2/2008 Oulun aktiiveilla monipuoliset verkostot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2008 Oulun aktiiveilla monipuoliset verkostot"

Transkriptio

1 2/2008 Oulun aktiiveilla monipuoliset verkostot UUSI

2 sisältö 12 Yhteistoiminta työnantajan ja henkilökunnan kesken toimii Porvoossa erinomaisesti. Oulu haluaa vähentää ruuhkia ja turhaa liikennettä keskustassa, Jaakko Ylinampa selvittää. Kannen kuva: Kirsti Laurinolli 26 Jäsenasiaa... Pääkirjoitus... 5 Mukaan kunnalliseen päätöksentekoon! Uutisia... 6 Kolumni... 8 Työpaikan yhteinen kehittäminen on arkipäivää Puheenjohtajan palsta... 9 Osaaminen ja pätevyys syntyvät kokemuksen tuloksena Yt-laki edellyttää koulutussuunnittelua Jatkuva koulutus pitää yllä ammattitaitoa Henkilöstö ja työnantaja keskustelevat Porvoossa Luottamusmiehillä hyvät perusvalmiudet hoitaa yt-neuvotteluja Tunnista omat vahvuudet Työstä kiitosta, palkasta moitteita Insinöörikoulutukseen esitetään muutoksia Totta ja tutkittua Mitkä tekijät selittävät palkkatasoa? Palkkanosturissa runsaasti kävijöitä Maailmalta Tuulesta temmattua? EY-tuomioistuin vahvisti työtaisteluoikeutta Osaaminen Hybridilinja-autot vähentävät päästöjä Uutta Oulun joukkoliikenteessä Biobutanolia auton tankkiin Edunvalvontaa Järjestöjohtajat neuvottelupäivillä Oulussa Ennakoivaa elinkeinopolitiikkaa YTN edellyttää Nokialta yhteiskuntavastuuta Villa Kaljaasi tarjoaa toiminnalle puitteet LOUSI on täynnä intoa Tekniikkaa Asuinalueelle lämpö merestä Oikeutta Yrityksen koulutustavoitteet ja yt-menettely Omaisuudelle turvaa avoliitossa Opiskelija-asiaa Kuntauutisia Mennen tullen Järjestöyhteydet

3 21.2. numero 2/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Päätoimittaja Suvi Veramo Toimitussihteeri Ilona Mäenpää Opiskelija-aktiivit olivat mukana hiomassa strategioita neuvottelupäivillä Oulussa. Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 24.4., 12.6., 21.8., 18.9., , ja Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 36 Villa Kaljaasi tarjoaa Oulun Insinöörien toiminnalle hulppeat puitteet. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa ISSN UUSI Insinööri 3

4 OKO on nyt Pohjola. Katso kanssamme maailmaa uusin silmin. OKO Pankki Oyj on 1.3. alkaen nimeltään Pohjola Pankki Oyj. Pohjola on markkinointinimi sekä Pohjola Pankki Oyj:lle että Pohjola Vakuutus Oy:lle. Suomen johtavana toimijana tarjoamme monipuolisia pankki-, sijoitus- ja vahinkovakuutusratkaisuja yritysten tarpeisiin. Yksityishenkilöille tarjoamme laadukasta vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelua. Kun haluat luoda turvalliset ja vakaat puitteet taloudelliselle kehitykselle, ota yhteyttä Pohjolaan. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, kun sitä katsoo uusin silmin. Pohjola Pankki Oyj on OP-Pohjola-ryhmään kuuluva pörssiyhtiö.

5 helmikuu 2008 pääkirjoitus Suvi Veramo Mukaan kunnalliseen päätöksentekoon! Kuluva vuosi on jälleen vaalivuosi. Kuntalaiset saavat äänestää 26. lokakuuta järjestettävissä kunnallisvaaleissa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton Uusi Insinööriliitto pitää tärkeänä, että sen jäsenkunta on mukana kaikilla tasoilla, kun tehdään päätöksiä tämän yhteiskunnan kehityksen suunnasta. Insinöörien ja muiden tekniikan taitajien osaamista tarvitaan ja sitä on oltava tarjolla myös kunnallisessa päätöksenteossa. Lokakuun kunnallisvaaleissa valitaan Suomen 399 kuntaan valtuustot. Vaalien jälkeen täytetään lukuisat lautakuntapaikat ja muut luottamustoimet kunta-, kuntayhtymä- ja maakuntatasolla. Ammattikunnan on huolehdittava mm. siitä, että ammattikorkeakoulujen hallituksissa ja neuvottelukunnissa on riittävästi asiantuntemusta. Noihin luottamustoimiin valitaan pääasiassa kunnallisvaaleissa ehdokkaina olleita. Jos kipinä syttyi ja haluat mukaan kunnalliseen päätöksentekoon, alkavat nyt olla käsillä viimeiset hetket ilmoittautua ehdokkaaksi. Sen tehtyäsi ota yhteys omaan jäsenjärjestöösi, kerro ehdokkuudestasi ja käynnistä yhteistyö. UIL:n jäsenjärjestöt tekevät kunnallisvaaliehdokkaina olevia jäseniään tunnetuksi kukin resurssiensa mukaan yhdistyksen nettisivuilla, lehdissä ja tiedotteissa sekä vaalipaneeleissa. Lähde rakentamaan helpompaa huomista! Insinööriopiskelijoille kesätöitä! Kesä lähestyy kovaa vauhtia ja insinööriopiskelijat etsivät itselleen kuumeisesti kesätyöpaikkoja. Insinöörin hommia ei opita pelkästään opinahjossa, vaan siihen tarvitaan myös työharjoittelua. Valmiiden insinöörien velvollisuus on pitää huolta siitä, että opiskelijat saavat osoittaa osaamisensa ja kartuttaa työkokemustaan. Osoitetaan opiskelijoille kesätöitä! UUSI Insinööri 5

6 uutisia Tarkista työeläkeotteesi! Eläke karttuu työstä n Työeläkejärjestelmämme läpinäkyvyys lisääntyy entisestään, kun huhti-marraskuun välisenä aikana postitetaan yli kolme miljoonaa työeläkeotetta jokaiselle yksityisen sektorin työntekijälle ja yrittäjälle. Otteen saavat tästä vuodesta lähtien kaikki, jotka ovat saaneet vähänkin yksityisen sektorin eläkkeeseen oikeuttavaa tuloa. Tavoitteena on, että vuonna 2011 päästäisiin otteeseen, joka kertoisi koko työeläketurvan, myös julkisen sektorin palvelussuhteista. Työntekijälle ja yrittäjälle vuosittain lähetettävässä työeläkeotteessa kerrotaan eläkkeeseen oikeuttavat ansiot ja etuuksien perusteena olevat tulot sekä karttuneen eläkkeen määrä. Eläkeotetta ei toimiteta ulkomailla asuville, jo eläkkeellä oleville eikä yksinomaan julkisilla aloilla työskennelleille. Työeläkeote ei ole kaikille lähetettävä eläkelaskelma eikä siitä ilmene kokonaiseläketurva, muun muassa kansaneläketiedot puuttuvat. Tiedot, jotka eivät näy otteella, voi tarkastaa seuraavista lähteistä: Kuntien työsuhteet, Valtion työsuhteet, Kirkon työsuhteet Kirkon keskusrahastosta Suomen pankin työsuhteet Suomen pankista Eläketurvakeskuksesta, Mahdollinen kansaneläke, Kansaneläkelaitoksesta, Lisätietoja: Työeläke.fi -palvelusta, Oman työeläkevakuuttajan internetsivuilta Työeläkevakuuttajat TELAn internetsivuilta, Kari Tirronen Palkkatilastot kolmella kielellä n Joulukuun Uusi Insinööri -lehden välissä julkaistu Palkkatilastot liitteen aineisto löytyy suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi liiton jäsensivuilta osoitteesta kohdasta Urahallinta -> Palkkataulukot. Kestävä yhdyskunta n Tekesin viime syksynä käynnistämä Kestävä yhdyskunta -teknologiaohjelma panostaa 100 miljoonaa euroa kestävien ja energiatehokkaiden alueiden ja rakennusten kehittämiseen. Teknologiapäällikkö Jarmo J Heinosen mukaan ohjelmalla on tarkoitus synnyttää energia- ja ympäristöratkaisuiltaan tehokkaita, toimivia ja viihtyisiä yhdyskuntia. Alueiden ohella rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja korjauksessa tarvitaan uutta ja uudistuvaa liiketoimintaa. Teknologiasta on saatava aikaan laajamittaista liiketoimintaa. Verkottamalla eri osa-alueiden toimijoita saadaan aikaan uusia liiketoimintamalleja, palvelukonsepteja, yhteistoimintamalleja, järjestelmäratkaisuja sekä innovaatioita. Heinosen mukaan yrityksiltä odotetaan uusia avauksia ja ideoita. Ne voivat hakea tutkimus- ja kehitysprojekteillaan ohjelmaan jatkuvasti Julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta on myös lisättävä. Rakennus- ja kiinteistöklusterilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden edistämisessä. Rakennusten osuus energiankäytöstä on Suomessa jopa 40 prosenttia. Akava: Yritysten kasvuhaluja ei saa tyrehdyttää n Akava kummeksuu Suomen Yrittäjien tapaa kannustaa jäseniään kiertämään yhteistoimintalakia. Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joiden palveluksessa on vähintään 20 työntekijää. Yhteistoiminnan taustalla on ajatus työnantajan ja työntekijöiden välisen vastakkainasettelun aikakauden päättymisestä. Päämäärä, jonka eteen yrityksissä ponnistellaan, on yhteinen. Suomen Yrittäjille henkilöstön ja työnantajan välisen aidon vuorovaikutuksen kehittäminen ei ole kelvannut. Järjestö on vastustanut yhteistoimintalain valmisteluvaiheista saakka sen ulot- tamista vähintään 20 työntekijää työllistäviin yrityksiin eli vain 3,3 prosenttiin järjestön jäsenyrityksistä. Suomen Yrittäjät on ohjeistanut, miten lakia voidaan kiertää pitämällä henkilöstö alle 20 työntekijässä, pilkkomalla yrityksiä ja siirtämällä yritystoimintaa alihankintaan. Akava pitää tällaista toimintaa erittäin paheksuttavana. Akavan mukaan pienyrittäjyyden on voitava jatkossakin pohjautua yritystoiminnan kehittämiseen, moraalisen vastuun tuntemiseen eikä yhteiskunnallisten velvoitteiden kiertämiseen tähtäävään kekseliäisyyteen. Kolme akavalaista liittoa neuvottelee yhdistymisestä n Agronomiliitto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto ja Metsänhoitajaliitto ovat aloittaneet neuvottelut yhdistymisestä. Tavoitteena on uusi liitto, joka tarjoaa kaikille jäsenilleen ammatillista yhteenkuuluvuutta vahvistavan yhteisön. Uuden liiton jäsenmäärä olisi noin , joista kaksi kolmannesta on palkansaajia. Heistä noin puolet työskentelee julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla. Noin kolmannes jäsenistä on yrittäjiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Liittojen johdot ovat viime vuoden kuluessa hahmotelleet vaihtoehtoisia malleja yhteistyön syventämiseksi ja niiden valtuustot tekivät viime syksynä päätökset ryhtyä neuvottelemaan yhdistymisestä. Kaikki liitot ovat keskusjärjestö Akavan jäseniä. Ne kuuluvat Akavan neuvottelujärjestöihin (JUKO ja YTN) Vakava ry:n kautta. Teittinen Hämeen ja Keski-Suomen piirin puheenjohtajaksi n Uuden Insinööriliiton Hämeen ja Keski-Suomen piiri valitsi kokouksessaan 16. tammikuuta Tampereella piirin puheenjohtajaksi Antero Teittisen. Teittinen toimii Lahden Seudun Insinöörien puheenjohtajana ja oli piirin puheenjohtajana myös vuoden

