(Valmistelija: talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo)

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Merenojan yhtenäiskoulun ja lukion rakennushankkeen hyväksyminen 212/ /2016 Khall (Valmistelija: talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo) Kaupunginvaltuusto on ( 66) hyväksynyt Merenojan yh te näiskou lun ja lukion laajennuksen rakentamisen suunnitelman ja kus tan nus arvion, päätöksen mukaisesti 1. Rakentaminen toteutetaan, rakennuspiirustukset laaditaan ja täs menne tään arkkitehti Esa Säkkisen laatiman luonnoksen poh jal ta. Ope tusti lo jen uudisrakentamiseen varataan e rahoitus ja nykyisten ti lo jen laajennukseen ja pe rus kor jauk seen euron rahoitus kau pun gin rakentamisen in ves toin ti oh jel maan vuosille Yhtenäiskoulun suunnittelun edetessä ja tarkentuessa selvitetään ti lojen riittävyyttä käyttäen vertailukohteena jo rakennettujen yh te näis koulu jen tiloja ja toimivuutta. Teknisellä lautakunnalla on toimivalta hy väksyä piirustukset. Asian merkittävyyden vuoksi tilojen riittävyyttä kos keva selvitys tuodaan kuitenkin kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Mikä li tilojen riittävyyttä koskeva selvitys antaa aihetta tarkentaa ti la oh jelmaa, tekee valtuusto tältä osin tarvittavan muutoksen kus tan nus ar vioon. 3 Rakennetaan uusi palloiluhalli, m2, nykyisen liikuntasalin ti lal le. Uu den palloiluhallin rakentamiseen varataan e kau pun gin raken ta mi sen investointiohjelmaan vuodelle Selvitetään pal loi luhal lin rakentamisen osalta valtion rahoitus. 4. Nykyinen liikuntasali puretaan. 5. Lähiliikuntapaikkarakentamiseen varataan kaupungin ta lous ar vios sa e vuosille Merenojan koulussa ja lukiossa tehdään syksyn 2016 aikana huo ne ilman laatua koskeva kysely. Tulosten perusteella tehdään joh to pää tökset ja päätetään mahdollisista toimenpiteistä. Hankkeen suunnittelijat ovat seuraavat: Arkkitehtisuunnittelu Sähkösuunnittelu LVIA- suunnittelu Rakennesuunnittelu Rakennuttajakonsultti Arkkitehtipalvelu Esa Säkkinen Smartplan Ab Oy Widetek insinööritoimisto A-Insinöörit Suunnittelu Oy Prodeco Oy Hankkeen laajuus: 1. krs kerrosala m2 2. krs kerrosala m2 3. krs kerrosala 396 m2

2 yht k-m2 Alueelta puretaan yhteensä k-m2. Suunnitelmista on pyydetty lausunnot eri viranomaisilta. Heidän mah dol lises ti vaatimat täydennykset huomioidaan suunnitelmissa ennen urak ka lasken taa. Tämän hetkinen, tarkennettu kustannusarvio esitellään ko kouk sessa. Esityslistan oheismateriaalina ovat pääpiirustukset ja arkkitehdin laatima ver tai lu las kel ma ti lo jen riittävyydestä verrattuna muihin vastaavanlaisiin koh tei siin. Talonrakennuspäällikkö: Esitän, että valtuusto hyväksyy Merenojan yh tenäis kou lun ja lukion laajennuksen pää pii rus tuk set ja siirtää palloiluhallin raken ta mi sen määrärahan vuosille 2017 ja 2018 vuoden 2019 sijaan. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, 1) että valtuusto hyväksyy Merenojan yhtenäiskoulun ja lukion laa jennuk sen pääpiirustukset ja siirtää palloiluhallin rakentamisen mää rä rahan vuosille 2017 ja 2018 vuoden 2019 sijaan. 2) että marraskuussa 2016 toteutettavan sisäilmakyselyn tulokset käsitellään yhdessä kyselyn toteuttajan eli Työterveyslaitoksen sekä työterveyshuollon kanssa. Tulokset viedään tiedoksi myös sisäilmatyöryhmälle. Mikäli tutkimuksissa ilmenee, että Merenojan koulun tai kirjaston kiinteistössä on tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin, otetaan niihin kantaa sisäilmatyöryhmässä, josta asia etenee toimivaltaisiin päätöksentekoelimiin. Mahdolliset ongelmat korjataan sillä kiireellisyydellä, jota ne edellyttävät. Merenojan tilojen tulee olla terveelliset ja turvalliset. Kaupunginhallitus: Merkittiin, että talousjohtaja Pirjo Männistö, hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi ja talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo osallistuivat tämän asian käsittelyyn asiantuntijoina. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Khall (Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen) Merenojan koululla on käynnissä suunnitelman mukainen Työ ter veys lai toksen suorittama sisäilmakysely henkilöstölle. Tämän kyselyn tulokset ovat käytettävissä vuoden vaihteen jälkeen. Koska työterveyslaitoksen ky se lyssä ei kohdenneta mahdollisia oireita tietyille alueille, suoritetaan tar kem pi kysely, jossa mahdollisten ongelmakohtien sijainti voidaan tun nis taa. Selvityksestä saatavia tietoja täydennetään kouluterveydenhuollon ke räämil lä tiedoilla. Koska koululla on ilmennyt viimeisten viikkojen aikana lisääntynyttä oi rei lua ja asiasta on saatu runsaasti palautetta, on käynnistetty asian sel vit tä mi-

3 sek si myös muita tutkimuksia sisäilmakyselyn lisäksi. Oireet viittasivat asian tun ti joi den arvion mukaan kuitupölyyn. Tehdyissä ilmastointikanavien kuvauksissa on havaittu ääniloukkujen eristeis sä vaurioita, joiden vuoksi sisäilmaan on voinut päästä eristevillan pölyä. Pölynäytteiden tutkimustulokset valmistuvat kuluvalla viikolla. Silmämääräisten havaintojen perusteella on päätetty korvata ää ni louk ku jen eristeet uusimmilla tarkoitukseen käytettävissä olevilla materiaaleilla. Li säksi ilmastointikanavat puhdistetaan ja koulu siivotaan toimenpiteen jäl keen. Korjaukset suoritetaan loma-aikoina, koska niitä ei voida toteuttaa koulun työ ai ka na. Ensimmäinen korjausvaihe toteutetaan joululoman aikana. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, 1) että Merenojan alueelle toteutetaan valtuuston päätöksen mukainen yh te näis kou lu 2) että henkilökunnan yt-neuvottelut ja suunnitellut rekrytoinnit to teu tetaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti 3) että Merenojan koulussa suoritetaan välittömät korjaustoimenpiteet yl lä esitetyllä tavalla 4) että koko rakennuksessa suoritetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimes ta kattava kuntotutkimus. 5) että suoritetun asiantuntija-arvion ja kuntotutkimusten jälkeen lin jataan yhtenäiskoulun jatkosuunnittelu 6) että yhtenäiskoulun toteutusaikataulua muutetaan siten, että yh tenäis kou lun rakentaminen alkaa viimeistään 2018 ja koulu on valmis käyt töön 8/ ) että kaupunginvaltuuston listalla oleva Merenojan yhtenäiskoulun raken nus ten pääpiirustusten hyväksyminen vedetään tässä vaiheessa pois esityslistalta. Kaupunginhallitus: Merkittiin, että talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo osallistui tämän asian kä sit te lyyn asiantuntijana. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Khall (Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen) Merenojan koululla on käynnissä suunnitelman mukainen Työ ter veys lai toksen suorittama sisäilmakysely henkilöstölle. Tämän kyselyn tulokset ovat käytettävissä vuoden vaihteen jälkeen. Koska työterveyslaitoksen ky se lyssä ei kohdenneta mahdollisia oireita tietyille alueille, suoritetaan tar kem pi kysely, jossa mahdollisten ongelmakohtien sijainti voidaan tun nis taa. Selvityksestä saatavia tietoja täydennetään kouluterveydenhuollon ke räämil lä tiedoilla. Koska koululla on ilmennyt viimeisten viikkojen aikana lisääntynyttä oi rei lua ja asiasta on saatu runsaasti palautetta, on käynnistetty asian sel vit tä misek si myös muita tutkimuksia sisäilmakyselyn lisäksi. Oireet viittasivat

4 asian tun ti joi den arvion mukaan kuitupölyyn. Tehdyissä ilmastointikanavien kuvauksissa on havaittu ääniloukkujen eristeis sä vaurioita, joiden vuoksi sisäilmaan on voinut päästä eristevillan pölyä. Pölynäytteiden tutkimustulokset valmistuvat kuluvalla viikolla. Silmämääräisten havaintojen perusteella on päätetty korvata ää ni louk ku jen eristeet uusimmilla tarkoitukseen käytettävissä olevilla materiaaleilla. Li säksi ilmastointikanavat puhdistetaan ja koulu siivotaan toimenpiteen jäl keen. Korjaukset suoritetaan loma-aikoina, koska niitä ei voida toteuttaa koulun työ ai ka na. Ensimmäinen korjausvaihe toteutetaan joululoman aikana. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, 1) että Merenojan alueelle toteutetaan valtuuston päätöksen mukainen yh te näis kou lu 2) että henkilökunnan yt-neuvottelut ja suunnitellut rekrytoinnit to teu tetaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti 3) että Merenojan koulussa suoritetaan välittömät korjaustoimenpiteet yl lä esitetyllä tavalla 4) että koko rakennuksessa suoritetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimes ta kattava kuntotutkimus. 5) että suoritetun asiantuntija-arvion ja kuntotutkimusten jälkeen lin jataan yhtenäiskoulun jatkosuunnittelu 6) että yhtenäiskoulun toteutusaikataulua muutetaan siten, että yh tenäis kou lun rakentaminen alkaa viimeistään 2018 ja koulu on valmis käyt töön 8/ ) että kaupunginvaltuuston listalla oleva Merenojan yhtenäiskoulun raken nus ten pääpiirustusten hyväksyminen vedetään tässä vaiheessa pois esityslistalta. Kaupunginhallitus: Merkittiin, että talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo osallistui tämän asian kä sit te lyyn asiantuntijana. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Khall (Valmistelija: hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi) Valtuuston yhtenäiskoulupäätöksen mukainen sisäilma- kyse ly toteutettiin Merenojan koulun henkilöstölle syksyn 2016 aikana. Ky selyn toteutti Työterveyslaitos. Raportti kyselyn tuloksista valmistui 9.12 ja se kä si tel tiin henkilöstön kanssa Raportissa todettiin, että tässä kyselyssä ilmoitettua ympäristöhaittaa ja työ hön liittyvää oireilua voidaan pitää tavanomaisesta poikkeavana lukio- tilo ja lukuun ottamatta ja sisäilmasto-ongelman selvittelyä on syytä jatkaa. Lu kio ti lois sa tilannetta voidaan tämän kyselyn perusteella pitää lähinnä tavan omai se na. Oppilaiden ja henkilöstön oireilu ei ole loppunut ilmastointikanavien huollon

5 ja puhdistuksen ja pintojen perusteellisen puhdistuksen jälkeen. Voi makkaas ti oireilevia oppilaita on terveydenhoitajan antamien tietojen mu kai ses ti Oppilaita on siirretty Raumankarin koululle ja oppilaita sekä hen kilös töä lukion tiloihin abiturienttien lähdön jälkeen. Merenojan koulussa on tekeillä mittava ja perusteellinen kuntotutkimus kau pun gin hal li tuk sen päätöksen mukaisesti A-Insinöörit Suun nit te lu Oy:n toimesta. Tutkimusten mukaisia tähän mennessä tehtyjä havaintoja tilojen kunnosta (lii te, Väliraportti, alustavia käsityksiä rakennuksen kunnosta ). Pin ta ve sien ohjaus huono, kosteusrasitus rakennukselle on runsasta. Ilman vaih to on suhteellisen hyvin tasapainossa, ja ilmanvaihtomäärät ovat riit tä viä. Mineraalikuidut eivät ole rakennuksessa ongelma. A-osassa kyselyn perusteella merkittäviä sisäilmaongelmia ei ole, ei merkit tä viä hajuhaittoja luokkatiloissa. Paikoin runsaasti ilmavuotoja si sä ilmaan, joiden mukana voi kulkeutua epäpuhtauksia. Rakenteissa ei kosteus vau rioi ta. B-osassa kyselyn perusteella runsaasti oireilua ja hajuhaittoja, si sä il ma ongel mia on sekä 1. että 2. kerroksessa runsaasti. Yläkerran sisäilma sel väs ti raikkaampi. Ei viitteitä kosteusvaurioista sisäilmanäytteissä. Välipohjassa to det tiin heikko viite kosteusvaurioista, mahdollinen syy sisäilmaongelmiin voi olla korjatuissa välipohjarakenteissa. Ulkoseinän villaeristeessä heikko vii te vaurioista, merkitys sisäilman terveellisyyteen arviolta vähäinen. C-osassa koettu ilman tunkkaisuus voi liittyä mataliin luokkatiloihin. Mer kittä vin hajuhavainto C-E osien yhdyskäytävässä. Yksittäisen WC -tilan kohdal la korkea kosteus, joka aiheuttaa vaurioriskin rakenteessa. D-osassa kansliassa yksi henkilö oireilee, tilassa todettiin hajuhaitta. Ul kosei nä ra ken tees sa runsaita kosteusvaurioita ja villaeristeessä runsasta home kas vus toa. Rakenteiden lämmöneristävyys on heikko, mikä aiheuttaa kon dens si kos teus on gel man sisäpinnoille. E-osassa oireillaan kyselyn perusteella paljon. Hajuhaitat paikannettiin hätä suih ku jen lattiakaivoihin. Ilmavuotoja ulkoseinän yläosassa. Ulkoseinän ala-osat ovat riskirakenteita. Seinän puurakenteissa kosteusvaurioita, jotka voi vat olla syynä oireiluun. G-osassa ei ole koettu merkittäviä sisäilmaan liittyviä ongelmia. Ra ken teissa runsaasti ilmavuotoa ja tiivistyspuutteita, mikä aiheuttaa kylmyyttä joihin kin luokkatiloihin. H-osassa on kyselyn perusteella auditoriossa koettu eniten sisäilmaan liitty viä ongelmia. Eteisaulassa on hajuhaitta, joka voi viitata alapohjan to jaeris tei den ongelmiin. Auditorion lattiassa on todettu kohonnut kosteus. Lattia ma ton kosteusvauriot voivat olla syynä koettuihin oireisiin. Kohonnutta kos teut ta todettiin myös muutaman WC-tilan lattiassa. Pistävä haju to dettiin ruokasalin lattiamaton alla, joka voi viitata vanhoihin kosteusvaurioihin. Ehdotettuja korjaustoimenpiteitä. Pintavesien ja sadevesien ohjauksen pa-

6 ran nuk set. A-osan tiivistyskorjaukset ulkoseiniin. B-osan vä li poh ja ra ken teiden mahdolliset korjaukset lisätutkimusten jälkeen. C-rakennuksen mer kittä vin korjaustarve C-E yhdyskäytävässä. D-osassa lämpöeristeiden uu si minen on todennäköisin korjausehdotus ennen lisätutkimuksia. Myös ylä pohjan korjaaminen ja lisäeristäminen voi tulla kyseeseen lisätutkimusten jälkeen. E-rakennuksen ulkoseinän kengityskorjaus on todennäköisesti tarpeen tehdä kauttaaltaan ei pelkästään kirjaston osalta. H-osassa van hoil la osilla ulkoseinissä ja yläpohjassa on lisäeristystarve. Toja-eristeet ala pohja ra ken teis sa suositellaan uusittaviksi. Vanhan ulkoseinän eris te ti lan kosteusvauriot korjataan purkamalla vaurioitunut villaeriste. Ryö min tä ti lan kosteusrasitusta tulee vähentää lisätutkimusten jälkeen. G-osassa suo si tellaan ulkovaipan tiivistämistä ilmavuotokohdissa. Tehdyssä alustavassa kuntotutkimuksessa ei löytynyt selkeitä syytä op pilai den ja henkilökunnan oireiden aiheuttajasta. Oletettavasti jostain ra kennus osa ta tai materiaalista pääsee tulemaan rakennuksen alipaineen myötä epä puh tauk sia huoneilmaan. Rakennuksen käyttöä voidaan jatkaa uusien ti lo jen valmistumiseen saakka ylipaineistuksella. Ylipaineistuksessa ra kennuk seen pumpataan puhdasta ilmaa enemmän kuin sieltä poistuu, jotta mah dol li set mikrobit ja epäpuhtaudet eivät pääse rakenteista sisäilmaan. Yli pai neis tus tarkoittaa pitkällä aikavälillä rakennuksen kunnon merkittävää huo no ne mis ta. Yllä kuvatun rakennuksen kuntotilanteen, henkilöstön ja oppilaiden mer kittä vän oireilun, rakennuksen iän, eri puolille rakennusta ja useisiin ra ken neosiin (ulkoseinät, alapohjat, yläpohjat) kohdistuvien merkittävien kor jaus toimen pi tei den vuoksi on perusteltua nostaa vaihtoehtona esille 7-9 luokkien ti lo jen uusiminen peruskorjaustoimenpiteiden sijaan. Uudet tilat voidaan myös suunnitella vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla uuden opetus suun ni tel man ja nykyaikaisen oppimiskäsityksen tarpeita. Rakennuskompleksissa on vuosien aikana suoritettu useita pe rus kor jauksia, viimeisin vuonna Tässäkin kiinteistössä niin kuin monissa muissa vastaavanlaisissa kohteissa Suomen kunnissa on jouduttu toteamaan, et tä tavoiteltua kaikille terveellistä, hyvää oppimis- ja työs ken te ly-ym pä ristöä ei ole onnistuttu korjausten ketjulla aikaansaamaan. Myös luokkien 7-9 tarvitsemien tilojen täydellinen uudisrakentaminen osittai sen uudisrakentamisen ja peruskorjauksen sijaan Merenojan yh te näiskou lun rakentamisen yhteydessä, on taloudellisesti hyvin merkittävä pa nostus koulurakentamiseen ja oppimisympäristöjen uudistamiseen. Aikaisemmat rakennushankkeet on toteutettu perinteisellä lai na-ra hoi tuksel la kaupungin omaan taseeseen. Yhtenäiskoulun osalta vaihtoehtona on kar toi tet tu kiinteistöleasingrahoitusta. Kiinteistöleasingissä kunta vastaa edel leen hankkeen toteuttamisesta. Kiinteistöleasing on rahoitusmuoto, jos sa ulkopuolinen taho rahoittaa investointihankkeen ja kunta vuokraa kiin teis tön sovitulla vuokralla itselleen. Yleinen vuokra-aika on mää rä ai kainen 20 tai 25 vuotta, jonka jälkeen kunnan on mahdollista solmia jat ko so pimus kiinteistön vuokraamisesta, lunastaa kiinteistö omaksi ennalta so vi tul la jäännösarvolla tai esittää kiinteistölle ostaja. Vuokrakohteen valmistuttua kunta vastaa myös vuokrakohteen hoidosta ja

7 yl lä pi dos ta. Samoin vuokra-ajan aikana syntyvät mahdolliset pe rus kor jaustar peet ovat kunnan vastuulla. Kiinteistöleasingia ei voida hyödyntää kohteeseen, johon saadaan ul ko puolis ta rahoitusta. Tämän johdosta yhtenäiskoulun yhteyteen suunniteltu uu si liikuntatila on rahoitettava perinteisellä lainarahoituksella kaupungin ta seelle. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle Merenojan koulun oppilaiden ja henkilöstön lisääntyneen merkittävän oireilun ja tilojen kun to tut ki muk ses ta saatujen tietojen perusteella, että 1) Valtuuston päättämään palveluverkon uu dis ta miseen sisältyvän Merenojan alueelle muodostettavan yhtenäiskoulun 1-6 luokkien, liikuntasalin ja lukion laajennusrakentamisen lisäksi myös luokkien 7-9 tarvitsemat uudet tilat rakennetaan samassa yhtey des sä ja vanhat tilat ml. nykyisen kirjaston, auditorion ja ruo kasa lin tilat puretaan pois. Koko hankkeen, sis. toimintavarustuksen ja vanhojen rakennusten purkamisen, kustannusarvio on 25 milj. eu roa ja laajuus m2. 2) investointiosaan varataan 22 milj. euroa yhtenäiskoulun ra ken ta miseen ja vanhan koulun purkamiseen sekä 3 milj. euroa liikuntatilan ra ken ta mi seen jakautuen arviolta investointivuosille seuraavasti: vuo den 2018 talousarvio yhtenäiskouluun 3 milj. + liikuntatilaan 1 milj., vuoden 2019 talousarvioon yhtenäiskouluun 12 milj. + liikun ta ti laan 1 milj. ja vuodelle 2020 yhtenäiskouluun 7 milj. ja liikun ta ti laan 1 milj.. Määrärahan jakautumista vuosien välille tarken ne taan tarvittaessa. 3) yhtenäiskoulun uudisrakentaminen ja vanhan koulun purkaminen ra hoi te taan kiinteistöleasingilla ja liikuntatila normaalilla taselainalla 4) hankinta kilpailutetaan kvr-urakkana kokonaistaloudellisen edul liseen perusteella. Tarjouksessa huomioidaan terveellisen ja tur val lisen oppimisympäristön rakentaminen sekä liikunnallisen kou lu päivän tukeminen. Tarjouspyynnön valmisteluvaiheessa käydään eväs tys kes kus te lu ti lai suus sivistyslautakunnan, teknisen lau ta kunnan ja kaupunginhallituksen kesken. Lopullisen tarjouspyynnön hyväk syy kaupunginhallitus. 5) valtuuston päättämää yhtenäiskoulun to teu tus aika tau lua muutetaan siten, että rakentaminen alkaa viimeistään 2018 ja koulu on valmis käyttöön 8/2020 6) rakennusaikaisen käytön suunnitelma annetaan kuntotutkimuksen lop pu ra por tin valmistumisen jälkeen. 7) muilta osin edetään kaupunginvaltuuston mu kaises ti. Kaupunginhallitus: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että rehtori Riku Saksholm, tekninen johtaja Marko Raiman,

8 hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi, kehittämispäällikkö Esa Siirilä ja talousjohtaja Pirjo Männistö osallistuivat tämän asian käsittelyyn asiantuntijoina. Juha Nivala osallistui käsittelyyn sivistyslautakunnan puheenjohtajana.