Eurooppaan. Liettua avaa ovensa. Deimante Silickaite ei epäröinyt äänestää EU-jäsenyyden puolesta. Euroopan komission Suomen edustuston lehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurooppaan. Liettua avaa ovensa. Deimante Silickaite ei epäröinyt äänestää EU-jäsenyyden puolesta. Euroopan komission Suomen edustuston lehti"

Transkriptio

1 Euroopan komission Suomen edustuston lehti Itämeri on öljyn valtatie Ruotsissa on Euroopan kurkien paratiisi Tarvitseeko kuluttaja EU-säädöksiä? 1 Pietarin jätevedet puhtaaksi yhteisvoimin Deimante Silickaite ei epäröinyt äänestää EU-jäsenyyden puolesta Liettua avaa ovensa Eurooppaan

2 p ä ä k i r j o i t u s 2 Suomalaisia vai eurooppalaisia? Toukokuun 9. päivänä vietettiin taas Eurooppa-päivää Suomessa jo yhdeksättä kertaa. Laajentumisen ja EU tulevaisuuden rinnalla päivän teemana oli eurooppalainen identiteetti ja eurooppalaisuus. Mutta voidaanko yleensä puhua mistään eurooppalaisesta identiteetistä kansallistunteen rinnalla? Äkkipäätä tarkasteltuna aika ei ole paras tällaiselle pohdinnalle. Irakin kriisi on jakanut Eurooppaa. Löylyä kiukaalle heittävät amerikkalaiset ystävämme pyrkimällä hajottamaan mannerta vanhaan ja uuteen Eurooppaan. Sisältä päin myös natisee. Rintamalinjoja rakennetaan suurten ja pienten maiden tai ydinten ja reunojen välille. Emme vielä tiedä, mikä on tällaisen jaottelun lopputulos. Vahvojen ylivalta vai tiiviimpi unioni? Asemataistelu vai jäsenmaiden mukautuminen yhdentymisen välttämättömyyteen? EU on kuitenkin valtioliiton ohella myös kansalaisten unioni. Onneksi niin. Kuva eurooppalaisuudesta ja Euroopan tulevaisuudesta voi näyttää kansalaisten näkökulmasta kovastikin erilaiselta. Eurooppa-päivänä liputettiin yhteisellä EU-lipulla. Yhteinen raha, euro, on jo itsestäänselvyys, ja punakantista samannäköistä passia ei tarvita enää EU:n sisärajoilla. Muutakin on saatu aikaan. Kuluttajansuoja yhtenäistyy ja laajenee koko EU:n alueelle. Oikeus asua ja työskennellä sekä saada terveyspalveluja toisessa EU maassa ovat jo itsestään selvä osa jokaisen oikeuksia ja yhteistä identiteettiämme. Jokaisella on äänioikeus asuinpaikkansa paikallisvaaleissa kansalaisuudesta riippumatta. Yritykset toimivat jo koko EU:n sisämarkkinoilla, ja työntekijät tuntevat yrityksen omaksi, vaikka sen alkuperämaa olisikin toisaalla. EU yhteisenä kotialueena on hyvin käytännönläheinen asia Timo Mäkelä Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Espanjan aurinkorantojen eläkeläisille. Tai niille työntekijöille ja opiskelijoille, jotka asuvat uudessa kotimaassa EU:n alueella. Heitä on kasvava joukko. Jo noin miljoona opiskelijaa on opiskellut EU:n Erasmus-ohjelman avulla kotimaansa ulkopuolella. Olisikohan aivan mahdotonta ajatella, että jokainen koulunsa päättänyt ja opiskelija voisi viettää yhden vuoden jossain toisessa EU-maassa? Ymmärrys ja yhteinen identiteetti kasvaisivat kielitaidon ohella kohisten. Rahasta tämä tuskin on kiinni, ehkä poliittisesta tahdosta. Tulevaisuuskonventissa on jo laaja yksimielisyys siitä, että EU-kansalaisten perusoikeudet kirjataan tulevaan perustuslakiin. Konventti on lisäksi ehdottamassa jäsenmaan kansalaisuuden rinnalle EU-kansalaisuutta. Onpa esitetty ajatuksia siitäkin, että kansalaisuus EU:ssa määräytyisi asuinpaikan, ei syntyperän mukaan. Tällöin kansalaisten tasavertaiset oikeudet olisivat taattuja asuinpaikasta riippumatta, kun maahanmuutto lisääntyy. Tämä kaikki ei kuitenkaan tee meistä EU-kansalaisia. Kansallinen kulttuuri, kieli ja historia ovat oleellinen osa identiteettiämme. Kansallisvaltiot ovat useimmille merkittävä asia. Kansat, kielet ja valtioiden rajat ovat paljon enemmän sekaisin Keski-Euroopassa kuin täällä pohjoisessa. EU:n laajentuminen tulee entisestään sekoittamaan tilannetta. Unkarilaisia asuu runsaasti Slovakiassa ja Romaniassa, sloveenien kieli on toinen kieli Itävallan eteläosissa, ja melkein puolet virolaisista ja latvialaista puhuu äidinkielenään venäjää. Tuleva EU onkin yhä enemmän kirjo kansallisuuksia ja kieliä, jossa valtioiden rajat menettävät merkitystään. Yhteinen arvopohja, talous ja tiivistyvät yhteistyön verkostot pitävät valtiot, maakunnat ja kaupungit yhdessä. Tässä kielten ja kulttuurien kokonaisuudessa on yhtä arvokasta olla suomalainen ja eurooppalainen samalla kertaa. Sanotaan, että urheilu jos mikään nostaa kansallistunteet pintaan. Silti Sami Hyypiän Liverpool tai Jari Litmasen Ajax ovat vähän niin kuin kotijoukkueita Euroopan liigoissa. Omia kannustetaan, vaikka seurat ovat kaukaa ja muut pelaajat tulevat ties mistä muualta. Sisältö 3/ Pääkirjoitus 4 Kolumni Teemu Lehtinen 5 Uudet EU-maat perhekuvassa 6 Liettua sanoi kyllä EU:lle 10 Maakunnan ääni Risto Ylitalo 11 Pietarin jätevedet puhdistuvat 14 Itämeren öljylaivat 17 Usko tai älä EU tuhoaa huoltoasemia 18 Nokakkain 22 Näkövammaiset it-töissä

3 Eurooppa kutsuu taas töyhtöpäisiä rokkareita. Leningrad Cowboysit lähtevät kesällä liikkeelle uudella show:llaan. Pääasiassa hauskanpitoon keskittynyt yhtye ottaa kantaa myös huvitusten terveysriskeihin: cowboysien mielestä parhaat harrastukset ovat savuttomia. Sivu Kurjet 27 Pohjois-Karjala toivoo tietokeskusta 28 Leningrad Cowboys kiertää jälleen 30 Asianajotoimisto Snellman on hyvä työpaikka 32 EU:n nuorisoorkesterista potkua uralle 33 Kisa & Visa 34 Storstädning av oljerutterna 33 Tilastot Julkaisija Euroopan komission Suomen edustusto Pohjoisesplanadi 31, 0010 Kelsinki puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Timo Mäkelä Toimitus Unionimedia Oy PL 178, Helsinki Toimitussihteeri Katja Palhus puh. (09) fax (09) ulkoasu Workshop Pälviä Oy Kustantaja Unionimedia Oy Toimitusjohtaja Risto Paananen puh. (09) fax (09) Paino Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO Painettu suomalaiselle WFC- ja Lumiart Silk -paperille. ISSN Edustuston tietopalvelu puh. (09) (ma pe klo ) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköpostilla tai postitse takakannen tilauskortilla toimituksen osoitteella tai puh. (09) , fax (09) Lehti on maksuton. Lehden sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission virallista kantaa.

4 k o l u m n i 4 Eurooppalaista veropolitiikkaa 4 Tänä keväänä maailman tapahtumat ovat jälleen muistuttaneet unionimaiden kansalaisia eurooppalaisen yhteistyön rajoituksista monissa käytännön kysymyksissä. Nykyisten viidentoista jäsenmaankin yhteistyö on usein työlästä, ja lähtökohdiltaan vielä Teemu Lehtinen Toimitusjohtaja Veronmaksajain keskusliitto erilaisempien uusien jäsenten sovittautuminen yhteiseen unionimuottiin on mittava haaste. Ei taida olla muuta järkevää vaihtoehtoa kuin tehdä muotista varsin väljä ja soveltaa jatkossakin pitkälle läheisyysperiaatetta. Unionitasolla järjestetään pääsääntöisesti sellaiset asiat, jotka ovat tarpeen toimivien yhteismarkkinoiden toteutumiseksi. Muu hoituu yleensä parhaiten kussakin jäsenmaassa paikallisista tarpeista lähtien. Verotuksessa tämä tarkoittaa verojen keräämistä pääsääntöisesti kansallisesti. Verotusta toki yhteistuumin harmonisoidaan eli yhtenäistetään silloin kun se perusteltua on. Näin on tehty erityisesti välillisessä verotuksessa, yhtenä esimerkkinä pitkälle yhtenäistetty arvonlisäverojärjestelmämme. Välitön verotus eli tulojen verottaminen on sen sijaan jäänyt ja jää jatkossakin lähes täydellisesti verokilpailun piiriin, kunkin jäsenmaan vapaasti ja itsenäisesti päätettäväksi. Unionitasolta tulee välittömän verotuksen kehittämiseen lähinnä suosituksia. EU:n komissio on viime vuosina puhunut verokevennysten puolesta. Komission laskelmat osoittavat, että verorasituksen keventämisellä on myönteisiä vaikutuksia investointeihin, työllisyyteen ja tuotantoon. Nimenomaan työpanokseen kohdistuvien verojen keventäminen tuottaa parhaan tuloksen. Suomen on joka tapauksessa kevennettävä verotustaan, jos edes nykyiset asemat verokilpailussa halutaan säilyttää. Erityisen tärkeää on alentaa lisätuloihin iskeviä marginaaliveroja. Työn verotuksen alentaminen on toisaalta Suomen kansallisella asialistalla täysin kotimaisistakin syistä. Verokilpailu ei siten pakota meitä mihinkään sellaiseen, joka ei olisi muutoinkin järkevää. Myös yritysten verotuksessa eurooppalainen verokilpailu on tiivistymässä, ja Suomen verotasoa on jatkossa syytä tarkistaa maltillisesti alaspäin, vaikka lähtötilanne ei ole kannaltamme yhtä kehno kuin ansiotulojen verotuksessa. Veropolitiikka on siis jatkossakin pitkälle kansallista. Harmonisointikin tarkoittaa vain verojärjestelmien yhtenäistämistä, ei itse verotuksen siirtämistä unionitasolle. Varsinaisten unioniverojen säätämistä on aina silloin tällöin ehdotettu unionin uudeksi rahoituslähteeksi. Unionin omat verot tulisivat kansallisten verojärjestelmien päälle, joten on syytä epäillä, että ne mutkistaisivat verojärjestelmää ja nostaisivat verotuksen tasoa unionin alueella. Unioni kuitenkin tarvitsee jatkossakin rahaa menojensa katteeksi. Jos suoraan unionille tilitettävät verot eivät tunnu perustelluilta, niin miten unioni sitten tulisi jatkossa rahoittaa? Nykyisin unionin omista rahoituslähteistä tärkein on kunkin jäsenmaan bruttokansantuotteen (BKT) perusteella määräytyvä maksu. Noin puolet unionin menoista katetaan näillä maksuilla. Arvonlisäverotukseen perustuvat maksut tuovat reilun kolmanneksen tuloista. Kuudesosa on tullimaksuja. Tullimaksut on tietysti luontevaa tilittää suoraan unionille, joka on tulliliitto. Muilta osin olisi jatkossa kaikkein yksinkertaisinta siirtyä pelkästään BKTmaksuihin kunkin jäsenmaan maksuosuutta määrättäessä. BKT-maksut huomioivat kenties luontevimmalla tavalla kunkin jäsenmaan maksukyvyn jäsenmaksuja määrättäessä. Tärkeää olisi myös järjestelmän yksinkertaisuus, tehokkuus ja läpinäkyvyys. Vaikka BKT:n mittaaminenkaan ei ole ongelmatonta, olisi tilastopohja kuitenkin kohtalaisen yhtenäinen.

5 Katja Palhus kuva Petri Puromies Nykyisten ja tulevien jäsenmaiden suurlähettiläät kokoontuivat Eurooppa-talolle perhekuvaan. Eturivissä toisena vasemmalta valtiosihteeri Antti Satuli, jolle tilaisuus jäi viimeiseksi julkiseksi esiintymiseksi. Kymmenen uuden jäsenmaan liittymissopimus allekirjoitettiin huhtikuussa Ateenassa Euroopan unionin epävirallisessa huippukokouksessa. Historiallinen hetki jaettiin komission Suomen edustustossa, kun nykyisten ja tulevien unionin jäsenmaiden Suomen suurlähettiläät seurasivat suoraa lähetystä Ateenasta. Puolan suurlähettilään Stanislaw Strebelskin mielestä Eurooppa saa Puolalta sekä hyvin kouluttautunutta nuorta työvoimaa että vanhaa kulttuuria. EU laajenee vappuna 2004 Uutta intoa unioniin Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro liittyvät Euroopan unioniin vappuna Yhteistyö alkoi hiilestä Eurooppalainen yhteistyö on kasvanut nykäyksittäin. Kuusi perustajamaata, Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Luxemburg ja Alankomaat allekirjoittivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaneen Pariisin sopimuksen vuonna Nykyisen EU:n esiaste Euroopan talousyhteisö EEC perustettiin Roomassa 1957 allekirjoitetulla Rooman sopimuksella. Silloin luotiin myös nykyisistä päätöksentekoelimistä komissio ja ministerineuvosto sekä EU-parlamenttia edeltänyt parlamentaarinen yleiskokous. Euroopan unioni on laajentunut neljä kertaa: 1973 liittyivät Tanska, Irlanti ja Britannia 1981 Kreikka 1986 Portugal ja Espanja 1995 Itävalta, Suomi, Ruotsi Meillä on kokemusta myös haasteista, hän viittaa naurahtaen Puolan historiaan, josta ei ristiriitoja puutu. Hyvät naapurisuhteet ovatkin asia, joiden hän toivoo edelleen parantuvan EU: n jäsenenä. Tuore Unkarin suurlähettiläs Gábor Zupkó näkee Euroopan liittymisen mahdollisuutena: On itsestämme kiinni, miten tämän mahdollisuuden käytämme. Taloudessa pieni Unkari voisi ottaa mallia Suomesta tai Irlannista, Zupko toteaa. Unionin yhteinen ulkopolitiikka on unkarilaisesta pienen maan ainoa keino vaikuttaa globaalisti. Espanjan suurlähettiläs FernandoCarderera näkee laajentumisen haasteeksi EU: n työtapojen tehostamisen. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että kaikki EU-maat saavuttavat tietyn taloudellisen tason. Unionin uusien tulokkaiden into ilahduttaa puheenjohtajamaan Kreikan suurlähettiläs Lysander Migliaressis-Phocasta. Käytännön haasteet mietityttävät: Miten pystymme työskentelemään tehokkasti, vaikka meitä on tulevaisuudessa 15 sijasta 25? Huoli ei taida olla turha, siirtymävaiheen aikana kymmenelle uudelle jäsenmaalle kaavaillaan yhteensä 3441 eurovirkaa. Byrokratia tuskin niiden myötä vähenee. Lait ja hallinnon rakenteet kuntoon Tämä laajentuminen muuttaa unionia enemmän kuin mikään aikaisemmista laajentumisista, korosti suurlähettiläs Antti Satuli viimeiseksi jääneessä puheessaan. Hän menehtyi äkillisesti pääsiäisenä. Allekirjoituksen jälkeen tulevat jäsenmaat voivat osallistua nykyisten jäsenvaltioiden tavoin kaikkiin ministerineuvostojen kokouksiin. Maat osallistuvat myös konventin työn pohjalta muutoksista päättävään hallitusten väliseen konferenssiin (HVK). Vaikean prosessin onnistumisesta Satuli kiitti hakijamaiden sisukkuutta ja päättäväisyyttä. Laajentuminen asettaa erityisiä haasteita sisämarkkinoiden toiminnalle sekä unionin päätöksenteolle. Seuraavien, jäsenyyttä edeltävien kuukausien aikana EU seuraa edelleen liittyvien maiden kykyä täyttää niille asetetut velvoitteet yhteisön lainsäädännön omaksumisesta ja hallinnollisten rakenteiden kehittämisestä.

