Biotalous RATKAISEE GLOBAALEJA ONGELMIA PROFIILI. VAALIEHDOKKAAT Eduskuntavaalit Olli Laitinen uskoo metsäalan tulevaisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biotalous RATKAISEE GLOBAALEJA ONGELMIA PROFIILI. VAALIEHDOKKAAT Eduskuntavaalit 19.4.2015. Olli Laitinen uskoo metsäalan tulevaisuuteen"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 1/ Biotalous RATKAISEE GLOBAALEJA ONGELMIA 14 METSÄISET EDUSKUNTA- VAALIEHDOKKAAT Eduskuntavaalit JÄSENISTÖN PALKAT Työmarkkinatutkimuksen 28 tuloksia 2014 PROFIILI Olli Laitinen uskoo metsäalan tulevaisuuteen

2 Pääkirjoitus Johanna Hristov Päätoimittaja sisältö Hyvää muutosta etsimässä Iso osa meistä tekee työtä muutosten keskellä. Metsäalalla rakennemuutos on jyllännyt jo jonkun aikaa. Nyt biotalous tuo valoa tunnelin päähän ja metsäalalla on hyvää pöhinää. Metsänhoitajaliiton jäsenet sijoittuvat työelämässä yhä laajemmin metsäalalle ja sen ulkopuolelle. Me täällä liitossa autamme jäseniämme kaikkialla työelämää koskevissa kysymyksissä. Vuoteen 2015 osuu muutamakin iso organisaatiouudistus, joista jäsenistöämme koskettavat etenkin Luonnonvarakeskuksen ja Tapio Oy:n perustaminen sekä Suomen metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten uudistaminen. Myös käynnissä olevat muutokset niin yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, Ely-keskuksissa kuin monissa muissakin organisaatioissa vaikuttavat jäseniimme. Muutoksessa pärjääminen vaatii yksilötasolla rohkeutta ja edunvalvonnan puolella sitkeyttä. Muutoksessa oman ammattijärjestön tuki on kullan kallis. Myös ammattijärjestökentässä on tapahtumassa muutoksia. Pääosin SAK:laiset ja STTK:laiset liitot ovat käynnistäneet selvityksen tavoitteena uuden keskusjärjestön perustaminen. Metsänhoitajaliiton hallitus pitää itsenäistä Akavaa ja Akavaan kuulumista edelleen jäsenistön edunvalvonnan kannalta tärkeänä eikä siten osallistu keskusjärjestöhankkeeseen. Huolimatta palkansaajakeskusjärjestöjen lukumäärästä, on yhteistyö niiden välillä jatkossakin tärkeää. Työnantajat ovat vahvasti järjestäytyneitä omiin liittoihinsa ja järjestäytymisaste lähentelee sataa. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyötä ponnistettiinkin vuoden vaihteessa Mikä fiilis kampanjalla, jonka tavoitteena on korostaa järjestäytymisen tärkeyttä ja nostaa palkansaajien järjestäytymisastetta. Sillä myös työelämä muuttuu ja tässä muutoksessa pärjääminen edellyttää sitkeän edunvalvonnan lisäksi myös palkansaajien yhteistyötä. Omaan ammattijärjestöön kuuluminen on ensimmäinen askel kohti parempaa työelämää TÄSSÄ NUMEROSSA 6 BIOTALOUS RATKAISEE GLOBAALEJA ONGELMIA Suomen orastavasta biotaloudesta noin puolet on metsäbiotaloutta 12 TYÖPÄIVÄ LAOSISSA Metsänhoitaja Juha Anttila työskentelee aluejohtajana Xeponissa VAKIOPALSTAT 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 23 OPISKELIJA Liitosta apua työnhakuun 24 METSÄNHENKI SHUTTERSTOCK 15 LUONNONVARAKESKUS TÄHTÄÄ MONIPUOLISEMPAAN BIOTALOUDEN JA LUONNONVAROJEN TUTKIMUKSEEN Neljä organisaatiota yhdistyi. Niistä muodostettu Luke on Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos. Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Seppo Leinonen 25 PAKINA Liitoshulinat 65. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov OSOITE Salomonkatu 17 B, 10. krs Helsinki ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy KANNEN KUVA Sitra, kuvassa Eeva Hellström KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ METSÄNHOITAJAT EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAINA Eduskuntavaalit pidetään Tutustu metsäisiin ehdokkaisiimme. 18 JÄSENISTÖN PALKAT 2014 Työmarkkinatutkimuksen tuloksia. 20 ELÄKEKATTO EI TOISI HYVÄÄ PALKANSAAJALLE PÄINVASTOIN Tavallisen palkansaajan kannalta eläkekatto olisi haitallinen. Miksi? 26 LAKIPALSTA Onko avioehtosopimus tarpeellinen? 28 PROFIILI Metsä Forestin kehitysjohtaja Olli Laitinen uskoo metsäalan tulevaisuuteen. 30 KERRO LUSTOLLE Kuka käytti Curtaa? 31 HENKILÖUUTISET 2 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. MENTOROINTI ON VÄLINE OMAN OSAAMISEN TUNNISTAMISEEN Mentorointi on hyvä apu urasuunnitteluun ja oman osaamisen tunnistamiseen. Edellytyksenä onnistuneelle mentorointikokemukselle on omien tavoitteiden tunnistaminen ja työstäminen sekä mentoroitavan oma aktiivisuus. Siksi menetelmänä mentorointi sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin. Mentorointiohjelma on saanut siihen osallistuneilta erinomaista palautetta. Metsänhoitajaliitto on tarjonnut mentorointia jäsenilleen vuodesta Haku syksyllä 2015 alkavaan ohjelmaan on nyt käynnissä. Jos haluat mukaan ohjelmaan, lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi Metsänhoitajaliitoon Johanna Hristoville viimeistään Kerro hakemuksessasi miksi haet ohjelmaan ja mitä siltä odotat sekä millaisia toiveita sinulla on mentorisi työelämäkokemukselle. Liitä hakemukseesi myös ansioluettelo. Hakemusten ja haastatteluiden perusteella ohjelmaan valituille etsitään sopivia mentoriehdokkaita liiton jäsenkunnasta. Myös halukkaat mentorit voivat ilmoittautua Johannalle. Lisätietoa mentoroinnista on Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla urapalvelut/mentorointi KURSSILOUNAITA H63 Helsingin Suomalainen Klubi, Kansakoulukuja 3 A, 5 krs. ke klo VUOROTTELUVAPAAN työhistoriavaatimus piteni Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta. Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammattitai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias. KORVAUS PYSYY ENNALLAAN Vuorotteluvapaan kesto nousee kalenteripäivään. Vapaan saa edelleen käyttää miten haluaa. Jatkossakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan välillä viisi vuotta töissä. Myös vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyy ennallaan. Korvauksen suuruus on työhistorian pituudesta riippuen joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Lakimuutokset eivät koske vuorotteluvapaalle jäävää työntekijää, jos vapaasta on sovittu ennen syyskuun 2014 alkua. Näissä tapauksissa vuorotteluvapaan ehdot määräytyvät sopimuksen tekohetken lainsäädännön mukaisesti. SHUTTERSTOCK SHUTTERSTOCK Metsänhoitajaliiton urapalveluista apua työnhakuun Etsitkö työtä? Olethan huomannut, että voit seurata uusimpia avoimia työpaikkoja Metsänhoitajaliiton urapalveluiden Facebook-sivulla. Käy tykkäämässä sivusta, niin saat uusimmat työpaikat näkymään omalla etusivullasi. Urapalveluiden Facebook-sivu on avoin eikä sen katselu edellytä Facebook-tunnuksia. Työnhaussa on tärkeää, kuinka oma asiantuntijuus ja osaaminen tuodaan esille. Metsänhoitajaliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden saada kommentteja ansioluettelosta ja työhakemuksesta. Palvelu toimii sekä suomeksi että englanniksi. Kommentit annetaan 10 työpäivän sisällä sähköpostin saapumisesta. Palvelu tarjoaa ulkopuolisen näkemyksen siitä, minkälaisen vaikutelman hakuasiakirjat hakijasta antavat. Suomenkieliset kommentit antaa luottamuksellisesti uraohjaaja FM, YTM Satu Roos. Englanninkieliset kommentit antaa Kevin Gardner, jolla on ammattiyhdistystausta Englannista, ja joka on toiminut jo vuosia englannin opettajana Suomessa. Lähetä asiakirjat word tai rtf-muotoisina (ei pdf) osoitteeseen Tallenna ansioluettelo jäsennumerollasi ja työhakemuksesi omalla nimelläsi. Lähetä myös työpaikkailmoitus tai linkki, jos mahdollista. Jäsennumero osoittaa, että olet oikeutettu palvelun käyttöön. Apua työnhakuun saat myös koulutuskalenterin koulutuksista. Vuonna 2015 tarjolla on mm. Työnhakupäivä luonnontieteilijälle sekä kasvualat piilotyöpaikat-koulutus. Lisätietoa urapalveluista Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla EHDOTA VUODEN METSÄTEKOA Mikä ennakkoluuloton ja näkyvä metsäalaan liittyvä teko ansaitsee mielestäsi tunnustusta? Metsänhoitajaliitto ja Nordea palkitsevat Vuoden metsätekopalkinnolla henkilön, ryhmän tai organisaation teosta, joka edistää metsätaloutta tai yleistä tietämystä Suomen metsistä. Palkinto voidaan myöntää myös aloitteellisuudesta tai Metsänhoitajaliiton toiminnan edistämisestä. Palkinto on myönnetty vuosittain vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 2014 Vuoden metsäteko -palkinto myönnettiin verkossa Openmetsälle. Openmetsä, nimensä mukaan, on sekä avoin että opetuskäyttöön tarkoitettu oppimisympäristö, joka kokoaa ja jakaa metsiin liittyvää asian tuntijatietoa. Lähetä kirjallinen ehdotus palkinnon saajasta perusteluineen Jukka Sippolalle mennessä Aiemmat Vuoden metsäteko -palkinnot luettavissa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta: vuoden-metsateko URALLA ETEENPÄIN! Tiedä, mistä työpaikka löytyy treenaa taidot työhaastatteluun. Tervetuloa liittojen uratilaisuuteen kuulemaan ja treenaamaan, miten pääset uralla eteenpäin! Tilaisuudessa kuulemme työnhaun asiantuntijan vinkkejä siitä, mistä työpaikkoja löytyy sekä pääsemme harjoittelemaan vuorovaikutusta työhönottotilanteessa. Lopuksi verkostoidumme kuohuvan ääressä ja vastavalmistuneilla on mahdollisuus saada Kansainvälinen metsänhoitaja -merkki Tarjoamme sinulle laadukkaan ura-asioihin keskittyvän tilaisuuden, jonne toivomme sinun osallistuvan ja tuovan mukanasi henkilön, joka ei vielä ole ammattijärjestömme jäsen. Tilaisuuden avulla haluamme kertoa myös kaverillesi, mitä iloa ja hyötyä on alasi työmarkkinoita tuntevan ammattijärjestön toiminnasta. Aika ja paikka: Keskiviikkona 3.6. klo 17, Vanha Ylioppilastalo, Mannerheimintie 3, Helsinki Kohderyhmä: Vastavalmistuneet ja valmistumisen kynnyksellä olevat Agronomiliiton, Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenet sekä heidän kaverinsa. Tilaisuus on maksuton ja mukaan pääsee 100 nopeinta. Lisätietoa Metsänhoitajaliiton verkkosivujen tapahtumissa. 4 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

4 SHUTTERSTOCK Mia Hemming Biotalous ratkaisee globaaleja ongelmia Suomi on matkalla kohti bio taloutta. Biotalous ei kuitenkaan tule vääjäämättä: tarvitaan toimia ja on purettava joitakin esteitäkin. Kehittämispäällikkö Jussi Manninen työ- ja elinkeinoministeriöstä uskoo, että biotalous on talouden seuraava aalto. Talouskasvu tulee tulevaisuudessa biotaloudesta. Biotaloudessa tavoitellaan edelleen talouskasvua. Mutta kasvu ei tule enää uusiutumattomien raaka-aineiden kustannuksella, sillä biotalouden perusta on uusiutuvissa luonnonvaroissa. Biotalous tarkoittaa myös sellaisten liiketoimintojen lisääntymistä, jotka eivät perustu raaka-aineiden käyttöön. Toisin sanoen esimerkiksi koulutus- ja konsultointiosaamisesta sekä teknologiaosaamisesta ja osaamisen viennistä tulee lisäarvoa, Manninen luettelee. Puunjalostus, kemia, energia, rakentaminen, teknologia, ravinto ja hyvinvointipalvelut ovat keskeisiä aloja biotaloudessa. Tällä hetkellä biotalouden osuuden Suomen viennistä arvioidaan olevan 26 prosenttia ja työllisistä 13 prosenttia. Esimerkiksi kemianteollisuudessa ollaan hyvin aktiivisia ja innovatiivisia keksimään "Biotaloudessa tavoitellaan edelleen talouskasvua, mutta kasvu ei enää tule uusiutumattomien raaka-aineiden kustannuksella. Myös sellaisten liiketoimintojen, jotka eivät perustu raakaaineiden käyttöön, kuten koulutus, konsultointi- ja teknologiaosaaminen, lisäarvo kasvaa." 6 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

5 SITRA Biotalouden tuotteet "Väestönkasvun, luonnonvarojen niukkuuden ja ilmastonmuutokset aiheuttamat ongelmat vaativat radikaalia muutosta. Biotalouden ydin ei ole biomassojen jalostuksessa vaan globaalien ongelmien ratkaisemisessa." Eeva Hellströmin mielestä Suomessa ajatellaan, että biologiset resurssimme sekä biotuotejalostus- ja bioteknologiaosaamisemme ovat biotalouden menestystekijät. Hellström kuitenkin huomauttaa, että menestykseen tarvitaan lisäksi kokonaisvaltaisten kestävien ratkaisujen ja toimintamallien kehittämistä. Ioncell-kuidusta voi valmistaa esimerkiksi asusteita. Ioncell on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun tutkimusryhmän kehittämä kuitu. Sen materiaalina käytetään suomalaisista sellutehtaista saatavaa koivuperäistä selluloosaa. Uusiutuvan luonnonmateriaalin kasvattamiseen ei tarvita kasteluvettä ja viljelymaata. Biofore-konseptiautossa on lämpömuotoiltavasta puumateriaalista valmistettu matkustamon lattia, keskikonsoli, mittariston kaaret ja ovipaneelit. Valtaosa perinteisesti muovista valmistetuista osista on korvattu konseptiautossa UPM:n biomateriaaleilla. Auton ovat suunnitelleet ja valmistaneet Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat. mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja tuotteissa. Puurakentaminen on lähtenyt hyvään nousuun, mikä on loistava esimerkki biotaloudesta. Sementin valmistushan kuluttaa runsaasti energiaa ja vapauttaa hiilidioksidia, kun taas puu sitoo rakenteisiinsa ilman hiilidioksidia. Suomen orastavasta biotaloudesta noin puolet on metsäbiotaloutta. Uusiutuva kotimainen resurssivaranto ja kestävän metsätalouden perinteet ovat Suomen metsäpohjaisen biotalouden vahvuuksia. Johtava asiantuntija, metsänhoitaja Eeva Hellström Sitrasta lisää nopeasti kehittyvät teknologiat metsäpohjaisen biotalouden edellytyksiin. Myös käynnissä oleva rakennemuutos metsäteollisuudessa vahvistaa metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia. Lisäksi puun globaali kysyntä raaka-aineena todennäköisesti nousee pitkällä tähtäimellä, Hellström mainitsee. SEKTORIAJATTELUSTA PÄÄSTÄVÄ EROON Kansallisen vahvan metsäosaamisen perustalle on hyvä lähteä yhteistyössä kehittämään uudenlaista osaamista, teknologioita ja ratkaisuja. Jussi Manninen korostaa, että biotalouteen siirtyminen edellyttää vanhojen sektorirajojen häviämistä. Esimerkiksi metsä- ja energiateollisuus ovat jo hyvin limittäisiä aloja. Energiateollisuus on myös hyvin lähellä kemianteollisuutta. Kaikilla toimialoilla on haettava kumppanuuksia läheltä ja kaukaa, unohtamatta hallintoa, tutkimusta ja koulutusta, Manninen huomauttaa. Eeva Hellström kuvaileekin biotalouden yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi biopohjaisten sivuvirtojen käyttämistä toisten paikallisten tuotantoprosessien raaka-aineina. Esimerkiksi hän nostaa biokaasulaitoksen, joka hyödyntää läheisen kasvihuoneen ja kalankasvattamon jätteitä sekä muita jätteitä. Laitos tuottaa lähiyhteisölle lämpöä ja sähköä, sekä lannoitteita viljelijöille ja kasvihuoneille. Metsäsektorillakin pitäisi luoda yhteistyöketjuja muiden bioalan toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Äänekoskelle suunniteltavan sellutehtaan ympärille kaavailtu yritysten toiminnallinen kokonaisuus luo uudenlaista yhteistyötä sivuvirtojen monipuoliseen käyttöön, Hellström sanoo. Manninen kehottaa kehittämään metsäalan koulutusta huomioiden monialainen yhteistyö. Jo opiskeluvaiheessa tulisi sisäistää, minkälaisia mahdollisuuksia metsä tarjoaa. Opiskelijoiden tulee edelleen oppia hyödyntämään metsää mahdollisimman paljon, mutta kestävästi metsänhoitajat ovat tärkeimmän luonnonvaramme vartijoita. Metsänhoitajien on myös tulevaisuudessa vaalittava lisäksi metsän virkistys- ja luontoarvoja. Hellströmkin vahvistaa, että tulevaisuuden metsänhoitajilta edellytetään kykyä tarkastella kokonaisuuksia. Uusiutuvien luonnonvarojen tuotanto, jalostus, kulutus, varastointi, kierrätys ja luontoon palauttaminen ovat yhtä tärkeitä osa-alueita biotaloudessa. Yhden vaiheen toimijan täytyy mahdollistaa seuraavan vaiheen toimenpiteiden kestävyys. RATKAISUJA GLOBAALEIHIN HAASTEISIIN Muitakin haasteita, tai näkökulmasta riippuen kehittämismahdollisuuksia, liittyy biotalouden edellytyksiin. Eeva Hellström nostaa esimerkiksi, että tarvittaisiin panostuksia myös kestävään ainekiertoon. Kiertoa pitäisi muun muassa saada useammin suljettua niin, että ei syntyisi lainkaan jätettä. Ei riitä, että vaikkapa puu on kasvatettu kestävästi. Täytyy myös katsoa, miten sitä puuta käytetään. Lisäksi pitäisi varmistaa, että kuitu kiertäisi tuotannossa Marimekon Allu-mekko on valmistettu liukosellusta. Sitä valmistetaan Stora Enson Enocellin tehtaalla Suomessa. Liukosellua on esitetty puuvillan korvaajaksi. Puuvillapeltoja tarvitaan viljalle, yli puolia maailman puuvillapelloista keinokastellaan ja puuvillapeltoja myös lannoitetaan suhteellisen paljon. Kerrotaan vielä, että puuvillan lehdet pudotetaan myrkyttämällä. Uusissa puukengissä on hyödynnetty traditionaalista puuntaivutustekniikkaa. Wave-kenkien pohjat valmistetaan huonekalutehtaassa ja kengät kootaan käsityönä. Muotoilija Marita Huurinainen sai vuonna 2009 Ornamo Design Award -palkinnon Wave-mallistonsa ansiosta. Puuta käytetään yleisesti ottaen jalkinemateriaalina nykypäivänä melko vähän, lähinnä kiiloina ja korkoina. Puusta ja biohajoavasta muovista valmistettu Woodcast on myrkytön kipsausmateriaali. Sitä kehutaan hyvin muotoutuvaksi, ja sitä voi työstää ilman vettä tai kumihanskoja. Se soveltuu kaikkeen kipsaamiseen. Woodcast-kipsiä ei tarvitse poistaa röntgenkuvauksen ajaksi. Sen sanotaan olevan ympäristöystävällisempi ja helppokäyttöisempi kuin markkinoita nykyisin hallitsevat kipsausmateriaalit. 8 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

6 ANTONIN HALAS Biotalous ja hyvinvointi Jussi Manninen kertoo, että monet metsäalan yritykset ovat jo kehittäneet uutta sektorirajoja ylittävää liiketoimintaa. Puuta hyödynnetään monipuolisesti biomateriaaleiksi, biokemikaaleiksi, biopolttonesteiksi ja bioenergiaksi. Sellutehtaiden biokemikaaleja hyödynnetään edelleen esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden valmistuksessa. ja että ei tuhlattaisi biomassaa, Hellström havainnollistaa. Hellströmkin korostaa aineettomien tuotteiden ja palvelujen keskeistä roolia biotaloudessa. Palvelupuolella on paljon kehittämisen varaa ja liiketoimintamahdollisuuksia. Uusia palveluja tarvitaan esimerkiksi luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämisessä, metsänhoidossa ja puunkorjuussa, raaka-aineen ja sivuvirtojen hallinnassa. Niitä kaivataan myös uusien biotuotteiden kehittämiseen. Kansainvälisessä biotalouskeskustelussa metsä nauttii vähäistä arvostusta. Kansainvälisesti biotaloutta tarkastellaan enemmän maatalouden sekä elintarvike- ja kemianteollisuuden näkökulmista kuin metsätalouden. Silloin kun oivalletaan metsän tarjoamat mahdollisuudet biotaloudelle, silloin sitä arvostetaan. Mutta oivallukset ovat toistaiseksi olleet harvassa. Hellström vielä muistuttaa, että tarvitsemme biotaloutta globaalien haasteiden tähden. Väestönkasvun, luonnonvarojen niukkenemisen ja ilmastonmuutokset aiheuttamat ongelmat vaativat radikaalia muutosta suhteessa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Biomassojen jalostus ei ole biotalouden ydin vaan globaalien ongelmien ratkaiseminen. Pitkällä tähtäimellä kilpailukyky voi rakentua vain tälle pohjalle. Maailma muuttuu ja me sen mukana. Muutoksen jäsentämisen avuksi Metsähyvinvointihanke on koonnut verkkosivustolleen Metsäalan tulevaisuus -osioon näkemyksiä asioista, jotka vaikuttavat metsäalan työn tulevaisuuteen. Yhteinen tekeminen ihmisten ja alan hyväksi nostaa metsäalan profiilia ja sitä kautta varmistaa osaavien nuorten halua suunnata alalle. Sivustolla on katsottavissa Sixten Sunabackan ajatuksia biotaloudesta. Sunabacka toimii Metsäalan strategisen ohjelman johtajana Työ- ja elinkeinoministeriössä ja esiintyi Metsähyvinvointi-seminaarissa syksyllä Biotalousstrategian pääteema on kestävää kasvua biotaloudesta. Biotaloudessa on kyse enemmästä kuin kestävyyden kolmesta ulottuvuudesta. Biotaloudella luodaan kestävää hyvinvointia maapallolle, sanoi Sunabacka seminaarissa. Biotalous tehdään yhteistyöllä. Yhteistyön luomisessa on oltava uskallus mennä ulos sekä metsäalalta, että Suomesta. Biotalouden tuotannon kasvattamisen avulla on mahdollisuus luoda jopa uutta työpaikkaa 2025 mennessä. Biotalousstrategiaan voi tutustua Biotalous.fi-sivustolla. Biotalous.fi on kolmen ministeriön ylläpitämä, suomalaisen biotalouden viestintäportaali. Sivuston tavoitteena on konkretisoida esimerkein, mitä biotalous Suomessa tarkoittaa. Biotaloutta edistää myös Suomen Metsäsäätiön rahoittama Uusi puu -hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä puupohjaisesta biotaloudesta: siitä millaisia konkreettisia tuotteita ja ratkaisuja on jo nyt tarjolla, millainen yhteiskunnallinen vaikutus nykyisillä tuotteilla on ja millaiset kasvunäkymät alalla on tulevaisuudessa METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

7 Peltometsäviljely on ympäristöystävällinen maankäyttömuoto, jonka avulla vähennetään perinteistä kaskiviljelyä ja tuotetaan enemmän ruokaa kyläläisten tarpeeseen. Stoorisoppi Työpäivä Laosissa Metsänhoitaja Juha Anttilan työskentelee aluejohtajana Xeponissa Laosissa. Hyvä työpäivä on sellainen, kun kaikki sujuu suunnitellusti. LAOS XEPON Työnjohtaja Chan Tong (oik.) on merkinnyt pommilöydöksen ja raportoi siitä räjähteiden raivauksesta vastaavalle Doug McInnesille (vas.). Pommia ei liikuteta vaan se tuhotaan räjäyttämällä, kertoo Juha Anttila (kesk.) Kutomistaidot siirtyvät Takorin kylässä äidiltä tyttärelle. Monoilla menee yhden hamekankaan kutomiseen kolme päivää muiden arkiaskareiden ohessa. Perheen pääelinkeino on riisinviljely. Peltometsäviljelyssä puurivien välissä kasvatetaan riisiä. Juha Anttilan mukaan tropiikissa yksi kuukausi puun kasvussa vastaa suurin piirtein yhtä vuotta Suomessa. Eukalyptuspuu kasvaa mittaansa seitsemässä vuodessa. Aamulla puoli seitsemältä, kun aurinko on juuri noussut, metsänhoitaja Juha Anttila harppoo reippain askelin Xeponin torille. Xepon sijaitsee Laosin kaakkoisosassa noin 50 kilometrin päässä Vietnamin rajasta. Metsäjätti Stora Enso käynnisti siellä puuviljelyn vuonna Torikauppa pienessä kyläpahasessa käy vilkkaimmillaan. Maahan levitetyillä alustoilla on myytävänä tuoreita ruokatarvikkeita: vihanneksia, joesta nostettua kalaa, eläviä sammakoita ja lähimetsästä pyydystettyjä liito-oravia. Anttila tunkeutuu väkijoukon läpi vakikahvilaansa juomaan aamukahvia, joka olomuodoltaan muistuttaa enemmänkin moottoriöljyä. Kahvin juotuaan hän suuntaa toimistolle, jossa hän ensitöikseen ohjeistaa ja lähettää harjoittelija Simon Edbergin tutkimusryhmineen viljelykselle. Tutkimuksen tavoitteena on eukalyptuspuiden juurikasvustojen avulla muun muassa selvittää, miten optimoida puiden istutusvälit ja riisin kasvatus. ENSIN RAIVATAAN POMMIT Sitten Juha Anttila käynnistää maasturinsa ja lähtee tutustumaan yhteen Stora Enson metsitystyömaista Nalongmaissa. Työmaat sijaitsevat vaikeiden kulkuyhteyksien päässä. Nelivedolle onkin käyttöä hankalimmissa paikoissa, kuten joen ylityksessä. Työmaalla on käynnissä räjähteiden raivaus. Vaikka Laos ei ollut Vietnamin sodassa osapuolena, yhdysvaltalaiset pudottivat sen Vietnamin vastaiselle rajalle yli kaksi miljoonaa tonnia pommeja, joita löytyy yhä maaperästä. - Meidän toiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että maa-alue on ennen mitään muita toimia raivattava räjähtämättömistä pommeista, kertoo Anttila. Ammattimainen räjähteiden raivaus ei ole niin vaarallista työtä kuin ensi kuulemalta saattaa vaikuttaa. Yleensä pommit löytyvät noin viidentoista sentin syvyydestä, eivätkä aiheuta välitöntä vaaraa, mutta kun niitä liikutetaan, ne voivat räjähtää. Paikallisille ihmisille ne voivat kuitenkin olla vaarallisia. Edelleenkin Laosissa sattuu viitisenkymmentä onnettomuutta vuosittain: enimmäkseen pojille, jotka löytäessään pesäpallonkokoisia rypälepommeja alkavat pelata niillä palloa. PUUN JA RUUAN TUOTANTO YHDISTYVÄT Juha Anttilan seuraava kohde on Takorin kylä, joka on yksi Stora Enson yhteistyökylistä. Maanhankinta tapahtuu siten, että viranomaiset osoittavat yhtiölle peltometsäviljelykseen tarkoitettuja maita, joiden käy- 12 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

8 JUHA ANTTILA 54 vuotta Työskentelee aluejohtajana Stora Enson palveluksessa Xeponissa, Laosissa. Koulutukseltaan hän on metsänhoitaja. Anttilalla on yli 20 vuoden työkokemus mitä eksoottisimmista maista, kuten Indonesiasta, Kiinasta ja Papua- Uusi-Guineasta. Hänen kotipaikkansa on Padasjoella. Hänellä on vaimo ja kolme aikuista lasta. Anttilalla on vuokra-asunto maan pääkaupungissa, Vientianessa, jossa hän käy joka toinen viikonloppu. Työviikot hän asuu hotellissa Xeponissa. LAOS Juha Anttila (kesk.) ohjeistaa harjoittelija Simon Edbergin (vas.) ja tutkimus- ja tuotekehitysasiantuntija Somphanith Syochan (oik.) kentälle. Edberg opiskelee maa- ja metsätaloustiedettä Malmössa. töstä se neuvottelee maat hallitsevan kylän kanssa. - Jos pääsemme sopimukseen, me kasvatamme mailla eukalyptuspuita ja maanviljelijät viljelevät yhdeksänmetristen puurivien välissä riisiä tai muita ruokakasveja, selvittää Anttila. Sopimus Stora Enson ja kylän välillä tehdään viideksikymmeneksi vuodeksi. Maaalueiden koko vaihtelee hehtaarin välillä. Yhteensä Stora Ensolla on käytössään noin hehtaaria maita. Korvaukseksi yhtiö maksaa kylälle kehittämisrahaa noin 260 euroa hehtaarilta. Kylä päättää rahan käytöstä. Sillä on esimerkiksi sähköistetty kyliä, rakennettu kaivoja ja saniteettitiloja sekä parannettu teitä ja koulutiloja. - Itse toivoisin, että rahaa käytettäisiin enemmän lasten koulutukseen, sillä sen avulla kyläläiset voivat parantaa elintasoaan pitkällä tähtäimellä. Stora Enso myös työllistää kyläläisiä metsätöissä, kuten istutuksissa ja hakkuissa. Ja samalla kun maanviljelijät hoitavat omaa rii- siviljelmäänsä, he perkaavat puurivistöjä päiväpalkalla. Koska kyläläisten pääelinkeino on maanviljelys, päivätyöt Stora Ensolla tuovat heille kaivattua lisätuloa. KALUSTON KEHITTYESSÄ HUOMIO TYÖTURVALLISUUTEEN Iltapäivällä Juha Anttila palaa toimistolle paperitöihin ja tekee kalustotilauksen tulevia hakkuita varten. Hän tilaa muun muassa moottorisahoja, jotka tulevat korvaamaan kyläläisten kaarisahat ja viidakkoveitset. Samalla se tarkoittaa, että työturvallisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. - Täällä on menty varvastossuilla tai avojaloin metsään, mutta kun käsitellään koneita, niin pitää olla työkengät ja muut suojavarusteet. Anttilan vastuualue on valtava. Hän vastaa viljelysalueista, metsänistutuksesta, -hoidosta ja hakkuista, taimitarhasta sekä tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Työt hän aloitti viime kesäkuussa. Uutena tulokkaana hänellä riittää kiirettä työhön perehtyessä ja tutustuessa viljelysmaihin, yhteistyökyliin ja tietysti alaisiinsa, joita on 70. Yhteensä Stora Enso työllistää Laosissa 140 henkilöä. Viiden maissa iltapäivällä Anttila palaa majapaikkaansa, käy suihkussa ja syömässä. Illalla hän on netin kautta yhteydessä perheeseensä ja ystäviinsä sekä opiskelee Laosin kieltä yksityisopettajan avustuksella. Muutoin elämä maaseudulla on rauhallista ja aktiviteetteja on vähän. - Täällä mennään nukkumaan aikaisin ja herätään aikaisin. Eletään auringon mukaan, kuvailee Anttila. Laos on kuusimiljoonainen vuoristoinen ja metsäinen sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa. Maan kommunistinen hallitus käynnisti 1980-luvun lopulla taloudellisia uudistuksia, jotka ovat tuoneet maahan ulkomaisia sijoituksia ja synnyttäneet lupaavia elinkeinoja. Maan talous on kuitenkin riippuvainen luonnonvarojen, kuten puutavaran ja jalometallien viennistä. Monet metsäalan hankkeet ovat aiheuttaneet arvostelua muun muassa puiden laittomien hakkuiden ja raakapuun salakuljetuksen sekä laajenevan metsäkadon takia. Viime vuosien rivakasta seitsemän prosentin talouskasvusta huolimatta, Laos on maailman köyhimpiä maita. Väestöstä 26 prosenttia elää alle köyhyysrajan ja 73 prosenttia saa elantonsa pienviljelystä. TERJE HEIESTAD / NORDFORSK Luonnonvarakeskus tähtää monipuolisempaan biotalouden ja luonnonvarojen tutkimukseen Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja Maa- metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike yhdistettiin tämän vuoden alusta Luonnonvarakeskukseksi. Näin syntynyt, uuden pääjohtaja Mari Wallsin johtama, Luke on Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos heti VTT:n jälkeen. Uudistus on osa käynnissä olevaa valtion sektoritutkimuslaitosten uudistamista, joka muokkaa merkittävästi tutkimuksenteon rakenteita ja rahoitusta. Luken synnyttämisellä tavoitellaan entistäkin vahvempaa ja monipuolisempaa luonnonvarojen ja biotalouden tutkimusta, jossa metsällä ja metsäntutkimuksen asiantuntemuksella on jatkossakin keskeinen asema. Suurempi ja tutkimusosaamiseltaan monipuolisempi laitos voi tulla osiaan merkittävämmäksi toimijaksi uusiutuvien luonnonvarojen ja biotalouden asiantuntemuksen alueella niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Muutos on haastava, sillä uuden organisaation rakentaminen tapahtuu samanaikaisesti kuin tutkimusrahoituksen malli muuttuu. Keskeinen sektoritutkimuksen uudelleen organisoimista ohjaava tekijä on ollut valtion päätös tutkimusrahoituksen uudistamiseksi. Sektoritutkimuslaitoksille aiemmin suoraan valtion budjetissa osoitetusta rahasta merkittävä osa siirtyy jatkossa kilpailtavaksi rahoitukseksi, jota kohdistetaan valtioneuvoston ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen määrittelemällä tavalla. Menestyminen kilpailussa kotimaisesta ja kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta edellyttää tutkimuslaitoksilta vahvaa asiantuntemusta, yhteistyötä ja kykyä toimia muuttuvassa rahoituksen toimintaympäristössä. HENKILÖSTÖN ASEMA MUUTOKSESSA TURVATTAVA Henkilöstön edustajat ja liitot ovat osallistuneet Luken rakentamiseen tiiviisti useissa työryhmissä. Akavalaiset muodostavat noin puolet Luken henkilöstöstä ja Metsänhoitajaliitto on yksittäisistä akavalaista liitoista suurin uudessa organisaatiossa. Liittojen keskeisenä tehtävänä valmistelutyössä on Pääjohtaja Mari Wallsin johtama Luonnonvarakeskus on Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos heti VTT:n jälkeen. huolehtia henkilöstön aseman turvaamisesta muutoksessa. Vuodenvaihde merkitsi monien asioiden muuttumista, mutta kaikkea ei saatu vielä valmiiksi. Vuodenvaihteessa henkilöstö siirtyi uuteen organisaatioon vanhoina työntekijöinä. Henkilöstön kannalta on tärkeää, että työsuojelu-, yhteistoiminta- ja luottamusmiessopimukset on saatu neuvoteltua, sillä näillä sopimuksilla on suuri merkitys muutostilanteissa. Henkilöstön kannalta tärkeät palkkausjärjestelmää koskevat neuvottelut ovat vielä kesken, mikä on valitettavan usein ollut asiantila vastaavissa valtion organisaatiouudistuksissa. Tärkeä muutostavoite on tietenkin myös luoda yhdessä nopeasti oma yhtenäinen Luken toimintakulttuuri aiempien erillisten laitosten toisistaan poikkeavien kulttuurien tilalle. Muutos jatkuu. Luke toimii nyt lähes 40 paikkakunnalla, pääpaikan ollessa Helsinki, ja työntekijöitä on 1700 henkilöä. Lähivuosien rahoitusnäkymät aiheuttavat säästöpaineita niin toimipaikkaverkostoon kuin henkilöstöönkin. Tässä työssä liitot ovat jatkossakin tiiviisti mukana henkilöstön asemaa turvaamassa. 14 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

9 Metsänhoitajat eduskuntavaaliehdokkaina Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina Ennakkoäänestys on kotimaassa ja ulkomailla Esittelemme tässä vaaleissa ehdolla olevat liiton jäsenet tai metsänhoitajat, jotka ovat ilmoittaneet tietonsa Metsänhoitajaliittoon puoluetoimistoille ja jäsenkirjeessä tehdyn kyselyn tuloksena. KIMMO TIILIKAINEN Keskusta, Kaakkois-Suomen vaalipiiri Olen kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Menossa on kolmas kausi ja johdan keskustan eduskuntaryhmää. Metsänhoitajaksi valmistuin Joensuusta Luomuvihannesten viljely oli päätoimeni ennen kansanedustajuutta. Joku tohti epäillä, oliko se koulutusta vastaava työ. Vastasin että hyvinkin: tarvittiin luonnontieteellistä osaamista, että sai luomuvihannekset kasvamaan sekä taloustieteen ja markkinoinnin osaamista, että homma kannatti. Metsäisiä luottamustoimia minulla oli niin Metsäliitossa kuin Metsänhoitoyhdistyksessä. Olen toiminut myös Luonnonsuojeluliitossa ja nykyisin WWF:n hallintoneuvostossa. Talouden ja ympäristön yhteensovittaminen on kulkenut kantavana ajatuksena läpi elämän, koulutuksessa, työssä, järjestötoiminnassa ja politiikassa. Siitä oli kovasti hyötyä kun hoidin ympäristöministerin pestiä tovin Biotalous, kiertotalous ja uusiutuva energia ovat vastauksia ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen. Suomessa meillä on runsaat luonnonvarat, kestävän käytön perinne, korkea osaaminen ja edistynyt teknologia. Näillä vahvuuksilla, yrittäjyyttä edistämällä ja tasapainoisella aluekehityksellä voimme kääntää talouden kasvuun ja saada lisää työpaikkoja Suomeen. REETTA HULMI Vihreät, Satakunnan vaalipiiri Olen 32-vuotias maailmanparantaja Köyliöstä. Mielestäni politiikalla on taattava hyvän elämän edellytykset kaikille ihmisille nyt ja tulevaisuudessa. Siksi taloudellisten ratkaisujen on mahduttava luonnon asettamiin rajoihin. Monimuotoisuuden hupenemista ja ilmastonmuutosta on hillittävä mitä aiemmin, sitä halvemmalla. Haluan edistää resurssitehokasta kohtuutaloutta ja toisista välittämistä arjessa. Hyvinvointia pitää mitata onnellisuutena ja terveytenä, ei rahan liikkumisena eli bkt:na. Perustulo voi auttaa työn jakamisessa tasaisemmin. Sen ansiosta työnteko kannattaa aina. Kotimaisen uusiutuvan energian lisäämisellä huoltovarmuus paranee ja maakuntiin syntyy työpaikkoja. Tällä hetkellä teen vihreitä päätöksiä Köyliön teknisessä lautakunnassa ja erilaisissa yhdistyksissä. Olen kahden pienen pojan äiti ja työskennellyt mm. opettajana, toiminnanjohtajana, kompostointi- ja jätevesineuvojana, toimittajana ja pitopalvelutyöntekijänä ihan perusmetsänhoitaja! Harrastan monenlaista ekoilua ja taiteilua. Rakastan auringon lämpöä, innostumista ja puuroa. HELI VIIRI Keskusta, Lapin vaalipiiri Olen MMT, emba ja kahden lapsen äiti. Syntyjään olen maatalon tyttö Ylitornion Mellakoskelta. Valmistuin metsänhoitajaksi Joensuusta 20 vuotta sitten. Tein väitöskirjani ensimmäisessä Metsäekologian tutkijakoulussa. Olen toiminut tutkijana Joensuun yliopistossa ja Metsäntutkimuslaitoksella metsätuhojen, taimikoiden laadun ja bioenergian korjuun parissa. Myös professorina olen piipahtanut Joensuun yliopistossa. Olen opettanut yliopistoissa metsätuhoihin ja kasvinsuojeluun liittyviä asioita. Lisäksi olen täydennyskouluttanut metsäammattilaisia. Vuosina toimin Suomen metsäkeskuksen viimeisenä Lapin aluejohtajana. Olen ehdolla, koska koko maata on kehitettävä tasapuolisesti. Luonnonvaramme ja niihin liittyvät kasvun eväät ovat maaseudulla. Vaaliteemojani ovat: Kotimaisen bioenergian käytön lisääminen, energiaomavaraisuuden parantaminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. Omaishoidontuen siirtäminen Kelalle. Koko Suomea on kehitettävä tasapuolisesti tie-, satama- ja raideinvestoinneilla elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. ANNIINA KOSTILAINEN Vihreät, Uudenmaan vaalipiiri Suomi tarvitsee päättäjiä, joilla on kokemusta tavallisesta elämästä ja työstä, sekä ymmärrystä luonnonvarojen käytöstä. Olen 36-vuotias vantaalainen kolmen lapsen äiti. Olen toisen kauden kaupunginvaltuutettu, ja tällä hetkellä toimin Vantaalla kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajana. Työskentelen kansainvälisessä metsäsertifiointia edistävässä järjestössä Suomen pääsihteerinä. Olen kokenut, yhteistyökykyinen ja vastuuntuntoinen poliitikko. Päätöksenteossa haluan edistää arjen vihreitä valintoja ja talouden kestävää kasvua. Vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä sekä luonnonvarojen kestävästä käytöstä kuuluu yhteiskunnan lisäksi yrityksille ja yksilöille. Hupenevien luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen ja heikkenevän valtiontalouden aikana täytyy löytää uusia, tehokkaampia ja kekseliäämpiä tapoja hyvinvoinnin luomiseen esim. biotaloudesta. AHTI WEIJO Kokoomus, Keski-Suomen vaalipiiri Olen naimisissa oleva 4 lapsen isä. Koulutukseltani olen MMM, metsänhoitaja. Minulla on 15 vuoden työkokemus metsä ja energia-alalta. Vuodesta 2008 olen hoitanut myös kotitilaani siirryin päätoimiseksi yrittäjäksi toimien erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Olen Luhangan kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja maakuntavaltuutettu. Lisäksi olen Kokoomuksen piirihallituksessa, Keski-Suomen Metsänhoitajien hallituksessa sekä Luhangan Ampujien varapuheenjohtaja. Halu antaa oma osaaminen ja kokemus käytettäväksi työhön paremman huomisen puolesta sai minut mukaan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Tarvitsemme innovaatioita ja ennakkoluulotonta suhtautumista tulevaisuuteen. Vain menestyvät yritykset, yrittäjyys ja osaavat työntekijät mahdollistavat hyvinvointimme tulevaisuudessakin Tarvitsen Sinun tukeasi Suomen ja Keski-Suomen nostamiseksi takaisin kasvu-uralle! Ilman sitä meillä ei ole varaa ylläpitää koulutus-, terveys ja sosiaalipalveluita edes nykytasolla. Harrastuksiini kuuluu metsästys ja kuntoliikunta eri muodoissaan. Lisäksi olen mukana palokuntatoiminnassa. Vaaliteemat ovat: Suomesta kilpailukykyinen toimintaympäristö vientiyrityksille Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Metsien monipuolinen käyttö 16 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

10 METSÄNHOITAJALIITON JÄSENISTÖN PALKAT 2014 Taulukko 3. Toimiaseman vaikutus palkkaukseen yksityisellä sektorilla KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2014, EUROA/KK n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Toimiasema ylin johto Taulukko 1. Metsänhoitajaliiton jäsenten ansiotasot eri sektoreilla. Työnantajan sektori kunta/ kuntayhtymä KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2014, EUROA/KK n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F valtio yksityinen yliopisto kaikki MHL kaikki 4L johto ylempi keskijohto alempi keskijohto erittäin vaativat asiantuntijatehtävät vaativat asiantuntijatehtävät asiantuntijatehtävät opettaja toimihenkilö työntekijä < kaikki Taulukko 2. Naisten ja miesten palkat Metsänhoitajaliitossa ja koko 4L-aineistossa. KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2014, EUROA/KK n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Sukupuoli nainen MHL mies MHL nainen 4L mies 4L Työmarkkinatutkimuksessa vastaajilta kysyttiin kokonaiskuukausiansioita (kuukausibruttotulot) lokakuussa Vastaajia pyydettiin sisällyttämään palkkaan myös luotoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo muttei ylityökorvauksia, lomarahoja tai omaisuustuloja. Palkkauksen osalta tarkastelu kohdentuu vain kokoaikaisesti työskenteleviin. Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Taulukko 3. Työkokemuksen vaikutus palkkaukseen valtiolla Kuinka monta vuotta valmistumisesta? KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2014, EUROA/KK n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F < yli kaikki Löydät tutkimuksen kaikki palkkataulukot Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta: Palkkaedunvalvonta on tärkeä osa ammattijärjestöjen edunvalvontatyötä. Tämän työn pohjaksi Metsänhoitajaliitto tekee vuosittain jäsenistölleen työmarkkinatutkimuksen, jossa kysytään jäsenistön lokakuun palkkaa. Tutkimuksen toteuttaa Taloustutkimus ja se tehdään yhdessä Agronomiliiton, Luonnontieteiden Akateemisten Liiton sekä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton kanssa. Syksyllä 2014 tutkimuksen vastausprosentti Metsänhoitajaliiton osalta oli 45 %. Työmarkkinatutkimuksessa Metsänhoitajaliiton tutkinnon suorittaneilta ja pysyvästi Suomessa oleskelevilta jäseniltä kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Kuukausiansioon pyydettiin sisällyttämään myös luotoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo, muttei mahdollisia ylityökorvauksia lomarahoja tai omaisuustuloja. Metsänhoitajaliiton kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskipalkka on 4879 euroa. Palkkauksessa on suuria sektorikohtaisia eroja. Suurimmat palkat maksetaan yksityisellä sektorilla ja pienimmät yliopistolla (taulukko 1). Määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkat ovat vakituisessa työsuhteessa olevien palkkoja pienempiä kaikilla sektoreilla. Tämä selittyy syyskuun välisenä aikana 1,3 prosenttia vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko Suomen palkansaajien ansiokehityksessä oli vain pieniä sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella palkat nousivat 1,4 prosenttia, valtiolla 0,9 prosenttia ja kunnilla 1,1 prosenttia. Metsänhoitajaliiton työmarkkinatutkimuksen perusteella jäsenten nimellispalkat keskipalkalla mitattuna ovat nousseet 3,4 prosenttia vuoden takaisesta eli nousua on jonkin verran ainakin osittain määräaikaisten työsuhteiden suurella osuudella uran alkuvaiheessa. Metsänhoitajaliiton jäsenistössä naisen euro on 85 senttiä. Ero selittyy osin naisten ja miesten erilaisella sijoittumisella työmarkkinoille. Kaikista tasaisinta naisten ja miesten sijoittuminen ja palkkaus on valtiosektorilla, jossa naisen mediaanipalkka on 91 % miesten mediaanipalkasta. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkansaajien ansiot nousivat vuoden 2014 heinäenemmän kuin suomalaisilla keskimäärin. Tämän kyselytutkimuksen perusteella ei tule vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ansiotason kehityksestä Metsänhoitajaliiton jäsenistön keskuudessa, koska tämänkaltaisiin kyselytutkimuksiin liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Ensinnäkin tutkimusten otokset vaihtelevat eri vuosien välillä: vastaajat eivät ole vuodesta toiseen samoja. Toiseksi otoskoot ovat sen verran pieniä, että tunnusluvuissa on väistämättä mukana jonkin verran epätarkkuutta. Vastaajien kesken arvottiin palkintoja. Pääpalkinnon ipadin voitti Eeva Nuotio ja leffaliput voittivat Anne Ekholm, Sari Uusheimo, Antti Kivilahti, Kalle Mikola, Henna Etula, Mauri Timonen, Janne Uitamo, Minna Korander, Vanamo Piirainen ja Anne Tuovinen. Voittajille on ilmoitettu voitosta henkilökohtaisesti. Lämpimät onnittelut! 18 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

11 Riitta Gullman ELÄKEKATTO ei toisi hyvää palkansaajalle päinvastoin "Niissä maissa, joissa on eläkekatto, paremmin toimeentulevat ihmiset ovat puhkaisseet katon lisäeläkkeillä" Eläkekatto nousee aika ajoin esiin, kun puhutaan suurista palkoista ja muhevista eläkkeistä. Tavallisen palkansaajan kannalta eläkekatto olisi kuitenkin haitallinen. Miksi? Eläkekatto nostaisi pieni- ja keskituloisen palkansaajan eläkemaksuja. Siksi se olisi heidän kannaltaan haitallinen hanke, aloittaa Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Markku J. Jääskeläinen ja selittää yhtälöä. Jos eläkekatto tulisi voimaan, palkasta kertyisi eläkettä vain johonkin määriteltyyn euromäärään saakka. Työeläkemaksuakin voitaisiin periä vain samaan rajaan saakka. Suurituloiset siis käytännössä vapautettaisiin eläkemaksuista tuon rajan ylittävältä palkkansa osalta. Eläkemaksuja olisi siinä tilanteessa nostettava, jotta eläkkeellä olevien eläkkeet saataisiin maksetuksi. Eläkekatto ei nimittäin leikkaisi pienemmäksi jo eläkkeelle jääneiden työeläkkeitä. Niitä suojaa perustuslakiin kirjattu omaisuuden suoja, joka koskee kaikkia työeläkkeitä. Myös suuria. Eläkekatto voisi vaikuttaa eläkkeiden tasoon vasta voimaantulohetkestään eteenpäin. Tästä seuraa, että suuria eläkkeitä jouduttaisiin maksamaan niitä ansainneille eläkekaton määräämisen jälkeenkin vielä ehkä pari vuosikymmentä. Samaan aikaan eläkejärjestelmän tulot eli kerättävä eläkemaksupotti kutistuisi. Väliä jouduttaisiin kuromaan umpeen nostamalla eläkemaksuja. Jos suurituloiset eivät enää maksaisi eläkemaksuja koko palkastaan, muut maksaisivat myös parhaillaan maksussa olevat suuret työeläkkeet. Se olisi epäoikeudenmukaista pieni- ja keskituloisia kohtaan, Jääskeläinen kiteyttää. KAIKILLE SAMALLA MITALLA Jääskeläinen ottaa esiin myös toisen näkökulman. Meikäläisen työeläkejärjestelmän vahvuus on se, että jokaisesta työsuhteessa ansaitusta eurosta karttuu eläkettä kaikille samoilla säännöillä. Silloin kaikkien kannalta on järkevää pitää järjestelmä toimivana. Myös heidän, joilla olisi mahdollisuus järjestää eläkeajan toimeentulonsa toisella tavalla. Eläkekattoa perustellaan monesti tulonjaon tasaamisella. Se ei kuitenkaan poistaisi korkeita eläkkeitä. Niissä maissa, joissa on eläkekatto, paremmin toimeentulevat ja vahvemmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ihmiset ovat puhkaisseet katon omilla lisäeläkkeillään. Ne ovat joko yksilökohtaisia tai työnantajien ostamia, kollektiivisia vakuutuksia. Siitä seuraa eriarvoisuutta. Kaikki ammattiryhmät eivät kuitenkaan ole sellaisessa asemassa, että ne pystyisivät saamaan vakuutusta itselleen, Markku J. Jääskeläinen kuvaa. Meillä työpaikkaa ja ammattia voi myös vaihtaa ilman, että eläke-edut menevät. Monessa eläkekattomaassa lisäeläkkeet on sidottu ammattialaan. Se pistää laskemaan tarkkaan, kannattaako ammattia vaihtaa varsinkaan myöhemmällä iällä. SUOMESSA VÄHÄN KORKEITA ELÄKKEITÄ Suomessa korkeita eläkkeitä on vähän, pieniä paljon. Tällä hetkellä eläkkeelle jäävien keskieläke on yli euroa kuukaudessa. Kaikkien eläkkeellä olevien keskimääräinen lakisääteinen eläke on noin euroa. Ero johtuu siitä, että työuran aikana keskimäärin tienattu tulotasokin on kasvanut sukupolvi sukupolvelta. Tänään eläkkeelle jäävä saa hieman enemmän eläkettä kuin viime kuussa eläköitynyt. Puolella eläkeläisistä eläke jää noin tuhanteen euroon kuukaudessa. Tämä ryhmä on suuri, sillä eläkkeellä on yhteensä 1,5 miljoonaa ihmistä. Sen sijaan tulojanan toisessa päässä väkeä on vähän. Yli euron eläkettä sai vuoden 2012 lopussa 1,6 prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Yli euron eläkettä sai 4,5 prosenttia eläkeläisistä. Jos eläkekatosta tehtäisiin sellainen, että se kohdistuisi esimerkiksi parhaiten ansaitsevien eläkkeensaajien neljännekseen, rajaksi tulisi noin 1700 euroa. Se olisi jo alle vuonna 2013 eläkkeelle jääneiden keskimääräisen eläkkeen. EI TASOITTAISI TULOEROJA Markku J. Jääskeläinen pitää keskustelua eläkekatosta osoituksena siitä, että ihmisten mielestä tuloerot eivät saa kasvaa yhteiskunnassa liikaa. Jos yhteiskunnassa halutaan tasata tuloeroja, eläkekatto on huono keino sen saavuttamiseksi. Se aiheuttaa juuri päinvastaisia ilmiöitä. Eläkekatto ei paranna heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Sen sijaan se voi heikentää sitä erityisesti työssäoloaikana eläkemaksujen nousun kautta. MITÄ ELÄKEKATTO VAIKUTTAISI KÄYTÄNNÖSSÄ? Työeläkemaksut nousisivat, mutta eläkkeet eivät. Suhteessa eniten eläkemaksujen nousu tuntuisi pienija keskituloisten palkkapussissa, josta jäisi vähemmän käteen. Lisäeläkkeiden suosio todennäköisesti kasvaisi. Ammattialakohtaiset lisäeläkkeet voisivat vaikeuttaa palkansaajan ammatinvaihtoa ja siirtymistä työnantajalta toiselle. Hyvätuloiset voisivat hankkia entistä enemmän yksilöllisiä eläkkeitä. Hyvätuloisten kannuste pidentää työuraa vähenisi, kun tietyn rajan jälkeen eläke ei enää paranisi vaikka uraa jatkaisi pidemmälle. LÄHDE: TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA 20 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

12 Miten muualla? opiskelija Olli Piiparinen Opiskelija-asiamies, Joensuun kampus KUPLAA ELÄKEKATOSTA Jos suuria eläkkeitä leikattaisiin, pieniä voitaisiin korottaa. Ei voitaisi. Suomessa eläke perustuu henkilökohtaiseen työhistoriaan ja sitä kautta ansaittuun palkkaan. Työssä ollessa ansaituista palkasta siivu on maksettu eläkevakuutusmaksuina henkilökohtaiseen eläkepottiin. Koska palkoissa on suuria eroja, myös eläkkeissä on eroja. Eläkekatto poistaisi ns. ylisuuret eläkkeet Suomesta. Ei poistaisi. Jos eläkekatto tulisi voimaan, henkilökohtaisista tai ammatillisista lisäeläkkeistä tulisi keino ylittää katto. Näin on niissä maissa, joissa eläkekatto on voimassa. Niissä lisäeläkkeet ovat hyvin yleisiä, meillä ei. Ne, joilla on vahva työmarkkina-asema, saisivat neuvoteltua itselleen lisäeläkkeitä. Yksityisiä lisäeläkkeitä voi ostaa kotimaisilta ja ulkomaisilta markkinoilta, eikä niitä voida lailla kieltää Monissa EU- ja OECD-maissa lakisääteisille työeläkkeille on säädetty eläkekatto, mutta se kertoo vain osatotuuden eläkkeiden koosta. Suurimmassa osassa EU- ja OECD-maista lakisääteinen työeläke on vain yksi osa eläketurvaa. Useimmissa maissa eläke muodostuu lakisääteisen eläkkeen lisäksi erilaisista täydentävistä, ala- tai työnantajakohtaisista lisäeläkkeistä. Niitä kutsutaan työmarkkinaeläkkeiksi. Niiden lisäksi on vielä vapaaehtoisia, yksilökohtaisia lisäeläkkeitä. Eläkekatto on OECD-maissa yleensä toteutettu niin, että eläkettä karttuu vain osasta palkkaa. Esimerkiksi Ranskassa lakisääteistä eläkettä kertyy enimmillään 3000 euron palkkasummasta. Tätä peruseläkettä kertyy korkeintaan 1500 euroa. Tämä 3000 euroa on siis periaatteessa Ranskan eläkekatto. Käytännössä tilanne on toinen: peruseläkkeen päälle tulee pakollinen lisäeläke. Ranskassa palkansaajan lisäeläke kattaa kuukausitulot noin 9400 euroon saakka. Ylemmillä toimihenkilöiden lisäeläke kattaa kuukausitulot aina noin euroon saakka. Vauraassa Sveitsissä peruseläkkeen eläkekatto on noin 5000 euroa, mutta pakollinen lisäeläke kerryttääkin eläketurvaa yli euron kuukausituloihin saakka. Työmarkkinaeläkkeet ovat pakollisia noin puolessa OECD-maista. Työmarkkinajärjestöt sopivat alakohtaisista työmarkkinaeläkkeistä kollektiivisesti, ja ne kattavat pääsääntöisesti vain kunkin alan sopimuksen piiriin kuuluvat. Työpaikkakohtaisesti sovittavat työmarkkinaeläkkeet voivat vaihdella paljonkin yritysten välillä ja myös niiden sisällä. Eläketurva ei siis määräydy kaikille samalla tavalla, vaan riippuu neuvotteluasemasta. Vahvassa asemassa olevat ammattiryhmät ja yksittäiset ihmiset voivat neuvotella itselleen muita paremmat eläke-edut, vaikka kyse onkin lakisääteisestä lisäeläkkeestä. LÄHTEET: ELÄKETURVAKESKUS, PENSIONS AT A GLANCE 2013, OECD Liitosta apua työnhakuun Hyvää alkanutta uutta vuotta opiskelijapalstan lukijoille. Kevät on tunnetusti jopa syksyä kiireisempää aikaa opiskelijoille. Osalla tavoitteena on saada tutkinto valmiiksi ja osalla saada riittävästi opintopistesuorituksia ennen vappua ja kesän alkamista. Keväälle painottuu myös valtaosa kesätyön tai harjoittelupaikan hakemisesta ja tämä urakka jatkuu edelleen aina kesän alkuun asti. Hakijoiden kannalta yritysten ja organisaatioiden eri ajankohtiin osuvat hakuajat ovat sekä hyvä että huono juttu. Hakuaikojen jakautuminen pidemmälle ajanjaksolle jakaa hakemusten laatimisurakkaa, jolloin liiallinen kertarypistys ei muodostu ylitsepääsemättömäksi ja haittaa muuta opiskelua. Opiskelijan on myös helpompi keskittyä jokaiseen hakemukseen yksityiskohtaisesti ja ajan myötä parannella hakemustaan uusien ideoiden avulla. Toisaalta, jos oman unelmatyöpaikan hakuaika on vasta viimeisten joukossa, kiusaus varmistaa työllistyminen hakemalla aikaisempiin hakukohteisiin menee usein odottamisen edelle. Kesätyön varmistuttua on aika vakavasti harkita työttömyyskassaan liittymistä. Kassamaksun kohonnut hinta on yksi indikaattori lisääntyneestä työttömyydestä. Opiskelijana olemme siinä onnellisessa asemassa, että meillä on aikaa kerryttää ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa varten tarvittavat työssäoloviikot koko opiskeluajan aikana. Tarvittavat 26 työviikkoa saa helposti kasaan noin kahden kesän työskentelyllä. Vaikka kukaan ei työttömyyttä heti valmistumisensa jälkeen toivokaan, niin useat tutkimukset ovat osoittaneet, että juuri tällöin työttömyysluvut ovat suurimmillaan. Kuitenkaan pelkkä kassamaksun maksaminen ei riitä ansiosidonnaisen päivärahan saantiin, vaan jokaisen tulee muistaa säilyttää saamansa palkkatositteet ja työsopimukset esitettäväksi työttömyyskassalle. Mikäli koet epävarmuutta työnhakemisessa tai siitä kuinka voit tuoda osaamistasi esille, niin kannattaa tarkistaa liiton koulutuskalenteri. Menneen vuoden aikana on ollut monta koulutusta, joista on saanut apua oman työnsaannin edistämiseen. Kannattaa myös muistaa liiton mentorointiohjelma, jonka seuraava kierros alkaa taas ensi syksynä haun tapahtuessa nyt keväällä. Lisätietoa mentoroinnista, koulutuksista sekä työttömyyskassasta saa liiton nettisivuilta tai tapahtumista, joissa liitto on kampuksilla mukana. Mukavaa kevään jatkoa! Peruspalkansaaja joutuu kustantamaan johtajien korkeat eläkkeet. Ei joudu. Lakisääteisten eläkkeiden maksamiseen tarvittavat rahat kerätään sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Jokaisessa sukupolvessa on kaikkien tulotasojen ihmisiä ja eläkemaksu on prosentuaalinen suhteessa palkkaan. Voidaan ajatella, että myöhempien sukupolvien suurituloiset maksavat aiempien sukupolvien suurituloisten eläkkeet. Heidän eläkkeensä maksavat taas seuraavan sukupolven suurituloiset. Joidenkin johtajien suuret eläkkeet johtuvat osaksi isoista, osaksi erilaisista lisäeduista. Niihin ei voi vaikuttaa lakisääteistä työeläkettä rajoittamalla ja niiden kustannukset maksaa yksin työnantaja. Eläkkeet rahoitetaan yhteispelillä Työeläkkeen eli ansiosidonnaisen eläkkeen rahoittavat Suomessa työnantajat ja työntekijät yhdessä. Suurin osa kerättävistä eläkemaksuista käytetään kulloinkin maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen. Osa työeläkerahoista rahastoidaan ja sijoitetaan. Tällä hetkellä yksityisaloilla osa sijoitusten tuotoista käytetään jo eläkkeiden maksamiseen, julkisilla aloilla tähän tullaan parin vuoden päästä. Sijoitusten rooli eläkkeiden rahoituksessa kasvaa tulevat vuosikymmenet, kun väestö ikääntyy ja eläkemenot kasvavat. Valtio maksaa suomalaisessa järjestelmässä työeläkkeitä vain valtiolla työskennelleille. Työeläkkeitä maksetaan nyt vuodessa 25 miljardia euroa. Se on suunnilleen saman verran kuin puolikas valtion budjetista. Vuonna 2015 työeläkemaksu on 24 prosenttia palkkasummasta. Työnantajat maksavat tästä runsaat kaksi kolmasosaa, työntekijät vajaan kolmanneksen. Työeläkejärjestelmän alusta lähtien, 60-luvulta, osa eläkemaksuista on rahastoitu. Rahat on sitten sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti, kuten työeläkerahastoja koskeva laki edellyttää. Näiden rahastojen sijoitusten tuottoja on kerrytetty 50 vuotta. 22 METSÄNHOITAJA

13 metsänhenki Seppo Leinonen Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Iiris Kivi pakina MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? Metsässä liikkuminen ja retkeily olivat tulleet tutuiksi partioharrastuksen myötä ja sitä kautta metsäala näyttäytyi mielenkiintoisena ja käytännönläheisenä alana, mikä sai sitten hakemaan Metsätalolle. MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? Opiskelin Helsingin yliopistosta metsänhoitajaksi ja valmistuin vuonna Olen suorittanut myös johtamisen erikoisammattitutkinnon. Työssä on saanut opiskella varsinkin monenlaisia tietotekniikkataitoja järjestelmien jatkuvasti muuttuessa. KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Olin ensin tutkija Metsäntutkimuslaitoksessa, sitten Metsähallituksen yksityismetsäin osastolla muutaman vuoden, kunnes siirryin Lahteen metsälautakunnan ja sittemmin Metsäkeskus Häme-Uusimaan palvelukseen. Metsäkeskuksessa olen toiminut erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Tehtävien monipuolisuus on pitänyt vireänä, vaikkakin työkiertoja ja organisaatiomuutoksia on ollut liiaksi asti. Jatkuvat organisaatiomuutokset ja yt-neuvottelut heikentävät jaksamista ja kiinnittävät huomion työn sisällön kehittämisestä rakenteiden kehittämiseen. Nyt alkukevään olen Suomen metsäkeskuksen edistämispäällikkönä, kunnes taas uudet päälliköt ja asiantuntijat valitaan. Metsäkeskuksessa kaikki tehtävät tulivat haettaviksi, kun siirryimme kolmestatoista alueesta viiteen alueeseen ja valtakunnallisiin prosesseihin alkaen. MITÄ HARRASTAT? Talvisin harrastan hiihtoa ja kesäisin suunnistusta viikoittain kuntorastien merkeissä. Aiemmin harrastin myös koripalloa ja jalkapalloa ja olenkin siitä vitsaillut, että jalkapallossa saa tehtyä maalin muutaman kerran kaudessa, mutta suunnistuksessa tekee maaleja eli löytää rasteja koko ajan. Suunnistuksessa irtautuu myös hyvin työasioista, koska keskittyminen ei voi herpautua, jos haluaa pysyä kartalla. Harrastan myös valokuvausta ja retkeilyä. Nautin musiikista ja harrastan myös kuorolaulua silloin tällöin. MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Ensi kosketus taisi olla viimeistään heti valmistumisen jälkeen ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Lahteen siirryttyäni Metsänhoitajaliiton jäsenyhdistykset Päijät-Hämeen Metsänhoitajat ja Yksityismetsätalouden Metsänhoitajat ottivat myös hyvin uuden tulokkaan mukaan toimintaansa. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Olin ensin metsälautakunnan metsänhoitajien varaluottamusmies ja sitten varsinainen luottamusmies vuodesta 1996 alkaen ja nyt olen toiminut myös metsäkeskusten metsänhoitajien pääluottamusmiehenä vuodesta 1999 alkaen. Olen toiminut myös valtuuston jäsenenä ja nyt hallituksen jäsenenä. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Näin luottamusmiehenä jäsenten edunvalvonnan merkitys korostuu kyllä selvästi tärkeimpänä tehtävänä, mutta siinä rinnalla myös koko metsäsektorin edunvalvonta ja toimintaedellytysten edistäminen on tärkeää, jotta sektorilla on jatkossakin työpaikkoja metsänhoitajille. Sektori- ja alueyhdistyksillä on myös oma merkityksensä metsänhoitajien keskinäisen yhteyden ylläpitäjänä ja sitä toimintaa pitäisi myös kehittää. Seppo Leinonen on mukana Metsänhoitajaliiton hallituksessa toista vuotta. Metsäkeskuksen pääluottamusmiehenä Seppo pitää sekä jäsenten että koko metsäsektorin edunvalvontaa tärkeänä Metsänhoitajaliiton toiminnassa. Liitoshulinat Vuoden alusta alkoi uusi ajanlasku. Käpykonttorimme yhdistyi naapuripiirien kanssa. Meistä tuli uusi ja uljas Organisaatio. Hikeä pukkasi kuin Stockkan hulluilla päivillä. Ensimmäisenä työpäivänä tammikuussa meille ilmestyi uusi johtaja rinnallaan hemaiseva talouspäällikkö. Virtuaalisesti tietenkin, ei sellaiseen ihmeeseen tietenkään pysty kukaan kuolevainen, että meidän kaikkiin maakuntiin repeäisi kerralla. Saimme kuulla uuden JVT-mission. Joustavuus, Virtuaalisuus, Tehokkuus. Säästöjä on saatava, joten matkojen päivärahat leikataan pois, näin artikuloi uusi talouskamreeri huolellisesti punatulla suullaan. Ja voi meitä poikia, myö tuijotettiin sitä missiä ruudulta ja ihmeteltiin. Yksi meistä kuitenkin viittasi. Ja kun vihdoin ATK-tuen avulla saatiin äänet päälle niin että kuului pääkonttoriin asti, hän kysyi että Mitenkä?. Johtaja vastasi, että Kaikki yhteydenpito hoituu tästä edes virtuaalisesti. Siitä alkoivat uudenlaiset työpäivät. Ei ollut enää pitkiä ajomatkoja, ei metsäisiä mäkien kupeita tai kepeitä järvenselkiä. Kesällä havahduin. Olin istunut luurit korvilla koko kevään. Oli nettipalaveria heti aamusta ja lounaan jälkeen. Sitten pirkules, kun ne tulivat oveliksi. Koska me istuimme luurit korvilla kuin puhelinmyyjät päivät pitkät, niin ainoa paikka löytää vapaata kokousaikaa oli lounasaika. Ja siihenkö kokousta pukkasi, yleensä ne kinkkisimmät hallinnolliset asiat. Kun maha joskus oikein kurnusi, kuiskasin linjoille että pitää edes kusella käydä ja salaa juoksin kiireen vilkkaa viereisen korttelin ässämarkettiin. Atrian rusinaton maksalaatikko ja kevytjuustomakaronilaatikko tulivat tutuksi. Ajoista naapurin lounasravintelissa sai vain haaveilla ja itse asiassa sekin lopetti keväällä. Oli kuulemma huonot ajat ja hallitus kaavaili lounasseteleitäkin leikattavaksi. Tuli oudon hiljainen päivä. Kukaan ei juossut käytävällä lämmittämässä ruokaa palaverien välillä. Tajusin, että taisinkin olla talossa yksin. Selasin työnantajan kaikille hankkimasta älypuhelimesta sähköistä kalenteriani. Ei mitään tälle päivälle. Johan nyt! Nostin katseeni työpöydän yli seinään ja ihmettelin seinäkalenterin päiviä. Ne eivät täsmänneet kännykän kalenterin kanssa. Kellastunut kalenteri olikin viime vuodelta. Oli sekin tässä muutosrytäkässä jäänyt vaihtamatta uuteen. Hitto, tänään on juhannus! Mitä minä täällä teen? Organisaatiomuutos oli vaatinut niin paljon aikaa ja palavereja prosessien tehostamiseksi, että oma ajanlaskuni oli kadonnut. Kadonnut oli moni muukin. Venyttelin työtuolissani pitkästä aikaa. Missä olivat tauot nyt, kun olimme siirtyneet sähköiseen maailmaan? Outlookin kalenteri rytmitti koko elämäni. Missä olivat joutilaat kahvihetket? En ollut nähnyt työkavereitani livenä pitkään aikaan. Roikuimme kaikki langoilla ja vessatauoilla juostessa peukutimme käytävällä pomon uusille innovaatioille. Koko organisaatiokulttuuri oli muuttunut. Olimme olleet ylpeitä siitä, että teimme töitä oman maakunnan eteen. Nyt kaikki oli virtuaalisälää. Enää ei ollut mitään organisaatioidenteettiä tai yhteishenkeä. Ei ollut yhteisiä juhlia, läsnäolokokouksia tai muutakaan yhteistä tekemistä. Ryhdistäydyin tuolissani, tähän täytyy saada muutos. Olipa hyvä, että eksyin juhannuksena töihin. Heti seuraavana arkipäivänä matkustaisin itse pääkonttoriin ja esittäisin megaluokan idean. Tahdoimme nähdä toisemme! 24 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

14 lakipalsta Sanna Poranen Asianajaja, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy SHUTTERSTOCK Onko avioehtosopimus tarpeellinen? Puolisoiden välisellä avioehtosopimuksella voidaan ennalta torjua sattumanvaraisia seikkoja ja kohtuuttomia lopputuloksia, joita muutoin syntyisi omaisuuden jaossa avioeron tai puolison kuoleman jälkeen. Avioehtosopimuksella voidaan sopia, että kummallakaan puolisolla ei ole aviooikeutta toisen puolison omistamaan omaisuuteen tai tiettyyn omaisuuserään. Aviopuolisoilla on lain nojalla aviooikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että avioeron (tai puolison kuoleman) jälkeen toimitettavassa omaisuuden jakamisessa, eli osituksessa, kummankin puolison varat ja velat lasketaan ensin yhteen. Yhteenlasketun omaisuuden arvosta kummankin puolison osuus on puolet. Enemmän omistava puoliso joutuu aviooikeuden perusteella maksamaan toiselle puolisolle ns. tasinkoa siten, että kumpikin puoliso saa omaisuuden jaossa yhtä paljon. Avioehtosopimuksen merkitystä voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Pirjo ja Pekka erosivat 18 vuoden avioliiton jälkeen. Pirjon vanhemmat olivat kuolleet syksyllä ja Pirjo oli saanut perinnöksi metsätilan, jonka arvo oli euroa. Pekan vanhemmat olivat vielä huippukunnossa myytyään omistamansa ohjelmistoalan yrityksen. Pekka perisi jonain päivänä vanhempiensa miljoonaomaisuuden. Pirjo ja Pekka omistivat yhteisesti asuntoosakkeen ja henkilöauton. Muuta omaisuutta tai velkaa heillä ei ollut. Asunto ja auto myytiin eron yhteydessä eurolla. Koska puolisoilla ei ollut avioehtosopimusta, puolisoiden varat oli osituksessa laskettava ensin yhteen. Leenan omaisuuden arvo oli siis euroa (perintö ja osuus yhteisestä omaisuudesta euroa) ja Markun omaisuuden arvo euroa. Jaettava omaisuus oli siten arvoltaan yhteensä euroa Tässä tapauksessa Pirjo joutui maksamaan Pekalle tasinkoa euroa. Tällöin molempien puolisoiden osuudeksi tuli euroa. Maksaakseen tasingon Pirjo joutui myymään perinnöksi saamansa metsätilan. Pekka rikastui jaossa ja rikastuu edelleen miljoonilla vanhempiensa kuoltua. Kaikki meni lain mukaan, mutta toteutuiko oikeus ja kohtuus. LISÄTIETOA MÄÄRÄÄKÖ SATTUMA OMAISUUDEN JAON? Esimerkissä puolisoiden vanhempien kuolinjärjestys ratkaisi maksettavan tasingon määrän. Jos Pirjon vanhemmat olisivat olleet avioeron vireille tullessa elossa tai jos Pekan vanhemmat olisivat kuolleet ennen avioeroa, jaon lopputulos olisi ollut täysin erilainen. Jos molempien puolisoiden vanhemmat olisivat olleet elossa avioeron vireille tullessa, puolisoiden omistama yhteinen omaisuus olisi jaettu tasan eikä kumpikaan puoliso olisi maksanut tasinkoa. Myöhemmin puolisot olisivat perineet omat vanhempansa. Jos Pirjo ja Pekka olisivat tehneet avioehtosopimuksen siitä, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, Pirjon perintönä saama omaisuus olisi jätetty omaisuuden osituksen ja jaon ulkopuolelle. Tällöin vain puolisoiden yhteinen omaisuus, asunto ja auto, olisi jaettu tasan puolisoiden kesken eikä tasinkoa olisi tullut maksaa. Tärkeä asia avioehdon laatimisen tai laatimatta jättämisen osalta on, että puolisoilla on tieto siitä, miten omaisuus avioliiton päättyessä jaetaan. Jos puolisoiden tarkoituksena on, että omaisuus jaetaan esimerkissä kuvatulla tavalla, avioehtosopimus ei ole tarpeen. Pirjo ei luultavasti kuitenkaan pitänyt osituksen lopputulosta oikeudenmukaisena. Myös Pirjon vanhemmilla olisi ollut mahdollisuus testamentilla määrätä, että Pirjon puolisolla ei ole avio-oikeutta heiltä perintönä tulleeseen omaisuuteen. Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana. Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti ja molempien puolisoiden on allekirjoitettava se. Sopimus on päivättävä ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi allekirjoituksillaan. Tämän jälkeen avioehtosopimus on jätettävä rekisteröitäväksi maistraattiin. Avioehtosopimusta voidaan muuttaa tekemällä uusi sopimus ja rekisteröimällä se maistraattiin. Avioliiton aikana tehty sopimus tulee voimaan siitä hetkestä alkaen kun sopimus rekisteröidään maistraatissa. Ennen avioliittoa tehty ja rekisteröity avioehtosopimus tulee voimaan avioliiton solmimisesta lähtien. Eniten mielipahaa aiheutuu, jos osituksen lopputuloksena on, että koko elämänkaaren varallisuudella laskien tosiasiassa köyhempi puoliso joutuu maksamaan rikkaammalle. Tämän vuoksi on usein tarkoituksenmukaista keskustella avioehdosta ja sen laatimiseen liittyvistä asioista lakimiehen kanssa hyvissä ajoin. Metsänhoitajaliiton jäsenille yksityisoikeudellista puhelinneuvontaa antanut Juridia Bützow on liittynyt kansainväliseen Eversheds-asianajotoimistojen verkostoon. Samalla yhtiön nimi on muuttunut ja vastedes se on Asianajotoimisto JB Eversheds Oy. Jäsenpalvelut säilyvät ennallaan ja toimisto entisessä, kotimaisessa omistuksessa. Asianajotoimisto JB Eversheds Oy on Suomessa ainoa asianajotoimisto, jolla on toimisto viidellä paikkakunnalla: Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa. Eversheds on yksi maailman johtavista asianajotoimistobrändeistä. Sillä on 57 toimistoa 31 maassa Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Aasiassa. 26 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

15 profiili Silja Pitkänen Seppo Samuli Nimi: Olli Laitinen Valmistunut: MMM, metsäteknologia, 1987 Tarvitsemme rohkeutta kehittyä ja onnistua Työpaikka: Metsä Forest, kehitysjohtaja Motto: Muutosta ei voi estää, mutta sen suuntaan voi vaikuttaa. Muuta pysyvää ei ole kuin muutos. Sitä ei kannata vastustaa, vaan mennä mukana. Mutta aina kannattaa yrittää vaikuttaa siihen, että asiat muuttuvat oikeaan suuntaan, sanoo Olli Laitinen. Olli Laitinen on seurannut metsäalaa saman työnantajan palveluksesta kolme vuosikymmentä. Tänä aikana alalla on tapahtunut paljon. En ymmärrä ollenkaan sitä ajatusta, että olisimme jotenkin vanhanaikaisia. Koko minun työurani ajan metsäala on ollut voimakkaasti kehittyvä ja huipputeknologiaa hyödyntävä ala, Laitinen sanoo. OPPIMISKÄYRÄ EI KATKEA Laitinen palkattiin Metsäliittoon tekemään gradua vuonna Samaan aikaan silloiselle hankintaosastolle hankittiin ensimmäinen mikrotietokone, jonka käyttö Laitinen pyydettiin opettelemaan. Yksi ensimmäisiä titteleitä oli tietojenkäsittelyn kehittämismetsänhoitaja. Muutaman pääkonttorilla gradun ja tietokoneiden parissa vietetyn vuoden jälkeen Laitinen lähti puunhankinnan operatiivisiin tehtäviin Äänekoskelle. Keski-Suomi oli hyvä paikka opetella hommia. Se oli Metsäliiton kehittämisalue ja puulle oli kova imu. Töihin perehtyminen tapahtui varsin luontevasti kokeneen korjuuammattilaisen rinnalla, Laitinen kertoo. Laitisen seuraava asemapaikka oli Seinäjoki. Pohjanmaalla asioista keskusteltiin suoraan ja kattavasti ennen päätöksentekoa. Kun asiat oli sovittu, lähdettiin tosissaan hommiin, Laitinen kertoo luvun alussa Laitinen siirtyi Savonlinnaan, jossa puun hankintamäärät kasvoivat tehdasinvestointien imussa. Parinkymmenen eri puolilla Suomea vietetyn vuoden jälkeen Laitinen palasi takaisin Espoon pääkonttorille ja toimii nyt Metsä Forestin kehitysjohtajana. Toimenkuvaan kuuluu puunhankinnan kehityshankkeet. Erityisen hyödyllisenä koko metsäalan kannalta Laitinen näkee erilaiset yhteistyöhankkeet yritysten, Metsätehon, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä. Työtehtävien vaihtuminen on pitänyt Laitisen motivoituneena. Liian pitkä aika samassa työssä tekee siitä rutiinia, johon hiljalleen turtuu, Laitinen sanoo. Olen joutunut koko ajan opettelemaan uutta. Totta kai uuden oppiminen vaatii panostamista, mutta se myös antaa hyvin paljon. JATKUVAA PARANTAMISTA Uran alkuaikoina 80-luvun puolivälissä puunkorjuun koneellistuminen kävi kuumana. Vuonna 1988 Keski-Suomen hankinta-alueella koneellisen hakkuun osuus oli noin 50 prosenttia ja paria vuotta myöhemmin jo lähes 90 prosenttia, Laitinen muistelee. Motokorjuun yleistyminen ja tietojärjestelmien hyödyntäminen korjuun suunnittelussa sekä laatu- ja määräseurannassa tehostivat puunhankintaa valtavasti. Muutos ei aina ollut täysin kivutonta. Vaikka välissä on ollut vaikeitakin aikoja, koko ajan on ollut selkeä tahtotila mennä eteenpäin, Laitinen sanoo. Laitinen uskoo jatkuvaan parantamiseen. Hän toivoo metsätalouden tehostuvan muun muassa yhteisten tietojärjestelmien ja metsävaratietojen käytön kehittymisellä. Teollisuuden metsänhoitajien toissa syksyn opintomatkalla Uruguayhin Laitinen pääsi näkemään läheltä viljelymetsätaloutta. Suomessa on upeat talousmetsät, mutta on tässä vielä opittavaakin. Meillä on kaikki kilpailukyvyn elementit olemassa, mutta tehokkuutta ja tuottavuutta täytyy parantaa koko ajan. USKOA OMAAN OSAAMISEEN Materiaaliköyhtyvässä maailmassa puusta valmistettavia tuotteita tarvitaan yhä enemmän. Suomen metsät eivät jää käyttämättä, kunhan vain metsiä hoidetaan hyvin ja kilpailukyvystä pidetään huolta, Laitinen muistuttaa. Alalle tarvitaan kuitenkin tuoreita kykyjä. Heidän houkuttelemisekseen pitäisi kertoa rohkeammin siitä, kuinka hyvin asiat ovat. Ollaan ylpeitä siitä, että työskentelemme tällaisella tulevaisuuden alalla. Myös yksilötasolle Laitinen peräänkuuluttaa uskallusta. Omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin pitää uskoa ja tuoda omat ajatukset rohkeasti esille. Metsäalan opiskelijoille Laitinen haluaa antaa neuvon, joka on vienyt häntä itseään eteenpäin: Kannattaa mahdollisimman pian uran alussa pyrkiä kentälle konkreettisiin hommiin. Se tuo valmiutta myös päällikkötehtäviin. HYVINVOINTIA BIOTUOTTEISTA Metsä Group päättää kevään aikana, rakennetaanko Äänekoskelle uusi biotuotetehdas. Tehtaasta tulisi niin kutsuttu teollinen ekosysteemi, jossa päätuotteen sellun lisäksi myös prosessin sivuvirrat on tarkoitus hyödyntää erilaisiksi biotuotteiksi. Laitisen mielestä biotuotetehdasinvestointi symboloisi koko Suomen elinkeinoelämän muutosta tuomalla siihen kaivatun piristysruiskeen. Aika on nyt kypsä uuden luomiselle. Nokia nosti meidät edellisestä lamasta, nyt metsäteollisuudella on mahdollisuus olla Suomen tulevan nousun ja hyvinvoinnin varmistajana, Laitinen uskoo. Laitisen vapaa-aika jakautuu vuodenkierron mukaan kolmen harrastuksen välillä. Syyskuussa alkava metsästyskausi vie metsään kanalintujen, hirvien ja Viron villisikojen perään. Tammikuussa metsästys vaihtuu hiihtolatuihin ja huhtikuussa siirrytään golf-kentille. 28 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

16 kerro lustolle Sari Jantunen Amanuenssi, Lusto - Suomen Metsämuseo henkilöuutiset TUONEN SATOA Pauli Johannes Nyholm Erkki Juhani Närä Otto Antero Kekkonen Osaisitko auttaa esineeseen liittyvien tietojen täydentämisessä? Oletko nähnyt tai kenties jopa käyttänyt Curtaa työssäsi? Millaisena työvälineenä muistat Curtan? Millaisia tarinoita ja muistoja esineen käyttöön liittyy? Kerro tietosi Lustolle, KUKA KÄYTTI CURTAA? Luston esinekokoelmassa on pienikokoinen mekaaninen laskukone Curta (E93089:543), joka on saatu museoon Metsäntutkimuslaitoksen Helsingin keskusyksiköstä vuonna Maailman ensimmäiseksi taskulaskimeksi kutsutun laitteen tyyppihistoria, eli aika suunnittelusta vuonna 1951 tai 1952 tapahtuneeseen valmistukseen tunnetaan jo hyvin, mutta valmistuksen ja museoimisen väliin jäävät noin neljä vuosikymmentä ovat edelleen hämärän peitossa. 30 METSÄNHOITAJA KEKSELIÄS CURTA Curta on sylinterimuotoiseksi rakennettuun yhteen/vähennys-rumpulaskuriin perustuva laite, jolla voidaan suorittaa kymmenjärjestelmässä yhteen- ja vähennyslaskuja, kerto- ja jakolaskuja sekä muita funktioita, jotka voidaan muuntaa tai likiarvoistaa edellä mainituiksi laskutehtäviksi. Wieniläinen Curt Herzstark viimeisteli laitteen suunnitelmat ollessaan 2. maailmansodan aikana vangittuna keskitysleirille. Sodan jälkeen laskimen valmistus aloitettiin maan kuninkaallisten vaikutuksesta Liechtensteinissa, Contina AG Mauren -yrityksessä. Curtia valmistettiin välisenä aikana kaikkiaan noin kappaletta. Luston Curta on aito ja autenttinen sekä tavanomainen ja tunnistettava Curta I -laskintyypin alkupään tuotannon esimerkki. Metsämuseoon ei tuhansien metsäalaan liittyvien esineiden joukossa ole kuitenkaan päätynyt kuin tämä yksi ja ainoa Curta, ja siksi voidaan epäillä sen olleen potentiaalisena käyttöaikanaan, 1950-luvun alusta 1970-luvun alkuun metsäalalla kuitenkin vain vähän hyödynnetty laite. Curta on lisäksi poikkeuksellisen hyväkuntoinen eikä siinä ole käytöstä kertovia jälkiä. Siksi esine ei ilman lisätietoja vakuuta museon näkökulmasta esimerkkinä metsässä liikkuvien ammattilaisten tavanomaisesta työvälineestä. Laskinten historiaa tuntevien mielestä Curta on epäilemättä historiallisesti merkityksellinen, onhan se laskinalan kehitystä koon, muodon ja toimintamekanismin kautta aivan uuteen suuntaan vienyt ensimmäinen todellinen taskulaskin, joka vapautti laitteen käyttäjät työskentelemään toimiston ja siellä olevien työvälineiden rajoitusten kahlehtimatta. Curtan seikkailuntäyteinen syntyhistoria natseineen, keskitysleireineen ja Liechtensteinin prinsseineen sekä vahva sidos Eurooppaa koetelleeseen toiseen maailmansotaan ja edelleen jälleenrakennuskauden teollistumiseen on myös omiaan antamaan sille historiallista hehkua. Luston näkökulmasta tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan metsähistoriaa ja -kulttuuria tallentavalle museolle on tärkeää pystyä todistamaan kokoelmissa olevan esineen yhteys ja merkitys metsäalaan. Siksi kaikki lisätieto, mitä tästä elämyksellisestä, huolellisesti valmistetusta ja elegantisti toimivasta hienomekaanisesta laitteesta voidaan saada, vahvistaa tämän kaikkien aikojen kekseliäimmäksi laskukoneeksi ja sivilisaatiomme kallisarvoisimmaksi aarteeksi nimitetyn esineen asemaa myös valtakunnallisen metsämuseon kokoelmissa. Tutustu Luston museokokoelmiin: TIMO KILPELÄINEN, LUSTO MERKKIPÄIVÄT Päivämäärä/Nimi/Ikä Forss Eero Matti Tapio Kesäläinen Veijo Vilho Lilja Timo Ilmari Alhojärvi Eija Irmeli Laitinen Jarmo Kalervo Hypén Harri Tuomas Pohja Heikki Juho Tapani Kokkonen Anna-Maija Borgström Heli Mirjam Ropo Markku Olavi Siekkinen Virpi Pia Helena Salmi Yrjö Heikki Kivimaa Timo Juhani Mantere Jyrki Antero Koukku Aapo Olavi Vehmasto Aino-Elina Kettula Kaisa Tellervo Hyvärinen Paavo Eero Johannes Leinonen Timo Juhani Nakari Lauri Kauko Aukusti Ebeling Jaakko Juhani Häkkinen Pekka Antero Arponen Pellervo Heino Eero Emil Korsulainen Esko Tapani Ali-Raatikainen Antti Juhani Koskinen Raimo Kari Onttinen Sirpa Kristiina Pouta Eija Sinikka Repo Seppo Antero Määttä Pauli Kalevi Kokko Seppo Kalevi Klen Antti Olavi Tapio Rönkkö Pekka Eemeli Lindroos Heikki Juhani Johansson Pentti Harald Miina Jari Kalervo Nuutinen Kaisa Kyllikki Vesterinen Aira Tuulikki Haakana Helena Marjatta Rautanen Juha Risto Ilmari Torikka Yrjö Georg Karjula Esa Kustaa Vainikka Ari Pekka 60 *) Muistokirjoitus luettavissa verkossa liitto/ metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia/muistokirjoitukset NIMITYKSIÄ Metsänhoitaja Tiina Rytilä on nimitetty maa-ja metsätalousministeriön valtiosihteeriksi. Krista Kimmo on nimitetty Metsä Groupin Metsä Forestin viestintäpäällikköksi. Ympäristötekniikan DI, metsänomistaja, partiolainen, maailmankansalainen, maailmanparantaja, äiti. Kestävän tulevaisuuden tekijä Ehdolla Oulun vaalipiirissä. Tule mukaan kampanjaan: tai tue: siljakeranen.fi/lahjoita siljakeranen.fi Ilmoituksen maksaja: Silja Keräsen tukiryhmä #silja2015 Työssä käyvistä 12 prosenttia suostuu korvauksettomiin ylitöihin. mikäfiilis.fi

17 Koulutuskalenteri 2015 Koulutuskalenterin koulutuksiin voivat osallistua Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliiton jäsenet. Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta kurssisihteerille: Eila Ruonala, puh. (09) Koulutukset ovat jäsenille ilmaisia mutta peruuttamatta jätetystä poissaolosta peritään sakkomaksu. AKAVAN ESIMIESAAMUT Oulu Kajaani Rovaniemi TYÖNHAKUPÄIVÄ LUONNONTIETEILIJÄLLE klo Jyväskylä Joensuu Helsinki Turku Koulutus Työelämä KASVUALAT PIILOTYÖPAIKAT klo Oulu Helsinki Kuopio TYÖHAASTATTELU webinaari MAALI Muutokset mahdollisia. Lisätietoa ja päivitetyt tiedot löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Työpaikan lait ja työsuhdeopas

Työpaikan lait ja työsuhdeopas Työpaikan lait ja työsuhdeopas 2015 Ty ö p a i k a n l a i t ja työsuhdeopas 2015 Talentum Media Oy Helsinki 13., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittaja Toimitus: Saara Palmberg

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot