the key to success Markets are increasingly volatile in wind projects is hidden in the contract ... Teemana PUHDASTA ENERGIAA HUOMISEEN

Transkriptio

1 SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY:N SIDOSRYHMÄLEHTI PUHDASTA ENERGIAA HUOMISEEN the key to success in wind projects is hidden in the contract... Markets are increasingly volatile Teemana TURVALLINEN tuulivoimatuotanto Tuulivoimaa Helsinkiin!... Tulossa seminaarien syksy tuulivoima 1

2 PÄÄKIRJOITUS Totta vai tarua? Jari Suominen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 25. VUOSIKERTA JULKAISIJA Suomen Tuulivoimayhdistys ry PÄÄTOIMITTAJA Heidi Paalatie TOIMITUSSIHTEERI Anna Tiihonen ULKOASU & TAITTO Soulcarver Media KANNEN KUVA Mikko Korhonen / Vastavalo PAINOPAIKKA Hämeen Kirjapaino, Tampere ILMOITUSMYYNTI Heidi Paalatie heidi.paalatie@tuulivoimayhdistys.fi POSTIOSOITE Suomen Tuulivoimayhdistys ry Asemakatu 11 A 2, Jyväskylä SÄHKÖPOSTI / WWW tuuli@tuulivoimayhdistys.fi PANKKITILI Nordea FI TILAUSHINTA Lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus: 50 euroa + alv HIILINEUTRAALI PAINOTUOTE Teemana TURVALLINEN tuulivoimatuotanto Tässä numerossa: 02 Pääkirjoitus: Totta vai tarua? 04 Teema: Näkemyksiä palonsammutusjärjestelmistä 08 Teema: Tuulivoima-asentajien & -huoltajien turvallisuuskoulutukseen panostetaan 12 Teema: Voiteluaine on merkittävä osa tuulivoimalaturvallisuutta 14 Teema: Aktiivisella huollolla suuri merkitys tuulivoimaloiden turvallisuudelle 16 Tuulivoimaa Helsinkiin - Yes In My Backyard! 20 Blogi: Tuulivoima pelastusviranomaisen näkökulmasta 22 Teema: Safety: a big issue in wind power construction 25 Tietysti tuulivoimaa 26 Markets are increasingly volatile 31 Teema: Lapojen jäätyminen ei estä turvallista tuulivoiman tuotantoa 34 Kolumni: Meneekö tuulivoimalla hyvin vai huonosti? 36 The key to success in wind projects is hidden in the contract 38 Teema: Reposaaren tuulivoimalaonnettomuus pääsiäisenä 42 Yritysluettelo OHJEARVOJEN LEIPOJIEN pääkokilla taisi mopo karata käsistä, resepti olla kokonaan hukassa, jauhot märkiä ja kaapista taidettiin mättää taikinaan varmuuden vuoksi kaikkia mahdollisia aineksia kourakaupalla. Aivan kuten edellisen numeron pääkirjoituksessa pelkäsinkin. Unohtui siis vanha totuus siitä, että toimitaanpa sitten keittiössä tai työryhmässä, on tavoitteen, tehtävien sekä toimintatapojen oltava sovitut. MITTASUHTEITA JA vaikutuksia pitää tarkastella ja puntaroida eri näkökulmista huolellisesti. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii, että niin reseptin kuin lainsäädännönkin on oltava yksinkertaista, selkeää ja toimivaa. VALITETTAVASTI ÄÄNITYÖRYHMÄSSÄ ei siis syntynyt kakkua, vaan pohjaan palanut ja pahemman kerran lässähtänyt pannukakku. Kuulopuheiden perusteella remmiin tulee uusi pääkokki, joka varmaan on lehden painoon mennessä jo aloittanut työnsä. Uskon, että resepti vielä löytyy ja kakku saadaan leivottua. JOS KUULOSTAA äänityöryhmän aikaansaannos karulta tarulta, niin tuulivoiman pitkään piikkiin näyttää voivan muutenkin pistää ihan mitä tahansa. Vertailuilla ja väitteillä ei usein ole minkäänlaista asiayhteyttä saati totuuspohjaa. - Tuulivoima-alaa halutaan verrata tupakkateollisuuteen. On vaikea ymmärtää, miten syöpää aiheuttavan omaehtoisen nautintoaineen käyttämistä voi verrata koko yhteiskunnalle ja jokaiselle sen jäsenelle välttämättömän sähkön tuottamiseen puhtaasta ilmaisesta polttoaineesta, tuulesta. Väite kuvannee sitä käyttävien henkilöiden arvostelukyvyttömyyttä ja arvomaailmaa laajemminkin. - Lapsilisien leikkaamisen tarve tulee tuulivoiman tukemisesta ja sähköveroja korotetaan ennakoivasti, koska tuulivoimaa tuetaan. Harvoin näkee näin herttaisesti kytkettävän täysin erillisiä asioita toisiinsa ilman minkäänlaista totuuden siementä. Jokainen asioita vähänkin tunteva ja seuraava ymmärtää, että lapsilisillä ja energialla ei ole mitään yhteyttä. Sähkövero taas on osa energian fiskaalista verotusta aivan kuten muunkin energian, polttoaineiden ja liikenteen verotus. Näillä rahoitamme kansakunnan peruspalveluita ja perusturvaa. - Tuulivoiman ääni näyttää olevan todellinen herkuttelun aihe, jossa epätieteellisillä tutkimuksilla, viranomaisten kevein perustein antamilla lausumilla ja ohjeilla sekä äänen erilaisilla ominaisuuksilla pelottelulla ei näytä olevan rajoja. Koko tuulivoiman melukeskustelusta näyttää juna karanneen raiteiltaan niin osalla ministeriöiden virkamiehistä kuin tuulivoimaan kriittisesti suhtautuviltakin. Mielenkiintoista nähdä, ovatko asiaan kevein perustein suhtautuvat epämääräisen tiedon jakajat loppujen lopuksi kantamassa lopullista vastuuta tekojensa seuraamuksista niin yhteiskunnalle kuin tavallisille ihmisillekin. Mittasuhteet ja tosiasiat tuntuvat olevan hukassa kokonaan, kun tuulivoima ei saisi häiritä ketään samaan aikaan kun noin miljoona Suomalaista altistuu harva se päivä liikennemelun ohjearvojen ylitykselle. Tuulivoimahankkeissa maankäytön suunnittelua tuntuu tavan takaa ohjaavan paremminkin tunteet, mielikuvat ja yksittäiset maanomistusintressit kuin asumisen ja energiatuotannon yhteensovittaminen ja todellinen maankäytön järkevä suunnittelu uusiutuvan energian tuotantoon. TODELLINEN TOTUUS siitä, että kansa ja eduskunta haluavat tuulivoimaa Suomeen tuntuu tunnepitoisessa keskustelussa unohtuneen. Tarvitsemme kilpailukykyistä puhdasta kotimaista uusiutuvaa energiaa korvaamaan tuontia, pienentämään kansakunnan tuontienergialaskua, laskemaan sähköenergian hintaa ja työllistämään itseämme.» ajankohtaista Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY ClimateCalc CC /FI Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksesta TUULIVOIMALOISTA ON saatu kesän aikana virheellisiä kiinteistöveropäätöksiä. Tuulivoimatoimijoiden kannattaakin tarkistaa, että kiinteistöveropäätökset on tehty oikein perustein. Kiinteistöverolain (654/1992) 14 :n 2 momentin mukaan vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään kymmenen megavolttiampeeria, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kaikkien Suomen tuulivoimaloiden nimellisteho jää selvästi rajan alapuolelle. TUULIVOIMALAITOKSENA ON (HE 145/2005 vp) perustelujen mukaan pidettävä yhtä itsenäisesti toimimaan kykenevää tuulivoimalaa, vaikka se sijaitsisi useamman yksikön tuulivoimapuistossa. Kyseinen kanta vahvistettiin myös hallituksen esityksessä kiinteistöverolain muuttamiseksi (HE 76/2013 vp) ja hallituksen esityksessä voimalaitosveroksi (HE 140/2013). Tuulivoimaloita ei siis voi verottaa voimalaitosten kiinteistöveroprosentilla (2,85%), vaan kunnan yleisellä kiinteistöveroprosentilla. TOINEN MUUTAMASSA kunnassa esiin noussut virheellinen tulkinta on muutamassa tapauksessa tehty ajankohdasta, jolloin maapohja siirtyy tuulivoimakäyttöön. Verohallinto on tekemässä ohjeistusta tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksesta vuoden 2014 aikana. Lausunnoilla olleessa ohjeluonnoksessa tuotiin hyvin selkeästi esiin, että maa- ja metsätalousalueen käyttötarkoitus muuttuu tuulivoimaalueeksi vasta sen jälkeen, kun rakennuspaikalla aloitetaan tuulivoimalaitoksen rakennustyöt. Hankkeen suunnitteluvaiheessa tehty maanvuokrasopimus ei vielä aiheuta maapohjan siirtymistä kiinteistöveron piiriin. Tulossa seminaarien syksy SYKSY TUO mukanaan paljon tuulivoima-alan tapahtumia. STY:n näkökulmasta päätapahtuma on Tampereen Energia-messut ja etenkin niiden yhteydessä järjestettävä Wind Power Seminar: Finland Investable Wind Land järjestettävä seminaari pidetään kokonaan englanniksi. Se tarjoaa laadukkaiden puheenvuorojen kautta kattavan paketin tietoa Suomen tuulivoimakentästä. Seminaari on suunnattu paitsi Suomen markkinasta kiinnostuneille ulkomaalaisille yrityksille ja investoreille, myös uudemmille suomalaisille toimijoille. Alan kotimaisille konkareille tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua uudempien toimijoiden kanssa; löytää asiakkaita ja partnereita. STY:n jäsenyritykset voivat myös osaltaan mahdollistaa tapahtuman toteutumisen ja oman näkyvyytensä erilaisten sponsoripakettien muodossa. MUISTATHAN MARKKINOIDA tapahtumaa ulkomaalaisille asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneillesi! Myös STY:n jäsenyritykset ja yhteistyökumppanit ovat syksyn aikana ahkeria järjestämään seminaareja. Osalle tapahtumista vielä haetaan tarkkaa päivää, osa löytyy jo tapahtumakalenterista. Lisäksi loppuvuoden ohjelmistoon kuuluu jo perinteisesti Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen neuvottelupäivä. tuulivoima 2 tuulivoima 3

3 TEEMA Näkemyksiä palonsammutusjärjestelmistä Tuulivoimalan tulipalo on hyvin harvinainen mutta mahdollinen tapahtuma, yksi riski muiden riskien joukossa. Kyseessä on kallis ja vaikeasti sammutettava kohde mutta ulkopuolisille maailmalla tapahtuneista paloista ei ole ollut suurta vaaraa. Onko voimalan parempi antaa palaa vai yrittää sammuttaa? Sammutusjärjestelmät tuovat turvaa, mutta niilläkin on tekniikasta riippuen omat riskinsä ja rajoitteensa myös voimalan korjaamisen ja jatkokäytön kannalta. STY:n ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön yhteisessä seminaarissa maaliskuussa aiheesta keskusteltiin laajasti ja monesta näkökulmasta. Lopulta aihe todettiin monimutkaiseksi eikä yksiselitteistä oikeaa ratkaisua löydetty. Tässä artikkelissa esitellään monien joukosta kaksi näkökulmaa asiaan. Puuttumaan jäävät muun muassa hanketoimijan ja vakuutusyhtiön näkökulmat. Pelastusviranomaisen kanta on luettavissa tämän lehden Blogista. Tommi Holappa, Salgrom Technologies Oy: Aerosolit avaavat uuden teknologisen aikakauden SAMMUTUSJÄRJESTELMILTÄ VAADITAAN alati aivan uudenlaisia vaatimuksia, eivätkä perinteiset sammutusjärjestelmät pelkästään riitä. Järjestelmiin kohdistuu kovaa rasitusta ja järjestelmiltä vaaditaan äärimmäistä tehokkuutta. Tuulivoimaloiden sammutusjärjestelmien jälkiasennustyöt ovat myös olleet lähes mahdottomia tehdä kustannustehokkaasti. Uudenlaiset aerosoli-sammutusteknologiat mahdollistavat kohteiden suojauksen entistä järkevämmin ja kustannustehokkaammin. KEHITYS TUULIVOIMALOIDEN perinteisissä suojausmenetelmissä on mennyt eteenpäin: kaasuista on kehitetty eri yhdistelmiä, jotka pakkautuvat huomattavasti pienempään tilaan kuin aiemmin. Perinteisissä suojausratkaisuissa ongelmaksi usein kuitenkin muodostuvat järjestelmien monimutkaisuus, raskas asentaminen ja kustannukset Teksti: Tommi Holappa / Salgrom Technologies Oy & Niko Liljelund / Nordex Energy GmbH etenkin jälkiasennusten tapauksissa. AEROSOLI-SAMMUTUSJÄRJESTELMIEN etuna on mahdollisuus järjestelmän jälkiasentamiseen maltillisin kustannuksin. Sammutusjärjestelmien integroimisen huomioiminen voimalaan jo paloturvallisuus-suunnittelussa on toki tuulivoimarakentajalle edullisin vaihtoehto, sillä järjestelmät on vaivattominta asentaa jo alkutuotannossa osittain tai täysin valmiiksi. Aerosoli mahdollistaa kuitenkin myös jälkikäteisen asentamisen. MUIDEN MUASSA USA:n puolustusministeriön käyttämällä aerosolijärjestelmällä kohde pystytään suojaamaan yleisesti ja kohdennettuna suojauksena. Aerosoli toimii tehokkaasti riippumatta palavan materiaalin, kuten lasikuidun, öljyn tai polttoaineiden, laadusta. Aerosolisammutusjärjestelmät toimivat myös ääriolosuhteissa ja vaihtelevissa sääoloissa, mistä ovat todisteina Ilmatieteenlaitoksen sääasema Etelämantereella ja Konecranesin kohteet Abu Dhabissa. AEROSOLIN KOOSTUMUKSEN haitallisuudesta ihmiselle on esitetty eriäviä näkemyksiä. Juuri tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan aerosoli on kuitenkin osoittautunut varsin harmittomaksi sammutusaineeksi. Tulokset osoittavat, että haitallisuus on verrattavissa kalkkipölyyn eikä tutkimuksessa ilmennyt haittoja ihmiselle. PALOTURVALLISUUDESSA ON ehdottomasti alkamassa uusi aika Suomessa; tietoisuus aerosolin haitattomuudesta ihmiselle sekä aerosolin sen tehokkuus edistävät uudenlaisten sammutusteknologioiden tuloa markkinoille. Niko Liljelund, Nordex Energy GmbH: Paloturvallisuus on paljon muutakin kuin sammutusjärjestelmä NYKYAJAN TUULIVOIMALAITOKSET edustavat aikansa huipputeknologiaa, jota valvotaan kattavan sertifiointijärjestelmän kautta. Esimerkiksi IEC (International Electrotechnical Commission) standardissa puidaan muun muassa tuulivoimalaitoksia ympäröivää sähköturvallisuutta. Tuulivoimalaitoksien sertifioinnin myötä voidaan ehkäistä potentiaalisia vaaratilanteita, jotka voivat syntyä voimalaitoksien sertifiointipuutteiden johdosta. Kansainvälisiä sertifikaatteja noudattava tuulivoimalaitos edustaa turvallista työympäristöä, jossa paloturvallisuus on asianmukaisella tasolla. NORDEXILLA OLEMME sisäistäneet toimintamallin, jossa tuulivoimalaitoksen turvallisuus on ihmisten, ympäristön ja liiketoiminnankin kannalta tärkeää. Tästä johtuen olemme panostaneet tuulivoimalaitoksiemme ympäröivään turvallisuuten muun muassa Safety First -hankkeen kautta, jonka tavoitteena on luoda koko tuulivoimalaitoksiemme toimitusketjua koskeva työkulttuuri, jossa turvallisuus sen eri muodoissa on aina ensisijalla. Tämä koskee niin tuulivoimateknologiaamme kuin sitä ympäröivää tuotanto-, asennus- ja huoltotoimintaakin. MYÖS LAAJAN, niin kutsutun Premium-huoltotoiminnan kautta voimme varmistaa sen, ettei synny vaaratilanteita mitä tulee esimerkiksi tuulivoimalaitoksen paloturvallisuuteen. Tuulivoimalaitoksen turvallinen käyttö ei kuitenkaan vaadi erillistä palohälytys- tai palosammutusjärjestelmää. Tuulivoimalaitoksissa tulipalot ovatkin erittäin harvinainen tapahtuma, mistä syystä niihin ei asennetta vakiovarusteena palosammutinjärjestelmää. Jos asiakas tästä huolimatta niin toivoo, voimme tarjota lisävarusteena erilaisiin tarpeisiin sopivia palosammutusjärjestelmiä. SAMMUTUSJÄRJESTELMÄMME TEHTÄVÄNÄ on havaita ja sammuttaa tuulivoimalaitoksessa olevaa tulipaloa. Nordexin Delta-sukupolven voimaloihin (N131/3000, N117/3000 ja N100/3300) on tarjolla palohälytys- ja palosammutusjärjestelmiä, jotka voidaan asentaa voimalan konehuoneeseen tai sen torniin. Palosammutusjärjestelmä toimii inerttikaasulla, jonka etuna on mahdollisen tulipalon jälkeinen lyhyt tuulivoimalan toimintarajoitusaika. Ihmisten työturvallisuus on myös huomioitu tämän järjestelmän suunnittelussa, sillä kaasua käytetään vain paloherkillä alueilla, toisin sanoen voimalaitoksen sähkökaapeissa. Inerttikaasun pienistä käyttömääristä johtuen siitä ei koidu vaaraa ihmiselle. TÄRKEINTÄ ON muistaa, että tuulivoimalaitoksien tulipalot ovat hyvin epätodennäköinen tapahtuma. Siitä huolimatta Nordex haluaa varmistaa, että asiakkaillamme on mahdollisuus turvautua myös tältä tapahtumalta. Onhan turvallinen ja puhdas energia lopulta kaikkien etu. tuulivoima 4 tuulivoima 5

4 » abstract Fires in wind turbines are rare occasions. Fire prevention is everybody s interest, but views vary notably, when it comes to fire extinguishing systems. This articles provides two out of numerous viewpoints to the issue. Nordex Wind turbines, that are certified according to IEC standard, have an appropriate level of protection against damage from all hazards during the planned lifetime of the turbine. In other words, the safe operation of a wind turbine does not require a separate fire detection and/or extinguishing system; for the prevention of the very unlikely event of a fire, Nordex turbines have a fire protection concept in place. However, by request of a customer, Nordex is able to provide fire detection and extinguishing systems as options. These systems are based on inert-gas technology, that would be applied in the electrical cabinets of the wind turbine. By limiting the potential application of the inert gas to only small, sensitive areas, it is not dangerous to humans. Salgrom Technologies Fire extinguishing systems are asked for a whole new range of requirements. The development of traditional fire security methods has moved forward, but still in conventional security solutions the problem is often the complexity of installation together with the costs. Aerosol-based fire extinguishing technology enables protection of objects cost-effectively and reasonably. A particular strength associated with these systems is the possibility to install system after the construction of WTG with costs remaining moderate. Systems function in various extreme environments and in varying weather conditions, and are already installed in places like Antarctica and Abu Dhabi. There is definitely about to begin a new era in the fire safety in Europe: awareness of the aerosol is increasing, as well as the aerosol efficiency and safety. The new types of fire extinguishing technologies are entering the market challenging the traditional solutions. Luomme parempaa elinympäristöä. yit.fi/tuulivoima SALGROM TECHNOLOGIES NORDEX Salgrom Technologies on oululainen automaattisten sammutusjärjestelmien ja korkealuokkaisten paloturvaratkaisujen toimittaja sekä paloturvallisuutta kehittävä yritys. Yritys tuottaa paloturvaratkaisuja useille eri teollisuudenaloille, infrastruktuurin toimijoille sekä julkishallintoon ja yksityissektorille, niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Yritys tarjoaa myös laadukkaita asiantuntijapalveluita paloturvallisuuden eri osa-alueilla, sekä kattavat tukipalvelut kaikkien toimittamiemme järjestelmien ja ratkaisuiden koko elinkaaren ajaksi. Salgrom Technologies on useiden suomalaisten ja kansainvälisten vakuutusyhtiöiden riskienhallintakumppani. Yrityksellä on toimintaa Suomen lisäksi Saksassa, Ruotsissa, Kroatiassa, Unkarissa ja Serbiassa. Salgromatic Fire Systems -automaattiset sammutusjärjestelmät ovat sertifioituja ja ympäristön kannalta turvallisia. Nordex on tuulivoimalaitosvalmistaja, joka edustaa saksalaista insinööritaitoa, konetekniikkaa ja laatua. Tavoitteenamme on tarjota asiakkaillemme laadullisesti maailmanluokan tuulivoimaloita ja niiden huoltoa. Suomen pääkonttorimme sijaitsee Helsingissä, minkä lisäksi meillä on huoltopisteitä aina Porista Sodankylään saakka. Valmistamme, asennamme ja huollamme Suomen kylmiin tuuliolosuhteisiin sopivia tehokkaita mutta hiljaisia tuulivoimaloita, jotka takaavat asiakkaillemme pitkäaikaisesti tuottoisan liiketoimintamallin. Suomessa Nordex tuulivoimaloita on asennettu tai asennetaan jo hieman alle 150 MW:n edestä. tuulivoima 6 tuulivoima 7

5 TEEMA Tuulivoima-asentajien & -huoltajien turvallisuuskoulutukseen panostetaan JOTTA TUULIVOIMALOIDEN parissa työskenteleville tarjottava turvallisuuskoulutus toteutuisi mahdollisimman tasalaatuisena, on sille laadittu erilaisia standardeja. Kansainvälisesti paljon käytetty standardi on viidestä eri moduulista koostuva GWO-standardi, jonka Global Wind Organisation (GWO) on kehittänyt yhdessä jäsenyritystensä kanssa. Koulutuksella varmistetaan riittävä minimitaso kaikkiin jäsenyritysten voimaloihin, ja siitä onkin kehittynyt alalle jo jonkin aikaa kaivattu standardi. Koulutusta kotimaassa MYÖS SUOMESSA pyritään pitkälti kouluttamaan tuulivoimaloiden parissa työskentelevä henkilöstö GWO-standardin vaatimusten mukaisesti. Meillä tarjotaan yhden GWOmoduulin mukaista koulutusta, joka perehdyttää toimimaan erityisesti onnettomuus- ja pelastustilanteissa korkeilla paikoilla. Muiden moduulien, ensiavun, tulitöiden ja sähkötöiden, osalta Suomessa on tarjolla hyvin vakiintunutta ja sertifioitua koulutusta rakennusalalle yhteisesti. Offshore-moduuli tulee ajankohtaiseksi merivoimaloiden määrän kasvun myötä. SKYDDA ON Pohjois-Euroopan johtava henkilönsuojainten myyjä. Skyddaa Suomessa markkinoi B&B Products Oy. Cresto AB kuuluu Skydda-konserniin. Cresto AB suunnittelee ja kehittää käyttäjäystävällisiä ja innovatiivisia putoamissuojainratkaisuja korkealla työskentelyyn. Cresto AB järjestää GWO-koulutusta ja Skydda tarjoaa sitä Suomessa. Koulutusta varten Lahteen on rakennettu harjoitusrata vanhaan teollisuushalliin. KOULUTUS ON kaikille avoin. Ryhmäkoko on enintään kahdeksan henkilöä kerrallaan, ja koulutus voidaan tuottaa niin yksittäisille yrityksille kuin sekaryhmillekin. Koulutusrupeaman kesto on kaksi peräkkäistä päivää, joiden aikana perehdytään valjaisiin ja liitoselimiin sekä niiden turvalliseen käyttöön, hätäpoistumistekniikoihin ongelmatilanteissa sekä loukkaantuneen henkilön turvaan kuljettamiseen eri tilanteissa. Koulutus on voimassa kaksi vuotta. JUTTUA VARTEN on haastateltu seuraavien yritysten edustajia: Nordex Oy, Siemens Osakeyhtiö, Gamesa Oy, JBE Service Oy ja 3D Wind Service Oy. Lisätietoja koulutuksista: puh Yksi tuulivoiman operoinnin parissa työskentelyn erikoisuus on siinä, että yksinkertaisetkin työt tehdään vaativissa olosuhteissa, korkealla, useiden eri järjestelmien seassa ja mahdollisesti vain työparin seurassa. Onnettomuuden sattuessa apua on hankalaa saada eikä ammattiauttajilta voida edellyttää tuulivoimatekniikan tuntemusta. Turvallisuudesta huolehtiminen onkin voimalavalmistajille ja asennusja huoltoyrityksille periaate, josta ei tingitä. Ilman asiallista turvallisuuskoulutusta huolto- tai asennustöihin ei ole asiaa. Teksti: B&B Products Oy / Skydda ja Anna Tiihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry TUULIVOIMALOIDEN ASENNUKSET ja huollot tehdään aina erikoisolosuhteissa, jotka vaativat niiden tekijöiltä erityisosaamista monelta eri osa-alueelta. Niin työturvallisuuden kuin työn laadunkin takaamiseksi eri voimalavalmistajilla sekä voimala-asennusten ja huoltojen tarjoajilla on tiukat vaatimukset tuulivoimaloiden kanssa työskenteleville työntekijöille. Suomessa yritykset tarjoavat asennus- ja huoltohenkilöstölleen koulutusta, joka toimijasta riippumatta pitää yleensä sisällään pitkälti vakiintuneet osa-alueet. SUOMESSA TUULIVOIMALOIDEN kanssa työskenteleville tarjottavaan turvallisuuskoulutukseen kuuluu muun muassa ensiapu-, tulityö-, sähkötyö- sekä pelastautumiskoulutusta. Korkeanpaikantyöhön koulutettavien terveydentila arvioidaan työhön soveltuvaksi tavallisesti vuoden tai kahden välein. Usein myös organisaation sisäiset työturvallisuuskoulutukset ja kuntotestit voivat olla vaatimuslistalla ennen tuulivoimaloiden pariin pääsyä. TURVALLISUUSKOULUTUKSEN TAVOITTEENA on, että koulutuksen jälkeen asentajien ja huoltajien tulee tuntea työmaavastuunsa, hallita yleinen työmaaturvallisuus sekä toiminta ongelma- tai onnettomuustilanteessa. Oleellista on myös voimalakohtaisten turvallisuusohjeiden ja käytänteiden tunteminen, sillä eri voimalavalmistajilla voi olla käytössään erilaiset pelastautumislaitteistot. Tuulivoima-asentajien ja -huoltajien mukana kulkeekin yleensä myös oma pelastautumislaitteisto, joka voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa. Standardi koulutuksen laadun takeena KAIKILTA TUULIVOIMALOISSA työskenteleviltä vaaditaan useiden eri koulutusten suorittamista. Oletuksena on, että jokainen ammattilainen on koulutettu tiedostamaan riskit, osaa käyttää vaadittuja henkilönsuojaimia ja kykenee tarvittaessa auttamaan sairastunutta, loukkaantunutta tai muutoin autettavaa henkilöä.» abstract GWO training is available in Finland in Finnish A FUNDAMENTAL feature of working with O&M tasks within wind industry is that a good share of the work is conducted in special conditions e.g. due to the height. Safety is not compromised, and all staff is carefully trained to be able to meet the requirements set by the work environment. GWO HAS become a generally approved educational standard for the industry. The five modules of the standard assure that trained persons have satisfactory knowledge and skills required to safely operate in WTGs. E.g. module work at height teaches to use Personal Protective Equipment (PPEs), avoid falling risks and to be capable to escape and rescue at height, in case of a serious danger or injury. SKYDDA, A BRAND marketed by B&B Products Oy in Finland, started GWO training program for work at height in Lahti. For the purpose, a special practice area was constructed and certified in an old industrial hall. The training course takes two days and maximum group size is eight people at a time. Training program has been developed and certified by Swedish Cresto AB, which is part of Skydda concern. The content of other modules, such as first aid, is provided by standardized general courses shared with other industries. Offshore module is not yet topical, as only one offshore turbine is in operation. tuulivoima 8 tuulivoima 9