6 Sami Lotila, Vilna Kuvat: Albert Truuväärt Liettua sanoi Sami Lotila, Vilna kuvat Albert Truuväärt 6

7 Tahdon Liettualaiset sanoivat odotetusti Kyllä EU:lle. He eivät kuitenkaan odota, että EU poistaisi hetkessä maan kaikki ongelmat. Nuoret muusikot Eve, Karolis, Vaida ja Arnas ajattelivat kansanäänestyksessä ennen kaikkea tulevia lapsiaan. Ei ollut muuta vaihtoehtoa. Ei Liettua voi jäädä yksin Euroopan ulkopuolelle, Deimante Silickaite vastaa napakasti kysymykseen, miksi hän äänesti Euroopan unioniin liittymisen puolesta. Kansainvälistä lakia opiskeleva Silickaite, 22, istuu EU:n tietopalvelun kirjastossa Vilnan Naugarduko-kadulla. On kulunut kaksi päivää Liettuan EU-kansanäänestyksestä. Työn alla Silickaitella on unionin ja Liettuan välisiä suhteita käsittelevä essee. Ei mikään tule Liettuassa muuttumaan heti saman tien, kun jäsenyys käynnistyy ensi keväänä, mutta kymmenen vuoden periodilla asiat kyllä varmasti muuttuvat paremmiksi, hän arvioi. Saamme lisää EU-rahaa ja investoinnitkin lisääntyvät, liettualaiset tuotteet pääsevät entistä helpommin Euroopan markkinoille. Tärkein seikka ainakin nuorille on kuitenkin vapaa liikkuminen. Itsekin aion lähteä valmistuttuani ulkomaille töihin joksikin aikaa. Tutkimusten mukaan vähintään liettualaista aikoo heti tilaisuuden tullen karistaa kotimaansa tomut jaloistaan ja muuttaa Länsi-Eurooppaan töihin. Se ei ole Liettualle ongelma, että he lähtevät, mutta se on, jos he eivät koskaan palaa takaisin, Silickaite sanoo. Psykologinen vaikutus suurempi Silickaiten tavoin myönteisesti EU:hun suhtautuu liettualaisten suuri enemmistö, kuten on nähtävissä kansanäänestyksen tuloksesta. Peräti 91 prosenttia äänestäneistä jätti kyllä-äänen. Se on paljon enemmän kuin osattiin odottaa. 7 Kymmenen vuoden periodilla jäsenyys varmasti muuttaa asioitaparemmiksi, arvioi kansainvälistä lakia opiskeleva Deimante Silickaite.

8 8 Evelina hioo luistelutaitojaan Akropoliksessa, joka on Baltian suurin ostoskeskus. Liettuan talous on noussut Viron ohi Baltian uudeksi tiikeriksi. Kasvu saattaa tänä vuonna yltää 7 8 prosenttiin. Alkuun alhaiseksi jäänyt äänestysaktiivisuuskin nousi lopulta yli kuudenkymmenen, kun valtio pani peliin kaikki keinonsa ja arvovaltansa. Liettuan koko politiikan, yrityselämän, viihteen ja urheilun kerma valjastettiin EU-propagandan sanansaattajiksi. Jopa yleensä neutraalina pysyttelevä Liettuan katolinen kirkko liputti avoimesti jäsenyyden puolesta. Me äänestimme tulevien lastemme vuoksi, kuten muutkin meidän ikäisemme. Emme tunne ketään, joka olisi ollut EU:ta vastaan, selittävät puistossa Vilnan vanhassa kaupungissa musisoivat opiskelijat Eve, Karolis, Vaida ja Arnas. Joskus tulevaisuudessa lapsemme saavat halutessaan opiskella ja elää muuallakin kuin Liettuassa. Me olemme ulkomaille muuttamiseen kenties jo vähän liian vanhoja. Nämäkään nuoret eivät usko, että Liettuassa mikään muuttuu heti ensi vuonna, kun jäsenyys astuu voimaan. Muutokset tulevat hiljalleen. Ongelmia Liettuassa on heidän mielestään tarpeeksi, enemmän kuin riittävästi. Päällimmäisiä niistä ovat matala elintaso sekä yhteiskunnan liiallinen aggressiivisuus ja eriarvoisuus. Voi olla, että EU:lla on Liettualle suurempi psykologinen kuin käytännön vaikutus. Nyt ehkä lopultakin uskomme olevamme eurooppalaisia ja alamme käyttäytyä asiaan kuuluvalla arvokkuudella, Eve sanoo, ehkä puolileikillään. Investoijat luottavat unioniin Se, että Liettuan pääkaupunki Vilna on tämän kevään aikana muuttunut suureksi rakennustyömaaksi, on paljolti Euroopan unionin ja siihen sidoksissa olevien länsieurooppalaisten instituutioiden ansiota. Kaupunkikuva on täynnä nostokurkia ja rakennustyökoneita. Uusia hotelleja, ostoskeskuksia, asuinrakennuksia sekä ravintoloita ja kahviloita nousee kuin sieniä sateella, ja vanhoja kunnostetaan. Tiet saavat uuden päällysteen, puistot uudet nurmen. Vielä reilu vuosi sitten Liettuan taloudesta oli veto poissa, nyt se on noussut Viron ohi Baltian uudeksi tiikeriksi, joka saattaa tänä vuonna yltää 7 8 prosentin

9 Liettuan pääkaupunki Vilna on tämän kevään aikana muuttunut suureksi rakennustyömaaksi, paljolti Euroopan unionin ja siihen sidoksissa olevien länsieurooppalaisten instituutioiden ansiosta. Mielenosoittajat vaativat palkkasaataviaan singaporelaiselta sijoittajalta, jonka tehdas teki konkurssin. Gennadi Mihnavitsaj ja Georgi Iljin tarjoilevat makeita herkkuja Gedimino-kadun kahvilassa. 9 talouskasvuun. Rahoitusta Liettua on kuitannut jo pitkään suoraan EU:n kassasta liittymistä edeltävänä Phare-rahana, kymmeniä miljoonia euroja joka vuosi. Merkittävämpää roolia maan jälleenrakentamisessa näyttelevät kuitenkin EU:n toimia ja sen vaikutuksia tarkkaan seuraavat ulkomaiset investoijat. Vasta tämän vuosituhannen puolella länsieurooppalainen yrityselämä on alkanut täysin luottaa Liettuaan ja sen EU-harmonisoituihin lakeihin. Samaan aikaan Liettuasta ovat poistuneet viimeisetkin poliittiset esteet valtionyritysten yksityistämisten loppuunviemiselle. Muun muassa pankkisektori on jo lähes täysin länsieurooppalaisessa omistuksessa, mikä on tuonut mukanaan eurooppalaisen yrityskulttuurin ja terveen kilpailun. Asiakkaille tämä merkitsee aiempaa alhaisempia lainaprosentteja. Euroopan jälleenrakennuspankin Vilnan-toimiston johtaja Matti Hyyrynen kertoo, miten jälleenrakennuspankki jatkuvasti etsii Liettuasta uusia sijoituskohteita. Ongelmana on kuitenkin se, etteivät etenkään ne tahot, jotka tukea ja luototusta eniten tarvitsevat, osaa sitä etsiä. Hän mainitsee esimerkkinä kunnat. Toki on muistettava, ettei kansalaisten oma talous kasva Liettuassakaan samalla vauhdilla kuin kansantalous. Keskipalkka on alle 400 euroa kuukaudessa. Matalan kustannustason lisäksi investoijia miellyttää Liettuassa sekin, miten ammattiyhdistysliike on pysynyt hajanaisena ja heikkona. Muun muassa Ikea siirsi jo tuotantonsa Virosta Liettuaan. Käy kuten Irlannille Ainakin pääkaupungissa Vilnassa on vaikea löytää ihmistä, joka myöntäsi äänestäneensä EU:n ulkopuolelle jättäytymisen puolesta. EU:ta kannattavat hekin, jotka eivät Liettuan valtiojohtoa ja uutta eliittiä arvosta. Suurinta EU-kielteisyys oli Liettuan maatalousvaltaisissa itä- ja kaakkoisosissa, joissa asuu venäläis- ja puolalais- ja muun muassa armenialaisvähemmistöjä. Heidän integroimisessaan yhteiskuntaan Liettualla on vielä paljon tehtävää. Vilnassa Didzioji-kadulla vastaan kävelevä, jo eläkkeellä oleva arkkitehti Silvestras Srabanskas, 71, moittii nyky-liettuaa kovin sanoin, mutta jatkaa samaan hengenvetoon antaneensa kyllä-äänen. Neuvostoliiton aikaan oli poliitikoilla kaikesta huolimatta idealismia, nyt korruptio ja väärinkäytökset rehottavat. Uskon kuitenkin, että EU nostaa Liettuan elintasoa. Ei heti, mutta ajan kanssa. Liettualle tulee tapahtumaan sama mikä tapahtui Irlannille ja Portugalille. Saadaan uusia ajatuksia, uutta rahaa ja uusia työpaikkoja. Liettualla on edessään valoisa tulevaisuus.

10 m a a k u n n a n ä ä n i Suomen EU-jäsenyys puolestaan merkitsi radikaalia muutosta. Alkoholilainsäädäntömme uudistui, markkinointi, mainonta ja myynti vapautuivat, kilpailu alkoi todella toimia. Tämä kaikki oli alalle hyväksi. Markkinoita alettiin etsiä rajojen ulkopuolelta. Olvi aloitti ennakkoluulottoman laajentumisen ostamalla panimoita kaikista Baltian maista. Niiden EU-jäsenyyshankkeet ovat jo nyt pienentäneet maariskiä. Panimoteollisuutta huolettavatkin tällä hetkellä eniten kotoisen alkoholilainsäädännön sopeutuksessa olevat pulmat. EU-maiden enemmistön valmiuteen muuttaa oluen ja viinien verotusta meikäläiseen suuntaan on turha luottaa. Oman verotuskäytäntömme muutosta on pakko jatkaa. 10 Kyllä piti liittyä Risto Ylitalo Päätoimittaja Iisalmen Sanomat Iisalmelaisen Genelec Oy:n toimitusjohtajan Ilpo Martikaisen kiteytys kahdeksasta EU-vuodesta on ytimekäs ja selvä. Maailmanlaajuisesti tunnettuja ja arvostettuja aktiivikaiuttimia valmistavalle yritykselle Suomen EU-jäsenyys on ollut suuri helpotus. Genelec vie huippukaiuttimiaan ympäri maailmaa ja menestyi EU:n markkinoillakin toki jo ennen vuotta Nykyisin puolet tuotannostaan unioniin vievän yrityksen kannalta suurin EU-jäsenyyden aiheuttama muutos onkin ollut käytännön hoidon asioiden ja rahaliikenteen helpottuminen. Vieremäläisen metsätraktoreita valmistavan Ponsse Oyj:n kokemukset ovat hyvin samanlaisia. Tavaran liikkuminen molempiin suuntiin on vapaampaa. Rahoitus on helpottunut, kun valuuttariskeistä ei emu-alueella enää tarvitse kantaa huolta. Toiveena olisikin, että yhteisvaluutan käyttö unionissa laajenisi. EU-byrokratia ei Ponssea ja Geneleciä juurikaan ole kiusannut. Päinvastoin esimerkiksi yhteiset turvallisuusnormit on koettu myönteisiksi. Ainoalle merkittävälle kotimaisessa omistuksessa olevalle panimolle, iisalmelaiselle Olvi Oyj:lle kuten koko panimoteollisuudelle Maito-Suomen sydämessä, Ylä-Savossa maatalouden rakennemuutos on ollut odotetun raju. Karjatilat ovat vähentyneet 4 prosentin vuosivauhtia. Maitotilan keskimääräinen lehmäluku on samanaikaisesti noussut kahdestatoista kahdeksaantoista ja rohkeimmat tulevaisuuteen uskovat viljelijät ovat jo rakentaneet ensimmäiset sadan lehmän suurnavetat. Meijereitä on jäljellä enää yksi, mutta Valion Lapinlahden yksikkö onkin sitten Seinäjoen yksikön rinnalla Suomen suurin. Maitoa tuotetaan ja jalostetaan edelleen vähintäänkin entinen määrä. Koko ketjusta vielä elantonsa saavien määrä on pudonnut roimasti, mutta toimeentulo on kaikesta myllerryksestä huolimatta kuitenkin kehittynyt kohtalaisesti. Vastaako tämä päivän kuva niitä visioita, joita tuli maalatuksi 1990-luvun alussa? Rehellisesti on myönnettävä, että synkempiä näkymiä tuli hahmotelluksi, vaikka EU-jäsenyyttä kannatinkin. Genelecin, Ponssen, Olvin ja Lapinlahden maidonjalostuksen esimerkit osoittavat, että EU:n periferiassakin syntyy ja jatkuu menestystarinoita. Avainasemassa ovat edelleen rohkeat ja kaukonäköiset yrittäjät sekä hyvin johdetut yritykset, joilla on osaava ja motivoitunut henkilökunta. He ratkaisevat maakuntien tulevan menestyksen. Tuhannen euron kysymys vain kuuluu, miten saisimme lisää näitä onnistujia?

11 Jussi Konttinen, Pietari Kuvat: Sergei Gratshov Pietari on kaupunki, jossa vesi on läsnä kaikkialla. Pohjoisen Venetsia rakennettiin soiselle suistomaalle. Neva ja siihen yhtyvät lukuisat kanavat luovat kaupungin kasvot. Asialla 11 on kuitenkin kääntöpuolensakin. Pietarin rannat ovat uima-kelvottomia, ja Pietarin jätevedet puhtaaksi yhteisvoimin vesijohtoveden juomista ei suositella edes keitettynä. Puhdistamourakka tuo pohjoiseen ulottuvuuteen konkreettista sisältöä 4,7 miljoonan asukkaan kaupunki on myös Suomenlahden suurin saastuttaja. Kaupunki tuottaa jätevettä ennätysmäiset kolme miljoonaa kuutiometriä vuorokaudessa. Metropolin jätevedet menivät puhdistamattomina Suomenlahteen aina vuoteen 1978 saakka. Neuvostoaikana valmistuivat jättimäiset Pohjoinen ja Keskinen jätevedenpuhdistamo, joilla vedet saatiin 75- prosenttisesti puhdistuksen piiriin. Kompastuskiveksi muodostuivat kuitenkin kaupungin lounaispuolelle nousseet suuret lähiöt. Niiden jätevesiongelman ratkaisemiseksi Leningradissa aloitettiin Lounaisen jätevedenpuhdistamon rakennustyöt vuonna 1987, mutta urakka keskeytyi Neuvostoliiton kuolinkouristuksiin Ajatusta lounaisesta puhdistamosta ei kuitenkaan hylätty. Asiasta kiinnostuivat Itämeren rantavaltiot Suomi ja Ruotsi, eurooppalaiset rahoittajapankit sekä EU. Itämeren puhtaus koettiin yhteiseksi asiaksi. Monien byrokraattisten vaikeuksien ja takapakkien jälkeen rahoituspaketti saatiin kasaan joulukuussa 2002, vain vähän ennen kuin projektia uhannut Suomen ja Venäjän uusi verosopimus astui voimaan. Kova vääntö päättyi onnellisesti. 21. maaliskuuta Pietarin kuvernööri Vladimir Jakovlev ja rahoittajatahojen edustajat muurasivat Lounaisen puhdistamon peruskiven. Jos rakennustyöt etenevät joutuisasti, Etelä-Pietarin vesiä päästään puhdistamaan jo Lietteenpolttoon 24 miljoonaa euroa Euroopan unioni on mukana Pietarin jätevedenpuhdistuksessa monin tavoin. Tacis-ohjelma kustantaa Lounaiseen puhdistamoon tulevan 24 miljoonan euron lietteenpolttolaitoksen. Vedenpuhdistus on myös tuonut kaivattua konkreettista sisältöä unionin pohjoiseen ulottuvuuteen. Pohjoisen ulottuvuuden rahasto on lahjoittanut Lounaisen puhdistamon rakentamiseen 5,8 miljoonaa euroa. Yhteensä 128 miljoonan euron puhdistamoa rahoitetaan lisäksi Suomen ja Ruotsin lahjoituksin sekä Pohjoismaiden investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin luotoin.

12 Pietarin Keskinen puhdistamo sijaitsee Belyi-Saarella. Keskellä on puhdasta vettä. Jätevettä virtaa putkista puhdistamon altaaseen. Pietarilaiset käyttävät vuorokaudessa vettä yli kaksinkertaisen määrän esimerkiksi suomalaisiin tai virolaisiin verrattuna. suoria putkia on noin 220. Niitä ei valvota millään tavalla, mutta arvioimme päästöiksi kuutiota vuorokaudessa. Probirski vakuuttaa, että myös vapaamatkustajat saatetaan viemäriverkoston piiriin. Takarajaksi on asetettu vuosi Tehtaille on halvempaa laskea jätevedet vesistöihin kuin viemäreihin. Pohjoisen ulottuvuuden rahasto on lisäksi lähdössä mukaan Pietarin Pohjoisen jätevedenpuhdistamon lietteenpolttolaitoksen rakentamiseen kuudella miljoonalla eurolla. Euroopan investointipankilla on kiinnostusta osallistua Pietarin jätevedenpuhdistuksen lainoittamiseen. rivettä menee puhdistamattomana Suomenlahteen. Lounainen puhdistamo nostaa puhdistusasteen 75:stä 87:ään prosenttiin. Kokonaan se ei jätevesiongelmaa ratkaise, Probirski muistuttaa. Yhtä merkittävä hanke on kokoojatunnelin rakentaminen Pohjoiseen puhdistamoon. Tunnelia on tehty jo vuodesta 1986, mutta töiden saattamiseksi päätökseen tarvittaisiin vielä suuria summia. Kustannusarvio on 130 miljoonaa euroa. Pohjoinen kokoojatunneli keräisi sekin noin 12 prosenttia jätevesistä. Tällöin viemärivesien puhdistusaste nousisi 99 prosenttiin. Tämäkään ei silti riitä. Pietarissa on edelleen iso joukko teollisuuslaitoksia, jotka eivät laske jätevesiään viemäriverkostoon, vaan omilla putkillaan Nevaan tai Suomenlahteen. Heille on edullisempaa laskea jätevedet vesistöihin kuin viemäriin. Tällaisia Fosforia kertyy edelleen liikaa Belyin saarella Pietarin sataman vieressä sijaitseva Keskinen puhdistamo on valtava laitos: se käsittelee vuorokaudessa 1,5 miljoonaa kuutiometriä vettä. Ranskan lainalla rakennettu, vuonna 1997 valmistunut lietteenpolttolaitos toimii omalla energiallaan. Probirskin mukaan nykyiset puhdistamot pääsevät jo lähelle Helsinki-komission asettamia typen ja fosforin suositusarvoja. Suomen ympäristökeskuksen esittämien arvioiden mukaan Suomenlahden fosforikuormaa voisi kuitenkin vähentää 16 prosentilla tehostamalla fosforinpoistoa Pietarin nykyisillä puhdistamoilla. Se näkyisi sinilevien määrässä. Parhaiten fosforin poisto onnistuisi kemiallisen saostuksen avulla. Nykyisellään Pietarin jätevedet käsitellään vain mekaanisesti ja biologisesti. Andrei Mjagei työskentelee pohjoisen sakanpolttolaitoksen vuoropäällikkönä. Ongelma helpottuu mutta ei poistu Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin varapääjohtaja Mihail Probirski iloitsee vahvasta kansainvälisestä panoksesta puhtaisiin vesiin. Valmistuttuaan Lounainen puhdistamo käsittelee kuutiometriä vettä vuorokaudessa. Se on 12 prosenttia kaikesta käyttämästämme vedestä, hän sanoo. Joka päivä kuutiometriä viemä- Neva ja sen lukuisat kanavat ovat tärkeä osa Pietarin kaupunkikuvaa. Pietarin rannat ovat kuitenkin uimakelvottomia, eikä vesijohtovettä voi juoda edes keitettynä.

13 Vettä tuhlataan Venäjällä surutta Pitemmällä tähtäimellä Pietarin jätevesiongelma vaatii myös vedenkulutuksen vähenemistä. 90-luvun alun huippuvuosien 3,3 miljoonasta kuutiometristä päivässä on jo päästy 2,5 miljoonaan. Silti nykyinen litran vuorokausikulutus asukasta kohden on ennätystasoa. Esimerkiksi Suomessa ja Virossa kulutus jää alle 200 litran vuorokaudessa. Tuhlausta edistävät halpa hinta ja laskutustapa. Mittarit ovat vielä harvassa. Niinpä kaikki maksavat vedestä saman tariffin mukaan, 79 ruplaa (2,30 euroa) kuukaudessa. Tavoitteena on asentaa kaikkiin asuntoihin mittarit. Nyt yksi säästää vettä, kun toinen tuhlaa, Probirski sanoo. Vesi on todella halpaa. Yksityistaloudet maksavat neljä ruplaa (11 senttiä) ja teollisuus kuusi ruplaa (17 senttiä) kuutiolta. Hinta kattaa Probirskin mukaan vain 15 prosenttia kustannuksista. Silti hän ei ole nopeiden korotusten kannattaja. Baltian maissa harjoitettu sokkiterapia ei sovi meille. Kansamme on hurjaa, hän naurahtaa. Esimerkiksi Tallinnassa vesi on kallista, ja sitä kulutetaan vain litraa vuorokaudessa asukasta kohden. Probirski näkee tässä ongelmia. Isot putket sakkautuvat, jos niissä kulkee vähän vettä. Uimaretki on karmea kokemus Pietarilaiset eivät näe jätevetensä vaikutuksia, sillä Neva on vähäravinteinen Suomenlahteen verrattuna. Lounaisen puhdistamon piiriin tulevalla alueella asuva saksan kielen opettaja Dina Dutshenko kuulee puhdistamohankkeesta toimittajalta ensimmäistä kertaa. Puhdistamon tarpeen hän kuitenkin ymmärtää ehkä paremmin kuin keskivertopietarilainen. Dutshenko on muuttanut Pietariin Siperiasta, kirkkaan Baikal-järven rannoilta. Uiminen Suomenlahdessa oli karmea kokemus. Vesi on harmaata, ja periaatteessa siinä ei saisikaan uida. Hän kertoo järkyttyneenä myös näkemästään Nevaan laskevasta purosta, jonka vesi oli violettia. Juomavetensä Dutshenko suodattaa ja keittää. Pietarin vesijohtovettä vaivaavat bakteerit ja loiset. Pelkkä keittäminen ei auta, sillä ruosteisen putkiston takia vedessä on myös paljon rautaa. Korjaamme vesi- ja viemärijohtoja, mutta kauheimmassa kunnossa ovat talojen putkistot, jotka kuuluvat kaupungin vastuulle, Mihail Probirski sanoo. Pelkästään viemäriputkia Pietarissa on 6000 kilometriä. Luotettava yhteistyökumppani Vodokanal on rankattu Pietarin kymmenen parhaan teollisuuslaitoksen joukkoon. Se on voittanut Venäjän parhaan vesilaitoksen palkinnon neljästi viiden viime vuoden aikana. Pohjoismaiset ja eurooppalaiset tahot ovat oppineet arvostamaan Vodokanalia viranomaisia luotettavampana yhteistyökumppanina. Puhdistamot ovat kalliita, epäkaupallisia hankkeita, jotka eivät maksa itseään takaisin hetkessä. Yritämme kuitenkin olla kannattavia. Ymmärrämmehän, että luotot on maksettava myös takaisin, Mihail Probirski hymyilee. 13

14 Ismo Tuormaa kuvat Mauri Ratilainen 14 Itämeren liikenneturvallisuus paranee vihdoin Suursiivous öljyn m Prestige-tankkerin uppoamisesta ja muista suurista öljyhavereista voi tulla lopulta onnenpotku Itämerelle. Vuosia jahkaillut ratkaisut meriturvallisuuden parantamisesta etenevät sekä EU:ssa että Itämeren rantavaltioissa nyt nopeasti. Viimeinen hetki on tosin jo mennyt. Itämerestä on tullut öljyn moottorie maailmanmarkkinoille. Nykyaikaisen öljytankkerin koko on tavalliselle ihmiselle lähes käsittämätön. Lähes 300-metriset hirviöt syövät sisuksiinsa yli tonnia öljyä kertalastina. Jos tällaiseen tankkeriin osuu Suomenlahdella esimerkiksi Tallinnaan matkustava laiva, voi öljypäästö helposti olla ainakin tonnia, kahden lastitankin sisältö. Lukua voi verrata vaikkapa suuret otsikot 1980-luvun lopulla Porvoon edustalle aiheuttaneen, karille ajaneen venäläistankkerin yli 50 kertaa pienempään öljypäästöön, 570 tonnia. Siinäkin Suomella riitti siivoamista kuukausien ajaksi. Jos mereen pääsee tonnia öljyä, se leviää ensimmäisen päivän aikana jo 20 neliökilometrin laajuiselle alueelle, Suomen

15 Venäläinen öljytankkeri Yevgeniy Titov oli helmikuussa vaikeuksissa Suomenlahden jäissä kansainvälisillä vesillä. Taustalla on saksalainen rahtialus Bremer Saturn, johon tankkeri törmäsi kaksi kertaa. Usein unohtuvat myös meren pohjaan vajonneiden öljylauttojen haitat. Tahmainen ja myrkyllinen öljy saattaa kuitenkin hävittää pohjaeläimistöä ja kalojen kutualueita laajasti. moottoritiellä ympäristökeskuksen yli-insinööri Kalervo Jolma sanoo. Öljy liikuttaa Itämerta Suuronnettomuuden vaara ei valitettavasti ole vain teoreettinen. Riski perustuu mm. Itämeren vaikeisiin sääoloihin, kapeisiin ja mataliin väyliin, sekalaiseen ja osin heikkokuntoiseen kuljetuskalustoon sekä Itämeren eri rantavaltioiden kovasti vaihtelevaan kykyyn ohjata laivoja turvallisesti perille asti. Riski on tietysti myös suhteessa öljykuljetusten määrään, joka ei ainakaan anna aihetta huolettomuuteen. Suomenlahden öljykuljetusten kasvu näyttää numeroina tältä. Ennusteita vinssataan lähes kuukausittain ylöspäin miljoonaa tonnia miljoonaa tonnia miljoonaa tonnia miljoonaa tonnia? miljoonaa tonnia? Ja nämä ovat vain öljykuljetukset. Muukin liikenne kasvaa, Suomen WWF:n Itämeriasiantuntija Anita Mäkinen muistuttaa. Miten Itämerestä esimerkiksi kaavitaan pois sinne levinnyt lannoite- tai kemikaalilasti? Suomen sirpaleinen ja pitkä rantaviiva tuhansine saarineen olisi öljyonnettomuuksissa erityisessä vaarassa. Siivoaminen merellä on vaivalloista, rannoilta lähes toivotonta. EU-parlamentti päätösten edessä Viime aikoina Itämeren rantavaltiot, Euroopan unioni ja kansalaisjärjestöt ovat havahtuneet lisääntyneiden öljykuljetusten aiheuttamaan vaaraan. Euroopan unionin liikenneministerineuvosto teki tämän vuoden maaliskuussa kansalaisjärjestöjen vaatiman esityksen, jonka mukaan yksirunkoisten alusten liikennöintikieltoa EU:n aluevesillä ja satamissa aikaistettaisiin keskimäärin viidellä vuodella. Viimeistenkin yksirunkoisten alusten pitäisi olla poissa EU:n vesiltä viimeistään vuoteen 2010 mennessä. Tätäkin merkittävämpää voi olla esitykseen sisältyvä, parlamentin antaman asetuksen jälkeen välittömästi voimaan astuva raskaiden öljyjen kuljetuskielto yksirunkoisille aluksille. Esityksen taustalla ovat karvaat kokemukset mm. Erika- ja Prestige-alusten aiheuttamista tuoreista öljytuhoista. Parlamentin käsittelyyn tulleen esityksen kolmas osa koskee toistaiseksi käytössä olevien 1-runkoisten alusten katsastusohjelman tiukentamista ja nopeuttamista. Monet EU:n jäsenvaltiot ajavat vastaavia uudistuksia läpi myös kansainvälisessä merenkulujärjestössä IMO:ssa, joten esityksellä voi olla EU:n merialueita laajempiakin vaikutuksia. Myös jähmeänä ja virkavaltaisena pidetty Itämeren suojelukomissio Helcom liikahti hieman keväisessä kokouksessaan ja kehitteli alueellisen yhteistyön parantamista Itämeren alueella erityisesti talvimerenkulun turvallisuuden lisäämiseksi. VTMIS lopettaa kuurupiilon Suomenlahdella Toinen itämeren meriturvallisuusslangin uusista avainsanoista onkin Suomen, Viron ja Venäjän yhteinen VTMIS, joka tarkoittaa laivojen pakollisen ilmoittautumisen, hyväksyttävien reittien, navigoinnin ja ajokaistojen järjestämistä Suomenlahdella. Ajokaistat otetaan käyttöön jo tämän 15

16 16 Venäläisille Itämeri on Tsetsenian reittiä turvallisempi öljynkuljetusvaihtoehto Siperian öljyn saamiseksi maailmalle. Tänä ja ensi kesänä Itämerellä voimaan astuvat monet uudet määräykset ovat keino vähentää lisääntyneiden öljykuljetusten riskiä. vuoden kesäkuun alussa ja pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä astuu voimaan ensi vuoden heinäkuun alusta. Viime talvena nähty laivojen kuuropiiloleikki Suomenlahdella turvattomilla aluksilla voikin olla pian historiaa. VTMIS onkin suuri edistysaskel. Suomalaiset ovat olleet asiasta erityisen iloisia siksi, että näin Venäjä näyttää lopullisesti tulleen mukaan parantamaan Suomenlahden meriturvallisuutta. Kyynisimmät tosin muistuttavat Suomen ja Venäjän rajan rekkaongelmista. Niissäkin ovat voimassa kansainväliset sopimukset, jotka tosin eivät tositilanteessa pädekään. PSSA tukee muita päätöksiä Kolmas Itämeren meriturvallisuuden taikasanalyhenteistä on PSSA eli erityisen herkän merialueen statuksen myöntäminen koko Itämeren alueelle. Monien hämmästykseksi tämäkin hanke liikahti tuntuvasti eteenpäin Itämeren suojelukomission Helcomin huhtikuisen valtuuskuntien työryhmäkokouksen aikana Berliinissä. Hanke etenee Helcomin kesäkuun ministerikokoukseen Bremenissä, jonka jälkeen Itämeren maat voivat tehdä Kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMO:lle esityksen PSSA-statuksen myöntämisestä koko Itämeren alueelle. Ennuste hankkeen läpimenolle on hyvä. Liikenneministeriön hallitussihteeri Jaana Heikkisen mukaan PSSA-status ei merkitse Itämerelle välittömästi välttämättä mitään, vaikka se lisääkin merenkulkijoiden tietoisuutta Itämeren erikoislaatuisuudesta ja luonnonarvoista. PSSA-alueilla voidaan kuitenkin tehdä määräyksiä mm. laivojen navigoinnista, luonnonsuojelualueiden huomioonottamisesta, pakollisesta saattohinauksesta, luotseista ja muista meriturvallisuuden vaikuttavista asioista. PSSA-määräkset vaihtelevat alueittain kuitenkin paljon. PSSA-alueita on koko maailmassa tähän asti viisi: Australian Suuret Valliriutat, Kuuban Sabana-Camagueyn saaristo, Yhdysvaltain Florida Keys, Kolumbian Malpelo Island ja Saksan, Tanskan ja Hollannin yhteinen Vattimeri. Heikkisen mukaan Ranska. Espanja, Portugali, Irlanti ja Iso-Britannia ovat lisäksi hakemassa eräille muille Atlantin rannikon alueille PSSA-stausta. Sielläkin taustalla on huoli uusista öljyturmista. Suomi esimerkki torjuntakalustossa Entä jos öljyä kaikista varotoimista huolimatta läikähtää Itämeren laineille? Suomenlahden parhaat öljynkeräysalukset ovat Halli ja Hylje, joita tukee piakkoin myös öljyntorjuntavalmiudet saava Seili. Kaikkiaan Suomella on 12 öljyntorjuntaalusta sekä kaksi valvontalentokonetta, jotka valvovat alusten laittomia öljypäästöjä. Fortumilla on lisäksi kaksi öljyntorjuntalaitteilla varustettua isoa saattohinaajaa, jotka pystyvät pysäyttämään suurenkin aluksen ja ohjaamaan sitä väylien mutkissa. Saattohinaajat ovat Itämeren ainoat kunnolliset. Suomella on myös ainutlaatuinen Öljysuojarahasto, johon kerätään aluksilta rahaa onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja torjuntatoimia varten. Lisäksi öljyntorjunta lienee saamassa lisärahoitusta sekä jäänmurtajatasoisen öljyntorjunta-aluksen työnsä aloittavan uuden hallituksen myötä. Ennestään Suomella on jo edellisen hallituksen vahvistama Itämeri-ohjelma. Tulevaisuuden haaveissa Suomella on suuren öljyntorjuntakeskuksen perustaminen. Keskukseen keskitettäisiin järeä rantojen suojaus- ja puhdistuskalusto. Tahalliset öljypäästöt yhä suuri ongelma Öljyä pääsee onnettomuuksien lisäksi Itämereen joka vuosi yhteensä kymmeniä tuhansia tonneja tahallisten päästöjen seurauksena. Koko Itämeren alueella öljy- ja pilssivesipäästöjä havaitaan vuosittain ja todellinen määrä lienee moninkertainen. Suomenlahdendella ongelman luultiin ratkeavan, kun Suomi jokin vuosi sitten määräsi pakollisen jäteöljyn käsittelymaksun sen satamiin tuleville laivoille, jätti tämä sitten öljyä tai ei. Yllätys onkin ollut suuri, kun havaittuja öljypäästöjä on Suomen valvonta-alueella yhä enemmän samaan aikaan, kun päästöt Ruotsin aluevesillä näyttävät laskevan. Ilmeisesti päästöjä aiheuttavilla laivoilla on olevinaan niin kiire, etteivät ne ehdi tai viitsi jättää jäteöljyjään satamaan vaan päästävät vanhan tottumuksen mukaan ne yhä mereen, yleensä kansainvälisillemerialueille, Anita Mäkinen arvelee. Mäkisen mukaan Ruotsin aluevesien pienenevät luvut saattavat puolestaan johtua siitä, että Ruotsi on laajentanut aluevesiään ns. talousvyöhykkeellä. Tämä antaa sille mahdollisuuden tarkastaa kaikki lähivesillään haittoja aiheuttavat alukset ja napauttaa niille pikasakot. Ruotsin tiukentunut käytäntö saattaakin nyt koitua Suomen ja Baltian rannikoiden harmiksi. Myös Suomen pitäisi pikimmiten laajentaa merialueitaan talousvyöhykkeellä. En ymmärrä, miksei näin ole jo tapahtunut.

17 Usko tai älä! Risto Paananen EU tuhoaa huoltoasemia Paljon maanteillä liikkuva lukijamme on kiinnittänyt huomiota rakennustöihin, joita on ollut käynnissä monen huoltoaseman pihalla. Vanhoja polttonestesäiliöitä on kaivettu ylös ja korvattu uusilla muovisilla. Lukijan havaintojen mukaan moni huoltoasema on joutunut sulkemaan ovensa, koska muutostöiden kustannukset ovat olleet liian korkeat. Liikkuessani muualla Euroopassa en ole vastaavaan törmännyt. Kaikki joudumme kuitenkin maksamaan nämä säiliöiden ylöskaivamiset. Toimenpide ei lähtenyt todellisesta Suomessa havaitusta tarpeesta vaan EU-direktiivin määräyksestä. Lähdettiinkö täällä taas mallioppilaana toteuttamaan direktiiviä sokeasti, lukija ihmettelee sähköpostiviestissään. Kismittääkö EU:n säiliödirektiivi kovasti huoltoaseman omistajia, toimitusjohtaja Sirpa Kekäläinen Suomen Bensiinikauppiaiden Liitosta? No asia ei ole ihan noin kuten kuvailit. Nämä työt perustuvat Suomen ympäristönsuojelulakiin, jonka nojalla on annettu asiasta Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös. Laki pohjautuu kyllä direktiiviin, mutta direktiivissä ei näistä säiliöistä puhuta mitään. KTM:n määräyksen mukaan bensiinisäiliöiden ja mittarikentän alue on suojattava altaalla vuotojen varalta. Koko huoltamon piha on päällystettävä öljynkestävällä asvaltilla tai päällysteen alle sijoitettavalla muovikalvolla, Kekäläinen selvittää. Alun perin muutostöiden piti olla valmiina vuoden 2002 aikana, mutta KTM antoi jatkoaikaa syyskuun loppuun. Tämä olikin tarpeen, sillä ministeriö antoi viimeiset soveltamisohjeensa vasta aivan vuoden lopulla. Bensiinikauppiaat pelkäsivät aluksi, että jopa 300 asemaa joutuu laittamaan lapun luukulle korkeiden muutoskustannusten vuoksi. Lopettajia oli kuitenkin lopulta vain noin 40, Kekäläinen kertoo. Kysymys ei ole pikkurahasta, sillä muutostyöt maksavat keskimäärin euroa asemaa kohden. Maksajana on öljy-yhtiö tai kauppias riippuen siitä, kuka maa-alueen omistaa. Entä mitä mieltä bensiinikauppiaat ovat muutostöiden tarpeellisuudesta? Totta kai me kannatamme niitä. Meillähän käsitellään vaarallisia aineita, ei maaperää saa tuhota. Harmillista vain, että viranomaisten ohjeet olivat niin huonot. Yhteiskunnan pitäisi kyllä tukea maaperän puhdistamista. Käytetäänhän EU-rahoja moneen muuhunkin tarkoitukseen. Olemme yrittäneet saada tähän rahoitusta mutta emme ole onnistuneet, toimitusjohtaja Kekäläinen kertoo. 17

18 n o k a k k a i n Täysharmonisointi epäilyttää, Pentti Peltoniemi kuvat Pekka Sipola Lisää valtaa kuluttajavalituslautakunnalle 18 EU:ssa törmää ongelmiin, jotka on kauan sitten ratkaistu Suomessa. Astrid Thors (45), oik.kand., varat. Euroopan parlamentin jäsen (ELDR) 1996-(2004) Kansanedustaja (RKP) 2003 (ottaa edustajatoimen vastaan 2004) Toiminut juristina vuodesta 1983: SLC:ssä (ruotsink. maataloustuottajien keskusjärj.), Kuntaliitossa apulaisjohtajana ja kolmen ministerin poliittisena sihteerinä Minkä arvosanan annatte Suomen kuluttajalainsäädännölle suhteessa nykyisten EU-maiden säännöstöön? Thors: Yhdeksän hyvän arvosanan koska EU:ssa törmää ongelmiin, jotka on kauan sitten ratkaistu Suomessa. Erittäin ajankohtainen on kulutusluottodirektiivi, jossa puhutaan osamaksusopimuksista, joista ei Suomessa ole ollut ongelmia vuosiin. Heikkoa Suomessa on, että kuluttajavalituslautakunta voi antaa vain suosituksia, mistä voi aiheutua kuluttajalle ongelmia oikeuksiensa saamisessa esimerkiksi riitatapauksissa. Lisäksi meiltä puuttuu ryhmäkanne. Rahoituspalveluiden vapaaehtoisen lautakunnan saamat yllättävän lukuisat valitukset osoittavat, että tuotteiden ja tavaroiden osalta meillä on kehittynyt kuluttajansuoja. Nyt kuluttajat tarvitsevat parempaa suojaa palvelutuotannon uusissa tuotteissa. Wilska: Suomi ja muut Pohjoismaat ovat olleet kuluttajansuojan mallimaita jo pitkään. Kaikkien nykyisten EU-maiden säännöstöä en luonnollisestikaan tunne, joten arvosanan antaminen on mahdotonta. Suomen lainsäädännön tuntien sille kyllä olen mielelläni antamassa kiitettävän arvosanan.

19 Europarlamentaarikko Astrid Thors ja kuluttaja-asiamies Marita Wilska ovat kuluttajansuojaan perehtyneitä juristeja. Pääosin he ovat yhtä mieltä, mutta kyllä eroakin löytyy. Thors epäilee, että täysharmonisointia tarvitaan, jotta komission eri osastot saavuttaisivat yhteisymmärryksen. Wilska ei puolestaan usko, että kuluttajien luottamus sisämarkkinoihin voisi lisääntyä, mikäli kuluttajansuojaa heikennettäisiin. Suomi on joutunut hyväksymään EU:ssa kuluttajapolitiikan täysharmonisoinnin minimisääntelyn sijaan. Onko oikein, että kansallisella tasolla ei voisi olla EU-tasoa tiukempaa kuluttajalainsäädäntöä? Thors: On totta, että komissio on ryhtynyt ajamaan täysharmonisointia myös muutamassa perinteisen kuluttajapolitiikan asiassa viimeisen vuoden aikana. Tulkitsen, että tällä tavalla on saavutettu yhteisymmärrys komission eri osastojen kesken. Jos yritetään täysharmonisointia aloilla, joissa säätely ei vielä ole kehittynyttä Euroopassa, niin se voi olla ongelmallista. Kaupankäyntikulttuurit ovat niin erilaisia. Huolestuneempi olen tapauksista, joissa vastavuoroisesti tunnustetaan toisen maan lainsäädäntö ilman, että se on harmonisoitu. Uudet periaatteet täysharmonisointi, vastavuoroinen tunnustaminen ja lähtömaa-periaate voivat viedä hyvin paljon päätöksentekovaltaa Suomesta. 19 Wilska: Suomen liittyessä Euroopan unioniin lähtökohtana oli korkean kuluttajansuojatason säilyttäminen. Useimmilla jo annetuilla kuluttajansuojadirektiiveillä on se yhteinen piirre, että ne ovat niin sanottuja minimidirektiivejä, jotka eivät estä jäsenvaltioita tarjoamasta kuluttajilleen parempaa suojaa, kuin vähimmäisdirektiivi edellyttää. Tällä seikalla on ollut varsin tärkeä merkitys suomalaisille, jotka ovat tottuneet omaan korkeaan kuluttajansuojantasoonsa. Kuluttajaa suojelevien säännösten valvontaa on tehostettava. Marita Wilska (57), oik.kand. Luonut uransa kuluttajahallinnossa Toiminut Kuluttajaviraston apulaisjohtajana, johtajana ja vt. ylijohtajana Kuluttaja-asiamies ja Kuluttajaviraston ylijohtaja Kuluttaja-lehden päätoimittaja 1995-

20 Pelkään, että lapsiin kohdistuvan markkinoinnin valvonta voi heiketä täysharmonisoinnissa. 20 Kun jatkossa kuitenkin ollaan etenemässä kohti suurempaa yhdenmukaisuutta on varmistettava, että hyväksyttävät säädökset todella täyttävät korkean kuluttajansuojan vaatimukset. Lainsäädäntöä kehitettäessä ei missään jäsenmaassa tulisi olemassa olevaa suojantasoa laskea, vaan tavoitetasona tulisi olla korkea kuluttajansuoja. Jos suomalaista suojaa jouduttaisiin merkittävästi heikentämään, se ei olisi omiaan herättämään kuluttajissa luottamusta yhteisöä ja sen lainsäädäntöä kohtaan. Vaikuttaako uusien jäsenmaiden tulo täysharmonisoinnin tarpeeseen? Thors: Ei välttämättä mutta vastavuoroisen tunnustamisen osalta se tekee minut epäileväksi, koska EU:n kuluttajasäännöksiä ei ole toteutettu kattavasti kaikissa uusissa hakijamaissa. Korviini on kantautunut, että tulevista jäsenmaista monet ei niin hyvämaineiset piirit ovat jo yrittäneet tarjota palveluksiaan vanhoihin jäsenmaihin. Tarvitaan valppautta, koska ei edes EU-tasoinen kuluttajansuoja ole niissä vielä vakiintunut, eivätkä useimpien uusien jäsenmaiden kuluttajajärjestöt ole vielä kovin voimakkaita. Wilska: Asiaa voidaan tarkastella eri näkökulmista. EU:n kuluttajapoliittisessa strategiassa vuosille on asetettu tavoitteeksi korkeatasoinen ja yhtenäinen kuluttajansuoja ja kuluttajansuojasääntöjen tehokas soveltaminen. Tavarat ja palvelut liikkuvat laajentumisen jälkeen vapaasti entistä laajemmilla markkinoilla. Tulevina vuosina on tärkeä varmistaa, että erilaiset yhteistyöverkostot toimivat tehokkaasti, ja myös kansallisella tasolla tehostetaan valvontaa kuluttajasuojaksi säädettyjen säännösten noudattamiseksi. Mitkä kuluttajapolitiikan osa-alueet heikkenevät tai vahvistuvat täysharmonisoinnin myötä? Thors: Sitä en pysty sanomaan, koska siihen vaikuttaa mille tasolle täysharmonisointi ulottuisi. Suomessa ja Pohjoismaissa on totuttu siihen, että markkinoinnin oikeellisuutta ja erityisesti lapsiin kohdistuvaa markkinointia valvotaan tarkkaan. Pelkään, että juuri lapsiin kohdistuvan markkinoinnin valvonta voisi heiketä täysharmonisoinnissa. Jo nyt on paljon piilomainontaa, koska lapset ovat tärkeä kuluttajaryhmä tänään. Wilska: Jos tarkastelee kuluttajapoliittista strategiaa ja sen tavoitteita, niin ei ainakaan kuluttajansuojan puolella pitäisi EU-tasolla tapahtua heikkenemistä, sillä kaksi kolmesta keskipitkän aikavälin tavoitteesta koskee kuluttajaoikeutta, kuluttajansuojan korkeatasoisuuden ja yhtenäisyyden takaamista sekä tehokasta soveltamista. Toimet kohdistuvat paitsi perinteiseen kuluttajien taloudellisia etuja koskevaan lainsäädäntöön myös rahoituspalveluihin, sähköiseen kauppaan ja yleishyödyllisiin palveluihin. Kolmantena tavoitteena on kuluttajajärjestöjen osallistuminen EU:n politiikkaan. Tämä ainakin kertoo siitä, että kansalaistoiminnan voisi olettaa vahvistuvan. Tärkeää on myös kuluttajanäkökohtien järjestelmällinen sisällyttäminen kaikkiin EU:n politiikan asiaankuuluviin aloihin. Näin voitaisiin vahvistaa kuluttajanäkökulmaa kaikessa päätöksenteossa EU-tasolla. Kaiken kaikkiaan voidaan ajatella, että yhteistyön tarve lisääntyy laajasti monella rintamalla, sekä lainsäädännön kehittämisessä, valvonnassa että myös kuluttajainformaatiossa, kuluttajakasvatuksessa ja kuluttajien toimintamahdollisuuksien parantamisessa yleensä. Sisämarkkinat tarvitsevat toteutuakseen kuluttajien luottamusta, eikä sitä synny, jos kuluttajansuoja heikkenee Ð en siis usko, että EU:lla on varaa tai edes intressiä heikentää kuluttajansuojaa, vaan päinvastoin edistää sitä. Onko joitakin alueita, joissa suomalaisten kannalta olisi tulossa parannusta? Thors: Ehkä kuluttajan asema on parantunut ja paranee telepalveluissa, ja ehkä esimerkiksi matkailussa. Nythän kilpailuvirasto on esimerkiksi puuttunut puhelinoperaattoreiden ylihinnoitteluun.

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 27. kesäkuuta 2001 PE 294.969/1-10 TARKISTUKSET 1-10 LAUSUNTOLUONNOS: Luis Berenguer Fuster (PE 294.969) PUOLAN HAKEMUS

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA Sopimuspuolet korostavat olevan tärkeää, että nykyiset sopimuspuolet ja uudet

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.5.2010 2008/0196(COD) LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2016 COM(2016) 120 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit 2014

Europarlamenttivaalit 2014 Oikeusministeriö Europarlamenttivaalit 2014 Tiedotustilaisuus 29.4.2014 1 Vaalien toimittamisaika 22. - 25.5.2014 Torstaina: Hollanti ja UK Perjantaina: Irlanti Perjantaina ja lauantaina: Tshekki Lauantaina:

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot