Eurooppaan. Liettua avaa ovensa. Deimante Silickaite ei epäröinyt äänestää EU-jäsenyyden puolesta. Euroopan komission Suomen edustuston lehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurooppaan. Liettua avaa ovensa. Deimante Silickaite ei epäröinyt äänestää EU-jäsenyyden puolesta. Euroopan komission Suomen edustuston lehti"

Transkriptio

1 Euroopan komission Suomen edustuston lehti Itämeri on öljyn valtatie Ruotsissa on Euroopan kurkien paratiisi Tarvitseeko kuluttaja EU-säädöksiä? 1 Pietarin jätevedet puhtaaksi yhteisvoimin Deimante Silickaite ei epäröinyt äänestää EU-jäsenyyden puolesta Liettua avaa ovensa Eurooppaan

2 p ä ä k i r j o i t u s 2 Suomalaisia vai eurooppalaisia? Toukokuun 9. päivänä vietettiin taas Eurooppa-päivää Suomessa jo yhdeksättä kertaa. Laajentumisen ja EU tulevaisuuden rinnalla päivän teemana oli eurooppalainen identiteetti ja eurooppalaisuus. Mutta voidaanko yleensä puhua mistään eurooppalaisesta identiteetistä kansallistunteen rinnalla? Äkkipäätä tarkasteltuna aika ei ole paras tällaiselle pohdinnalle. Irakin kriisi on jakanut Eurooppaa. Löylyä kiukaalle heittävät amerikkalaiset ystävämme pyrkimällä hajottamaan mannerta vanhaan ja uuteen Eurooppaan. Sisältä päin myös natisee. Rintamalinjoja rakennetaan suurten ja pienten maiden tai ydinten ja reunojen välille. Emme vielä tiedä, mikä on tällaisen jaottelun lopputulos. Vahvojen ylivalta vai tiiviimpi unioni? Asemataistelu vai jäsenmaiden mukautuminen yhdentymisen välttämättömyyteen? EU on kuitenkin valtioliiton ohella myös kansalaisten unioni. Onneksi niin. Kuva eurooppalaisuudesta ja Euroopan tulevaisuudesta voi näyttää kansalaisten näkökulmasta kovastikin erilaiselta. Eurooppa-päivänä liputettiin yhteisellä EU-lipulla. Yhteinen raha, euro, on jo itsestäänselvyys, ja punakantista samannäköistä passia ei tarvita enää EU:n sisärajoilla. Muutakin on saatu aikaan. Kuluttajansuoja yhtenäistyy ja laajenee koko EU:n alueelle. Oikeus asua ja työskennellä sekä saada terveyspalveluja toisessa EU maassa ovat jo itsestään selvä osa jokaisen oikeuksia ja yhteistä identiteettiämme. Jokaisella on äänioikeus asuinpaikkansa paikallisvaaleissa kansalaisuudesta riippumatta. Yritykset toimivat jo koko EU:n sisämarkkinoilla, ja työntekijät tuntevat yrityksen omaksi, vaikka sen alkuperämaa olisikin toisaalla. EU yhteisenä kotialueena on hyvin käytännönläheinen asia Timo Mäkelä Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Espanjan aurinkorantojen eläkeläisille. Tai niille työntekijöille ja opiskelijoille, jotka asuvat uudessa kotimaassa EU:n alueella. Heitä on kasvava joukko. Jo noin miljoona opiskelijaa on opiskellut EU:n Erasmus-ohjelman avulla kotimaansa ulkopuolella. Olisikohan aivan mahdotonta ajatella, että jokainen koulunsa päättänyt ja opiskelija voisi viettää yhden vuoden jossain toisessa EU-maassa? Ymmärrys ja yhteinen identiteetti kasvaisivat kielitaidon ohella kohisten. Rahasta tämä tuskin on kiinni, ehkä poliittisesta tahdosta. Tulevaisuuskonventissa on jo laaja yksimielisyys siitä, että EU-kansalaisten perusoikeudet kirjataan tulevaan perustuslakiin. Konventti on lisäksi ehdottamassa jäsenmaan kansalaisuuden rinnalle EU-kansalaisuutta. Onpa esitetty ajatuksia siitäkin, että kansalaisuus EU:ssa määräytyisi asuinpaikan, ei syntyperän mukaan. Tällöin kansalaisten tasavertaiset oikeudet olisivat taattuja asuinpaikasta riippumatta, kun maahanmuutto lisääntyy. Tämä kaikki ei kuitenkaan tee meistä EU-kansalaisia. Kansallinen kulttuuri, kieli ja historia ovat oleellinen osa identiteettiämme. Kansallisvaltiot ovat useimmille merkittävä asia. Kansat, kielet ja valtioiden rajat ovat paljon enemmän sekaisin Keski-Euroopassa kuin täällä pohjoisessa. EU:n laajentuminen tulee entisestään sekoittamaan tilannetta. Unkarilaisia asuu runsaasti Slovakiassa ja Romaniassa, sloveenien kieli on toinen kieli Itävallan eteläosissa, ja melkein puolet virolaisista ja latvialaista puhuu äidinkielenään venäjää. Tuleva EU onkin yhä enemmän kirjo kansallisuuksia ja kieliä, jossa valtioiden rajat menettävät merkitystään. Yhteinen arvopohja, talous ja tiivistyvät yhteistyön verkostot pitävät valtiot, maakunnat ja kaupungit yhdessä. Tässä kielten ja kulttuurien kokonaisuudessa on yhtä arvokasta olla suomalainen ja eurooppalainen samalla kertaa. Sanotaan, että urheilu jos mikään nostaa kansallistunteet pintaan. Silti Sami Hyypiän Liverpool tai Jari Litmasen Ajax ovat vähän niin kuin kotijoukkueita Euroopan liigoissa. Omia kannustetaan, vaikka seurat ovat kaukaa ja muut pelaajat tulevat ties mistä muualta. Sisältö 3/ Pääkirjoitus 4 Kolumni Teemu Lehtinen 5 Uudet EU-maat perhekuvassa 6 Liettua sanoi kyllä EU:lle 10 Maakunnan ääni Risto Ylitalo 11 Pietarin jätevedet puhdistuvat 14 Itämeren öljylaivat 17 Usko tai älä EU tuhoaa huoltoasemia 18 Nokakkain 22 Näkövammaiset it-töissä

3 Eurooppa kutsuu taas töyhtöpäisiä rokkareita. Leningrad Cowboysit lähtevät kesällä liikkeelle uudella show:llaan. Pääasiassa hauskanpitoon keskittynyt yhtye ottaa kantaa myös huvitusten terveysriskeihin: cowboysien mielestä parhaat harrastukset ovat savuttomia. Sivu Kurjet 27 Pohjois-Karjala toivoo tietokeskusta 28 Leningrad Cowboys kiertää jälleen 30 Asianajotoimisto Snellman on hyvä työpaikka 32 EU:n nuorisoorkesterista potkua uralle 33 Kisa & Visa 34 Storstädning av oljerutterna 33 Tilastot Julkaisija Euroopan komission Suomen edustusto Pohjoisesplanadi 31, 0010 Kelsinki puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Timo Mäkelä Toimitus Unionimedia Oy PL 178, Helsinki Toimitussihteeri Katja Palhus puh. (09) fax (09) ulkoasu Workshop Pälviä Oy Kustantaja Unionimedia Oy Toimitusjohtaja Risto Paananen puh. (09) fax (09) Paino Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO Painettu suomalaiselle WFC- ja Lumiart Silk -paperille. ISSN Edustuston tietopalvelu puh. (09) (ma pe klo ) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköpostilla tai postitse takakannen tilauskortilla toimituksen osoitteella tai puh. (09) , fax (09) Lehti on maksuton. Lehden sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission virallista kantaa.

4 k o l u m n i 4 Eurooppalaista veropolitiikkaa 4 Tänä keväänä maailman tapahtumat ovat jälleen muistuttaneet unionimaiden kansalaisia eurooppalaisen yhteistyön rajoituksista monissa käytännön kysymyksissä. Nykyisten viidentoista jäsenmaankin yhteistyö on usein työlästä, ja lähtökohdiltaan vielä Teemu Lehtinen Toimitusjohtaja Veronmaksajain keskusliitto erilaisempien uusien jäsenten sovittautuminen yhteiseen unionimuottiin on mittava haaste. Ei taida olla muuta järkevää vaihtoehtoa kuin tehdä muotista varsin väljä ja soveltaa jatkossakin pitkälle läheisyysperiaatetta. Unionitasolla järjestetään pääsääntöisesti sellaiset asiat, jotka ovat tarpeen toimivien yhteismarkkinoiden toteutumiseksi. Muu hoituu yleensä parhaiten kussakin jäsenmaassa paikallisista tarpeista lähtien. Verotuksessa tämä tarkoittaa verojen keräämistä pääsääntöisesti kansallisesti. Verotusta toki yhteistuumin harmonisoidaan eli yhtenäistetään silloin kun se perusteltua on. Näin on tehty erityisesti välillisessä verotuksessa, yhtenä esimerkkinä pitkälle yhtenäistetty arvonlisäverojärjestelmämme. Välitön verotus eli tulojen verottaminen on sen sijaan jäänyt ja jää jatkossakin lähes täydellisesti verokilpailun piiriin, kunkin jäsenmaan vapaasti ja itsenäisesti päätettäväksi. Unionitasolta tulee välittömän verotuksen kehittämiseen lähinnä suosituksia. EU:n komissio on viime vuosina puhunut verokevennysten puolesta. Komission laskelmat osoittavat, että verorasituksen keventämisellä on myönteisiä vaikutuksia investointeihin, työllisyyteen ja tuotantoon. Nimenomaan työpanokseen kohdistuvien verojen keventäminen tuottaa parhaan tuloksen. Suomen on joka tapauksessa kevennettävä verotustaan, jos edes nykyiset asemat verokilpailussa halutaan säilyttää. Erityisen tärkeää on alentaa lisätuloihin iskeviä marginaaliveroja. Työn verotuksen alentaminen on toisaalta Suomen kansallisella asialistalla täysin kotimaisistakin syistä. Verokilpailu ei siten pakota meitä mihinkään sellaiseen, joka ei olisi muutoinkin järkevää. Myös yritysten verotuksessa eurooppalainen verokilpailu on tiivistymässä, ja Suomen verotasoa on jatkossa syytä tarkistaa maltillisesti alaspäin, vaikka lähtötilanne ei ole kannaltamme yhtä kehno kuin ansiotulojen verotuksessa. Veropolitiikka on siis jatkossakin pitkälle kansallista. Harmonisointikin tarkoittaa vain verojärjestelmien yhtenäistämistä, ei itse verotuksen siirtämistä unionitasolle. Varsinaisten unioniverojen säätämistä on aina silloin tällöin ehdotettu unionin uudeksi rahoituslähteeksi. Unionin omat verot tulisivat kansallisten verojärjestelmien päälle, joten on syytä epäillä, että ne mutkistaisivat verojärjestelmää ja nostaisivat verotuksen tasoa unionin alueella. Unioni kuitenkin tarvitsee jatkossakin rahaa menojensa katteeksi. Jos suoraan unionille tilitettävät verot eivät tunnu perustelluilta, niin miten unioni sitten tulisi jatkossa rahoittaa? Nykyisin unionin omista rahoituslähteistä tärkein on kunkin jäsenmaan bruttokansantuotteen (BKT) perusteella määräytyvä maksu. Noin puolet unionin menoista katetaan näillä maksuilla. Arvonlisäverotukseen perustuvat maksut tuovat reilun kolmanneksen tuloista. Kuudesosa on tullimaksuja. Tullimaksut on tietysti luontevaa tilittää suoraan unionille, joka on tulliliitto. Muilta osin olisi jatkossa kaikkein yksinkertaisinta siirtyä pelkästään BKTmaksuihin kunkin jäsenmaan maksuosuutta määrättäessä. BKT-maksut huomioivat kenties luontevimmalla tavalla kunkin jäsenmaan maksukyvyn jäsenmaksuja määrättäessä. Tärkeää olisi myös järjestelmän yksinkertaisuus, tehokkuus ja läpinäkyvyys. Vaikka BKT:n mittaaminenkaan ei ole ongelmatonta, olisi tilastopohja kuitenkin kohtalaisen yhtenäinen.

5 Katja Palhus kuva Petri Puromies Nykyisten ja tulevien jäsenmaiden suurlähettiläät kokoontuivat Eurooppa-talolle perhekuvaan. Eturivissä toisena vasemmalta valtiosihteeri Antti Satuli, jolle tilaisuus jäi viimeiseksi julkiseksi esiintymiseksi. Kymmenen uuden jäsenmaan liittymissopimus allekirjoitettiin huhtikuussa Ateenassa Euroopan unionin epävirallisessa huippukokouksessa. Historiallinen hetki jaettiin komission Suomen edustustossa, kun nykyisten ja tulevien unionin jäsenmaiden Suomen suurlähettiläät seurasivat suoraa lähetystä Ateenasta. Puolan suurlähettilään Stanislaw Strebelskin mielestä Eurooppa saa Puolalta sekä hyvin kouluttautunutta nuorta työvoimaa että vanhaa kulttuuria. EU laajenee vappuna 2004 Uutta intoa unioniin Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro liittyvät Euroopan unioniin vappuna Yhteistyö alkoi hiilestä Eurooppalainen yhteistyö on kasvanut nykäyksittäin. Kuusi perustajamaata, Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Luxemburg ja Alankomaat allekirjoittivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaneen Pariisin sopimuksen vuonna Nykyisen EU:n esiaste Euroopan talousyhteisö EEC perustettiin Roomassa 1957 allekirjoitetulla Rooman sopimuksella. Silloin luotiin myös nykyisistä päätöksentekoelimistä komissio ja ministerineuvosto sekä EU-parlamenttia edeltänyt parlamentaarinen yleiskokous. Euroopan unioni on laajentunut neljä kertaa: 1973 liittyivät Tanska, Irlanti ja Britannia 1981 Kreikka 1986 Portugal ja Espanja 1995 Itävalta, Suomi, Ruotsi Meillä on kokemusta myös haasteista, hän viittaa naurahtaen Puolan historiaan, josta ei ristiriitoja puutu. Hyvät naapurisuhteet ovatkin asia, joiden hän toivoo edelleen parantuvan EU: n jäsenenä. Tuore Unkarin suurlähettiläs Gábor Zupkó näkee Euroopan liittymisen mahdollisuutena: On itsestämme kiinni, miten tämän mahdollisuuden käytämme. Taloudessa pieni Unkari voisi ottaa mallia Suomesta tai Irlannista, Zupko toteaa. Unionin yhteinen ulkopolitiikka on unkarilaisesta pienen maan ainoa keino vaikuttaa globaalisti. Espanjan suurlähettiläs FernandoCarderera näkee laajentumisen haasteeksi EU: n työtapojen tehostamisen. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että kaikki EU-maat saavuttavat tietyn taloudellisen tason. Unionin uusien tulokkaiden into ilahduttaa puheenjohtajamaan Kreikan suurlähettiläs Lysander Migliaressis-Phocasta. Käytännön haasteet mietityttävät: Miten pystymme työskentelemään tehokkasti, vaikka meitä on tulevaisuudessa 15 sijasta 25? Huoli ei taida olla turha, siirtymävaiheen aikana kymmenelle uudelle jäsenmaalle kaavaillaan yhteensä 3441 eurovirkaa. Byrokratia tuskin niiden myötä vähenee. Lait ja hallinnon rakenteet kuntoon Tämä laajentuminen muuttaa unionia enemmän kuin mikään aikaisemmista laajentumisista, korosti suurlähettiläs Antti Satuli viimeiseksi jääneessä puheessaan. Hän menehtyi äkillisesti pääsiäisenä. Allekirjoituksen jälkeen tulevat jäsenmaat voivat osallistua nykyisten jäsenvaltioiden tavoin kaikkiin ministerineuvostojen kokouksiin. Maat osallistuvat myös konventin työn pohjalta muutoksista päättävään hallitusten väliseen konferenssiin (HVK). Vaikean prosessin onnistumisesta Satuli kiitti hakijamaiden sisukkuutta ja päättäväisyyttä. Laajentuminen asettaa erityisiä haasteita sisämarkkinoiden toiminnalle sekä unionin päätöksenteolle. Seuraavien, jäsenyyttä edeltävien kuukausien aikana EU seuraa edelleen liittyvien maiden kykyä täyttää niille asetetut velvoitteet yhteisön lainsäädännön omaksumisesta ja hallinnollisten rakenteiden kehittämisestä.

