toy taloustutkimus oy ULKOMAISTEN LUMILOMAILIJOIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS Matkailun edistämiskeskus Henkilökohtaiset haastattelut

Transkriptio

1 toy taloustutkimus oy ULKOMAISTEN LUMILOMAILIJOIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS Matkailun edistämiskeskus Henkilökohtaiset haastattelut

2 Christel Nummela, Jari Pajunen Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

3 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusmenetelmä Kohderyhmä Kenttätyö ja sen ajankohta Tietojen käsittely ja T-testi Esitetyt kysymykset YHTEENVETO TULOSTIIVISTELMÄ Tietolähteiden käyttö Matkan varaamis- ja suunnitteluajankohta Muita harkinnan alla olleita kohteita Lomamatkat kuluneen kolmen talven aikana Ominaisuudet, jotka kuvaavat lumilomamatkaa Aktiviteetit matkan aikana Mitä aktiviteetteja on harrastanut matkan aikana Mikä näistä aktiviteeteista on mieleenpainuvin Aktiviteetit suhteessa omiin taitoihin Aktiviteetit, joita on harrastanut aiemmin Aktiviteetit, joita aikoo vielä harrastaa, mutta joita ei vielä maininnut Aktiviteettitarjonnan riittävyys Aktiviteettien laadukkuus Tutustuminen Suomen luontoon kävellen aurattuja polkuja pitkin Matkakohteen laskettelurinteet Mieleenpainuvinta Suomen luonnossa Talviloma Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa Onko ollut talvilomalla Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa Ero Suomessa vietetyn ja Etelä/Keski-Euroopassa vietetyn talviloman välillä Talviloma Ruotsin ja Norjan hiihtokeskuksissa Tyytyväisyys matkaan Kuinka tyytyväinen on eri seikkoihin matkalla Puuttuuko talvilomakohteesta jokin palvelu Kulttuurin harrastaminen lomamatkalla Hankaluus tai kielteinen seikka nyt matkalla Kuinka hyvin matka vastasi odotuksia Suositteleminen Uusi matka Suomeen Matkan varaaminen ja saapuminen Suomeen Matkavaraus Tulo Suomeen Matkaseura Aiemmat matkat Suomeen Televisiokanavien, sanomalehtien, aikakauslehtien ja radiokanavien seuraaminen aineiston rakenne, kuviot, poiminnat, atk-taulukot, englanninkielinen kysymyslomake Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

4 2 1 JOHDANTO Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena on antaa perustietoa ulkomailta Suomeen suuntautuvan lumilomamatkailun rakenteesta ja matkailijoista. 1.2 Tutkimusmenetelmä Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina lumilomakeskuksissa. 1.3 Kohderyhmä Kohderyhmänä olivat eri talvilomakohteiden lumilomailijat, jotka olivat olleet Suomessa vähintään kaksi päivää. Kohderyhmänä olivat isobritannialaiset, saksalaiset ja venäläiset (MEK:in talvimatkailustrategian A-maat) ja alankomaalaiset, italialaiset, japanilaiset ja ranskalaiset (MEK:in talvimatkailustrategian B-maat). A-maita oli tarkoitus haastatella 150 per maa ja B-maita 100 per maa. Otos kiintiöitiin väljästi sukupuolen ja iän mukaan rajahaastattelututkimusta noudattaen. Haastattelut tehtiin englannin, saksan ja ranskan kielellä. Lomakkeet oli käännetty asianomaisen maan kielelle ja jos haastattelua ei tehty tämän maan kielellä, haastateltavalle näytettiin lomake, josta hän saattoi lukea kysymykset omalla kielellään. 1.4 Kenttätyö ja sen ajankohta Haastattelut tehtiin välisenä aikana ja haastatteluihin osallistui 24 Taloustutkimuksen koulutettua tutkimushaastattelijaa. Haastatteluja tehtiin kaiken kaikkiaan 858 kappaletta seuraavilla paikkakunnilla: Tahko (108), Levi (100), Saariselkä (277), Luosto ( (36), Salla (66), Riihivuori (9), Himos (40), Ounasvaara (86), Puijo (12), Koli (34), Mustavuori (25), Ellivuori (2), Isosyöte (8), Serena (1), Laajavuori (1), Ruka (16), Sappee (3), Häkärinteet (3), Harriniva (23), Suomu (2), Ylläs (5) ja ei paikkaa (1). 1.5 Tietojen käsittely ja T-testi Atk-tulostus on tehty Taloustutkimuksen laitteistolla ja ohjelmistolla. Tulostuksessa on käytetty T-testiä, joka testaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla, poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että luku on merkittävä. 1.6 Raportti ja esitetyt kysymykset Raportissa käsitellään sekä kaikkien vastaajien mielipiteitä että eri maiden matkailijoiden mielipiteitä. Aineiston rakenne, poiminnat, atk-taulukot ja esitetyt kysymykset ovat raportin liitteenä. Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

5 3 2 YHTEENVETO Matkatoimisto, Internet, aikaisemmat matkat Suomeen ja ystävien ja tuttavien suositukset olivat eniten käytettyjä tietolähteitä, kun suunniteltiin lumilomaa Suomeen. Matkan varaus- ja suunnitteluajankohta vaihteli: yleisimmät ajat olivat 1-2, 2-3 ja 3-6 kuukautta ennen matkaa. Neljännes vastaajista oli harkinnut muitakin hiihtokeskuksia/talvilomakeskuksia Suomessa, kun suunnitteli matkaansa. Useimmin mainittiin Ylläs, Levi, Ruka ja Himos. Viidennes oli harkinnut hiihtokeskuksia/talvilomakeskuksia muualla. Suomen kanssa kilpailivat lähinnä Ruotsi, Norja, Itävalta ja Ranska. Vajaa puolet vastaajista ei ollut harkinnut muita lomanviettokohteita vaihtoehdoksi lumilomalle Suomeen. Vajaa puolet oli ollut lumilomalla kuluneen kolmen talven aikana. Viidennes oli ollut rantalomalla ja viidennes kaupunkilomalla. Joka kuudes ei ollut ollut lomamatkalla lainkaan kuluneen kolmen talven aikana. Vastaajat kuvasivat edellistä lumilomaansa sanoilla menevä ja rauhallinen, mutta myös sanat tuttu, perinteinen, turvallinen, puhdas, ainutlaatuinen ja uusi saivat kannatusta. Trendikäs ja eksoottinen olivat sanoja, joita vastaajat eivät juuri käyttäneet kuvaamaan edellistä lumilomamatkaansa. Tämän hetkistä lumilomaa Suomessa kuvattiin samoilla sanoilla, joskin sellaiset ominaisuudet kuten rauhallinen, turvallinen, puhdas, ainutlaatuinen ja uusi mainittiin Suomen kohdalla useammin. Yli puolet vastaajista oli tällä matkallaan käynyt saunassa, puolet oli ollut kävelyllä luonnossa, kolmannes oli lasketellut, hiihtänyt maastossa, ollut moottorikelkkasafarilla ja koiravaljakkoajelulla. Neljännes oli ollut poroajelulla ja viidennes nuotiolla luonnossa. Joka kymmenes oli lumilautaillut ja/tai ollut kylpylässä. Muita vastaajien mainitsevia aktiviteetteja olivat lumikenkäkävely ja pilkkiminen/onkiminen. Moottorikelkkasafari, koiravaljakkoajelu, laskettelu ja maastohiihto olivat mieleenpainuvimmat aktiviteetit. Selvä enemmistö oli sitä mieltä, että ne aktiviteetit, joita harrasti, olivat sopivassa suhteessa taitoihin. Yli puolet oli aiemmin lasketellut ja saunonut, puolet oli hiihtänyt maastossa, kolmannes oli aiemmin ollut nuotiolla luonnossa ja kylpenyt kylpylässä ja viidennes oli aiemmin lumilautaillut ja hiihtänyt maastossa. Joka kymmenes ilmoitti, että oli aiemmin ollut poroajelulla tai koiravaljakkoajelulla. Lähes kaikkien vastaajien mielestä aktiviteettitarjontaa oli riittävästi ja aktiviteetit olivat erittäin tai melko hyviä. Matkallaan laskettelua harrastaneilta kysyttiin mielipiteitä laskettelurinteistä odotuksiin nähden. Tyytyväisimpiä oltiin hissihenkilöstön asiantuntemukseen ja ystävällisyyteen ja sen jälkeen hissiin pääsyn nopeuteen, rinteiden kuntoon ja hissityypin miellyttävyyteen. Jonkin verran tyytymättömyyttä herätti rinteiden monipuolisuus, pituus ja korkeusero. Hiljaisuus ja lumi olivat mieleenpainuvimmat seikat Suomen talvisessa luonnossa. Kolmannes mainitsi erämaat ja revontulet ja joka kymmenes porot ja kylmyyden. Vain muutama prosentti vastaajista mainitsi pimeyden. Puolet vastaajista oli ollut Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa talvilomalla viimeisen viiden vuoden aikana. Selvä enemmistö näistä ilmoitti, että Suomessa vietetty talviloma eroaa Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa vietetystä talvilomasta. Eroavuuksina Suomen kannalta mainittiin hiljai- Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

6 4 suus/rauhallisuus, maasto erilaista/ei vuoria, luontoa enemmän ja enemmän aktiviteettejä/voi tehdä muutakin kuin lasketella. Ruotsin tai Norjan hiihtokeskuksissa ei juuri oltu käyty viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaajat olivat tyytyväisiä matkaansa. Kaikkein tyytyväisimpiä oltiin matkustamiseen Suomeen ja liikuntamahdollisuuksiin ja sen jälkeen majoitukseen ja huvitteluun ja hauskanpitoon. Ravintoloihin ja ohjelmapalveluihin oli seitsemän vastaajaa kymmenestä joko erittäin tai melko tyytyväinen. Vähiten tyytyväisiä oltiin tapahtumiin. Selvä enemmistö ilmoitti, että talvilomakohteesta ei puuttunut mikään palvelu, jonka he olisivat toivoneet siellä olevan. Neljä vastaajaa kymmenestä ei löytänyt matkastaan mitään mainitsemisen arvoista hankaluutta tai muuta kielteistä seikkaa. Eniten moitteita, noin joka kymmenes vastaaja, tuli kalliista ravintolapalveluista, kalliista muusta palvelusta ja etäisyydestä eli on hankalan matkan päässä. Käytännöllisesti katsoen kaikkien vastaajat mielestä matka vastasi hyvin heidän odotuksiaan; kuusi kymmenestä oli sitä mieltä, että se vastasi erittäin hyvin heidän odotuksiaan. Lähes kaikki vastaajat olivat myös valmiit suosittelemaan Suomea matkakohteena ystäville ja tuttaville. Vajaa puolet vastaajista tulee varmasti uudestaan Suomeen lomalle seuraavan viiden vuoden aikana, vajaa puolet tulee todennäköisesti. Puolet vastaajista oli kokonaan niin sanotulla pakettimatkalla, joka oli ostettu kokonaan matkatoimistosta tai matkanjärjestäjältä. Viidennes oli ostanut matkansa osittain matkatoimistosta tai matkanjärjestäjältä. Yleisin kulkuväline Suomeen oli lentokone, mutta myös autoa oli käytetty, etenkin venäläiset. Yli puolet Suomessa konetta vaihtaneista oli sitä mieltä, että odotusajat lentojen välillä Suomessa olivat sopivat, viidennes piti odotusaikoja jonkin verran liian pitkinä ja joka kymmenes piti niitä liian lyhyinä. Matkaseurana olivat joko perhe/sukulaiset tai ystävät, mutta jotkut olivat myös tulleet työkavereiden kanssa tai yksin. Puolet vastaajista oli ollut Suomessa aiemmin. Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

7 5 3 TULOSTIIVISTELMÄ 3.1 Tietolähteiden käyttö (kuvio 1) Mitä tietolähteitä käytitte, kun suunnittelitte tämänhetkistä matkaanne? Matkatoimisto, Internet, aikaisemmat matkat Suomeen ja ystävien ja tuttavien suositukset olivat eniten käytettyjä tietolähteitä lumilomamatkan suunnittelussa. Myös mainoksia ja esitteitä Suomesta ja artikkeleita, kirjoja, radio- tai TVohjelmia Suomesta oli käytetty tietolähteinä. Nuorimmat vastaajat olivat muita useammin käyttäneet Internetiä hakeakseen tietoa Suomesta, vuotiaat mainitsivat muita useammin aikaisemmat matkat Suomeen ja yli 54 vuotiaat matkatoimiston. Miehet mainitsivat naisia useammin tietolähteeksi aikaisemmat matkat Suomeen. Eri kohdemaiden edustajien kohdalla painottuvat eri tietolähteet. Alankomaalaiset olivat muita useammin käyttäneet tietolähteenään Internetiä, Suomesta olevia mainoksia ja esitteitä, lukeneet artikkeleita tai kirjoja Suomesta tai seuranneet radio- tai TV-ohjelmaa Suomesta. Saksalaisten tietolähteinä olivat muita useammin aikaisemman matkat Suomeen, isobritannialaisilla Internet, japanilaisten ja ranskalaisten tietolähteinä matkatoimisto ja venäläisten tietolähteinä muita useammin aikaisemmat matkat Suomeen ja ystävien ja tuttavien suositukset. Yksinäistalouksien edustajat luottivat muita useammin ystävien ja tuttavien suosituksiin ja artikkeleihin, kirjoihin ja TV- ja radio-ohjelmiin Suomesta. Paritalouksien edustajien tietolähteinä olivat muita useammin matkatoimisto ja Internet ja lapsiperheillä aikaisemmat matkat Suomeen. 3.2 Matkan varaamis- ja suunnitteluajankohta (kuviot 2 ja 3) Milloin varasitte tämän matkan? Milloin aloitte suunnitella tätä matkaa? Matka varattiin yleensä 1 6 kuukautta ennen matkaa: viidennes varasi matkan 1 2 kuukautta ennen matkaa, viidennes 2 3 kuukautta ennen matkaa ja viidennes 3 6 kuukautta ennen matkaa. Alankomaalaiset varastivat muita useammin matkansa 3 6 kuukautta ennen matkaa, japanilaiset 1 2 kuukautta ennen matkaa, mutta venäläiset eivät varanneet matkaa lainkaan vaan tulivat autolla. Matkan suunnittelu- ja varausaika eivät poikkea kovin paljon toisistaan. 3.3 Muita harkinnan alla olleita kohteita (kuviot 4, 5 ja 6) Kun suunnittelitte matkaanne, harkitsitteko myös muita hiihtokeskuksia? Mitä muita hiihtokeskuksia/talvilomakeskuksia Suomessa harkitsitte? Missä maassa olevia muita hiihtokeskuksia/talvilomakeskuksia harkitsitte? Miksi harkitsitte näitä kohteita? (muita hiihtokeskuksia/talvilomakeskuksia Suomessa ja hiihtokeskuksia/talvilomakeskuksia muualla) Runsas puolet vastaajista oli harkinnut muita hiihtokeskuksia/talvilomakeskuksia, kun tuli Suomeen, vajaa puolet ilmoitti, että nykyisen lomakohteen lisäksi ei Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

8 6 muita kohteita harkittu. Etenkin alankomaalaiset ja hollantilaiset eivät olleet harkinneet muita kohteita. Neljännes vastaajista oli harkinnut muita hiihtokeskuksia/talvilomakeskuksia Suomessa, kun tuli lumilomalle Suomeen. Eniten mainintoja keräsivät Ylläs, Levi, Ruka ja Himos. Etenkin venäläisillä oli muita varteenotettavia vaihtoehtoja Suomessa. Viidennes oli harkinnut hiihtokeskuksia/talvilomakeskuksia muualla kuin Suomessa, etenkin isobritannialaiset. Suomen kanssa kilpailivat Ruotsi, Norja, Itävalta ja Ranska. Muutama prosentti oli harkinnut talvilomakeskuksia kotimaassaan ja/tai kaupunkilomaa. Kaupunkilomaa olivat harkinneet muita useammin japanilaiset, vuotiaat ja yksinäistaloudessa asuvat. Talvilomakeskuksia kotimaassaan olivat muita useammin harkinneet italialaiset ja ranskalaiset ja lapsiperheiden edustajat. Poiminnat osassa raportin lopussa ennen atk-taulukoita (Kys. 15, sivut 1 8) vastaajat kertovat, miksi harkitsivat muita hiihtokeskuksia/talvilomakeskuksia Suomessa tai hiihtokeskuksia/talvilomakeskuksia muualla. 3.4 Lomamatkat kuluneen kolmen talven aikana? (Kuvio 7) Minkälaisia lomamatkoja olette tehnyt kolmen viimeisimmän talven aikana? Vajaa puolet vastaajista oli ollut lumilomalla kuluneen kolmen vuoden aikana. Viidennes oli ollut rantalomalla ja viidennes talvilomalla vuotiaat olivat muita useammin olleet kaupunkilomalla, vuotiaat rantalomalla ja vuotiaat talvilomalla. Saksalaiset olivat muita useammin olleet rantalomalla, talvilomalla ja kylpylälomalla. Italialaiset olivat olleet muita useammin rantalomalla, japanilaiset joko kylpylälomalla tai ei lomalla ollenkaan, ranskalaiset lumilomalla ja venäläiset lumilomalla ja talvilomalla. 3.5 Ominaisuudet, jotka kuvaavat lumilomamatkaa (Kuviot 8 ja 9) Jos ajattelette edellistä lumilomamatkaanne, niin mitkä seuraavista ominaisuuksista sopivat kuvaamaan syytä matkakohteen valintaan? Entä mitkä seuraavista ominaisuuksista sopivat mielestänne kuvaamaan tätä lumilomaanne Suomessa? Vastaajat kuvasivat edellistä lumilomamatkaansa sanoilla menevä ja rauhallinen, mutta myös tuttu, perinteinen, turvallinen, puhdas, ainutlaatuinen ja uusi saivat kannatusta. Trendikäs ja eksoottinen olivat sanoja, joita vastaajat eivät juuri käyttäneet kuvaamaan edellistä lumilomamatkaansa. Saksalaiset käyttivät muita useammin sanoja rauhallinen ja ainutlaatuinen kuvaamaan edellistä lumilomaansa, isobritannialaiset sanoja menevä, puhdas ja ainutlaatuinen, italialaiset sanaa perinteinen, ranskalaiset sanaa perinteinen ja eksoottinen ja venäläiset sanoja tuttu, menevä ja puhdas. Kun kaikkia vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista ominaisuuksista ne, jotka heidän mielestään sopivat kuvaamaan tämän hetkistä lumilomaa Suomessa, sai Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

9 7 rauhallinen eniten mainintoja ja seuraavaksi eniten menevä, mutta myös vaihtoehdot puhdas, turvallinen, ainutlaatuinen ja uusi sekä perinteinen ja tuttu saivat kannatusta. Suomi on siis monipuolinen kohde. Alankomaalaiset kuvasivat Suomea muita useammin sanoilla menevä, ainutlaatuinen ja uusi, isobritannialaiset sanoilla rauhallinen, puhdas, menevä ja ainutlaatuinen, italialaiset sanalla uusi, japanilaiset sanoilla tuttu, turvallinen ja puhdas, ranskalaiset sanoilla uusi, ainutlaatuinen ja eksoottinen ja venäläiset sanoilla menevä ja tuttu. Ikäryhmistä vuotiaat kuvasivat tämän hetkistä lumilomaa muita useammin sanalla menevä ja vuotiaat muita useammin sanalla perinteinen. Naiset kuvasivat matkaa miehiä useammin sanoilla ainutlaatuinen ja uusi. Jos verrataan tämän hetkistä lumilomaa kuvaavia ominaisuuksia edellisen lumiloman saamiin ominaisuuksiin, mainittiin Suomen kohdalla useammin sellaiset ominaisuudet kuten rauhallinen, turvallinen, puhdas, ainutlaatuinen ja uusi. Tosin Suomea kuvaavat ominaisuudet kysyttiin kaikilta vastaajilta ja edellistä lomamatkaa kuvaavia ominaisuuksia luonnollisesti vain niiltä, jotka olivat olleet lumitai talvilomalla viimeisimmän kolmen talven aikana. 3.6 Aktiviteetit matkan aikana Mitä aktiviteetteja on harrastanut matkan aikana (Kuvio 10) Mitä seuraavista asioista olette tehnyt tämän matkanne aikana? Haluatteko mainita vielä jonkin muun aktiviteetin äsken mainitsemienne lisäksi, jota olette harrastanut nyt matkallanne? Yli puolet vastaajista oli nyt lumilomallaan käynyt saunassa, puolet oli ollut kävelyllä luonnossa, kolmannes oli lasketellut, hiihtänyt maastossa, ollut moottorikelkkasafarilla ja koiravaljakkoajelulla. Neljännes oli ollut poroajelulla ja viidennes nuotiolla luonnossa. Joka kymmenes oli lumilautaillut ja/tai ollut kylpylässä. Muita vastaajien mainitsemia aktiviteetteja olivat lumikenkäkävely, pilkkiminen/onkiminen, kelkkailu, luistelu ja porosafari. Poiminnat osassa raportin lopussa ennen atk-taulukoita (Kys. 21, sivu 9) on luettelo vastaajien mainitsemista yksittäisistä harrastamistaan aktiviteeteistä. Alankomaalaiset olivat muita useammin olleet moottorikelkkasafarilla, poroajelulla, koiravaljakkoajelulla, kävelleet luonnossa, olleet nuotiolla luonnossa ja pilkkineet. Saksalaiset olivat muita useammin hiihtäneet maastossa ja olleet nuotiolla luonnossa. Isobritannialaiset olivat lasketelleet ja olleet kylpylässä. Japanilaiset olivat muita useammin olleet poroajelulla ja harrastaneet lumikenkäkävelyä. Ranskalaiset olivat muita useammin olleet moottorikelkkasafarilla, poroajelulla, koiravaljakkoajelulla, harrastaneet lumikenkäkävelyä ja pilkkineet. Venäläiset olivat keskittyneet lasketteluun ja saunomiseen ja lumilautailleet. Naiset olivat miehiä useammin olleet poroajelulla, kävelleet luonnossa ja olleet lumikenkäkävelyllä ja miehet olivat naisia useammin lasketelleet ja lumilautailleet. Kun tarkastellaan vastauksia ikäryhmittäin, olivat vuotiaat muita useammin lumilautailleet ja olleet lumikenkäkävelyllä, vuotiaat olleet moottorikelkkasafarilla, vuotiaat lasketelleet ja yli 55-vuotiaat muita useammin hiihtäneet maastossa. Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

10 Mikä näistä aktiviteeteista on mieleenpainuvin? (Kuvio 11) Mikä näistä aktiviteeteista on mielestänne ollut mieleenpainuvin? Mieleenpainuvimmat aktiviteetit tällä lomamatkalla olivat moottorikelkkasafari, koiravaljakkoajelu ja laskettelu; nämä aktiviteetit mainitsi neljännes vastaajista. Viidennes vastaajista mainitsi maastohiihdon ja runsas joka kymmenes saunomisen, luonnossa kävelyn ja poroajelun. Mieleenpainuvin aktiviteetti vaihtelee maittain. Alankomaalaisten mielestä koiravaljakkoajelu oli mieleenpainuvin, saksalaisten mielestä maastohiihto, nuotiolla olo luonnossa ja saunominen. Isobritannialaiset mainitsivat muita useammin laskettelun, japanilaiset poroajelun ja luonnossa kävelyn, ranskalaiset moottorikelkkasafarin ja koiravaljakkoajelun ja venäläiset ehdottomasti laskettelun ja myös lumilautailun. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vuotiaiden mielestä mieleenpainuvin aktiviteetti oli saunominen, vuotiaiden mielestä moottorikelkkasafari ja poroajelu, vuotiaiden mielestä laskettelu, vuotiaiden mielestä maastohiihto ja saunominen ja yli 64-vuotiaiden mielestä maastohiihto. Miehet painottivat laskettelua naisia enemmän ja naiset poroajelua miehiä enemmän Aktiviteetit suhteessa omiin taitoihin? (Kuvio 12) Olivatko harrastamanne aktiviteetit sopivassa suhteessa teidän omiin taitoihinne? Selvä enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että aktiviteetit olivat sopivassa suhteessa heidän taitoihinsa. Tätä mieltä olivat keskimääräistä useammin saksalaiset, isobritannialaiset ja ranskalaiset, muun aikuistalouden kuin paritalouden edustajat ja ne vastaajat, jotka olivat olleet lomamatkalla Suomessa aiemmin. Joka kymmenes vastaaja ilmoitti, että aktiviteetit eivät olleet tarpeeksi vaativia. Tätä mieltä olivat etenkin vuotiaat, italialaiset ja japanilaiset ja ne vastaajat, jotka eivät olleet käyneet Suomessa aiemmin. Aktiviteetit olivat osittain sopivassa suhteessa omiin taitoihin, osittain ei; tätä mieltä oli joka kymmenes vastaaja. Näin vastasivat keskimääräistä useammin lapsitalouksien edustajat ja venäläiset. Vain muutama prosentti vastaajista oli sitä mieltä, että aktiviteetit olivat liian vaativia/vaikeita. Poiminnat osassa raportin lopussa ennen atk-taulukoita (Kys. 24, sivu 10) vastaajat kertovat esimerkkejä liian vaativista aktiviteeteistä Aktiviteetit, joita on harrastanut aikaisemmin (Kuvio 13) Mitä talviaktiviteetteja olette harrastanut aikaisemmin? Enemmistö vastaajista on aiemmin lasketellut ja saunonut. Puolet on aiemmin harrastanut maastohiihtoa, kolmannes kylpenyt kylpylässä ja ollut nuotiolla luon- Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

11 9 nossa, viidennes lumilautaillut ja ollut moottorikelkkasafarilla ja joka kymmenes ollut koiravaljakkoajelulla tai poroajelulla. Miehet ovat naisia useammin aiemmin hiihtäneet maastossa ja lumilautailleet. Naiset ovat puolestaan useammin kylpeneet kylpylässä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vuotiaat ovat muita useammin aiemmin lumilautailleet ja olleet nuotiolla luonnossa, vuotiaat ovat lasketelleet ja lumilautailleet, vuotiaat ovat muita useammin harrastaneet laskettelua, moottorikelkkasafaria ja saunoneet, ja yli 64-vuotiaat ovat muita useammin aiemmin hiihtäneet maastossa. Alankomaalaiset mainitsivat muita useammin luistelun. Saksalaiset olivat muita useammin aiemmin harrastaneet maastohiihtoa, olleet koiravaljakkoajelulla, olleet nuotiolla luonnossa, kylpeneet kylpylässä ja saunoneet. Isobritannialaiset olivat muita useammin olleet moottorikelkkasafarilla, poroajelulla, koiravaljakkoajelulla, kylpeneet kylpylässä ja saunoneet. Japanilaiset sanoivat useammin aiemmin lumilautailleensa, kylpeneensä kylpylässä ja saunoneensa Ranskalaiset ovat aiemmin lasketelleet ja lumilautailleet ja venäläiset ovat lasketelleet, harrastaneet maastohiihtoa, olleet luonnossa nuotiolla ja saunoneet. Alankomaalaiset olivat muita vähemmän aiemmin hiihtäneet maastossa ja olleet luonnossa nuotiolla, saksalaiset muita vähemmän lasketelleet ja lumilautailleet, isobritannialaiset hiihtäneet maastossa, italialaiset kylpeneet kylpylässä ja saunoneet, japanilaiset hiihtäneet maastossa, olleet moottorikelkkasafarilla tai poroajelulla, ranskalaiset muita vähemmin olleet moottorikelkkasafarilla, poroajelulla, koiravaljakkoajelulla, nuotiolla luonnossa, kylpeneet kylpylässä tai saunoneet Aktiviteetit, joita aikoo vielä harrastaa, mutta joita ei vielä maininnut (Kuvio 14) Mitä aktiviteetteja aioitte vielä harrastaa, joita ette äsken maininnut? Vajaa viidennes aikoo vielä mennä koiravaljakkoajelulle ja/tai moottorikelkkasafarille. Moottorikelkkasafarille aikovat etenkin lapsitalouksien edustajat ja venäläiset. Joka kymmenes aikoo poroajelulle Aktiviteettitarjonnan riittävyys (Kuvio 15) Oliko aktiviteettitarjonta riittävä vai puuttuiko siitä mielestänne jokin aktiviteetti, jota olitte odottanut saavanne kokea? Lähes kaikkien vastaajien mielestä aktiviteettitarjonta oli riittävä odotuksiin nähden. Tätä mieltä olivat etenkin ja vuotiaat vastaajat, venäläiset ja ne vastaajat, jotka ovat olleet aiemmin Suomessa. Joka kymmenennen vastaajan mielestä jokin aktiviteetti, jonka hän oli odottanut kokevansa, puuttui. Näin vastasivat etenkin yksinäistaloudessa asuvat, ranskalaiset ja ne vastaajat, jotka eivät ennen ole olleet Suomessa. Poiminnat osassa raportin lopussa ennen atk-taulukoita (Kys. 29, sivut 10 11) vastaajat kertovat, mitä aktiviteettejä heidän mielestään puuttui lomamatkalta, joita he olivat odottaneet saavansa kokea. Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

12 Aktiviteettien laadukkuus (Kuvio 16) Kuinka laadukkaina pidätte harrastamianne aktiviteetteja odotuksiinne nähden Olivatko ne erittäin hyviä, melko hyviä, ei hyviä ei huonoja, melko huonoja vai erittäin huonoja? Lähes kaikki vastaajat pitivät harrastamiaan aktiviteettejä erittäin hyvinä tai melko hyvinä odotuksiinsa nähden. Yli puolet vastaajista piti niitä erittäin hyvinä. Keskimääräistä useammin tätä mieltä olivat alankomaalaiset ja isobritannialaiset ja niiden paritalouksien edustajat, joilla ei ole lapsia. Kolmannes piti tarjontaa melko hyvänä, etenkin venäläiset ja ne vastaajat, jotka ovat olleet Suomessa aiemmin työ- ja lomamatkalla. Vain muutama vastaaja oli sitä mieltä, että aktiviteettitarjonta oli melko huono tai erittäin huono odotuksiin nähden. Poiminnat osassa raportin lopussa ennen atktaulukoita (Kys. 31, sivu 31) vastaajat kertovat, miksi valitsivat vaihtoehdon huono Tutustuminen Suomen luontoon kävellen aurattuja polkuja pitkin (Kuvio 17) Jos järjestettäisiin mahdollisuus tutustua Suomen talviseen luontoon kävellen aurattuja polkuja pitkin, kuinka todennäköisesti käyttäisitte tätä mahdollisuutta hyväksenne? Neljä vastaajaa kymmenestä käyttäisi mahdollisuutta tutustua Suomen talviseen luontoon kävellen aurattuja polkuja pitkin, jos tällainen mahdollisuus järjestettäisiin. Näin vastasivat etenkin alankomaalaiset, italialaiset ja ranskalaiset. Neljä kymmenestä ilmoitti todennäköisesti käyttävänsä tätä tilaisuutta hyväkseen. Keskimääräistä useammin tätä mieltä olivat japanilaiset ja venäläiset. Runsas joka kymmenes vastaaja ilmoitti, että todennäköisesti ei käyttäisi tätä mahdollisuutta hyväkseen, näin etenkin miehet, vuotiaat ja isobritannialaiset. Joka kymmenes vastaaja sanoi, että varmasti ei käyttäisi hyväkseen mahdollisuutta tutustua Suomen talviseen luontoon kävellen aurattuja polkuja pitkin. Keskimääräistä useammin näin vastasivat saksalaiset ja ne vastaajat, jotka ovat olleet aiemmin Suomessa lomamatkalla. 3.7 Matkakohteen laskettelurinteet (Kuvio 18) Mitä mieltä olette tämän matkakohteen laskettelurinteistä odotuksiinne nähden seuraavien ominaisuuksien osalta. Käyttäkää asteikkoa erittäin hyvä, melko hyvä, ei hyvä eikä huono, melko huono ja erittäin huono. Laskettelurinteissä olleita pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat matkakohteen laskettelurinteistä odotuksiinsa nähden. Heitä pyydettiin arvioimaan seuraavia tekijöitä: rinteiden monipuolisuus, rinteiden pituus, rinteiden korkeusero, rinteiden kunto, hissityypin miellyttävyys, hissiin pääsyn nopeus, hissihenkilöstön asiantuntemus ja hissihenkilöstön ystävällisyys. Hissihenkilöstön asiantuntemukseen ja ystävällisyyteen oltiin tyytyväisimpiä, sillä melkein kaikki vastaajat ilmoittivat rinteiden olevan näiden tekijöiden suhteen joko erittäin tai melko hyviä. Seuraavaksi tyytyväisimpiä oltiin hissiin pääsyn nopeuteen, rinteiden kuntoon ja hissityypin miellyttävyyteen, joita seitsemän vastaajaa kymmenestä piti joko erittäin tai melko hyvinä. Rinteiden monipuolisuutta piti kaksi vastaajaa kolmesta joko Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

13 11 erittäin tai melko hyvänä, rinteiden pituutta kuusi vastaajaa kymmenestä ja rinteiden korkeuseroa runsas puolet vastaajista joko erittäin tai melko hyvänä. Venäläiset olivat jokaisen tekijän kohdalla muita tyytyväisempiä. Saksalaiset olivat muita tyytyväisempiä rinteiden pituuteen. Alankomaalaiset suhtautuivat muita kriittisemmin hissihenkilöstön asiantuntemukseen, rinteiden monipuolisuuteen, pituuteen ja korkeuseroon, muita tyytyväisempiä he olivat hissiin pääsyn nopeuteen. Isobritannialaiset suhtautuvat muita kielteisemmin hissityypin miellyttävyyteen, hissihenkilöstön ystävällisyyteen ja rinteiden kuntoon. Nuoret olivat vanhempia kriittisempiä jokaisen tekijän kohdalla. Poikkeuksena on rinteiden korkeusero, johon muita kriittisemmin suhtautuvat vuotiaat ja vuotiaat. 3.8 Mieleenpainuvin seikka Suomen luonnossa (Kuvio 19) Mikä on mieleenpainuvinta Suomen talvisessa luonnossa (joko myönteistä tai kielteistä)? Mieleenpainuvimmat seikat Suomen talvisessa luonnossa ovat hiljaisuus ja lumi; vajaa puolet vastaajista mainitsi nämä seikat. Kolmannes mainitsi erämaat ja revontulet. Joka kymmenes vastaaja oli porojen ja kylmyyden kannalla. Muutama prosentti vastaajista mainitsi pimeyden, vesistöt jäässä/meri/järvet/joet, ihmiset/ystävälliset ihmiset, puhtauden ja raittiin ilman. Miehet korostivat naisia enemmän hiljaisuutta ja erämaita. Ikäryhmistä yli 64- vuotiaat mainitsivat muita useammin lumen, vuotiaat hiljaisuuden ja vuotiaat revontulet. Alankomaalaiset mainitsivat muita useammin lumen, kylmyyden, hiljaisuuden ja erämaat, saksalaiset muita useammin porot, isobritannialaiset kylmyyden, italialaiset pimeyden, japanilaiset ja ranskalaiset revontulet ja venäläiset hiljaisuuden, erämaan ja puhtauden. 3.9 Talviloma Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa Onko ollut talvilomalla Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa (Kuvio 20) Oletteko viimeisen viiden vuoden aikana ollut talvilomalla Etelä- tai Keski- Euroopan hiihtokeskuksissa? Puolet vastaajista oli ollut viimeisen 5 vuoden aikana talvilomalla Etelä- tai Keski- Euroopan hiihtokeskuksissa, puolet ei ollut ollut. Etenkin saksalaiset ja ranskalaiset, miehet, vuotiaat ja ne vastaajat, jotka ilmoittivat olleensa Suomessa aiemmin lomamatkalla, olivat olleet viimeisen 5 vuoden aikana talvilomalla Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa. Japanilaiset, ne vastaajat, jotka eivät ole olleet Suomessa aiemmin, naiset ja vuotiaat olivat keskimääräistä useammin sellaisia vastaajia, jotka eivät ole olleet Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa lomamatkalla. Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

14 Ero Suomessa vietetyn ja Etelä-/Keski-Euroopassa vietetyn talviloman välillä (Kuviot 21 ja 22) Eroaako Suomessa vietetty talviloma mielestänne Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa vietetystä talvilomasta? Eroaako se erittäin paljon, melko paljon tai ei juuri lainkaan? Miten Suomessa vietetty talviloma eroaa Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa vietetystä talvilomasta? Runsas puolet Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa talvilomalla olleista ilmoitti, että Suomessa vietetty loma eroaa erittäin paljon Etelä- tai Keski- Euroopan lomasta. Tätä mieltä olivat etenkin niiden paritalouksien edustajat, joilla ei ole lapsia, alankomaalaiset ja ranskalaiset ja ne vastaajat, jotka eivät ole käyneet Suomessa aiemmin. Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että Suomi eroaa melko paljon talviloman vietosta Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa. Tätä mieltä olivat etenkin lapsitalouksien edustajat, isobritannialaiset ja venäläiset. Joka kymmenes vastaaja sanoi, että Suomessa vietetty talviloma ei juuri lainkaan eroa Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa vietetystä talvilomasta. Näin vastasivat vuotiaat, lapsitalouksien edustajat ja venäläiset. Suomessa vietetty talviloma eroaa Etelä- tai Keski-Euroopan hiihtokeskuksissa vietetystä talvilomasta hiljaisuuden ja rauhallisuuden takia, näin sanoivat etenkin saksalaiset. Neljännes sanoi, että maasto on erilaista/ei vuoria. Keskimääräistä useammin näin vastasivat italialaiset ja venäläiset ja ne vastaajat, jotka ovat aiemmin olleet työ- ja lomamatkalla Suomessa. Neljännes vastaajista mainitsi luonnon, etenkin saksalaiset ja italialaiset. Neljännes vastaajista ilmoitti, että täällä voi tehdä muutakin kuin lasketella eli aktiviteetteja on enemmän. Tätä mieltä olivat etenkin niiden paritalouksien edustajat, joilla ei ole lapsia, alankomaalaiset, isobritannialaiset ja ne vastaajat, jotka eivät ole aiemmin ole olleet Suomessa. Joka kymmenes kehui ystävällisiä ihmisiä ja joka kymmenes sanoi, että täällä on lunta/enemmän lunta/lumitakuu. Tätä mieltä olivat etenkin saksalaiset ja yli 65-vuotiaat. Muutama prosentti vastaajista mainitsi kylmyyden Talviloma Ruotsin tai Norjan hiihtokeskuksissa (Kuviot 23 ja 24) Oletteko viimeisen 5 vuoden aikana ollut talvilomalla Ruotsin tai Norjan hiihtokeskuksissa? Miten kuvaisitte Ruotsin ja Norjan hiihtokeskustarjontaa? Onko se lähempää Suomen oloja vai Etelä- tai Keski-Euroopan oloja vai ei kumpaakaan? Vain muutama prosentti vastaajista on ollut talvilomalla Ruotsissa ja/tai Norjassa. Venäläiset olivat olleet muita useammin talvilomalla Ruotsissa ja saksalaiset muita useammin Norjassa. Puolet Ruotsissa ja/tai Norjassa talvilomalla olleista, sanoi, että olot siellä ovat lähempänä Suomen oloja. Kuudennes sanoi olojen olevan lähempänä Etelä- tai Keski-Euroopan oloja ja viidennes ilmoitti, että olot eivät ole lähellä kumpaakaan aluetta, ei Ruotsin/Norjan eikä Etelä- tai Keski-Euroopan oloja. Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

15 Tyytyväisyys matkaan Kuinka tyytyväinen on eri seikkoihin matkalla (Kuvio 25) Kuinka tyytyväinen olette seuraaviin seikkoihin matkallanne? Vastatkaa asteikolla erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, ei tyytyväinen eikä tyytymätön, melko tyytymätön ja erittäin tyytymätön. Vastaajia pyydettiin kertomaan kuinka tyytyväisiä he ovat seuraaviin tekijöihin matkallaan: matkustaminen Suomeen, majoitus, ravintola, huvittelu ja hauskapito, liikuntamahdollisuudet, ohjelmapalvelut ja tapahtumat. Yleensä vastaajat olivat joko erittäin tai melko tyytyväisiä näihin eri tekijöihin. Ainostaan muutama prosentti vastaajista ilmoitti olevansa joko erittäin tai melko tyytymätön. Poiminnat osassa raportin lopussa ennen atk-taulukoita (Kys. 38, sivut 11-13) vastaajat kertovat, miksi olivat tyytymättömiä. Kaikkein tyytyväisimpiä oltiin matkustamiseen Suomeen ja liikuntamahdollisuuksiin ja sen jälkeen majoitukseen ja huvitteluun ja hauskanpitoon, sillä vähintään kahdeksan vastaajaa kymmenestä ilmoitti olevansa näihin tekijöihin joko erittäin tai melko tyytyväinen. Ravintoloihin ja/tai ohjelmapalveluihin oli seitsemän vastaajaa kymmenestä joko erittäin tai melko tyytyväinen. Vähiten tyytyväisiä vastaajat olivat tapahtumiin; puolet vastaajista ilmoitti olevansa joko erittäin tai melko tyytyväinen. Kun tuloksia tarkastellaan eri maista tulleiden matkailijoiden mukaan, olivat alankomaalaiset muita tyytyväisempiä ravintolaan, huvitteluun ja hauskanpitoon ja ohjelmapalveluihin. Saksalaiset taas olivat muita tyytymättömämpiä huvitteluun ja hauskanpitoon ja ohjelmapalveluihin. Isobritannialaiset suhtautuivat muita kriittisemmin majoitukseen, ravintolaan, huvitteluun ja hauskanpitoon, ohjelmapalveluihin ja tapahtumiin. Italialaiset löysivät muita useammin moitteen sijaa huvittelussa ja hauskanpidossa. Japanilaiset olivat muita tyytyväisempiä Suomeen matkustamiseen ja huvitteluun ja hauskanpitoon, mutta muita tyytymättömämpiä majoitukseen ja ravintolaan. Ranskalaiset olivat muita kriittisempiä ravintoloihin, huvitteluun ja hauskanpitoon, ohjelmapalveluihin ja tapahtumiin ja antoivat muita vähemmän erittäin tyytyväinen arvioita ja enemmän melko tyytyväinen arvioita majoituksen ja liikuntamahdollisuuksien kohdalla. Venäläiset olivat muita tyytyväisempiä Suomeen matkustamiseen, majoitukseen, huvitteluun ja hauskanpitoon ja liikuntamahdollisuuksiin. Venäläiset ottivat muita vähemmän kantaa ravintoloihin, ohjelmapalveluihin ja tapahtumiin Puuttuko talvilomakohteesta jokin palvelu (Kuvio 26) Puuttuuko tästä talvilomakohteesta jokin palvelu, jonka olisitte toivonut olevan täällä? Selvä enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että talvilomakohteesta ei puuttunut mikään palvelu, jonka he olisivat toivoneet olevan siellä. Puuttuvia palveluja löysivät lähinnä yli 64-vuotiaat vastaajat, ne vastaajat, jotka edustavat paritalouksia, joissa ei ole lapsia ja ranskalaiset. Poiminnat osassa raportin lopussa ennen atk-taulukoita (Kys. 38, sivut 11-17) vastaajat kertovat, mitä eri kohteista puuttuu. Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

16 Kulttuurin harrastaminen lomamatkalla (Kuviot 27-30) Kaipaatteko yleensä lumilomallanne kulttuuria kuten esimerkiksi konsertteja? Entä haluaisitteko nyt matkallanne käydä esimerkiksi konsertissa? Haluatteko yleensä lumilomallanne tutustua paikalliseen kulttuuriin? Entä haluaisitteko nyt matkallanne tutustua paikalliseen kulttuurin? Enemmistö vastaajista ei yleensä kaipaa lomallaan kulttuuria kuten esimerkiksi konsertteja. Alankomaalaiset, saksalaiset ja isobritannialaiset kaipaavat muita vähemmän lumilomallaan kulttuuria. Viidennes vastaajista oli päinvastaista mieltä eli ilmoitti kaipaavansa yleensä lomallaan kulttuuria kuten konsertteja. Tätä mieltä olivat etenkin vuotiaat, lapsitalouksien edustajat, italialaiset, japanilaiset ja venäläiset ja ne vastaajat, jotka ovat olleet Suomessa aiemmin joko työmatkalla tai sekä työ- että lomamatkalla. Kolmannes vastaajista haluaisi nyt matkallaan käydä esimerkiksi konsertissa. Keskimääräistä useammin näin vastasivat venäläiset ja ne vastaajat, jotka ovat aiemmin olleet työmatkalla Suomessa. Lähes kaikki vastaajat haluavat yleensä tutustua paikalliseen kulttuuriin lumilomallaan ja myös tämänhetkisellä matkallaan. Japanilaiset ja ranskalaiset halusivat nyt muita useammin tutustua paikalliseen kulttuuriin. Saksalaisia ja niitä vastaajia, jotka ovat aiemmin olleet Suomessa lomamatkalla kiinnostaa muita vähemmän nyt tällä matkalla paikallinen kulttuuri Hankaluus tai kielteinen seikka tällä matkalla (Kuvio 31) Onko Suomen matkassanne ollut jokin hankaluus tai kielteinen seikka? Neljä vastaajaa kymmenestä ei osannut mainita mitään hankaluutta tai kielteistä seikkaa matkallaan, eivät eteenkään alankomaalaiset, vuotiaat ja ne vastaajat, jotka ovat olleet aiemmin Suomessa lomamatkalla. Eniten moitteita, noin joka kymmenes vastaaja, tuli kalliista ravintolapalveluista, kalliista muusta palvelusta ja/tai etäisyydestä eli on hankalan matkan päässä. Saksalaiset olivat muita tyytymättömämpiä opasteisiin, isobritannialaiset huonoihin ravintolapalveluihin, italialaiset kalliisiin majoituspalveluihin, japanilaiset kallisiin ravintolapalveluihin ja loskakeliin, ranskalaiset kielitaidottomiin ihmisiin ja kalliiseen muuhun palveluun ja venäläiset etäisyyteen eli on hankalan matkan päässä, opasteisiin, lyhyisiin rinteisiin ja liian vähäiseen toimintaan. Poiminnat osassa raportin lopussa ennen atk-taulukoita (Kys. 45, sivu 18) vastaajat kertovat, mikä muu yksittäinen seikka oli heidän mielestään hankala Kuinka hyvin matka vastasi odotuksia (Kuvio 32) Miten hyvin matka mielestänne vastasi odotuksianne? Vastasiko se erittäin hyvin, melko hyvin, ei hyvin eikä huonosti, melko huonosti vai erittäin huonosti Käytännöllisesti katsoen kaikkien vastaajien mielestä matka vastasi erittäin tai melko hyvin heidän odotuksiaan. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että matka vas- Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

17 15 tasi erittäin hyvin heidän odotuksiaan. Tätä mieltä olivat etenkin alankomaalaiset. Melko hyvän kannalla olivat muita useammin vuotiaat, venäläiset ja ne vastaajat, jotka ovat olleet Suomessa aiemmin työ- ja lomamatkalla. Poiminnat osassa raportin lopussa ennen atk-taulukoita (Kys. 47, sivu 18) muutama tyytymätön vastaaja kertoo, miksi matka vastasi huonosti odotuksia Suositteleminen (Kuvio 33) Voisitteko suositella Suomea ystäville/tuttaville matkakohteena? Melkein kaikki vastaajat voisivat suositella Suomea ystävilleen/tuttavilleen matkakohteena, keskimääräistä useammin saksalaiset ja isobritannialaiset ja ne vastaajat, jotka ovat olleet lomalla Suomessa aiemmin. Joka kymmenes vastaaja ilmoitti ehkä suosittelevansa Suomea ystävilleen/tuttavilleen, keskimääräistä useammin yksinäistaloudessa asuvat, japanilaiset ja ne vastaajat, jotka ovat Suomessa ensimmäistä kertaa. Alle puoli prosenttia vastaajista sanoi, että ei voisi suositella Suomea ystävilleen/tuttavilleen Uusi matka Suomeen (Kuviot 34 35) Aiotteko itse tulla Suomeen uudestaan lomalle seuraavan viiden vuoden aikana? Minä vuodenaikana tulisitte Suomeen? Miksi ette aio tulla uudestaan lomalle Suomeen seuraavan viiden vuoden aikana? Vajaa puolet vastaajista sanoi varmasti tulevansa Suomeen uudestaan lomalle seuraavan viiden vuoden aikana. Näin vastasivat etenkin saksalaiset ja venäläiset, vuotiaat, lapsitalouksien edustajat ja ne vastaajat, jotka ovat aiemmin olleet Suomessa. Vajaa puolet sanoi ehkä tulevansa Suomeen uudestaan lomamatkalle. Tätä mieltä olivat keskimääräistä useammin alankomaalaiset, isobritannialaiset, italialaiset ja ranskalaiset, ne vastaajat, jotka eivät aiemmin ole käyneet Suomessa ja niiden paritalouksien edustajat, joilla ei ole lapsia. Vajaa joka kymmenes vastaaja ei aio tulla uudestaan Suomeen lomamatkalle, näin etenkin japanilaiset ja ranskalaiset ja ne vastaajat, jotka eivät aiemmin ole käyneet Suomessa. Enemmistö Suomeen uudestaan tulevista vastaajista sanoi tulevansa talvella. Puolet ilmoitti tulevansa kesällä ja runsas joka kymmenes joko keväällä tai syksyllä. Miehet tulevat naisia useammin talvella vuotiaat kesällä ja vuotiaat talvella. Isobritannialaiset suosivat muita useammin talvea, mutta karttavat kesää, italialaiset ja japanilaiset ilmoittivat seuraavan kerran tulevansa kesällä, mutta välttävänsä talvea, venäläiset suosivat seuraavan kerran muita enemmän kaikkia vuodenaikoja. Suurin syy siihen, että ei tule uudestaan Suomeen on, että matkustaa aina uusiin kohteisiin. Poiminnat osassa raportin lopussa ennen atk-taulukoita (Kys. 51, sivu Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

18 16 18) vastaajat kertovat, muita syitä siihen, miksi eivät aio tulla Suomeen uudestaan lomalle seuraavan viiden vuoden aikana Matkan varaus ja saapuminen Suomeen Matkavaraus (Kuvio 36) Onko lomamatkanne Suomeen niin sanottu pakettimatka, joka on ostettu matkatoimistosta tai muulta matkanjärjestäjältä? Mitä seuraavista palveluista varasitte etukäteen ennen matkaanne asuinmaassanne? Puolet vastaajista oli ostanut matkansa kokonaan matkatoimistosta tai matkanjärjestäjältä. Näin olivat tehneet etenkin yli 44-vuotiaat, niiden paritalouksien edustajat, joissa ei ole lapsia ja muun aikuistalouden edustajat, ne vastaajat, jotka eivät aiemmin olleet käyneet Suomessa ja eri maiden matkailijoista muita useammin alankomaalaiset, isobritannialaiset ja ranskalaiset. Joka kuudes vastaaja oli ostanut matkan osittain matkatoimistosta tai matkanjärjestäjältä. Keskimääräistä useammin näin olivat menetelleet vuotiaat, italialaiset ja japanilaiset ja ne vastaajat, jotka eivät aiemmin ole olleet Suomessa. Joka neljäs ei ollut varannut matkaansa matkatoimistosta tai matkanjärjestäjältä, ei kokonaan eikä osittain. Tähän ryhmään kuuluivat etenkin miehet, ja vuotiaat, yksinäistalouksien ja lapsitalouksien edustajat, saksalaiset ja venäläiset ja ne vastaajat, jotka ovat aiemmin olleet Suomessa, joko työ- tai/ja lomamatkalla. Melkein kaikki vastaajat olivat etukäteen varanneet matkat Suomeen/Suomesta ja yöpymisen. Tässä poikkeuksen tekevät venäläiset, jotka eivät juuri olleet varanneet matkaa etukäteen; suurin osa heistä tuli lomamatkalle autolla. Puolet oli etukäteen varannut matkat Suomessa. Muita useammin näin olivat tehneet isobritannialaiset, japanilaiset ja ranskalaiset, ne vastaajat, jotka eivät olleet aiemmin käyneet Suomessa, naiset ja muussa aikuistaloudessa asuvat. Neljä vastaajaa kymmenestä oli varannut ateriat etukäteen. Keskimääräistä useammin näin olivat tehneet naiset, vuotiaat, muussa aikuistaloudessa kuin yksinäistaloudessa asuvat ja ne vastaajat, jotka eivät aiemmin olleet käyneet Suomessa ja eri maiden matkailijoista etenkin saksalaiset, isobritannialaiset ja ranskalaiset. Kolmannes oli varannut osallistumisen eri aktiviteetteihin etukäteen. Näin olivat menetelleet etenkin alankomaalaiset, isobritannialaiset ja ranskalaiset ja ne vastaajat, jotka eivät ole olleet Suomessa lomalla aiemmin. Isobritannialaiset ja ranskalaiset olivat muita useammin varanneet etukäteen matkat, yöpymisen ja ateriat ja isobritannialaiset vielä aktiviteetit, japanilaiset muita useammin matkat (myös matkat Suomessa), alankomaalaiset matkat Suomesta/Suomeen ja osallistumisen aktiviteetteihin ja saksalaiset matkat Suomesta/Suomeen ja ateriat. Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

19 Tulo Suomeen (Kuviot 37-42) Millä kulkuvälineellä tulitte Suomeen? Kuinka monta lentoyhteyttä käytitte matkallanne? Vaihdoitteko konetta Suomessa? Olivatko odotusajat lentojen välillä Suomessa liian lyhyet, sopivat, jonkin verran liian pitkät, aivan liian pitkät? Millä kulkuvälineellä tulitte matkanne pääkohteeseen? Kuinka kauan aikaa käytitte matkustamiseen kotioveltanne tähän matkakohteeseen mukaan lukien pysähdykset? Yli puolet vastaajista oli tullut Suomeen reittilentokoneella, joka kuudes charterlentokoneella ja joka kuudes autolla. Alankomaalaiset olivat muita useammin tulleet reittilentokoneella ja charter linja-autolla, saksalaiset, italialaiset ja japanilaiset muita useammin reittilentokoneella, isobritannialaiset ja ranskalaiset muita useammin reitti- tai charterlentokoneella ja venäläiset muita useammin autolla tai charter linja-autolla. Selvä enemmistö oli käyttänyt kahta lentoyhteyttä tullessaan Suomeen. Joka kuudes oli selvinnyt yhdellä ja joka kymmenes oli käyttänyt enemmän kuin kaksi lentoyhteyttä. Enemmistön mielestä odotusajat Suomessa lentojen välillä olivat sopivat, etenkin alankomaalaisten mielestä ne olivat sopivat. Joka kymmenes piti odotusaikoja liian lyhyinä. Näin vastasivat muita useammin japanilaiset ja ne vastaajat, jotka eivät aiemmin ole olleet Suomessa. Viidennes vastaajista ilmoitti odotusaikojen olleen hieman liian pitkät, etenkin saksalaiset olivat tätä mieltä ja ne vastaajat, jotka ovat olleet Suomessa aiemmin työmatkalla. Matkan pääkohteeseen oli tultu joko reittilentokoneella, autolla tai charterlinjaautolla. Myös säännöllisessä linjaliikenteessä olevaa linja-autoa oli käytetty ja muutama prosentti vastaajista oli tullut charterlentokoneella tai junalla. Alankomaalaiset ja isobritannialaiset olivat muita useammin tulleet charterlinja-autolla, saksalaiset ja japanilaiset säännöllisessä liikenteessä olevalla linja-autolla, italialaiset reittilentokoneella ja venäläiset muita useammin autolla. Kolmannes oli käyttänyt matkaansa kotiovelta matkakohteeseen tuntia, neljännes 7-10 tuntia ja joka kuudes alle 7 tuntia. Yli 25 tuntia matkaan oli käyttänyt joka kymmenes vastaaja. Venäläiset ja ranskalaiset olivat käyttäneet matkaan vähiten aikaa ja japanilaiset eniten Matkaseura Matkustatteko perheen tai sukulaisten kanssa, ystävien kanssa, työkaverien kanssa, yksin vai muussa seurassa? Kuuluuko matkaseurueeseenne alle 15 vuotiaita lapsia? Puolet oli tullut lomamatkalle perheen tai sukulaisten kanssa, neljä kymmenestä oli tullut ystävien kanssa ja joka kymmenes työkaverien kanssa ja/tai yksin. Nuorimmat ja vanhimmat olivat muita useammin matkalla ystävien kanssa ja vuotiaat perheen kanssa. Saksalaiset olivat muita useammin liikkeellä ystävien kanssa tai yksin, isobritannialaiset perheen tai sukulaisten kanssa, japanilaiset Taloustutkimus Oy 2003 T-5171

20 18 yksin, ranskalaiset työkaverien kanssa ja venäläiset muita useammin perheen tai sukulaisten ja ystävien kanssa. Perheen tai sukulaisten kanssa matkaavista vain neljännes ilmoitti, että heillä on alle 15-vuotiaita lapsia matkassaan. Isobritannialaiset ja venäläiset matkustivat muita useammin alle 15-vuotiaiden lasten kanssa, samoin Suomessa aiemmin lomamatkalla tai työ- ja lomamatkalla olleet. Perheen tai sukulaisten kanssa matkassa, joihin ei kuulu alle 15-vuotiaita lapsia, olivat muita useammin alankomaalaiset, saksalaiset, japanilaiset ja ranskalaiset Aiemmat matkat Suomeen (Kuviot 43-46) Oletteko aiemmin ollut Suomessa työmatkalla, lomamatkalla, sekä työ- että lomamatkalla, ette ole ollut Suomessa aiemmin Kuinka monta kertaa olette aiemmin ollut Suomessa? Minä kuukautena olette aiemmin ollut Suomessa? Oletteko aiemmin ollut tässä samassa matkakohteessa vai muualla? Vajaa puolet on ollut aiemmin Suomessa, suurin osa näistä lomamatkalla, mutta osa myös työmatkalla. Aiemmin täällä olleita ovat muita useammin lapsitalouksien edustajia, saksalaisia ja venäläisiä ja miehiä. Runsas puolet vastaajista ei ole ollut Suomessa aiemmin. Keskimääräistä useammin tähän ryhmään lukeutuvat naiset, nuoret, alankomaalaiset, italialaiset, japanilaiset ja ranskalaiset. Puolet täällä aiemmin olleista vastaajista oli ollut täällä maaliskuussa. Neljännes oli ollut tammi- ja helmikuussa ja heinä- ja elokuussa. Vähiten oli käyty loka-, marras- ja toukokuussa. Venäläiset ovat käyneet Suomessa muita useammin tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa, syys-, loka-, marras- ja joulukuussa. Viidennes Suomessa aiemmin olleista matkailijoista oli ollut samassa kohteessa, jossa nyt on. Keskimääräistä useammin näin ilmoittivat vuotiaat ja isobritannialaiset. Muissa lomakohteissa oli ollut kolmannes vastaajista, etenkin vuotiaat ja kolmannes oli ollut sekä tässä talvilomakohteessa että muualla, etenkin miehet, vuotiaat ja venäläiset Televisiokanavien, sanomalehtien, aikakauslehtien ja radiokanavien seuraaminen (Kuviot ) Mitä televisiokanavia, sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja radionkanavia teillä on tapana seurata? Kuviossa kerrotaan, mitä televisiokanavia eri maiden vastaajilla on tapana seurata, kuvioissa on sanomalehdet, kuvioissa aikakauslehdet ja kuvioissa radiokanavat. Poiminnat osassa raportin lopussa ennen atk-taulukoita (Kys. 69, sivut 19-20) eri maiden vastaajat kertovat, mitä muita televisiokanavia heillä on tapana katsella, Kys. 70, sivut 21-23, mitä muita sanomalehtiä heillä on tapana seurata, Kys. 71, sivut 24-27, mitä muita aikakauslehtiä heillä on tapana seurata ja Kys. 72, sivut 28-30, mitä radiokanavia heillä on tapana kuunnella. Taloustutkimus Oy 2003 T-5171