HÄMEENLINNAN LYSEO. Linnankatu PROJEKTI: Hämeenlinna RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN LYSEO Linnankatu PROJEKTI: Hämeenlinna RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

2 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Hämeenlinnan Lyseossa olevan lisärakennuksen kellariluokkatilojen rakenneteknistä toimivuutta. Jo pidemmällä aikavälillä erityisesti kotitalousluokassa opettajat ovat oireilleet tuntemattomasta syystä. Tämä työ laajennettiin tutkimustyön edistyessä koskemaan myös kerroksen 3 luokkahuonetta, jossa käyttäjien mukaan esiintyy voimakasta hajua. Tämän selvityksen tarkoituksena on varmistaa, voiko ongelmien aiheuttajana olla kosteudesta turmeltuneet rakennusosat tai mahdolliset muut rakennusvauriot. Tutkimus toteutettiin aistinvaraisten havaintojen lisäksi myös mikrobitasolla. Alapohjassa oleva putkikuilu sisältää riskitekijöitä, jotka voivat levittää mikrobiperäistä ilmaa yläpuolisiin huonetiloihin. Kanaalin yläpuolella on mm. kotitalousluokka, jossa haju on samanlainen, kuin kotelotilassa. Siksi epäilys koteloilman vuotamiselle on vahva. Pinta- ja rakennekosteusmittauksilla varmennettiin alapohjan kaksoislaattarakenteen kosteuskäyttäytymistä. Kosteus kummassakin laatassa on tasainen. Ulkoseinärakenteissa tiilipinta on kunnoltaan hyvä, mutta rakenneavausten perusteella eriste on useasta kohtaa mikrobivaurioitunut. Hyvin todennäköistä on, että halkeillut ja liittymäosilta epätiivis sisätiilikuori päästää ulkoseinärakenteen mikrobeja sisäilmaan. Tästä syystä rakennukselle on ehdotettu tietyissä tiloissa tehtäväksi tiiveyskorjauksia. Tarvittaessa niitä tulee laajentaa, jos ongelma ei ratkea raportissa ehdotetuilla toimenpiteillä. Ikkunarakenteissa on useita puutteita ulkoseinäliitosalueella. Reunapeltilistat ja tiivistysmassa puuttuvat osin kokonaan. Tästä syystä tuulettumattomaksi suunniteltu julkisivun eristetila altistuu toistuvalle kosteuskuormitukselle. Tämä on suurin syy eristetilan mikrobivaurioitumiselle, jota linnut ovat edistäneet kuljettaessaan villaa pois seinästä. Yläpohjassa ongelmat keskittyvät vesikatteelle, jossa on useita vuotopaikkoja. Tässä raportissa ehdotetaan kaikki kattovarusteet kiinnitettäväksi järjestelmillä, joita ei porata vesikatteen läpi. Myös muut läpiviennit suositellaan uusittavaksi valmiilla järjestelmillä popniittiviritysten sijaan. Yläpohjan eristetila on pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Räystäsrakenteilla havaittiin yksittäisiä vuotokohtia. Niissä vesi oli päässyt vesikatteen ja aluslaudoituksen väliin niin, että vuotovesi oli työntynyt räystäslinjalta ulos vahingoittaen räystäslaudoitusta. Tilojen yleisinä havaintoina todetaan, että kotitalousluokassa alakattojärjestelmä ei ole soveltuva tilaan, jossa raaka-aineiden käsittely ja hygienia on tärkeä toiminnan kriteeri. Alakattojärjestelmä kerää pölyä järjestelmän päälle, ja huollettavuus on vaikeaa. Tilannetta pahentaa alakattojärjestelmän sisällä oleva tuloilmakanava, joka levittää pölyä ilmanvaihdon ollessa päällä. Tutkimuksessa todetaan tilojen käytön olevan turvallisella tasolla, edellyttäen että kiireelliseksi ehdotettuihin toimenpiteisiin ryhdytään nopealla aikataululla. Jo suljettuja luokkahuoneita ei voi ottaa käyttöön ennen korjaustapasuositusten toteutusta ja sisäilmaladun uudelleen mittaamista. WSP Finland Oy Markus Fränti DI, tutkimusinsinööri Janne Lehtimäki ins. (AMK), yksikönpäällikkö 2 (32)

3 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSKOHDE JA LÄHTÖTIEDOT Yleistiedot Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus 5 2 LUOKKAHUONETILOJEN TUTKIMINEN Aistinvaraiset havainnot Pintamikrobitutkimukset VOC -emissioiden tutkiminen 8 3 SISÄILMANÄYTTEENOTTO Näytteenottoon valitut tilat Kuvaus tutkimusmenetelmästä Tulokset 9 4 ALAPOHJARAKENTEET JA SOKKELI Sokkelirakenteen aistinvaraiset havainnot Sokkelin rakenneavaukset Alapohjarakenteiden rakenneavaukset Alapohjarakenteiden mikrobitutkimukset 16 5 ULKOSEINÄRAKENTEET Aistinvaraiset havainnot Rakenneavaukset Mikrobitutkimukset 21 6 YLÄPOHJARAKENTEET Aistinvaraiset havainnot 23 7 LVI TUTKIMUSHAVAINNOT Ilmanvaihtojärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmä 29 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rakennuksen yleisarviointi ja tilojen käyttöturvallisuus Suositeltavat korjaustoimenpiteet 30 LIITTEET Liite 1 Kohteen tutkimuskartat Liite 2 Mikrobinäytteiden analyysivastaukset Liite 3 Sisäilmanäytteiden tutkimustulokset Liite 4 VOC -yhdisteiden mittaustulokset 3 (32)

4 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS 1 TUTKIMUSKOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1 Yleistiedot Tilaaja: Kohde: Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut - liikelaitos Raatihuoneenkatu 9, 2.krs PL HÄMEENLINNA Kiinteistökehityspäällikkö: Petri Ylämurto Hämeenlinnan lyseo / Lisärakennus Linnankatu Hämeenlinna Tutkimuksen kohteena on vuonna 1961 rakennettu tiiliverhoiltu koulurakennus, jossa kellarikerroksen lisäksi on kaksi maanpäällistä kerrosta. Rakennus on toteutettu pilari-palkkirungolla, jossa välipohjat ovat rakennetta jäykistäviä rakenneosia. Koulurakennuksena kohde on tyypillinen 60-luvun tiilirakennus. Yläpohjana on tuulettuva ristikkorakenne. Tutkimus tuli ajankohtaiseksi, koska rakennukseen kellaritilassa toimivassa kotitalousluokassa, sekä kulmahuoneessa on käyttäjille aiheutunut oireilua. Oireilua on esiintynyt myös ylimmässä kerroksessa, luokkahuoneessa 5. Kotitalousluokka on lähtötietoihin perustuen rakennettu kellaritiloihin muutostyönä 1980-luvun alussa. Tätä ennen tiloissa oli normaaleja luokkahuoneita. Muut tilat ovat alkuperäistä käyttötarkoitusta vastaavassa käytössä. Tutkimuksissa oli käytössä kohteen pääpiirustukset sekä osa rakennekuvista. Pääpiirustussarjassa ei ollut julkisivukuvia. Tästä syystä julkisivututkimuskartat ovat tehty pohjakuvaan. 1.2 Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää etukäteen sovituista tiloista rakenne- ja IVtekninen nykykunto sekä arvioida saatujen tulosten perusteella rakenteiden vaurioitumista mikrobi- ja rakennusfysikaalisella tasolla. Työ rajattiin tutkimuspyynnön mukaisesti seuraaviin tiloihin: - Kellaritilan kotitalousluokka - Kellaritilan kulmahuone - Kerroksen 3, luokkahuone nro 5. Rakenteita tutkittiin aistinvaraisesti, laboratorionäyttein, rakennekosteusmittauksin, rakenneavauksin, sekä sisäilmaa tutkimalla. Tehtävän luonteen vuoksi mahdollista vauriota etsittiin lähitiloista vauriotilojen lisäksi. Kohteen rakennetekninen selvitys sisältää: - Rakenneavauksia alapohjiin - Pintakosteuskartoitus maanvastaisiin rakenteisiin (Kaikki kellaritilat) - Rakennekosteusmittaukset - Mikrobianalyysit tarvittavilta osin - Rakennetyyppiselvitykset ja rakennusfysikaalinen yleisarviointi maanvaraisten rakenteiden osalta - Sisäilmatutkimus 3 maljasarjalla 3:sta eri tilasta Kenttätutkimukset kohteessa aloitettiin syksyllä Rakenteita ja niiden osia tutkittiin lisää kevät-talvella Rakenneteknisen tutkimuksen suoritti DI Markus Fränti, sekä IV-puolen kartoituksen Ins. (AMK) Tommi Paasivirta. 4 (32)

5 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS 1.3 Tutkimuksen luotettavuus Käytetyt tutkimusmenetelmät on valittu ja kohdennettu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Tutkimusten luotettavuustasoa on tässä parannettu yleistarkastuksella kaikkien kellaritilojen osalta, jotta mahdolliset vauriotekijät tulevat laaja-alaisesti huomioitua. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: - Näytteenotto ja mittaukset tehdään otantana ja niihin liittyy kunkin menetelmän mukaisesti epävarmuutta. Eri mittaukset edustavat sen hetkisten olosuhteiden tilannetta. - Rakennekosteus saattaa vaihdella esimerkiksi vuodenajan tai pohjavedentason vaihteluiden mukaan. Mittaukset edustavat mittaushetken jaksoa.. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. 1.4 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Aistinvaraisten tutkimusten lisäksi osa havainnoista edellytti mittalaitteistojen käyttöä. Kosteustekniset havainnot perustuvat taulukossa 1 esitettyihin laitekokoonpanoihin. Mittauslaitteistoja koskeva kalibrointi tulee suorittaa vuosittain. Seuraavassa on esitettynä laitteiden viimeksi suoritetut kalibrointiajat. Merkintä XX/XXXX on muodossa kuukausi / vuosi. Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet ja viimeisimmät kalibrointiajat MITTALAITE Rotronic AG Hygroclip SC04 -anturit Rotronic AG:n Hygropalm-näyttölaite Gann Hydrotest LG1 Gann Hydrotest LG2 + B50 mittapää KÄYTTÖ- TARKOITUS Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset Puun kosteuspitoisuudet (paino-%) VIIMEISIN KALIBROINTI 10/ / / / Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus Mikrobianalyysien tulosten tulkinnassa on käytetty Asumisterveysohje Tulosten tulkinta perustuu ohjeissa annettuihin viitearvoihin mikrobinäytteiden osalta. Kosteusvaurioindikaattoreilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sieniä tai bakteereja, joiden esiintyminen vaurioitumattomissa rakenteissa on harvinaista. Tulosten tulkinnassa tulee huomioida, että laboratorion vaurioviiteluokitus saattaa poiketa tutkijan luokituksesta, koska tutkijan vaurioviite perustuu saatuun kokonaiskuvaan, laboratorion viite yksinomaan kasvuston määräanalysointiin. 5 (32)

6 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS 2 LUOKKAHUONETILOJEN TUTKIMINEN 2.1 Aistinvaraiset havainnot KOTITALOUSLUOKKA Kotitalousluokan alakattojärjestelmä herätti huomiota sen vuoksi, että järjestelmän päällä oli suuria pölykerrostumia. Koska kyseessä on tila, jossa puhtaiden raakaaineiden ja lihan käsittely on jokapäiväistä. Tämän lisäksi katon alapuolella on elintarvikkeiden säilytystila. Järjestelmän soveltuvuus kyseiseen tilaan on hyvin epäilyttävä. Huoltaminen on tehty järjestelmän osalta lähes mahdottomaksi. Alla olevassa kuvassa on järjestelmän nykykunto. Kuva 1. Alakattojärjestelmän soveltuvuus kotitalousluokkatilaan on kyseenalainen sen pölykertymien vuoksi. Alakattojärjestelmää purettiin noin 40cm levyiseltä kaistalta tarkempaa tutkimusta varten. Avauksesta selvisi, että yläkaton sisäpuolelle on jäänyt tuloilmaventtiili. Pölyiseen yläosatilaan toisin sanoen puhalletaan tuloilmaa, joka lisää entisestään pölyn leviämistä. Mitään järkevää syytä tuloilman puhaltamiseksi välikattoon ei ole. Siksi on todennäköistä, että puhalluspiste on tarkoitettu muiden seinustalla olevien pisteiden tapaan huonetilaan, mutta jäänyt rakennusvaiheessa kattorakenteen yläosaan. Alla olevissa kuvissa näkyy kyseinen venttiili takaseinällä. Kuva 2. Tuloilmakanava alakaton päältä kuvattuna. Kotitalousluokassa aistinvaraisen tarkastelun perusteella merkittävää on pistävä, aavistuksen kellarimainen haju. Hajun lähdettä on vaikea paikallistaa, mutta se on voimakkaammillaan pohjakuvaan merkityssä Ruokailu-teoria -tilassa. Hajun lähdettä ja haittaa on tässä raportissa tarkemmin tutkittu rakenneavauksilla sekä mikrobitutkimuksilla. 6 (32)

7 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS Kulmahuoneessa, kotitalousluokan vieressä (merkintä tutkimuskartassa) haju on erityyppinen, eikä se aistinvaraisesti tunnu niin voimakkaalta. Aistinvaraisesti hajua ei analysoitu kovinkaan tarkasti, koska rakenteista ei ollut tutkimuksen alkuvaiheessa mitään tietoa. Varsinaista hajun paikallistamista tutkittiin muiden tutkimusvaiheiden edetessä. LUOKKAHUONE NRO. 5 HAVAINNOT (KERROS 3) 3-kerroksen luokkahuoneen 5 pinnat ovat hyvässä kunnossa, mutta ikkunaliittymissä ja aukonylityksissä on pitkänomaista halkeilua. Halkeilun syvyyttä ei tutkimuksessa saatu selville. Oletettavasti se ulottuu seinärakenteen eristetilaan saakka. Alla olevassa kuvassa havainnollistuu halkeilun koko ja muoto. Kuva 3. Pitkänomaista halkeilua on ulkoseinien sisäpinnoilla erityisesti ikkunaliittymäalueilla. Kuvassa näkyvä halkeama on ikkunaliittymän yläpuolelta. Kyseisessä tilassa on halkeilun lisäksi havaittavissa voimakas ja pistävä haju. Hajun voimakkuus ei merkittävästi muutu eri puolilla huonetta. Tyypillistä homeenhajua se ei muistuta, vaan haju viittaa kemikaalin liukenemiseen. Muissa saman kerroksen tiloissa hajua ei todettu esiintyvän. 2.2 Pintamikrobitutkimukset KOTITALOUSLUOKKA Kotitalousluokan pinnoilta kerättyä pölyteippinäytettä käytettiin tutkimusmenetelmänä yleisen huonepölymikrobien selvittämiseen. Tärkein syy huonepölyn tutkimiselle oli suorittaa lajistovertailua tulevaa sisäilmatutkimusta varten. Sisäilmatutkimus on käsitelty myöhemmin tässä raportissa. Tulee kuitenkin huomata, että mikrobivaurion etäisyydestä riippuen on mahdollista, että huonepölytestit antavat puhdasta tulosta, vaikka sisäilmanäyte antaa päinvastaista tulosta. Vastaavasti on tilanteita, joissa sekä pöly että sisäilmanäyte sisältävät selkeitä kosteusvaurioindikaattoreita. Jälkimmäisessä tapauksessa viite lähellä olevasta vauriosta on vahva, mutta puhdasta tulosta huoneilmapölystä ei voi missään olosuhteissa voi lukea niin, että vauriota ei olisi. 7 (32)

8 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS Taulukko 2. Teippinäytteiden analyysivastaukset. Kosteusvauriolajeja on pölyssä vain vähän. Teippinäytteiden perusteella todetaan, että vain näytteen 1 pinnalla (kattojärjestelmää lähellä oleva taso) on lieviä kosteusvaurioindikaattoreita. Muutoin mikrobien määrä on tilassa pieni ja tavanomainen. Yksinomaan näiden tulosten perusteella ei saatu selkeästi näkyviin huoneilmaa kuvaava mikrobikuvaa, jota ensisijaisesti tällä menetelmällä kartoitettiin. Tästä syystä vaipparakenteiden avaus kokonaiskuvan saamiseksi oli seuraava kartoitussuunta. LUOKKAHUONE 5 Luokkahuoneessa 5 olevaa omaperäistä hajun aiheuttajaa ja mahdollista mikrobivauriota etsittiin yläpohjan akustiikkalevyistä ja alakaton koolauksen sisäpuolisesta villasta. Myös väliseinä-ulkoseinäliittymä oli huoneen sijainnin huomioiden riskipaikka. Mikrobitutkimuksella haettiin ensisijaisesti näyttöä siitä, onko yläpohja tai ulkoseinä siirtänyt kosteutta alakatto ja väliseinäosiin. Voimakkaan hajun ja käyttäjäoireilun vuoksi kaikista eri rakenneliittymistä kerättiin näytteitä. Alla olevaan taulukkoon on koottu kerättyjen näytteiden analyysivastaukset. Taulukko 3. Kerätyt materiaalinäytteet huoneesta 5. Koodi Rakenne / materiaali Tulosten tulkinta MB-03 Puurakenne Ei viittaa vaurioon MB-04 Villa Ei viittaa vaurioon MB-05 Villa Ei viittaa vaurioon MB-06 Villa Ei viittaa vaurioon MB-07 Puurakenne Ei viittaa vaurioon Mikään tutkittu näyte ei antanut viitettä vauriosta. Edes lieviä kosteusvauriomikrobipitoisuuksia ei löydetty. Epäilys hajun aiheuttajasta kohdistui tutkimuksen perusteella ulkoseinälinjalle, tai VOC- yhdisteisiin. Molemmat edellä mainituista tutkittiin. 2.3 VOC -emissioiden tutkiminen TYÖN TARKOITUS JA TOTEUTUS Kemiallisen hajun vuoksi kerroksen 3 luokasta 5 olevasta lattiamatosta tutkittiin myös VOC päästöt. VOC -mittaus suoritettiin semikvantitatiivisella menetelmällä laboratorio-olosuhteissa. Näin saatiin paremmin näkyviin myös mahdollisten liima ja betoniemulsioaineiden päästöt. Työn tarkoituksena oli määrittää mitkä maton aineista emittoituvat ja missä suhteessa toisiinsa nähden tietyissä olosuhteissa. Luokassa ei ollut muuta materiaalia, josta kyseinen mittaus olisi ollut järkevää suorittaa. 8 (32)

9 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS TULOKSET Alla olevaan taulukkoon on koottu kaikki tutkitut VOC -yhdisteet. Työn tulosten perusteella voidaan todeta, ettei haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrä ylitä Työterveyslaitoksen vanhojen rakennusten materiaaleille soveltuvaa viitearvoa 70 µg/m³g. Hajun lähde ei tutkimuksen perusteella ole siis VOC-yhdiste, koska huoneessa ei ole lattiamateriaalin lisäksi muuta materiaalia, joka voisi lisätä kokonaispitoisuutta VOC yhdisteissä. Taulukko 4. Tutkitut yhdisteet ja niiden emissiot yksikkönä µg/m³g 3 SISÄILMANÄYTTEENOTTO 3.1 Näytteenottoon valitut tilat Kohteessa olevan käyttäjäoireilun vuoksi rakennukseen suoritettiin sisäilmatutkimus. Kohteesta kerättiin yhteensä 3 sisäilmanäytettä, josta 1. Ja 2. olivat kellarikerroksesta. Näyte 3 on kolmannen kerroksen luokkahuoneesta. Kohteessa ei käytetty ulkoilmareferenssiä, koska näytteenottoaikana ulkona vallitsi pitkä pakkasjakso. Tutkimuspäivän aamuna pakkasta oli Hämeenlinnan lyseon pihalta mitattuna (-20 C) 3.2 Kuvaus tutkimusmenetelmästä Tutkimuksessa käytettiin 6-vaiheimpaktoria standardin STM asumisterveysohje 2003 mukaan. Käytettäviä maljasarjoja oli kolme 1. THG (Tryptoni-hiivauute-glugoosiagar) x6 2. MEA (Mallasuuteagar) x6 3. DG-18. (Digloraani-glyseroliagar) x6 3.3 Tulokset Taulukossa 4. on esitetty sanallinen arvio sisäilmanäytteiden mikrobianalyysien tuloksista. Näytteenottokohdat on esitetty tutkimuskartassa, liitteessä 1. Sisäilmanäytteiden laboratoriotulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. 9 (32)

10 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS Taulukko 5. Sisäilmanäytteiden tutkimustulokset Tilakoodi Huone / Tila Tulosten tulkinta SI-1 Kotitalousluokka (Kellarikerros) Viite vauriosta SI-2 Kulmahuone (Kellarikerros) Vahva viite vauriosta SI-3 Luokkahuone 5 (Kerros 3) Vahva viite vauriosta Kellarikerroksen kotitalousluokasta otetussa sisäilmanäytteessä SI-1 esiintyy kohonnut määrä aktinobakterilajistoa ( 10cfu/m³). Näytteessä esiintyy tämän lisäksi muita epätavallisia mikrobeja, jotka eivät kuulu koulutiloissa tavanomaisesti esiintyviin mikrobilajeihin. Mesofiilisten ja kserofiilisten kokonaispitoisuus oli kuitenkin matala, eikä näiden osalta ole selkeää viitettä kosteusvauriosta. Näytteestä SI-2 saadut aktinobakteeritulokset ovat hälyttävän korkeat. Aktinobakteeripitoisuus on 310 cfu/m³ ja ylittää sallitun raja-arvon 10cfu/m³ monikymmenkertaisesti. Tilassa on välitön terveysvaara, koska kyseinen pitoisuus on mitattu suoraan hengitysilmasta. Koska sädesieni tunnetaan toksiinia tuottavana mikrobina, tämä lisää terveysriskiä kyseisessä tilassa. Tilannetta pahentaa muut toksiinituottoiset lajit, joita löytyi pieniä pitoisuuksia. Tällaiseen ryhmään tilassa kuuluu Asbergillus fumigatus, joka tunnetaan myös kosteusvaurioindikaattorina. Rakennuksen 3.kerroksen luokkahuone 5 indikoi lajiston perusteella kosteusvaurioon. Aktinobakteeripitoisuus ylittyy tässä näytteessä myöskin selkeästi, ja vaurioviite on siksi vahva. Kyseinen tila on rakennuksen ylimmässä kerroksessa, jossa tilan lattia on lämmin välipohjarakenne. Katto on vastaavasti yläpohjaan rajoittuva rakenneosa. On oletettavaa, että joko yläpohjassa tai ulkoseinässä on kosteusvaurio, jonka mikrobit leviävät kyseiseen huonetilaan. Muutoin kyseiselle lajiston olemassaololle on vaikea keksiä perustetta. Sisäilmassa havaittuja kosteusvaurioindikaattoreita ei havaittu yleisesti materiaalinäytteissä. Osa lajistosta täsmää alapohjan putkikanaalissa esiintyvän lajiston kanssa. Todennäköistä kuitenkin on, ettei vaurio ole ainoastaan alapohjarakenteissa, koska myös ylimmässä kerroksessa vaurioviite on vahva. Yleisesti sisäilmanäytteestä saadusta lajistosta voidaan tehdä seuraavat johtopäätelmät: - Aktinobakteereja eli sädesieniä esiintyy jokaisessa sisäilmanäytteessä. - Aktinobakteereja ei esiinny materiaalinäytteissä, lukuun ottamatta kotitalousluokan näytettä: M3 alapohja. Tämän perusteella vaurioalue on selvittämättä. - Materiaalinäytteissä tulisi esiintyä seuraavia lajeja, jotta sisäilmanäytteellä ja materiaalinäytteellä olisi selkeämpi yhteys: Asbergillus furnigatus sekä Chlara. Kaikilta osilta ylitys ei ole kovin suuri, mutta ulkolämpötilan (-20 C) huomioiden ulkoilmaa voidaan pitää tutkimuksen kannalta steriilinä. Tämä lisää rakennuksen vaurioviitteen todennäköisyyttä, koska lajistoa esiintyy kuitenkin selkeästi sisäilmanäytteissä. 10 (32)

11 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS 4 ALAPOHJARAKENTEET JA SOKKELI 4.1 Sokkelirakenteen aistinvaraiset havainnot Kotitalousluokan huonekorkeudesta noin 1/3 osa on maanpinnan alapuolella olevaa sokkelirakennetta. Loput seinästä on tiilijulkisivua. Maanpaineisessa osuudessa merkittävää on se, ettei ulkopinnassa ole jatkuvaa vedeneristettä. Maa-aines talon vierustäytöissä on suoraan kosketuksissa maalattuun betonipintaan, koska edes muovista patolevyä ei rakenteessa ole käytetty. Sokkelin läheisyydessä ei myöskään ole sepelikaistaa, vaan nurmikko on ulotettu sokkeliin kiinni. Tällä on selkeästi kosteuskuormaa lisäävä vaikutus. Aistinvaraisten tarkastelujen perusteella voidaan olettaa sokkelin olevan aina märkä. Jos kuivumista tapahtuu, se on erittäin hidasta ja vain hetkittäistä. Savi ja multamaan RH voidaan olettaa yleisesti aina olevan 100% Kuva 4. Kotitalousluokan ulkoseinälinjalta otettu kuva. Kattovesien ohjaaminen suoraan maanpintaan noin 30cm päähän sokkelirakenteesta pitää osaltaan huolen siitä, että maa pysyy märkänä, ja kuivumista ei tapahdu. Varsin suurien kattopinta-alojen vuoksi kettovedet tulisi ohjata omaan sadevesijärjestelmään. Lisäksi kallistusten vuoksi vettä kulkeutuu sokkelinviertä pitkin koko rakennuksen pitkän sivun matkan. Tällainen vedenohjaus ei voi olla vaikuttamatta myös sokkelien yleiseen toimivuuteen. Alapuolella olevassa kuvassa on selvyyden vuoksi nuolin osoitettu potentiaaliset lammikoitumispaikat, koska kuvasta kuoppien havainnollistaminen on vaikeaa. 11 (32)

12 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS 4.2 Sokkelin rakenneavaukset RAKENNETYYPPISELVITYKSET Rakennetyyppiselvitystä varten kotitalousluokan kohdalle sokkeliin porattiin halkaisijaltaan 100mm reikä. Rakenneavauksesta selvitettiin tarkat mitta- ja rakennekerrostiedot. Tämän lisäksi avauksista otettiin valokuvat ja näytteet, sekä kerättiin aistinvaraiset havainnot. Alla oleva rakennetyyppi on saatu rakenneavauksesta RAK-4US. (Avausmerkinnät tutkimuskartassa liitteessä 1) Kuva 5. Rakenneavauksella selvitetty seinärakennetyyppi kotitalousluokan kohdalta. Rakenneavausten perusteella voidaan todeta, että eristemateriaali on lievästi kosteaa. Kosteus on lähinnä ulkopinnassa, jossa RH on todennäköisesti korkea. Lisäksi mineraalivilla on tummunutta, joka viittaa ilmavuotoihin. Vuotoja tapahtuu avausten perusteella paljon, koska tummuminen ulottuu myös villaeristeen sisäkerroksiin. Paikoin näyttää siltä, että ilmavuotoa on tapahtunut myös sisältä ulospäin. Lisäksi selvisi, että rakennetta ei käytettävän rakennetyypin ja yleisten havaintojen perusteella ole tarkoitettu tuulettuvaksi. Korvausilma tulee seinän väliin vain liittyvien rakenneosien epätiiveyskohdista, kuten oviliittymistä. Sokkeli tuulettuu lähinnä vuotoilmanvaihtona, jota lievästi sisältä ulospäin tapahtuu.päättelyä tukee havainto, että villa tummenee ovirakenteisiin päin mentäessä, ylöspäin tummuus vastaavasti vähenee. Sokkelirakenteesta ylöspäin jatkuvat ulkoseinärakenteet ovat raportoitu koh- 12 (32)

13 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS dassa Ulkoseinärakenteiden havainnot, eikä tässä kappaleessa siksi käsitellä asiaa tarkemmin. Kuva 6. Tummunutta villaa seinärakenteen sisällä. Tummunut alue ulottuu läpi eristemateriaalin, eikä ole vain ulkopinnalla. 4.3 Alapohjarakenteiden rakenneavaukset Alapohjarakenteiden rakennetyyppi selvitettiin timanttiporauksella niin, että lattiarakenteen läpi tehtiin maatäyttöihin asti ulottuva 100mm reikä. Rakenneavauksia suoritettiin alapohjatiloihin samoin toimimalla yhteensä 3kpl. Yksi avauksista tehtiin teknisentyön luokan puolelle vertailutulosta varten. Alla olevassa kuvassa on esitetty alapohjarakennetyypit, jotka perustuvat tutkimuksen mittaustietoihin. Kuva 7. Kotitalousluokan lattiarakennetyypit: Alapuolisen kanaali on toteutettu tiiliseinillä. Rakenneavauksessa selvisi, että alapohja koostuu kahdesta laatasta, josta alimmainen on kantava, ylimmäinen kuormia jakava. Rakenne on tyypillinen kaksoislaattaratkaisu. Yleisestä tyypistä poiketen laattojen välissä on karkeaa hiekkaa eristeen 13 (32)

14 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS sijasta. Havaintojen perusteella hiekka ja kantavan laatan alapinta ovat kuivat. Kapilaarisen kosteuden nouseminen on vain pieni riksi, koska kantavan laatan alapuolella on bituminen massa. Massa ei ole enää elastinen, mutta paksuutensa vuoksi toimiva. Täyttömateriaali on hienojakoista hiekkaa, joka vastaavasti ei estä kapilaarista nousua. Kuva 8. Kantavan laatan ja pintalaatan välissä oleva täyttö on hienojakoista ja osin karkeaa hiekkaa. Bitumi ja kuiva maapohja estävät kapilaarisen kosteuden nousua. Käytössä olleista rakenneleikkauksista saatiin selville, että rakennuksessa on putkikanaali ulkoseinälinjan kohdalla. Putkikanaalin kunnosta ei ollut varmuutta, ja siksi rakenneavauksia kanaaliin tehtiin 2kpl yleiskunnon selvittämiseksi. Yksittäisestä avauksesta vain harvoin saadaan hyvää kokonaiskuvaa, jos rakenne on pitkä ja olosuhteet lähellä maanpintaa. Yleisesti kanaalin avauksesta todetaan, että outo kellarimainen haju on huomattavan voimakasta lattiarakenteen alapuolisessa putkikanaalissa verraten huonetilasta raportoituun hajuun. Hajun lisäksi kanaali oli täynnä rakennusaikaista tavaraa, kuten laudanpätkiä, pahvia ja villan kappaleita ja tuohentapaista puulastua. Alla esitetyissä kuvissa on kameran avulla kuvattuna putkikanaalin nykykunto. Tila näyttää kuvassa todellisuutta korkeammalta, mutta vapaa korkeus on vain noin 450mm. 14 (32)

15 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS Kuva 2. Putkikanaali kotitalousluokan lattian alla. Kanaali on tutkimuskohdalta kuiva, mutta potentiaalista mikrobivaurioituvaa materiaalia on paljon. Kulmahuoneen avauksessa tilanne oli heikompi kotitalousluokkaan verraten. Putkitunneli oli kuvassa esitetyn nuolen kohdalta tukossa suuresta romumäärästä ja mahdollisesta koolauspuiden sortumasta johtuen. Lisäksi irtopölyä oli silmin havaittavan paljon. On mahdollista, että kanaali on eri painesuhteessa huoneilman kanssa, ja avausreikä aiheutti kyseisen pölymäisyyden tilaan. Vastaavaa pölyämistä ei havaittu kotitalousluokan kohdalla. Painesuhde oli joka tapauksessa pölyn kulkeutumisesta päätellen luokkatilaan päin. 15 (32)

16 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS Kotitalousluokan lattiassa olevan teräshuoltokannen alta löytyi maapohjainen pohjaviemärikaivo. Kaivo oli tutkimushetkellä kuiva ja siellä oleva maa-aines hiekkapitoinen. Kaivoa ei ole varustettu ilmatiiviillä kannella, vaan kaivon ilma pääsee sekoittumaan huoneilman kanssa. Huonosta ilmatiiveydestä kertovat myös tilaan tiputellut kynät ja käsipaperit. Vastaavanlainen, mutta tiiviimpi luukku löytyy myös kulmahuoneen oven vierestä. Kotitalousluokan tilasta poiketen, tässä pohjaviemärin tarkistuskaivo on varustettu betonilattialla. Kuva 9. Kotitalousluokan epätiivis tarkastuskaivo (vasen.). Oikealla on kulmahuoneen vastaava ratkaisu. Suoritettujen havaintojen perusteella voidaan todeta, että rakennuksen sisäilman laatu on vaarassa, jos painesuhteet todella ovat kuilusta huonetilaan päin. Laatan liittymiä ja läpivientejä ei aistinvaraisten havaintojen perusteella voida pitää ilmatiiviinä. Vuotoon viittaa voimakas haju sekä luokkatilassa, että kanaalissa. 4.4 Alapohjarakenteiden mikrobitutkimukset MATERIAALITUTKIMUKSET Mikrobitutkimuksilla kartoitettiin rakenneavauskohdissa olevaa mikrobilajistoa. Lattiarakenteen putkikanaalissa aistinvaraisesti todettu haju antoi viitettä siitä, että putkikanaalin mikrobilajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. Materiaalin vaurioitumista tutkittiin sekä kotitalousluokan, että kulmahuoneen puolelta. Mikrobianalyysin tulokset ovat taulukoitu kummastakin huoneesta omiin taulukoihinsa. Alla on tilasta kerättyjen näytteiden tulokset. Kyseiset avauskohdat ja materiaalinäytteet ovat merkitty tutkimuskarttaan (Ks. Liite 1). Taulukko 6. Alapohjarakenteista kerätyt mikrobinäytteet kotitalousluokan avauksesta. Koodi Rakenne / materiaali Tulosten tulkinta M1 Alapohja Heikko viite vaurioon MB-01 Alapohja Ei viitettä MB-02 Alapohja Ei viitettä MB-03 Alapohja Ei viitettä 16 (32)

17 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS Taulukko 7. Alapohjarakenteista kerätyt mikrobinäytteet kulmahuoneen avauksesta. Koodi Rakenne / materiaali Tulosten tulkinta MD-1K Mineraalivilla Ei viitettä MD-2S Putkiylösnousun rappaus Ei viitettä MD-3AP Putkikanaalin puu Ei viitettä MD-4AP Putkikanaalin puu Ei viitettä MD-5AP Alapohjan puru / lastutäyttö Ei viitettä MD-6AP Alapohjan puru / lastutäyttö Heikko viite vaurioon Saatujen tulosten perusteella osa alapohjatilan näytteistä sisältää pienen määrän kosteusvaurioitumiseen viittaavia indikaattorilajeja. Missään näytteessä raja-arvo materiaalinäytteelle ei kuitenkaan ylity. Alapohjanäytteiden osalta tuleekin siksi huomata, että rakenteiden kosteuskuormitus oli näytteenottokohdassa pieni. Saadut tulokset eivät poissulje tilannetta, että muualla kanavassa olisi mikrobivaurio. Tällöin mikrobi tai sen aineenvaihduntatuotteet voivat levitä vuotoilmana huonetilaan. PUTKIKANAALIN ILMATUTKIMUS Putkitunnelin suuri materiaalimäärä mahdollistaa otannassa vain hyvin paikallisen kohteen tutkimisen. Vauriosta ei materiaalinäytteen avulla saa tietyssä tapauksessa mitään käsitystä, jos alapohjaan tehdään vain muutama paikallinen avaus. Tilan teknisen tutkimisen mahdollistamiseksi tilasta tutkittiin sisäilmanäytemenetelmällä ilmamassaa. Impaktoriin asennettiin noin 30cm letku, joka oli ainoa soveltuva menetelmä tilan ahtauden vuoksi tilan tutkimiseen. Tekijänä korostan, että tässä suoritettu sisäilmanäytemenetelmä ei ole varsinaisen sisäilmatutkimus, koska saatuja tuloksia ei voida yhdistää sisäilmamittauksen raja-arvoihin. Tila ei täytä sisäilmanäytteenoton etäisyysvaatimuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli siis ainoastaan selvittää, mitä ilmamassa yleisesti ottaen mikrobitasolla sisältää. Tutkimusmenetelmän avulla selvisi, että tilassa on suuria määriä aktinobakteereja. Aktinobakteerien kokonaismäärä tutkimuksessa oli 184 cfu/m³. Lisäksi tulee huomata, että alapohjan reikä todennäköisesti huuhteli todellista aktinobakteerimäärää pienemmäksi, koska aistinvaraisesti paine-ero oli kanaalista poispäin. Tärkein tutkimustulos oli, että kanaali on yksi merkittävä lähde kellaritiloista sisäilmatutkimuksessa mitatuille aktinobakteerimäärille. 17 (32)

18 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS 5 ULKOSEINÄRAKENTEET Sisäilmanäytteen heikot tulokset antoivat vahvan syyn julkisivujen tutkimiselle. Julkisivujen tutkiminen ajoitettiin maaliskuun alkuun; ajankohtaan jolloin pakkanen oli jo selkeästi lauhtunut. Ulkoseinärakenteet tutkittiin kauttaaltaan nosturiautosta käsin niin, että rakennetyypistä ja seinärakenteen kunnosta saatiin hyvä käsitys. Tutkimusmenetelminä käytettiin aistinvaraista koputtelukartoitusta, rakenneavauksia, sekä mikrobitutkimuksia. 5.1 Aistinvaraiset havainnot Seinärakenteesta voidaan aistinvaraisesti havaita, että tiilessä on lievää pakkasrapautumista. Tämä ilmenee tiilen pinnansuuntaisena verkkomaisena halkeiluna. Toinen selkeä ikääntymiseen viittaava tekijä on laastisauman rapautumat. Laastisaumat ovat paikka paikoin syöpyneet syvemmälle tiilen sisään. Kumpikin vauriotyyppi on varsin normaalia tämän ikäluokan rakenteissa, eikä suoranaista rakenteellista vaurioitumisriskiä näiden vaurioiden näkökulmasta ole. Aistinvaraisesti arvioiden ulkoseinärakenteissa on tiiveyspuutteita, joiden merkitys on rakennuksen ulkoseinärakenteiden säilyvyyteen suuri. Yleisesti voidaan siksi todeta, että seinä ei ole sadevedenpitävä mistään ilmansuunnasta tarkasteltuna. Ikkuna ja seinäliittymissä esiintyvä puute on se, ettei tiilikuoren ja ikkunaliittymän välistä rajapintaa ole suojattu elastisella kitillä, sekä listoituksella. Vedellä on seinärakenteeseen esteetön pääsy erityisesti vinosateen aikana. Kuva 10 Seinän liittyvissä rakenneosissa on suuria tiiveyspuutteita. Ikkunan ja seinäliittymän epätiiveyskohdissa linnut ovat vieneet villaa osin merkittävästikin pois. Tällaisia kohtia löytyi erityisesti järvenpuoleiselta julkisivulta. Seinän sisästä kyseisestä liittymästä löytyi myös hylätty linnunpesä. Kyseiset raot julkisivussa altistavat seinärakenteen usealle ongelmalle, jossa vaurioitumisen todennäköisyys on suuri. 18 (32)

19 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS Kuva 11. Vasemmalla näkyvässä ikkunaliittymässä eläimet ovat tyhjentäneet raon. Villaa puuttuu useampi sentti verraten saman karmin toiseen puoleen (oikealla) Syöksytorvien tukkeumat ovat kastelleet julkisivua toistuvasti, koska tiilipinta on härmistynyt ja vapaata kalkkia työntyy seinäpinnasta ulos. Tukkeumia ovat edesauttaneet likaiset ja roskaiset rännit, joiden puhdistus ei ole ollut säännöllistä Härmeestä on kuva alhaalla.. Kuva 12. Syöksytorvissa on paikka paikoin tukkeumaa sekä korroosion aiheuttamia reikiä. Ne ovat kastelleet tukkeutumisen vuoksi seinärakennetta. Seinärakenteen detaljeissa on merkittäviä puutteita rakenteen liittyessä ruokalan ja aulaosan yläpohjaan. Seinärakenteeseen kiinnitetyt massat ovat osin irti kokonaan, ja vedellä on suora pääsy seinän ja vesipellityksen väliin. Seinärakenne on todennäköisesti ollut kosteana pitkiäkin aikoja, koska laastisaumat ovat kyseisestä kohdasta lievästi rapautuneet ja pehmentyneet. Myös saumojen pinnalla näkyy sammalkasvua. Detalji on kokonaisuudessaan hataran oloisesti toteutettu, ja herkästi vaurioituva. Alla olevassa kuvassa on esitetty nykykunto liittymästä. On suorastaan ihme, jos vesi ei valu seinä-yläpohjaliittymän väliin. 19 (32)

20 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS Kuva 13. Ruokalasiiven yläpohjan liittymä seinärakenteeseen on nykykunnon perusteella riskialtis ja vaurioitunut. 5.2 Rakenneavaukset RAKENNETYYPIN SELVITTÄMINEN Rakenneavausten avulla selvitettiin seinärakenteen tarkat rakennetyypit. Seinärakenne koostuu kahdesta puolenkiven paksuisesta punatiilirakenteesta sekä niiden välissä olevasta villaeristeestä. Seinärakenne ei itsessään ole kantava, vaan kuormat tulevat erilliselle pilari palkkirungolle. Alla olevassa kuvassa on esitetty ulkoseinärakenteen tarkempi rakennetyyppi mittatiedoin. Mittatiedot ovat saatu julkisivututkimuksen yhteydessä tehdyistä rakenneavauksista. Kuva 14. Julkisivurakennetyyppi on luvulle tyypillinen tuulettumaton, kivirakenteinen seinärakenne. HAVAINNOT AVAUKSISTA Rakenneavauksien perusteella mineraalivilla seinärakenteen yläosissa on kuivaa, alempana on yksittäisissä kohdissa kosteaa villaa. Kosteuskertymää on kuitenkin vain muutaman sentin vahvuudelta villan ulkopinnasta lukien. Tutkimuksen mukaan kosteuskertymää seinärakenteessa aiheuttaa kaksi eri tekijää: 1. Sadevesi läpäisee erityisesti kovan tuulenpaineen avustuksella ulkotiilirakenteen aiheuttaen seinärakenteen kostumista. Kosteuden tiivistymine tuulettumattomaan rakenteeseen on tavallista, mutta kohdistuu yleensä vain tietyille julkisivuille. 20 (32)

21 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS 2. Kosteuslisää aiheuttaa kevät ja syksyaikoina myös vastasäteily, jolloin tiilikuoren lämpötilan nousu saa suhteellisen kosteuden nousemaan villaeristeessä lähelle kastepistettä. Ilmiö ajoittuu vain tiettyyn vuodenaikaan ja kostuttaa eniten eristeen ulommaista pintaa. Rasitus on vähäinen, mutta toistuu useasti saman ajanjakson aikana. Varsinaisesta rakenteen sisäisestä kastepisteestä ei tutkimuksessa saatu mitään näyttöä. Rakenteen sisäinen kastepiste ei ole todennäköinen puolenkiven sisäseinärakenteessa, joka on materiaalina höyrynvastukseltaan suuri. Halkeamat heikentävät paikallisesti sisäkuoren höyrynvastusta, mutta vain paikallisesti. Kokonaisuudessaan avauksien perusteella ulkoseinärakenteen kunto on kohtuullinen. Eniten riskejä aiheuttavat pilari-palkkirungon seinäliittymäalueet sisäkuoressa, sekä pitkät ikkunaylitykset. Näissä tiiveysongelmat voivat johtaa sisäilman laadun heikkenemiseen. 5.3 Mikrobitutkimukset Seinärakenteen mikrobivaurioitumisen tasoa ja lajistoa selvitettiin materiaalinäyttein. Mikrobitutkimuksille oli selkeä tarve, koska kuten kappaleessa aistinvaraiset havainnot todetaan, osassa tiloja oli selkeää hajua, jonka paikallistamista oli vaikea määritellä. Käyttäjäoireilu oli toinen painava tekijä mikrobivaurioiden tarkistamiseen. Tässä tapauksessa syy-yhteys keskitettiin alapohjan lisäksi julkisivuihin, koska käyttäjäoireilu jakautui epätavanomaisesti ja hyvin hajautetusti eri kerrosten välillä. Näytteitä kerättiin kaikista eri ilmansuunnista ja eri korkeuksilta seinää. Alla olevassa taulukossa on kaikki julkisivuista kerätyt näytteet. Sarakkeessa tulosten tulkinta on tutkijan antama näkemys siitä, kuinka selkeä vaurio oli lajiston ja lajistomäärän avulla arvioituna. Näytteissä viitteellisinä ohjearvoina on käytetty Asumisterveysohje 2003, sekä sen korjattua painosta Taulukko 8. Seinäeristeen mikrobitulokset Koodi Rakenne / materiaali Tulosten tulkinta MC-1 Mineraalivilla Ei viittaa vaurioon MC-2 Mineraalivilla Vahva viite vaurioon MC-3 Mineraalivilla Vahva viite vaurioon MC-4 Mineraalivilla Vahva viite vaurioon MC-5 Mineraalivilla Vahva viite vaurioon MC-6 Mineraalivilla Vahva viite vaurioon MC-7 Mineraalivilla Ei viittaa vaurioon MC-8 Mineraalivilla Ei viittaa vaurioon MC-9 Mineraalivilla Ei viittaa vaurioon MC-10 Mineraalivilla Vahva viite vaurioon MC-11 Mineraalivilla Ei viittaa vaurioon 21 (32)

22 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS MC-12 Mineraalivilla Ei viittaa vaurioon MC-13 Näytepussi oli matkalla auennut. Näytettä ei tutkittu MC-14 Mineraalivilla Ei viittaa vaurioon MC-15 Mineraalivilla Ei viittaa vaurioon MC-16 Mineraalivilla Vahva viite vaurioon MC-17 Mineraalivilla Vahva viite vaurioon MC-18 Mineraalivilla Vahva viite vaurioon MC-19 Mineraalivilla Vahva viite vaurioon MC-20 Mineraalivilla Ei viittaa vaurioon MC-21 Mineraalivilla Ei viittaa vaurioon MC-22 Toja-levy vahva viite vaurioon MC-23 Mineraalivilla Vahva viite vaurioon MC-24 Mineraalivilla Ei viitettä vaurioon Näytteet MC-2, MC-3, MC-4, MC-5, MC-6, MC-10, MC-16, MC-17, MC-18, MC-19 MC-20, MC-22 ja MC-23 ylittävät selkeästi Asumisterveysohjeen mukaiset rajaarvot aktinobakteerien tai kokonaismikrobipitoisuuden osalta. Raja-arvot ovat Asumisterveysohjeessa suosituksia. Taulukossa oleva S-kirjain ilmaisee, missä näytteissä havaittiin sädesientä. Lähes kaikissa edellä luetelluissa näytteissä oli yksi tai useampi toksiinia tuottava lajisto. Toksiinisilla lajeilla tässä yhteydessä tarkoitetaan mikrobien myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita, joita erityisesti sienet tuottavat. Toksiiniset lajit ovat haastavia analysoitavia, koska eri lajistot tuottavat hyvin eri vaiheessa tai vain tietyissä olosuhteissa kyseistä myrkyllistä aineenvaihduntatuotetta. Yleisesti voidaan olettaa, että kosteuden ja lämpötilan ollessa optimaalisella tasolla, suurin osa lajistosta tuottaa joko itiönä, rihmastona tai kaasuna toksiinista solumyrkkyä, joka luokitellaan aina terveysriskiksi. Tässä tapauksessa riskiä tulee arvioida siitä näkökulmasta, kuinka todennäköisesti seinän sisässä oleva lajisto pääsee aineenvaihduntatuotteina hengitettävään sisäilmaan. Näytteistä MC-1, MC-7 MC-8, MC-9, MC-11, MC-12, MC-14, MC-15, MC-20, MC-21 ja MC-24 ei löytynyt lajistoa, joka viittaisi kosteusvaurioon. Näiden osalta tulokset ovat lähes puhtaat. Tämä osaltaan näyttää todeksi sen, miten eriarvoisissa olosuhteissa seinärakenteet rakennekerrokset ovat. Pääasialliset olosuhteisiin vaikuttavat tekijät ovat ilmansuunta ja rakenteen ulkopuolinen vedenpitävyys. Tämän raportin liitteessä 1 olevaan tutkimuskarttaan on merkitty kaikki näytteenottopaikat. Alkuperäisestä piirustuskansiosta ei löytynyt julkisivukuvia. Tästä syystä liitteessä on erikseen taulukkomuotoinen tarkenne, josta jokainen näytteenottopaikka on paremmin paikannettavissa. Julkisivumikrobinäytteiden osalta yleisesti todetaan, että näytteet ovat kahtia jakautuneet. Vaurio on joko erittäin selkeä, ja sisältää useita kosteusvaurioindikaattoreita, tai vastaavasti näytteet ovat lähes puhtaat. Suuren mikrobivauriomäärän vuoksi seinärakenteilla on todennäköisesti yhteys sisäilmanäytteiden sädesienilöydöksiin. Päätelmää tukevat muut löydetyt mikrobilajistot, jotka ovat samantyyppiset sisäilmanäytteiden ja seinärakenteiden osalta. 22 (32)

23 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS 6 YLÄPOHJARAKENTEET 6.1 Aistinvaraiset havainnot Yläpohjarakenteiden pääasialliset ongelmat ovat vesikatteella, joissa vuotokohtia ja vuotoriskialueita on harvinaisen paljon. Suurin yksittäinen ongelma muodostuu kulkusiltojen ja lumiesteiden kiinnityksestä. Asennustapa kummassakin tapauksessa on virheellinen. Asennuksessa ei ole huomioitu pumppaavaa liikettä, joka muodostuu kiinnikkeisiin lämpöliikkeiden seurauksena. Alapuolisessa kuvassa näkyy kiinnikkeiden tämänhetkinen kunto ja kireysmomentti. Osa kiinnitysruuveista on jo tippunut katolta alas. Toinen selkeä vuotoa ja vuotoriskiä aiheuttava tekijä on läpivientien vedenpitävyys. Katolla olevat alipainetuuletuspaalut ovat jostain syystä vain popniiteillä kiinni. Rakoa vesipellityksen ja tuuletuspaalun kauluksessa oli niin selkeästi, että mattoveitsen terä mahtui liitososien väliin. Katon ollessa jäänpaineen vaikutuksen alaisena talvella, kyseiset liitoskohdat vuotavat suurella todennäköisyydellä suoraan eristetilaan. Selkeä puute löytyi poistetuissa yläpohjatilan tuuletuspaaluissa, jotka olivat tukittu pyöreällä teräslevyllä. Yksi reikä oli kokonaan ilman peitelevyä. Myöhemmin tutkimuksen aikana reikään kuuluva levy löytyi vesirännistä, jolla alapuolisessa kuvassa näkyvä reikä väliaikaisesti paikattiin. Myös kyseiset peitelevyt ovat popniittien varassa. Länsi- ja itäsuunnan räystäsrakenteissa havaittiin selkeitä, mutta pieniä vuotoalueita. Pääosa vuotojäljistä oli kuivia, eikä viitanneet aktiiviseen vuotoon. Erityisesti kulma-alueiden läheisyydessä vuotojäljet olivat tuoreita, ja vaurio selkeästi etenevä. Kattorakenteen usean tiiveyspuutteet ovat todennäköisin syyn aiheuttaja vesikate- 23 (32)

24 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS vuotoihin. Alla olevissa kuvissa on esitetty vasemmalla vanha vuotojälki, oikealla aktiivinen vuoto. Aktiivisen vuodon havaitsee tuoreesta kalkkisaostumasta. Kuva 15. Vesikatteen alapuoleisessa räystäsrakenteessa on yksittäisiä vuotoalueita. Alueet ovat paikallisia mutta selkeitä. Yläpohjan eristetilassa on käytetty kahta erityyppistä villatuotetta. Noin kolmasosassa eristetilaa on tavallinen levymineraalivilla, loppuosassa eristeenä on käytetty puhallusvillaa. Oletettavaa on että puhallusvilla on asennettu rakennukseen jälkeenpäin peruskorjauksen yhteydessä. Erityisesti puhallusvillaeristeisillä alueilla villa on tasaista ja tuuletustila riittävän korkea. Räystästuuletusaukot ovat kooltaan pienet, mutta riittävät. Villalevyeristetyillä alueilla eristeet ovat pääsoin ehjät, joskin ylimääräistä turhaa tavaraa on levyjen päällä. Pääosin jäte on villan ja puunpalasia, sekä tyhjiä muovipusseja. Erityistä haittaa roinasta ei ole, koska ne eivät ole painaneet villaa kasaan. Aistinvaraisesti arvioiden puhallusvillaeristetyllä alueella on yksittäisiä vuotokohtia alakaton puuosissa. Villalevyalueilla näkyviä vuotopaikkoja oli huomattavasti vähemmän. Villalevyalueilla on erillinen tuulensuojapahvi koko lappeen osalla, siksi vuotojen näkeminen puupinnoilta on tämän tilan osalta haastavampaa. Kuva 16. Yläpohjan eristetilassa on kahdentyyppistä eristettä. Olettavasti puhallusvilla on vaihdettu vanhan tilalle perusremontin yhteydessä. Yläpohjaan ei suoritettu mikrobinäytteenottoa tilan laajuuden vuoksi. Kulkusillat eivät myöskään ylety räystäslinjalle, josta yleisesti vesivuodot vahingoittavat villaeris- 24 (32)

25 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS teitä.. Oleellista on yläpohjan osalta tiedostaa, että ennen muita yläpohjatoimenpiteitä tai jatkotutkimuksia vedenpitävyys tuuletustilaan tulee saattaa uudelle ja paremmalle tasolle. Varsinaiset rakenteelliset korjausratkaisut ovat käsitelty tämän tutkimuksen päätöskappaleessa, Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset. 25 (32)

26 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS 7 LVI TUTKIMUSHAVAINNOT 7.1 Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän laitteiden toimintaa ja kuntoa tutkittiin silmämääräisesti. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, joka on peruskorjattu / asennettu lisärakennuksen laajennusosan rakentamisen yhteydessä vuonna Ilmanvaihtokoneet ja säätölaitteet Rakennuksen yleisilmanvaihtoa palvelee 4 kpl tulo- ja 4 kpl poistoilmanvaihtokoneita. Positio Ilmamäärä m³/s 1 TF1 +2,805 / +1,4 1 PF1-2,805 / -1,4 2 TF1 +3,325 / +1,65 2 PF1-3,247 / -1,62 3 TF1 +2,345 / +1,17 3-1,371 / PF1.1-0,685 4 TF1 +2,183 / +1,09 4-2,161 / PF1.1-1,081 Palvelualue valmistaja valm.vuosi lisätiedot liikuntasali, pukuhuoneet liikuntasali, pukuhuoneet luokkatilat luokkatilat keittiö, ruokala keittiö ruokala tekn.työ, kerho tilat tekn. työ, kerhotilat Ilmateollisuus Oy Ilmateollisuus Oy Ilmateollisuus Oy Ilmateollisuus Oy Ilmateollisuus Oy Ilmateollisuus Oy Ilmateollisuus Oy Ilmateollisuus Oy 1987 lto glykoli 1987 lto glykoli 1987 lto glykoli 1987 lto glykoli 1987 lto glykoli 1987 lto glykoli 1987 lto levylämmönsiirrin 1987 lto levylämmönsiirrin Ilmanvaihtokoneet on asennettu vuonna 1987 ja ne on varustettu lämmöntalteenotolla (glykoli tai levylämmönsiirrin). Koneet ovat kaksitehoisia (1/1-teho ja 1/2- teho). Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja ja tehoja ohjataan rakennusautomaation aikaohjelmien ja käsikytkimien välityksellä. Keittiötä palvelee erillinen poistopuhallin 3PF1.2, sekä teknisen työn tiloja erilliset poistopuhaltimet 4PF1.2 ja 4PF1.3 (erillisissä poistokoneissa ei ole lämmöntalteenottoja). Pistokoeluonteisissa tarkastuksissa todettiin, että ilmanvaihtokoneiden puhallin- ja suodatinkammiot ovat puhtaita ja ettei niiden ääneneristysmateriaalina ole käytetty mineraalivillaa. Lämmitys- ja lämmöntalteenottopattereiden otsapinnat vaikuttivat puhtailta ja suodatinkehikoissa ei havaittu merkittäviä ohivirtauksia. 26 (32)

27 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS Kuva 1. Tuloilmakoneiden pattereiden otsapinnat ovat puhtaita. Ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen tekninen käyttöikä alkaa olla lopuillaan, joten koneiden peruskorjaukset tai uusimiset ovat ajankohtaisia tarkastelujaksolla (10- vuotta). Ilmanvaihtokoneita säädetään, ohjataan ja valvotaan rakennusautomaatiojärjestelmällä. Rakennusautomaatiojärjestelmä on YIT:n asentama ja sitä on saneerattu viimeksi vuonna Järjestelmällä ei ole paikallista käyttöliittymää, eli järjestelmän alakeskuksissa ei ole paikalliskäyttölaitteita eikä rakennuksessa sijaitsevalla valvomo pc:llä ole yhteyttä järjestelmään (järjestelmän käyttöliittymä on keskusvalvomossa eri rakennuksessa). Koneiden käyntiajoista tai säätöpiirien toiminnasta ei tehty havaintoja, koska rakennusautomaatiojärjestelmällä ei ole paikallista käyttöliittymää. Ilmanvaihtokanavat ja päätelaitteet Ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä peltikanavaa (pyöreää ja kanttikanavaa). Kanavaäänenvaimentimien äänenvaimennusmateriaaleista tai niiden kunnosta ei tehty havaintoja (ei pääse käsiksi), mutta suunnitelmien mukaan äänenvaimentimet ovat rei itettyä alumiini- tai peltilevyä, jonka äänenvaimennusmateriaalina on mineraalitai lasivilla. Päätelaitteet ovat seinäsäleikköjä, kattohajottajia ja lautasventtiilejä. Päätelaitteiden jakolaatikoissa äänenvaimennusmateriaalina on käytetty mineraalivillaa. Kuva 17. Päätelaitteen jakolaatikossa on mineraalivillaa. Päätelaitteiden sijoitteluihin / lukumääriin on tehty osittain muutoksia (esim. opetuskeittiön liesikuvut on lisätty / poistettu poistoventtiilejä). Kiinteistökierroksella tehty- 27 (32)

28 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS jen havaintojen mukaan päätelaitteita myös puuttuu (liikuntasalin pukuhuone tila ja suihkutilat, miesten wc tila 3.010). Visuaalisesti arvioituna ilmanvaihtokanavissa on hieman pölykertymää, mutta ilmanvaihtokanavien puhdistushistoriasta ei saatu tietoa. Ilmanvaihtokanavien puhdistaminen koulurakennuksessa on suoritettava viiden vuoden välein (sisäasiainministeriön asetus 802/2001). Kuva 3. Poistoventtiilistä puuttuu kartio ja venttiili/kanava on likainen. Kuva 4. Tuloilmakanavassa on hieman silmin havaittavaa pölyä / likaa. Mikäli ilmanvaihtojärjestelmää ei saneerata laajamittaisesti, suosittelemme Ilmanvaihdon toiminnan arvioimiseksi ilmanvaihdon kuntotutkimusta, joka sisältää mm. ilmavirtojen pistokoeluonteisia mittauksia (vertaaminen suunnitteluarvoihin), järjestelmän säädettävyys, ilmanvaihdon riittävyys tilojen henkilömääriin nähden, päätelaitteiden tyypit / sijoittelu (ilmanjaon toteutuminen huonetiloissa), painesuhteet (etenkin ongelmatilat). 28 (32)

29 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS 7.2 Lämmitysjärjestelmä Rakennuksessa ei ole lämmöntuotantolaitteita vaan ne sijaitsevat päärakennuksessa. Kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkkoon ja päärakennuksessa on kaukolämmön alajakokeskus, jossa on 3 kpl lämmönsiirtimiä. Rakennuksen peruslämmitystapana on vesikiertoinen lämmitysverkosto (patteri- ja IV-verkko). Päärakennuksesta tulevat lämpöjohdot tulevat samassa elementissä vesijohtojen kanssa (asennettu vuonna 1987 laajennusosan rakentamisen yhteydessä). Rakennuksen sisäpuolinen verkosto on asennettu 1987 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä, mutta piirustusten mukaan vanhempiakin putkiosuuksia on jätetty käyttöön. Linjasulku- ja säätöventtiilit ovat käsikahvallisia palloventtiilejä, joiden kunto on silmämääräisesti arvioituna tyydyttävä. Patteriventtiilit ovat Oraksen valmistamia (TermoStar, oletettavasti asennettu vuonna 1987). Patteriventtiilit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Suosittelemme patteriventtiilien uusimista, linjaventtiilien uusimista (tarvittavin osin) ja lämmitysverkoston perussäätöä tarkastelujaksolla. 7.3 Vesi- ja viemärijärjestelmä Päärakennuksesta tuleva kylmävesijohto on muoviputki ja lämminvesijohdot tulevat samassa elementissä lämpöjohtojen kanssa. Rakennusten välisten putkiosuuksien kunnosta ei tehty havaintoja. Rakennuksen sisäpuoliset vesijohdot ovat kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan kupariputkia. Vesijohdot on asennettu pääosin vuonna 1987 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä, mutta piirustusten mukaan vanhempiakin putkiosuuksia on jätetty käyttöön (lisärakennus on rakennettu 1960-luvun alkupuolella). Linjaventtiilit ovat käsikahvallisia palloventtiilejä. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit ovat muovi- ja valurautaviemäreitä. Viemärit on pääosin asennettu vuonna 1987 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä, mutta piirustusten mukaan vanhempiakin putkiosuuksia on jätetty käyttöön. Vesi- ja viemärijohtojen odotettu keskimääräinen tekninen käyttöikä on 50 vuotta (LVI ). Rakennuksen vesi- ja viemärijohdot on pääosin asennettu vuonna 1987, mutta vanhempiakin asennuksia on käytössä. Suosittelemme selvittämään vesi- ja viemärijohtojen rakenteellisen ja toiminnallisen kunnon putkistojen kuntotutkimuksella (LVV-tutkimus, samassa yhteydessä tutkitaan lämmitysverkosto). 29 (32)

30 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 8.1 Rakennuksen yleisarviointi ja tilojen käyttöturvallisuus Tutkimuksen perustella rakennuksen yleisrakennetekninen kunto on kohtalainen, mutta huoltotekniset puutteet aiheuttavat selkeitä riskejä rakennuksen toiminnalle jo lähitulevaisuuden aikana. Heikoimmassa tilanteessa ovat vesikate ja ikkunarakenteiden liittyminen julkisivuihin, joissa vaurioitumisen herkkyys koko ulkoseinärakenteen toiminnan kannalta on nykytilanteessa suuri. Rakennuksen yleisarviota alentavat myös sisäilmanäytetulokset, joissa aktinobakteerilöydökset antoivat selkeän vaurioviitteen. Vaurio on tietyissä tiloissa niin selkeä, että ainoa varotoimi on toistaiseksi tiettyjen luokkien sulkeminen. Pääasiallisesti aktinobakteerit kulkeutuvat sisälle julkisivujen liittymäosista. Kellaritilojen putkikanaali aiheuttaa pääasialliset mikrobiongelmat, koska kanaalista tapahtuu ilmavuotoa sisälle. Yläpohjassa villaeristeiden kunto on hyvällä tasolla, ja rakenne tuulettuu kokonaisuudessaan riittävästi. Rakenteen kosteusvaurioitumisriski on silti suuri mainitun vesikatteen kunnon vuoksi. Räystäslinjoilla on toistaiseksi yksittäisiä, mutta selkeitä vuotojälkiä. Rakennusta on toistaiseksi turvallista käyttää, mutta tietyin varauksin. Seuraavat tekijät tulee huomioida käyttäjäturvallisuuden ylläpitämiseksi: 1. Löytyneisiin vaurioihin on puututtava nopealla aikataululla. 2. Ennen korjaustyötä suljettuja tiloja ei tule ottaa käyttöön. 3. Korjaustöiden jälkeen suositellaan sisäilmanäytteiden uusintamitatusta korjaustyön onnistumisen arvioimiseksi. Sopiva ajankohta on syksy 2014 maan jäädyttyä tai ulkoilmaolosuhteiden ollessa selkeästi pakkasella Suositeltavat korjaustoimenpiteet Suoritettujen tutkimusten, kosteusliikearvioinnin ja laboratoriotulosten perusteella, rakennukselle suositellaan tässä esitettyjä korjaustoimenpiteitä. Ennen korjaustöitä on kuitenkin tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset detaljitasolla, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. VÄLITTÖMÄT KORJAUSTARPEET Piha ja aluerakenteet Pihakaadot tulee korjata, ja maata vastaan oleville seinäosille asentaa bitumikermitys, patolevy sekä oikeat maakerrokset. Salaojien kunto tulee tarkistaa ja mahdollisesti uusia tämän korjauksen yhteydessä. Kellarikerroksen putkikanaali Putkikanaali tulee alipaineistaa rakennuksen ulkoseinälinjaan porattavalla poistoilmareiällä, ja poistoilmapuhaltimella. Poistoilmahormi tulee suunnitella niin, ettei putkitunnelista imettävä likainen ilma missään tilanteessa voi päästä rakennuksen sisälle esimerkiksi ikkunatuuletuksen tai IV-tuloilmakanavan kautta. Kellarikerroksen putkitunnelin yläpuolella olevat tilat suositellaan tämän lisäksi tiivistettäväksi niin, että kotitalousluokka ja kulmahuoneen ulkoseinäliittymät tulevat kaasutiiviiksi. Kotitalousluokan tunkkainen haju on hyvä indikaattori työn onnistumiselle, koska haju on täysin sama myös putkitunnelissa. Suurimmat vuotoreitit saattavat löytyä hetkellisen tunnelin ylipaineistamisella ja merkkisavun avulla. Tällainen toimi 30 (32)

31 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS heikentää hetkellisesti sisäilmanlaatua, ja tulee hoitaa esimerkiksi kausilomajakson aikana, jolloin henkilökuormitus on minimitasolla. Kotitalousluokka Kotitalousluokan alakaton sisään jäänyt tuloilmakanava tulee siirtää huonetilaan pois alakaton päältä. Samassa yhteydessä suositellaan ritiläalakattojärjestelmän vaihtamista paremmin tilaan soveltuvaksi. Ikkunarakenteiden puutteiden korjaaminen Ikkunarakenteet tulee kauttaaltaan korjata ulkoapäin niin, että pellitykset hoidetaan asianmukaisesti kaikkiin ikkunoihin. Tämän lisäksi ne tarvittaessa saumataan vesitiiviiksi. Villapuutosalueet, joista eläimet ovat vieneet villat pois, täytetään joko villakaistoilla tai uretaanivaahdolla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesipeltien ja sivupeltien liittymäalueeseen, jotta ne eivät vuoda seinän sisään. Luokkahuone 5 puuteiden korjaaminen Luokkahuoneen 5 suuren aktinobakteeripitoisuuden vuoksi ulkoseinärappaus tulee purkaa tiilipintaan saakka, ja kaikki liittymät katosta, lattioista sekä ikkunoista tiivistää höyrynpainetiiviiksi. Samassa yhteydessä vanha kvartsivinyylilattia lattiasta uusitaan. Työn laadun varmistamiseksi suositellaan merkkisavun käyttöä tiiveyskorjaustyön aikana. Vesikate ja yläpohjarakenteet Vesikatteen kaikki kattovarusteet tulee kiinnitystavoiltaan uusia niin, ettei vesikatteen läpi mene kiinnikkeitä. Kiinnikkeinä tulee käyttää konesaumattuun kattoon soveltuvia valmisjärjestelmiä. Kaikki vanhat läpivientikorjaukset suositellaan uusittavaksi. Tämän lisäksi yläpohjatilaa tuulettavat putkiläpiviennit uusitan ja käytetään valmiita kumisia läpivientikauluksia. Kaikki popniiteillä tehdyt viritelmät tulee korvata tiiviimmillä ratkaisuilla ja valmisosajärjestelmillä. Ruokala-käytäväsiiven yläpohjan liittyminen päärakennuksen seinään tulee avata, ja uusi järjestelmä suunnitella siten, ettei seinää pitkin valuva vesi, pääse yläpohjaliitokseen. Koko kiinteistön vesikourut ja syöksytorvet tulee puhdistaa, ja niiden poistoreitit suunnitella siten, ettei vesi imeydy sokkelin viereen. Myös keittiön lastauslaiturille ohjattu vedenpoisto tulee korjata jo alkaneen vaurioitumisen pysäyttämiseksi. SEURAAVAN PERUSKORJAUKSEN AIKANA TEHTÄVÄT PARANNUKSET Peruskorjauksen suunnittelua ei suositella aloitettavaksi ennen ensi talven seurantamittauksia, jotta suunnittelun tueksi saadaan tieto välittömien korjaustoimenpiteiden onnistumisesta. Tällä on merkittävä vaikutus siihen, miten peruskorjaus tullaan suorittamaan. Mikäli kiireellisistä toimenpiteistä ei seurantamittauksilla osoitettuna saada sisäilman laatua parannettua, tulee peruskorjauksessa julkisivujärjestelmä kokonaisuudessaan uusittavaksi. Tämä on ainoa vaihtoehto useasta kohdasta mikrobivaurioituneelle julkisivujärjestelmän korjaamiselle. Yläpohjarakenteen vesikate tulee uusia seuraavassa peruskorjauksessa. Samassa yhteydessä kaikki vuotovaurioituneet räystäsrakenteet tulisi korjata. Seuraavan perusremontin yhteydessä suositellaan kaikki kylpyhuoneet sekä suihkutilat uusittaviksi. Niiden kunto on jo nykyisellään enää kohtalainen. Liiallinen kuluneisuus ja tekninen vanheneminen tulevat vastaan noin 5-7 vuoden ajanjaksolla. 31 (32)

32 HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS. LVI TEKNIIKAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Ilmanvaihdon päätelaitteiden kunnon /olemassaolon tarkastaminen koko rakennuksessa Ilmanvaihdon kuntotutkimus (tarvittaessa) Äänenvaimennusmateriaalina käytetyn mineraalivillan poistaminen/korvaaminen tai pinnoittaminen sideaineella Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja ilmamäärien säätö Ilmanvaihtokoneiden peruskorjaus / uusiminen tarkastelujaksolla. LVV kuntotutkimus Patteriventtiilien ja linjaventtiilien uusiminen, sekä lämmitysverkoston perussäätö. Rakennusautomaatiojärjestelmälle paikallinen käyttöliittymä (rakennuksessa olevan valvomo pc:n liittäminen järjestelmään / verkkoon). 32 (32)

33 LIITE 1 Tutkimuskartat

34

35

36 Julkisivututkimuksen paikkatarkenteet Käytä julkisvukarttaa tämän taulukon lisäksi hahmottaaksesi avauskohdat NÄYTE NUMERO TPR-1 TPR-2 TPR-3 TPR-4 TPR-5 TPR-6 TPR-7 TPR-8 TPR-9 TPR-10 TPR-11 TPR-12 TPR-13 TPR-14 TPR-15 TPR-16 TPR-17 TPR-18 TPR-19 TPR-20 TPR-21 TPR-22 TPR-23 TPR-24 PAIKKATARKENNE Kolmannen ikkunarivin korkeudelta, ensimmäisen ikkunan kohdalta kulmasta katsottuna Toisen ikkunarivin korkeudelta, ensimmäisen kulmasta Ensimmäisen ikkunarivin korkeudelta, ensimmäisen ikkunan kohdalta kulmasta päin luettuna Toisen ikkunarivin korkeudelta, kolmannen ikkunan kohdalta kulmasta päin luettuna Ensimmäisen ikkunarivin korkeudelta, kolmannen ikkunan kohdalta Kolmannen ikkunarivin korkeudelta, ensimmäisen ikkunan kohdalta nurkasta päin Ensimmäisen ikkunarivin korkeudella, ensimmäisen ikkunan kohdalta nurkasta päin Päädystä, räystään korkeudelta, vasemmalta puolelta isoa ikkunaa Ison päätyikkunan puolen välin korkeudelta, vasen puoli Vasemmalta puolelta päätyikkunaa, alakatoksen räystään korkeudelta Toisen ikkunarivin korkeudelta, ensimmäisen nurkanpuoleisen ikkunan kohdalta Ensimmäisen ikkunarivin korkeudelta, ensimmäisen nurkanpuoleisen ikkunan kohdalta Kolmannen ikkunarivin korkeudelta, ensimmäisen nurkanpuoleisen ikkunan kohdalta Toisen ikkunarivin korkeudelta, toisen nurkanpuoleisen ikkkunan kohdalta Kolmannen ikkunarivin korkeudelta, kahdeksannen ikkunan kohdalta Toisen ikkunarivin korkeudelta, kahdeksannen ikkunan kohdalta vasemmasta nurkasta lukien 5m päästä vasemmasta päädystä, kolmannen ikkunarivin korkeudelta pienen päätyikkunan alapuolelta Räsytäskorkeudelta, noin puolesta vlistä seinää Räystäskorkeudelta nurkasta Räystäskorkeudelta syöksytorven vierestä Seisontakorkeudelta syöksytorven vierestä Lastauslaituriklta päin luettuna kolmannen ikkunan oikealta puolelta noin 1m päästä ikkunasta Lastauslaituriklta päin luettuna kolmannen ikkunan alapuolelta Liite 1 Julkisvututkimuksia täydentä seloste

37

38

39 LIITE 2 Mikrobinäytteiden analyysivastaukset

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51 LIITE 3 Sisäilmamittauksen tulokset

52 TESTAUSSELOSTE ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä (1 / 8; liiteosa 2 ss.) Tunniste: HämeenlinnanLyseo_ilma_WSP_ xlsb Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Menetelmä: WSP Finland/Tutkimus/Markus Fränti Pinninkatu 45, Tampere sama markus.franti@wspgroup.fi Ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 9 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: Näytteenottajan oma, ei tietoa Kohde: Hämeenlinnan Lyseo Näytteenottaja: Markus Fränti Näytteenottopvm: Olosuhteet ulkona: Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila - 12 C. RH 73,8%. Saapumispvm: Keräyspaikat: Lab. tunniste Sarjat Kotitalousluokka Ac596 - Ac598 Sarjat Kulmahuone Ac599 - Ac601 Sarjat Luokka 5 Ac602 - Ac604 Analysoijat: Tuija Häkkilä, Raisa Ilmanen / Aerobiologian yksikkö, Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Koulu taajamassa. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Laboratorion huomioita Tämän raportin näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/- huoneisto, ei näitä viitearvoja voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan kts. liite. Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita ei Asumisterveysohjeen/Asumisterveysoppaan mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta voida sellaisenaan soveltaa, vaan suositetaan KTL:n ohjeen 'Koulurakennusten kosteus- ja home- vauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa/Asumisterveysoppaassa esitettyihin kriteereihin.

53 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä HämeenlinnanLyseo_ilma_WSP_ xlsb 2/8 (liite 3 ss.) Sarjat Kotitalousluokka (Ac596 - Ac598) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 MEA: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 23,1 C, RH 6,6% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 154 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 11 Mesofiiliset sienet (MEA - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Chalara 25 Penicillium 11 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 36 Kserofiiliset sienet (DG elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 14 Sporothrix 4 Muut ryhmät: steriili rihma 7 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 25 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeetti- itiöpitoisuus oli koholla ( 10) viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

54 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä HämeenlinnanLyseo_ilma_WSP_ xlsb 3/8 (liite 3 ss.) Sarjat Kulmahuone (Ac599 - Ac601) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 MEA: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 22,3 C, RH 9,1% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 416 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 310 Mesofiiliset sienet (MEA - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 76 Tritirachium * 11 Aspergillus fumigatus *ª 7 Chalara 7 Muut ryhmät: Aspergillus niger 4 Homesienet: Oidiodendron * 4 Muut ryhmät: steriili rihma 4 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 113 Kserofiiliset sienet (DG elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 75 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 75 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeetti- itiöpitoisuus oli hälyttävän korkea viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan (koholla 10). Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100) ja lajistossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

55 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä HämeenlinnanLyseo_ilma_WSP_ xlsb 4/8 (liite 3 ss.) Sarjat Luokka 5 (Ac602 - Ac604) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 MEA: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 24,1 C, RH 8,6% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 187 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 39 Mesofiiliset sienet (MEA - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Chalara 11 Penicillium 11 Aspergillus fumigatus *ª 4 Muut ryhmät: basidiomykeetit 14 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 40 Kserofiiliset sienet (DG elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 7 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 7 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeetti- itiöpitoisuus oli selvästi koholla viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan (koholla 10). Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

56 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä HämeenlinnanLyseo_ilma_WSP_ xlsb 5/8 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella on todennäköistä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa on mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003)jaAsumisterveysoppaan (2009)tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa Anna- Mari Pessi FM, erikoistutkija Raisa Ilmanen FM, projektitutkija

57 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä HämeenlinnanLyseo_ilma_WSP_ xlsb 6/8 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käytely menetelmä on ilmanäyte 6- vaiheimpakmokerääjällä oteluna. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimilauksilla selvitetään ovatko tutkitun mlan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimilauksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellarimlassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta imöitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisämloihin. NäyZeenoZo Ilmanäyleen oloon on käytely 6- vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat medot ovat rapormn sivulla 1. Analysoin[ Näyleen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käytely Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esitelyjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liilyy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjalu käyläen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: tryptoni- hiivauute- glukoosiagar (THG); bakteerit, akmnomykeemt 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeemt dikloraani- 18%- glyseroliagar (DG- 18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiakoivisuusvaaomus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna- alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: inkuboinmlämpömla 25 C inkuboinmaika 7 vrk (kokonaisbakteeri- ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7-14 vrk, akmnomykeet- men tyypitys vrk. Tulokseen vaikuzavat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole olanut näyleitä, laboratorion lausunto koskee vain tutkiluja näyleitä ja lopul- linen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaikulavat tekijät on näyleenolajan vastuulla. Tuloksen toistezavuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näyleitä tulisi olaa useita (vähintään 2-3 näytelä). Mitalu matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurion mahdollisuula raken- nuksessa. Muissa sisämloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksiläisessäkin näyleessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuolavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollisesm vaikulavat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaasm huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan pollopuita, ilmanäyleen tutkiminen ei todennäköisesm kuvaa luotelavalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobialmstusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto.

58 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä HämeenlinnanLyseo_ilma_WSP_ xlsb 7/8 (liite 3 ss.) Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäyleeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäyleiden mikrobisuvuston ja - määrän vertailuun. Tulkinnan perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) akmnomykeep- imöpitoisuus, yli 10 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon viilaava akmnomykeep- imöpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama- alueella sijaitseville rakennuksille. muiden bakteerien kuin akmnomykeepen kohonnut kokonaispitoisuus (>4500 cfu/m 3 ) asuntojen sisäilmassa ei viilaa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puuleellisesta ilmanvaihdosta. sieni- imöpitoisuus, yli 500 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon viilaava sieni- imöpitoisuus taajama- alueella si- jaitsevissa asunnoissa. sieni- imöpitoisuus, cfu/m 3 : kohonnut sieni- imöpitoisuus taajama- alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos la- jistossa esiintyy samanaikaisesm poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näyzeet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäyleeseen, jolloin tulkinta pe- rustuu ulkoilma- ja sisäilmanäyleiden mikrobisuvuston ja - määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon viilaavina on tässä rapormssa esitely mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaisesm ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon viilaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä mer- killä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksiläisen kosteusvaurioon viilaavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri mlassa otetussa näyleessä tai useiden eri indikaalorimikrobien esiintyminen samassa näyleessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tielyjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) imöiden yksiläisiäkin pesäke- havaintoja ilmanäyleessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu- tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollisesm toksisina eli myrkkyjä tuolavina. Tämä merkitsee sitä, elä mainitun mikrobiryhmän (esim. akmnomykeemt) medetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien medetään tuolavan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª- merkillä. Muut [lat kuin asuin[lat Tuotannolliset [lat Tuotannollisissa mloissa on mahdollista, elä mloissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman elä ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoi- suuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdilava mlannekohtaisesm. Koulurakennukset Selviteläessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäylein voidaan tulosten tulkinnassa käylää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvilämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liilyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin- ja koulu- rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus- ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieni- imöpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuinasunnoista otelujen näyleiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa (Meklin ja muut, 2007) yksiläisten näyleiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulurakennuksen sisä-

59 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä HämeenlinnanLyseo_ilma_WSP_ xlsb 8/8 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 ilmatutkimukseen vähintään rakennuksen eri mloista otelua näytelä. Koska nyt raportoitavissa tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuula ole, yksiläisten mlojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa (2003) esitet- tyihin kriteereihin. Toimisto[lat Toimistomloissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveys- laitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu/m 3 sieni- imöpitoisuus toimistoilmassa viilaa selväsm sisäilman epä- tavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsolava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 cfu/m 3 (Kosteusvauriotyöryhmän muismo, 2009). Sairaalat, puhdas[lat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason [lat Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikro- biologiaan liilyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdasmloihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käyteläessä aerobiologisia ilmanäyleitä kontrolloimaan puhdasmlojen mahdollisia kontaminaamoita verrataan tuloksia asumisterveysohjeiden raja- arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin mlaan). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi imöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuoleita, joille sisämloissa oleskelevat almstuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistelu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatelu. Kosteusvaurio on välilömäsm korjalava ja vaurioon johtaneet syyt poistelava. Almstumisesta saalaa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esi- merkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun almstus keskeytyy tai lakkaa. Almstuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitysmeinfekmoita tai kehilyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Almstuksen on ha- vailu lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. LISÄTIETOA Asumisterveysoppaassa (2009) on lisämetoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen liilyvistä milauksista sekä kor- jausten yleisperiaaleista. Kosteusvaurioituneita rakenteita purelaessa vapautuu ympäristöön runsaasm mikrobeja, jotka voivat levitä muihin mloihin ja aiheulaa hailaa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Kosteusvaurio- rakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT- kormssa Raken- nuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen ja Ratu- työmenetelmäkormssa Kosteus- ja mikrobi- vaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. ViiZeet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys - lehm, Pori ss. Kosteusvauriotyöryhmän muismo: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. hlp://urn.fi/urn:isbn: Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen- Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A Koulu- rakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvilämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/ ss. Ratu korp: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennusmeto Oy. Helsinki RT korp: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennusmeto Oy. Helsinki Somerville MC, Rivers JC An alternamve approach for the correcmon of bioaerosol data collected with mulmple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55:

60 TESTAUSSELOSTE ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä (1 / 6; liiteosa 2 ss.) Tunniste: HämeenlinnanLyseo-putkitunneli_ilma_WSP_ xlsb Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Menetelmä: WSP Finland Oy / Markus Fränti Pinninkatu 45, Tampere sama markus.franti@wspgroup.fi Ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 3 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: Näytteenottajan oma, ei tietoa Kohde: Hämeenlinnan lyseo, putkitunneli, korkeus 50 cm; suljettu ilmatila Näytteenottaja: WSP Finland Oy / Markus Fränti Näytteenottopvm: Olosuhteet ulkona: Maanpinta ei jäässä, ei lumipeitettä. Ulkolämpötila 0,3 C. RH 70,7%. Saapumispvm: Keräyspaikat: Lab. tunniste Sarjat Putkitunneli Ae487 - Ae489 Analysoijat: Tuija Häkkilä, Satu Saaranen / Aerobiologian yksikkö, Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Koulurakennus taajamassa; putkitunnelitila. Laboratorion huomioita Kyseessä ei ole oleskelutila. Mittaustuloksia ei ole verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin.

61 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä HämeenlinnanLyseo- putkitunneli_ilma_wsp_ xlsb 2/6 (liite 3 ss.) Sarjat Putkitunneli (Ae487 - Ae489) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 16 C, RH 47,5% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 1183 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 184 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 11 Engyodontium * 7 Aureobasidium 4 Muut ryhmät: steriili rihma 4 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 26 Kserofiiliset sienet (DG elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Aspergillus ryhmä Restricti * 21 Engyodontium * 18 Verticillium 4 Muut ryhmät: steriili rihma 21 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 64 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä

62 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä HämeenlinnanLyseo- putkitunneli_ilma_wsp_ xlsb 3/6 (liite 3 ss.) Allekirjoitukset Turussa Anna- Mari Pessi FM, erikoistutkija Raisa Ilmanen FM, projektitutkija

63 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä HämeenlinnanLyseo- putkitunneli_ilma_wsp_ xlsb 4/6 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käyteiy menetelmä on ilmanäyte 6- vaiheimpakjokerääjällä oteiuna. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimiiauksilla selvitetään ovatko tutkitun jlan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimiiauksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellarijlassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta ijöitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisäjloihin. NäyYeenoYo Ilmanäyieen oioon on käyteiy 6- vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat jedot ovat raporjn sivulla 1. AnalysoinZ Näyieen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käyteiy Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esiteiyjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liiiyy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjaiu käyiäen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: tryptoni- hiivauute- glukoosiagar (THG); bakteerit, akjnomykeejt 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeejt dikloraani- 18%- glyseroliagar (DG- 18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiakhivisuusvaahmus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna- alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: inkuboinjlämpöjla 25 C inkuboinjaika 7 vrk (kokonaisbakteeri- ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7-14 vrk, akjnomykeet- jen tyypitys vrk. Tulokseen vaikuyavat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole oianut näyieitä, laboratorion lausunto koskee vain tutkiiuja näyieitä ja lopul- linen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaikuiavat tekijät on näyieenoiajan vastuulla. Tuloksen toisteyavuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näyieitä tulisi oiaa useita (vähintään 2-3 näyteiä). Mitaiu matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurion mahdollisuuia raken- nuksessa. Muissa sisäjloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksiiäisessäkin näyieessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuoiavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollisesj vaikuiavat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaasj huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan poliopuita, ilmanäyieen tutkiminen ei todennäköisesj kuvaa luoteiavalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobialjstusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto.

64 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä HämeenlinnanLyseo- putkitunneli_ilma_wsp_ xlsb 5/6 (liite 3 ss.) Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäyieeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäyieiden mikrobisuvuston ja - määrän vertailuun. Tulkinnan perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) akjnomykeen- ijöpitoisuus, yli 10 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon viiiaava akjnomykeen- ijöpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama- alueella sijaitseville rakennuksille. muiden bakteerien kuin akjnomykeenen kohonnut kokonaispitoisuus (>4500 cfu/m 3 ) asuntojen sisäilmassa ei viiiaa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puuieellisesta ilmanvaihdosta. sieni- ijöpitoisuus, yli 500 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon viiiaava sieni- ijöpitoisuus taajama- alueella si- jaitsevissa asunnoissa. sieni- ijöpitoisuus, cfu/m 3 : kohonnut sieni- ijöpitoisuus taajama- alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos la- jistossa esiintyy samanaikaisesj poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näyyeet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäyieeseen, jolloin tulkinta pe- rustuu ulkoilma- ja sisäilmanäyieiden mikrobisuvuston ja - määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon viiiaavina on tässä raporjssa esiteiy mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaisesj ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon viiiaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä mer- killä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksiiäisen kosteusvaurioon viiiaavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri jlassa otetussa näyieessä tai useiden eri indikaaiorimikrobien esiintyminen samassa näyieessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tieiyjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) ijöiden yksiiäisiäkin pesäke- havaintoja ilmanäyieessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu- tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollisesj toksisina eli myrkkyjä tuoiavina. Tämä merkitsee sitä, eiä mainitun mikrobiryhmän (esim. akjnomykeejt) jedetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien jedetään tuoiavan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª- merkillä. Muut Zlat kuin asuinzlat Tuotannolliset Zlat Tuotannollisissa jloissa on mahdollista, eiä jloissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman eiä ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoi- suuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdiiava jlannekohtaisesj. Koulurakennukset Selviteiäessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäyiein voidaan tulosten tulkinnassa käyiää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selviiämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liiiyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin- ja koulu- rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus- ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieni- ijöpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuinasunnoista oteiujen näyieiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa (Meklin ja muut, 2007) yksiiäisten näyieiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulurakennuksen sisä-

65 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä HämeenlinnanLyseo- putkitunneli_ilma_wsp_ xlsb 6/6 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 ilmatutkimukseen vähintään rakennuksen eri jloista oteiua näyteiä. Koska nyt raportoitavissa tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuuia ole, yksiiäisten jlojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa (2003) esitet- tyihin kriteereihin. ToimistoZlat Toimistojloissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveys- laitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu/m 3 sieni- ijöpitoisuus toimistoilmassa viiiaa selväsj sisäilman epä- tavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsoiava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 cfu/m 3 (Kosteusvauriotyöryhmän muisjo, 2009). Sairaalat, puhdaszlat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason Zlat Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikro- biologiaan liiiyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdasjloihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käyteiäessä aerobiologisia ilmanäyieitä kontrolloimaan puhdasjlojen mahdollisia kontaminaajoita verrataan tuloksia asumisterveysohjeiden raja- arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin jlaan). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi ijöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuoieita, joille sisäjloissa oleskelevat aljstuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poisteiu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivateiu. Kosteusvaurio on väliiömäsj korjaiava ja vaurioon johtaneet syyt poisteiava. Aljstumisesta saaiaa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esi- merkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun aljstus keskeytyy tai lakkaa. Aljstuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitysjeinfekjoita tai kehiiyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Aljstuksen on ha- vaiiu lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. LISÄTIETOA Asumisterveysoppaassa (2009) on lisäjetoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen liiiyvistä miiauksista sekä kor- jausten yleisperiaaieista. Kosteusvaurioituneita rakenteita pureiaessa vapautuu ympäristöön runsaasj mikrobeja, jotka voivat levitä muihin jloihin ja aiheuiaa haiiaa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Kosteusvaurio- rakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT- korjssa Raken- nuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen ja Ratu- työmenetelmäkorjssa Kosteus- ja mikrobi- vaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. ViiYeet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys - lehj, Pori ss. Kosteusvauriotyöryhmän muisjo: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. hip://urn.fi/urn:isbn: Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen- Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A Koulu- rakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selviiämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/ ss. Ratu korn: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennusjeto Oy. Helsinki RT korn: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennusjeto Oy. Helsinki Somerville MC, Rivers JC An alternajve approach for the correcjon of bioaerosol data collected with muljple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55:

66 LIITE 4 VOC -yhdisteiden mittaustulokset

67 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (3) WSP Finland Oy Markus Fränti Pinninkatu 45 A TAMPERE VOC-analyysi materiaalinäytteestä Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla Tulopvm.: Käsittelijä(t): Katri Härkönen, Hanna Hovi Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax-putkeen. Tenax-putkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NIST-massaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi