanpito Radanpidon yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ihmisten liikkuminen Elinkeinoelämän tarpeet Aluekehitys Liikenneturvallisuus Ympäristö Taloudellisuus Vaikutukset Tavoitteet Radanpidon asiakasvaikuttavuus Henkilö- ja tavaraliikenteen asiakkaat Kysyntä Liikennöitsijän tarjoamat palvelut Kysyntä Tarjonta Tarjonta Rataverkon ominaisuudet ja toiminnallisuus Toimenpiteet Resurssit ja talous Uudistuminen, innovaatiot ja osaaminen Sisäiset prosessit ja sidosryhmäyhteistyö Toimintatavat Perusradanpito, kehittäminen, liikenteenohjaus, viranomaistehtävät Kuva 1. Radanpidon kytkentä liikennejärjestelmän tavoitteisiin.
8 7 Taulukko 1. Radanpidon tavoitteet ja kriittiset menestystekijät. YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS 1. Liikennejärjestelmän toimivuus ja alueellinen palvelutaso Liikennejärjestelmän tavoitteet radanpidolle: Rautatieliikenne toimii kilpailukykyisesti ja tehokkaasti osana kansallista ja kansainvälistä liikennejärjestelmää. Rautatieliikenne toimii teollisuuden peruskuljettajana ja henkilöliikenteen runkokuljettajana keskusten välisessä kaukoliikenteessä ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Rataverkko mahdollistaa ja tukee tasapainoisen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Rataverkko mahdollistaa osaltaan sujuvat ja esteettömät kuljetus- ja matkaketjut maan eri osiin. Kriittiset menestystekijät: Rataverkon kunnosta huolehtiminen ja rataverkon laajuudesta päättäminen. Teollisuuden raaka-ainekuljetusten sekä tuonti- ja vientikuljetusten toimivuuden turvaaminen. Henkilöliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen kasvavan kysynnän alueilla. Rautatieliikenteen kilpailukyvyn parantaminen nostamalla rataverkon kapasiteetti, nopeustaso, kantavuus ja muu palvelutaso vastaamaan liikenteen tarpeita. Yhdistettyjen kuljetusten, matkaketjujen ja liitynnän sujuvoittaminen. 2. Rautatieliikenneturvallisuuden parantaminen Liikennejärjestelmän tavoitteet radanpidolle: Rautatieliikenteen turvallisuutta parannetaan tavoitteena hyvä EU-taso. Rautatieliikenteen kuljetusosuuden kasvun kautta lisätään koko liikennejärjestelmän turvallisuutta. Kriittiset menestystekijät: Toteutetaan radanpitäjän päätettävissä olevat toimenpiteet (mm. tasoristeysturvallisuus, kulunvalvonta). Lisätään yhteistyötä muiden osapuolten kanssa (mm. turvallisuustehtävissä työskentelevien koulutus, kalustoturvallisuus ja vaikuttaminen liikkujien asenteisiin). Turvallisuusjärjestelmän ylläpito ja valvonta. Liikennejärjestelmän tavoitteet radanpidolle: Rautatieliikenteen ympäristöhaittoja vähennetään entisestään. Rautatieliikenteen kasvun kautta vähennetään koko liikennejärjestelmän ympäristöhaittoja. 3. Ympäristöhaittojen vähentäminen Kriittiset menestystekijät: Meluntorjunnan lisääminen taajamissa. Vanhojen ympäristövahinkojen hoito ja uusien ehkäisy. Toimiva ympäristöjärjestelmä on osana toimintajärjestelmää ja esitetty prosesseissa. Investoinneissa otetaan huomioon ympäristötekijät. RESURSSIT JA TALOUS Tavoitteet: Tehokkuuden ja kustannustietoisuuden parantaminen. Infraomaisuuden ja investointien elinkaarivaikutusten sekä rataverkon kunnon parempi ja tarkempi hallinta. Kriittiset menestystekijät: Kilpailustrategian eteenpäinvienti ja toteuttaminen. Elinkaarilaskennan kehittäminen. Ratatietokannan rakentaminen. UUDISTUMINEN, INNOVAATIOT, OSAAMINEN Tavoitteet: Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Rautatiealan (ja infra-alan) osaamisesta huolehtiminen. Lainsäädännön aiheuttamien muutosten hallinta. Kriittiset menestystekijät: Onnistuneet suunnitelman mukaiset rekrytoinnit. Suunnitteluosaamisen lisääminen. Työtyytyväisyyden hyvä taso. T&K- strategian täsmentäminen ja toteuttaminen. Toimivat suunnitelmat turvallisuushallinnon sekä liikenteenohjauksen ja kapasiteetin hallinnan järjestämisestä. SISÄISET PROSESSIT JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Tavoitteet: Väylätoiminnan synergian hyödyntäminen nykyistä paremmin ja konkreettisemmin. Sidosryhmäverkostojen järjestelmällinen hallinta. Ratahallintokeskuksen sisäisten prosessien hallinnan ja johtamisen kehittäminen. Kriittiset menestystekijät: Yhteistyön toteuttaminen väylävirastojen kanssa. Järjestäytyneen yhteistyön toteuttaminen liikennepalvelujen ostajien ja liikennöitsijöiden kanssa. Kattavan toimintajärjestelmän käyttöönotto. Toimintaa tukevien keskeisten tieto- ja dokumentointijärjestelmien uudistaminen ja käyttöönotto. Vaikuttaminen EU:n rautatielainsäädäntöön siten, että Suomen pohjoiset olosuhteet otetaan huomioon.
9 8 1.2 Rautatieliikenteen ja rataverkon nykytila Rataverkon laajuus ja laatutaso Suomen rataverkon pituus on km, josta km on sähköistetty. Raidepituus on km. Liikennepaikkoja on 371, joista 108 on pelkästään henkilöliikenteen käytössä, 157 pelkästään tavaraliikenteen käytössä ja 106 sekä henkilö- että tavaraliikenteen käytössä. Radat jaetaan henkilöliikenteessä viiteen eri palvelutasoon niiden suurimman sallitun nopeuden perusteella. Ylimmässä palvelutasoluokassa H1 sallitaan nopeudet km/h, alimmassa palvelutasoluokassa H5 ei ole säännöllistä henkilöliikennettä. 11 % 2 % 9 % 30 % 19 % 68 % 25 ton ja km/h 22,5 ton ja 100 km/h 22,5 ton ja km/h 20 ton ja 40 km/h 10 % 24 % km/h km/h km/h enintään 100 km/h ei säänn. henkilöliikennettä 27 % Kuva 2. Rataverkon jakautuminen eri kantavuus- (tavaraliikenne) ja nopeustasoluokkiin (henkilöliikenne) vuonna Tavaraliikenteessä palvelutasoluokkia on neljä ja kriteerinä suurin sallittu akselipaino. Ylimmässä palvelutasoluokassa T1 sallitaan 25 tonnin akselipainoinen liikenne nopeudella km/h. Alhaisimmassa palvelutasoluokassa T4 sallitaan korkeintaan 20 tonnin akselipainoinen liikenne nopeudella 40 km/h. Venäläisille vaunuille on sallittu poikkeusluvilla 24,5 tonnin liikenne alhaisilla nopeuksilla. Käytäntö lopetetaan, kun 25 tonnin liikenne on mahdollista yhtenäisillä reiteillä. Rautatieverkosta kuuluu vuonna 1996 määriteltyyn TEN-verkkoon, jolla on kansainvälistä liikennettä ja jonka kehittämisestä EU:lla on erilliset prioriteettinsa. TEN-verkkoa ja - periaatteita ollaan parhaillaan uudistamassa. Liikenne- ja viestintäministeriön väyläverkkoja luokitelleen työryhmän esityksen mukaisesti rautateiden nk. ydinverkon pituus on yhteensä noin km. Henkilöliikenteen ydinrataverkolla (1 600 km) on tavoitteena km/h nopeustaso ja tavaraliikenteen ydinverkolla (2 300 km) 25 tonnin akselipaino Rautatieliikenteen kehitys Junalla tehtiin vuonna 2002 noin 58 miljoonaa matkaa, josta 80 % pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ja 20 % kaukoliikenteessä. Kasvua edellisestä vuodesta oli 4,9 %. Henkilöliikenteen suorite oli 3,3 mrd henkilökilometriä, josta noin 80 % syntyi kaukoliikenteessä ja 20 % pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Suorite kasvoi 0,7 % edellisestä vuodesta. Vuonna 2002 rautateitse kuljetettiin 41,7 miljoonaa tonnia tavaraa. Määrä oli sama kuin edellisenä vuonna. Tavaraliikenteen suorite oli 9,7 mrd tonnikilometriä. Vuoteen 2001 verrattuna suorite väheni 2,0 %, vaikka kuljetettava tavaramäärä säilyi ennallaan. Vuonna 2003 tavaraliikenteen suorite jälleen kasvaa.
10 9 Milj. tonkm Milj. tonnia tavaraliikennesuorite tonnit 70 4,0 Milj. matkaa Mrd. henkilökm 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, , lähiliikenteen matkat kaukoliikenteen matkat lähiliikenteen suorite kaukoliikenteen suorite Kuva 3. Tavara- ja henkilöliikenteen kehitys Rautatieliikenteen kuljetusosuus (suoritteesta) on tavaraliikenteessä noin 25 % ja henkilöliikenteessä noin 4 %. Rautatieliikenteen osuus on viime vuosina hieman pienentynyt sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Rautatieliikenteen osuus Suomen henkilöliikenteestä on EUmaiden keskiarvoa (noin 6 %) alempi. Rautateiden osuus Suomen tavaraliikenteestä sen sijaan on korkea EU-maiden keskiarvoon (noin 14 %) verrattuna. - KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA - Kansainvälisen rautatieliiton (UIC) tekemässä vertailussa Suomessa tehdään junalla 11,1 henkilöliikenteen matkaa asukasta kohden vuodessa. Tämä on selvästi eurooppalaista keskiarvoa (18,3) alempi. Suomen rautateiden tavarankuljetussuorite on noin nettotonnikilometriä asukasta kohden vuodessa. Eurooppalainen keskiarvo on vain noin puolet tästä (941). 50 Henkilöliikenne Tavaraliikenne Matkaa/asukas/vuosi Nettotonnikm/asukas/vuosi Suomi 0 Suomi Rautateiden rooli henkilö- ja tavaraliikenteessä eräissä maissa.
11 Rataverkon kunto ja liikennerajoitukset Rataverkon päällysrakenne joudutaan uusimaan vuoden välein. Kiskot on uusittava sen jälkeen, kun niitä on kuormitettu toistuvasti, jolloin väsymislujuus ylitetään esim. 60E1 (60 kg/m) kiskolla 450 miljoonan bruttotonnin jälkeen. Puupölkkyjen keskimääräinen ikä on noin 30 vuotta ja betonipölkkyjen 40 vuotta. Myös sepeli murskaantuu ja se on uusittava vuoden välein. Ratahallintokeskus on kehittänyt päällysrakenteen ikäindeksin, joka perustuu pölkkyjen osalta ikään ja kiskojen osalta kuormitukseen eli bruttotonneihin. Aineiston pohjana ovat Ratahallintokeskuksen päällysrakennerekisterit ja vuosittaiset liikennemäärät. Ensimmäisessä vaiheessa on käsitelty vain kiskoja ja pölkkyjä. Indeksiin tullaan myöhemmin lisäämään sepeli. Jos korvausinvestoinnit tehtäisiin rataverkon käytön ja kunnossapidon kannalta optimaalisesti, on ikäindeksin arvo jatkuvasti 50, uuden rakenteen arvo on 100 ja loppuun käytetyn 0. Indeksin mukaan tilanne ratapölkkyjen osalta on ollut erittäin huono Ratahallintokeskuksen aloittaessa toimintansa. Huono arvo selittyy sillä, että rataverkolla oli tehty paljon pölkkyjen hajavaihtoa ja rataverkko oli vielä liikennöitävässä kunnossa. Tilanne on parantunut huomattavasti, mutta indeksin arvon tulee olla useita vuosia yli 60, jotta uusimisvaje saadaan kiinni. Kiskojen osalta indeksi antaa paremman arvon. Suomen rataverkolla on keskimäärin vähän junaliikennettä ja uudet raskaat 60E1 kiskot ovat edellytys, että voidaan nostaa nopeutta 200 km/h ja akselipainoja 25 tonniin. Kiskot kannattaa myös kierrättää riittävän ajoissa, koska silloin ne sopivat hyvin vähäliikenteisten ratojen tai sivuraiteiden kiskoiksi. Sepelin seulontaa ei ole tehty riittävästi, vaan on keskitetty turvallisuuden kannalta kriittisten rakenteiden eli kiskojen ja pölkkyjen vaihtamiseen. Murskaantunut sepelikerros voi routia, mistä aiheutuu talvella nopeusrajoituksia ja lisäksi uusien pölkkyjen ja kiskojen kestoikä pienenee huomattavasti KISKOT PÖLKYT Kuva 4. Rataverkon ikäindeksin kehitys Uuden rakenteen arvo on 100 ja loppuun käytetyn 0. Vuoden 2003 lopussa lähes 30 % raidepituudesta oli päällysrakenteeltaan yli 30-vuotiasta (kuva 5). Huonokuntoisille rataosille asetetaan liikenneturvallisuuden varmistamiseksi nopeusrajoitus. Nopeusrajoituksen alaisten ratojen määrä ehti kasvaa 800 kilometriin vuosina 1996 ja Rajoitukset ovat vähentyneet perusparannustöiden edetessä, mutta rahoituksen
12 11 niukkuuden takia hitaasti. Vuonna 2003 huonosta kunnosta johtuvia nopeusrajoituksia oli kaikkiaan 315 raidekilometrillä eli 4 %:lla rataverkon raidepituutta. Näiden rataosien sekä henkilökauko- että tavaraliikenne on noin 5 % koko rataverkon liikenteestä. Km Yli 30-vuotiaan päällysrakenteen määrä ratalinjoilla Raide-km Nopeusrajoituksen alaiset rataosat Kuva 5. Rataverkon yli 30 vuoden ikäisen päällysrakenteen ja nopeusrajoitusten määrän kehitys luvun lopun korkean korvausinvestointitason ansiosta pystyttiin parantamaan rataverkon kuntoa siten, että radan kunnosta johtuvien nopeusrajoitusten määrä vähentyi 800 kilometristä 300 kilometriin. Taulukossa 2 esitetään korvausinvestoinneilla Ratahallintokeskuksen aikana aikaansaatuja muutoksia. Korvausinvestoinnit ovat myös olleet edellytyksenä kehittämisrahoilla tehdyille sähköistykselle ja kulunvalvonnalle. Kuvassa 6 esitetään yhtäältä ne rataosat, jotka eivät vaadi toimenpiteitä vuoteen 2010 mennessä sekä toisaalta ne rataosat, jotka vaativat investointitoimenpiteitä tai joille näillä näkymin tehdään enää vain kunnossapitotoimenpiteitä. Taulukko 2. Vuosina korvausinvestoinneilla aikaansaatuja muutoksia. Betonipölkytyksen osuus Raskaan (60 kg/m) kiskotuksen osuus Sähköistetyt rataosat Kulunvalvonnalla varustettujen rataosien osuus Tilanne v lopussa raidekm 22 % koko raidepituudesta 420 raidekm 7 % koko raidepituudesta ratakm 36 % koko ratapituudesta 160 ratakm 3 % koko ratapituudesta Tilanne v lopussa raidekm 54 % koko raidepituudesta raidekm 28 % koko raidepituudesta ratakm 43 % koko ratapituudesta ratakm 50 % koko ratapituudesta
13 12 Päällysrakenteen kuntotilanne vuoden 2003 töiden jälkeen Päällysrakenne kunnossa (Uusittu uusin materiaalein. Ei uusimistarvetta ennen 2010 mennessä) Päällysrakenne kunnossa (Uusittu kierrätysmateriaalein. Ei uusimistarvetta ennen 2010 mennessä) Vaatii investointitoimenpiteitä Tehdään vain kunnossapitotoimenpiteitä TORNIO RAAHE ROVANIEMI KEMI OULU TUOMIOJA KELLOSELKÄ KEMIJÄRVI TAIVALKOSKI ÄMMÄNSAARI VARTIUS KOKKOLA YLIVIESKA KAJAANI KONTIOMÄKI VAASA HAAPAJÄRVI IISALMI SEINÄJOKI KUOPIO ÄÄNEKOSKI UIMAHARJU JOENSUU Kuva 6. Rataverkon päällysrakenteen kuntotilanne vuoden 2003 lopussa. KASKINEN JYVÄSKYLÄ PIEKSÄMÄKI HAAPAMÄKI SÄKÄNIEMI PARKANO HUUTOKOSKI SAVONLINNA NIIRALA MÄNTYLUOTO PORI MIKKELI TAMPERE ORIVESI VALKEAKOSKI PARIKKALA RAUMA TOIJALA KOKEMÄKI IMATRA LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA UUSIKAUPUNKI VAINIKKALA RIIHIMÄKI INKEROINEN LUUMÄKI HYVINKÄÄ NAANTALI HAMINA KERAVA KOTKA TURKU LOVIISA KARJAA SKÖLDVIK LEPPÄVAARA HELSINKI HANKO Tavaraliikenteen asiakkaiden tyytyväisyys rataverkkoon Rautateiden tavaraliikenneasiakkaiden tyytyväisyyttä rataverkkoon ja radanpitäjän toimintaan tutkittiin ensimmäisen kerran vuonna Tutkimus tehtiin uudelleen vuoden 2003 syksyllä. Tutkimuksessa haastateltiin yli 130 rautateiden tavaraliikenneasiakasta. Tavaraliikenteen asiakkaat ovat tutkimusten perusteella keskimäärin varsin tyytyväisiä rataverkkoon (taulukko 3). Tuloksista käy kuitenkin ilmi, että huoli rataverkon kunnon heikkenemisestä ja kapasiteetin riittämättömyydestä on kasvussa. Taulukko 3. Rautateiden tavaraliikenneasiakkaiden tyytyväisyys rataverkkoon ja radanpitäjän toimintaan asteikolla 1 (tyytymätön) 5 (tyytyväinen) vuosina 2001 ja Rataverkkoon liittyvät ominaisuudet Vastausten keskiarvo Rataverkon kattavuus 3,6 3,6 Rataverkon kunto 3,5 3,4 Rataverkon mahdollistama akselipainojen riittävyys kuljetustarpeiden suhteen 3,5 3,6 Rataverkon kapasiteetin eli välityskyvyn riittävyys 3,8 3,7 Sähköistetyn rataverkon laajuus 3,6 3,6 Yrityksen tarpeiden huomioiminen rataverkon ylläpidossa ja kehittämisessä 3,3 3,2
14 Liikenneturvallisuus Rautatieliikenteessä tapahtuu vuosittain tasoristeysonnettomuutta, joissa kuolee tai loukkaantuu vakavasti henkeä. Pitkän aikavälin trendi on ollut selvästi laskeva. Tasoristeysten kautta kulkevaa liikennettä on voitu vähentää rakentamalla siltoja ja alikulkukäytäviä. Onnettomuuksien määrän väheneminen on muutaman viimeisen vuoden aikana käytännöllisesti katsoen pysähtynyt. Esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa sattuu edelleen nelinkertainen määrä tasoristeysonnettomuuksia. Tasoristeyksiä on valtion rataverkolla edelleen yli 4 000, eikä kaikkia tulla koskaan poistamaan. Tasoristeysonnettomuudet ovat uhka myös junaliikenteelle. Tasoristeysvahinkojen riskistä ja varomattomasta liikennekäyttäytymisestä kertoo rikki ajettujen turvapuomien määrä, joka on usean vuoden ajan kasvanut. Uudeksi riskitekijäksi on viime vuosina ilmaantunut räjähdysmäisesti kasvanut moottorikelkkailu, johon on liittynyt lieveilmiönä mielivaltaista ratojen ylittämistä. Muita kuin tasoristeysonnettomuuksia on tapahtunut viime vuosina kappaletta vuosittain. Junamatkustajien kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtavia rautatieonnettomuuksia tapahtuu harvoin, mikä on turvalaitteiden ja junan kulunvalvonnan ansiota. Huomattavin riski liittyy liikkuvan rautatiekaluston laakereiden ja pyörien vikoihin. Tilannetta on pyritty korjaamaan rakentamalla rataan laitteita, jotka ilmaisevat lämmenneen laakerin niin ajoissa, että onnettomuudelta vältytään. Uusi riski liittyy vähäliikenteisiin ja heikkokuntoisiin ratoihin. Ellei laajamittaisia kunnostustöitä voida tehdä, on harkittava liikenteen kieltämistä turvallisuussyistä jo aivan lähiaikoina kpl Henkilöä Tasoristeysvahinkojen määrä Rikki ajettujen puomien lukumäärä Kuolleet Vakavasti loukkaantuneet Kuva 7. Tasoristeysvahinkojen ja vaaratilanteiden määrä sekä rautatieliikenteen onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä
15 14 - KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA - Kansainvälisen rautatieliiton (UIC) tekemässä turvallisuusvertailussa Suomi erottuu maana, jossa junaliikenteen turvallisuus on hyvä, mutta tasoristeysonnettomuuden riski erittäin korkea. 1,6 1,4 Onnettomuusriski Onn./milj. junakm 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,5 1,2 0,2 0,3 0,1 0,3 0,4 0,1 0,0 0,3 0,6 0,1 0,2 0,1 0,3 0,1 0,1 0,2 0,1 0,2 0,1 Suomi Junien törmäys Raiteilta suistuminen Tasoristeysvahinko Rautatieliikenteen onnettomuusriski eräissä Euroopan maissa Ympäristövaikutukset Rautatieliikenne on ympäristöystävällinen kuljetusmuoto. Junaliikenteen osuus (v. 2002) liikenteen päästöistä on päästölajista riippuen vain 0,2 1,8 % eli merkittävästi junaliikenteen suoriteosuuksia pienempi. Liikennesektorin energiankulutuksesta rautatieliikenteen osuus oli 2,5 %. Rautatieliikenteen kuljetus- ja kulkumuoto-osuuden kasvattaminen (ks. luku 1.2.2) on tavoiteltavaa koko liikennejärjestelmän ympäristövaikutusten kannalta. Rautatieliikenteen merkittävimmät ympäristöhaitat ovat melu ja tärinä. Rautatieliikenteen melulle (yli 55 db(a)) altistuu koko maassa noin ihmistä. Haitan suuruusluokka on noin kymmenesosa tieliikenteen meluhaitoista. Pääkaupunkiseudulle on laadittu erillinen rautatieliikenteen meluntorjuntaohjelma, jonka toteutus on käynnissä. Myös yksittäisissä kohteissa eri puolilla Suomea on käynnissä meluntorjuntatoimia. Raskaan tavarajunaliikenteen aiheuttamasta tärinästä on saatu melko kattava käsitys valtakunnallisesti. Tärinä aiheuttaa ongelmia sekä radan varren kiinteistöille että asukkaille. Tärinän vuoksi on jouduttu asettamaan nopeusrajoituksia, jotka osaltaan vaikuttavat negatiivisesti rataverkon tehokkuuteen. Erityisen ongelmallisia ovat teollisuuden raaka-ainekuljetukset välillä Vartius Raahe ja Vainikkala Sköldvik. Tärinästä ja sen torjunnasta tarvitaan vielä runsaasti lisätietoa. Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuksessa ja pohjavesien suojauksessa on keskitytty pahimpien ongelmakohteiden saneeraukseen. Eri tyyppisten toimenpiteiden kohteena on viimeisen neljän vuoden aikana ollut yli 100 epäiltyä tai todettua maaperän tai pohjaveden pilaantumistapausta. Tasoristeyksien poistolla on lisätty junaturvallisuutta, mikä osaltaan on vähentänyt myös maaperään ja pohjavesiin kohdistuvia pilaantumisriskejä.
16 15 Rautatieliikenteen päästöjen määrät ovat hiilidioksidia lukuun ottamatta vähentyneet edelleen 2000-luvulla. Rautateiden tavarankuljetusten energiankulutus on vähentynyt suoritetta kohden laskettuna. Henkilöliikenteessä energian ominaiskulutus sen sijaan on kasvanut nopeustason noston ja vaunujen varustelutason parantamisen (mm. ilmastointi) seurauksena. Sähköisen liikenteen osuus koko suoritteesta on kasvanut tasaisesti ja oli vuonna 2002 noin 77 %. Kuva 8. Rautatieliikenteen energiankulutuksen ja sähkövetoisen liikenteen osuuden kehitys. Energiankulutus / suorite 0,5 0,4 0,3 0,2 0, Ominaiskulutus MJ / tkm Ominaiskulutus MJ / hkm Sähkövetoisen liikenteen osuus 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Sähkövedon osuus suoritteesta Radanpidon rahoitus Radanpito rahoitetaan lähes kokonaan valtion talousarviosta perusradanpidon ja rataverkon kehittämisen momenteilta. Lisäksi lisätalousarvioissa on aiempina vuosina osoitettu radanpitoon noin M eli noin VR-Yhtymän osinkotuloja vastaava summa. EU:lta saatava TEN-rahoitustuki on ollut keskimäärin 5 M /v. Rataverkon käytöstä peritään liikennöitsijöiltä ratamaksua, jonka tuotto otetaan huomioon radanpidon määrärahojen mitoituksessa. Arvio ratamaksun suuruudesta vuonna 2004 on 40 M. Ratamaksun suuruudesta määrätään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Lisäksi liikennöitsijältä peritään rataveroa. Viime vuosina perusradanpitoon on käytetty keskimäärin 335 M vuodessa ja rataverkon kehittämiseen keskimäärin 70 M vuodessa. Perusradanpidon menoista noin 50 % on mennyt korvausinvestointeihin, 36 % ratojen kunnossapitoon ja käyttöön, 12 % liikenteenohjaukseen ja 2 % hallintoon. Selvin muutos viime vuosina on tapahtunut korvausinvestointien rahoituksessa, joka on pudonnut 1990-luvun lopun M :sta 135 M :oon vuonna 2002 (kuva 9). Korvausinvestoinneilla korvataan loppuun käytetty vanha rakenne nykytekniikan mukaisella rakenteella. Akselipainon nosto, nopeuden nosto yli 140 km/h tai kapasiteetin nosto rakentamalla esimerkiksi uusia kohtauspaikkoja edellyttävät rataverkon kehittämistä. Huomionarvoista on se, että merkittävä osa korvausinvestointirahoituksesta osoitetaan lisätalousarvioissa. Lisärahoitus on ollut välttämätön, mutta lisätalousarviokäytäntö tuo epävarmuutta rahoituksen ennakointiin sekä korvausinvestointien pitkäjänteiseen suunnitteluun ja ohjelmointiin.
17 16 PERUSRADANPIDON MENOJEN JAKAUTUMINEN M VUOSINA Hallinto, kiinteistö, liikenteenohjaus Radan kunnossapito ja käyttö Korvausinvestoinnit lisäbudjetti Korvausinvestoinnit budjetti Kuva 9. Perusradanpidon menot (M ) Radanpidon taloudellisuus Rataverkon hallinnoinnin ja liikennöinnin erottaminen vuonna 1995 loi organisatorisen pohjan mahdollisimman kustannustehokkaalle radanpidolle. Ratahallintokeskus on henkilömäärältään pieni virasto, joka ostaa tarvitsemansa palvelut. Ratkaisun merkittäviä vaikuttimia olivat juuri radanpidon tehostaminen ja töiden kilpailuttaminen. Radanpidon suurimmat menoerät on sidottu usean vuoden kestäviin urakoihin ja tilauksiin. Tämän takia taloudellisuuden vuosittainen seuraaminen ei ole aina mahdollista. Radan peruskunnossapito on kuitenkin samansisältöisenä pysyvä toiminto, josta Ratahallintokeskus tekee vuosittain noin 65 miljoonan euron sopimuksen. Peruskunnossapidon menot ovat laskeneet Ratahallintokeskuksen olemassaoloaikana noin viidenneksellä, vaikka rataverkon laatu- ja varustetason kasvu ovat osaltaan nostaneet yksikkökustannuksia Kuva 10. Radan kunnossapidon menojen kehitys raidepituutta kohden laskettuna vuosina /raide-km Radan kunnossapidon menot raidekilometriä kohden Koko radanpidon tilaukset ovat vuositasolla noin 330 M. Vuonna 2002 Ratahallintokeskus kilpailutti kehittämisinvestoinneista noin puolet ja korvausinvestoinneista vajaa puolet. Ratatöiden materiaalihankinnat kilpailutettiin kokonaisuudessaan. Peruskunnossapito tilataan toistaiseksi suoraan neuvottelumenettelyn perusteella tehdyllä vuosisopimuksella VR-Rata Oy:ltä. Ratahallintokeskus alkaa kilpailuttaa rataverkon peruskunnossapitoa siten, että ensimmäiset kilpailutetut kunnossapitourakat aloitetaan osalla rataverkkoa vuonna 2005.
18 17 Korvausinvestointien tehokas toteuttaminen edellyttää riittävän pitkiä työrakoja, joiden tekeminen edellyttää sitä, että käytettävissä oleva rahoitus korvausinvestointeihin on tiedossa riittävän ajoissa. Esimerkkinä viime vuodelta on Varkaus Viinijärvi-välin totaalikatkona toteutettu kiskojen ja ratapölkkyjen uusiminen, jolloin työn hinnaksi ilman materiaaleja tuli 0,104 M /km. Vertailukohtana voidaan pitää Kouvola Pieksämäki-rataa, jossa työ tehtiin 6 10 h työraoissa pääasiassa yöllä. Vastaavaksi kilometrihinnaksi tuli 0,145 M /km. Ratahallintokeskuksen kokemukset investointien kilpailuttamisesta ovat pääasiassa hyviä, sillä kustannukset ovat laskeneet, ratatöiden ja liikenteen yhteensovittaminen on onnistunut, laatu on parantunut sekä kustannus- ja hintatietoisuus on lisääntynyt. Ratatöissä otettiin käyttöön vuonna 2003 Rataosanimikkeistö. Yhtenäisen menettelyn perusteella RHK on aloittanut rakentamistöiden yksikköhintojen seurannan. - KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA - Kansainvälisen rautatieliiton (UIC) tekemässä vertailussa Suomen rataverkon kunnossapidon ja korvausinvestointien menot olivat vuonna 2002 noin euroa pääraidekilometriä kohden. Tämä on vähemmän kuin kansainvälinen keskiarvo, joka on noin euroa pääraidekilometriä kohden. Liikenteen määrään suhteutettuna Suomen rataverkon kunnossapidon ja korvausinvestointien kustannukset olivat 7,9 euroa junakilometriä kohden, kun kansainvälinen keskiarvo oli 5,6 euroa junakilometriä kohden. Suomen rataverkko on laaja ja monelta osin suhteellisen vähän liikennöity / pääraide-km RHK Kunnossapito Korvausinvestoinnit Kunnossapito- ja korvausinvestointikustannukset eräissä maissa.
19 Toimintaympäristön muutokset Yhteiskunnan muutossuunnat Kaupungistuminen jatkuu ja ohjaa rataverkon kehittämistarpeita suurille ja kasvaville kaupunkiseuduille. Muuttoliikkeen suuntautuminen pääkaupunkiseudulle sekä pääratavyöhykkeelle Helsinki Hämeenlinna Tampere lisää joukkoliikenteen kysyntää. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen asettaa haasteita joukkoliikennepalvelujen järjestämiselle, esimerkiksi rautateiden liityntäliikenteelle. Väestön keskittyminen vahvistaa rautateiden henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä. Pääkaupunkiseudun voimakas kasvu lisää joukkoliikennepalveluiden kysyntää. Kysynnän kasvu kohdistuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti ratojen vaikutusalueelle. Kaupunkiratojen rakentaminen tukee maankäytön ohjaamista ratojen varsille. Maankäytön ohjaaminen ratojen vaikutusalueelle luo edellytyksiä kaupunkiratojen rakentamiselle. Väestön ikääntyminen ja arvojen muutokset korostavat asiakaslähtöisyyttä ja yksilöllistä matkustamista. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden säilyttäminen edellyttää joukkoliikenteen palvelutason nostoa ja yksilöllisten palvelujen määrän kasvattamista. Toisaalta joukkoliikenteen merkitys kasvaa yleisesti ympäristötietoisuuden lisääntyessä. Taloudellinen kasvu ja tuotantorakenteen muutokset merkitsevät mm. rautateitä käyttävän perusteollisuuden kuljetusten kasvua ja kuljetusten täsmällisyysvaatimusten kasvua, vaikka suurin osa kuljetuksista onkin massatavaraa. Kuljetusajan ja täsmällisyyden merkitys kasvaa, koska kuljetukset satamiin ja satamista ovat entistä tärkeämpi osa kuljetusketjuja, ja yhdistettyjen kuljetusten osuus kasvaa. Tietoteknologian kehittyminen tarjoaa rautatieliikenteen käyttöön entistä paremmat ohjausja turvalaitejärjestelmät. Elektroniset lippujärjestelmät helpottavat matkustamista, ja reaaliaikaisuus palveluissa yleistyy. Mahdollisuudet hyödyntää junassa vietetty aika työntekoon kasvavat. Uusi alueiden kehittämislaki tuli voimaan vuonna Lain mukaan valtion viranomaisten on otettava huomioon maakuntaohjelmat, edistettävä niiden toteuttamista ja arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen. Uutena asiana laissa on yksivuotinen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, joita ollaan laatimassa vuodelle 2004 ja joihin sisältyvät muun muassa Ratahallintokeskuksen toimenpiteet maakunnan alueella Liikennepalvelujen kehittämisestä radanpidolle kohdistuvat tarpeet Rautatieliikennejärjestelmän palvelutaso syntyy sekä väylä- että liikennepalveluista. Radanpitäjä tarjoaa rataverkon ja muut väyläpalvelut, joiden avulla liikennöitsijät tuottavat liikennepalveluja kuljetusmarkkinoiden tarpeisiin. Radanpidon ratkaisuihin vaikuttaa siten myös se, millaisia kalusto- ja tarjontastrategioita liikennöitsijät suosivat. Viimeisin kaukoliikenteen palvelujen uudistus tapahtui kesällä 2002, kun aikataulurakennetta muutettiin ja otettiin käyttöön uudet Pendolino-reitit Jyväskylästä edelleen Kuopioon ja Helsingistä Seinäjoen kautta Ouluun. Lisäksi vuonna 2003 nostettiin Helsinki Tampere-välin nopeutta. Tämä näkyi Helsingin ja Tampereen, Seinäjoen ja Oulun välillä kymmenen minuutin lisänopeutuksena. Vilkkaimmilla Etelä-Suomen radoilla Helsingistä Turkuun, Tampereel-
20 19 le ja Kouvolaan käyttöön otetuissa vakioaikatauluissa saman junatyypin junilla on samat lähtö- ja tulominuutit eri tunteina, ja jokaisen junatyypin junat pysähtyvät samoilla asemilla. Aikataulujärjestelmä edellyttää, että millään osalla ei ole yllättäviä liikennehaittoja radan kunnosta tai esimerkiksi ratatöistä johtuen. Viime talven routimisilmiöt Tampere Jyväskyläradalla aiheuttivat aikatauluongelmia koko rataverkolla. Seuraava merkittävä muutos aikatauluihin tehdään Kerava Lahti-oikoradan valmistuttua vuonna 2006, jolloin matka-ajat Itä-Suomeen nopeutuvat yli 30 minuuttilla. KULJETUS- JA MATKUSTUSMARKKINAT LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET Kuva 11. Radanpidon kytkennät liikennöitsijöiden tarjonta- ja kalustostrategioihin. RAUTATIELIIKENNÖITSIJÖIDEN TARJONTA- JA KALUSTOSTRATEGIAT Sähkövedon osuus ~ Akselipainojen nostotarpeet ~ Nopean junaliikenteen verkko ~ Ratojen kapasiteettipullonkaulat ~ Radan turvalaitteet ~ Veturien hankinta Vaunusto Nopeat junat Junatarjonta Vastaavat veturilaitteet RADANPIDON TOIMINTALINJAT Rataverkon nopeustason nosto mahdollistaa nopean liikenteen laajentamisen. Liikennöitsijä on hankkinut Pendolinokalustoa, mutta ei pysty käyttämään sen nopeutta matka-aikojen lyhentämiseen, koska rata ei ole vaadittavassa kunnossa. Tasoristeykset estävät aina nopeuden noston yli 140 km/h. Lisäksi eri junaryhmien väliset nopeuserot sitovat enemmän ratakapasiteettia kuin samalla nopeudella kulkevat junat. Akselipainojen korotusta voidaan hyödyntää jo suunniteltua uutta kalustoa käyttäen seuraavissa tavararyhmissä: paperiteollisuuden tuotteet, metalliteollisuuden tuotteet, yhdistetyt kuljetukset ja rikasteet. Tavararyhmien kuljetusten osuus koko rataverkon tavaraliikenteestä on lähes puolet. Näiden tavararyhmien kuljetukset tapahtuvat vilkkaimmin liikennöidyllä rataverkolla, jonka sallitun akselipainon nostaminen 25 tonniin on tärkeä tavoite. Sen jälkeen kun päällysrakenne on korvausinvestointina muutettu nykytekniikan mukaiseksi rakenteeksi, edellyttää 25 tonnin akselipaino useassa kohteessa vain verrattain vähäisiä stabiliteetiin, siltojen ja rumpujen peruskorjauksia, jonka jälkeen liikenne voidaan sallia. Kustannukset vaihtelevat suuresti pohjasuhteiden ja rakenteiden kunnon perusteella ja ovat keskimäärin 5 10 % päällysrakenteen uusimiskustannuksista eli noin /km Rautatieliikenteen kysynnän muutokset Tavaraliikenteessä rautatiekuljetusten vuosikasvuksi suunnitelmakaudella ennustetaan 2 %. Rautateillä on Suomessa raskaan teollisuuden peruskuljettajan rooli. Rautateitse kuljetetaan pääasiassa metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden raaka-aineita ja tuotteita. Tavaraliikenteen kehitys on vahvasti riippuvaista talouden kehityksestä. Kansainvälisten talousnäkymien epävarmuuden tavoin myös suomalaisen perusteollisuuden lähiajan näkymät ovat epävarmat.
21 20 Rautateiden kilpailukykyä parantaa rataverkon sähköistyksen laajeneminen ja 25 tonnin akselipainon verkon vähittäinen laajeneminen. Viime vuodet ovat olleet rautatieliikenteessä vilkkaita ja tavaraa on kuljetettu noin 40 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuonna 2003 kuljetusmäärien vuosikasvuksi on tulossa jopa 5 7 %. Kysynnällä on edellytyksiä edelleen kasvaa. Kaukoliikenteen vuosikasvuksi suunnitelmakaudella ennustetaan noin 1 %. Rautateiden kaukoliikenteen matkojen (yli 75 km) määrä on edelleen 1990-luvun puolivälin tasolla. Kaukoliikenteen palvelutasoa on viime vuosina parantanut kaluston uusiminen, mutta toisaalta lippujen hinnat ovat nousseet. Kaukoliikenteen oletetaan lähivuosina kasvavan, sillä junaliikenteen palvelutaso paranee selvästi asteittain. Junaliikenteen matka-ajat lyhenevät keskeisillä yhteysväleillä ja nopea Pendolino-liikenne laajenee. Tämä edellyttää kuitenkin investointeja rataverkkoon, jonka kunto ei tällä hetkellä mahdollista jo hankitunkaan uuden kaluston tehokasta hyödyntämistä. Vuonna 2003 kaukoliikenteen vuosikasvuksi on tulossa noin 2 %. Seuraava suurempi kaukoliikenteen junatarjonnan parantaminen ajoittuu vuoden 2006 loppuun, jolloin Kerava Lahti-oikorata otetaan käyttöön. Kaukoliikenteen kilpailutilanteeseen voi vaikuttaa halpalentojen tarjonnan kasvu. Kilpailun avaaminen lentoliikenteessä alentanee hintoja yleisesti. Voidaan olettaa, että halpalentoja on jatkossa tarjolla Ouluun ja muualle Pohjois-Suomeen. Joensuu ja Kuopio ovat myös mahdollisia kohteita. Halpalentojen tarjontaa ei kuitenkaan voi kovin tarkkaan ennakoida ja kohteet voivat muuttua nopeasti. Lähiliikenteen vuosikasvuksi suunnitelmakaudella ennustetaan 2 %. Rautateiden lähiliikenteen matkat ovat lisääntyneet viime vuosina. Kasvuun on vaikuttanut selvimmin vuonna 1996 valmistunut Helsinki Tikkurila-kaupunkirata ja vuonna 2001 valmistunut Leppävaaran kaupunkirata, jotka mahdollistivat junatarjonnan voimakkaan lisäyksen ja asemien liityntäliikenteen kehittämisen. Lähiliikenteen kasvun ennustetaan jatkuvan. Siihen vaikuttavat mm. pääkaupunkiseudun ja radanvarsien väestönkasvu. 1.4 Suunnittelukauden haasteet Korvausinvestointikasauman purkaminen ja rataverkon laajuudesta päättäminen Korvausinvestointikasauman purkaminen on suunnittelukauden erityinen haaste. Rataverkon päällysrakenteen kestoikä on vuotta liikenteestä ja teknisistä ratkaisuista riippuen. Suomen rataverkko on pääosin peruskorjattu ja 1970-luvuilla. Rataverkon kuntoa uhkasi vakava romahdus 1990-luvun puoliväliä lähestyttäessä. Vuosina rataverkon korvausinvestointeihin osoitettiinkin määrärahoja keskimäärin 177 M vuosittain. Tällä investointitahdilla pystyttiin parantamaan rataverkon palvelutasoa ja turvallisuutta (ks. luku 1.2.3). Nopeus- ja painorajoitukset vähentyivät yli 800 kilometristä alle 300 kilometriin. Rataverkosta km eli yli 60 % ratapituudesta ei päällysrakenteen suhteen vaadi investointitoimenpiteitä tällä vuosikymmenellä. Rataverkon peruskorjaustyö on vielä pahasti kesken. Jotta negatiivinen kierre ei alkaisi uudestaan, olisi korvausinvestointeja jatkettava noin 170 M :n vuositasolla yhtäjaksoisesti yli tämän suunnitelmakauden. Korvausinvestointien rahoitus on kuitenkin pienentynyt. Vuonna 2004 budjettiesityksessä korvausinvestointeihin on käytettävissä enää 106 M. Vuosien alustavien TTS-kehysten mukaan perusradanpidon rahoitus jäisi vuoden 2004 budjettiesityksen tasolle eli vajaaseen 310 M /v. Kun korvausinvestointien toteutusta
Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät
Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä
LisätiedotRatahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2006 09
Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2006 09 RATAHALLINTOKESKUS 30.11.2004 RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006 09 RATAHALLINTOKESKUS 30.11.2004 2
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotEteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet
Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-
LisätiedotKeskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö
Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä
LisätiedotSuomi tarvitsee vetävät väylät!
Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotRATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 24-7 RATAHALLINTOKESKUS 16.12.22 2 RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
Lisätiedot10.11.2006. Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011
10.11.2006 Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011 Ratahallintokeskus 10.11.2006 Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2011 Helsinki 2006 Ratahallintokeskus
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotRATAOMAISUUDEN JAKO ALUEISIIN JA RATAOSIIN
1 (5) ALUE 1 Uusimaa 1101 Helsinki (Pasila) sis. Pasilan henkilöaseman laiturialueet 1102 (Pasila) (Riihimäki) 1103 (Riihimäki) (Lahti) 1104 (Pasila) Kirkkonummi 1105 (Huopalahti) Vantaankoski (Havukoski)
LisätiedotMiten liikennejärjestelmää tulisi kehittää
Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen
LisätiedotT A R K I S T E T T U S U U N N I T E L M A
R A D A N P I D O N L I N J A U K S E T T A R K I S T E T T U S U U N N I T E L M A Rataverkko palvelee suomalaista yhteiskuntaa Suomen rataverkko yhdistää maan eri osia sekä merkittäviä maakunta- ja kaupunkikeskuksia.
LisätiedotRATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 10 RATAHALLINTOKESKUS 7.11.2005 2 RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 10 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT...
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotRataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen
Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen Kari Ruohonen Radanpidon suurimmat investointikohteet 2010 KOLARI 146 M Ylläpito- ja korvausinvestoinnit 223 M Kehittämisinvestoinnit TORNIO KEMI ROVANIEMI OULU
Lisätiedot29.10.2008. Ratahallintokeskuksen toimintaja taloussuunnitelma 2010 2013
29.10.2008 Ratahallintokeskuksen toimintaja taloussuunnitelma 2010 2013 Ratahallintokeskus 29.10.2008 Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 2013 Helsinki 2008 Ratahallintokeskus Julkaisu
LisätiedotERTMS/ETCS-järjestelmä tulee Suomeen - miksi?
ERTMS/ETCS-järjestelmä tulee Suomeen - miksi? Aki Härkönen, Liikennevirasto 23.1.2018 Junien kulunvalvonta (JKV) on rataverkon haltijan tarjoama infrastruktuurin palvelu, joka valvoo suurinta nopeutta.
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Ratahallintokeskus edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä rataverkon palvelutasoa, parantaa rataliikenteen turvallisuutta sekä vähentää
LisätiedotJärnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen
Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen Arja Aalto Banförvaltningscentralen Trafiksystemavdelningen STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotPäärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen
LisätiedotRaakapuukuljetukset rataverkolla
Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen
LisätiedotELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro
ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen
LisätiedotSäännöllinen kapasiteetti
Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00
LisätiedotPääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi
Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotVR Eurooppalainen kuljettaja
VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu. Tilannekatsaus Oulun kauppakamari 18.9.2013
Ratahanke - Tilannekatsaus n kauppakamari 18.9.2013 HANKKEEN TAVOITTEET Lyhentää henkilöliikenteen matka-aikoja Nopeudennosto 140km/h -> 160-200km/h (junatyypistä riippuen) Tasoristeysten poisto Raiteen
LisätiedotLiikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä
Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotLogistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group
Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken
LisätiedotLiikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana
Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Ylijohtaja Anne Herneoja 13.10.2011 Vastuu teistä, radoista ja vesiväylistä Liikennevirasto kehittää ja ylläpitää rautatie-, meri- ja tieliikennettä
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotPohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä
Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön
Lisätiedot- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe
- AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotLappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne
Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia
Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2018 31.10.2018 Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät, Joensuu / Kristiina Hallikas Rautatiet lukuina vuonna
LisätiedotLiikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018
Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018 Hyvä asemanseutu on kestävän liikennejärjestelmän ja kaupunkien verkoston vähähiilisten matka- ja kuljetusketjujen
LisätiedotRautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen
LisätiedotValtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK
Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus Raideliikenneseminaari 24.4.2019 Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK Sisältö 1. Rautatieliikenteen talous 2. Ratahankkeiden taloudellinen arviointi
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotParlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotLiikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11
LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät
LisätiedotLiikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit
Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten
LisätiedotSATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Erika Helin, Liikennevirasto & Tuomo Lapp, Ramboll Finland Oy 24.1.2018 Selvityksen tausta Riihimäki Tampere-rataosa on Suomen rataverkon vilkkaimmin liikennöityjä.
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
Lisätiedot9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotSatamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu
Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen
LisätiedotTiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä
LisätiedotMiten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?
Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista
LisätiedotRATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-06 RATAHALLINTOKESKUS 17.10.2001 2 RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Pohjois-Savon liikennepäivät Osastopäällikkö Kirsi Pulkamo
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Pohjois-Savon liikennepäivät 4.4.2019 Osastopäällikkö Kirsi Pulkamo Traficom lukuina Rovaniemi Oulu Menot 190 milj. Tulot 132 milj. Verot ja tuet 1,84 mrd.
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotLiikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen
Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen Liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän
LisätiedotLiikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
LisätiedotValtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet
Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista
LisätiedotToimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotAjoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko
Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotHallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
LisätiedotLiikenneverkon korjausvelkaohjelma: lähtötilanne, nykytilanne ja kehitysnäkymät
Liikenneverkon korjausvelkaohjelma: lähtötilanne, nykytilanne ja kehitysnäkymät 19.10.2017 Perusväylänpidon rahoitus 19.10.2017 Parlamentaarinen työryhmä 2 Perusväylänpidon rahoitus 2015-2021 (milj. euroa)
LisätiedotLuumäki-Imatra ratahanke LuIma
Luumäki-Imatra ratahanke LuIma Joonas Hämäläinen, Liikennevirasto Kiertotalous kuntien maanrakentamisessa, Seminaari 3.10.2017 Luumäki Imatra ratahankkeen taustaa Hankkeesta aiemmin tehdyt suunnitelmat
LisätiedotAlueellinen yksityistietoimitus
Alueellinen yksityistietoimitus Alueellinen yksityistietoimitus on kiinteistötoimitus Sillä voi saattaa rajatun alueen tieoikeudet vastaamaan nykykäyttöä Tilusjärjestelytoimitus Alueellinen yksityistietoimitus
LisätiedotValtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotMillaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät
Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman 3.10.2018 3.10.2018 Kari Wihlman Suuret ratahankkeet 14.5.2018 3 Globaalit megatrendit
LisätiedotAjankohtaista tienpidosta
Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotPerustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012
Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko
LisätiedotPOSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 83-84 Tulevan kesäkuun seuraavissa junissa: Postivaunuissa: N :o 1 pj., Helsinki Parikkala, junissa N :ot 73, 013 ja 1, lähtee Helsingistä klo
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotLiikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma
Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus
LisätiedotALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS
ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi
LisätiedotAjankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,
Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen
LisätiedotTOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen
TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien
Lisätiedot