6 Sami Lotila, Vilna Kuvat: Albert Truuväärt Liettua sanoi Sami Lotila, Vilna kuvat Albert Truuväärt 6

7 Tahdon Liettualaiset sanoivat odotetusti Kyllä EU:lle. He eivät kuitenkaan odota, että EU poistaisi hetkessä maan kaikki ongelmat. Nuoret muusikot Eve, Karolis, Vaida ja Arnas ajattelivat kansanäänestyksessä ennen kaikkea tulevia lapsiaan. Ei ollut muuta vaihtoehtoa. Ei Liettua voi jäädä yksin Euroopan ulkopuolelle, Deimante Silickaite vastaa napakasti kysymykseen, miksi hän äänesti Euroopan unioniin liittymisen puolesta. Kansainvälistä lakia opiskeleva Silickaite, 22, istuu EU:n tietopalvelun kirjastossa Vilnan Naugarduko-kadulla. On kulunut kaksi päivää Liettuan EU-kansanäänestyksestä. Työn alla Silickaitella on unionin ja Liettuan välisiä suhteita käsittelevä essee. Ei mikään tule Liettuassa muuttumaan heti saman tien, kun jäsenyys käynnistyy ensi keväänä, mutta kymmenen vuoden periodilla asiat kyllä varmasti muuttuvat paremmiksi, hän arvioi. Saamme lisää EU-rahaa ja investoinnitkin lisääntyvät, liettualaiset tuotteet pääsevät entistä helpommin Euroopan markkinoille. Tärkein seikka ainakin nuorille on kuitenkin vapaa liikkuminen. Itsekin aion lähteä valmistuttuani ulkomaille töihin joksikin aikaa. Tutkimusten mukaan vähintään liettualaista aikoo heti tilaisuuden tullen karistaa kotimaansa tomut jaloistaan ja muuttaa Länsi-Eurooppaan töihin. Se ei ole Liettualle ongelma, että he lähtevät, mutta se on, jos he eivät koskaan palaa takaisin, Silickaite sanoo. Psykologinen vaikutus suurempi Silickaiten tavoin myönteisesti EU:hun suhtautuu liettualaisten suuri enemmistö, kuten on nähtävissä kansanäänestyksen tuloksesta. Peräti 91 prosenttia äänestäneistä jätti kyllä-äänen. Se on paljon enemmän kuin osattiin odottaa. 7 Kymmenen vuoden periodilla jäsenyys varmasti muuttaa asioitaparemmiksi, arvioi kansainvälistä lakia opiskeleva Deimante Silickaite.

8 8 Evelina hioo luistelutaitojaan Akropoliksessa, joka on Baltian suurin ostoskeskus. Liettuan talous on noussut Viron ohi Baltian uudeksi tiikeriksi. Kasvu saattaa tänä vuonna yltää 7 8 prosenttiin. Alkuun alhaiseksi jäänyt äänestysaktiivisuuskin nousi lopulta yli kuudenkymmenen, kun valtio pani peliin kaikki keinonsa ja arvovaltansa. Liettuan koko politiikan, yrityselämän, viihteen ja urheilun kerma valjastettiin EU-propagandan sanansaattajiksi. Jopa yleensä neutraalina pysyttelevä Liettuan katolinen kirkko liputti avoimesti jäsenyyden puolesta. Me äänestimme tulevien lastemme vuoksi, kuten muutkin meidän ikäisemme. Emme tunne ketään, joka olisi ollut EU:ta vastaan, selittävät puistossa Vilnan vanhassa kaupungissa musisoivat opiskelijat Eve, Karolis, Vaida ja Arnas. Joskus tulevaisuudessa lapsemme saavat halutessaan opiskella ja elää muuallakin kuin Liettuassa. Me olemme ulkomaille muuttamiseen kenties jo vähän liian vanhoja. Nämäkään nuoret eivät usko, että Liettuassa mikään muuttuu heti ensi vuonna, kun jäsenyys astuu voimaan. Muutokset tulevat hiljalleen. Ongelmia Liettuassa on heidän mielestään tarpeeksi, enemmän kuin riittävästi. Päällimmäisiä niistä ovat matala elintaso sekä yhteiskunnan liiallinen aggressiivisuus ja eriarvoisuus. Voi olla, että EU:lla on Liettualle suurempi psykologinen kuin käytännön vaikutus. Nyt ehkä lopultakin uskomme olevamme eurooppalaisia ja alamme käyttäytyä asiaan kuuluvalla arvokkuudella, Eve sanoo, ehkä puolileikillään. Investoijat luottavat unioniin Se, että Liettuan pääkaupunki Vilna on tämän kevään aikana muuttunut suureksi rakennustyömaaksi, on paljolti Euroopan unionin ja siihen sidoksissa olevien länsieurooppalaisten instituutioiden ansiota. Kaupunkikuva on täynnä nostokurkia ja rakennustyökoneita. Uusia hotelleja, ostoskeskuksia, asuinrakennuksia sekä ravintoloita ja kahviloita nousee kuin sieniä sateella, ja vanhoja kunnostetaan. Tiet saavat uuden päällysteen, puistot uudet nurmen. Vielä reilu vuosi sitten Liettuan taloudesta oli veto poissa, nyt se on noussut Viron ohi Baltian uudeksi tiikeriksi, joka saattaa tänä vuonna yltää 7 8 prosentin

9 Liettuan pääkaupunki Vilna on tämän kevään aikana muuttunut suureksi rakennustyömaaksi, paljolti Euroopan unionin ja siihen sidoksissa olevien länsieurooppalaisten instituutioiden ansiosta. Mielenosoittajat vaativat palkkasaataviaan singaporelaiselta sijoittajalta, jonka tehdas teki konkurssin. Gennadi Mihnavitsaj ja Georgi Iljin tarjoilevat makeita herkkuja Gedimino-kadun kahvilassa. 9 talouskasvuun. Rahoitusta Liettua on kuitannut jo pitkään suoraan EU:n kassasta liittymistä edeltävänä Phare-rahana, kymmeniä miljoonia euroja joka vuosi. Merkittävämpää roolia maan jälleenrakentamisessa näyttelevät kuitenkin EU:n toimia ja sen vaikutuksia tarkkaan seuraavat ulkomaiset investoijat. Vasta tämän vuosituhannen puolella länsieurooppalainen yrityselämä on alkanut täysin luottaa Liettuaan ja sen EU-harmonisoituihin lakeihin. Samaan aikaan Liettuasta ovat poistuneet viimeisetkin poliittiset esteet valtionyritysten yksityistämisten loppuunviemiselle. Muun muassa pankkisektori on jo lähes täysin länsieurooppalaisessa omistuksessa, mikä on tuonut mukanaan eurooppalaisen yrityskulttuurin ja terveen kilpailun. Asiakkaille tämä merkitsee aiempaa alhaisempia lainaprosentteja. Euroopan jälleenrakennuspankin Vilnan-toimiston johtaja Matti Hyyrynen kertoo, miten jälleenrakennuspankki jatkuvasti etsii Liettuasta uusia sijoituskohteita. Ongelmana on kuitenkin se, etteivät etenkään ne tahot, jotka tukea ja luototusta eniten tarvitsevat, osaa sitä etsiä. Hän mainitsee esimerkkinä kunnat. Toki on muistettava, ettei kansalaisten oma talous kasva Liettuassakaan samalla vauhdilla kuin kansantalous. Keskipalkka on alle 400 euroa kuukaudessa. Matalan kustannustason lisäksi investoijia miellyttää Liettuassa sekin, miten ammattiyhdistysliike on pysynyt hajanaisena ja heikkona. Muun muassa Ikea siirsi jo tuotantonsa Virosta Liettuaan. Käy kuten Irlannille Ainakin pääkaupungissa Vilnassa on vaikea löytää ihmistä, joka myöntäsi äänestäneensä EU:n ulkopuolelle jättäytymisen puolesta. EU:ta kannattavat hekin, jotka eivät Liettuan valtiojohtoa ja uutta eliittiä arvosta. Suurinta EU-kielteisyys oli Liettuan maatalousvaltaisissa itä- ja kaakkoisosissa, joissa asuu venäläis- ja puolalais- ja muun muassa armenialaisvähemmistöjä. Heidän integroimisessaan yhteiskuntaan Liettualla on vielä paljon tehtävää. Vilnassa Didzioji-kadulla vastaan kävelevä, jo eläkkeellä oleva arkkitehti Silvestras Srabanskas, 71, moittii nyky-liettuaa kovin sanoin, mutta jatkaa samaan hengenvetoon antaneensa kyllä-äänen. Neuvostoliiton aikaan oli poliitikoilla kaikesta huolimatta idealismia, nyt korruptio ja väärinkäytökset rehottavat. Uskon kuitenkin, että EU nostaa Liettuan elintasoa. Ei heti, mutta ajan kanssa. Liettualle tulee tapahtumaan sama mikä tapahtui Irlannille ja Portugalille. Saadaan uusia ajatuksia, uutta rahaa ja uusia työpaikkoja. Liettualla on edessään valoisa tulevaisuus.

10 m a a k u n n a n ä ä n i Suomen EU-jäsenyys puolestaan merkitsi radikaalia muutosta. Alkoholilainsäädäntömme uudistui, markkinointi, mainonta ja myynti vapautuivat, kilpailu alkoi todella toimia. Tämä kaikki oli alalle hyväksi. Markkinoita alettiin etsiä rajojen ulkopuolelta. Olvi aloitti ennakkoluulottoman laajentumisen ostamalla panimoita kaikista Baltian maista. Niiden EU-jäsenyyshankkeet ovat jo nyt pienentäneet maariskiä. Panimoteollisuutta huolettavatkin tällä hetkellä eniten kotoisen alkoholilainsäädännön sopeutuksessa olevat pulmat. EU-maiden enemmistön valmiuteen muuttaa oluen ja viinien verotusta meikäläiseen suuntaan on turha luottaa. Oman verotuskäytäntömme muutosta on pakko jatkaa. 10 Kyllä piti liittyä Risto Ylitalo Päätoimittaja Iisalmen Sanomat Iisalmelaisen Genelec Oy:n toimitusjohtajan Ilpo Martikaisen kiteytys kahdeksasta EU-vuodesta on ytimekäs ja selvä. Maailmanlaajuisesti tunnettuja ja arvostettuja aktiivikaiuttimia valmistavalle yritykselle Suomen EU-jäsenyys on ollut suuri helpotus. Genelec vie huippukaiuttimiaan ympäri maailmaa ja menestyi EU:n markkinoillakin toki jo ennen vuotta Nykyisin puolet tuotannostaan unioniin vievän yrityksen kannalta suurin EU-jäsenyyden aiheuttama muutos onkin ollut käytännön hoidon asioiden ja rahaliikenteen helpottuminen. Vieremäläisen metsätraktoreita valmistavan Ponsse Oyj:n kokemukset ovat hyvin samanlaisia. Tavaran liikkuminen molempiin suuntiin on vapaampaa. Rahoitus on helpottunut, kun valuuttariskeistä ei emu-alueella enää tarvitse kantaa huolta. Toiveena olisikin, että yhteisvaluutan käyttö unionissa laajenisi. EU-byrokratia ei Ponssea ja Geneleciä juurikaan ole kiusannut. Päinvastoin esimerkiksi yhteiset turvallisuusnormit on koettu myönteisiksi. Ainoalle merkittävälle kotimaisessa omistuksessa olevalle panimolle, iisalmelaiselle Olvi Oyj:lle kuten koko panimoteollisuudelle Maito-Suomen sydämessä, Ylä-Savossa maatalouden rakennemuutos on ollut odotetun raju. Karjatilat ovat vähentyneet 4 prosentin vuosivauhtia. Maitotilan keskimääräinen lehmäluku on samanaikaisesti noussut kahdestatoista kahdeksaantoista ja rohkeimmat tulevaisuuteen uskovat viljelijät ovat jo rakentaneet ensimmäiset sadan lehmän suurnavetat. Meijereitä on jäljellä enää yksi, mutta Valion Lapinlahden yksikkö onkin sitten Seinäjoen yksikön rinnalla Suomen suurin. Maitoa tuotetaan ja jalostetaan edelleen vähintäänkin entinen määrä. Koko ketjusta vielä elantonsa saavien määrä on pudonnut roimasti, mutta toimeentulo on kaikesta myllerryksestä huolimatta kuitenkin kehittynyt kohtalaisesti. Vastaako tämä päivän kuva niitä visioita, joita tuli maalatuksi 1990-luvun alussa? Rehellisesti on myönnettävä, että synkempiä näkymiä tuli hahmotelluksi, vaikka EU-jäsenyyttä kannatinkin. Genelecin, Ponssen, Olvin ja Lapinlahden maidonjalostuksen esimerkit osoittavat, että EU:n periferiassakin syntyy ja jatkuu menestystarinoita. Avainasemassa ovat edelleen rohkeat ja kaukonäköiset yrittäjät sekä hyvin johdetut yritykset, joilla on osaava ja motivoitunut henkilökunta. He ratkaisevat maakuntien tulevan menestyksen. Tuhannen euron kysymys vain kuuluu, miten saisimme lisää näitä onnistujia?

11 Jussi Konttinen, Pietari Kuvat: Sergei Gratshov Pietari on kaupunki, jossa vesi on läsnä kaikkialla. Pohjoisen Venetsia rakennettiin soiselle suistomaalle. Neva ja siihen yhtyvät lukuisat kanavat luovat kaupungin kasvot. Asialla 11 on kuitenkin kääntöpuolensakin. Pietarin rannat ovat uima-kelvottomia, ja Pietarin jätevedet puhtaaksi yhteisvoimin vesijohtoveden juomista ei suositella edes keitettynä. Puhdistamourakka tuo pohjoiseen ulottuvuuteen konkreettista sisältöä 4,7 miljoonan asukkaan kaupunki on myös Suomenlahden suurin saastuttaja. Kaupunki tuottaa jätevettä ennätysmäiset kolme miljoonaa kuutiometriä vuorokaudessa. Metropolin jätevedet menivät puhdistamattomina Suomenlahteen aina vuoteen 1978 saakka. Neuvostoaikana valmistuivat jättimäiset Pohjoinen ja Keskinen jätevedenpuhdistamo, joilla vedet saatiin 75- prosenttisesti puhdistuksen piiriin. Kompastuskiveksi muodostuivat kuitenkin kaupungin lounaispuolelle nousseet suuret lähiöt. Niiden jätevesiongelman ratkaisemiseksi Leningradissa aloitettiin Lounaisen jätevedenpuhdistamon rakennustyöt vuonna 1987, mutta urakka keskeytyi Neuvostoliiton kuolinkouristuksiin Ajatusta lounaisesta puhdistamosta ei kuitenkaan hylätty. Asiasta kiinnostuivat Itämeren rantavaltiot Suomi ja Ruotsi, eurooppalaiset rahoittajapankit sekä EU. Itämeren puhtaus koettiin yhteiseksi asiaksi. Monien byrokraattisten vaikeuksien ja takapakkien jälkeen rahoituspaketti saatiin kasaan joulukuussa 2002, vain vähän ennen kuin projektia uhannut Suomen ja Venäjän uusi verosopimus astui voimaan. Kova vääntö päättyi onnellisesti. 21. maaliskuuta Pietarin kuvernööri Vladimir Jakovlev ja rahoittajatahojen edustajat muurasivat Lounaisen puhdistamon peruskiven. Jos rakennustyöt etenevät joutuisasti, Etelä-Pietarin vesiä päästään puhdistamaan jo Lietteenpolttoon 24 miljoonaa euroa Euroopan unioni on mukana Pietarin jätevedenpuhdistuksessa monin tavoin. Tacis-ohjelma kustantaa Lounaiseen puhdistamoon tulevan 24 miljoonan euron lietteenpolttolaitoksen. Vedenpuhdistus on myös tuonut kaivattua konkreettista sisältöä unionin pohjoiseen ulottuvuuteen. Pohjoisen ulottuvuuden rahasto on lahjoittanut Lounaisen puhdistamon rakentamiseen 5,8 miljoonaa euroa. Yhteensä 128 miljoonan euron puhdistamoa rahoitetaan lisäksi Suomen ja Ruotsin lahjoituksin sekä Pohjoismaiden investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin luotoin.

12 Pietarin Keskinen puhdistamo sijaitsee Belyi-Saarella. Keskellä on puhdasta vettä. Jätevettä virtaa putkista puhdistamon altaaseen. Pietarilaiset käyttävät vuorokaudessa vettä yli kaksinkertaisen määrän esimerkiksi suomalaisiin tai virolaisiin verrattuna. suoria putkia on noin 220. Niitä ei valvota millään tavalla, mutta arvioimme päästöiksi kuutiota vuorokaudessa. Probirski vakuuttaa, että myös vapaamatkustajat saatetaan viemäriverkoston piiriin. Takarajaksi on asetettu vuosi Tehtaille on halvempaa laskea jätevedet vesistöihin kuin viemäreihin. Pohjoisen ulottuvuuden rahasto on lisäksi lähdössä mukaan Pietarin Pohjoisen jätevedenpuhdistamon lietteenpolttolaitoksen rakentamiseen kuudella miljoonalla eurolla. Euroopan investointipankilla on kiinnostusta osallistua Pietarin jätevedenpuhdistuksen lainoittamiseen. rivettä menee puhdistamattomana Suomenlahteen. Lounainen puhdistamo nostaa puhdistusasteen 75:stä 87:ään prosenttiin. Kokonaan se ei jätevesiongelmaa ratkaise, Probirski muistuttaa. Yhtä merkittävä hanke on kokoojatunnelin rakentaminen Pohjoiseen puhdistamoon. Tunnelia on tehty jo vuodesta 1986, mutta töiden saattamiseksi päätökseen tarvittaisiin vielä suuria summia. Kustannusarvio on 130 miljoonaa euroa. Pohjoinen kokoojatunneli keräisi sekin noin 12 prosenttia jätevesistä. Tällöin viemärivesien puhdistusaste nousisi 99 prosenttiin. Tämäkään ei silti riitä. Pietarissa on edelleen iso joukko teollisuuslaitoksia, jotka eivät laske jätevesiään viemäriverkostoon, vaan omilla putkillaan Nevaan tai Suomenlahteen. Heille on edullisempaa laskea jätevedet vesistöihin kuin viemäriin. Tällaisia Fosforia kertyy edelleen liikaa Belyin saarella Pietarin sataman vieressä sijaitseva Keskinen puhdistamo on valtava laitos: se käsittelee vuorokaudessa 1,5 miljoonaa kuutiometriä vettä. Ranskan lainalla rakennettu, vuonna 1997 valmistunut lietteenpolttolaitos toimii omalla energiallaan. Probirskin mukaan nykyiset puhdistamot pääsevät jo lähelle Helsinki-komission asettamia typen ja fosforin suositusarvoja. Suomen ympäristökeskuksen esittämien arvioiden mukaan Suomenlahden fosforikuormaa voisi kuitenkin vähentää 16 prosentilla tehostamalla fosforinpoistoa Pietarin nykyisillä puhdistamoilla. Se näkyisi sinilevien määrässä. Parhaiten fosforin poisto onnistuisi kemiallisen saostuksen avulla. Nykyisellään Pietarin jätevedet käsitellään vain mekaanisesti ja biologisesti. Andrei Mjagei työskentelee pohjoisen sakanpolttolaitoksen vuoropäällikkönä. Ongelma helpottuu mutta ei poistu Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin varapääjohtaja Mihail Probirski iloitsee vahvasta kansainvälisestä panoksesta puhtaisiin vesiin. Valmistuttuaan Lounainen puhdistamo käsittelee kuutiometriä vettä vuorokaudessa. Se on 12 prosenttia kaikesta käyttämästämme vedestä, hän sanoo. Joka päivä kuutiometriä viemä- Neva ja sen lukuisat kanavat ovat tärkeä osa Pietarin kaupunkikuvaa. Pietarin rannat ovat kuitenkin uimakelvottomia, eikä vesijohtovettä voi juoda edes keitettynä.

13 Vettä tuhlataan Venäjällä surutta Pitemmällä tähtäimellä Pietarin jätevesiongelma vaatii myös vedenkulutuksen vähenemistä. 90-luvun alun huippuvuosien 3,3 miljoonasta kuutiometristä päivässä on jo päästy 2,5 miljoonaan. Silti nykyinen litran vuorokausikulutus asukasta kohden on ennätystasoa. Esimerkiksi Suomessa ja Virossa kulutus jää alle 200 litran vuorokaudessa. Tuhlausta edistävät halpa hinta ja laskutustapa. Mittarit ovat vielä harvassa. Niinpä kaikki maksavat vedestä saman tariffin mukaan, 79 ruplaa (2,30 euroa) kuukaudessa. Tavoitteena on asentaa kaikkiin asuntoihin mittarit. Nyt yksi säästää vettä, kun toinen tuhlaa, Probirski sanoo. Vesi on todella halpaa. Yksityistaloudet maksavat neljä ruplaa (11 senttiä) ja teollisuus kuusi ruplaa (17 senttiä) kuutiolta. Hinta kattaa Probirskin mukaan vain 15 prosenttia kustannuksista. Silti hän ei ole nopeiden korotusten kannattaja. Baltian maissa harjoitettu sokkiterapia ei sovi meille. Kansamme on hurjaa, hän naurahtaa. Esimerkiksi Tallinnassa vesi on kallista, ja sitä kulutetaan vain litraa vuorokaudessa asukasta kohden. Probirski näkee tässä ongelmia. Isot putket sakkautuvat, jos niissä kulkee vähän vettä. Uimaretki on karmea kokemus Pietarilaiset eivät näe jätevetensä vaikutuksia, sillä Neva on vähäravinteinen Suomenlahteen verrattuna. Lounaisen puhdistamon piiriin tulevalla alueella asuva saksan kielen opettaja Dina Dutshenko kuulee puhdistamohankkeesta toimittajalta ensimmäistä kertaa. Puhdistamon tarpeen hän kuitenkin ymmärtää ehkä paremmin kuin keskivertopietarilainen. Dutshenko on muuttanut Pietariin Siperiasta, kirkkaan Baikal-järven rannoilta. Uiminen Suomenlahdessa oli karmea kokemus. Vesi on harmaata, ja periaatteessa siinä ei saisikaan uida. Hän kertoo järkyttyneenä myös näkemästään Nevaan laskevasta purosta, jonka vesi oli violettia. Juomavetensä Dutshenko suodattaa ja keittää. Pietarin vesijohtovettä vaivaavat bakteerit ja loiset. Pelkkä keittäminen ei auta, sillä ruosteisen putkiston takia vedessä on myös paljon rautaa. Korjaamme vesi- ja viemärijohtoja, mutta kauheimmassa kunnossa ovat talojen putkistot, jotka kuuluvat kaupungin vastuulle, Mihail Probirski sanoo. Pelkästään viemäriputkia Pietarissa on 6000 kilometriä. Luotettava yhteistyökumppani Vodokanal on rankattu Pietarin kymmenen parhaan teollisuuslaitoksen joukkoon. Se on voittanut Venäjän parhaan vesilaitoksen palkinnon neljästi viiden viime vuoden aikana. Pohjoismaiset ja eurooppalaiset tahot ovat oppineet arvostamaan Vodokanalia viranomaisia luotettavampana yhteistyökumppanina. Puhdistamot ovat kalliita, epäkaupallisia hankkeita, jotka eivät maksa itseään takaisin hetkessä. Yritämme kuitenkin olla kannattavia. Ymmärrämmehän, että luotot on maksettava myös takaisin, Mihail Probirski hymyilee. 13

14 Ismo Tuormaa kuvat Mauri Ratilainen 14 Itämeren liikenneturvallisuus paranee vihdoin Suursiivous öljyn m Prestige-tankkerin uppoamisesta ja muista suurista öljyhavereista voi tulla lopulta onnenpotku Itämerelle. Vuosia jahkaillut ratkaisut meriturvallisuuden parantamisesta etenevät sekä EU:ssa että Itämeren rantavaltioissa nyt nopeasti. Viimeinen hetki on tosin jo mennyt. Itämerestä on tullut öljyn moottorie maailmanmarkkinoille. Nykyaikaisen öljytankkerin koko on tavalliselle ihmiselle lähes käsittämätön. Lähes 300-metriset hirviöt syövät sisuksiinsa yli tonnia öljyä kertalastina. Jos tällaiseen tankkeriin osuu Suomenlahdella esimerkiksi Tallinnaan matkustava laiva, voi öljypäästö helposti olla ainakin tonnia, kahden lastitankin sisältö. Lukua voi verrata vaikkapa suuret otsikot 1980-luvun lopulla Porvoon edustalle aiheuttaneen, karille ajaneen venäläistankkerin yli 50 kertaa pienempään öljypäästöön, 570 tonnia. Siinäkin Suomella riitti siivoamista kuukausien ajaksi. Jos mereen pääsee tonnia öljyä, se leviää ensimmäisen päivän aikana jo 20 neliökilometrin laajuiselle alueelle, Suomen

15 Venäläinen öljytankkeri Yevgeniy Titov oli helmikuussa vaikeuksissa Suomenlahden jäissä kansainvälisillä vesillä. Taustalla on saksalainen rahtialus Bremer Saturn, johon tankkeri törmäsi kaksi kertaa. Usein unohtuvat myös meren pohjaan vajonneiden öljylauttojen haitat. Tahmainen ja myrkyllinen öljy saattaa kuitenkin hävittää pohjaeläimistöä ja kalojen kutualueita laajasti. moottoritiellä ympäristökeskuksen yli-insinööri Kalervo Jolma sanoo. Öljy liikuttaa Itämerta Suuronnettomuuden vaara ei valitettavasti ole vain teoreettinen. Riski perustuu mm. Itämeren vaikeisiin sääoloihin, kapeisiin ja mataliin väyliin, sekalaiseen ja osin heikkokuntoiseen kuljetuskalustoon sekä Itämeren eri rantavaltioiden kovasti vaihtelevaan kykyyn ohjata laivoja turvallisesti perille asti. Riski on tietysti myös suhteessa öljykuljetusten määrään, joka ei ainakaan anna aihetta huolettomuuteen. Suomenlahden öljykuljetusten kasvu näyttää numeroina tältä. Ennusteita vinssataan lähes kuukausittain ylöspäin miljoonaa tonnia miljoonaa tonnia miljoonaa tonnia miljoonaa tonnia? miljoonaa tonnia? Ja nämä ovat vain öljykuljetukset. Muukin liikenne kasvaa, Suomen WWF:n Itämeriasiantuntija Anita Mäkinen muistuttaa. Miten Itämerestä esimerkiksi kaavitaan pois sinne levinnyt lannoite- tai kemikaalilasti? Suomen sirpaleinen ja pitkä rantaviiva tuhansine saarineen olisi öljyonnettomuuksissa erityisessä vaarassa. Siivoaminen merellä on vaivalloista, rannoilta lähes toivotonta. EU-parlamentti päätösten edessä Viime aikoina Itämeren rantavaltiot, Euroopan unioni ja kansalaisjärjestöt ovat havahtuneet lisääntyneiden öljykuljetusten aiheuttamaan vaaraan. Euroopan unionin liikenneministerineuvosto teki tämän vuoden maaliskuussa kansalaisjärjestöjen vaatiman esityksen, jonka mukaan yksirunkoisten alusten liikennöintikieltoa EU:n aluevesillä ja satamissa aikaistettaisiin keskimäärin viidellä vuodella. Viimeistenkin yksirunkoisten alusten pitäisi olla poissa EU:n vesiltä viimeistään vuoteen 2010 mennessä. Tätäkin merkittävämpää voi olla esitykseen sisältyvä, parlamentin antaman asetuksen jälkeen välittömästi voimaan astuva raskaiden öljyjen kuljetuskielto yksirunkoisille aluksille. Esityksen taustalla ovat karvaat kokemukset mm. Erika- ja Prestige-alusten aiheuttamista tuoreista öljytuhoista. Parlamentin käsittelyyn tulleen esityksen kolmas osa koskee toistaiseksi käytössä olevien 1-runkoisten alusten katsastusohjelman tiukentamista ja nopeuttamista. Monet EU:n jäsenvaltiot ajavat vastaavia uudistuksia läpi myös kansainvälisessä merenkulujärjestössä IMO:ssa, joten esityksellä voi olla EU:n merialueita laajempiakin vaikutuksia. Myös jähmeänä ja virkavaltaisena pidetty Itämeren suojelukomissio Helcom liikahti hieman keväisessä kokouksessaan ja kehitteli alueellisen yhteistyön parantamista Itämeren alueella erityisesti talvimerenkulun turvallisuuden lisäämiseksi. VTMIS lopettaa kuurupiilon Suomenlahdella Toinen itämeren meriturvallisuusslangin uusista avainsanoista onkin Suomen, Viron ja Venäjän yhteinen VTMIS, joka tarkoittaa laivojen pakollisen ilmoittautumisen, hyväksyttävien reittien, navigoinnin ja ajokaistojen järjestämistä Suomenlahdella. Ajokaistat otetaan käyttöön jo tämän 15

16 16 Venäläisille Itämeri on Tsetsenian reittiä turvallisempi öljynkuljetusvaihtoehto Siperian öljyn saamiseksi maailmalle. Tänä ja ensi kesänä Itämerellä voimaan astuvat monet uudet määräykset ovat keino vähentää lisääntyneiden öljykuljetusten riskiä. vuoden kesäkuun alussa ja pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä astuu voimaan ensi vuoden heinäkuun alusta. Viime talvena nähty laivojen kuuropiiloleikki Suomenlahdella turvattomilla aluksilla voikin olla pian historiaa. VTMIS onkin suuri edistysaskel. Suomalaiset ovat olleet asiasta erityisen iloisia siksi, että näin Venäjä näyttää lopullisesti tulleen mukaan parantamaan Suomenlahden meriturvallisuutta. Kyynisimmät tosin muistuttavat Suomen ja Venäjän rajan rekkaongelmista. Niissäkin ovat voimassa kansainväliset sopimukset, jotka tosin eivät tositilanteessa pädekään. PSSA tukee muita päätöksiä Kolmas Itämeren meriturvallisuuden taikasanalyhenteistä on PSSA eli erityisen herkän merialueen statuksen myöntäminen koko Itämeren alueelle. Monien hämmästykseksi tämäkin hanke liikahti tuntuvasti eteenpäin Itämeren suojelukomission Helcomin huhtikuisen valtuuskuntien työryhmäkokouksen aikana Berliinissä. Hanke etenee Helcomin kesäkuun ministerikokoukseen Bremenissä, jonka jälkeen Itämeren maat voivat tehdä Kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMO:lle esityksen PSSA-statuksen myöntämisestä koko Itämeren alueelle. Ennuste hankkeen läpimenolle on hyvä. Liikenneministeriön hallitussihteeri Jaana Heikkisen mukaan PSSA-status ei merkitse Itämerelle välittömästi välttämättä mitään, vaikka se lisääkin merenkulkijoiden tietoisuutta Itämeren erikoislaatuisuudesta ja luonnonarvoista. PSSA-alueilla voidaan kuitenkin tehdä määräyksiä mm. laivojen navigoinnista, luonnonsuojelualueiden huomioonottamisesta, pakollisesta saattohinauksesta, luotseista ja muista meriturvallisuuden vaikuttavista asioista. PSSA-määräkset vaihtelevat alueittain kuitenkin paljon. PSSA-alueita on koko maailmassa tähän asti viisi: Australian Suuret Valliriutat, Kuuban Sabana-Camagueyn saaristo, Yhdysvaltain Florida Keys, Kolumbian Malpelo Island ja Saksan, Tanskan ja Hollannin yhteinen Vattimeri. Heikkisen mukaan Ranska. Espanja, Portugali, Irlanti ja Iso-Britannia ovat lisäksi hakemassa eräille muille Atlantin rannikon alueille PSSA-stausta. Sielläkin taustalla on huoli uusista öljyturmista. Suomi esimerkki torjuntakalustossa Entä jos öljyä kaikista varotoimista huolimatta läikähtää Itämeren laineille? Suomenlahden parhaat öljynkeräysalukset ovat Halli ja Hylje, joita tukee piakkoin myös öljyntorjuntavalmiudet saava Seili. Kaikkiaan Suomella on 12 öljyntorjuntaalusta sekä kaksi valvontalentokonetta, jotka valvovat alusten laittomia öljypäästöjä. Fortumilla on lisäksi kaksi öljyntorjuntalaitteilla varustettua isoa saattohinaajaa, jotka pystyvät pysäyttämään suurenkin aluksen ja ohjaamaan sitä väylien mutkissa. Saattohinaajat ovat Itämeren ainoat kunnolliset. Suomella on myös ainutlaatuinen Öljysuojarahasto, johon kerätään aluksilta rahaa onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja torjuntatoimia varten. Lisäksi öljyntorjunta lienee saamassa lisärahoitusta sekä jäänmurtajatasoisen öljyntorjunta-aluksen työnsä aloittavan uuden hallituksen myötä. Ennestään Suomella on jo edellisen hallituksen vahvistama Itämeri-ohjelma. Tulevaisuuden haaveissa Suomella on suuren öljyntorjuntakeskuksen perustaminen. Keskukseen keskitettäisiin järeä rantojen suojaus- ja puhdistuskalusto. Tahalliset öljypäästöt yhä suuri ongelma Öljyä pääsee onnettomuuksien lisäksi Itämereen joka vuosi yhteensä kymmeniä tuhansia tonneja tahallisten päästöjen seurauksena. Koko Itämeren alueella öljy- ja pilssivesipäästöjä havaitaan vuosittain ja todellinen määrä lienee moninkertainen. Suomenlahdendella ongelman luultiin ratkeavan, kun Suomi jokin vuosi sitten määräsi pakollisen jäteöljyn käsittelymaksun sen satamiin tuleville laivoille, jätti tämä sitten öljyä tai ei. Yllätys onkin ollut suuri, kun havaittuja öljypäästöjä on Suomen valvonta-alueella yhä enemmän samaan aikaan, kun päästöt Ruotsin aluevesillä näyttävät laskevan. Ilmeisesti päästöjä aiheuttavilla laivoilla on olevinaan niin kiire, etteivät ne ehdi tai viitsi jättää jäteöljyjään satamaan vaan päästävät vanhan tottumuksen mukaan ne yhä mereen, yleensä kansainvälisillemerialueille, Anita Mäkinen arvelee. Mäkisen mukaan Ruotsin aluevesien pienenevät luvut saattavat puolestaan johtua siitä, että Ruotsi on laajentanut aluevesiään ns. talousvyöhykkeellä. Tämä antaa sille mahdollisuuden tarkastaa kaikki lähivesillään haittoja aiheuttavat alukset ja napauttaa niille pikasakot. Ruotsin tiukentunut käytäntö saattaakin nyt koitua Suomen ja Baltian rannikoiden harmiksi. Myös Suomen pitäisi pikimmiten laajentaa merialueitaan talousvyöhykkeellä. En ymmärrä, miksei näin ole jo tapahtunut.

17 Usko tai älä! Risto Paananen EU tuhoaa huoltoasemia Paljon maanteillä liikkuva lukijamme on kiinnittänyt huomiota rakennustöihin, joita on ollut käynnissä monen huoltoaseman pihalla. Vanhoja polttonestesäiliöitä on kaivettu ylös ja korvattu uusilla muovisilla. Lukijan havaintojen mukaan moni huoltoasema on joutunut sulkemaan ovensa, koska muutostöiden kustannukset ovat olleet liian korkeat. Liikkuessani muualla Euroopassa en ole vastaavaan törmännyt. Kaikki joudumme kuitenkin maksamaan nämä säiliöiden ylöskaivamiset. Toimenpide ei lähtenyt todellisesta Suomessa havaitusta tarpeesta vaan EU-direktiivin määräyksestä. Lähdettiinkö täällä taas mallioppilaana toteuttamaan direktiiviä sokeasti, lukija ihmettelee sähköpostiviestissään. Kismittääkö EU:n säiliödirektiivi kovasti huoltoaseman omistajia, toimitusjohtaja Sirpa Kekäläinen Suomen Bensiinikauppiaiden Liitosta? No asia ei ole ihan noin kuten kuvailit. Nämä työt perustuvat Suomen ympäristönsuojelulakiin, jonka nojalla on annettu asiasta Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös. Laki pohjautuu kyllä direktiiviin, mutta direktiivissä ei näistä säiliöistä puhuta mitään. KTM:n määräyksen mukaan bensiinisäiliöiden ja mittarikentän alue on suojattava altaalla vuotojen varalta. Koko huoltamon piha on päällystettävä öljynkestävällä asvaltilla tai päällysteen alle sijoitettavalla muovikalvolla, Kekäläinen selvittää. Alun perin muutostöiden piti olla valmiina vuoden 2002 aikana, mutta KTM antoi jatkoaikaa syyskuun loppuun. Tämä olikin tarpeen, sillä ministeriö antoi viimeiset soveltamisohjeensa vasta aivan vuoden lopulla. Bensiinikauppiaat pelkäsivät aluksi, että jopa 300 asemaa joutuu laittamaan lapun luukulle korkeiden muutoskustannusten vuoksi. Lopettajia oli kuitenkin lopulta vain noin 40, Kekäläinen kertoo. Kysymys ei ole pikkurahasta, sillä muutostyöt maksavat keskimäärin euroa asemaa kohden. Maksajana on öljy-yhtiö tai kauppias riippuen siitä, kuka maa-alueen omistaa. Entä mitä mieltä bensiinikauppiaat ovat muutostöiden tarpeellisuudesta? Totta kai me kannatamme niitä. Meillähän käsitellään vaarallisia aineita, ei maaperää saa tuhota. Harmillista vain, että viranomaisten ohjeet olivat niin huonot. Yhteiskunnan pitäisi kyllä tukea maaperän puhdistamista. Käytetäänhän EU-rahoja moneen muuhunkin tarkoitukseen. Olemme yrittäneet saada tähän rahoitusta mutta emme ole onnistuneet, toimitusjohtaja Kekäläinen kertoo. 17

18 n o k a k k a i n Täysharmonisointi epäilyttää, Pentti Peltoniemi kuvat Pekka Sipola Lisää valtaa kuluttajavalituslautakunnalle 18 EU:ssa törmää ongelmiin, jotka on kauan sitten ratkaistu Suomessa. Astrid Thors (45), oik.kand., varat. Euroopan parlamentin jäsen (ELDR) 1996-(2004) Kansanedustaja (RKP) 2003 (ottaa edustajatoimen vastaan 2004) Toiminut juristina vuodesta 1983: SLC:ssä (ruotsink. maataloustuottajien keskusjärj.), Kuntaliitossa apulaisjohtajana ja kolmen ministerin poliittisena sihteerinä Minkä arvosanan annatte Suomen kuluttajalainsäädännölle suhteessa nykyisten EU-maiden säännöstöön? Thors: Yhdeksän hyvän arvosanan koska EU:ssa törmää ongelmiin, jotka on kauan sitten ratkaistu Suomessa. Erittäin ajankohtainen on kulutusluottodirektiivi, jossa puhutaan osamaksusopimuksista, joista ei Suomessa ole ollut ongelmia vuosiin. Heikkoa Suomessa on, että kuluttajavalituslautakunta voi antaa vain suosituksia, mistä voi aiheutua kuluttajalle ongelmia oikeuksiensa saamisessa esimerkiksi riitatapauksissa. Lisäksi meiltä puuttuu ryhmäkanne. Rahoituspalveluiden vapaaehtoisen lautakunnan saamat yllättävän lukuisat valitukset osoittavat, että tuotteiden ja tavaroiden osalta meillä on kehittynyt kuluttajansuoja. Nyt kuluttajat tarvitsevat parempaa suojaa palvelutuotannon uusissa tuotteissa. Wilska: Suomi ja muut Pohjoismaat ovat olleet kuluttajansuojan mallimaita jo pitkään. Kaikkien nykyisten EU-maiden säännöstöä en luonnollisestikaan tunne, joten arvosanan antaminen on mahdotonta. Suomen lainsäädännön tuntien sille kyllä olen mielelläni antamassa kiitettävän arvosanan.

19 Europarlamentaarikko Astrid Thors ja kuluttaja-asiamies Marita Wilska ovat kuluttajansuojaan perehtyneitä juristeja. Pääosin he ovat yhtä mieltä, mutta kyllä eroakin löytyy. Thors epäilee, että täysharmonisointia tarvitaan, jotta komission eri osastot saavuttaisivat yhteisymmärryksen. Wilska ei puolestaan usko, että kuluttajien luottamus sisämarkkinoihin voisi lisääntyä, mikäli kuluttajansuojaa heikennettäisiin. Suomi on joutunut hyväksymään EU:ssa kuluttajapolitiikan täysharmonisoinnin minimisääntelyn sijaan. Onko oikein, että kansallisella tasolla ei voisi olla EU-tasoa tiukempaa kuluttajalainsäädäntöä? Thors: On totta, että komissio on ryhtynyt ajamaan täysharmonisointia myös muutamassa perinteisen kuluttajapolitiikan asiassa viimeisen vuoden aikana. Tulkitsen, että tällä tavalla on saavutettu yhteisymmärrys komission eri osastojen kesken. Jos yritetään täysharmonisointia aloilla, joissa säätely ei vielä ole kehittynyttä Euroopassa, niin se voi olla ongelmallista. Kaupankäyntikulttuurit ovat niin erilaisia. Huolestuneempi olen tapauksista, joissa vastavuoroisesti tunnustetaan toisen maan lainsäädäntö ilman, että se on harmonisoitu. Uudet periaatteet täysharmonisointi, vastavuoroinen tunnustaminen ja lähtömaa-periaate voivat viedä hyvin paljon päätöksentekovaltaa Suomesta. 19 Wilska: Suomen liittyessä Euroopan unioniin lähtökohtana oli korkean kuluttajansuojatason säilyttäminen. Useimmilla jo annetuilla kuluttajansuojadirektiiveillä on se yhteinen piirre, että ne ovat niin sanottuja minimidirektiivejä, jotka eivät estä jäsenvaltioita tarjoamasta kuluttajilleen parempaa suojaa, kuin vähimmäisdirektiivi edellyttää. Tällä seikalla on ollut varsin tärkeä merkitys suomalaisille, jotka ovat tottuneet omaan korkeaan kuluttajansuojantasoonsa. Kuluttajaa suojelevien säännösten valvontaa on tehostettava. Marita Wilska (57), oik.kand. Luonut uransa kuluttajahallinnossa Toiminut Kuluttajaviraston apulaisjohtajana, johtajana ja vt. ylijohtajana Kuluttaja-asiamies ja Kuluttajaviraston ylijohtaja Kuluttaja-lehden päätoimittaja 1995-

20 Pelkään, että lapsiin kohdistuvan markkinoinnin valvonta voi heiketä täysharmonisoinnissa. 20 Kun jatkossa kuitenkin ollaan etenemässä kohti suurempaa yhdenmukaisuutta on varmistettava, että hyväksyttävät säädökset todella täyttävät korkean kuluttajansuojan vaatimukset. Lainsäädäntöä kehitettäessä ei missään jäsenmaassa tulisi olemassa olevaa suojantasoa laskea, vaan tavoitetasona tulisi olla korkea kuluttajansuoja. Jos suomalaista suojaa jouduttaisiin merkittävästi heikentämään, se ei olisi omiaan herättämään kuluttajissa luottamusta yhteisöä ja sen lainsäädäntöä kohtaan. Vaikuttaako uusien jäsenmaiden tulo täysharmonisoinnin tarpeeseen? Thors: Ei välttämättä mutta vastavuoroisen tunnustamisen osalta se tekee minut epäileväksi, koska EU:n kuluttajasäännöksiä ei ole toteutettu kattavasti kaikissa uusissa hakijamaissa. Korviini on kantautunut, että tulevista jäsenmaista monet ei niin hyvämaineiset piirit ovat jo yrittäneet tarjota palveluksiaan vanhoihin jäsenmaihin. Tarvitaan valppautta, koska ei edes EU-tasoinen kuluttajansuoja ole niissä vielä vakiintunut, eivätkä useimpien uusien jäsenmaiden kuluttajajärjestöt ole vielä kovin voimakkaita. Wilska: Asiaa voidaan tarkastella eri näkökulmista. EU:n kuluttajapoliittisessa strategiassa vuosille on asetettu tavoitteeksi korkeatasoinen ja yhtenäinen kuluttajansuoja ja kuluttajansuojasääntöjen tehokas soveltaminen. Tavarat ja palvelut liikkuvat laajentumisen jälkeen vapaasti entistä laajemmilla markkinoilla. Tulevina vuosina on tärkeä varmistaa, että erilaiset yhteistyöverkostot toimivat tehokkaasti, ja myös kansallisella tasolla tehostetaan valvontaa kuluttajasuojaksi säädettyjen säännösten noudattamiseksi. Mitkä kuluttajapolitiikan osa-alueet heikkenevät tai vahvistuvat täysharmonisoinnin myötä? Thors: Sitä en pysty sanomaan, koska siihen vaikuttaa mille tasolle täysharmonisointi ulottuisi. Suomessa ja Pohjoismaissa on totuttu siihen, että markkinoinnin oikeellisuutta ja erityisesti lapsiin kohdistuvaa markkinointia valvotaan tarkkaan. Pelkään, että juuri lapsiin kohdistuvan markkinoinnin valvonta voisi heiketä täysharmonisoinnissa. Jo nyt on paljon piilomainontaa, koska lapset ovat tärkeä kuluttajaryhmä tänään. Wilska: Jos tarkastelee kuluttajapoliittista strategiaa ja sen tavoitteita, niin ei ainakaan kuluttajansuojan puolella pitäisi EU-tasolla tapahtua heikkenemistä, sillä kaksi kolmesta keskipitkän aikavälin tavoitteesta koskee kuluttajaoikeutta, kuluttajansuojan korkeatasoisuuden ja yhtenäisyyden takaamista sekä tehokasta soveltamista. Toimet kohdistuvat paitsi perinteiseen kuluttajien taloudellisia etuja koskevaan lainsäädäntöön myös rahoituspalveluihin, sähköiseen kauppaan ja yleishyödyllisiin palveluihin. Kolmantena tavoitteena on kuluttajajärjestöjen osallistuminen EU:n politiikkaan. Tämä ainakin kertoo siitä, että kansalaistoiminnan voisi olettaa vahvistuvan. Tärkeää on myös kuluttajanäkökohtien järjestelmällinen sisällyttäminen kaikkiin EU:n politiikan asiaankuuluviin aloihin. Näin voitaisiin vahvistaa kuluttajanäkökulmaa kaikessa päätöksenteossa EU-tasolla. Kaiken kaikkiaan voidaan ajatella, että yhteistyön tarve lisääntyy laajasti monella rintamalla, sekä lainsäädännön kehittämisessä, valvonnassa että myös kuluttajainformaatiossa, kuluttajakasvatuksessa ja kuluttajien toimintamahdollisuuksien parantamisessa yleensä. Sisämarkkinat tarvitsevat toteutuakseen kuluttajien luottamusta, eikä sitä synny, jos kuluttajansuoja heikkenee Ð en siis usko, että EU:lla on varaa tai edes intressiä heikentää kuluttajansuojaa, vaan päinvastoin edistää sitä. Onko joitakin alueita, joissa suomalaisten kannalta olisi tulossa parannusta? Thors: Ehkä kuluttajan asema on parantunut ja paranee telepalveluissa, ja ehkä esimerkiksi matkailussa. Nythän kilpailuvirasto on esimerkiksi puuttunut puhelinoperaattoreiden ylihinnoitteluun.

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Itämeren suojeluongelmien anatomia

Itämeren suojeluongelmien anatomia Suomen Akatemian Itämeriseminaari 4.-5.11.2008 Itämeren suojeluongelmien anatomia Markku Ollikainen Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Teesi 1. Itämeri kärsii yhteisomistuksen tuomista kannustinongelmista

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,

Lisätiedot