Lapin Yrittäjien jäsenlehti
|
|
- Ville Kalle Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YRITTÄJÄN LAPPI 3/2015 Lapin Yrittäjien jäsenlehti Maksuehto yritysten välillä 30 päivään Mikä on kohtuullinen perintäkulu? Lappi Timberin Pekka Tuovinen: Lapilla on vahva tulevaisuus metsästä Enontekiön Yrittäjät Inarin Yrittäjät Kemijärven Yrittäjät Kemin Yrittäjät Keminmaan Yrittäjät Kittilän Yrittäjät Kolarin Yrittäjät Muonion Yrittäjät Pelkosenniemen Yrittäjät Pellon Yrittäjät Posion Yrittäjät Ranuan Yrittäjät Rovaniemen Yrittäjät Sallan Yrittäjät Savukosken Yrittäjät Simon Yrittäjät Sodankylän Yrittäjät Tenonlaakson Yrittäjät Tervolan Yrittäjät Tornion Yrittäjät Ylitornion Yrittäjät
2 #teetoisin Tutustu tarinaan ja toisintekemiseen osoitteessa ELISA.FI/TEETOISIN Aseinaan Elisan laitteet ja palvelut. Katso, miten kahden viikon erikoiskokeessa kävi. Tilaa elisa.fi/ yritysverkkokauppa Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus Soita numeroon ark. 8 16, pvm/mpm Elisa myymälä Rovaniemi, yrityspiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Elisa Yrityspiste, Kemi. Karjalahdenkatu 7 Jukka-Pekka Sarajärvi ext-jukka-pekka.sarajarvi@elisa.fi
3 PÄÄKIRJOITUS DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA KASVAA Todelliset uhkat yritystoiminnalle siinä tapauksessa, ettei huomioida digitaalisuuden vahvaa tuloa liike-elämään, saattavat toteutua monella toimialalla. Isot yritykset ovat panostaneet digitaalisuuteen toiminnoissaan, koska ne ovat mieltäneet menettävänsä pelin elleivät pysy kehityksessä mukana. Ovatko sitten lappilaiset pk-yritykset ottaneet kehitysstrategioissaan huomioon digitaalisen vallankumouksen tuomat mahdollisuudet? Kevään pk-yritysbarometrissa kysyttiin lappilaisilta yrityksiltä digitaalisuuden käytöstä liiketoiminnassaan. Vastaukset osoittavat, että horroksessa vielä ollaan, mutta kehitystä seurataan ja heräämistä on havaittavissa. Digitalisaatio, kaiken Internet on vallankumous yritystoiminnassa ja kasvun edellytys myös Lapissa ja rajat ylittävässä pohjoisten alueiden yritysyhteistyössä. Vastausten mukaan noin kolmella neljästä Lapin alueen pk-yrityksestä on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa. Lapin pk-yrityksissä pilvipalveluja hyödynnetään vähemmän kuin koko maan pk-yrityksissä. Digitaalisia kanavia palveluiden jakelussa ja markkinoinnissa käyttää viidennes lappilaisista yrityksistä. Vastausten mukaan teollinen internet ja uudenlaiset ratkaisut, joissa laitteet kommunikoivat keskenään ja suorituskyky paranee, kun ne analysoivat dataa itsenäisesti ja näin optimoivat toimintaansa, tai ns. big datan käyttö on vielä jokseenkin vierasta lappilaisille pk-yrityksille. Myös EU:n Komissio on herännyt digitaalisuuden kehittymisen kilpailukykyä lisäävänä keinona. Lapin kannalta on merkittävää, että Lapin ammattikorkeakoulu on päässyt mukaan Komission isoon, kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävään projektiin. Projektin tärkein teema on luoda ohjelmistoalusta ennakoivan kunnossapidon tarpeisiin. Näin Kemissä kehitetään teollista internetiä. Lisäksi Komissio julkaisi vastikään 16 aloitettaan digtaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi. Digitaalisten sisämarkkinoiden esteiden poistaminen on hyvästä syystä nykykomission työlistan kärkipäässä. Pohjoisilla alueilla uskoisi kiinnostusta herättävän myös pohjoisnorjalaisten (Norwegian Barents Secretariat) valmistelema ICT klusterihanke. Hanke edistää alueen mahdollisuuksia rakentamalla ICT:n ja innovaatioiden tukiverkostoa, ja vahvistamalla Barentsin alueella tieto- ja viestintätekniikan alalla rajat ylittävää klusteriyhteistyötä, laajemminkin yritysten välistä yhteistyötä, sekä yritysten ja julkisen sektorin liiketoiminnallista yhteistyötä Martti Kankaanranta varatoimitusjohtaja Lapin Yrittäjät PS: Lapin Yrittäjien jäsenlehti Yrittäjän Lappi siirtyy digiaikaan. Tämä lehti on viimeinen paperille painettu jäsenlehti. Tästä lähtien lehti ilmestyy vain sähköisenä. Lehden ilmettä ja sisältöä kehitetään edelleen lappilaisen yrittäjyyden äänitorvena ja yritys-informaation lähteenä. Kehitys johtuu muuttuneista tavoista hakea informaatiota, sekä perinteisen logistiikan kalleudesta ja hitaudesta. Toivomme tällaisen kehityksen parantavan jäsenviestintäämme! */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ 3
4 YRITTÄJÄINFO 3/2015 Yhteystiedot Julkaisija Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26, Rovaniemi p Valtakatu 5, Kemi p KANNEN KUVA: Koti-Lappi/ Kuvaaja: Vesa Särkelä Päätoimittaja Minna Miettunen, p Ulkoasu, taitto ja painopaikka Tornion Kirjapaino Teollisuuskatu 8, Tornio Sähköiset aineistot Ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi, p Levikki Lapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Tekniset tiedot Sivukoko: 210mm x 297mm (A4) Painopinta-ala: 170mm x 254mm (takasivu 175x240) Värisyvyys: 4 Ilmoitushinnat 2015 Ilmoitus yhdessä numerossa Takasivu /1 sivu (254x170 mm) /2 sivu (125x170 mm) 780 1/4 sivu (60x170 mm) 440 Vuosi-ilmoitussopimus/kaikki 6 numeroa Takasivu /1 sivu /2 sivu /4 sivu x30 mm 260 Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%. Ilmestymisaikataulu 2015 Lehti ilmestyy Aineistopäivä Nro (23.1.) Nro (27.3.) Nro (22.5.) Nro (21.8.) Nro (9.10.) Nro (4.12.) Sisällys 3 Pääkirjoitus: Digitaalisuus liiketoiminnassa kasvaa 5 Lapin Yrittäjien aluesivut 16 Infotiski Viennin rahoitus monipuolistuu Kaupparekisteripalvelut jatkossa vain PRH:lta Arvonlisäverotuksen huojennuksen alaraja nousee Yrittäjätietoa kansanedustajille Sukupolvenvaihdosten maksuaikahuojennus pitenee 18 Maksuehto yritysten välillä 30 päivään 20 Yrityskuntouttamisella toiminta terveelle pohjalle 21 Lakineuvoja vastaa: Irtisanominen heikon suoriutumisen perusteella 22 Lakineuvoja vastaa: Sopimuksen purkaminen suorituksen virheen perusteella 24 Tilaajavastuulakiin muutoksia syksyllä 26 Mikä on kohtuullinen perintäkulu? Lapin Yrittäjien Rovaniemen ja Kemin toimistot suljettuna vuosilomien johdosta Tykkää meistä Facebookissa: Kannessa: Lappi Timber Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tuovinen 4
5 LAPIN YRITTÄJIEN ALUESIVUT Hilkka on nyt itsensä ja lakiasiaintoimiston pomo Rovaniemeläinen Hilkka Neuvonen perusti keski-iässä oman lakiasiantoimiston, vaikka hän ei itse ole lakimies. Pitkän virkamiesuransa jatkeena yrittäjän uralle lähtenyt nainen kertoo olevansa ammattimainen johtaja, joka tarjoaa yrityksensä lakimiehille mahdollisuuden keskittyä varsinaiseen työhön. Samaa hän suosittelee muillekin yrittäjille. On selkeämpää, kun yrittäjä voi keskittyä omaan osaamiseensa. Hoidan muun muassa aikaa vievät hallinnolliset asiat sekä helposti lapsipuolen asemaan jäävät myynnin ja markkinoinnin, sanoo Hilkka Neuvonen. Neuvonen tietää omasta kokemuksesta, että tämän päivän Suomessa kaivataan perinteisen asiantuntijajohtajuuden rinnalle tai tilalle ammattijohtajuutta, myös julkisella sektorilla. Hän on ollut 15 vuoden ajan mukana toteuttamassa niin alueellistamisia kuin muita organisaatioiden kehittämisprojekteja. Viimeisimpinä palkkatöinään Neuvonen toimi HALTIKissa. Olen ollut aina aktiivisesti tekemisissä yrittäjyyden kanssa ja toiminut itsekin yrittäjämäisellä otteella. Taannoin johdin Lapin yliopistolla kaksivuotista naisyrittäjäprojektia, jossa oli mu- kana 40 kokenutta omistajayrittäjää. Tuolloin syntyneet verkostot kokoontuvat edelleen. Vertaistuesta on ollut arvaamattoman paljon apua ja hyötyä. Verkostoistaan hän löysi myös omaan lakiasiantoimistoonsa kokeneet ja kielitaitoiset asiantuntijat. Aluksi toimisto pyörii kolmen eri ikäisen ja eri aloihin erikoistuneen lakimiehen sekä yhden erityisasiantuntijan voimin. Tulevaisuudessa toimisto haluaisi tarjota harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Uuden oppiminen on itsellenikin elämäntapa. Yhteiskuntatieteiden yliopisto-opinnot ovat kandivaiheessa. Johtamisen erikoisammattitutkinto on jo suoritettuna, ja lisäksi lukuisa määrä erilaisia opintoja. Näen oppimisen laajana käsitteenä: se toteutuu myös arjessa ihmisten kohtaamisissa. Rovaniemeläinen Hilkka Neuvonen (oik.) lähti yrittäjän uralle keski-iässä. Pitkällä virkamiesuralla karttuneet verkostot ovat tuoneet uudelle yrittäjälle myös asiakkaita, kuten vakuutusmeklari Salme Niemelän. Pääsen itse helpommalla, kun käytän Hilkan osaamista ja keskityn itse omaan tonttiini, kertoo Salme Niemelä. Ennen yrityksensä perustamista Neuvonen osallistui yrittäjävalmennuksiin sekä hankki kaiken mahdollisen tiedon ja tuen kehittämisorganisaatiosta kuten Rovaniemen Kehityksestä, Elyltä, TE-toimistosta ja Finnveralta. Kilpailuvalttina erilaisuus Rovaniemellä on tällä hetkellä noin 40 asianajo- ja lakiasiaintoimistoa, joista useimmat ovat 1-2 henkilön toimistoja. Kaupparekisterin mukaan valtaosa tarjoaa yleisiä lakiasiainpalveluja. Hilkka Neuvonen halusi katsoa alaa ulkopuolelta ja avata uusia uria palvelutarjontaan. Tein laajan markkinatutkimuksen kilpailutilanteesta. Halusin erikoistua lakipalveluihin, joita tiettävästi muut eivät vielä hoida Lapissa tai joissa palvelutarjonta on vähäistä, jopa Suomen mittakaavassa. Yhtenä ajankohtaisena haasteena nousivat julkiset hankinnat. Suomen Yrittäjien tuoreen selvityksen mukaan yli 80 prosenttia pk-yrityksistä on kohdannut jonkinlaisia ongelmia hankinnoissa ja lähes yhtä moni ilmoitti ongelmien jopa estäneen osallistumisen tarjouskilpailuihin. Yksi lakiasiantoimisto Neuvosen erikoistumisalueista onkin hankinta- ja sopimuslakipalvelut. Ympäristöasiat ovat nekin yhä enemmän yritysten arkipäivää. Esimerkiksi kaivosten ympäristöpäästöt ovat viime vuosina herättäneet runsaasti julkista keskustelua. Tähän saumaan toimisto päätti erikoistua ympäristölakipalveluihin. Sukupolvenvaihdokset ja perinnönjaot yleistyvät suurten ikäpolvien eläköityessä. Myös taloudellinen tilanne vaikuttaa perheiden ja sijoittajien arkeen. Omaisuutta joudutaan usein realisoimaan ja tilanteet voivat olla haastavia. Esimerkiksi maa- ja metsäkiinteistökaupoissa puhutaan varsin merkittävistä myyntikohteista. Tietojemme mukaan olemme tällä hetkellä Lapin alueen ainoa auktorisoitua maa- ja metsäkiinteistöjen arviointipalvelua tuottava toimisto, Hilkka Neuvonen kertoo. Teksti ja kuva: Pia Jokela 5
6 Yhteistyöllä kasvua ja uusia mahdollisuuksia Lapin metsäteollisuuteen Kemijärvellä toimivan Lappi Timber Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tuovinen uskoo vahvasti Lapin metsäteollisuuden tulevaisuuteen. Samalla hän toivoo lisää innovaatioita ja yhteistyötä alalle. Lappi Timber oy valmistaa Pohjois-Suomen havupuusta sahatavaraa, höylätavaraa ja mittatarkkaa liimapuuta. Emoyhtiö Keitele groupin lisäksi konserniin kuuluu mm. Keitele Forest, Keitele Energy ja Keitele Wood products. Tulimme Kemijärvelle, kun olimme etsineet sahapaikkaa pidempään. Kemijärvellä on valmis infra ja toimivat puitteet. Lisäksi täällä on vanha Stora Enson tehtaan valmis paikka. Tuovinen käy läpi taustoja. Kemijärvi toimintaympäristönä on ollut hyvä kokemus. Tunnen hyvin ihmisiä, kun omat sukujuuret on täältä läheltä. Yhteistyössä kaupungin ja organisaatioiden kanssa on ollut erittäin helppo toimia. Täällä on positiivinen vire. Projekti on käynnistymisvaiheessa Tällä hetkellä on sahalinjojen käyttöönotto menossa, tuotantoa on tehty 4 kuukautta. Koko ajan nostamme tuotannon tasoa, nyt ollaan 60%:n teholla, syksyllä ollaan jo täydessä vauhdissa. Jatkojalostus ajetaan kesän aikana ylös ja syksyllä ollaan jo toiminnassa. Tällä hetkellä toimitaan vielä yhdessä vuorossa. Tuovisen mukaan työvoiman tarve on kasvussa ja työvoimaa on ollut hyvin saatavilla Kemijärvellä: Sahalle on palkattu noin 30 henkeä, alihankintaa on tietysti myös jonkun verran. Jatkojalostuspuolelle on koulutuksessa noin 30 henkilöä. Meidän toiminta työllistää tulevina vuosina noin 100 henkilöä. Lisäksi välillisiä työpaikkoja syntyy noin 300 jotka ovat jollain lailla meidän prosesseihin kytköksissä. Puuteollisuus murroksessa Kuusamosta maailmalle ponnistanut Tuovinen tuntee alan erittäin hyvin; yli 30 vuotta saha-alalla toiminut Tuovinen aloitti Lapin Paneli Oy sahalla Kuusamossa. Tuovisen isoisä ja isä ovat myös toimineet saha-alalla. Perusasiat eivät ole muuttuneet mutta muuten ala on mullistunut täysin. Tuotantomäärät ovat kasvaneet valtavasti, tehokkuus ja automaatio on osa bisnestä. Kehityksen tuloksena on, että mitään ei laiteta hukkaan, puru ja kuori tehdään energiaksi. Kaikenlainen puu voidaan hyödyntää. Puuteollisuus on myös hyvin vahvasti globaalia, meidänkin puusta menee 97% vientiin, myydään kaikkialle maapalloa, isot markkinat Japanissa. Suomalainen puu on myös ympäristöystävällistä: Ympäristöön liittyvät sertifikaatit on oltava kunnossa, niissä ei voi liisiä ollenkaan. Markkinat on hyvin ympäristötietoisia. Meidän toiminta kestää kansainvälisen vertailun erittäin hyvin ja Suomessa luonnonsuojelu on ihan eri tasolla kuin monissa muissa maissa. Lapin metsäteollisuudessa valtava potentiaali Tuovinen uskoo vahvaan kasvuun: Lapin raaka-ainevarat ovat valtavat. Metsien kasvu on kiihtynyt ja sitä pitää jonkun jalostaa. Tällä hetkellä puuta hyödynnetään alle 5 miljoonaa kuutiota vuodessa, vuonna 2030 metsien kasvu tulee olemaan lähes 20 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lapissa näen suuren potentiaalin, osittain ilmastonmuutoksen takia ja voimallisen metsänhoidon takia, kasvu on siinä vaiheessa, että kasvun kiihtyminen on yllättänyt kaikki. Jotta potentiaali voidaan hyödyntää, tulee toimintaympäristö ja puitteet olla kunnossa: Liikenneväylät tulee pitää kunnossa. Meille tulee nyt sähköistetty rautatie Kemijärvelle, joka on erittäin hyvä ja tärkeä investointi, mahdollistaa eri tuotteiden kuljetuksen ja jakelun. 6
7 Uusia innovaatioita ja yhteistyökumppaneita Tuovisen mielestä suomalaisen puuteollisuuden tulisi jatkuvasti kehittää toimintaansa ja hakea uusia mahdollisuuksia raaka-aineen hyödyntämiseen. Voisimme tehdä lankaa, kankaita, lääkkeitä, ravintoaineita jne. Esimerkiksi voisimme vallan hyvin korvata puuvillan, joka köyhdyttää maaperää ja on iso ympäristöongelma. Periaatteessa voisimme tuottaa kankaan täällä puusta. Uusia tuotteita tulee miettiä ja kehittää koko ajan. Liikennepolttoaineet voidaan tuottaa puusta. Myös tutkimustoimintaa pitäisi saada enempi tänne pohjoiseen. Tuovinen myös kaipaa lisää yhteistyökumppaneita ja toivottaa mahdollisen biotuotetehtaan tervetulleeksi hankkeeksi. Haluaisimme löytää sellaisia yhteistyökumppaneita, jotka hyödyntävät ja jatkojalostavat meidän sivutuotteista erilaisia jalosteita. Lisää ideointia, sellaisia yhteistyömahdollisuuksia voi olla, joita ei edes nähdä kun ei osata katsoa oman osaamisen yli. Tuotantoteknologiat ovat niin vaativia ja isoja kokonaisuuksia. Yhteis- työkumppaneiden löytäminen ja sitoutuminen olisi se voimavara ja lisäisi tuotannollisia mahdollisuuksia. Lappi-brändin hyödyntämistä tulisi lisätä Lopuksi Tuovinen toivoo, että suomalaiset osaisivat paremmin hyödyntää laadukkaan suomalaisen tuotteen tunnettavuutta maailmalla. Lappi-brändin hyödyntäminen maailmalla on Tuovisen näkökulmasta lapsen kengissä: Pitäisi enempi katsoa ulkomaille. Liian lähelle katsotaan. Kun katsotaan esim. Aasiaan, ihmiset ovat valtavan kiinnostuneita Lapista, Lappi-brändi on iso juttu. Suomalaisten tulisi ravistella vaatimaattomuuden viitta harteilta. Tekninen osaaminen on hanskassa, mutta kaupalliseen osaamiseen tarvitaan vielä paukkuja. Minna Miettunen PAIKALLISTUNTEMUSTA, TAVOITETTAVUUTTA JA ASIANTUNTEMUSTA Sinun yrityksesi parhaaksi. TORNIO ROVANIEMI Puhelun hinta: lankapuh. 0, ,0691 /min, matkapuh. 0, ,1669 /min saastopankki.fi/tornio Riitta-Liisa Moisanen Konttorinjohtajan Erja Koivumies Rahoitusneuvoja Palvelemme Torniossa ma-to , pe Hallituskatu 2, Tornio puh saastopankki.fi/rovaniemi Pekka Konstenius Pankinjohtaja Paula Kraatari Yritysrahoituspäällikkö Palvelemme Rovaniemellä ma-to , pe Ainonkatu 1, Rovaniemi puh
8 Lapin matkailuyrittäjät satsaavat turvallisuuteen Turvallisuuden merkitys kasvaa globaalissa matkailussa. Turvallisuutta ei kuitenkaan voi hallita yksinään vaan tarvitaan verkostomaista yhteistyötä yritysten, kunnan ja valtion viranomaisten, järjestöjen ja oppilaitosten kesken. Lappilaiset toimijat ryhtyivät vuonna 2009 kehittämään Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmää, jolla pyritään varmistamaan matkailuelinkeinon häiriötön toiminta. Lapin matkailustrategiaan kirjattiin tavoitteeksi tehdä Lapista matkailun turvallisuuden mallialue. Kuusi vuotta kestäneen ja kuusi hanketta sisältäneen hankekokonaisuuden jälkeen matkailuyritysten ja -palveluiden turvallisuustaso on noussut ja turvallisuustyötä viedään nyt eteenpäin laaja-alaisena kansainvälisenä verkostoyhteistyönä koko Lapin alueella. 8
9 Suurimpia hyötyjiä ovat matkailuyritykset ja sitä kautta matkailijat Matkailuyritysten osaamisen taso on noussut huimasti. Kymmenellä Lapin matkailualueella on järjestetty yli sata koulutustilaisuutta, joihin on osallistunut matkailuyrittäjien lisäksi paikallisia viranomaisia sekä järjestöjen ja oppilaitosten edustajia. Periaatteena on ollut tietojen vaihto, jokaisen osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen, ja se, että opitaan tosiltamme (vertaisoppiminen). Laajassa yhteistyössä on järjestetty turvallisuusvalmiuksia edistäviä harjoituksia, joissa teemoina ovat olleet esimerkiksi vesipelastus, rinneonnettomuudet ja hotellin evakuointi. Jokaisella matkailualueella on laadittu matkailualueen turvallisuussuunnitelma, jota päivitetään porukalla vuosittain. Suunnitelma on hyvin käytännönläheinen työkalu, johon on kirjattu mm. alueen toimijat yhteystietoineen, alueen riskikartoitus ja kriisiviestintäsuunnitelma. Monialaisen turvallisuusverkoston ansiosta tieto liikkuu paremmin, eri tahot tuntevat roolinsa matkailun turvallisuuden arvoketjussa ja yhteistyö toimii saumattomammin. Online-työkalut yrityksen turvallisuuden hallintaan Matkailuyritysten arkeen on kehitetty online-työvälineitä, jotka ovat vapaasti käytettävissä osoitteessa Työkalut on kehitetty yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kesken. Lähtötilanteena oli se, että yrityksellä pitäisi olla käytettävissä sellainen sivusto, johon on keskitetty tieto useiden yritystoiminnan turvallisuutta valvovien lakien näkökulmasta. Sivusto on helppokäyttöinen ja se antaa käytännönläheisiä vinkkejä turvallisuuden kehittämiseen omassa yrityksessä. Riskienhallintatyökalun avulla yritykset pystyvät arvioimaan ja hallitsemaan palveluihin liittyviä riskejä. Omavalvontatyökalun avulla kehitetään toiminnan turvallisuutta, seurataan sen kehitystä ja parannetaan laatua. Sivustolla on lisäksi videoita ja panoraamakuvia, joihin on merkitty turvallisuusvinkkejä. Työkalut on käännetty myös englanninkielelle. Se helpottaa oman turvallisuustyön todentamista kansainvälisille yhteistyökumppaneille. Matkailun turvallisuustyökalut -sivusto on selkeä ja visuaalinen ilme on onnistunut. Työkaluista on todella suuri apu myös aloittelevalle yritykselle. Matkailualalla ei ole vakioitua toimintaympäristöä, tilanteet muuttuvat koko ajan ja asiakkaat vaativat uusia asioita. Tämän johdosta yksityiskohtaisten turvallisuusohjeiden sijaan arvojohtaminen on myös turvallisuuden johtamisessa erityisen tärkeätä, sillä se antaa yksittäiselle työntekijälle oikeuden ja velvollisuuden ajatella turvallisuutta jokaisessa tilanteessa. Tänä talvena oppaat esimerkiksi pyysivät yritystä kieltämään nopeasi yleistyneen selfie-tikun käytön moottorikelkkaretkillä ajon aikana. Pari vuotta sitten kukaan ei ollut edes nähnyt kyseistä välinettä safarien aikana Lapin Safareiden liiketoimintajohtaja Rami Korhonen kertoo. Turvallisuus on kilpailukykytekijä Matkailun turvallisuudesta on muodostumassa erittäin tärkeä kilpailutekijä koko elinkeinolle. Turvallisuusverkoston yrittäjäjäseniä on palkittu panostuksestaan turvallisuusasioihin. Matkailu- ja ravintola-alan turvallisuuspalkinnon sai vuonna 2011 Lapin Safarit ja vuonna 2013 Hotel Santa Claus. Matkailun turvallisuuden toimintamalli on nimetty sekä kansalliseksi että kansainväliseksi hyväksi käytännöksi. Suomen turvallisuus- ja puolustusasiain komitea myönsi Lapin matkailun turvallisuusverkostolle Timanttitekopalkinnon vuonna Matkailun turvallisuuden verkostoitumista ja koulutuksia kehittävä ns. pilottihanke sai Kärjet palkinnon parhaana työelämää kehittävänä hankkeena. Onnistuneen hankekokonaisuuden ansiosta matkailun turvallisuutta kehitetään nyt laaja-alaisena verkostoyhteistyönä. Aktiivisesti toimivaan 600 jäsenen monialaiseen verkostoon kuuluu yrityksiä, viranomaisia, kuntia, järjestöjä, yhdistyksiä ja oppilaitoksia. Hankekokonaisuus on rahoitettu Pohjois-Suomen rakennerahaston ESR- ja EAKRrahastoista. Lisäksi kunnat, yritykset, Lapin sairaanhoitopiiri, Lapin pelastuslaitos ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat osallistuneet rahoittamiseen. Hankkeissa on vuoroin kehitetty toimintamalleja, järjestetty koulutuksia, rakennettu verkostoja, kehitetty työkaluja ja harjoiteltu käytännössä riskitilanteissa toimimista. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti on koordinoinut yhteistyötä, toiminut keskustelun avaajana viranomaisten, yrittäjien ja muiden toimijoiden välillä sekä kehittänyt työkaluja jatkotyöskentelyyn. Lapin ammattikorkeakoulu on sitoutunut elinkeinojen turvallisuuden kehittämiseen ja nostanut turvallisuuden yhdeksi oman strategiansa painoalasta. Kirjoittajat: Pekka Iivari ja Eija Raasakka. Kirjoittajat toimivat asiantuntijaja projektitehtävissä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa. Kirjoittajat: Pekka Iivari ja Eija Raasakka. Kirjoittajat toimivat asiantuntija- ja projektitehtävissä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa. 9
10 10
11 UUDET YRITYKSET Tervetuloa seuraavat uudet jäsenet: Inari Freight Service Finland, FSF Oy, Holopainen Kari Heikki Juhani, Saariselän Tunturipalvelut SATUPA Oy, Slice of Life, TAVEÄMMI, Test World Oy, Verhoiluja Puutyö Kukkala Oy. Kemijärvi Aleksi Yliräisänen Tmi, Jorma Vaarala Oy Lohen Lomakeskus, Napapiirin Tuhohyönteistorjunta Tmi, PUUPASI. Kittilä Kallion Komrex Oy, Levin Sähkö Oy, Ounaskievari Ky, Oy Lapland Experience Ltd, Tunturin LVI Takatalvi Oy, Villa Hilma. Posio Eepin Monipalvelu Tmi, Kamunen Ky, MTY RUOKAMO, Määttä Juha Allan. Ranua Kiertävä Parturi-Kampaaja Kokko, Kouva Reijo Kalervo, Parturi-Kampaamo WirénS, Pizzaravintola Vaaka Ky. Rovaniemi Advertising KIOSKI Oy, Akievento, Annika Hanhivaara Tmi, Biritta Lyöri Tmi, Finnoschool Oy, Ivalon TaimiTupa Kommandiittiyhtiö, Jarin Jalkahoito, Jere Malinen Tmi, Julius Oförsagd Company Oy, Kaivinkonepalvelu Saarenpudas Oy, Karppinen Saul Uljas Kristian, Kuljetus Nivateam Oy, Lahtela-Yhtiöt Oy, Lapin Eliksiiri Oy, Lapin Kaamosliha Oy, Laplandia Travel Oy, Lentävä Poro Oy, LVIS-Kähkönen Oy, Maanrakennus Juha Veikanmaa Oy, Musa-Aitta, Northern Lights Transport Oy, Old Trading House Oü, Parturi-Kampaaja Laura Välimaa, Photokrafix, Pingvinos, PoweriaPäivään/Johanna Niemelä, Rakennuspalvelu Arctic Eriste Oy, Remove Timanttityöt Oy, Rova-Viestin Oy, SKK Service Avoin Yhtiö, Studio Kreak, Sähköpalvelu Juujärvi, V.V.A Ronkainen Tmi, Vahtera Santeri Ville Samuel. Sodankylä JalkaPulju, Koirahoitola HuKan Pesä, Pohjois-Suomen Discopalvelut Oy, Riipi Puukko Ky, Vesiolli Oy. Salla Autohuolto J. Onkamo, Kalliainen Veli- Pekka, Lampela Pentti Tmi, T & V Lindholm avoin yhtiö. Tenonlaakso Taksi Utsjoki, Tundrasafari Finland Oy. Kolari EJM Huolto Ky, Kallioniemen loma, Lämpölaitos- ja kiinteistöhuolto, Mamas Palace Oy, Oulun Sähkövoima ja Automaatio Oy, Samin Porotila Tmi, Saneerausurakointi Heikkilä Ky, Vaskooli Vauhkosen Tunturiravintolat Oy, Ylläksen Sorapalvelu Veikko Friman, Ylläspolar Oy. Muonio Luminar Solar, SnowRiders Safarit Ky, Wild Motion Oy. Pello Jokivarren Helmi Ky, Kauhanen Kari Vilho, Kiinteistö- ja konehuolto Talka, Pantsarin Moto Oy, Pellon Kirppis, Rakennuspalvelu S Keränen, Sata-Väylä Oy, YSputkitus. Ylitornio Isännöinti ja Notariaattipalvelut Krans Oy, Kirppiskulma Tmi/Siivousapu Heli Mäkikyrö, Kurtti Aino, Maatalous-Toivola, Sandqvist Tuomas Oskari, Villa Säikkärä Oy. Tornio Tornion Sähkö-Service Oy, Häkkilä Martti Antero, Kide Solutions, Mivia, Ompelimo Karoliina, Proukko Oy, Röntynen Petri Tmi, Tornion Sähkö-Service Oy. Tervola Kari Kontiokoski Ky, Koneurakointi A. Ranta. Keminmaa Kemin Muovijaloste, Klapineuvos Tmi J. Vaattovaara, Niemelä Jukka Matias, Taksi Vesa Hahtimaa Tapion Teräs Tuote Oy. TT-Teamex Oy. Simo Eskola Ville Heikki Armas. Kemi FitFine Hyvinvointipiste, Kemin siivous ja asiointipalvelu, Kemin suutari ja avainpalvelu, Kemin Sähköhuolto Ky, RHJ-Urakointi Oy, Terameren kuntoutus Oy. Enontekiö Ropin Pirtti Ky. Aluetoimistot Kemissä ja Rovaniemellä Puhelin toimisto@lapin.yrittajat.fi 11
12
13 Lapin Yrittäjien neuvontapalvelut Lapin Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen maksuttoman puhelinneuvontapalvelun yrityksen lakiasioissa, työsuhdeasioissa, tili- ja veroasioissa sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa antavat jäsenistöstämme kootun neuvontarenkaan asiantuntijayritykset. Neuvonta on sisällöltään ensineuvontaa, joka tarkoittaa puhelimessa tai tarvittaessa sähköpostitse annettuja vastauksia tai neuvoja selkeisiin kysymyksiin. Puhelinneuvonta ei tarkoita asian laajempaa selvitystä eikä asian hoitamista tarkoittavan, mahdollisesti sovittavan varsinaisen toimeksiantosopimuksen mukaisia toimenpiteitä tai asiakirjojen laatimista. Neuvontaa pyytävän yrityksen tulee ilmoittaa palvelun tarjoajalle jäsennumeronsa tai muu luotettava selvitys jäsenyydestään sekä kysymyksessä olevaan asiaan liittyvän tiedustelun vastapuoli. Mikäli neuvontaa tarjoava yritys katsoo olevansa esteellinen, on sillä oikeus kieltäytyä neuvon antamisesta. Neuvontapalvelu on rahanarvoinen jäsenetu ja sitä kannattaa käyttää. Älä jää yksin yritystoimintaan liittyvän ongelman kanssa ota rohkeasti yhteyttä! ASIANAJOTOIMISTOT Asianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut Suomen asianajajaliittoon kuuluva kokenut lakimies. ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY Sodankylä yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Hannu Autonen Puhelin , ASIANAJOTOIMISTO HAAVIKKO & SALO OY Rovaniemi yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Jorma Haavikko, Kari Salo Puhelin ASIANAJOTOIMISTO PEKKA HEINO KY Kemi yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Pekka Heino Puhelin ASIANAJOTOIMISTO HENRIKSSON & HEIKKILÄ OY Kemi-Tornio yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Mikael Henriksson, Tuomo Heikkilä Puhelin ASIANAJOTOIMISTO JUNTURA OY Rovaniemi yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Jarmo Juntura Puhelin ASIANAJOTOIMISTO YLISUVANTO OY Rovaniemi yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Jouko Ylisuvanto Puhelin ASIANAJOTOIMISTO TUULA MÄKINEN OY Kemi yrityksen lakiasiat Tuula Mäkinen Puhelin ASIANAJOTOIMISTO MARKUS KAIRALA Rovaniemi yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Markus Kairala Puhelin LAKIASIAINTOIMISTOT LAKIASIAINTOIMISTO LEX LAPPIA Rovaniemi yrityksen lakiasiat Matti Torvinen Puhelin LAKIASIAINTOIMISTO V. OLLILA & CO Rovaniemi yrityksen lakiasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Veijo Ollila Puhelin TILITOIMISTOT KIRJANPITOTYÖ S. KUPILA Rovaniemi työsuhdeasiat tili- ja veroasiat Seija Kupila Puhelin MERI-LAPIN TILITOIMISTO OY Keminmaa työsuhdeasiat tili- ja veroasiat Kimmo Keskitalo Puhelin TILIKONTROLLI KY Kemi työsuhdeasiat tili- ja veroasiat Aulikki Roivainen Puhelin TILITOIMISTO POLOJÄRVI OY Muonio omistusjärjestelyt Veikko Polojärvi Puhelin ROVANIEMEN TILI- JA VEROTIETO Rovaniemi tili- ja veroasiat työsuhdeasiat omistusjärjestelyt Veijo Ollila Puhelin
14 Lapin suhdannekuva Lapin yritysten liikevaihto kasvoi edellisvuodesta vuoden loppupuolella. Henkilöstömäärä (ml. julkinen sektori) laski hieman vuoden takaiseen verrattuna. Maakunnan päätoimialoista kasvua vuoden takaisesta oli teollisuudessa, liike-elämän palveluissa ja rakentamisessa. Talouden aktiivisuuden eroja toimialojen välillä verrataan oheisissa kuvioissa käyttäen indikaattoreina liikevaihtoa ja henkilöstömäärää. Lapin maakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden takai- seen verrattuna 3 % vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla. Rakennuskustannukset nousivat edellisvuodesta 1,2 % ja kuluttajahinnat prosentin. Tukkuhinnat laskivat prosentin ja teollisuuden tuottajahinnat 0,7 % vuotta aikaisemmasta. Vuoden loppupuolella liikevaihto kasvoi päätoimialoista eniten teollisuuden ja liike-elämän palveluiden toimialoilla. Molemmilla aloilla kasvua kertyi vuoden takaisesta 5 %. Rakentamisessa liikevaihto kasvoi noin 2 % edellisvuodesta. Kasvua oli hieman myös majoitus- ja ravitsemisalalla, jossa liikevaihto kasvoi vuotta aikaisemmasta puoli prosenttia. Kuljetuksessa ja varastoinnissa liikevaihto oli edellisvuoden tasolla. Liikevaihto laski hieman kaupassa. Lapin keskeisistä toimialoista liikevaihto laski myös kaivosalalla. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana keskimäärin kymmenyksen korkeammalla tasolla kuin vuonna Suhteellisesti eniten liikevaihto on kasvanut liike-elämän palveluiden sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla. Liikevaihto on kasvanut molemmilla aloilla noin viidenneksen viiden vuoden takaisesta. Kaupassa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä rakentamisessa liikevaihdon kasvua on kertynyt noin kymmenys ja teollisuudessa 5 %. Kuluttajahinnat ovat nousseet viiden vuoden takaisesta 9 %. 14
15 Henkilöstömäärä päätoimialoilla Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski vajaan prosentin edellisvuodesta viime vuoden loppupuolella. Vuoteen 2010 verrattuna Lapin henkilöstömäärä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana keskimäärin 3 % korkeammalla tasolla. Vuoden loppupuolella henkilöstömäärä laski vuoden takaisesta kaikilla päätoimialoilla. Laskua edellisvuodesta oli eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja vähiten liike-elämän palveluissa. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on kasvanut teollisuutta sekä kuljetusta ja varastointia lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla. Eniten henkilöstömäärä on kasvanut majoitus- ja ravitsemisalalla. Lapin suhdanteet raportti löytyy Lapin Yrittäjien kotisivulta Tutkimukset ja raportit. 15
16 I N F O T I S K I Viennin rahoitus monipuolistuu PIXHILL Vientitakuu on mahdollista myöntää ulkomaiselle ostajalle myönnetyn vientiluoton jälleenrahoituksen järjestämiseksi. Lisäksi vientitakuu on mahdollista myöntää kotimaahan suuntautuville vientiä edistäville investoinneille myönnetyn luoton jälleenrahoituksen järjestämiseksi. Pankit voivat saada myöntämälleen vientiluotolle tai kotimaahan suuntautuvan investoinnin rahoittamiseksi myöntämälleen luotolle erillisen vientitakuun, jälleenrahoitustakuun. Takuun nojalla pankki voisi jälleenrahoittaa myöntämänsä luoton siirtämällä luoton sijoittajalle ja saamalla vastikkeena jälleenrahoituksen. Laki parantaa vientitakuun saaneiden luotto- ja rahoituslaitosten mahdollisuuksia rahoittaa vientiä. Se myös hillitsee tarvetta käyttää Finnveran varainhankintaan perustuvaa Suomen Vientiluoton myöntämää vienti- ja alusluottojen rahoitusta, kun osa viennin rahoituksesta voisi toteutua pankkien rahoittamilla vientiluotoilla. Lain tarkoituksena on monipuolistaa viennin rahoitusmahdollisuuksia ja siten edistää vientiä. Muutokset tulivat voimaan Kaupparekisteripalvelut jatkossa vain PRH:lta Kauppa- ja yhdistysrekisteri-ilmoitusten käsittely keskitetään Patentti- ja rekisterihallitukselle alkaen. Samalla maistraattien ja ely-keskusten palvelut loppuvat. Sähköinen asiointi on vähentänyt henkilöstön tarvetta, ja keskittämisellä halutaan turvata asiantunteva palvelu. Verohallinnon toimipisteisiin voi jatkossakin jättää ilmoituksia yrityksiä ja yhteisöjä koskevissa asioissa. Ilmoituksia ei kuitenkaan voi maksaa eikä niitä kirjata Verohallinnon toimipisteissä (tämän vuoksi mm. uuden yrityksen Y-tunnusta ei saa heti Verohallinnon toimipisteistä). Paperiset ilmoitukset kannattaa käsittelyyn ottamisen nopeuttamiseksi postittaa suoraan osoitteeseen PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, Helsinki. Kaupparekisteriasiat Sähköisesti: yritysten yhteystietojen muutokset sekä osakeyhtiön perustaminen ja vastuuhenkilöiden muutokset YTJ:ssä ja sähköinen kaupparekisteriote Virressä Postitse: Voit postittaa kaupparekisteri-ilmoitukset osoitteella: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, Helsinki. Ohjeet ilmoittamiseen löydät Prh.fi-sivuilta, lisätietoja Kaupparekisterin neuvonta, p Lisätietoja: Arvonlisäverotuksen huojennuksen alaraja nousee Arvonlisäverolaki muuttuu vuoden 2016 alusta. Pakollisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen liikevaihtoraja nostetaan nykyisestä eurosta euroon. Samalla pienten yritysten arvonlisäverotuksessa saamaa alarajahuojennusta laajennetaan. Soveltamisen katto nostetaan nykyisestä euron liikevaihtorajasta euroon. Myös kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annettua lakia muutetaan. Lakia sovelletaan jatkossa vain sellaiseen liike- ja ammattitoimintaan, jonka tilikauden liikevaihto ylittää euroa. Muutoksia sovelletaan tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen. 16
17 Johtaminen on huomattavasti mielekkäämpää ja helpompaa, kun onnistumme pukemaan sanoiksi yksilön asenteisiin ja käyttäytymiseen liittyvät odotuksemme ja teemme niistä rekrytoinnin valintakriteereitä. Heidi Ekholm-Talas LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTÄJÄT.FI Yrittäjätietoa kansanedustajille Uusi eduskunta aloitti työnsä maanantaina Suomen Yrittäjät toimitti kansanedustajille heti eduskuntakauden aloitukseen kattavan tietopaketin yrittäjyydestä. Tietopaketti piti sisällään mm. #työn_tekijä-tavoiteohjelman, Suomi on yritystensä summa -aluekehitysohjelman, Vauhtia omistajanvaihdokseen -esitteen sekä Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi -julkaisun. Yhteistyössä aluejärjestöjen kanssa kaikille kansanedustajille on nimetty oma nimikkoyrittäjä heidän omasta vaalipiiristään. Nimikkoyrittäjä on edustajalle suora yhteys yrittäjän arkeen. Häneltä edustajat saavat nopeasti tuoreen tiedon yrittäjiä askarruttavista asioista. Nimikkoyrittäjän kanssa edustaja voi pohtia, miten päätökset vaikuttavat yrityksiin, niiden toimintaympäristöön ja yrityksissä tehtävään työhön. Nimikkoyrittäjä on kansanedustajan käytettävissä koko vaalikauden. Sukupolvenvaihdosten maksuaikahuojennus pitenee Maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyvää perintö- ja lahjaveron maksuajan pidentämistä koskevaa säännöstä muutetaan. Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pidennystä, voidaan kantaa enintään kymmenen vuoden aikana. Aiempi maksuaika on ollut 5 vuotta. Lakia sovelletaan, mikäli lahja on saatu tai perittävä on kuollut tai sen jälkeen. Jos verotus näissä tapauksissa on jo ehditty toimittaa, vaatimus maksuajan pidentämisestä uusien säännösten mukaiseksi voidaan tehdä vielä heinäkuun loppuun mennessä. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen myöntäminen merkitsee sitä, että maatilan ja yrityksen varat arvostetaan käyvän arvon sijasta 40 prosenttiin niin sanotun arvostamislain mukaisesta arvosta. Huojennussäännöksiin sisältyy lisäksi mahdollisuus saada jäljelle jäävän veron maksuaikaa pidennettäväksi, jos vero on vähintään euroa. Maksuajan pidentämistä on vaadittava ennen verotuksen toimittamista. Jatkajan tulee jatkaa yritys- tai maataloustoimintaa viiden vuoden ajan. Maksuaika on koroton. Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p , anna.lantee@yrittajat.fi 17
18 Suomen Yrittäjät, Janne Makkula, lainsäädäntöasioiden päällikkö, p , Maksuehto yritysten välillä 30 päivään Maksuehtolaki muuttuu toukokuun alusta. Tavoitteena on torjua maksuviivästyksiä kaupallisissa toimissa. Yritysten välinen maksuaika on pääsääntöisesti enintään 30 päivää. Lakia kaupallista sopimuksista maksuehdoista (maksuehtolaki) sovelletaan maksuihin, jotka elinkeinonharjoittajan tai hankintayksikön on suoritettava elinkeinonharjoittajalle vastikkeena tavarasta tai palvelusta. Lakia sovelletaan siis vain yritysten välillä ja yritysten sekä hankintayksiköiden välillä. Kuluttajasuhteisiin laki ei sovellu. Sääntely on velkojan eli tavaran tai palvelun toimittajan hyväksi pakottavaa. Laista poikkeavat toimittajan asemaa heikentävät sopimusehdot ovat siten mitättömiä. Maksu voi perustua paitsi tavaran kauppaa koskevaan sopimukseen myös esimerkiksi vuokra- tai leasingsopimukseen. Palveluita ovat esimerkiksi laki- ja veroneuvontapalvelut, arkkitehti-, insinööri-, kirjanpito- ja tutkimuspalvelut, kiinteistöjen huolto, liikkeenjohdon konsultointi, kiinteistönja vuokrahuoneiston välitys, tapahtumien ja näyttelyjen järjestäminen, perintätoiminta, mainonta- ja rekrytointipalvelut, matkailualan palvelut matkatoimistot mukaan lukien, rakennusalan palvelut, laitteistojen asennus- ja huoltopalvelut, uutistoimistopalvelut, kustannustoiminta, tietokoneohjelmointi, majoitus- ja ravitsemisalan palvelut, koulutuspalvelut, ajoneuvon katsastus, sertifiointi- ja testauspalvelut sekä siivouspalvelut. Edellä olevaa luetteloa ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi. Velallisena hankintayksikkö Hankintayksiköitä ovat muun ohella valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset sekä liikelaitokset. Jos velallinen (eli tilaaja) on hankintayksikkö, maksuaika saa lähtökohtaisesti olla enintään 30 päivää laskun vastaanottamisesta. Määräaika lasketaan kuitenkin tavaran tai palvelun vastaanottamisesta, jos lasku on saapunut tilaajalle ennen tavaran tai palvelun toimitusta. Samoin toimitaan, jos on epäselvää, milloin lasku on tilaajalle saapunut. Maksuaikaa on sallittua pidentää 60 päivään asti, jos tästä on nimen- PIXHILL 18
19 omaisesti sovittu ja maksuaika katsotaan perustelluksi sopimuksen erityisluonteen tai -piirteiden vuoksi. Hankintayksikköä koskevia säännöksiä sovelletaan riippumatta siitä, millaisen tavaran tai palvelun hankkimista sopimus koskee ja mikä hankinnan arvo on. Ytimenä on siis se, että hankintayksiköiden on maksettava laskunsa yrityksille pääsääntöisesti 30 päivässä. Maksuaika ei koskaan saa ylittää 60 päivää. Velallisena toinen yritys Toukokuun alussa 2015 voimaan tuleva muutos kohdistuu nimenomaisesti yritysten välisiin maksuehtoihin. Uuden säännöksen mukaan jos velallinen on elinkeinonharjoittaja, maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Yritysten välillä selkeä pääsääntö on siten 30 päivän enimmäismaksuaika aikaisemman 60 päivän sijasta. Määräaika lasketaan samalla tavalla kuin hankintayksiköiden tapauksessa eli laskun saapumisesta tai sovitun toimituksen tapahtumisesta (ks. edellä). Milloin maksuaikaa voidaan pidentää Laki on velkojan eli tavaran tai palvelun toimittajan hyväksi pakottava. Toisin sanoen laista poikkeavat toimittajan asemaa heikentävät sopimusehdot ovat mitättömiä. Laki mahdollistaa kuitenkin sen, että yritysten välillä voidaan sopia pidemmästäkin kuin 30 päivän maksuajasta, jos sopiminen on nimenomaista. Mitä sitten on nimenomainen sopiminen? Asiaa ei ole täsmällisesti määritelty maksuviivästysdirektiivissä, johon kansallinen sääntely perustuu. Myöskään lain esitöissä asiaan ei ole otettu enemmälti kantaa. Selvää kuitenkin on, että tilaajan yksipuoliset ilmoitukset (kirjeet, sähköpostit jne.) maksuajan pidentämisestä eivät ole sopimista lainkaan. Mikäli siis osapuolten välillä on sovittu 30 päivän maksuehdosta, tilaaja ei voi pidentää maksuehtoa yksipuolisella ilmoituksellaan. Myös eduskunnan lakivaliokunta totesi asian lain muutosta koskevassa mietinnössään näin: toisen osapuolen yksipuolinen ilmoitus siitä, että noudatettu maksuaika muuttuu säännöksessä mainittua aikarajaa pidemmäksi, ei täytä nimenomaisen sopimisen edellytystä. Epäselvempää on se, täyttääkö esimerkiksi tilaajan vakiomuotoisissa ostoehdoissa oleva määräys maksuajan pituudesta nimenomaisen sopimisen vaatimuksen. Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnössä todetaan, että nimenomaisella sopimisella tarkoitetaan esimerkiksi kirjallista sopimusehtoa. Tavallista on, että vakioehtojen sisällöstä ei neuvotella, vaan ne pyritään saamaan sopimuksen osaksi kokonaisuudessaan. Koska maksuehtolain lähtökohtana on 30 päivän maksuaika, voitaneen vakioehtojen sisältämää pidempää maksuaikaa pitää toimittajan kannalta yllättävänä ja ankarana ehtona. Tällaisiin ehtoihin liitetään juridiikassa erityinen korostamisvaatimus, jotta ehto tulisi osaksi sopimusta. Tulkinnassa onkin syytä lähteä siitä, että tällaista vakioehtojen kohtaa on nimenomaisesti korostettava, jotta toimittajalla on mahdollisuus se havaita ja harkita pidempään maksuehtoon sitoutumista. Maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. 19
20 Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p , Yrityskuntouttamisella toiminta terveelle pohjalle Kaikilla yrityksillä on taloudellisesti parempia ja huonompia jaksoja. Huonot jaksot voivat pahimmillaan kaataa koko yrityksen, jos tilanteen korjaamiseksi ei tehdä mitään. Jos maksuvaikeudet ovat jo toteutuneet tai yrityksen taloudellinen toiminta on kehittymässä huonoon suuntaan, on syytä pyrkiä pysäyttämään ongelmien laajeneminen. Huonon jakson tunnistaa yleensä siitä, että liikevaihto ja yrityksen tulos laskevat epänormaalilla tavalla. Usein syynä on muuttunut tilanne: menetetään tärkeitä asiakkaita, uusi kilpailija painaa hinnat alas tai investointi osuu väärään aikaan. Ongelmat usein kasautuvat siten, että maksuvaikeudetkin kasaantuvat, jolloin yritys alkaa olla taloudellisissa vaikeuksissa. JÄSENETU! Yrittäjä ei jää yksin Yrittäjän ei kannata jäädä talousvaikeuksiensa kanssa yksin. Usein talousvaikeudet aiheuttavat myös henkistä kuormitusta ja stressiä. Mitä nopeammin apua haetaan, sitä nopeammin ja todennäköisemmin yrityksen toiminta voidaan saada taas kannattavaksi. Onnistunut terveyttäminen on ratkaisu siihen, miten yritys saa kassan hallintaan ja selviää taloudellisista vaikeuksista kääntää taantuvan liiketoiminnan kasvuun ja uudelleen kannattavaksi estää yrityksen ajautumisen vielä pahempaan kriisiin. Terveyttäminen aloitetaan yleensä nopealla analyysillä (esim. TMA-analyysi), jolloin nähdään heti tilanteen vakavuus sekä se, missä suurimmat ongelmat ovat. Tämän jälkeen tehdään tarkempi analyysi, jossa käydään läpi vaikeuksien syyt, yrityksen talous, kassaennuste, johtaminen, tilaus- ja toimitusprosessi, asiakkaat, kilpailijat jne. Analyysin tarkoituksena on kartoittaa yrityksen toimintaympäristön kokonaisuus. Sen jälkeen voidaan laatia suunnitelma siitä, miten tilannetta aletaan korjata. Korjaustyöhön on syytä ryhtyä välittömästi. Yrityskuntouttajien ryhmä alkaa tarjota Suomen Yrittäjien jäsenille maksutta yrityksen taloudellisen tilanteen puhelinkartoitusta ja neuvontaa Yrityskuntouttajat ovat yrityksen terveyttämisammattilaisia ja alan kokeneita osaajia. Kaikilla on yli 10 vuoden kokemus yritysten johtotehtävistä ja terveyttämisestä. Kaikki yrityskuntouttajat ovat TMA-Finland (Turnaround Management Finland) ry:n jäseniä ja sertifioituja tervehdyttämiskonsultteja. Yrityskuntouttajien toiminta on täysin luottamuksellista. 20 Lisätietoa terveyttämisestä saat Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta ( ) tai suoraan Yrityskuntouttajilta, jotka tavoittaa sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteyttä voi ottaa myös iltaisin. Harri Mäkinen, Incoserv Oy, Kari Nurmi, Nurmi Consulting Oy, Tommi Rainola, MCon Partners Oy, Heikki Sjöblom, TosiMuutos Oy, Terveyttämistoiminta ei ole ratkaisu kaikkiin yrityksen tai yrittäjän taloudellisiin ongelmiin. Maksutonta apua on tarjolla myös Yritys-Suomen Talousapu-neuvontapalvelusta suomeksi , arkisin klo 9 16 ruotsiksi , torstaisin klo SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSENILLE YRITYKSEN TILANTEEN PUHELINKARTOITUS MAKSUTTA.
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotTilaajavastuulaki. muuttuu syksyllä. niin yläasteelta, lukiosta kuin Hänen erikoisalaansa ovat asiakaspalvelutilanteiden
Yrityksen talous kuntoon Tilaajavastuulaki muuttuu syksyllä Miten saat jutun yrityksestäsi lehteen? Mitä asiakkaasi haluavat sinulta Facebookissa? Miten pitää toimia radiohaastattelussa? Kuinka laaditaan
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotTuulivoimarakentamisen vaikutukset
Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotSuomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki
- YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.
LisätiedotHIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy
HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI 2000 2017 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 12.3.2018 1 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 2017 Tieliikenteessä kuoli 7 henkilöä (2016 / 15 hlöä, 2015 / 11 hlöä, 2014 / 13 hlöä).
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotSuomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
Lisätiedot22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
LisätiedotLapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012
NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.7.2012 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Työttömiä
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme
Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,
LisätiedotLapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:
Lapin liitto 3.3.2010 Lapin kuntien talousarviot vuodelle 2010 Vertailutiedot: kuntien antamat ennakkotiedot vuoden 2009 tilinpäätöksistä ja Tilastokeskus Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät
Pk-yritysbarometri, kevät 1 Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 11 Rakentaminen Kauppa 16 16 17 Palvelut 2 9 Muut 1 2 0 0 0 0 60 70 Keski-Pohjanmaa
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotHarvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa
Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotFinnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014
Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan
LisätiedotKäsitteitä yrittäjyydestä
1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma Sisältää esim. yritysmuodon valinnan, talouden ja markkinoinnin suunnittelun,
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo
Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan
LisätiedotKIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA
KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).
LisätiedotSanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi
Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki
Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,
LisätiedotEdunvalvontaa ja palveluita
Suomen Yrittäjät Edunvalvontaa ja palveluita Suomen Yrittäjät edistää yrittäjyyttä. Tavoitteemme on parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen olosuhteita. Yrittäjyyden vahvistaminen lisää kansalaisten
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotVäkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)
indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotYleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut
Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN
LisätiedotTilaaja: Ylioppilastutkintolautakunta (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa: XXX
Hankinta: USB-muistitikut sähköiseen ylioppilaskokeeseen, dnro 1/221/2016 TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1, SOPIMUSEHDOT SOPIMUS USB-MUISTITIKKUJEN TOIMITTAMISESTA 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: Ylioppilastutkintolautakunta
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011
LisätiedotTyöpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan
1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 17 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 1 7 7 1 1 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 17 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset
LisätiedotKuntaraportti Keminmaa. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Keminmaa Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Ylitornio. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Ylitornio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 9 7 9 Lähde: Pk-yritysbarometri,
LisätiedotKuntaraportti Utsjoki. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Utsjoki Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Tervola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Posio. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Posio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Pelkosenniemi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Pelkosenniemi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotKuntaraportti Kittilä. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kittilä Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Tornio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Kemi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kemi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Kolari. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kolari Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Rovaniemi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Rovaniemi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Pello. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Pello Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti, Keski-Pohjanmaan.9. : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Keski-Pohjanmaa
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 4 7 Uusimaa Pk-yritysbarometri,
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki
Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n
LisätiedotKuntaraportti Kemijärvi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kemijärvi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Muonio. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Muonio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Ranua. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Ranua Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Inari. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Inari Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKiinteistöjen arvonlisäverotuksesta. Anne Korkiamäki Ylitarkastaja
Kiinteistöjen arvonlisäverotuksesta Anne Korkiamäki Ylitarkastaja Myyntimaan määräytymisestä, yleissäännökset Arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen
Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10
LisätiedotOMISTAJANVAIHDOSTEN ERITYISPIIRTEET HYVINVOINTIALALLA
OMISTAJANVAIHDOSTEN ERITYISPIIRTEET HYVINVOINTIALALLA OTM Juhani Saarinen Asianajotoimisto Ismo Saarinen Ky 5.9.2017 klo 10.35-11.00 Metropolia, Bulevardi 31, Helsinki juhani.saarinen@saarinenlaw.fi YRITYSKAUPPA
LisätiedotKULUTTJASOPIMUKSET. Matti Antikainen Energiaseminaari 23.3.2011 Tampere
KULUTTJASOPIMUKSET 23.3.2011 Tampere Matti Antikainen Energiaseminaari 23.3.2011 Tampere Laki ja rakentaminen Laki on pakottavaa oikeutta Ei koske kahden yksityishenkilön välistä riitaa Kuluttajansuojalain
LisätiedotVuodet : Mitä osaamista vaatii kehittyvä elinkeinojen toimintaympäristö - julkisen puolen näkökulma
Vuodet 2018 2021: Mitä osaamista vaatii kehittyvä elinkeinojen toimintaympäristö - julkisen puolen näkökulma Katariina Palola Elinkeinojohtaja Kideve Elinkeinopalvelut Kittilän kunta Kunta toimintaympäristönä
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotYhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu
Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216
LisätiedotKeitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle
Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2011
Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa
Pk-yritysbarometri, kevät 2 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 7 Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 2 4 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana,
LisätiedotEväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015
Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa
LisätiedotKUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011
KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011 Luvut 1000 As.luku Toiminta- Valtion- Tilikauden Tilikauden Lainat Netto- Kunta 2011 kate Verotulot osuudet Vuosikate Poistot tulos yli-/alijäämä 31.12.2011 invest.*) Enontekiö
LisätiedotKäyttöehdot, videokoulutukset
Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotRahoitusta yritysten muutostilanteisiin
Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme
LisätiedotSopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto
Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta 1. Sopijaosapuolet Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi Kemin kaupunki.(tähän tulevat kaikki
LisätiedotTeam Finland yritysten kansainvälistymisen tukena
Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena Tytteli Karvonen-Juntura Team Finland-koordinaattori Lapin ELY-keskus 05.09.2018 2 Tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden
LisätiedotLastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa
Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
LisätiedotLeader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio
Lappi Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Pohjoisimman Lapin Leader (PLL) Sodankylä, Inari, Utsjoki, Savukoski,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 356/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain 5 :n muuttamisesta Kaupallisten sopimusten maksuehdoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotPSA-LIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN 1/2011 RATKAISU JA PERUSTE- LUT
PÄÄTÖS LAPELY/767/06.10.02/2011 Lappi 29.9.2011 Jakelun mukaan PSA-LIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN 1/2011 RATKAISU JA PERUSTE- LUT Lapin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus käynnisti PSAliikenteen hankintaa
LisätiedotHÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ
HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ 2 TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 1 TARJOUSPYYNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 OSTAJA... 3 2 HANKINTAMENETTELY... 3 3 TARJOUSPYYNNÖN KOHDE... 3 4 TARJOAJAN KELPOISUUS...
LisätiedotLAPIN SUHDANTEET 2016
LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja
LisätiedotMaahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta
Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa
LisätiedotKäsitteitä yrittäjyydestä
1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea: yrityksen perusajatus Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma: liikeidea käytäntöön Sisältää esim. yritysmuodon
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011
LisätiedotMaahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa
Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien
LisätiedotArktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen
Arktinen kestävä matkailudestinaatio 2018 2019 liisa kokkarinen Keitä me ollaan ja mistä me tullaan Toivotetaan tervetulleeksi: Meidän tuleva työvoima Ministeriöiden edustajat Arktisten asioiden asiantuntijat
Lisätiedot1 (3) Liitteet (1 kpl)
1 Sopimus yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnassa 1. Sopijapuolet 1. ky (LSHP) 2. Enontekiön kunta 3. Inarin kunta 4. Kemijärven kaupunki 5. Kittilän
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 7.3.217 1 Sisältö Terveydenedistämisaktiivisuus Lapin maakunnassa
LisätiedotSOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA
LIITE 5A SOPIMUS SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: Jyväskylän yliopisto Pl 35 40014 Jyväskylän yliopisto (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa:
LisätiedotLapin maakuntatilaisuus 23.5.2016
Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotYrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta
Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten
LisätiedotSOPIMUSLUONNOS: PUHDISTAMOLIETTEEN KUIVAUKSEN LAITEHANKINTA. Molemmat Tilaaja ja Toimittaja jäljempänä myös Osapuoli tai Osapuolet
LIITE 7: Sopimusluonnos 0(5) SOPIMUSLUONNOS: PUHDISTAMOLIETTEEN KUIVAUKSEN LAITEHANKINTA 1. Osapuolet ja yhteyshenkilöt Tilaaja: (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa: Toimittaja:
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotHevoskaupan juridiikka
Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava
LisätiedotKuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot
11.9.2017 Kuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot Tunturi-Lapin maaseutulautakunta Muonion kunnan Tunturi-Lapin maaseutulautakunta hoitaa Muonion, Enontekiön ja Kittilän kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisen
Lisätiedot