7 TeliaSonera vähentää henkilöstöä irtisanomisia ei vielä tiedossa n TeliaSoneran ilmoittamat säästötoimenpiteet olivat odotettavissa, sanoo TeliaSoneran Finlandin vasta valittu ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Pekka Riiali. TeliaSonera ilmoitti 8. helmikuuta vähentävänsä työpaikkaa, joista noin tuhat Suomesta. Riiali muistuttaa, että yhtiön säästöohjelma on kaksivuotinen, eikä siinä ole vielä määritelty konkreettisia toimenpiteitä. Riialin mukaan TeliaSonerassa ei ketään irtisanota, vaan osaamiskeskuksen kautta pyritään löytämään hakijoille töitä yhtiössä avoinna olevista tehtävistä. TeliaSonerassa tehtävät henkilöstövähennykset pyritään hoitamaan ns. luonnollisin poistumin, eli kun henkilöitä jää eläkkeelle tai määräaikaiset työsuhteet loppuvat, uusia ei palkata tilalle. Riiali arvioi, että monet nykyiset teliasoneralaiset hakeutuvat muualla töihin, koska epävarmuus ajaa ihmiset hakemaan uutta työpaikkaa. Riialin mukaan vielä on mahdotonta arvioida, missä laajuudessa vähennykset koskevat ylempiä toimihenkilöitä. Yhtiön organisaatiorakennetta kevennetään, mikä toki tarkoittaa sitä, että esimiesten määrä vähenee. Alemmissa esimiestehtävissä olevat voivat hakea yhtiössä avoinna olevia asiantuntijatehtäviä, Riiali toteaa. TeliaSonera Finlandiin ei ole vielä muodostettu ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmää, mutta Riiali edustaa TeliaSoneralla kaikkia Ylemmät Toimihenkilöt YTN-liittojen jäseniä, kunnes henkilöstöryhmäjako on suoritettu. mäisen numeron teema on Open Access ja työelämäläheinen kirjoittaminen. Osaaja.net -verkkojulkaisun tarkoitus on julkaista ammattikorkeakoulujen työelämäläheistä tutkimus- ja kehitystoimintaa Open Access -ajattelun hengessä; yhteisesti, monialaisesti ja valtakunnallisesti, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtaja Pentti Rauhala. Verkkojulkaisun toimitusneuvosto koostuu ammattikorkeakoulujen ja työelämän edustajista yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Väkivallan uhkaa selvitellään n Sosiaali- ja terveysministeriön alainen työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta on asettanut väkivallan uhkaa selvittävän jaoston. Akavaa siinä edustavat Akavan lakimies Paula Ilveskari ja UIL:n koulutus- ja teollisuuspoliittisen yksikön johtaja Hannu Saarikangas. Jaoston tehtävänä on määritellä ne toimialat tai työtehtävät, joilla väkivallan uhka on työturvallisuuslain tarkoittamalla tavalla ilmeinen. Lisäksi jaos arvioi voimassa olevien säädösten täytäntöönpanoa kyseisillä toimialoilla tai kyseisissä työtehtävissä sekä mahdollisuuksia vähentää väkivallan uhkaa säännösmuutoksilla. Jos jaos pitää säännösmuutoksia tarpeellisina, se laatii niistä arviointimuistion. Jaosto raportoi työstään huhtikuun loppuun mennessä neuvottelukunnalle. YTN kyseenalaistaa TietoEnatorin toimintatavat yt-neuvottelujen alkaessa n Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on syvästi huolestunut tietotekniikan palveluyritys TietoEnatorin ilmoituksesta irtisanoa Suomessa jopa 400 työntekijää. Nyt peräämme TietoEnatorilta ennen muuta sosiaalista vastuuta. Heidän on huolehdittava siitä, että mahdollinen irtisanottavien määrä jää minimiin. Niille joille töitä ei enää yrityksessä löydy, on taattava asiallinen tuki uuden työn löy- Ammattikorkeakouluille yhteinen verkkojulkaisu osaaja.net n Ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkojulkaisu osaaja.net on perustettu ja luettavissa osoitteessa Julkaisun tavoite on lisätä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja työelämän välillä. Osaaja.net julkistettiin ammattikorkeakoulujen tutkimuspäivillä Haaga- Helia -ammattikorkeakoulussa. Ensimtämiseksi tai ammattitaidon päivittämiseksi, toteaa YTN:n tietotekniikan palvelualan vastaava asiamies Matti Koskinen. Koskinen muistuttaa että Tieto- Enatorin vuoden 2007 viimeisessä osavuotiskatsauksessa liikevoittoprosentti Suomessa oli 12 ja Ruotsissa vain 1. Kuitenkin toimenpiteet kohdistuvat vahvasti kannattaviin toimintoihin Suomessa. Tämä ei ole meidän mielestä hyväksyttävää. TietoEnator on ilmoittanut siirtävänsä työtehtäviä kustannussyistä Itä- Eurooppaan ja Aasiaan. YTN kyseenalaistaa voimakkaasti ulkoistamistoimenpiteet ja pitää toimintaa hyvin lyhytnäköisenä. Kustannustaso on esim. Itä-Euroopassa nousemassa vauhdilla ja tuottavuus heikompaa kuin Suomessa eli todellisia säästöjä työn siirtämisestä ei saada, huomauttaa Koskinen. Yt-neuvottelut alkoivat 30. tammikuuta. Neuvottelujen piiriin kuuluu myös yhteensä noin YTN-liittoihin kuuluvaa työntekijää. YTN:n jäseniä edustaa yritystasolla YTN:n yritysyhdistys TietoEnatorin Asiantuntijat ry TAS. Valitettavaa on, ettei TAS ole saanut edustajaa itse yt-neuvotteluihin, mutta yhteistyötä muiden ammattijärjestöjen kanssa tehdään, Koskinen toteaa. Itä- ja Kaakkois-Suomen vaalipiirin valinnat n Itä- ja Kaakkois-Suomen vaalipiirin puheenjohtajaksi on valittu Reijo Mustonen Lappeenrannan Insinööreistä ja varapuheenjohtajaksi Timo Auvinen Kuopion Insinööreistä. Itä-Suomen toiminnallisen piirin puheenjohtajaksi on valittu Timo Auvinen ja varapuheenjohtajaksi Arto Puumalainen Mikkelin Insinööreistä. Kaakkois-Suomen toiminnallisen piirin puheenjohtajaksi on valittu Reijo Mustonen ja varapuheenjohtajaksi Mirja Virtanen Ala-Kymen Insinööreistä. Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien toimintarenkaiden puheenjohtajaksi on valittu Heini Löytty-Laahanen ja varapuheenjohtajaksi Matti Jaatinen. UUSI Insinööri 7