6 MESSUT Energia 2014 Energy Fair Tietoiskut STY:n pisteellä Presentations at FWPA booth Tiistai Keskiviikko E-101 3,050 kw Wind Class II E-92 2,350 kw Wind Class II E-115 3,000 kw Wind Class II ENERCON. Best-Performance at any site. ENERCON wind energy converters stand for quality and innovation. Through constant further development of all turbine components we provide sophisticated products with cutting-edge technology. In addition to our product range for sites with strong winds, customers also have the choice of selecting the E-92, E-101 and E first rate machines for sites with moderate wind conditions and excellent options for Finnish wind energy projects Suomen Tuulivoimayhdistys ry: Tuulivoima Suomessa Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy: Hyvät sopimuskäytännöt ja -kuri tilaajan intressissä Andament Oy & Onninen Oy: Yhteistyöllä kokonaisvaltaista tarjontaa tuulivoimaprojekteihin Ilmatieteenlaitos: Sään vaikutus tuulivoiman tuotan toon ja tukevat palvelut operoinnin suunnitteluun ABB: Tuulivoima puistojen sähköistäminen Empower Oy: Control room services - adding value for asset owners and managing balance risk for energy traders Krogerus Attorneys Ltd: Specific aspects of wind farm financing in Finland Numerola Oy Rejlers Oy: Sähkön tuotannon mittaus ja raportointi Labcotec Oy: Jääntunnistus tuulivoimaloissa Silvasti Oy: Tuulivoimakuljetusten erityispiirteet ja reittien suunnittelu Vaisala: TritonR Sodar ja sen käyttö tuulimittaus kampanjoissa Enercon: ENERCON E-115 (3MW) - cutting-edge technology for sites with moderate wind conditions Obelux Oy: Minimize The Impact of Flashing Lights To The Locals - Visibility Sensor Based Aviation Lighting Nordex: N131/3000, jopa 31% korkeampi tuotanto ja lähtömelutaso vain 104.5dB(A) Etha Wind Oy: Profitable Wind Projects Alstom Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy Hannes Snellman Attorneys Ltd: Tuulivoimaprojektien sopimusten hallinta K2 Management: Contracting Pitfalls 9.20 Three Oaks Ab: Tools developed by a 20-years old French developer to improve social acceptance of wind farms 9.40 Krogerus Attorneys Ltd: Wind farm acquisitions - specific due diligence red flags Rejlers Oy: Tuulipuiston liittäminen sähköverkkoon Hafmex Oy: Miten toteuttaa luotettavat tuulimittaukset Moventas Oy: Tuuliturbiinin käyttö- ja ylläpitokus tannusten pienentäminen Moventaksen päivityksillä Axpo Oy: Tuulivoiman kaupallistaminen Oy Risk Consult Ab / Tuulivoimariskien vakuuttaminen Alstom Oy Silvasti Oy: Tuulivoimakuljetusten erityispiirteet ja reittien suunnittelu WSP Oy: Tuulivoimaloiden melu vaativa haaste mittaajille Labcotec Oy: Jääntunnistus tuulivoimaloissa Siemens: Siemensin uusi, vallankumouksellinen alusta suoravetoisille tuulivoimaloille Bladefence: Ennakoiva siipien huolto Energiakolmio Oy Etha Wind Oy: Wind power permitting in Finland recent trends Ramboll: Tuulivoiman vaikutukset Landis+Gyr: Työkalut hajautetun energiantuotan non hallintaan pien- ja keskijänniteverkossa Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy Vaisala: 3TIER palvelut tuuliresurssien kartoittami seksi ja analysoimiseksi Buildercom Oy: Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus Empower Oy: Experiences from 300MW construction in Finland In addition, cold climate sites with extreme climatic conditions require WEC technology to be flexible. As an option, all ENERCON wind energy converters can be delivered as cold climate versions, meaning that the power curve at WEC operation is not affected at temperatures above -30 C, and they can be equipped with the well-proven and third party validated ENERCON rotor blade de-icing technology that has been deployed at many sites and offers operators/owners a considerable additional yield. Puuttuko sinun esitelmäsi listasta? Varaa oma aikasi heti! anna.tiihonen@tuulivoimayhdistys.fi Torstai Vestas Wind Systems A/S: Act on Facts - a digital campaign to straight out the facts about wind power Landis+Gyr: Työkalut hajautetun energiantuotan non hallintaan pien- ja keskijänniteverkossa Fondia Oy: Alihankintasopimusten avainkohdat tuulivoima 10 tuulivoima 11

7 TEEMA Voiteluaine on merkittävä osa tuulivoimalaturvallisuutta Tuulivoimaloiden äärimmäiset toimintaolosuhteet asettavat värähtelyineen ja lämpötilan vaihteluineen tiukkoja vaatimuksia laakereille, hammaspyörille ja näiden voiteluaineille. Tämän vuoksi komponenttien suojaamiseen tarkoitettu voiteluaine on valittava tarkoin. Oikeanlainen voitelu pidentää konehuoneen käyttöikää, sekä ideaalitapauksissa kasvattaa tuulivoimalan tuottavuutta merkittävästi. MIKÄLI VOITELUN määrä askarruttaa, sen voi varmistaa virtausmittauksella. Moderneissa tuulivoimaloissa on kunnonvalvontajärjestelmät, joilla valvotaan muun muassa lämpötiloja, värinöitä ja voiteluaineessa olevien partikkeleiden määrää. Mahdolliset vauriot huomataan siis jo varhain, ja suuremmilta laiterikoilta voidaan välttyä. Pienet voimalat voivat valikoida voiteluaineensa itse TÖYSÄLÄINEN Terho Riiho pystytti maatilalleen vuonna 2008 tuulivoimalan, jonka koko on 600 kw ja vuosituotto noin kwh. Kokoluokaltaan tuulivoimala on huomattavasti suurempi kuin pientuulivoimalat, mutta pienempi kuin teolliset tuulivoimalat. RIIHON TUULIVOIMALA tuottaa sähköä oman maatilan tarpeisiin sekä myyntiin. Se on rakenteiltaan ja toiminnoiltaan hyvin yksinkertainen ja helposti huollettava. Terho Riiho on ollut alusta alkaen kiinnostunut voiteluaineiden merkityksestä tuottavuudelle. ENSIMMÄISELLÄ voiteluainekokeilulla keskiarvotuotto oli 100 kwh 6 m/s tuulella. Seuraavaksi Riiho kokeili voimalaansa myönteisten käyttäjäkokemusten rohkaisemana X-1R-metallinhoitoainetta, joka on kehitetty Nasan avaruusteknologian tarpeisiin USA:ssa. TOISEN VOITELUAINEEN käyttöönoton jälkeen tuotto oli mitattavasti pidemmällä aikavälillä keskimäärin 108 kwh eli 8 prosenttia aiempia mittauksia suurempi. Riiho uskookin, että kitkaa minimoiva nanopartikkeliton voiteluaine on syynä laitteen hyötysuhteen merkittävään paranemiseen. Tulevaisuuden voiteluainetrendit KOSKA TUULIVOIMALOIDEN saavutettavuus voi olla haasteellinen, tulee proaktiivinen ennustaminen voiteluaineiden käyttöiälle olemaan pian arkipäiväisempi huoltostrategia verrattuna reaktiivinen huoltostrategiaan, joka perustuu happoluvun ja viskositeetin mittaukseen. TOINEN KASVAVA trendi on eri toimijoiden välinen yhteistyö. Voimalaoperaattorit, analyysilaboratoriot ja komponenttivalmistajat tekevät nykyään yhdessä uusien voiteluaineiden kehitystyötä. Yhteinen haaste ja tuotekehittely ovat jo nyt tuottaneet muun muassa valvontajärjestelmän, joka tunnistaa jäljellä olevien antioksidanttien pitoisuudet. SYNTEETTISIÄ JA biohajoavia voiteluaineita kehitetään jatkuvasti eteenpäin. Lisäksi voimaloiden voiteluöljyjen ominaisuudet ovat alkaneet vastata korkeampaa vaatimustasoa. Korroosionkestävyys, laakerit ja pitkän aikavälin toiminnallinen suorituskyky paranevat näillä voiteluaineilla koko ajan pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena. X-1R voiteluainejärjestelmä X-1R on Nasan avaruusteknologian tarpeisiin USA:ssa kehitetty korkeatasoinen voitelujärjestelmä. Se on synteettinen, nestemäinen hoitokäsittelyaine, joka vähentää huomattavasti metallipintojen keskinäisestä kosketuksesta ja liikkeestä aiheutuvaa kitkaa soveltuen mitä erilaisimpiin voitelutarkoituksiin. Suomessa tuotteilla on vakiintunutta käyttäjäkuntaa jo 20 vuoden ajalta. X-1R on menestynyt erittäin hyvin tarkoissa testeissä. X-1Rtuotteita on kokeiltu esimerkiksi NASCAR-autokilpailusarjassa erittäin menestyksellisesti. Kilpamoottoripyöräilijöiden keskuudessa ainetta on kutsuttu lempinimellä Horsepower In A Bottle. Käyttäjäkokemukset vahvistavat, että tuotteet jatkavat laitteistojen käyttöikää, pidentävät öljynvaihtovälejä ja putsaavat polttoainejärjestelmiä. Tuotesarjan maahantuoja on Oy U.S. Marine Diesel Import Ltd: Valmistajan sivut: Teksti: Jonna Muurinen.Kuva: Terho Riiho Huonosta voitelusta ennenaikaisia laakerivaurioita VÄÄRÄNLAINEN TAI liian vähäinen voitelu ja voiteluaineen likaantuminen aiheuttavat jopa puolet ennenaikaisista laakerivaurioista. Voiteluainetyypillä ja sen käyttötavalla on suuri vaikutus. Ongelmatilanteessa turvallisuus on vaarassa, käyttökatkokset mahdollisesti pitkiä varaosien saatavuuden mukaan ja laitteiden energiatehokkuus huono. VOITELU ON tuulivoimaloissa hyvin tärkeässä osassa. Kyseessä on laitteet, joihin on investoitu mittavat määrät rahaa, joten niiden ennakoivaan kunnossapitoon kannattaa panostaa, sanoo Taru Kaarlela, tuulivoimaloiden huoltoon erikoistuneesta JBE Service Oy:stä. KAARLELA KERTOO myös, että tuulivoimalavalmistajat määrittävät voimaloissaan käytettävät voiteluaineet, nimenomaan turvallisuuden ja toimintavarmuuden takia. Mikäli määrätyistä voiteluaineista poiketaan ilman voimalavalmistajan hyväksyntää, koneen takuu voi raueta. Voiteluaineen kehittäminen ja valinta tuulivoimalaolosuhteisiin vaatii tarkkuutta, sillä huomioon tulee ottaa muun muassa muuttuvat kuormat, lämpötilat ja öljyn vaahtoaminen. SANOISIN, ETTÄ tässäkin pätee vanha viisaus: tutkitaan ennen kuin hutkitaan, eli varmistukaa lisäämienne tai muuttamienne aineiden toimivuudesta, jotta vältytte laiterikoilta, ohjeistaa Kaarlela. Kun määräaikaishuolloista ja muista huoltotoimenpiteistä pidetään kiinni, tuottavuus voi kasvaa, kunnossapitokulut vähentyvät ja voitelukin toimii asianmukaisesti. MÄÄRÄAIKAISHUOLTOJEN MERKI- TYKSELLISIN tehtävä on varmistaa, että kaikki voimalan komponentit toimivat kuten pitää. Vuosihuollon yhteydessä otetaan öljynäyte ja vaihdetaan muun muassa öljynsuodattimet voiteluöljyn puhtauden varmistamiseksi. Öljyssä olevat epäpuhtaudet voivat olla merkki komponenttivauriosta ja epäpuhtaudet voivat myös aiheuttaa niitä. Lubricants play a significant role in wind power safety THE INFLUENCE of lubrication activities on machine reliability is even larger than thought. It is generally accepted that up to 50 % of premature bearing failures are due to either incorrect lubrication practices or contamination. The extreme environmental and mechanical pressures place stringent requirements on the bearings, gears, and these lubricants. As a result, the components for the protection of the lubricant must be selected carefully. The right kind of lubrication extends the lifetime of the engine room. In ideal cases, it also increases the wind farm productivity. WIND TURBINE manufacturers determine the lubricants specifically for safety and operational certainty. If the prescribed lubricants are not used, it may result in loss of warranty coverage, tells Taru Kaarlela, the director of JBE Service Oy, a company specializing in wind turbine maintenance, installation and repair works. SMALLER SCALE wind turbines are able to select the used lubricants themselves. Terho Riiho selected X-1R for his turbine in Töysä. The lubricant is known for minimizing friction and heat in machinery and thus reducing wear and tear on the engine as well as fuel consumption. Riiho managed to increase electricity production of his turbine by 8 % with the optimal lubricant. tuulivoima 12 tuulivoima 13

8 TEEMA Aktiivisella huollolla suuri merkitys tuulivoimaloiden turvallisuudelle Teksti: Pasi Valasjärvi, Siemens Osakeyhtiö, STY:n teknisen valiokunnan puheenjohtaja Tuulivoimaloiden turvallisuus on puhuttanut aina ja keskustelu tuntuu jatkuvan. Hyvä niin, sillä kaikki osapuolet haluavat, että puhdas energiantuotantomuoto on lisäksi turvallinen. voimaloihin pääsee sisälle ja mitä pelastusvälineitä on varattuna hätätilanteiden varalle. Samalla viranomaiset tutustuvat laitosten sijaintiin ja tuulipuiston tiestöön. Tiestö on useimmiten ainakin osittain uutta, ja pitää luonnollisesti varustaa asianmukaisin opastein. Turvalaitteet tuovat turvaa vain tarkistettuina ja huollettuina ja voivat huonosti ylläpidettyinä jopa kasvattaa onnettomuusriskiä. Voimaloita hankittaessa tulee muistaa myös niiden vakuuttaminen; vakuuttaahan jokainen myös kotinsa ja autonsa. On kuitenkin olennaista muistaa, että kaikki tähän mennessä mainittu on vasta alkua ja lähtöedellytyksiä turvalliselle tuulivoimatuotannolle. Vuosien ja vuosikymmenten tuotannollisen käytön aikana keskiöön nousee aktiivinen huolto ja muu ennakoiva toiminta. Huolloista ei voi tinkiä Vastuullinen toiminnanharjoittaja ylläpitää ja huoltaa voimaloitaan säännöllisesti ja asianmukaisesti. Huolto voi tapahtua vain ja ainoastaan valmistajan ohjeiden mukaisesti, jotta voimaloiden moitteeton toiminta voidaan varmistaa. Ohjeiden mukainen huolto on usein myös edellytys sille, että voimaloita hankittaessa maksettu takuu pysyy voimassa jopa 20 vuoden ajan. Entä sitten, kun voimaloiden toimittajan kanssa tehty huoltosopimus loppuu esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Silloin alkaa voimalan elinkaarta ajatellen huollon näkökulmasta kaikkein vaativin ja riskiherkin ajanjakso. Eniten tuulivoimalapaloja on tapahtunut huoltosopimuksen jälkeisellä ajanjaksolla. Useiden palojen syntyyn on vaikuttanut suuresti voimaloiden huollon laiminlyönti tai sen suorittaminen itse vajavaisin tiedoin ja taidoin. Lähes yhtä huono vaihtoehto on teettää huolto halvimmalla mahdollisella palveluntarjoajalla, joka ei välttämättä käytä valmistajan suosittelemia osia tai pahimmillaan korjailee voimalan komponentteja ilmastointiteipillä ja ohittaa antureita jumppereilla. Voimalan huoltoon liittyvä huolimattomuus ja välinpitämättömyys ovat säästämistä väärässä paikassa, sillä tuhoisat tapahtumaketjut voivat saada alkunsa: Ohitetun lämpötila- tai kulumisanturin puuttuva signaali ei pysäytä voimalaa, mikä saattaa aiheuttaa esimerkiksi laakerin ylikuumenemisen. Jos pakkaan vielä lisätään huonosti hoidetut tai uusimmatta jätetyt öljyletkut ja niiden vuodot, voi voimalassa syttyä tulipalo. Näennäistä vai todellista turvaa? Nykyvoimalat varustetaan monilla turvallisuuteen liittyvillä laitteilla, jotka nekin vaativat säännöllistä tarkastamista ja uusimista. Turvalaitteet tuovat turvaa vain tarkistettuina ja huollettuina ja voivat huonosti ylläpidettyinä jopa kasvattaa onnettomuusriskiä. Tuulivoimalat varustetaan muun muassa näillä turvallisuusvälineillä: savuilmaisimet, käsisammuttimet, silmänhuuhtelupullot, palopeitteet, ensiapu- ja pelastautumisvälineet. Kaikki turvallisuusvälineet tulee tarkastaa säännöllisesti esimerkiksi vuosihuollon yhteydessä. On hyvä myös muistaa, että tuulivoimala ei ole varasto. Voimaloissa ei saa säilyttää mitään ylimääräistä materiaalia, kuten laatikoita, rättejä tai etenkään öljyjä ja muita palavia materiaaleja; kaiken palavan materiaalin säilyttäminen tornissa tai voimalan konehuoneessa on kielletty. Yhteenvetona voidaan todeta, että toiminnanharjoittajan aktiivinen yhteydenpito paikallisiin pelastusviranomaisiin sekä voimalan asianmukainen huoltaminen ja kunnossapito ovat avainasemassa turvallisessa tuulivoimatuotannossa. Useimmat onnettomuudet voidaan estää kokonaan, kun huolto nostetaan keskiöön. Tuulivoimaloiden rakenne perustuu IEC standardeihin sekä 35 vuoden aikana saatuihin kokemuksiin. Kaikki opittu on pyritty huomioimaan laitteiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Tuulivoimaloiden turvalllisuuden ja kestävyyden maksimoimiseksi on suositeltavaa hankkia vain tyyppisertifioituja voimaloita. Tällä tavoin voimalan omistaja voi varmistua siitä, että ulkopuolinen voimalavalmistajasta riippumaton taho, kuten DNV GL, on tarkastanut suunnitelmat ja tutkinut prototyypin, ja vasta näiden vaiheiden jälkeen myöntänyt tyyppisertifikaatin valmistajalle. Teknisen kestävyyden lisäksi turvallisuuteen kiinnitetään tänä päivänä paljon huomiota. Voimaloita suunniteltaessa mietitään myös sen turvallista käyttöä sekä siellä tapahtuvan työskentelyn turvallisuutta. Lisäksi huomioidaan palava materiaali, minkä käyttö pyritään minimoimaan tai välttämään kokonaan. Lopulta käytetyn palavan materiaalin määrä lasketaan ja dokumentoidaan, jotta palokuorman suuruuteen osataan varautua mahdollista onnettomuustilannetta varten. A ja O: oma aktiivisuus On mahdotonta korostaa liiaksi toiminnanharjoittajan omaa aktiivisuutta ja kommunikointia viranomaisten kanssa. On äärettömän tärkeää olla viranomaisiin yhteydessä jo varhain suunnittelu- ja lupavaiheessa. Viranomaisille toimitettavien dokumenttien tulee olla niin täydellisiä ja tarkkoja kuin suinkin on mahdollista. Vastuuntuntoinen toiminnanharjoittaja laatii tuulivoimaloilleen myös pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelma tulee käydä yhdessä läpi paikallisten pelastusviranomaisten kanssa. Ei varmastikaan ole haitaksi, jos suunnitelmaa on mietitty alustavasti jo lupavaiheessa. Rakentamisen aikana voimaloiden turvallisuusasioita on hyvä käydä läpi esimerkiksi viikkopalavereissa. On järkevää kutsua paikalliset pelastusviranomaiset tuulipuistoon vierailulle, kun laitokset on pystytetty ja ne ovat aloittaneet toimintansa. Yhdessä perehdytään siihen, kuinka» abstract SAFETY IS an issue that is always topical when talking about wind farms. Main thing securing a safe way to produce wind energy is appropriate maintenance and upkeep of wind turbines: carelessness during maintenance can cause serious consequences. IT IS important that the service is done regularly and according to manufacturer s instructions. The critical time is especially when the service contract with the manufacture is ending: particularly then the quality of the service done is essential. Another very important factor concerning safety of wind farms is active and proactive communication with the local safety authority. EVERY WIND farm should have it s own rescue plan, and both the plan and the farm should be introduced also to the local authority. tuulivoima 14 tuulivoima 15

9 KAMPANJA Tuulivoimaa Helsinkiin - Yes In My Backyard! Tuulivoimarakentaminen on vilkastunut Suomessa ja maamme hankekartta täydentyy pikkuhiljaa tuotannossa tai suunnittelussa olevien tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Etenkin rannikolla hankkeita on runsaasti kaikkialla paitsi Helsingin kaupungin kohdalla. Teksti: Anna Tiihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima Helsingissä ei ole uusi idea VAIKKA TUULIVOIMALAT nykyään puuttuvatkin pääkaupunkimme maisemasta, tuulivoima Helsingissä ei ole suinkaan uusi idea luvulla nykyisen Helsingin keskustan tuulisilla kallioilla oli useita tuulimyllyjä, jotka näkyvät myös monissa kaupunkia kuvaavissa piirroksissa ja maalauksissa. TUULIVOIMAN PALAUTTAMISTA Helsingin kaupunkikuvaan on pohdittu edellistä yleiskaavaa suunniteltaessa, ja esityötä tuulivoiman ympäristövaikutusten selvittämiseksi tehtiin jo silloin. Yleiskaavaa suunniteltaessa kartoitettiin muun muassa mitä vaikutuksia merituulipuiston sijoittamisella Harmajan saaren eteläpuolelle voisi olla. Selvityksen mukaan tuulipuiston myönteiset ympäristövaikutukset osoittautuivat kielteisiä suuremmiksi. HELSINGIN KAUPUNGIN uutta yleiskaavaa valmistellaan niin, että kaupunginvaltuusto voi tehdä siitä päätöksen viimeistään Valmistelussa oleva yleiskaava ohjaa kaupungin asemakaavoitusta vuoteen 2030 asti, tai siihen saakka kun uusi yleiskaava tehdään. Pitkän aikavälin suunnitelmien vuoksi on tärkeää, että uuteen kaavaan saadaan alueita myös tuulivoimalle, toteaa Häkkinen. Jos askel tuulivoiman sijoittamiseksi yleiskaavaan jää nyt ottamatta, seuraava tilaisuus voi tulla vasta vuosikymmenen kuluttua. nakkoluuloihin perustuvaa tyrmäystä tullut keneltäkään. Tehokkaalla tiedottamisella tavoitteeseen Tehokas tiedon jakaminen on edellytys muutokselle, toteaa Häkkinen. Kuntalaisaloitteen lisäksi kampanjan aktiivit tiedottavatkin aktiivisesti kampanjaan ja tuulivoimaan liittyvistä ajankohtaisista asioista verkkosivuillaan, Facebookissa sekä Twitterissä. Kampanjan tiimoilta on myös pyritty järjestämään säännöllisiä tapaamisia ja erilaisia tapahtumia. Kampanjaväki oli myös mukana toteuttamassa tuulipuistoretkeä, jolla tuulivoimasta kiinnostuneet pääsivät tutustumaan tuulipuistoon ja tuulivoimaloihin lähietäisyydeltä. Helsingistä käsin tehty retki tarjosi myös Helsingin kaupunginvaltuutetuille loistavan mahdollisuuden hankkia omakohtaisia kokemuksia tuulivoimasta. HÄKKINEN KERTOO kampanjan saavuttaneen tavoitteensa, kun ensimmäiset tuulivoimalat nousevat Helsingin maaperälle. Siihen on vielä matkaa, mutta Häkkinen toivoo, että myönteinen asian esille nostaminen toisi tuloksia, ja tuulivoimalle osoitettaisiin sopivia paikkoja Helsingin yleiskaavaan. Hän kannustaa myös muita tuulivoimaa kuntaansa toivovia ottamaan kuntalaisaloitteen käyttöönsä. Esimerkiksi monessa hyvätuulisessa rannikkokunnassa on erinomaisia paikkoja tuulivoimalle ja paljon tuulivoimaan myönteisesti suhtautuvia kuntalaisia, jotka voisivat aktiivisuudellaan auttaa tuomaan kuntaansa investointeja ja kotimaista lähienergiaa twitter.com/tuulivoimaahki MISSÄ SIIS ovat tuulisella rannikolla sijaitsevan ja tulevaisuudessa hiilineutraaliuteen tähtäävän pääkaupunkimme tuulivoimalat? Tätä kysymystä pohtivat myös helsinkiläiset ilmastoaktiivit useaan otteeseen, kunnes lopulta päättivät toimia. Seurauksena syntyi Tuulivoimaa Helsinkiin! Yes in my backyard -kampanja, jonka aktiivimäärä on kasvanut alun muutamasta henkilöstä noin neljäänkymmeneen aktiiviin. Vapaaehtoisvoimin koordinoidun kampanjan tavoitteena on tehdä näkyväksi helsinkiläisten positiivinen asennoituminen tuulivoimaan sekä saada Helsingin suunnittelussa olevaan yleiskaavaan alueita tuulivoimalle. TUULIVOIMAA HELSINKIIN -kampanjan koordinaattori Piia J. Häkkinen perustelee kampanjan tavoitteita sillä, että näkyvästi tuulivoimamyönteinen ja Tuulivoima on oleellinen osa uusiutuvan energian palettia, jota tarvitaan ympäristö- ja ilmastoystävällisemmän pääkaupungin rakentamisessa tuulivoiman yleiskaavassaan huomioiva Helsinki olisi helposti lähestyttävä investointiympäristö tuulivoimatoimijoille. Häkkinen nostaa esille myös imagoedun, jonka tuulivoiman rakentaminen Helsinkiin toisi mukanaan: mereltä lähestyttäessä tuulivoimalat olisivat huomattavasti miellyttävämpi näkymä kuin mustanpuhuvat kivihiilikasat. Ihmisten mahdolliset ennakkoluulotkin tuulivoimaa kohtaan voisivat väistyä, kun näitä moderneja maamerkkejä nähtäisiin ja kuultaisiin maisemassa. KAMPANJAN AKTIIVIEN suurin motivaattori on toive siitä, että ympäristöä saastuttavien polttoaineiden käyttöä voitaisiin vähentää tarjoamalla energiantuotannolle puhdas ja uusiutuva vaihtoehto. Suomessa on kampanjoitu jo esimerkiksi biopolttoaineiden ja aurinkovoiman käytön edistämiseksi, mutta myös tuulivoiman lisärakentamista tarvitaan, ennen kuin hiilivapaa Helsinki voi toteutua. Tuulivoima on oleellinen osa uusiutuvan energian palettia, jota tarvitaan ympäristö- ja ilmastoystävällisemmän pääkaupungin rakentamisessa, summaa Häkkinen. KAMPANJAN AKTIIVIT pyrkivätkin herättelemään Helsingin kaupunginvaltuutettuja nyt, kun kaupungin kaavoitus on vielä työn alla. Herättelyn välineenä toimii muun muassa Tuulivoimaa Helsinkiin! -kuntalaisaloite, jonka allekirjoittajat kertovat kannattavansa tuulivoiman kaavoittamista ja rakentamista Helsinkiin. 537 allekirjoitusta kerännyt aloite on juttua kirjoitettaessa Suomen neljänneksi suosituin kuntalaisaloite. Aloitteen mukaisesti Helsingin päättäjät saavatkin syksyllä eteensä esityksen tuulivoimaloiden rakentamisesta. KAMPANJAN EDUSTAJAT ovat vierailleet myös kaikkien Helsingin valtuustoryhmien ryhmäkokouksissa ja lahjoittaneet jokaiselle valtuutetulle itse tehdyn vappuhyrrän. Muistakaa tuulivoimaa, kun päätätte jatkossa uudesta yleiskaavasta, kuului viesti valtuutetuille. Häkkinen on iloinen positiivisesta vastaanotosta, jonka vierailijat saivat: Moni valtuutetuista kertoi kannattavansa tuulivoimaa, eikä pelkkiin en- Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sai tuulivoimasta muistuttavan vappuhyrrän. Yes, they want it in their backyard: Wind Power to Helsinki The Finnish coast line is getting busy with wind power projects except for the area in front of Helsinki. A group of active people worried about the climate got together and launched a campaign Wind Power to Helsinki!. Instead of massive piles of coal they want wind turbines in their horizon. The campaign has e.g. launched an initiative for citizens of Helsinki to sign and show their support for wind power and having some like many other capitals already are known for. Right now is the time to run the campaign as new local master plan is being formulated for Helsinki. tuulivoima 16 tuulivoima 17

10 MESSUILLA KOHDATAAN Teollisuuden ammattitapahtumat TILASTOT Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimääräistä tuulisuutta). Lähde: Energiateollisuus, Ilmatieteenlaitos, tiedot tuottajilta ENErgIA-ALAN päätapahtuma TULOSSA SUUrEMpANA KUIN KOSKAAN TErvETULOA ENErgIA MESSUILLE energiantuotannon ja -teknologian ykköstapahtumaan! Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain. Lähde: Energiateollisuus, tiedot tuottajilta Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan. Lähde: Energiateollisuus, Ilmatieteenlaitos, tiedot tuottajilta Lehden liitteenä messukutsu! Tutustu ohjelmaan ja rekisteröidy mukaan messuille! FutureCity TUULIvOIMA MUKANA MESSUILLA! Suomen Tuulivoimayhdistys mukana FutureCityssä - Tervetuloa tutustumaan osastolle E402! Suositut Tuulivoiman tietoiskut jälleen mukana! Tuulivoima mukana myös seminaariohjelmassa! Tampere JärJestäJä: YhteistYössä: tapahtumakokonaisuus: Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta: Energia-messut Seminaarit Energiapäivä Energiakongressi tuulivoima 18 tuulivoima 19

11 BLOGI Tuulivoima pelastusviranomaisen näkökulmasta Tuulivoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa energiaa. Erilaiset ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset kannustavat tuulivoiman rakentamiseen, mutta sitä myös vastustetaan. Vastustamisen taustalla ovat yleensä tuulivoimaloista aiheutuvat maisema-, ääni-, melu- ja välkevaikutukset, mutta myös se, että tuulivoimaloiden koetaan vaarantavan alueen turvallisuutta. Teksti: Tomi Honkakunnas, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ilmeisesti voida täysin poissulkea. Roottorin ryntäyksestä aiheutuva voimalan rakenteiden pettäminen voi singota voimalan osia satojen metrien päähän voimalasta. Tällaiseen tilanteeseen liittyvä riskienhallinta on tehtävä jo kaavoitusvaiheessa, johon myös pelastusviranomaisen on syytä osallistua. Voimalan läheisyydessä ei saa olla vaikeasti evakuoitavia (esimerkiksi tuotantolaitosten valvomot), eristettäviä (esimerkiksi vilkkaat maantiet ja rautatiet, satamat) tai lisäonnettomuuden vaaraa aiheuttavia kohteita (esimerkiksi vaarallisten aineiden varastosäiliöt). Tuulivoimapuiston tiestön soveltuvuus hälytysajoneuvoille ja hyvä osoitteisto nopeuttaa kiireellisen avun saapumista onnettomuuspaikalle. TUULIVOIMALAN RAKENNUSLUPAVAIHEESSA tulisi ottaa kantaa laitoksen palotekniikkaan. Palonilmaisulaitteiden reagoimiseen liitetty voimalan pysäyttäminen saattaa ehkäistä varsinaisen tulipalon. Automaattinen sammutuslaitteisto saattaa pelastaa miljoonien omaisuuden. Jos tai kun kiireellinen hätäpelastus voimalan konehuoneesta ei onnistu pelastuslaitoksen toimenpitein, on konehuoneessa työskenteleville oltava aina mahdollisuus hätäpelastautumiseen laitoksen omin pelastautumisvälinein. TUULIVOIMALOIDEN RAKENTEELLISEEN paloturvallisuuteen ja paloturvallisuustekniikkaan liittyvä säädösohjaus on vähäistä. Näitä korvaa osaltaan muun muassa Finanssialan keskusliiton ohjeet tuulivoimalan vahingontorjunnasta (2013) ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön opas tuulivoimaloiden paloturvallisuudesta (2013). Viimeisimpänä on tullut pelastuslaitosten suositus, jossa otetaan kantaa tuulivoimaloiden kaavoitukselliseen vaara-alueeseen ja suositellaan edellä mainittujen FKL:n ja SPEK:n ohjeiden noudattamista. KOSKA SUORIA säädösvaatimuksia ei ole, on pelastusviranomaisen näkökulmasta toivottavaa, että tuulivoimaloiden rakentajien, omistajien ja haltijoiden omaehtoinen paloturvallisuustekniikan asentaminen yleistyisi. Esimerkiksi pelastuslain 82 :n tarkoittamien erityisten turvallisuusvaatimusten edellyttäminen ei ole tässä tapauksessa oikea ratkaisu. Voimalat ja järjestelmät tutuiksi ennakoivasti MYÖS OULU-KOILLISMAAN pelastuslaitos on pyrkinyt pysymään ajan tasalla tuulivoimaloiden rakentamisen kanssa. Olemme antaneet lausuntoja tuulivoimapuistoja koskevista hankkeista. Olemme tutustuneet tuulivoimaloihin, niiden toimintaan, rakenteeseen, sähköistykseen ja pelastautumisvälineisiin. Tuulivoimalaturvallisuus on ollut esillä pelastustoimen täydennyskoulutuspäivillä (kaavoitus, vahingontorjunta, suojeluohjeet). Tuulivoimaloihin liittyvät onnettomuusriskit ovat yksi aihe pelastuslaitoksen korkean paikan työskentelyyn liittyvässä koulutuksessa ja harjoittelussa. Myös palontorjuntaan, vaara-alueisiin ja evakuointiin on perehdytty erityisesti tuulivoimalan roottorin ryntäyksen varalta. Pelastuslaitos on ollut asiantuntijana tuulivoimaloiden palonilmaisua ja palonhallintaa koskevissa palavereissa ja niin edelleen. TUULIVOIMALAT EIVÄT ole pelastustoimelle täysin vieraita. Toki on huomattava, että tuulivoimalaonnettomuuksiin liittyvää rutiinia on vaikea saada, koska pelastustoimen toimintavalmiutta vaativat onnettomuustapahtumat tuulivoimaloissa ovat hyvin harvinaisia. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna onnettomuustilanteita tapahtuu, mutta esimerkiksi Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueella on vältytty onnettomuuksilta ja hyvä niin. TUULIVOIMALOIDEN VASTUSTAMINEN näkyy toisinaan myös pelastusviranomaisen työpöydällä. Pelastusviranomaiselle kirjelmöidään muun muassa suunnitellun tuulivoimapuiston turvallisuusriskeistä. Uhat vaihtelevat irtoavasta jäästä ja öljyvuodoista aina konehuone- ja maastopaloihin sekä voimalan hallinnan ja rakenteiden pettämiseen asti. ON USEIN vaikeaa arvioida, koetaanko voimalat todelliseksi turvallisuusuhaksi vai halutaanko pelastusviranomainen mukaan vastustamaan hankkeen toteutumista. Oli syy kumpi tahansa, suhtaudutaan näihin kirjelmiin aina vakavasti. Pelastusviranomaisen näkökulmasta on kuitenkin huomattava, että tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa energiaa ja tuulivoiman lisäämiseen kannustetaan. Pelastuslaitos pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että tuulivoimaa tuotetaan turvallisesti. Mikä tuulivoimassa kiinnostaa pelastustoimea? PELASTUSLAIN MUKAAN pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Pelastuslaitos on myös velvollinen valvomaan rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta. Jos pelastustoimen alueella on tuulivoimaloita, on pelastuslaitoksen huomioitava myös tuulivoimalaonnettomuuden mahdollisuus. TUULIVOIMALA ON onnettomuuskohteena sellainen, johon pelastuslaitoksen hampaat eivät aina pysty. Tuulivoimalaa huoltavan henkilön tapaturma, öljyvahinko tai palonalku voimalan putken alatasanteella ovat vielä hoidettavissa, mutta konehuone- tai lapapalo ja onnettomuudet, joihin liittyy voimalan hallinnan pettäminen, ovat äärimmäisen vaikeita. Torjuntataktiikaksi valitaan herkästi vaara-alueen evakuointi ja eristäminen sekä lisäonnettomuuksien ehkäisy ja torjunta. Näin onnettomuus ei ehkä leviä, mutta siitä saattaa tulla pitkäkestoinen. TUULIVOIMALAONNETTOMUUKSIEN TORJUNNAN vaikeus on tekijä, joka osaltaan määrää tuulivoimaloiden sijoittamista. Se on myös tekijä, johon perustuu pelastusviranomaisen halu lisätä voimalaitosten palotekniikkaa. Varhainen suunnittelu tärkeää TUULIVOIMALOIDEN TURVALLISUUS on mennyt eteenpäin, mutta esimerkiksi tuulivoimalan hallinnan pettämistä ei Tomi Hionkakunnas tuulivoima 20 tuulivoima 21

12 Lounastauko ylhäällä. Lunch break in a high place. TEEMA Teksti: Feodor Gurvits, 3DWS Oy & Jani Päivänen, WSP Oy. Kuvat: Feodor Gurvits, 3DWS Oy. Safety: a big issue in wind power construction Let us start with an imaginary story: A utility owner orders a turn-key delivery of a middle-sized wind farm to Finland. A turn-key whole is at once divided into two separate projects: site infrastructure up to the flange and complete WTG (wind turbine generator) delivery. TWO SEPARATE companies perform installations. One in the autumn, and the second company next spring. SOMETHING MUST have gone wrong. The platform is weak on one side, so the tower segments are transported to a different place than was planned, and the crane is mounted with some improvisation. When the heaviest component is being lifted, the crane suddenly crashes, several workers are injured, and the police closes and takes over the site. AS IT turns out, the injured workers had neither proper training regarding safety arrangements of this particular site, nor valid training on occupational health and safety, nor did they carry valid inspection tags... Crane inspection had been performed shortly before the assembly, but it remains unclear who gave the last radio order to lower the boom. Could it be a true story? WHAT IF this really happened? Whose responsibility would the disaster finally be? What sanctions will they face? Are Finnish safety-at-work regulations different from those in, say, Germany, Spain or China? Who sets up required safety levels and performs risk assessments? How are problems reported and documented? Do they result in improvements? THERE WILL be more turbines erected during next two years than there were during the past decade altogether. Although each part of the work has been repeated somewhere previously, coordination of works, supervision of so many sites and addressing their respective safety issues will cause challenges for the companies and officials alike. Limited time frames for installations, new subcontractors and international work teams will make it even more difficult. GENERALLY THINKING, it can be said that EU legislation sets minimum requirement level. National laws, decrees and standards may be stricter than that, but not lower. Also equipment manufacturers have many limits and procedures preventing possible accidents. The strictest rule always applies. The roles and responsibilities have to be made clear THE CONTRACTUAL Client has primary responsibility for safety at the site. The Client is also legally required to assure, that all subcontractors have their taxes paid, insurances valid, staff properly trained, and equipment suited for the use. Not many clients have required expertise in-house, and there will be a number of subcontractors performing the works for the first time in Finland. Finnish companies, on their behalf, do have a long experience of local requirements, but often not too many wind power references. Some officials have taken a proactive attitude asking or providing guidelines, but many risk to be facing the issue for the first time only after problems show up. GOOD SITE safety depends on proper planning, allocating sufficient resources and assigning roles and responsibilities already before the start of the works. Who will employ Safety Coordinator and Supervisor of Electrical Equipment? What tasks will Safety Delegate perform at Shared Workplace? How many employees will be required to have first aid training? What kind of Safety Document will be issued and delivered to officials and how often will it be updated? Many requirements shall be set forth in contracts and documented properly. There are a few hundred pages of Finnish legislation to be read about this and also several practices that make up the unofficial standard at Finnish construction sites. DURING OUR first course on HSE issues in wind power installation, it was clear that there is a lot to learn by sharing expe discussions, and include feedback from already installed sites. Our common goal is to share available information and set up good practices resolving possible problems before they arise, and preventing accidents. Jani Päivänen of WSP, Feodor Gurvits of 3D Wind Service held the first course on HSE in Wind Power in April 2014, with lawyer Leenamaija Heinonen of Roschier. WSP is a multi-disciplinary consultancy company, with experts worldwide and 350 experts in Finland. We offer sustainable planning, consulting, inspection and design services. Our core competencies are Urban planning, Buildings, Industry and Bridges. We have taken part in numerous wind power plant projects. (Jani Päivänen, WSP, jani. paivanen@wspgroup.fi) 3D Wind Service is a Finnish company specializing in maintenance and installation of wind turbines. We are ISO 9001 certified, their safety procedures and personal protective equipment are up to date and they have the right tools. We take pride in getting the job done even when things do not go as expected and conditions become more difficult. (Feodor Gurvits, feodor. gurvits@3dws.fi) tuulivoima 22 tuulivoima 23

13 Lapahuoltoa vajaan 120 metrin korkeudessa. Blade repair at the height of almost 120 metres. PIENTUULI Tietysti tuulivoimaa Peseminen onnistuu ylhäälläkin. Washing can be completed despite the height. STY:n jäsenyrityksessä, Energiakolmiossa, työskentelevä elektroniikkainsinööri Tuomas Häkkinen harrastaa energia-asioita myös vapaa-ajallaan. Teksti ja kuva: Jaana Larsson. VIIME VUODEN kesäkuussa Häkkisten tontille Jyväskylässä nousi oma tuulivoimala. Kun suunnittelu- ja asennustyö olivat Tuomas Häkkisen omaa, jäi tuulivoimalan hinnaksi vain kolminumeroinen hintalappu. Häkkinen tilasi generaattorinsa Kiinasta, rakensi ja pystytti itse mastot ja harukset. Omalla tuulivoimalalla on korkeutta kahdeksan metriä, joten sen pystyttämiseen Häkkinen sai pistää yli kiloa perustusta. Toista metriä maata lähti lapion ja mönkijän avulla, kuvailee Häkkinen vuoden takaista urakkaa. TUULIMYLLY SIJAITSEE Häkkisen ristimässä tuulitunnelissa. Ympärillä on kilometrejä pitkä peltokäytävä, joten tuuli suhisee mukavasti Häkkisen tontilla. Tuulitunnelin ansiosta tuulivoimalan energiantuotolla on otolliset olosuhteet. Generaattori alkaa ladata hybridijärjestelmän akkuja jo 2,5 m/s tuulella. Harvalukuisia ovatkin olleet ne päivät, jolloin voimala ei ole pyörinyt ollenkaan. TALOUDELLISESTI ITSE rakentaminen on tehokkaampaa ja tekniseltä kannalta mielenkiintoisempaa, oman tuulivoimalan tyytyväinen omistaja sanoo. auringonkierron mukaan. Näin pienestäkin kennosta saa tuplamäärän energiaa, Häkkinen selventää luvulla rakennettu kotitalo lämpiää maalämmöllä. Häkkinen sanoo laskeneensa, että maalämpöön vaihto on enemmän kuin puolittanut sähkölaskut.» tiivistelmä TUULIPUISTO ON rakennusvaiheessa monimutkainen työmaa, jossa useat urakoitsijat suorittavat työtään samanaikaisesti, osin toisistaan tietäen ja osin olettamiensa varassa. Yleinen vastuu on tilaajalla, ja Suomen lainsäädännöstä löytyy lukuisia lakeja, asetuksia ja standardeja, joita kaikkien tulee noudattaa. Näiden lisäksi tulevat kansainväliset standardit sekä laitevalmistajien asettamat vaatimukset. AVAINSANOJA OVAT riskien kartoitus ja roolien sekä tehtävien asettaminen jo sopimusvaiheessa. Myös valvontaan täytyy varata riittävät resurssit ennen rakennustöiden aloitusta. Sinällään työmaakäytännöt eivät merkittävästi poikkea muista rakennuskohteista, mutta huomioitavia asioita on yllättävän monta. Eri yritysten työkulttuurit ja turvallisuuskäytännöt tulevat muodostamaan monenlaisia haasteita. Myös Suomen viranomaisilla riittää vielä opittavaa tuulivoimarakentamisen käytännöistä. ENSIMMÄINEN SUOMEN työturvallisuusmääräyksiä ja -käytäntöjä tarkastellut kurssi järjestettiin huhtikuussa 2014 WSP:n, 3DWS:n sekä Roschier n yhteistyönä. Kurssin hyötyinä nähtiin erityisesti suuren aineiston tiivistäminen kätevään muotoon, kunkin toimijan oman roolin pohtiminen ja kokemusten jakaminen ulkomaisten ja kotimaisten toimijoiden kesken. HÄKKISEN KIINNOSTUS tekniikkaan on syntynyt jo lapsuudessa, sillä sähköasentajaisän kanssa hän pääsi tutustumaan sähköalaan jo pienestä pitäen. Häkkinen on myös työskennellyt isänsä sähköyrityksessä. Vanhemmat ovat hankkineet tyhjiöputkikeräimet käyttöveden ja pesutilojen lämmitykseen, ja tämä lämmitysjärjestelmä kiinnostaisi myös Häkkistä: Moni pitää sen verran propellipäänä, että miettivät, mitä sieltä seuraavaksi keksitään. Häkkisen ideoima ja rakentama on myös tuulivoimaa käyttävä saunarakennus, joka on noussut peräkärryn päälle, vaikka ei liikuteltavaa mallia olekaan. 300-WATTINEN VOIMALA ei ole Häkkisten kodin ainoa energialähde. Pieni aurinkokenno tuottaa myös energiaa. Häkkinen on ohjelmoinut kennon siirtymään TUULI- JA AURINKOENERGIALLA hankitun energian Häkkinen käyttää puulla lämpiävän pihasaunan ilmastointiin ja peruslämpöön sekä valaistukseen. Myös pihapiirin ulkovalot toimivat omalla energialla. HÄKKINEN ON asentanut energianseurantaohjelmiston, jonka avulla voi seurata, miten kannattavaa oma energiantuotanto on perheelle. Omalla tuotannolla on käyttöarvoa. Tällaisenaan riittää hyvin näihin tarpeisiin. Jos meille tulee sähkökatko, toimii oma energiantuotanto varavoimana. Sitä varten on vedetty piuhat sisälle. Ja jotenkin siitä tulee vaan hyvä mieli, kun pihamaalla syttyvät ilmaista energiaa käyttävät valot yöaikaan, ja kun saunan lämpöpatterit lämmittävät vähän viileämmällä ilmalla hukkalämmöllä. Tämä tuo mukavuutta elämään, Häkkinen sanoo. tuulivoima 24 tuulivoima 25

14 SÄHKÖKAUPPA Markets are increasingly volatile The share of wind power in Finland s energy production portfolio is constantly increasing. What kind of an electricity market are wind power producers entering? How will wind power affect the electricity price trend? And what are the risks involved for producers when the share of wind power increases? Teksti: Jussi Kaasalainen, Toni Sjöblom, Energiakolmio Oy. Kuvat: ENERCON GmbH. OVER THE past 12 months, about 26 TWh of wind power has been produced in the Nordic countries, which means that growth in wind power production has now picked up speed, describes Portfolio Manager Toni Sjöblom of Energiakolmio. ON A larger scale, Nordic wind power production is expected to double over the next 12 years. How will wind power affect the market price level of electricity in the future? IN A normal situation, Nordic electricity prices are determined by hydropower producers, Sjöblom points out. In the course of 12 years, the steering impact is reduced when more wind power is produced and, for example, the transmission connections to Central Europe are improved. The price in Finland is expected to remain close to the Nordic price level also in the future. This is on condition that new nuclear power capacity will also enter the market at least in the form of Olkiluoto 3, Sjöblom says. HE ESTIMATES that, in wind power production, fluctuation between the summer and winter seasons will be more significant than before. Although more wind power is produced in the winter, the flow rates are then clearly more under control and there are no significant risks. However, in the summer season there may be more forced production than consumption on the market and, as a result, there is a higher risk of a collapse in prices even on the quarterly level. FLUCTUATION CAUSED by volatility can be dampened by utilising market instruments. Wind power producers should consider measures that are particularly suitable for wind power production, for example, hedging of quarterly or even daily prices, Sjöblom suggests. Increase in volume brings new challenges THE INCREASE in wind power production brings new kinds of challenges to wind power producers, too. One of these is so-called wind cannibalisation. WHEN THERE are more and more production forms undercutting the marginal costs of renewables and coal condensate, in favourable conditions in certain times of the year the wind power plants will produce plenty of electricity with a good production output, Energy Specialist Jussi Kaasalainen describes. Concurrent production decreases the spot price. As a result, it is possible that the production price will fall below 30 euros in certain periods, which will limit production aid to euros per megawatt-hour for the duration of these months. ALTHOUGH IN principle the aid is the same for every producer, according to Kaasalainen, in practice every producer has their own production profile. If you produce and sell electricity hour by hour, the price obtained from direct spot sales may differ from the 3-month average, on the basis of which the tuulivoima 26 tuulivoima 27

15 Löydä Laatumaalta oma pala Suomea Tontit, eräkämpät ja metsätilat Valitse oma palasi Suomea tunturin kyljestä, humisevasta hongikosta, kalaisan järven rannalta, matkailukeskuksen sydämestä tai tiettömän taipaleen rauhasta. Osta tai vuokraa Laatumaalta oman oloinen metsätila, tontti tai tunnelmallinen eräkämppä. Laatumaa myy metsätiloja, omakoti- ja loma - tontteja sekä eräkämppiä eri puolilla Suomea. Laatumaan nettisivujen uudistunut hakutoiminto auttaa löytämään sopivan tontin juuri sinulle. Sivustoa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä uusia myyntikohteita tulee koko ajan lisää. Tutustu myynnissä oleviin Metsähallituksen metsätiloihin, tontteihin ja eräkämppiin: production aid is calculated. In practice, this gap means that the Energy Authority calculates the production aid from the arithmetic average price of the spot market. Correspondingly, wind power producers should calculate the average price of their own production on the hourly basis: by weighting the hourly spot price by the production volume of the hour in question. AS WIND power production increases in Finland, too, more and more attention is paid to the producer s balance risk, i.e. the difference between the production forecast and actual production. Planned changes to the Nordic electricity market, for example, changes related to the length and accuracy of balance settlement and the common Nordic balance settlement, will bring their own challenges to the overall picture. AT THIS stage, it is, of course, too early to estimate the shape of the balancing electricity market in the future, but it is certain that volatility will grow periodically, says Kaasalainen. The risk itself will diminish in the long term, but there may be heavy losses with respect of individual hours if you are on the wrong side of the realised balancing market. WIND POWER producers may manage the balancing risk either by themselves or by outsourcing the risk to partners. In this day and age, real-time 24-hour control centres and advanced forecast software can be used for effective management of risks related to balance management, such as with wind power production. In practice, the more accurate a forecast is, the better, as you cannot make money through incorrect forecasts. ////////////////////////////////////////////////////////////////////////// Energiakolmio Oy Energiakolmio Oy is Finland s leading independent company providing expert services on the energy market. We offer services related to the procurement, sale and efficient use of energy to companies and organisations in Finland and the other Nordic countries, as well as in the Baltic countries. The cornerstones of our operations are uncompromising expertise and service, and providing our customers with added value and cost savings. In accordance with our values, we are initiative-taking, customer-oriented and reliable. Established in 1995, Energiakolmio is a privately owned company. Our net sales in 2013 totalled EUR 40 million. Energiakolmio employs 90 experts. Our headquarters are located in Jyväskylä. SÄHKÖKAUPPA Markkinoilla yhä tuulisempaa Tuulivoiman osuus Suomen energiantuotantoportfoliossa kasvaa koko ajan. Pohjoismaisella tasolla tuulisähkötuotannon odotetaan tuplaantuvan seuraavan 12 vuoden aikana. TUULIVOIMATUOTANNON KASVU tuo uudenlaisia haasteita, kuten niin kutsuttu tuulikannibalisaatio : Kun uusiutuvia ja hiililauhteen rajakustannuksen alittavia tuotantomuotoja tulee lisää, niin suotuisissa olosuhteissa, tiettyyn aikaan vuodesta, tuulivoimalat tuottavat runsaasti sähköä hyvällä tuotantoteholla. Yhtäaikainen tuotanto laskee spot-hintaa. Silloin on mahdollista, että tuotantohinta painuu tietyillä ajanjaksoilla alle 30 euron, mikä rajoittaa tuotantotuen 53,50 euroon megawattitunnilta näiden kuukausien ajaksi. TUULIVOIMATUOTANNON KASVAESSA myös Suomessa huomio kiinnittyy entistä enemmän tuottajan kokemaan taseriskiin eli tuotantoennusteen ja varsinaisen tuotannon erotukseen. Pohjoismaiseen sähkömarkkinaan uutta haastetta tuovat kaavaillut muutokset, esimerkiksi yhteispohjoismainen taseselvitys (Nordic Balance Settlement). Tasesähkömarkkinan osalta varmaa on, että volatiliteetti kasvaa jaksottaisesti. Tuulivoimatuottaja voi hallita taseriskiä itse tai ulkoistamalla sen kumppanille. 24 h -reaaliaikaisilla valvomoilla ja kehittyneillä ennusteohjelmilla tuulivoimatuotannon kaltaiseen tasehallintaan liittyviä riskejä voidaan hallita tehokkaasti. 15 TWh tuulisähköä mahtuu hyvin sähkömarkkinalle MAALISKUUSSA 2014 valmistuneen Energiakolmio Oy:n tekemän markkinaselvityksen mukaan Suomen sähkömarkkinalla on vuonna 2030 hyvin tilaa vuoden 2020 tuulivoimatavoitteen, 6 TWh, reilulle kaksinkertaistamiselle 15 TWh:iin. Siirtokapasiteettien osalta tuulivoimatuotanto on syötettävissä Suomen sähkövoimajärjestelmään, eikä säätövoiman lisärakentamiselle näy olevan tarvetta. Polttoainevapaana energiantuotantomuotona tuulivoima on tuotantokustannuksiltaan edullista ja vaikuttaa sähkön hintaan laskevasti. 15 TWH tuulivoimatuotantoa tulee Lue koko selvitys osoitteessa: selvityksen mukaan laskemaan sähkön hintaa keskimäärin 0,2-0,3 snt/kwh. Tuulivoimakapasiteetin rakentaminen vähentää energian kokonaistuontia muista maista ja kasvattaa täten Suomen sähköntuotannon omavaraisuusastetta. Uusiutuvan energian suoran tukemisen arvioidaan tulevan noin 2 snt/kwh edullisemmaksi, kuin tuotannon ohjaaminen uusiutuviin energiamuotoihin päästökaupan avulla. Päästökauppa nostaa sähkön hintaa ja lisäksi arvioidaan, ettei se ainoana ohjauskeinona yksin synnytä investointeja uusiutuvaan energiatuotantoon.» tiivistelmä tuulivoima 28 tuulivoima 29

16 E R G M A N N TEEMA A t t o r n e y s a t L a w Lapojen jäätyminen ei estä turvallista Teollisuuden asianajotoimisto Projektirakentaminen. Energia. Infrastruktuuri. tuulivoiman tuotantoa Teksti & kuvat: Erkki Haapanen, Tuulitaito Oy Tuulivoimalan lapoihin mahdollisesti kertyvä jää saattaa muodostaa irrotessaan vaaran lähialueella liikkuville. Jäänheittoalueen tarkempi määrittely edellyttää paikallisten olosuhteiden, voimalatyypin sekä sen varustelun tuntemista. Alue voi ulottua olosuhteista riippuen noin metriä voimalan ympärille. Tässä artikkelissa tarkastellaan jäänheittomatkaan vaikuttavia tekijöitä sekä mitä olisi otettava huomioon riskien hallinnassa. tavat voimalan käydessä varsinaisen jäänheittoriskin. Käytön aikana jäätä kehittyy tiiviiksi tykyksi lavan etureunaan lähelle kärkeä. Mitä tiiviimpää jää on, sitä helpommin se irtoaa lavan taipuessa tuulen paineesta. Jään irtoaminen taipuisista lavoista rajoittaa automaattisesti jään paksuutta, mikä puolestaan lyhentää jäänheittomatkaa. Tämä mekanismi on merkittävästi vähentänyt jäänheiton riskejä. TUULIVOIMALAN LAPOJEN merkittävä jäätyminen on rannikolla ja Etelä-Suomessa harvinainen ilmiö. Ilmiön harvinaisuuden vuoksi virallisia mittaustuloksia ei ole vielä kertynyt, vaikka alueilla on ollut voimaloita 1990-luvun alusta asti. Saksasta ja Sveitsistä on kuitenkin saatu kokeellisia mittaustuloksia, joiden perusteella voidaan laskea myös Suomessa käytössä olevien voimaloiden jäänheittomatkat. Lapissa jäänheittoa tapahtuu useammin mutta vastapainona voimalat ovat pääsääntöisesti etäämmällä kulkureiteistä. Jäänheittomatkaan vaikuttavat tekijät Asianajotoimisto Bergmann Oy Eteläranta 4 B Helsinki p office@bergmann.fi TUULIVOIMALAN LAPOIHIN ja rakenteisiin voi kertyä lunta ja jäätä olosuhteista riippuen eri tavoin: Lumi- tai räntäsateella jäätä tai lunta kasaantuu lapoihin ja muihin rakenteisiin. Nollan tuntumassa kostea ilma härmistyy kuuraksi ja alijäähtyneet vesipisarat jäätyvät osuessaan voimalaan. Jäätävässä vesisateessa puolestaan syntyy kovaa ja kirkasta jäätä. Syntynyt kuura ympäröi lapaa tasaisesti, kun taas lumi kasaantuu lavan yläpuolisille pinnoille. Kuura ja lumi ovat vaarattomia, sillä lumi putoaa yleensä suoraan voimalan juurelle ja kuura häviää vähitellen voimalan käynnistyttyä. VAARALLISINTA JÄÄTÄ on alijäähtyneistä vesipisaroista muodostunut tykkyjää tai jäätävästä sateesta syntynyt kirkas jääkerros. Ne ovat tiukasti kiinni lavan pinnassa ja muodos- JÄÄNHEITTOMATKAA LASKETTAESSA tärkeimmät tekijät ovat lähtönopeus ja -suunta, jotka riippuvat irtoamiskohdan kehänopeudesta. Ilmanvastus hidastaa jään lentoa ja tuuli kääntää lentorataa myötätuuleen. Tuulen tulosuunnasta katsottuna jää lentää sivulle takaviistoon. Pisimmät heittomatkat voivat olla metriä riippuen paikallisista olosuhteista ja voimalasta. Mitä helpommin jäät irtoavat, sitä pienempinä palasina ne irtoavat ja sitä lyhyempi on lentomatka. Jäätämisalttius vaihtelee alueittain TUULIVOIMALAA SUUNNITELTAESSA on tarpeen selvittää sijoituspaikan jäätämisalttius ja mahdolliset riskit, joita jään irtoa- tuulivoima 30 tuulivoima 31

17 Pisimmälle jäät lentävät, kun ne irtoavat asteen kulmassa. Tyven läheltä irtoavien jäiden lento sivulle on lyhyt, mutta tuuli vie niitä mukanaan myötätuuleen. Kärjestä irtoavat jäät lentävät pisimmälle. Jäät irtoavat todennäköisimmin lavasta heti lavan ohitettua tornin, koska keskipakovoiman ja maan vetovoiman summa on suurimmillaan ja tornin ohituksesta syntyvä paineisku ravistaa jäitä irti. Vasen kuva on edestä katsottuna ja oikea sivulta. minen pyörivistä lavoista voi aiheuttaa. Ilmatieteenlaitoksen julkaisemassa Suomen jäätämisatlaksessa on arvioitu eri alueiden jäätämisalttiutta ( Atlaksen antamat arvot eivät kerro lapoihin kertyvän jään määrää, vaan kuvaavat ennemminkin jäätämisalttiutta m korkeuksilla. Arvot ovat kuitenkin parasta saatavilla olevaa aineistoa vertailtaessa eri paikkojen jäätämisalttiutta keskenään. Esimerkkejä jään lentomatkasta ja -radasta JÄÄ LENTÄÄ pisimmälle, jos se irtoaa noin asteen kulmassa. Todennäköisin jään irtoamiskohta on kuitenkin alhaalla heti sen jälkeen, kun lapa on ohittanut tornin: tornin kohdalla lapaan kohdistuva paineisku täräyttää jäät irti ja ne putoavat lähelle voimalaa. ILMIÖ VASTAA iskua lumisen puunrunkoon. Ilmanvastus hidastaa jään lentonopeutta ja tuuli vie sitä myötätuuleen. Jäänheittomatkaa pidentävät jään tiheyden kasvu ja jääkerroksen paksuus sekä irtoamisnopeuden kasvu. Jään tarttuvuus lavan pintaan määrittelee, kuinka helposti jää irtoaa pinnasta. Taipuisilla lavoilla varustetuissa voimaloissa jää ei kasva paksuksi kerrokseksi, koska lavan taipuisuuden ansiosta jää irtoaa, kun se saavuttaa kriittisen paksuuden. Jäänesto- ja -poistomenetelmät JOS JÄÄTYMINEN voidaan estää, jäänheittoa ei esiinny. Parhaat järjestelmät ovat perustuneet lavan etureunan lämmitykseen, joka estää jään muodostumisen juuri sille alueelle, johon se voimalan käynnin aikana syntyisi. Eräässä järjestelmässä jäätynyt roottori pysäytetään ja lapaan puhalletaan lämmintä ilmaa, joka vähitellen sulattaa jään irti. Lavan pinnanlaatu vaikuttaa jään tarttuvuuteen ja pinnoite, johon jää ei tartu, eliminoi koko jäänheitto-ongelman. Tähän tarkoitukseen on Suomessa kehitetty superhydrofobinen pinnoite, Nordic AFR Coating, joka on edennyt jo tuulipuistossa tapahtuvaan testaukseen. Voimala voidaan myös varustaa jään havainnointi- ja varoitusjärjestelmällä, joka varoittaa lähialueella liikkuvia ja tarvittaessa pysäyttää voimalan. Kotimaisia kokemuksia tuulivoimaloiden jäätämisestä JÄÄTÄVIÄ SATEITA esiintyy Suomessa hyvin harvoin: kaikista sateista vain 2 prosenttia on jäätäviä. Jäämuodostelmat lavoissa heikentävät aerodynamiikkaa, jolloin voimala pysähtyy nopeasti eikä käynnisty ennen kuin jäät ovat irronneet, mikä yleensä tapahtuu lämpötilan muututtua pari astetta. YLEISESTI OTTAEN rannikkoalueella jäätäminen ei ole merkittävä ongelma. Siirryttäessä rannikolta sisämaahan jäätämistä tapahtuu sitä enemmän mitä korkeammalla merenpinnasta ollaan. Lapin tuntureilla Kölin vuoriston yli puhaltava tuuli on kuitenkin kuivaa Föhn-tuulta eikä aiheuta jäätämistä edes Lapissa. Jäätäminen on voimakaimmillaan, kun tuulee Perämereltä. Tällöin tuntureille nousevan kylmän ja kostean ilman lämpötila laskee ja sen sisältämä vesihöyry ja vesipisarat alijäähtyvät. MIKÄLI ILMASSA on tiivistymiskeskuksia (epäpuhtauksia), alijäähtyneet pisarat tiivistyvät lumikiteiksi. Ellei tiivistymiskeskuksia ole, vesipisarat jäätyvät tykkyjääksi heti osuessaan esteeseen, kuten voimalaan tai sen lapoihin. SUOMALAISTEN KOKEMUSTEN mukaan enimmät jäät putoavat suoraan voimalan juurelle voimalan seisoessa tai lähes heti käyntiin lähdön jälkeen. Kattavimmin ja kauimmin seuratut voimalat sijaitsevat Iin Kuivaniemessä, Oulun Riutunkarilla, Porin Tahkoluodossa ja Kotkassa. Käyttökokemusten mukaan jäätymistä esiintyy erittäin harvoin ja kun sitä esiintyy, jää on enimmäkseen ohuena kerroksena lapojen etureunassa. Yhtään valitusta lentävien jäiden aiheuttamista vahingoista ei tehty, vaikka monien voimaloiden välittömässä läheisyydessä on paljon liikennettä. Riskit mahdollisia mutta epätodennäköisiä TUTKIMUSLAITOKSET KUTEN VTT, DNV GL, DEWI ja Risö ovat arvioineet WECO-projektissa MonteCarlo simulaation avulla, että todennäköisyys jään osumiselle henkilöön on 10-6 osumaa vuodessa neliömetriä kohti. Tämä täyttää Minimum endogen mortality (MEM) -vaatimukset DIN EN standardin mukaan. Jos siis ihmistä ohittaa voimalat vuodessa, niin onnettomuus sattuu kerran 300 vuodessa. JÄÄTÄVIEN KELIEN esiintymisen todennäköisyys on alhainen, eivätkä kaikki jäätävät säät johda jään muodostukseen. Lavoista irtoavat jääkappaleet ovat yleensä pieniä, muutamista kymmenistä grammoista puoleen kiloon. Mitä paksummaksi jää kasvaa ennen irtoamista sitä pidemmälle palat lentävät. MIKÄLI VOIMALASSA ei ole minkäänlaista jääkontrollia, on syytä varata riittävän suuri varoalue voimalan ympärille.» abstract Supercooled water droplets create an ice layer on surface of wind turbine blades. When the turbine is running, occasionally ice particles fly apart from the blade. In the worst scenario, the flying ice particles may hit and hurt someone in nearby area. In this article, experiences gained in Finland are discussed. Hard rime, which builds up on rotating blades by deposition of supercooled water droplets, is the most dangerous form of ice. It is firmly attached to the blades leading edge and hard to remove. Modern blades are flexible and ice accretion occurs as a narrow layer around the stagnation point of blades. When ice thickness is increasing, the bending blade will snap off the ice from the surface. This automatic function keeps the ice layer thin and Varoalue voi olla pienempi, jos jäätämistä voidaan seurata ja tarpeen tullen rajoittaa voimalan toimintaa. Voimaloissa oleva lapojen epätasapainon (tärinän) ilmaisin pysäyttää voimalan, mikäli jäiden irtoaminen aiheuttaa lapojen epätasapainoa. Lapojen jäänestojärjestelmä on tehokas mutta kallis tapa välttää riskit ja tuotannon menetykset. JÄÄTÄMISALTTIUS VAIHTELEE alueellisesti ja erilaiset voimalat käyttäytyvät eri tavalla. Voimalan lapojen jäätymisen merkittävimmät seuraukset ovat niistä johtuva tuotannon menetys heikentyneen aerodynamiikan vuoksi. Vaikka jäänheitto ei ole aiheuttanut vielä onnettomuuksia, on siihen suhtauduttava riittävällä varovaisuudella ja vakavuudella. Riskejä voidaan vähentää huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella. Erkki Haapanen, DI on toiminut vuodesta 1992 tuulivoima-alan konsulttina ja kouluttajana erikoisalueena aerodynamiikka, tuulivoimatekniikka ja tuulimittaukset. Icethrow of wind turbines lowers the risk. Therefore, the wind turbines built in Finland have not had ice throw hazards so far. More and more turbines are being constructed also on inland sites, such as in Lapland, where icing is a much more challenging problem. The possible ice throw injuries are not the only concern: the loss of energy production and the mechanical risks of unbalanced ice throw need to be considered as well. While gathering the Finnish Wind Atlas, the Finnish meteorological institute (FMI) also created an Icing Atlas, which can be used for estimating sites icing properties. The author of this article has created a program for calculating ice-throw distance for site specific conditions. tuulivoima 32 tuulivoima 33

18 KOLUMNI Meneekö tuulivoimalla hyvin vai huonosti? Anni Mikkonen, Toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry» Tapahtumat / Events Raahe Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä Helsinki Good Wind Energy Practices for Project Owners Helsinki Nordic Energy Management 2014-seminaari Hampuri, Saksa WindEnergy Hamburg Helsinki Matalalla taajuudella - seminaari tuulivoimaloiden aiheuttaman äänen säätelystä ja tutkimuksesta Tampere Energia Energy Fair Finland Tampere Wind Power Seminar: Finland - Investable Wind Land Tampere STY:n jäsenilta / FWPA members get-together-night Further information / Näistä ja muista tapahtumista lisätietoja osoitteessa: Helsinki Tuulivoimarakentamisen neuvottelupäivä Helsinki Optimising Wind Farms In Cold Climates Malmö, Sweden EWEA Technology Workshop: Analysis of Operating Wind Farms Malmö, Sweden EWEA Technology Workshop: Wind Turbine Sound 2014 JUHANNUKSEN ALLA tapasin vanhoja ja uusia tuttuja eräillä vuosittaisilla kesäjuhlilla. Hieman yllättäen todella moni toi esille, että heidän mielestään on harmi, että tuulivoimalla menee niin huonosti Suomessa. Kerroin jokaiselle juttukumppanilleni, että tuulivoimalla ei todellakaan mene huonosti: viime vuosi oli ennätysrakentamisen vuosi, tänä vuonna rakennetaan huikea määrä tuulivoimaa ja ensi vuonna rakennetaan vielä enemmän. Nythän ollaan päästy kunnolla vauhtiin! KESKUSTELUT JÄIVÄT kuitenkin vaivaamaan mieltäni. Mistä johtuu, että ihmisillä on noin virheellinen käsitys? Osaltaan kyse on varmaankin tuulivoimaan kriittisesti suhtautuvien saamasta tilasta lehtien palstoilla. Uudet asiat pelottavat, se on selvä. Vaikka rakentaminen on lähtenyt käyntiin, tuulivoimaa on vielä melko vähän ja se on monelle ihmiselle uutta. Vierasta vastaan on helppo nostaa ihmisissä pelkoja. Kun hyvin suunniteltuja ja toteutettuja tuulivoimahankkeita rakennetaan yhä enemmän, myös harhaluulot karisevat. Ja mikäli ongelmia ilmenee esimerkiksi TV-lähetysten kanssa tehokas ja avoin ongelman käsittely lopulta koituu myös alan imagon eduksi. TÄNÄ KEVÄÄNÄ ja kesänä olemme myös saaneet lukea monta positiivista tuulivoimauutista: investointipäätöksiä, rakentamista, tuulivoiman työllistävyyttä. Erityisesti mieltä ilahdutti kesäkuun alussa Iissä, Merijärvellä, Simossa ja Tervolassa toistettu mielipidekysely ihmisten tuulivoimanäkemyksistä. Tutkimuksen mukaan enemmistö tuulivoimakuntien asukkaista on sitä mieltä, että voimaloista on kotikunnalle taloudellisen hyödyn lisäksi imagohyötyä. Asukkaiden näkemyksen mukaan kuntiin rakennettuihin voimaloihin on sopeuduttu hyvin. UUDISTETUSSA TUTKIMUKSESSA kysyttiin myös erilaisten äänilähteiden häiritsevyydestä yleisellä tasolla ja omassa elinpiirissä. Tulokset vahvistavat, että tieliikenteen ääntä esiintyy yleisimmin haastateltujen elinpiirissä, ja se myös koetaan häiritsevimpänä - sekä yleisesti että omassa kodissa. Tuulivoimaloiden äänen paljon tai edes jossakin määrin häiritseviksi kokevilta kysyttiin tarkemmin tilanteista ja paikoista, joissa häiritsevyyttä esiintyy. Lähes kukaan ei kokenut ääntä häiritsevänä sisällä kodissaan. Myös hyvin harvat kokivat sen häiritseväksi kotinsa piha-alueilla. Useimmat äänen häiritseväksi kokeneista eivät osanneet nimetä, missä tilanteessa ääni häiritsee ja valtaosa heistä, yli 80 %, ei kokenut ääntä häiritseväksi edes voimalan vieressä oleillessaan. Seuraavassa lehdessä on tarkempi analyysi tutkimuksen tuloksista. HAUSKA ON ollut myös seurata kuinka tuulivoimaa käytetään mainoksissa. Erittäin monessa automainoksessa on jo muutaman vuoden aikana näkynyt tuulivoimaloita. Tuulivoimalat edustavat ekologisuutta, raikkautta ja ovat kauniita katsoa. Mikä sen parempi tausta kertomaan, että uusi autokin on moderni, ekologinen ja kaunis. Entä oletteko nähneet Suomen kahden euron juhlarahan? Myös sen taustalla on tuulivoimaloita. KESÄLOMAN AIKANA on ollut hyvä ottaa etäisyyttä työasioihin sekä myös lehtien palstoilla käytävään tuulivoimakeskusteluun. Levänneellä keholla ja mielellä voi hyvällä omalla tunnolla todeta: tuulivoimalla menee todellakin hyvin Suomessa. Jossain vaiheessa tuulivoima arkipäiväistyy meilläkin, jolloin sitä ei ehkä jakseta vastustaa samalla palolla kuin tällä hetkellä. Toisaalta joudumme ehkä myös väistymään mainoksista uusien innovaatioiden tieltä. Nauttikaamme siis nyt tästä hetkestä! Työniloa toivottaen, Anni Ps. Huomasittehan, että tuulivoimahankelista päivitettiin kesän alussa. Samalla uusittiin myös hankekartta. Molemmat ovat nyt entistä ehompia ja informatiivisempia! tuulivoima 34 tuulivoima 35

19 Teksti & kuva: Niels Baden Rørholm, K2 Management. TODAY S WIND projects cannot rely on a standard contract from the wind turbine manufacturer, and capex and opex costs are so high, that there has to be a robust contract securing the +20 year investment. Wild West IN THE past, many cowboys, as I like to call them, made fast money on dubious projects or contracts giving the wind energy industry from time to time a Wild West image. Those days are luckily gone and now focus is on reviewing contracts properly from a legal and technical point of view to secure the profitability for all parties involved. AT K2 Management, we have over the years supported clients in all the major procurement and tendering processes, as we have extensive and first hand SOPIMUKSET The key to success in wind projects is hidden in the contract Get it right the first time and save a lot of time and money. The right and proper contract for a wind farm is the roadmap to a solid business case. This sets demands and requirements to knowledge, insight, understanding and finally yet importantly dialogue on both sides of the negotiation table at utilities and developers. working experience with all the important players in the wind industry. This includes facilitating tendering auctions, bid schedules, evaluations, and negotiations; monitoring of contract implementation, commissioning of plants, formal contract management, and follow-up and claims management. WE SEE that good project management starts at the earliest stages of project planning and design decisions. The right or wrong contracting strategy will have a major influence on the outcome of any project. Factors such as how the project will be financed will also influence decisions and risks. Jigsaw puzzle WIND PROJECTS are often based on multi-vendor or EPC contracting where several construction and procurement contracts have to be managed and coordinated. Such a jigsaw puzzle of terms and conditions requires best in class management, monitoring, and control to help ensure successful implementation, and optimal return on investment. PROJECT DEVELOPMENT and purchase of wind turbines, service and balance of plant are complex processes requiring knowledge and experience in order to protect the business case. It is critical to be aware of the factors that affect the business case before initiating the project development and signing the contract. THE MAIN objective is always how to minimize costs through project development and purchase of wind turbines, service and balance of plant. To succeed multiple contracting strategies and the key points and pitfalls in turbine supply agreements ( TSA s), service (operations and maintenance) agreements and subcontracting must be investigated. Additionally other key factors affecting project costs should be taken into consideration. These include site selection, land lease, wind measurements, site evaluation, constructability, wind assessment, environmental impact assessment, permits, grid, turbine selection, feasibility study etc. YOU HAVE to ask yourself, how to divide and mitigate risks? What to do in cause of delays, takeover of project, tests on completion, force majeure, intellectual property rights, financial guarantees, direct agreements, escrow agreements, warranties, termination, governing law, and disputes. MOREOVER, WHAT about the types of service agreements, availability and yield warranties, liquidated damages, force majeure? HERE IT S key to have some insights and experience from previous wind projects, so you do not make the same mistakes or reinvent the wheel. Being on top MANY WIND projects today operate with a risk interface matrix to assess each contractor s deliverables and the risk associated with theirs specific scope of supply. The primary goal is to capture a clear overview of the scope responsibility and to verify that all areas have been reviewed and assessed, with a specific owner identified. The creation of such a thorough and complete project plan during the development phase ensures a higher success rate for a smooth implementation of the project. BEING ON top of a project requires experience and knowledge concerning the accurate durations of each major activity, based on actual historical data, which helps ensure schedule accuracy and optimization, and the associated cost reductions. This overall approach is today widely accepted by key players in the wind industry, including classification companies and authorities, as it helps to K2 MANAGEMENT K2 Management supports its clients in their efforts to develop, improve and optimize wind projects to achieve the best possible return on their investment. Our global advisory and service offerings within wind project management and planning, risk and opportunity management make K2 Management a unique wind project consultancy covering the entire value chain; from the earliest phases of planning and ensure swift, consistent, and high quality project plans are developed for any wind project. THE COST for a wind turbine is roughly EUR 1 million per MW, so it is worth spending some upfront resources and money securing a solid contract, service agreements and milestones for a wind project. Avain onnistuneeseen tuulivoimaprojektiin löytyy hyvin laadituista sopimuksista MENESTYKSEKÄS TUULIVOIMAPROJEKTIN hallinta vaatii tuekseen huolellisesti valmistellut sopimukset projektin eri vaiheiden toimittajien kanssa. Yli 20 vuoden investointeja ei voida enää turvata erilaisilla standardisopimuksilla. K2 Management näkee, että tuulivoimaprojektin hyvän hallinnan tulee alkaa heti suunnittelun alkuvaiheessa. Hyvä tai vaillinainen sopimussuunnittelu tässä vaiheessa voi vaikuttaa projektin sujuvuuteen ja lopputulokseen suurestikin. On esimerkiksi tärkeää huomioida hankkeen taloudelliset tavoitteet ja kunkin työvaiheen kesto projektin kaikissa vaiheissa. MONIEN ERI yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt sopimukset ovat kokonaisuus, jonka hallintaan tarvitaan kokemusta ja näkemystä. Aiempi kokemus tuulivoimaprojektien ja niihin liittyvien sopimusten hallinnasta onkin oleellinen tekijä, jotta vältytään sudenkuopilta eikä käytetä resursseja pyörän uudelleen keksimiseen. K2 Managementillä on useiden vuosien kokemus projektien kilpailuttamisesta, hallinnasta sekä laajat verkostot tuulivoima-alalla. development, to the actual construction and maintenance of wind projects. K2 Management is headquartered in Denmark with 9 global offices and accumulated our experienced team has been involved in more than 600 wind projects on and offshore in 32 countries. tuulivoima 36 tuulivoima 37

20 Reposaaren tuulivoimalaonnettomuus pääsiäisenä Teksti & kuvat: Suomen Hyötytuuli Oy TEEMA Suomen Hyötytuuli Oy:n Porissa sijaitseva tuulivoimala alkoi pyöriä liian nopeasti kiirastorstaina. Onnettomuuden jälkeen voimaloiden turvatoimia on parannettu ja toimintatapoja kehitetty. Kukaan ei pysty takaamaan, ettei rikkoutumisia satu, mutta tuulivoimayhtiöiden on tehtävä parhaansa turvallisuuden takaamiseksi, sanoo Suomen Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni Sulameri. Pitkäperjantain korjausurakka PITKÄPERJANTAINA TUULI oli laantunut niin, että Suomen Hyötytuulen projektipäällikkö Harri Suutari pääsi nosturin kyydissä varmistamaan tuulivoimalan turvallisuuden ja poistamaan rikkoutuneesta lavasta irtonaiset kappaleet. Korjaus kesti 4 5 tuntia, ja Reposaaren maantie avattiin perjantaiyönä liikenteelle. LAVAN SIIVOAMINEN oli hidasta työtä, sillä se täytyi ensin saada oikeaan asentoon. Kuljimme nostokorissa edestakaisin ja poistimme muutaman palan kerrallaan lavan molemmilta puolilta, Suutari sanoo. Hyvä ryhmätyö on onnettomuustilanteessa avainasemassa. Turvatoimia tiukennettiin VOIMALAN RIKKOUTUMINEN johtui useammasta syystä. Tuulivoimalan lapakulmansäätöön tuli tekninen häiriö, voimalan turvajärjestelmä ei reagoinut riittävän herkästi ja henkilöstöä oli ohjeistettu poistumaan vikatilanteessa voimalasta välittömästi, ilman että voimalan etäkäyttöä kytketään päälle. HYÖTYTUULI ON parantanut muiden voimaloiden tekniikan ja käytön turvallisuutta kaikin mahdollisin tavoin. Ennen muiden tienvarsivoimaloiden käynnistämistä testasimme kaikkien voimaloiden jarrujärjestelmät ja vaihdoimme jarrupalat. Jatkossa jarrujärjestelmät testataan puolivuosittain. Myös voimaloiden turvajärjestelmän reagointiherkkyyttä on parannettu, ja lapakulman hydraulinen ohjausjärjestelmä on tarkistettu, kertoo hankekehityspäällikkö Miia Wallén. LISÄKSI VOIMALOIDEN ohjeita on tarkennettu. Asentajien tulee kytkeä voimalan etäkäyttö päälle aina ennen voimalasta poistumista. Etäyhteyksien kautta toimivia päivystäjiä on ohjeistettu kääntämään voimala manuaalisesti pois tuulen suunnasta, mikäli voimalan pysäytys ei toimi. voimalat käynnistettiin turvatoimien jälkeen uudelleen kesäkuun lopussa. Jatkossa tuulivoimalat saatetaan sijoittaa kauemmas Reposaaren maantiestä. Selvitämme asiaa parhaillaan vakuutusyhtiön, tienpitäjän, ELY-keskuksen ja Porin kaupungin kanssa, sanoo Wallén. /////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////// Reposaaressa puhaltaa suotuisasti Reposaaren tuulipuiston rakentaminen aloitettiin vuonna Suomen Hyötytuuli Oy:n omistamassa puistossa on kahdeksan yhden megawatin ja yksi kahden megawatin voimala sekä Suomen ensimmäinen offshore-tuulivoimala, jonka teho on 2,3 megawattia. Porin voimalat olivat Suomen ensimmäiset megawattiluokan tuulivoimalat. Porissa on oivat tuuliolosuhteet: alueen tuulennopeus on keskimäärin 7,2 metriä sekunnissa. Reposaaren tuulipuisto tuottaa noin 35 gigawattituntia sähköä vuodessa, mikä vastaa noin kerrostalokaksion vuotuista sähkönkulutusta. Tuulipuiston opastuskeskus tarjoaa kävijöille tietoa tuulivoimasta sekä mahdollisuuden tarkkailla lintuja pihalla sijaitsevasta lintutornista. Tuulipuistossa järjestetään myös ryhmäopastuksia. SUOMEN HYÖTYTUULEN omistamaporin Reposaaren nelosvoimala pysähtyi kiirastorstaita edeltävänä yönä ja lähetti vikailmoituksen hydrauliikkaöljyyn liittyen. Huoltomiehet saapuivat paikalle aamulla ja kytkivät voimalan etäkäytön pois päältä huollon ajaksi. KUN HUOLTOMIEHET käynnistivät voimalan uudelleen puolen päivän jälkeen, lavat alkoivat pyöriä liian kovaa vauhtia. Huoltomiehet joutuivat poistumaan välittömästi, eikä voimalaa saatu yrityksistä huolimatta pysähtymään. Varotoimet heti käyntiin SUOMEN HYÖTYTUULEN huoltomiehet ilmoittivat onnettomuudesta heti poliisille ja pelastuslaitokselle sekä pysäyttivät liikenteen Reposaaren maantiellä. Myös muut Reposaaren tienvarsivoimalat pysäytettiin ja tien vierellä kulkeva sähkölinja suljettiin vaaratilanteiden välttämiseksi. TUULIVOIMALA EHTI pyöriä liian kovalla nopeudella noin kaksi tuntia. Kova vauhti vaurioitti voimalaa: sen lapa osui torniin ja rikkoutui. Silloin turvajärjestelmä pysäytti voimalan. Rikkoutuneesta lavasta putosi lasikuitupäällystettä Reposaaren maantielle, joka oli onneksi ollut sillä hetkellä jo parin tunnin ajan suljettuna. Turvatoimien ansiosta voimalan rikkoutuminen ei aiheuttanut henkilövahinkojen vaaraa. SUOMEN HYÖTYTUULI perusti korjausoperaation ajaksi alueella sijaitsevaan vierailukeskukseensa tilannekeskuksen ja sulki alueen turvallisuussyistä ulkopuolisilta, koska voimalaa ei oltu saatu varmistettua ja alue oli työmaata, asiaton oleskelu ilman turvavarusteita on kielletty. Hyötytuuli ryhtyi tekemään korjaussuunnitelmaa ja hoitamaan yleisötiedotusta. Kova tuuli esti korjaustöiden aloittamisen kiirastorstaina, ja töihin voimalan siipien korkeudelle päästiin vasta pitkänäperjantaina iltapäivällä. NELOSVOIMALA ON tarkoitus purkaa elokuun aikana. Muut Wind turbine accident in Reposaari led to tightened security» abstract ONE OF the four wind turbines located by Reposaari road in Pori broke on Easter Thursday. The turbines are owned by Suomen Hyötytuuli Oy. The turbine started to rotate too fast and could not be stopped despite attempts. AFTER TWO hours, the turbine suffered some damage due to excessive speed, one of its blades broke and its own security system stopped it. Pieces of glass fiber fell on the road, which had already been closed at that point. Thanks to prompt security measures, the accident caused no harm or danger to people. Due to exceptionally windy conditions, the broken blade was cleaned not immediately but on Easter Friday. THE ACCIDENT was caused by several reasons: technical malfunction, the security system not reacting fast enough and staff instructions to leave the turbine in case of an accident without switching on remote access. SINCE THE accident, Suomen Hyötytuuli has tested all of its wind turbines of this type and tightened their security. Instructions have also been revised: maintenance staff must always enable remote access before leaving a turbine. THE BROKEN turbine will be dismantled and the other three roadside turbines restarted on June tuulivoima 38 tuulivoima 39