8 kolumni Nuppu Rouhiainen projektikoordinaattori Työpaikan yhteinen kehittäminen on arkipäivää Olen kahdentoista vuoden ajan voinut seurata suomalaisen työelämän kehityssuuntaa työssäni Työelämän kehittämisohjelmassa (Tyke , Tykes ). Olen saanut seurata tuloksia hyvin erilaisesta kehittämistyöstä monenkokoisissa ja -näköisissä yrityksissä sekä lisäksi myös julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioissa. Ohjelman perusresepti työpaikkojen kehittämistoiminnalle on luopua korkealentoisista, abstrakteista ja ympäripyöreistä tavoitteista ja pohtia työn tekemisen kysymyksiä arkipäivässä. Ongelmien ratkaisu ja kehittyminen edellyttävät pysähtymistä. On pohdittava, mikä saa aikaan sen, että tehdään ns. turhaa työtä, hommat eivät etene suunnitellulla tavalla, tulosta ei synny ja päälle päätteeksi työyhteisö vielä voi huonosti. Ensin on löydettävä toiminnan pullonkaulat, selkeytettävä työyhteisön roolijako ja vastuut sekä lähdettävä kokeilemaan uutta toimintamallia käytännössä. Sen jälkeen tulokset näkyvät toiminnan sujuvuutena ja tuottavuuden paranemisena. Samalla myös työmielekkyys lisääntyy. Kyse ei siis ole tempuista vaan mahdollisuudesta pysähtyä yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa miettimään, mikä työprosesseissa mättää. Työpaikkojen kehittämisessä on lähdettävä liikkeelle konkreettisista asioista lähellä työntekijöitä. Kehitys laukaistaan liikkeelle ulkopuolisella tuella ja sitä saatetaan jonkin matkaa, mutta vastuu muutoksen eteenpäinviemisestä on aina työpaikalla itsellään. Tykes-ohjelman kaltaisen julkisen rahoittajan tärkeimpänä tehtävänä on tukea kehittämishankkeita, saada erilaisia kehittämisprosesseja alkuun sekä saattaa eri organisaatioita keskenään vuorovaikutukseen ja levittää käytännöstä hankittua tietoa mahdollisimman laajalle. Tykes-ohjelman tavoitteena on tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen parantuminen johdon ja henkilöstön yhteistyöllä. Tuloksellisuuden edistämistä on työn tuottavuuden, tuotteiden ja palvelujen laadun, työprosessien laadun ja sujuvuuden sekä asiakaspalvelun parantaminen. Työelämän laadun edistäminen on työntekijöiden kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksien, työhyvinvoinnin, työyhteisöjen sisäisen yhteistoiminnan ja luottamuksen parantamista. Laadun paranemisella tuetaan myös työntekijöiden pysymistä työelämässä. Yhteistyön merkitys kehittämisprosessissa näkyy monella tavalla. Alusta pitäen tulee kuunnella myös työntekijöiden mielipiteitä, muuten ei synny tunnetta olemisesta samassa veneessä kehittämässä organisaation toimintaa. Jos tämä unohtuu niin kehittämistyö ei etene, Tykes-ohjelman tavoitteena on tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen parantuminen johdon ja henkilöstön yhteistyöllä. tai ainakin turhaan hidastuu. Usein johdon aloitteesta lähtevissä kehittämishankkeissa henkilöstön edustajat ovat parhaita avainhenkilöitä viemään hanketta eteenpäin, kun yhdessä löydetään sopiva malli kehittämiselle. Työelämässä tarvitaan tänä päivänä laaja-alaista innovaatiotoimintaa Ei riitä, että teknologia on kunnossa, lisäksi tarvitaan liiketoiminnan kehittymistä ja työtoimintojen uudelleen organisointia. Näin tuottavuuskasvu saadaan yhdistymään työntekijöiden kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä työhyvinvoinnin, työyhteisön sisäisen yhteistoiminnan ja luottamuksen paranemiseen. Tätä haastetta pääsemme tulevaisuudessa toteuttamaan vieläkin laajemmalla rintamalla, kun kevään 2008 aikana Tykes yhdistetään Tekesiin. Tällöin pääsemme käytännössä toteuttamaan laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, jossa yhdistyvät teknologian, liiketoiminnan ja työelämän kehittäminen. 8

9 helmikuu 2008 puheenjohtajan palsta Pertti Porokari Osaaminen ja pätevyys syntyvät kokemuksen tuloksena Rakennustekniikan insinöörien elinkeino- ja ammatinharjoittaminen on vaarassa Suomen Rakentamismääräyskokoelman A2-osan tulkintaepäselvyyksien takia. Rakentamismääräyskokoelmassa määritellään suunnittelijoiden kelpoisuuksia ja pätevyyksiä suhteessa suunnittelukohteiden vaativuusluokkiin. Nykyinen kokoelma kirjoitettiin vuonna 2002, jolloin rakennussuunnittelijoiden ohjeellisesta luokitustaulukosta jäi puuttumaan sana insinööri. Tämä puute on aiheuttanut joidenkin kuntien ja kaupunkien lupamenettelyissä eriarvoisuutta. Viranomaisten tulkinta on tiukentunut vuosien mittaan ja erityisesti viime aikoina on noussut esiin uusia tapauksia. Vuosikymmeniä rakennussuunnittelua harjoittaneet insinöörit ovat tyrmistyneenä törmänneet tilanteisiin, joissa oma pätevyys ei enää olekaan rakennus- ja pääsuunnittelun osalta riittävää. Maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttää suunnittelijalta suunnittelutehtävään soveltuvaa rakennusalan korkeakoulututkintoa taikka aikaisempaa rakennusalan ammatillisen korkea-asteen tai sitä vastaavaa tutkintoa sekä riittävää kokemusta kyseisen suunnittelualan tehtävistä. Laki ja asetus ovat itsessään yksiselitteisiä, eivätkä estä rakennusalan insinöörejä jatkamasta sitä monipuolista suunnittelua, johon heidät on koulutettu. Osaaminen ja ammattitaito eivät katoa yhdessä yössä. Säädöskokoelmasta vastaavalla ympäristöministeriöllä on mahdollisuus korjata tämä tulkintaepäkohta. Jos virhettä ei korjata pikaisesti, aiheutuu tästä suoranaista taloudellista haittaa niin rakennussuunnittelua harjoittaville insinööreille kuin töiden tilaajillekin. Säädöskokoelma on kokonaistarkastelussa ympäristöministeriön nimeämässä työryhmässä ja työ valmistuu vuoden loppuun mennessä. UIL on rakentamisen korkean laadun puolestapuhuja ja edellyttää työryhmältä merkittäviä parannuksia rakennusinsinöörin asemaan myös rakennussuunnittelutehtävien pätevyyksien osalta. Hyvää kevättalvea! Insinööri UUSI 9

10 Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Niina Kostiander, Outokumpu Koulutussuunnitelmilla ylläpidetään ja edistetään työntekijöiden ammatillista osaamista. Outokumpukonsernin Tornion tehtaalla ne tehdään säännöllisesti vuosittain, kertoo varaluottamusmies Hannele Aikio terästehtaalta. Jatkuva koulutus pitää yllä ammattitaitoa Kuumavalssaamon kehitysinsinööri Hannele Aikio on myös Outokumpu Stainless Steelin ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtaja ja YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän jäsen. Koulutussuunnitelma ja koulutusbudjetti tehdään meillä jokaiselle osastolle vuosittain. Työntekijät ja toimihenkilöt tekevät ensin ehdotukset omalta osaltaan, samoin tietysti esimies. Ne käydään sitten läpi jokaisen kohdalla erikseen osastokohtaisissa palavereissa, Aikio kertoo. Tarkoitus on, että jokainen osallistuu ainakin yhteen koulutukseen vuoden aikana, vaikkapa osaston omaan kehityspäivään. Suurelle osalle budjetoidaan myös talon ulkopuolista koulutusta. Hannele Aikion mielestä henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistyö on tässä suhteessa toteutunut hyvin ainakin hänen osastollaan. Koulutussuunnittelija Juhani Salmen mukaan jokaiselle yritykseen rekrytoitavalle laaditaan perehdyttämisohjelma eli UTKO (uusien toimihenkilöiden koulutusohjelma). Sen pääasialliset kouluttajat tulevat henkilöstön joukosta. Näin perehdytämme uuden henkilön yrityksemme turvallisuus-, terveys-, laatu- ja ympäristöasioihin. Ohjelma sisältää myös esimiestehtäviin valmentavaa koulutusta. Salmen mukaan kehityskeskustelut ovat tärkein foorumi määritellä yhdessä kunkin kehitysalueet. Koulutus tarkentuu kehityskeskusteluissa, jolloin todetaan jokaisen henkilökohtaiset kehitystarpeet työtehtävän vaatimusten suhteen. Kuluva vuosi on Outokumpu-konsernissa nimetty yritysvastuun teemavuodeksi. Työhyvinvointia parannetaan vähentämällä työn kuormittavuutta, stressiä, vastuualueiden epäselvyyttä sekä syrjintää. Ammattitaitoa pidettävä yllä Ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen on Aikion mielestä ehdottomasti kiinnitettävä riittävästi huomiota. Työtehtävien muuttuessa tai vaihtues sa henkilöitä koulutetaan ja kannustetaan meillä uuden oppimiseen uuden tehtävän vaatimusten mukaisesti. Kehityskeskusteluissa voi näitä asioita enemmänkin pohtia esimiehen kanssa ja toki muulloinkin. 10

11 Salmen mukaan yritys pyrkii motivoimaan henkilöstöä kehittämään itseään ja tukee näin myös omaehtoista koulutusta. Kannustamme henkilöstöä kehittämään itseään ja pitämään ammattitaitoaan yllä sekä lisäämään valmiuksia vaativimpiin tehtäviin, Salmi sanoo. Ehdotuksia luottamusmieheltä Mikä rooli luottamusmiehellä on koulutussuunnitelmien teossa? Voiko hän vaikuttaa niihin? Koulutussuunnitelmat ovat meillä niin joustavat, etten luottamusmiehenä ole nähnyt tarvetta puuttua niiden tekoon. Ja aika sutjakkaasti asiat Outokummussa hoituvatkin, Salmi toteaa. Esimies pyytää ehdotuksia siitä, mitä koulutusta kukin itse näkee tarvitsevansa. Tiettyyn päivämäärään mennessä ehdotukset sitten kiikutetaan esimiehelle. Niistä keskustellaan esimiehen kanssa ja perustellaan tarpeita. Jos vuoden mittaan esiin tulee uusia tarpeita tai löytyy uutta mieleistä ja soveltuvaa koulutusta, niin sitä voi myös myöhemmin ehdottaa. Jos budjetissa on varaa, voidaan tehdä lisäys suunnitelmaan. Salmen mukaan henkilöstö esittää koulutussuunnitelmaan tarpeensa kehityskeskustelujen pohjalta. Yhdessä työnantajan edustajan kanssa päätetään tarvittavat koulutukset. Luottamushenki- Varaluottamusmies Hannele Aikio on tyytyväinen yhteistyöhön työnantajan kanssa koulutussuunnittelussa. löillä on tietenkin samat mahdollisuudet vaikuttaa. Lopuksi koulutustarpeet esitetään hyväksyttäviksi yrityksen johtoryhmälle. Huomiota tuottavuuteen Aikion mukaan yrityksen tuottavuus ja tuotteiden laatu ovat tietysti tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat kursseja valittaes sa. Tietotekniikan kehityksen myötä tätä osa-aluetta pitää päivittää jatkuvasti. Moni käy myös liikkeenjohdollisia ja johtamiseen liittyviä koulutuksia. Joskus harvoin löytyy myös johonkin erikoisalaan liittyvää koulutusta, Aikio selventää. Juhani Salmen mukaan Outokummun Tornio Works n yksikössä koulutussuunnittelut tehdään joka vuosi. Suuret muutokset lisäävät Aikion mukaan koulutustarvetta. Kunnossapidon organisaatiomuutos ja uusi tuottavuusohjelma (OK1) lisäsivät koulutuspäivien määrää huomattavasti viime vuonna. Mikäli haluamme olla paras terästeollisuudessa, yksi tapa saavuttaa se, on pitää henkilöstömme kehityksessä mukana koulutusten avulla, Salmi toteaa. Suunnitelmia myös seurataan Kun koulutussuunnitelma on valmis, henkilö voi tarkastaa oman tilanteensa notes-ikonin kautta, Aikio selvittää. Näin koko osaston tilannetta voi seurata tarpeen mukaan. Kun koulutusosasto huolehtii ilmoittautumiset, asiat eivät jää laavin rakoon. Salmen mukaan koulutussuunnitelmat ovat tärkeimpiä henkilöstöön kohdistuvia kehityssuunnitelmia. Saamme palautteet kurssien jälkeen sekä osallistujilta että järjestäjiltä, minkä perusteella voimme seurata koulutuksen kohdentumista. Koulutuksista tehdään yhteenveto neljännesvuosittain. Näin toteutuneiden koulutusten jakaantumisesta saadaan selvitys, paljonko on johtamiskoulutusta, ammattialakoulutus, turvallisuuskoulutusta jne. Salmen mielestä myös yhteistyö eri osastojen välillä sujuu hyvin. Koulutussuunnitelmat tälle vuodelle on siis tehty jo hyvissä ajoin. n UUSI Insinööri 11

12 Teksti: Sinikka Aho-Salomaa n Kuvat: Harri Vaskimo Henkilöstön ja työnantajan yhteistoiminta toimii Porvoossa Keskinäinen luottamus on vahva pohja yhteistyölle Porvoolaista yhteistoimintaidylliä: KTN:n pääluottamusmies Liisa Laakso ja Porvoon henkilöstöjohtaja Tom Jokinen uskovat avoimuuteen ja luottamukseen työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa. Luottamus ja yhdessä tekeminen ohjaavat henkilöstön ja työnantajan yhteistoimintaa Porvoon kaupungissa. Avoin keskustelu luo vahvan pohjan henkilöstöä koskeville päätöksille. KTN:n pääluottamusmies Liisa Laakson mielestä yhteistoiminta työnantajan ja henkilökunnan kesken toimii Porvoossa erinomaisesti. Henkilöstöjohtaja ja pääluottamusmiehet tapaavat säännöllisesti ja keskustelevat ajankohtaisista asioista. Myös poliittisiin päättäjiin henkilöstöryhmien välit ovat kunnossa. Valtuuston puheenjohtaja ja valtuustoryhmien puheenjohtajat tapaavat kaksi kertaa vuodessa, samoin kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto tapaa pääluottamusmiehiä säännöllisesti. Päätoimiset pääluottamusmiehet ovat henkilöstön edustajina mukana toimialojen johtoryhmien työskentelyssä. Sekin lisää henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia, sanoo Liisa Laakso, joka itse on pääluottamusmiehistä ainoa sivutoiminen. Yhteistoiminnallisesti käsiteltävien asioiden lista on laaja ja monipuolinen. Kaikki koko kaupungin henkilöstön asemaan vaikuttavat päätökset ja hankkeet kaupunkistrategiasta aloitetoimintaan 12

13 käsitellään kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Yhteistyötoimikunnan vetovastuu on vuorovuosin työnantajalla ja henkilökunnalla. Kehittäjiä ja ongelmanratkaisijoita Työnantajan näkökulmasta yhteistoiminta takaa työrauhan, mutta Porvoossa yhteistoiminta nähdään myös voimavarana. Porvoon kaupungin henkilöstöjohtaja Tom Jokinen arvostaa kaupungin kokeneita, asiansa osaavia pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. He ratkaisevat ongelmia, mutta ovat myös työpaikan kehittäjiä ja innostajia. Henkilöstöstrategiatyön Tom Jokinen nostaa esiin konkreettisena esimerkkinä onnistuneesta yhteistoiminnasta. Henkilöstön edustajien työpanos strategian laadinnassa on ollut arvokas tuki henkilöstöjohtajalle. Jokinen ei löydä yhteistoiminnan toimivuudesta yhtään todellista kipupistettä. Ongelmia voisi kai periaatteellisella tasolla olla, mutta konfliktitilanteissakin työnantaja ja henkilöstön edustajat ovat useimmiten yhtä mieltä ratkaisumalleista. Toki Porvoon yhteistoiminnasta kehittämistä löytyy. Kaupungin eri toimialojen yhteistyöryhmien toiminnassa ja tehokkuudessa on vaihtelua, samoin työpaikkakokouksien ja kehityskeskustelujen sisällössä ja säännöllisyydessä. Porvoon yhteistoimintasopimuksessa on määritelty työpaikkakokousten vähimmäismääräksi neljä kertaa vuodessa, mutta se ei Tom Jokisen mielestä ole tarpeeksi. Henkilöstötoimisto näyttääkin mallia muille. Kerran viikossa pidetään työpaikkakokous, jossa henkilöstö suunnittelee yhdessä toimintaa ja vaihtaa tietoa keskenään. Ohjeet osaksi arkipäivää KTN:n pääluottamusmies Liisa Laakso edustaa suunnitteluavustajan työnsä ohella yli sadan jäsenen joukkoa. Hän vaikuttaa myös Porvoon kaupungin yhteistyötoimikunnassa kaupungin koko henkilöstöä koskeviin hankkeisiin ja päätöksiin. Porvoon kaupungilla ei ole pulaa henkilöstöhallinnon ohjeista, mitä tulee vaikkapa kehityskeskusteluja tai työpaikkakokouksia koskevien toimintatapojen yhtenäistämiseen. Suuri haaste Jokisen mukaan on saada ohjeet elämään työpaikkojen arjessa, sitouttaa esimiehet ja henkilöstö yhtenäiseen yhteistoimintakulttuuriin. Kehityskeskustelujen mallia aiotaan yhtenäistää ja varmistaa niin, että niitä käydään jokaisen työntekijän kanssa. Työ käynnistyy, kunhan parhaillaan tekeillä oleva palvelustrategia valmistuu kaupunkistrategian ja henkilöstö strategian rinnalle ohjaamaan henkilöstön toiminnan suuntaa, sanoo Tom Jokinen. Porvoo on inhimillinen työnantaja Inhimillinen henkilöstöpolitiikka on Tom Jokisen mukaan osa Porvoon kaupungin hyvää mainetta vakaana ja turvallisena työnantajana. Kunta ei voi olla palkkajohtaja, mutta kilpailuetuina voi mainita turvallisuuden, pysyvyyden ja hyvän henkilöstöpolitiikan. Hyvinvointipalveluja tarvitaan, tuottipa ne sitten kunta tai yksityinen. Porvoon työnantajaimagosta kertoo sekin, että työntekijöitten vaihtuvuus on varsin pientä. Kuntaliiton ansiomerkkejä 20, 30 tai 40 vuoden työstä kaupungin palveluksessa jaetaan Porvoossa vuosittain toistasataa, Jokinen kertoo. Porvoon kaupungin henkilöstöjohtaja Tom Jokisen mielestä toimiva yhteistoiminta on tärkeä osa vastuullista ja tuloksellista henkilöstöpolitiikkaa. Työhyvinvointia yhteistyössä Porvoossa tehdään jatkuvaa työtä kaupungin palveluksessa olevien työhyvinvoinnin eteen. Jokaiselle toimialalle on laadittu tai ollaan laatimassa kaupungin henkilöstöstrategiaan pohjautuva työhyvinvointiohjelma. Ohjelmilla edistetään oikeudenmukaista johtamista, tasa-arvoista ilmapiiriä sekä työntekijöitten ammatillista osaamista ja henkilökohtaista terveyttä. Ikääntyvien työntekijöitten työn hallintaa parannetaan ja heidän voimavarojaan käytetään monipuolisesti. Porvoon kaupungin työntekijöitä on paraikaa mukana Työterveyslaitoksen Menestyvä seniori -tutkimus- ja kehittämishankkeessa, johon osallistuu kaikkiaan työntekijää kunnista, valtiolta ja yrityksistä. Yhteistoiminnan ja henkilöstötyön onnistumista mitataan Porvoon kaupungissa säännöllisesti. Henkilöstötilinpäätös on vuotuinen työväline. Sen lisäksi kolmen vuoden välein tehdään työilmapiirikysely koko henkilöstölle. Seuraavan kerran ilmapiirin plussat ja miinukset selvitetään helmi-maaliskuussa. Edellisellä kyselykerralla Porvoon väki oli innolla mukana, sillä yli 70 prosenttia kaupungin yli työntekijästä vastasi kyselyyn. n UUSI Insinööri 13

14 Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä YTN kouluttaa ja tukee luottamusmiehiä Luottamusmiehillä on hyvät perus valmiu det hoitaa yrityksissä käytäviä yt-neuvotteluja. Aila Tähtitanner ja Matti Koskinen kannustavat luottamusmiehiä keskinäiseen tiedon ja kokemusten vaihtoon. Uuden Insinööriliiton asiamies Matti Koskinen muistuttaa, että jokaisella ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehellä on hyvät edellytykset hankkia perusvalmiudet ytneuvottelujen läpiviemiseen YTN:n koulutuksen avulla. Lisäksi yt-neuvottelujen aikana alojen vastuulliset asiamiehet ja lakimiehet neuvovat luottamusmiehiä. Luottamusmiesten keskinäinen verkosto toimii myös hyvänä tukena. YTN:n piirissä on 20 eri toimialaa, joiden taustaryhmissä luottamusmiehillä on mahdollisuus tutustua samalla alalla toimiviin luottamusmiehiin. Koska ongelmat ovat usein alalla yhteiset, luottamusmiesverkoston kautta on mahdollisuus kuulla hyvistä ja huonoista yt-neuvottelukokemuksista. Myös toimialan taloudellisen katsauksen läpikäyminen taustaryhmien kokouksessa antaa luottamusmiehille tietoa siitä, mitkä alan tulevaisuuden näkymät ovat. Koskinen muistuttaa, että yt-neuvotteluja käyvät karkeasti määritellen kolmenlaiset yritykset. Niitä ovat taloudellisissa vaikeuksissa olevat yritykset, rakenteellista uudistusta käyvät yritykset sekä yritykset, joita prepataan parempaan tuloskuntoon. Viimeksi mainittujen yritysten irtisanomisia on usein vaikea niellä, ja niihin YTN ottaa kantaa voimakkaasti julkisuudessa. Näin saadaan usein aikaan yhteiskunnallista keskustelua. Kokemusten vaihtaminen tärkeää Kokemusten vaihtaminen on tärkeä osa luottamusmiestoimintaa. Ei ole helppoa toimia neuvotteluissa, joiden jälkeen työnantaja useimmiten jakaa potkuja kollegoille sanoo Uuden Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner. Varsinkin uusien luottamusmiesten on hyvä kuulla useiden yt-neuvottelujen läpikäyneiltä luottamusmiehiltä, miten neuvottelut on käyty eri yrityksissä. Koskinen muistuttaa, että luottamusmies tarvitsee tukea myös henkilöstöltä. Yritysyhdistyksen voivat toimia tärkeänä tukena ytneuvottelujen aikana avustamalla mm. henkilöstötilaisuuksien järjestämisessä ja yleisen mielipiteen keräämisessä. Tähtitanner toteaa, että liitot voivat tukea luottamusmiestä hänen tehtävässään, mutta liitot eivät voi tehdä työtä hänen puolestaan. Luottamusmiehen on myös hyvä miettiä, millaista tukea hän tarvitsee liitosta. Koskinen lisää, että osa luottamusmiehistä hoitaa itsenäisesti ytneuvottelut, kun taas toiset ovat usein yhteydessä liitoon. Riippuu kokemuksesta ja yt-neuvottelujen sujumisesta, kuinka paljon tukea tarvitaan. Jos luottamusmies haluaa, liiton asiamies tai lakimies tulee yrityksen henkilöstölle järjestettyyn tilaisuuteen kertomaan yt-neuvotteluista ja tukitoimista, Koskinen sanoo. Yt-neuvottelujen aikana liiton jäsenten on hyvä hoitaa yt-neuvotteluihin liittyvät asiat luottamusmiehen kautta, jolla on paras tietoa yrityksen tilanteesta. Tämä myös vähentää liiton työsuhdeneuvonnan työkuormaa. Koskisen mukaan yt-neuvottelujen alkaessa yksi luottamusmiehen tärkeimpiä tehtäviä on osata kysyä oikeat kysymykset yrityksen johdolta. Luottamusmiehen on saatava tietoa, onko kyseessä ainutkertainen tilanne vai tuleeko jatkossakin irtisanomisia. Luottamusmiehen on puolestaan kerrottava johdon terveiset edustamalleen henkilöstölle ja muodostettava henkilöstön mielipiteistä yhteinen näkemys, jonka hän puolestaan välittää johdolle. Yt-neuvottelujen päättymisen jälkeen luottamusmiehellä on vielä urakkaa jäljellä. Irtisanottavien ohjaamisen lisäksi myös taloon jäävät tarvitset ns. jälkihoitoa, sillä yt-neuvottelut ovat raskas prosessi koko henkilöstölle. n 14

15 Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä Tunnista omat vahvuudet Työnhaussa ikä ei ole este, vaan henkilön osaaminen, kokemus ja persoona ratkaisevat, saako hän työpaikan. Omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää, jotta omasta osaamisesta pystyy kertomaan työhaastattelussa, sanoo Kluuvin työvoimatoimiston työvoimasuunnittelija Kaisa Välivehmas. Viimeaikaisista irtisanomisuutisista huolimatta Suomeen syntyy päivittäin uusia työpaikkoja ja joillakin aloilla kärsitään jopa työvoimapulasta. Työvoimasuunnittelija Kaisa Välivehmaksen mukaan palvelusektorin lisäksi vakituista työvoimaa tarvitaan myös rakennusalalla ja teollisuudessa. Työnantajia ei niinkään kiinnosta hakijan ikä, vaan osaaminen, kokemus ja persoona. Nuorella on usein paremmat tietotekniset valmiudet kuin vanhemmalla hakijalla, joka puolestaan hallitsee pitkän työkokemuksen kautta laajoja kokonaisuuksia. Välivehmas muistuttaa, että työpaikan menetys ei ole katastrofi, vaikka se saattaa aluksi tuntua siltä. Kun pahin olo on voitettu, on hyvä istua alas ja miettiä omia vahvuuksia. Missä olen hyvä, mitkä asiat minua kiinnostavat ja mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Kun asiat ovat itselle selvät, on helpompi alkaa hakea uutta työpaikkaa. Kun ihminen tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa, hän voi löytää sellaisen työpaikka, jossa hänen osaamiselleen on todellista tarvetta. Omien vahvuuksien jäsentäminen on tärkeää, jotta työnhakutilanteessa hakija pystyy kertomaan osaamisestaan ja vakuuttamaan valitsijat. Haastattelija ei voi pelkkien työ- ja opiskelutodistusten perusteella tietää, mitä kaikkea hakija todella osaa, Välivehmas toteaa. Kaisa Välivehmas kannustaa työnhakijoita hakemaan työpaikkaa eri sektoreilta. Avointen työpaikkojen lisäksi on hyvä muistaa myös piilotyöpaikat. Välivehmas suosittelee, että työnhakijan kannattaa rohkeasti soitella yrityksiin ja kysellä, millaista osaamista yrityksissä tarvitaan ja vastaako oma osaaminen yritysten tarpeita. Vaikka työnhakija olisi koko ikänsä ollut yhdellä toimialalla töissä, kannattaa rohkeasti tutustua myös muihin toimialoihin. Jokaisesta työpaikasta syntyy uutta kokemusta, jota voi hyödyntää toisessa paikassa. Esimerkiksi kunnan rakennusvirastossa työskennellyt tuntee hyvin lupakäytännöt ja tästä osaamisesta on varmasti hyötyä rakennusalan yrityksissä. Monet työnantajat arvostavat muilta sektoreilta hankittua kokemusta, sillä yksityinen sektori tarvitsee julkista sektoria ja päinvastoin. Kehitä itseäsi myös hyvinä aikoina Välivehmas muistuttaa, että silloinkin kun yrityksellä menee hyvin, työntekijän on tärkeä huolehtia oman osaamisen kehittämisestä. Jos nykyinen työ ei ole tarpeeksi haastava, on hyvä ottaa vastaan uusia tehtäviä ja laajentaa näin osaamispohjaa. Vaikka uudenlaisen kokemuksen hankkiminen kehittää ammattitaitoa, on samalla osattava luopua ainakin joistain vanhoista työtehtävistä. Työntekijän on myös hyvä muistaa, että globaalissa maailmassa yritysten on mukauduttava muutokseen ja tämä edellyttää sopeutumista on myös työntekijöiltä. Siksi työntekijän kannattaa hyödyntää työnantajan tarjoamia koulutuksia ja pitää huolta siitä, että oma osaaminen on sellaista, että sitä tarvitaan muuallakin. Vaikka työntekijä olisi tyytyväinen omaan tehtäväänsä, on aika-ajoin hyvä miettiä, mitkä muut tahot voisivat olla potentiaalisia työnantajia. Välivehmas korostaa, että työurasuunnitelmia ei kannata yksin hautoa, vaan esimiehen kanssa on hyvä käydä kehityskeskusteluissa läpi omat kehittämistarpeet, tavoitteet ja pohtia, miten tavoitteisiin päästään. Jos nykyinen työtehtävä ei ole enää tarpeeksi haastava, monissa yrityksissä henkilöstöhallinnon kanssa voi myös keskustella mahdollisuuksista siirtyä yrityksen sisällä muihin tehtäviin. n UUSI Insinööri 15

16 Teksti: Jukka Väyrynen n Kuvat: Timo Syrjänen Työstä kiitosta, palkasta moitteita Työ tekijäänsä kiittää, mutta kunnollinen rahakorvauskin olisi tervetullut. Kartanpiirtäjinä, kartoittajina, piirtäjinä, suunnitteluavustajina ja palveluasiantuntijoina kunnissa työskentelevät Kartta- ja suunnittelu tekniset KST:n jäsenet ylistävät kilvan työtään, mutta moittivat alan palkkatasoa. Jan Kaski. KST:n hallituksen jäsenet Arja Streng ja Jan Kaski ovat tämän päivän kartta- ja suunnitteluteknisten tyyppiesimerkkejä. Suunnitteluavustajana Espoon kaupunkisuunnitteluyksikön yleiskaavaosastolla työskentelevä Streng ja Porin kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa palveluasiantuntijana toimiva Kaski kehuvat kumpikin työtään mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi. Kun puhe kääntyy palkkaukseen, ylistävät arviot loppuvat kuin seinään. Kouluttautumista kaiken aikaa Vielä jokin aika sitten teknisinä piirtäjinä tunnetut kartta- ja suunnittelutekniset ovat saaneet omakohtaisesti kokea työelämän nopean muutoksen. Niin työmenetelmät kuin työn sisältö ovat muuttuneet lyhyessä ajassa oleellisesti. Ja muutos jatkuu. Tässä saa varmasti kouluttautua siihen asti, kun pääsee eläkkeelle, Arja Streng luonnehtii työn muutosta. Maanmittausalan peruskoulutuksen aikoinaan hankkineena hänen päivänsä täyttyvät nykyisin tietokoneavusteisesta raporttien, julkaisujen ja tutkimusten kuvituksen teosta aina julkaisujen taittoon ja painokuntoon saattamiseen asti. Vuosi sitten perustettuun Porin tekniseen palvelukeskukseen palveluasiantuntijaksi kartanpiirtäjän tehtävistä siirtynyt Jan Kaski kuvaa Strengin tavoin työtään monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi. 16 vuotta Porin kaupunkia palvellut Kaski ehätti 1990-luvulla kouluttautumaan rakennusalan artesaaniksi, mutta palasi kuitenkin vanhan leipäpuunsa ääreen. Työt lisääntyvät, palkka ei kasva Työpaikan vaihtuminen palvelukeskuksen palveluasiantuntijaksi kuvaa Jan Kasken mukaan kuitenkin myös yhtä Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry, perustettu vuonna Noin 900 jäsentä työskentelevät kunnissa, kuntayhtymissä, maakuntaliitoissa ja energiayhtiöissä mm. piirtäjinä, kartoittajina, kiinteistörekisterinhoitajina, paikkatietokäsittelijöinä, kartastosihteereinä ja suunnitteluavustajina. Uusi Insinööriliitto UIL ry:n ja Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n jäsen. Puheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi. 16

17 Arja Streng, 55 vuotta, ylioppilas, maanmittausalan peruskoulutus. Suunnitteluavustaja Espoon Kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaavayksikössä vuodesta Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry:n hallituksen jäsen, KTN:n Espoon paikallisyhdistyksen hallituksen varajäsen. Jan Kaski, 38 vuotta, kartanpiirtäjä, rakennusalan artesaani. Palveluasiantuntija Porin teknisessä palvelukeskuksessa, aiemmin kartanpiirtäjänä, yhteensä 16 vuotta. Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry:n hallituksen jäsen, KTN:n Porin paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen, KST:n rekisteröimättömän paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Arja Streng. kunta-alan ongelmaa: Työt lisääntyvät, mutta palkka ei välttämättä seuraa mukana. Hän kuvaakin siirtymistä uusiin tehtäviin hieman sarkastisesti: Sain pitää myös vanhat tehtäväni. Töiden lisääntymiseen vaikuttaa lisäksi se, että pois lähtevien tilalle ei välttämättä enää palkatakaan uutta työvoimaa. Työt vain siirtyvät jäljelle jääneiden tehtäväksi. Hän toivoisikin, että palkkauksessa otettaisiin entistä paremmin huomioon niin työntekijän taitotaso kuin työmäärä. Monesti sellaiselle, joka on näppärä käsistään, työnnetään helposti paljon töitä, mutta palkka ei vastaa sitä työmäärää, hän sanoo. Myös Arja Streng nimeää matalan palkkatason, kun tulee puheeksi työn miinuspuolet. Hän pitää sitä työnsä ainoana huonona puolena. Vaikka työn sisältö on muuttunut, palkkaus ei ole muuttunut sen mukaan. Kiitosta täällä kyllä saa, mutta sillä ei saa leipää. Sopimuskierros loi odotuksia Syksyn neuvottelukierroksen tuloksena syntynyttä Teknisten sopimusta kumpikin arvioi varovaisen myönteiseen sävyyn. Odotuksia loi ennen muuta sopimukseen maaliskuun alussa laukeavaksi leivottu, matalapalkka-aloille suunnattava järjestelyerä. Toivottavasti sieltä sitten tulee jotakin. Pienistä puroistahan tämä kakku kasvaa, Arja Streng pohtii haastetteluhetkellä, jolloin paikallisia neuvotteluja ei ollut vielä aloitettu. Olin kyllä tyytyväinen, kun näin sopimusratkaisun. Jan Kaski pitää hyvänä periaatteena, että naisvaltaiset matalapalkka-alat huomioitiin ratkaisussa. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että kuntapuolen palkat peesaavat edelleen yksityisen sektorin perässä. Nuoret mukaan töihin ja toimintaan Kaski ottaa puheeksi asian, jonka hän pelkää synnyttävän lähiaikoina ongelmia kunnissa: suurten ikäluokkien poistumisen työelämästä. Entä sitten, kun tuo kaarti rysäyksenomaisesti lähtee eläkkeelle? Ammattitaitoinen ja reipas henkilökunta vähenee. Samaan tahtiin pitäisi saada uutta väkeä oppimaan tehtäviä ja talon tapoja. Hän edustaa itse 38-vuotiaana Porin teknisen palvelukeskuksen henkilökun- nan nuorisoa. Kehitys heijastuu myös ammattiyhdistystoimintaan. Kaski huomauttaa, että nuoria pitäisi ensin saada töihin alalle ennen kuin heitä voi edes odottaa mukaan järjestötoimintaan. Toista kauttaan KST:n hallituksessa istuva Streng jakaa Kasken huolen. Toivoisi, että saataisiin nuorempia mukaan. Rivijäseniä pitäisi saada aktivoitua, hän sanoo, mutta ei hänkään osaa tarjota mitään patenttiratkaisua lähes kaikkia järjestöjä vaivaavaan pulmaan. Huuli pyöreänä insinöörijoukkoihin Runsas vuosi sitten KST:n hallituksen jäsenet seisoivat eturintamassa ottamassa vastaan jäsenkentän kipakoimpia kommentteja, kun valmisteltiin Kuntien Teknisten ja Insinööriliiton yhdentymistä. Arja Streng ja Jan Kaski kertovat hämmennyksestä jäsenkunnan keskuudessa. Syykin oli ymmärrettävä: KST:n jäsenkunnasta vain pieni murto-osa saattoi tuntea insinööri-nimikkeen omakseen. Valtaosa jäsenistöstä on ammattioppilaitostasoisen koulutuksen saaneita kartanpiirtäjiä, kartoittajia, suunnitteluavustajia ja muita teknisiä. Lopulta KST:n hallitus pääätti kuitenkin yksimielisesti liittyä mukaan uuteen järjestöön. Nyt, kun ratkaisut on tehty, kentältä ei ole yhdentymisen jälkeen kuulunut minkäänlaista mutinaa. Katsoimme, että emme me voi jäädä yksin. Mitä me tekisimme ja minne menisimme. Toisaalta on KTK:n toisissakin jäsenjärjestössä myös muita kuin insinöörejä, Arja Streng nyt summaa. n UUSI Insinööri 17

18 Teksti: Hannu Saarikangas, koulutus- ja teollisuuspoliittisen yksikön johtaja Työryhmä esittää muutoksia insinöörikoulutukseen Teknillisen korkeakoulutuksen yhteistyöryhmä on tehnyt kuutisenkymmentä ehdotusta insinöörikoulutuksen kehittämiseen. Erityisesti olisi saatava aikaan kriteerit, joiden avulla koulutuksen laatua voidaan arvioida. Opetusministeriön asettama laajapohjainen teknillisen korkeakoulutuksen strategiaa ja sen vaatimia toimenpiteitä pohtinut työryhmä esittää opetusministerille jättämässään väliraportissa merkittäviä muutoksia nykyiseen toimintaan. Ministerin mukaan väliraportin toimenpide-ehdotukset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmassa. Teknillisen korkeakoulutuksen kansallisella strategialla on tarkoitus turvata alan korkeakoulutuksen tarvitsemat resurssit ja suunnata ne insinöörikoulutuksen laadun ja tason nostoon. Väliraporttiin on kirjattu kuutisenkymmentä erilaista toimenpide-ehdotusta, joilla työryhmä katsoo olevan merkitystä tavoitteiden saavuttamiseen. Yhtenä työryhmän keskeisenä aikomuksena on saada aikaan kriteerit, joiden avulla koulutuksen laatua voidaan arvioida ja joita voidaan käyttää rahoituksen ohjauksen mittarina. Laadun merkitys kasvaa Työryhmän mukaan Suomeen on luotava sellainen koulutuksen laadulliset tekijät huomioon ottava mittaristo, jonka avulla Taas PISAiltiin Suomen 15-vuotiaat ovat maailman parhaita luonnontieteiden taitajia, kakkosia matematiikan osaamisessa ja lukutaidossa. Näin kertoo OECD:n kolmen vuoden välein tekemä PISA-selvitys. Peruskoulumme pystyy siis tuottamaan parhaita oppimistuloksia kisassa mukana olleiden 57 maan keskuudessa. Tulevaisuuden eväät ovat siten olemassa. Mutta mitä tapahtuu nuorisolle seuraavien vuosien aikana? Suomen kannattaa olla ylpeä tuloksista. Jokaisella kolmesta tutkimuskierroksesta, joita tähän mennessä on tehty, Suomi on ollut kärkipäässä. Olemme jopa parantaneet sijoitustamme ja tuloksia. Perusopetuksen osalta asiat ovat siis hyvällä tasolla. Jossain kuitenkin mättää, sillä keskusteluissa usein kyseenalaistetaan työelämään tulevien nuorten työelämäkelpoisuus ja osaaminen. Olkoonkin, ettei jokaiseen valitukseen kannata suhtautua kuoleman vakavasti, viesti on kuitenkin otettava huomioon. Mitä tapahtuu maailman parhaille 15-vuotiaille seuraavien 5 10 vuoden aikana, kun he kouluttautuvat työelämän eri tehtäviin? Vastaavatko lukiot ja toisen asteen ammatilliset oppilaitokset tai korkeakoulut aidosti nykypäivän tarpeisiin? Nyt olisi sopiva aika paneutua pohtimaan edellä esitettyjä kysymyksiä. Korkeakouluverkostoa odottaa ennennäkemätön rakenteellinen remontti. Sama jatkuu edelleen myös muussa oppilaitosverkostossa. Yhä useamman hajaasutusalueen lukion tai ammatillisen oppilaitoksen olemassaoloa joudutaan pohtimaan sekä koulutuksen että aluevaikutuksen näkökulmasta. Ensi arvoista olisi se, että jäljelle jäävissä oppilaitoksissa koulutuksen taso ja laatu saadaan samalle tasolle, jolla nyt perusopetuksen osalta ollaan. PISA-tutkimuksen tuloksiin suhtaudutaan osin ristiriitaisesti. Silti sen tuloksia kannattaa tarkastella huolella. Erityisen myönteistä Suomen kannalta on, että tulokset eri puolilta Suomea ovat varsin samanlaiset. Osaamisemme perustaso on myös hyvin laaja, sillä yli 95 prosenttia suomalaisista oppilaista saavutti jokaisessa aihepiirissä OECD:n määrittelemät perustasot. Prosenttiosuus on suurempi kuin missään muussa maassa. Nyt erityispainotuksen kohteena olleista luonnontieteistä suomalaisnuoret selviytyivät siis parhaiten. Se, mikä särähtää, on suomalaisten 15-vuotiaiden 18

19 voidaan kohdentaa noin 40 prosenttia alan julkisesta rahoituksesta. Oppilasta kohden laskettavaa rahoitusta esitetään kaksinkertaistettavaksi. Näihin kuuluu budjettirahoituksen lisäksi opiskelijamäärän karsiminen, resurssien tehokkaampi käyttö, yhteistyön tiivistäminen sekä rahoituspohjan laajentaminen. Rahoituspohjan laajentamisen yhtenä osana työryhmä esittää maksullisen tutkintoon johtavan koulutuksen mahdollistamista. Keskeisinä toimenpiteinä työryhmä piti myös koulutusohjelmakohtaisen aloittajamäärän minimikoon nostoa 40 opiskelijaan, opettaja/opiskelijasuhteen korjaamista suhteeseen 1:10, insinöörikoulutuksen nuorisoasteen aloituspaikkojen määrän alentamista 7 000:een ja koulutusyksiköiden kansallisen ja alueellisen merkityksen arviointia. Työryhmän arvion mukaan kriteerien perusteella maassamme olisi tulevaisuudessa noin 15 tekniikan alan koulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua sekä näillä nykyistä vähemmän toimipisteitä. Duaalimallilla jatketaan Työryhmä piti duaalimallista teknillistä korkeakoulutusta yhtenä kulmakivenä varmistettaessa suomalaisen innovaatiojärjestelmän toimivuus. Duaalimallinen koulutus pitää työryhmän mukaan määritellä koulutussisältöjen kautta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työelämään johtavina tutkintoina pidetään ammattikorkeakouluissa nelivuotista insinööritutkintoa ja yliopistoväylällä diplomi-insinööritutkintoa. Tohtoriopinnot pitää kanavoida yliopistoihin siten, että myös ammattikorkeakouluväylää pitkin tulevilla on mahdollisuus niihin hakeutua. Työryhmän työ jatkuu tästä eteenpäin siten, että se keskittyy mm. koulutuksen laatua mittaavien kriteerien kehittelyyn. Yksi keskeinen vuoden 2008 aikana toteutettava toimenpide on teknillistä korkeakoulutusta antavien oppilaitosten profiilikartan tekeminen. Se on tarpeen hahmoteltaessa tulevaisuuden oppilaitosverkostoa. n kiinnostus luonnontieteisiin, joka oli toiseksi huonointa 57 maan joukossa. Olisikohan tässä miettimisen paikka? Aiemmilla PISA-tutkimuskierroksilla hyvän sijoituksemme on sanottu johtuneen siitä, että olemme keskimäärin hyviä, mutta huiput puuttuvat. Nyt tehdyssä selvityksessä luonnontieteiden osalta myös selvää huippuosaamista näytti löytyvän. Kahdelle ylimmälle osaamistasolle ylsi yli 20 prosenttia kaikista mittaukseen osallistuneista suomalaisista nuorista. Luku on suurin mukana olleista maista ja sillä hakkaamme esimerkiksi muut pohjoismaat selvästi. Mistä sitten syntyy mielikuva siitä, ettei suomalainen nuori olisi työelämään siirtyessään maailman huippuluokkaa. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on varmasti yksi avainasia, jonka eteen ei kaikkea mahdollista ole tehty. Opintojen osana ja ohessa tapahtuva harjoittelu ei kaikilta osiltaan ole sitä, mitä sen pitäisi olla. Teorian ja käytännön nivominen toisiinsa ontuu, samoin opetuksen toteutus ei aina ole paras mahdollinen, opettajia syyllistämättä. Opetusresurssien jatkuva pieneneminen johtaa vääjäämättä tilanteisiin, joissa opetuksen laatu ja taso ovat kyseenalaisia. Toinen syy on varmasti suomalaisten itsetunnossa, jolle ei mikään riitä. Monessa muussa kulttuurissa juhlitaan villisti tilanteessa, jossa suomalainen on suorituksensa jälkeen valmis pukeutumaan säkkiin ja ripottelemaan tuhkaa ylleen mietiskellen samalla niitä kaikkia pikku asioita, jotka olisi voinut tehdä paremmin. Hannu Saarikangas, yksikön johtaja YTN tavoittelee ratkaisuja metsäteollisuuden ylemmille sopimusteitse Y lemmät Toimihenkilöt YTN:n tavoitteena on kehittää paikallista sopimista metsäteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehdoista. Viime syksyn sopimuskierroksella solmittiin palkkapöytäkirja, jonka sopimuskausi on voimassa saakka. Ainoastaan palkoista sopiminen ei riitä, vaan ylempien toimihenkilöiden työsuhteessa esiintyviä ongelmia on ratkottava sopimusteitse tämän kevään neuvotteluissa, toteaa YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder. Metsäteollisuudessa on käyty viimeisten vuosien aikana jatkuvasti ytneuvotteluja. Henkilövähennykset ovat valitettavasti osuneet myös ylempien toimihenkilöiden työsuhteisiin. YTN on menestyksekkäästi puolustanut ylempien etuja metsäteollisuuden vaikeissa vähennystilanteissa ja yritykset ovat tehneet huomattavia vapaaehtoisia panostuksia. Kuitenkin jatkuva saneeraus on rapauttanut alan houkuttelevuutta hyvin koulutettujen osaajien työnantajana. Metsäteollisuuden työnantajat voivat vaikuttaa toimialan kiinnostavuuteen kehittämällä ylempien toimihenkiöiden työsuhteiden ehdoista sopimista monien muiden Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vientiteollisuuden jäsenliittojen tapaan. Se on viisasta ja nykyaikaista henkilöstöpolitiikkaa, Fjäder sanoo. Käytännössä YTN on saanut kaikki sopimusneuvottelut päätökseen metsäteollisuutta ja elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta. Molemmilla aloilla olemme päättäneet panostaa kevään aikana aikaa ja rahaa laajaan kenttäkierrokseen. Valjastamme YTN:n asiamiesresurssit tähän työhön, Fjäder kertoo. n UUSI Insinööri 19

20 totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies ja Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö Mitkä tekijät selittävät palkkatasoa? Miten ikä, sukupuoli, valmistumisvuosi, työsuhteen kesto, asemataso ym. tekijät selittävät palkkatasoa? Regressioanalyysi on kätevä tapa työmarkkinatutkimuksen palkkaaineiston tarkempaan analysoimiseen, koska sen avulla voidaan tarkastella yksittäisten muuttujien itsenäisiä, mallin muista muuttujista riippumattomia vaikutuksia. Usein puhutaankin ns. ominaisvakioiduista eroista. Mitkä tekijät sitten selittävät palkkatasoa ja millä voimalla? Ensimmäinen analysoitava muuttuja on sukupuoli. Regressioanalyysi paljastaa, että naiset ansaitsevat keskimäärin noin seitsemän prosenttia vähemmän kuin miehet. Puhtaasti keskiarvopalkoista laskettuna ero on huomattavasti suurempi, mutta kun otetaan huomioon miesten ja naisten väliset eroavuudet eri taustatekijöissä (esim. ikä-, asemataso- ja toimialaerot), päädytään edellä mainittuun palkkaeroon. Henkilön ikä on heikohkossa positiivisessa yhteydessä palkkatasoon; uran alkuvaiheessa voimakkaammin kuin myöhemmin. Tutkinnon iän eli käytännössä ammattivuosien määrän selitysvoima on ikää suurempi: kun tutkinto loitontuu nykyhetkestä yhden vuoden, parantuu palkka keskimäärin aina kaksi ja puoli prosenttia näin työuran ensimmäisten 10 vuoden aikana. Kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut yli 10 vuotta, tutkinnon iän lisääntyminen vuodella nostaa palkkaa keskimäärin enää alle puoli prosenttia. Työsuhteen kesto heijastuu palkkatasoon. Vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat keskimäärin yhdeksän prosenttia enemmän kuin pätkätyöläiset. Työnantajan koko vaikuttaa myös palkkaan: isot työnantajat ovat parempia palkanmaksajia. Esimerkiksi ero alle 10 hengen työpaikkojen ja yli 500 hengen työpaikkojen välillä on seitsemän prosentin luokkaa. Ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä työskentelevät taas ansaitsevat keskimäärin viisi prosenttia enemmän kuin ei-ulkomaalaisomisteisissa organisaatioissa työskentelevät. Työnantajasektorin vaikutusta tarkasteltiin siten, että verrattiin yksityisellä ja julkisella sektorilla työskenteleviä. Julkisen sektorin ominaisvakioidut palkat ovat noin seitsemän prosenttia huonommat kuin yksityisellä sektorilla. Työnantajan toimialan yhteys palkkatasoon on heikohko. Tietojenkäsittelypalveluissa näytettäisiin maksettavan kaikista toimialoista parhaiten. Teollisuuden sisällä puolestaan metsä- ja kemianteollisuus ovat palkkajohtajia. Asemataso on voimakkain yksittäinen palkkatason määrittäjä. Analyysissä vertailuryhmäksi asetettiin asiantuntijat. Regressioanalyysin mukaan ylimpään johtoon kuuluvat ansaitsevat keskimäärin 40 prosenttia, johtoryhmätasolla toimivat lähes 30 prosenttia ja ylempi keskijohto reilut 15 prosenttia enemmän kuin asiantuntijat ja alempi keskijohto noin 7 prosenttia. Toimihenkilöasemassa olevat saavat noin kymmenen prosenttia pienempää kuukausipalkkaa asiantuntijoihin nähden. Myös työtehtävien sisältö vaikuttaa selvästi siihen, kuinka paljon palkkaa maksetaan. Nyt vertailuryhmänä ovat suunnittelutehtävät. Strategisen suunnittelun tai hallinnon tehtävissä toimivilla palkkataso on keskimäärin noin prosenttia korkeampi kuin suunnittelutehtäviä tekevillä. Kaupallisissa tehtävissä työskentelevien insinöörien palkkataso on niin ikään vertailuryhmää korkeampi: kansainvälisissä kaupallisissa tehtävissä palkkataso on 15 prosenttia ja kotimaisissa myynti-, markkinointitai ostotehtävissä noin kahdeksan prosenttia korkeampi. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävät taas tuovat yhdeksän prosenttia lisää palkkapussiin ja it-alan tehtävät kuusi prosenttia lisää suunnittelutehtäviä tekeviin verrattuna. Myös perinteiset insinööritehtävät eli käyttöja ylläpitotehtävät tuottavat kolme prosenttia enemmän palkkaa kuin suunnittelutehtävät. Koulutusta vastaamattomissa tehtävissä toimivat insinöörit puolestaan jäävät reilusti alle suunnittelutehtävien palkkatason. Mielenkiintoista on, että tulospalkkauk sen piirissä työskentelevien tulospalkkioista riisuttu kuukausipalkka on lähes kuusi prosenttia suurempi kuin niillä, jotka eivät ole tällaisen palkkausjärjestelmän piirissä. Tulospalkkausta palkitsemismuotona käyttävät yritykset maksavat siis parempia peruspalkkojakin. Entä miten työpaikan maantieteellinen sijainti selittää palkkaeroja? Vertailuryhmänä on selkeä palkkajohtaja-alue, pääkaupunkiseutu. Muulla Uudellamaalla palkkataso on hyvin lähellä pääkaupunkiseutua, eroa on vain prosentin verran. Oulun seudun ominaisvakioitu palkkaero pääkaupunkiseutuun on noin 6 prosenttia. Useimmilla muilla maantieteellisillä alueilla palkkaero on hieman tätä suurempi (n. 7 9 %). Vaasan seutu jää palkkatasossa peränpitäjäksi, ero pääkaupunkiseutuun on hieman yli 10 prosenttia. Ylipäätään voidaan todeta, että Uuttamaata lukuun ottamatta insinöörien alueelliset palkkaerot ovat melko pienet. Lopuksi haluamme muistuttaa, ettei kuvattu regressiomalli ole lopullinen totuus. On hyvin mahdollista, että muuttujilla, joita ei ole pystytty kyselyssä huomioimaan, selittyisi ainakin osa palkkaeroista. Lisäksi osa havaituista eroista saattaa johtua otantatutkimuksiin aina liittyvästä satunnaisvirheestä. n 20

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013 KH:n henkilöstöjaosto 56 17.10.2013 Yhteistyötoimikunta 32 12.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 65 28.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 74 18.12.2013 KH:n henkilöstöjaosto 8 13.03.2014 Yhteistyötoimikunta 14 25.03.2014

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot