2/2011 AMMATTI - SOTILAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2011 AMMATTI - SOTILAS"

Transkriptio

1 2/2011 AMMATTI - SOTILAS

2 Ammattisotilas 2/2011 Aliupseeriliitto ry 24.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN Julkaisija: Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja: Petteri Leino Toimitussihteeri: Asta Ruuskanen PÄÄKIRJOITUS... 3 Upseeriliitto vääristelee palkkaeroja... 4 Vapaaehtoistyöstä potkua uralle... 8 Tanskan veteraanipolitiikka - Arvonantoa ja tukea Suuremmat soittokunnat ja korkeakoulutettuja muusikoita Savon Sotilassoittokunta Lumiaura - Vuoden päivähoito Aliupseerit kärkisijoille hiihtomestaruuskisoissa Tekevälle sattuu Vierumäelle liikkumaan Kruunu vaatettaa soturinsa Iloinen SAP-perhe Uutisia Lappilaiset järjestökoulutuksessa Maailmansotien mausoleumi Kirja-arvostelu Lasse Vihonen: Radio sodissamme Lottanen: Hiljainen on kylätie Toimisto tiedottaa Toimituskunta: Jukka Klemetti, Mika Tiitinen, Jari Jauni, Liiton toimisto: Pj Petteri Leino Plm Lassi Majamaa Plm Mika Oranen Järjsiht Asta Ruuskanen Tstosiht Jaana Pakarinen Painopaikka: KS-Paino Oy Lönnrotinkatu Kajaani Puh: (08) Fax: (08) Ilmoitusasiat: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Kersantti Jussi Niemi, kuva: Asta Ruuskanen Pääkirjoitussivun kuva: Petri Asikainen Ammattisotilaan aikataulu 2011 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 5/2011 6/ Ammattisotilas 2/2011

3 Sotilaat ja politiikka Ammattisotilaiden poliittiset oikeudet ovat rajoitettuja muihin kansalaisiin verrattuna. Sotilaat eivät saa kuulua puolueeseen eikä toimia puoluepoliittisissa organisaatioissa. Sotilaat eivät saa esiintyä sotilaspuvussa puolueiden tilaisuuksissa taikka niiden toiminnassa, ellei esiintyminen liity virkatehtäviin. Valtiovallan toimesta ammattisotilaat halutaan pitää poissa puoluepoliittisesta toiminnasta. Samalla puolustustusvoimat halutaan pitää puoluepolitiikasta vapaana alueena. Armeija on koko kansan armeija, eikä se edusta mitään poliittisia ryhmiä. Puolustusvoimien poliittinen neutraliteetti on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Armeijan on oltava lojaali kansalle ja valtiovallalle, riippumatta siitä millaisia värejä ne tunnustavat. Tähän Suomessa erittäin pitkä perinne, eikä sitä perinnettä ole syytä muutaa. Sotilaillakin on kansalaisoikeutensa. Me saamme äänestää valtiollisissa vaaleissa ja toimia sitoutumattomana kunnallispolitiikassa. Meillä on perustuslaillinen oikeus ilmaista mielipiteitämme sananvapauden nimissä. Tältä osin meidät on asetettu vaikealle vedenjakajalle. Vaikka meillä on oikeus ilmaista ajatuksemme, niin se on tehtävä poliittisesti neutraalisti. Jokaisen sotilaan on oikeasti harkittava, mitä sanoo. Sanotusta ei saa syntyä mielikuvaa, että puolustusvoimat insitutuutiona edustaa jotain poliittista suuntausta. Maallikoille asian ymmärtäminen on vaikeaa, koska EVPsotilaiden poliittisia oikeuksia ei ole rajoitettu. Palveluksesta eronneet ammattisotilaat voivat ottaa puoluekirjan ja asettua kansanedustajaehdokkaaksi. Asian hahmottamista vaikeuttaa se, että palveluksesta eronneet käyttävät mainonnassa sotilasarvojaan. Suuri yleisö ei välttämättä osaa erottaa palveluksessa olevia ja siitä eronneita sotilaita toisistaan. Ammattisotilaiden lojaliteetti esivaltaa ja esimiehiä kohtaan pitää olla täysin selvä. Ylipäällikön, puolustusvoimien komentajan ja pienempienkin päälliköiden on voitava luottaa, että joukot seisovat uskollisesti heidän ja heidän päätösten takana. Tässä ei voi olla mitään muuta vaihtoehtoa, sillä lojaliteetti esivaltaa ja esimiehiä kohtaan on yksi puolustusjärjestelmämme peruskivistä. Itse uskon, että tältä osin asiat ovat kunnossa. Ylilyöntejä valitettavasti sattuu. Jokaisen ammattisotilaan on itse huolehdittava omasta käyttäytymisestään. Erityisen tärkeää tämä on palveluksessa ja varsinkin asevelvollisten kouluttajana. Nykyisen sosiaalisen median valtakaudella on myös syytä harkita, että julkaiseeko jokaisen ajatuksensa Facebookissa. Aliupseeriliitto on luonnollisesti kaiken poliittisen toiminnan ulkopuolella. Meillä ei ole sidoksia mihinkään poliittiseen puolueeseen, vaikka edunvalvonnan nimissä pidämme yhteyksiä kaikkiin puolueisiin ja teemme heidän kanssaan yhteistyötä. Tässä lehdessä on yhden eduskuntavaaliehdokkaan mainos. Myös muut saivat mahdollisuuden, mutta eivät käyttäneet sitä hyväkseen. Ehdokas on itse maksanut mainoksen. Mainittakoon, ettei hän kysynyt alennettua hintaa, emmekä mekään sitä tarjonneet. Äänioikeus on kansalaisten yksi tärkeimpiä oikeuksia, jota ei saa jättää käyttämättä. Se oikeus on myös meillä sotilailla. Käytä ääntäsi. Ammattisotilas 2/2011 3

4 Upseeriliitto vääristelee palkkaeroja Upseeriliitto on viime aikoina korostanut nuorempien upseerien palkkauksellista vääristymää erityisesti aliupseereihin ja erikoisupseereihin nähden. Kyseessä on silmänkääntötemppu, jolla Upseeriliitto yrittää saada lisää palkkaa muiden kustannuksella. 4 Ammattisotilas 2/2011

5 AU kehitys vuodesta 2003 vuoteen % Aliupseerien vaativuusluokissa 3 6 palkkaus on kehittynyt euroa/kuukaudessa. Aliupseeriliiton strategiana on ollut kehittää kaikkien vaativuusluokkien palkkausta tasaisesti. Upseeriliiton pääluottamusmies Mikko Valtanen kirjoitti maaliskuun Sotilasaikakauslehdessä, että työnantajalta on karannut kontrolli. Hänestä palkkauksen vääristyminen on pahentunut erityisesti rinnastettaessa upseerien palkkoja aliupseerien ja erikoisupseerien palkkoihin. Valtasen mielestä puolustusvoimista löytyy lukuisia esimerkkejä, joissa esimiesasemassa oleva kadettiupseeri tienaa alaistaan vähemmän. Valtanen ei voi ymmärtää, että alemmin koulutetut ja vähemmän kokemusta omaavat kävelevät kadettiupseerien yli euromääräisessä palkassa. Hänestä se kertoo yksittäiselle upseerille, kuinka huonosti Puolustusvoimat arvostaa kadettiupseerien koulutusta ja osaamista. Upseeriliitto selvittääkin itse niitä Puolustusvoimien tehtäviä, joissa tehtävien vaativuus ja siitä maksettavat euromääräiset palkat eivät ole oikeudenmukaisia. Muisti pätkii Upseeriliitossa unohdetaan tarkoituksella, että Puolustusvoimissa on viisi erilaista palkkausjärjestelmää. Nämä ovat itsenäisiä sopimusaloja. Näiden sopimusalojen keskinäinen palkkavertailu on ainoastaan akateemista viihdettä, mutta villoja siitä ei riitä kerittäväksi. Kullakin sopimusalalla palkkausta kehitetään suhteessa saman sopimusalan muihin tehtäviin. Näin ollen aliupsee- rien palkkauksen kehittämisessä palkkauksellista vertailua tehdään aliupseeritehtävien kesken. Vastaavasti upseerien palkkausta kehitetään suhteessa toisiin upseeritehtäviin. Tällainen rakenne luotiin Puolustusvoimiin vuonna 2003, kun otettiin käyttöön henkilöstöryhmäkohtaiset palkkausjärjestelmät. Upseeriliitto Aliupseeriliiton ohella otti ensimmäisten joukossa käyttöön nykyiset palkkausjärjestelmät. Siinä missä Aliupseeriliitto vastaa itsenäisesti aliupseerien (AU) palkkausjärjestelmän kehittämisestä, vastaa Upseeriliitto täysin suvereenisesti upseerien (JSA) palkkausjärjestelmän palkkauksellisesta kehittämisestä. Ammattisotilas 2/2011 5

6 JSA 5-11 kehitys vuodesta 2003 vuoteen % JSA:n luokkiin 5-11 sijoittuvat nuoremman upseeriston tehtävät. näitä ovat muun muassa upseerien ammattiintulotehtävät ja kouluttajatehtävät. Omia valintoja Kukin liitto asettaa omat neuvottelutavoitteensa ja vastaa osaltaan neuvottelujen onnistumisesta. Palkkatilastoja tarkasteltaessa huomaa heti, että Upseeriliitto on kiinnittänyt huomiota vanhempien upseerien palkkaukseen nuorempien kustannuksella. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana palkankorotusten yleiskorotukset ovat olleet yhteenlaskettuna noin 16 prosenttia. Sen yli menevät korotukset ovat rahoitettu ns. liittoeristä. Upseerien osalta vaativuusluokissa JSA palkkoja on korotettu 6 13 prosenttia yli yleiskorotusten, kun nuorempien upseerien vaativuusluokissa JSA 6 11 korotukset ovat olleen vain 1 6 prosenttia. Luvut kertovat osaltaan, siitä miten Upseeriliitto on omalta osaltaan arvottanut eri upseeritehtäviä. Vaativuusluokan JSA 15 palkkausta on korotettu liittoerillä lähes tuhat euroa, kun vaativuusluokissa JSA 5 11 korotukset ovat olleet euroa. Upseerien palkkakehitystä tarkasteltaessa huomaa väistämättä, että vanhempien upseerien palkkausta on kehitetty erittäin rajusti nuorempien kustannuksella. Kyseessä on tietoinen valinta. Upseerit palvelevat vähemmän aikaa alemmissa vaativuusluokissa, joten painopiste on järkevää kohdistaa ylempiin vaativuusluokkiin. Aliupseeriliitto on omalta osaltaan valinnut tasapuolisemman linjan, koska aliupseereilla ei ole samanlaista urakehitystä kuin upseereilla. Osa aliupseereista palvelee samassa vaativuusluokassa koko palvelusuransa. Näin ollen on luonnollista, että Aliupseeriliitto on valinnut toisenlaisen linjan kuin Upseeriliitto. Aliupseeriliiton strategiana on ollut kehittää kaikkien vaativuusluokkien palkkausta tasaisemmin. Liittojen lisäksi työnantaja neuvotteluissa valvoo palkkaprofiilien kehittymistä ja sen tehtävän työnantaja on toteuttanut tasapuolisesti. Palkkataulukot eivät kerro kaikkea Puhdas palkkataulukkojen vertaaminen ei kerro koko totuutta, koska sopimusaloilla on tehty erilaisia ratkaisuja. Tällaisia ratkaisuja ovat olleet mm. uusien vaativuusluokkien perustaminen taikka muut erillisratkaisut. Aliupseerien ja opistoupseerien osal- 6 Ammattisotilas 2/2011

7 JSA kehitys vuodesta 2003 vuoteen % Vanhempien upseerien palkkausta on kehitetty erittäin rajusti nuorempien kustannuksella. JSA 15 palkkausta on korotettu liittoerillä lähes tuhat euroa, kun vaativuusluokissa JSA 5 11 korotukset ovat olleet euroa. ta on otettu käyttöön uusia vaativuusluokkia aliupseereilla neljä ja opistoupseereilla kaksi uutta vaativuusluokkaa. Näiden uusien vaativuusluokkien perustaminen on rahoitettu liittoeristä. Vastaavia erillisratkaisuja aliupseerien osalta ovat olleet mm. sotilassoittajien alkupalkkauksen nostaminen ja palkkausjärjestelmän kehittäminen. Myös erilaisten haittatyökorvausten taikka lisäpalkkioiden korotukset kohdistuvat eritavalla eri sopimusaloille. Esim. meripalveluskorvauksen kehittämisen kustannusvaikutukset kohdistuvat erilailla upseerien, opistoupseerien kuin aliupseerien osalta. Totuus palkkakehityksestä Mikäli aliupseerien ja upseerien samantasoisten tehtävien palkkauksen kehittymistä verrataan euromääräisesti viimeisen kahdeksan vuoden aikana, niin huomataan niiden kehittyneen suhteellisen tasaisesti. Aliupseerien vaativuusluokissa 3 6 palkkaus on kehittynyt euroa/ kuukaudessa, kun upseerien vaativuusluokissa 5 9 palkkaus on kehittynyt euroa/kuukaudessa. Kahdeksan vuoden aikajaksolla palkkauksellinen kehitys on yllättävän tasaista, ottaen huomioon siihen osuneet erittäin monet virastoerien kohdennukset. Palkkatilastojen kiihkoton vertaaminen osoittaa, että työnantaja on kohdellut eri henkilöstöryhmiä tasavertaisesti. Kontrollin katoamiselle ei löydy todellisia perusteita. Nykyinen neuvottelujärjestelmä on osoittanut toimivuutensa. Jokainen liit- to hoitaa oman henkilöstöryhmänsä neuvottelut ja jokainen vastaa omiensa palkkauksellisesta kehityksestä. Jos ei ole tyytyväinen oman sopimusalansa palkkaukselliseen kehitykseen, niin syitä kannattaa etsiä ensimmäiseksi aitauksen sisältä kuin sen ulkopuolelta. Tämäkin esimerkki osoittaa, että aliupseerien etu on oma sopimusala. Mahdollisessa kaikkien sotilaiden taikka peräti koko puolustusvoimien yhteisessä palkkausjärjestelmässä palkkaneuvotteluista tulisi todella haastavia. Kersanttien eurot olisivat vaarassa valua everstiluutnanttien taskuun. Teksti ja kuvat: Petteri Leino Ammattisotilas 2/2011 7

8 Vapaaehtoistyöstä potkua uralle Ilmavoimissa palveleva kersantti Jussi Niemi (31) on silminnähden innostunut työstään. Pelastusryhmän johtajana työskentelevällä miehellä oli vahva kokemus vapaaehtoisesta palokuntatyöstä ennen kun hän siirtyi puolustusvoimien palvelukseen. Kymmenen vuotta sitten Niemi työskenteli metallimiehenä. Hän seurasi työpaikan vieressä hälytyksiin lähteviä sopimuspalokunnan pelastusyksiköitä ja kiinnostui pelastustehtävistä. Yhden työpäivän päätteeksi hän marssi palokunnan päällikön luo ja kysyi, miten toimintaan pääsee mukaan. Niemi lähti innolla sopimuspalokuntatyöhön ja koulutti itseään ahkerasti. Metallimiehen työ ei tyydyttänyt miestä pitkään. Niemellä oli tuolloin tuttuja töissä ilmavoimissa ja hän oli jo jonkin aikaa ollut kiinnostunut puolustusvoimista työpaikkana ja erityisesti puolustusvoimien tarjoamista pelastustoimen tehtävistä. Vuonna 2006 Tikkakoskella avautui lentovarustemekaanikon siviilivirka ja Niemi siirtyi puolustusvoimien palvelukseen. Niemi oli tuolloin toiminut 5 vuotta sopimuspalokunnassa. Hänelle tarjoutui mahdollisuus oman työn ohella osallistua myös pelastustoimen tehtäviin ja hän teki niitä niin paljon kun sai. Kun Niemi sai keväällä 2009 pelastusaliupseerin viran, hänellä oli kaikki pelastusryhmän johtajan tehtävässä tarvittavat luvat ja kelpuutukset valmiina. Sopimuspalokuntatyö antoi hyvät perusvalmiudet toimia pelastustoimen tehtävissä. Minun ei tarvinnut lähteä käymään peruskursseja. Täydentävä 8 Ammattisotilas 2/2011

9 Ilmavoimien erityispiirteet tuovat työhöni siviilipelastustehtävistä poikkeavia elementtejä. Näitä ovat esimerkiksi lentokoneiden ja lentäjien etsintä ja palavan koneen sammutus. koulutus ja perehdyttäminen keskittyi ilmailussa ja lentokentällä tapahtuviin onnettomuuksiin, vaaratilanteisiin sekä niiden erityispiirteisiin kuten kadonneen ilma-aluksen ja ohjaajan etsintämenetelmiin. Monipuolista ja haastavaa työtä Pelastusjoukkueen ensisijaisena tehtävänä on tuottaa nopeasti apua lento-onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Tehtäviin kuuluu päivystys, kelpuutusten ylläpito, harjoitukset, kaluston ylläpito, materiaalihallinta, lentokentän pysytysjärjestelmien kunnossapito ja reserviläisten koulutus. Lisäksi joukkue suunnittelee ja toteuttaa varusmiesten ja henkilökunnan alkusammutus- ja tulityökorttikoulutusta. Ilmavoimien erityispiirteet tuovat työhöni siviilipelastustehtävistä poikkeavia elementtejä. Näitä ovat esimerkiksi lentokoneiden ja lentäjien etsintä ja palavan koneen sammutus. Tämä on monipuolista työtä ja haasteita riittää, koska tässä tulee hallita monenlaisia asioita. Niemi on tyytyväinen monipuoliseen ja haastavaan työhönsä sekä työyhteisöön. Hän pitää erityisen hyvänä sitä, että työntekijät saavat itse kehittää omia toimintojaan. Niemi on lisäksi silminnähden innostunut pelastushenkilöstön käytössä olevasta kalustosta. Jotakin kehitettävää hän kuitenkin löytää. Henkilöstöresursseissa on vähän toivomisen varaa. Meillä on erinomainen kalusto ja erinomainen toimintaympäristö. Tekijöitä on kuitenkin liian vähän. Meillä on jonkin verran oto-henkilöitä, mutta heitäkin on liian vähän. Pelastusjoukkueella on noin 50 hälytystehtävää vuodessa. Se tekee tiivistä yhteistyötä Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Viranomaisyhteistyö toimii käytännössä hyvin. Teemme siviiliviranomaisten kanssa yhteistyötä esimerkiksi koulutuksessa ja kaluston käytössä. Yhteistyökumppaneitamme ovat aluepelastuslaitoksen lisäksi esimerkiksi Pelastusopisto, Finavia sekä Pioneerija suojelukoulu sekä Ilmavoimien muiden joukko-osastojen pelastusjoukkueet. Pelastushenkilöstöllä on kovat kunto- ja osaamisvaatimukset. Jokaisen osaaminen kartoitetaan vuosittain muun muassa savusukellus- ja kemikaaliharjoituksessa. Kovat kuntovaatimukset Pelastustehtävissä toimivien kuntosuoritusvaatimukset ovat korkeammat kuin monilla muilla sotilasvirassa olevilla. Kestävyyttä mitataan myös käytännössä viikoittaisissa harjoituksissa ja hälytystehtävissä. Kenttäkelpoisuus ei ole pelastusmiehille vain teoreettinen käsite. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta on välttämätöntä Niemen työssä. Pelastushenkilöstöllä on sotilaiden PAKtestien lisäksi omat kuntotestivaatimukset. Testit sisältävät savusukelluskokeen ja normaalia vaativamman lihaskuntotestin. Pelastushenkilöstöllä on harjoituksia joka viikko. Jokaisen tulee tehdä vuosittain vähintään kaksi kuumaa ja kylmää savusukellusta, kaksi kemikaaliharjoitusta, kaksi korkean paikan- ja kaksi pintapelastusharjoitusta. Niemi arvostaa puolustusvoimien panostusta henkilökunnan liikuntaan. Hän harrastaa säännöllisesti liikuntaa, lajeina muun muassa jääkiekko, salibandy ja kaukalopallo. Juoksen jonkinlaisen pallon perässä useita kertoja viikossa ja lenkkeilen. Yhteistyö toimii Niemi aloitti Ilmasotakoulun ja Ilmavoimien Esikunnan varaluottamusmiehenä keväällä Hän on kouluttautunut ahkerasti tehtävään. Hän on vuoden aikana osallistunut alueellisille luottamusmiespäiville, kahdelle palkkausjärjestelmäkurssille sekä luottamusmiesten täydennyskurssille. Erityisesti palkkausjärjestelmäkurssit antoivat hyvin eväitä tehtävänarviointiin. Niemi kokee, että yhteistyö Ilmasotakoulun luottamusmiehen Kari Aunalan kanssa toimii hyvin. Saan Aunalalta hyvin tehtävään liittyvää tietoa ja hän antaa minulle mahdollisuuksia luottamusmiestyön tekoon. Vaikka Niemi on saanut kursseilta hyvin tietoa luottamusmiehen tehtävään, kaipaa hän liitolta enemmän myös kirjallista aineistoa työn tueksi. Olisi hyvä jos luottamusmiehillä olisi esimerkiksi taskumallinen luottamusmiesohje, mihin olisi koottu keskeiset asiat luottamusmiesten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä sopimusasioista. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/2011 9

10 Tanskan veteraanipolitiikka Arvonantoa ja tukea Tanskan valtion veteraanipolitiikan linjaukset julkistettiin syksyllä Tanska on aktiivinen osallistumaan kansainvälisiin sotilaallisiin operaatioihin. Vuodesta 1992 vuoden 2010 lopulle tanskalaisia sotilasta on osallistunut operaatioihin. Yhteensä palkattuja kyseisenä aikana on Käytännössä tämä tarkoittaa, että kukin henkilö on ollut operaatiossa keskimäärin noin kaksi kertaa. Suomalaisia kansainvälisissä operaatioissa on palvellut runsaat vuodesta 1956 lukien. Tanskan hallituksen veteraanipoliittinen ohjelma perustuu kolmelle periaatteelle, jotka ovat veteraanien aseman tunnustaminen ja arvostaminen, kokonaisvaltainen ja laaja korvaus- ja tukijärjestelmä sekä uusien veteraaneja koskevien palvelu- ja tutkimusrakenteiden perustaminen. Veteraani on kunnianarvoisa käsite Tanskassa sotilaiden osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin on velvollisuus ja osallistuminen katsotaan sotilashenkilöstön normaaliksi palvelusolosuhteeksi. Operaatiot ovat muuttuneet yhä vaativammiksi, mikä on johtanut siihen, että mahdollisuus kuolla tai haavoittua on lisääntynyt. Vuosina tanskalaisista sotilaista 62 on kuollut, 90 on pysyvästi vammautunut ja 202 fyysisesti loukkaantunut. Tanskassa kansainväliseen operaatioon osallistuneen veteraani-status on selviö. Käsite on määritelty siten, että sana veteraani kuvaa henkilöä, joka on osallistunut joko yksilönä tai joukon osana vähintään yhteen kansainväliseen operaatioon. Hän voi olla edelleen Puolustusvoimien tai muun viranomaisen palveluksessa, mutta voi olla myös siirtynyt tai siirretty muualle siviiliyhteiskunnan koulutusjärjestelmien piiriin tai siviilityömarkkinoille. Hallituksen politiikka korostaa veteraanien kunnioitusta, arvostusta ja heidän isänmaansa eteen tekemän tärkeän työn tunnustamista. Tanskan hallituksen veteraanipolitiikan periaatteet Tanskassa veteraanipolitiikkaan on valjastettu laajasti eri yhteiskunnallisia toimijoita; maan hallitus, puolustusvoimat, puolustusministeriö, paikallis- ja aluehallintoviranomaiset sekä vapaaehtois- ja ammatilliset järjestöt. Tanskan veteraanipolitiikan periaatteet ovat seuraavat: 1. Paras mahdollinen valmistautuminen Puolustusvoimien palveluksessa olevalle henkilöstölle ennen kansainväli- 10 Ammattisotilas 2/2011

11 siä operaatioita sekä mihin tahansa heitä koskevaan haasteeseen vastaaminen kotiinpaluun jälkeen. 2. Veteraanien omaisten tuki koko kansainväliseen operaatioon liittyvän prosessin aikana. 3. Tanskan valtio tunnustaa veteraanien antaman erittäin kallisarvoisen panoksen maansa puolesta. 4. Yhteiskuntakunta tarjoaa kokonaisvaltaisena panoksena täsmällisen ja nopean, tarkoituksenmukaisen, koordinoidun ja kunnioittavan hoidon kaikille niille, jotka ovat joko fyysisesti tai psyykkisesti vammautuneet kasainvälisessä palveluksessa. Onkohan tanskanmaassa sittenkään mitään mätää? From Battlemind to Homemind Oheinen otsikko on poiminta eräästä Tanskan hallituksen ohjelman kirjauksesta. Siinä tiivistyy hyvin ajatus, että paluu erityisesti vaarallisimmista operaatioista kotimaan arkeen ei aina käy ilman haasteita. Kotimielen muuntaminen taistelumieleksi alkaa jo kotimaan koulutuksessa ja jatkuu intensiivisimmillään operaation vaarallisissa ja ahdistavissa palvelustehtävissä vieraan kulttuurin ympäröimänä. Vastaavasti taistelumielen palauttaminen kotimieleksi on yhtälailla haasteellinen toimenpide, koska edellä mainitut vaikutteet väistämättä vaikuttavat sotilaaseen niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Tanskan hallituksen veteraaniohjelma nostaa esiin monissa kohdin erityisesti psyykkisen, mentaalisen tason palauttamisen operaatioon lähtöä edellyttävälle tasolle. Tässä tarkoituksessa esimerkiksi Afganistanista kotiutettavat joukot on vuodesta 2008 pidetty koossa kolme kuukautta kotiinpaluun jälkeen. Tämä antaa mahdollisuuden yhdessä prosessoida koettua sekä sopeutua siviilielämään kotimaassa. Prosessiin kuuluu lisäksi seurantatutkimukset ja vertaistuen järjestelyt. Kaikille sotilaille, jotka ovat kokeneet operaatioissa traumaattisia kokemuksia tai joilla on vaikeuksia sopeutua takaisin arkeen, tarjotaan psykologista apua niin pitkäksi aikaa kuin he tarvitsevat. Tämä koskee kaikkia palveluksessa olleita, koska tahansa ja kuinka pitkäksi aikaa tahansa. Myös omaiset kuuluvat kyseisen avun soveltamisalan piiriin. Omaiset ja läheiset, erityisesti myös lapset, kuuluvat Tanskassa kattavasti veteraanipolitiikan ja sen tukijärjestelmien piiriin, koska sotilaan osallistuminen operaatioon aiheuttaa aina emotionaalista huolta läheisille. Tanskan hallitus huomauttaa lisäksi, että veteraanit ovat pääosin nuoria, huippukuntoisia miehiä, joille vammautuminen aiheuttaa myös korostuneen psyykkisen taakan. Vammautuminen johtaa usein koko elämän uudelleen arviointiin. Tanskan hallitus korostaa taistelukentän olosuhteissa psyykkisesti tai fyysisesti vammautuneiden tarvetta erityiseen, spesialisoituneeseen hoitoon. Tämä koskee varsinkin psyykkisen hoidon tarpeessa olevia, joiden oireet, esimerkiksi ahdistus ja aggressiivisuus, saattavat ilmaantua hyvinkin pitkän ajan kuluttua ja voimakkaina. Veteraania tuetaan yksilöllisin perustein Tanskan valtio pitää itsestään selvänä ja luonnollisena, että se kantaa vastuun operaatioissa isänmaansa puolesta loukkaantuneista. Veteraanien korvaus- ja tukijärjestelmät perustuvat Tanskassa kunkin yksilön henkilökohtaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi psyykkiset tarpeet ovat lähtökohtaisesti ja julkituodusti yhtä tärkeitä kuin fyysiset tarpeet esimerkiksi hoitoja tai tukimuotoja arvioitaessa. Voimakkaasti traumatisoituneille potilaille on tarjolla korkeatasoista psykiatrista erikoishoitoa niin puolustusvoimien, valtion sairaalan kuin 50 muun sopimuspsykiatrin toimesta ympäri Tanskaa. Tanskan hallitus pitää tärkeänä turvata vammautuneen sotilaan ja hänen läheistensä taloudellinen toimeentulo. Valtio maksaa yleisten vammautumista koskevien korvausten lisäksi erityistä korvausta operaatioissa vammautuneille sotilaille. Tämä korvaus on noin kolminkertainen verrattuna lailla säädettyihin yleisiin korvauksiin, eikä se vähennä niiden määrää vaan maksetaan niiden lisäksi. Esimerkiksi 100 prosentin vammautumistapauksessa korvaus on noin euroa yleisen lainsäädännön antaman noin euron lisäksi. Lisäksi Tanskassa maksetaan verovapaita avustuksia sotilaalle, joka on fyysisesti tai psyykkisesti vammautunut operaatiossa. Maksetut verovapaat avustukset eivät vähennä muiden saatavien etuisuuksien määrää ja niitä voidaan maksaa myös omaisille. Veteraanitoiminnan palvelut kehittyvät Tanskan puolustusvoimissa toimii yhteysupseerijärjestelmä, johon sotilaan sukulaiset voivat olla yhteydessä milloin tahansa ja missä tahansa asiassa niin ennen operaatiota, operaation aikana kun sen jälkeenkin. Lisäksi Tanskaan perustetaan operaatioissa palvelleille sotilaille oma veteraanikeskus. Se palvelee veteraaneja ja heidän omaisiaan 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivänä viikossa. Keskukseen keskitetään osaaminen muun muassa koulutuksellisissa, psykologisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä. Keskeisessä roolissa ovat myös työvoimaneuvonta ja apu koordinoitaessa tukitoimintoja eri viranomaisten kesken. Tämän lisäksi perustetaan erillinen veteraanien kysymyksiin perehtyvä tietokeskus. Sen tarkoituksena on tuottaa systemaattista ja tieteellistä seurantatietoa erityisesti ennaltaehkäisevässä mielessä, hyödyntäen niin veteraanien kokemuksia operaatioissa kuin kansainvälistä tutkimustakin. Vapaaehtoisjärjestöjen ja ammatillisten organisaatioiden toimintaa tukemaan ja koordinoimaan perustetaan erillinen veteraanien kysymyksiä käsittelevä sihteeristö. Kaikki edellä mainitut perustetaan Tanskan Puolustusministeriön toimenpitein. Lisäksi Tanskassa on lukuisia muita keinoja edistää ja tunnustaa veteraanien asema ja tehdä se näkyväksi: palveleva puhelin, veteraanikortti veteraanin statuksesta, kompetenssikortti hankitusta osaamisesta, liputuspäivä, uusi sarja valtiollisia kunniamerkkejä ja oma muistomerkki kansainvälisissä tehtävissä palvelleille ovat kaikki merkityksellisiä osasia Tanskan hallituksen veteraanipolitiikkaa. Onkohan Tanskanmaassa sittenkään mitään mätää? Lähde: The Danish Government Recognition and support. The veterans policy of the Danish Government. Teksti: Mika Oranen Kuva: Tanskan Puolustusvoimat Ammattisotilas 2/

12 Ylikapellimestari näkee että varusmiessoittokunnalla olisi tulevaisuudessa nykyistä merkittävämpi rooli sotilassoittajien rekrytoimisessa. Suuremmat soittokunnat ja korkeakoulutettuja muusikoita Puolustusvoimien ylikapellimestarilla, Elias Seppälällä on selkeä visio sotilassoittokuntien tulevaisuudesta. Tavoitteena on suuremmat soittokunnat, joissa nuoret ja korkeasti koulutetut kapellimestarit johtavat ammattitaitoisia muusikoita. Soittaja-aliupseereiden kelpoisuusvaatimukset ovat Seppälän mukaan huomattavasti korkeammat kuin aliupseereilla yleensä. Käytännössä kaikilla uusilla soittajilla on nykyisin vähintään alempi korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinnon ja kokemusvaatimuksen tulee näkyä soittajien vaativuusluokassa. Soittajien tehtävän vaativuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa muun muassa konserttimestarin tehtävien muodossa. Yhtenä epäkohtana tähän asti ollut soittokuntien vääpelien asema ratkesi maaliskuussa, kun tehtävän vaativuusluokkia tarkastettiin. Ne soittaja-aliupseerit, joiden vääpelitehtävät vievät yli puolet työajasta, siirretään vaativuusluokkaan 6. Seppälä korostaa, että myös taiteen tekeminen on operatiivista toimintaa. Soittajien palkanmäärityksen haasteena on se, miten taiteellisuus pystytään kuvaamaan niin, että se vaikuttaisi mittareihin ja soittajien palkkaukseen. Apulaiskapellimestarien nuorennusleikkaus Seppälä toivoo, että jatkossa sotilassoittokuntien apulaiskapellimestarit olisivat nykyistä nuorempia, kolmekymppisiä ammattilaisia. Parhaista kasvatettaisiin sotilassoittokuntien kapellimestareita. Tulevat apulaiskapellimestarit tulisivat vuotiaina soittajina aliupseerivirkaan. Heillä olisi vähintään alempi korkeakoulututkinto. Oman inst- 12 Ammattisotilas 2/2011

13 rumentin hallinnan lisäksi heille tarjottaisiin koulutusta ja kokemusta orkesterin johtamisessa. Osalla heistä olisi mahdollisuus hakeutua apulaiskapellimestarin virkaan, mikä avaisi tien kapellimestarin maisteriopintoihin. Seppälän tavoitetilassa sotilassoittokuntien kapellimestarit ovat alle 40-vuotiaita kovan luokan ammattilaisia. Seppälä on tuonut esille sen, että apulaiskapellimestarit toimisivat jatkossa erikoisupseerin virassa. Sotilasammatilliset opinnot tärkeitä Sotilassoittajat kuten muutkin aliupseerit hankkivat peruskoulutuksen siviilissä. Puolustusvoimat täydentää osaamista sotilaskoulutuksen osalta. Seppälä pitää valitettavana, että sotilasmuusikot suorittavat keskimääräistä vähemmän sotilasammatillisia opintoja. Koulutus lisää ymmärtämystä yhteisöstä, missä työskentelemme. Se sisältää myös sotilaallisia valmiuksia. Nämä ovat tärkeitä asioita sotilassoittajille. Soittokuntien päälliköt ovat Seppälän mukaan avainasemassa soittajien koulutukseen ohjaamisessa. Asiaa on käsitelty myös kapellimestarien koulutuspäivillä. Hän tunnustaa, että soittokunnille voi olla vaikeaa irrottaa soittajia kursseille. Olen sanonut myös soittajille, että koulutuksen käyminen on edellytys uralla etenemiseen. Koulutukseen hakeutuminen tulisi ottaa esille kehityskeskusteluissa. Käytännössä kaikilla uusilla soittajilla on nykyisin vähintään alempi korkeakoulututkinto. Soittajien toimialakoulutus on Seppälän mielestä järjestetty kohtuullisen hyvin. En halua soittajille muista aliupseereista poikkeavaa koulutusjärjestelmää. Koulutuksen sisältöä tulee kuitenkin pystyä räätälöimään sotilasmusiikkitoimialan vaatimusten mukaisesti. Sisältöjen tulee palvella soittajia heidän työssään. Soittajille ei vielä ole järjestetty mestariopintoja. Seppälä toteaa, että soittajaaliupseerien koulutuksen kehittäminen riippuu siitä, miten sotilasmusiikkitoimialaa kehitetään lähivuosina. Soittajien rekrytoinnissa vielä haasteita Ylikapellimestari on pitänyt sotilasmusiikkialan rekrytointiongelmia esillä julkisuudessa. Vaikka rekrytoinnin haasteet ovat varmasti melko moninaiset, otsikoihin ovat päässeet lähinnä vaatimukset kuntosuorituksesta ja varusmiespalveluksesta. Ammattiin valmistuvat nuoret muusikot ovat nykyisin pääosin naisia. Ylikapellimestari on useaan kertaan tuonut julkisuudessa esille toivomuksen, että naisille avattaisiin mahdollisuus työskennellä soittokunnissa ensin jonkinlaisessa rekrytointivirassa. Määräaikana he suorittaisivat naisten vapaaehtoisen asepalveluksen sotilasmusiikkialan tehtävissä. Seppälän mielestä Varusmiessoittokunnan tulisi olla se joukko, mistä rekrytoidaan uusia soittajia soittokuntiin. Tällä hetkellä vain yksittäiset henkilöt ovat niin ammattitaitoisia, että he rekrytoituvat suoraan soittokuntiin. Rekrytointi on jatkuva haaste sotilasmusiikkialalle. Puolustusvoimat esittelikin Puhallinorkesteripäivillä oppilaitosten edustajille ja muusikoille sotilasmusiikkialan mahdollisuuksista. Soittajia kouluttavissa oppilaitoksissa ei välttämättä tiedetä puolustusvoimien soittokunnista ja täällä olevista työmahdollisuuksista. Kerroimme yleisölle soittokunnissa olevista työtehtävistä ja virkojen kelpoisuusvaatimuksista. Soittajilla tulee olla hyvä kunto Ylikapellimestari on aktiivinen kuntoilija. Hän pelaa tennistä kolmesta neljään kertaa viikossa ja mahdollisuuksien mukaan pyöräilee töihin kuivan kauden aikana. Hän ymmärtää hyvin hyvän kunnon vaatimukset sotilassoittajan tehtävässä. Elias Seppälä kannustaa soittajaaliupseereita hakeutumaan sotilasammatillisiin opintoihin. Sotilassoittajilla tulee olla hyvä kunto ja kuntosuoritusvaatimukset. Emme halua rekrytoida huonokuntoisia. Seppälä on kuitenkin huolissaan siitä, miten kuntosuoritukset vaikuttavat uusien soittajien rekrytointiin. Hän korostaa, että kaikki eivät ole juoksijoita ja että kuntotestin tulisi voida suorittaa muillakin tavoin Rekrytoinnissa kunto ei saisi olla karsiva tekijä. Meillä tulisi olla joustoa siinä, että valituille henkilöille annettaisiin mahdollisuus kohottaa kuntoaan valinnan jälkeen. Musiikkioppilaitoksissa on vasta nyt alettu ottaa esille fyysisen kunnon merkitys musiikkiammateissa. Soittokuntien rakenteisiin tulossa muutoksia Puolustusvoimien rakennemuutoksella on vaikutuksia myös sotilassoittokuntiin. Ylikapellimestari näkee, että soittokuntien yksikkökoko tullee kasvamaan puolustusvoimien rakennemuutoksen myötä. Muutoksista päätetään puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Nykyisten soittokuntien pienen yksikkökoon taustalla on 50-luvun järjestelmä, jossa soittokunnassa oli 14 soittajaa ja 12 soittooppilasta. Kun soitto-oppilasjärjestelmä lakkautettiin, jäljelle jäivät vain nuo 14 soittajaa. Tämä järjestelmä tulee nyt uudistaa. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/

14 Valtakunnallisen MILjazz-tapahtuman syntyjuuret löytyvät Savon Sotilassoittokunnasta. Kuva: Sami Funke Savon Sotilassoittokunta - Päämajakaupungin perinteiden vaalijasta Maavoimien Soittokunnaksi Savon Sotilassoittokunta on Itä-Suomen Sotilasläänin suurin sotilassoittokunta. Sotilassoittokunnan vahvuus on kapellimestari ja 20 soittajan virkaa. Tällä hetkellä virassa on 10 aliupseeria ja 7 opistoupseeria, joista yksi toimii vt. päällikkönä. Kaikki soittokunnan virat eivät ole täynnä ja rekrytoinnissa on ollut omat hankaluutensa, kuten monella muullakin soittokunnalla eripuolilla Suomea. Nykyisin soittokuntaa johtaa kapteeni Ilpo Luukkonen. Soittokunta toimii Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan alaisena yksikkönä. Soittokunta on tehnyt pitkän matkan. Se alkoi vuonna 1918, kun soittokunta perustettiin Kouvolassa Jalkaväkirykmentti 2:n soittokunnaksi. Viipurin ja Käkisalmen kautta orkesteri matkasi Mikkeliin JR 7:n soittokunnaksi, jossa se on toiminut siitä lähtien yhtäjaksoisesti. Soittokunnan nimi muuttui vuonna 1952 Mikkelin Varuskuntasoittokunnaksi ja vuonna 1990 Savon Sotilassoittokunnaksi. Keikkoja ympäri itäistä Suomea Savon Sotilassoittokunta esiintyy puolustusvoimien, sotaveteraanien, maanpuolustusjärjestöjen ja siviiliyhteisöjen tilaisuuksissa. Esiintymisiä on Mikkelin lisäksi pääasiassa Kaakkois- ja Itä- Suomen alueella. Soittokunnalla on vuosittain noin 150 keikkaa. Suurimpana tapahtumana mainittakoon valtakunnallinen MILjazz -kiertue, jonka syntyjuuret löytyvät Savon Sotilassoittokunnasta. Mikkelistä vuonna 1996 alkanut MILjazz on levinnyt valtakunnalliseksi kiertueeksi. Usein keikkabussi kaartaa 14 Ammattisotilas 2/2011

15 Vekaranjärvelle, Karjalan Prikaatiin. Karjalan Prikaatissa soittokunta esiintyy muun muassa komentajanvaihtotilaisuuksissa, kotiuttamis- ja tulojuhlissa sekä iltahartauksissa. Lisäksi soittokuntaa työllistävät kutsuntatilaisuudet Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Esiintymisolosuhteet vaihtelevat lämpimistä ja valoisista saleista kylmiin korjaamotelttoihin paraatikenttien laidoilla. Myös hautausmaat, torit ja satamat kuuluvat soittokuntien esiintymispaikkoihin. Kysyy kovaa ammattitaitoa ja kylmän sietokykyä tehdä taidetta sormet ja varpaat jäässä. Ei riitä että saa pidettyä itsensä jotenkin lämpimänä. Soitinkin on pidettävä sulana. Instrumentit jäätyvät herkästi, kun lämpötila laskee nollan alapuolelle. Hengitysilman sisältämä kosteus aiheuttaa soittimille käyttökatkoksen, jota soittaja sitten sulattelee esiintymisteltaksi järjestetyn korjaamoteltan lämmittimen edustalla. Pitkän linjan sotilasmuusikko Vääpeli Harri Nyyla on sydämensä rummuille ja sotilasmusiikille omistanut soittaja. Hän aloitti sotilassoittajan uransa soitto-oppilaana 1987 Hämeen Rykmentin Sotilasmusiikkikoulussa. Nykyisin hän toimii Savon Sotilassoittokunnan lyömäsoitinten äänenjohtajana. Pitkän linjan muusikon ensikosketus musiikkiin tapahtui yhdeksänvuotiaana, jolloin rumpukapulat tarttuivat käteen. Pohjantien Nuoriso Big Bandissä alkanut soittaminen on kantanut näihin päiviin asti. Samasta bändistä on lähtenyt maailmalle muitakin ammattimuusikoita, kuten trumpetistit Tero Saarti ja Jukka Tiirikainen. Nyyla on soittanut lyömäsoittimia useiden kaupunkien teattereissa ja orkestereissa. Hän on toiminut myös pedagogina taidelukiossa sekä kansalais- ja musiikkiopistoissa. Tätä työtä hän jatkaa Mikkelin musiikkiopistossa. Kymmenen vuoden jäsenyys Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan pääsykoelautakunnassa on tarjonnut näköalapaikan sotilasmusiikkialalle pyrkivän ikäluokan lyömäsoittajiin. Hän toivoo, että näitä soittajanalkuja saataisiin rekrytoitua enemmän puolustusvoimiin sotilassoittajaksi. Nyyla kokee, että jatkuvassa muutoksessa on tärkeää osallistua aliupseerien paikallisyhdistyksen toimintaan aktiivisesti. Se on hän mielestään hyvä vaikuttamisen kanava, jonka kaikkia mahdollisuuksia ei vielä täysin hyödynnetä. Nyyla osallistuu oman paikallisyhdistyksen, Mikkelin Aliupseerien toimintaan Vääpeli Harri Nyyla aloitti sotilassoittajan uransa soitto-oppilaana Kuva: Sami Funke hallituksen jäsenenä. Lisäksi hänen ammattitaitoaan hyödynnetään luottamusmiestoiminnassa. Teksti: Riku Rissanen Sotilassoittajat sopeutuvat hyvin moninaisiin työympäristöihin. Paukkupakkaset ovat sekä soittajille että soittimille haastavia. Kuva: Riku Rissanen Ammattisotilas 2/

16 Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo- ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. 16 Ammattisotilas 2/2011

17 Lumiaura Vuoden päivähoito Siviilipalvelus on Suomen perustuslain 127 tarkoittama vaihtoehto poikapuolisten kansalaistemme lakisääteiselle varusmiespalvelusvelvoitteelle. Siviilipalveluksen pituus on 362 vuorokautta. Se alkaa noin kuukauden mittaisella koulutusjaksolla, joka järjestetään Lapinjärvellä sijaitsevassa Siviilipalveluskeskuksessa. Sitä seuraa noin 11 kuukauden pituinen työpalvelus. Koulutusjaksolla on kolme vaihtoehtoista suuntautumisvaihtoehtoa. Ne ovat pelastustoimi ja väestönsuojelu; ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu; sekä yleissivistys ja kansalaisvalmiudet. Työpalvelusta toimitetaan valtion tai kunnan laitoksessa tai toimielimessä, evankelisluterilaisessa tai ortodoksisessa kirkossa taikka yleishyödyllisessä säätiössä, yhteisössä tai yhdistyksessä. Työpalveluspaikaksi ei siten kelpaa voittoa tavoitteleva yritys, puolue tai ammattiliitto. Siviilipalvelustoimintaa johtaa Työ- ja elinkeinoministeriö. Sen asettama Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä jätti mietintönsä Työryhmä koostui pääosin virkamiehistä. Mietinnön nimi on Siviilipalvelus Se on painettu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuissa, Kansleri 9/2011. Mietintö löytyy myös netistä, jos nyt joku tuntee erityistä viehtymystä sen tarkempaan läpikäymiseen. Seuraavassa on arvioiva tiivistelmä sen yksityistä kansalaista kiinnostavimmista osista. Työryhmä katsoi, että siviilipalvelusajan pituutta ei olisi tarpeen lyhentää. Asiaa tulisi kuitenkin tarkastella uudelleen, jos varusmiesten palvelusaikaa lyhennetään. Olisi kuitenkin selvitettävä, olisiko palvelusaikaa lyhennettävä sellaisissa erityisen paljon julkista hyötyä palvelevissa tehtävissä, jotka olisivat erittäin intensiivisiä. Sellaisiin tehtäviin tulisi myös olla perusteellinen koulutus, johon vuoden siviilipalveluksen työvelvollisuus ei riitä. Asiaa tulisi lähestyä myös palveluksen kokonaisrasittavuuden kannalta. Työryhmä esitti, että luovutaan tavoitteesta käyttää siviilipalvelusvelvollisia kriisitilanteessa joissakin erityisissä tehtävissä. Siviilipalveluslain 87 mukaisesta siviilipalvelusrekisteristä ei ole nykyisellään siihen hyötyä, eikä sitä kannata edes kehittää. Peruskoulutusjakson turvallisuuskoulutus kohdennettaisiin normaaliolojen riskeihin ja vahvistamaan arjen turvallisuutta. Siviilipalvelusvelvollisia kannustettaisiinkin edelleen kehittämään ja syventämään saamiaan turvallisuustietoja myöhemmin elämässään. Edellä oleva suositus perustui siihen, että työryhmän oli ollut arvioiminen myös siviilipalvelusvelvollisten sijoitettavuutta poikkeusoloissa. Valtioneuvoston selonteossa, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009, oli asiasta kuitenkin todettu seuraavaa: Siviilipalvelusta tulisi jatkossa kehittää siten, että sen sisältö palvelee yhteiskunnan erilaisia kriisivalmiuksia. Siviilipalvelusvelvolliset tulisi siten ottaa huomioon juuri varauduttaessa erilaisiin kriiseihin. Yhteiskunnan henkilöstövoimavaratarpeet kohdistuvat poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa kuitenkin eri alojen asiantuntijoihin, esimerkiksi terveydenhuollon ja pelastusalan ammattihenkilöstöön. Mutta tällaista erityisosaamista vaativaa henkilöstöä on vaikea tai jopa mahdoton korvata, koska nykyaikainen yhteiskunta ja sen järjestelmät ovat varsin monimutkaisia. Maallikot tai vajavaisesti koulutetut henkilöt saattavat valvomattomina ja taitamattomuuttaan jopa vaarantaa oman tai muiden henkilöiden turvallisuuden. Ruotsissa on kokeiltu siviilipalvelusmiesten kouluttamista pelastuslaitosten käyttöön. Mutta siitä luovuttiin, koska pelastuslaitokset eivät tarvinneet sellaista henkilöstöä. Siviilipalvelusvelvollisista koitui pelastuslaitoksille lisäksi majoitukseen, muonitukseen sekä ylläpitoon liittyviä ylimääräisiä velvollisuuksia. Työryhmä ei saanut tietoonsa, että edes Suomessa olisi pelastusalan organisaatioilla tarpeita niin sanottujen maallikoiden käyttöön poikkeusoloissa. Ja terveydenhuoltohenkilöstöllä on oltava tietyt rekisteröidyt koulutukset. Siviilipalvelusvelvollisten käyttäminen työpalvelujakson aikana erilaisissa kriisitilanteissa edellyttäisi lisäksi edellä kuvattua koulutusta. Siviilipalvelusvelvollinen saattaa lisäksi joutua työpalvelun aikana komennukselle joihinkin muihin tehtäviin, mikä vähentäisi palveluspaikkojen kiinnostusta käyttää heitä pitkäjänteisissä toiminnoissaan. WWF:n öljyntorjuntajoukot eivät myöskään myöhemmin ole kiinnostaneet siviilipalveluksen suorittaneita. Sipa ei siten palvele yhteiskuntaa poikkeusoloissa edes poikien toisena eskarina. Lumiaura Ammattisotilas 2/

18 Aliupseerit kärkisijoille hiihtomestaruuskisoissa Antonia Haga sijoittui ampumahiihdossa kolmanneksi ja rk-ampumahiihdossa viidenneksi. Aliupseeriliiton hiihtomestaruuskilpailut pidettiin loistavissa olosuhteissa Pohjois-Karjalan Prikaatissa, Kontiorannassa Kilpailulajeina olivat rkampumahiihto, maastohiihto ja ampumahiihto Maastohiihto hiihdettiin tänä vuonna perinteisellä tyylillä. Kilpailukeskuksena toimi Kontiolahden ampumahiihtokeskus, joka on varmasti yksi maamme parhaita tällaisille suurehkoille, useamman lajin kilpailuille. Kuten aikaisemmin, samassa yhteydessä pidettiin sotilaiden SM-kilpailut ja Päällystöliiton mestaruuskilpailut. Aliupseerit rynnistivät kärkeen Aiemmin on totuttu siihen, että sotilaiden SM-kilpailujen tulosluetteloita luettaessa on aliupseerien nimet löytyneet listojen häntäpäästä, mutta nyt siihenkin asiaan on tullut räväkästi muutosta. Ensinnäkin osallistujamäärät ovat lähteneet reiluun nousuun ja menestystä on alkanut tulla. Rk-ampumahiihdon yleiseen sarjaan osallistui 7 urheilijaa ja lajiin yhteensä 16 aliupseeria, neljän ilmoittautuneen jättäessä vielä väliin tämän lajin. Menestys oli suorastaan loistava sillä Keski-Suomen Eevamari Oksanen voitti naisten sarjan Haapajärven Antonia Hagan sijoituttua viidenneksi. Miesten yleisessä sarjassa Tervareitin Toni Närväinen voitti suomen mestaruuden ylivoimaisesti yli minuutin erolla Viestirykmentin Aku Nikanderiin. Rkampumahiihdossa matkana oli 11,9 km ja kaksi makuuammuntaa, joista Närväinen sai minuutin sakon kun Nikander ampui puhtaan suorituksen. Liiton mestareiksi ampumahiihtivät lisäksi M40-sarjassa Jyrki Ruutala ja M50-sarjassa Keijo Kuntola. Keskiviikkoaamuna kilpailut jatkui- 18 Ammattisotilas 2/2011

19 vat maastohiihdolla ja matkana oli naisilla ja M50-sarjalla 5 km, M35-, M40- ja M45-sarjassa 10 km ja yleisessä sarjassa 15 km. Ja meno sen kuin parantui edellisestä päivästä. Naisten sarjan sotilaiden mestaruuden voitti jälleen Eevamari Oksanen lähes minuutin erolla seuraavaan. Miesten yleisessä sarjassa oli kuuden parhaan joukossa peräti kolme aliupseeria Toni Närväisen ollessa ykkösenä ja Joensuun Timo Varis pronssilla ja vielä kuudenneksi sijoittui Tervareitin Petteri Kymäläinen. Närväisen voitto oli jälleen ylivoimainen sillä toiseksi sijoittunut Kainuun Rajan Teemu Härkönen hävisi toista minuuttia Närväiselle. M35- sarjassa Kanta-Hämeen Tero Miettinen hiihti hopealle häviten mestaruuden vain 8,7 sekunnilla. Mitaleille sijoittui vielä Ylä-Savon Jyrki Ruutala M45-sarjan kympillä. Liiton mestaruudet menivät M50-sarjassa Keijo Kuntolalle ja M40- sarjassa Tauno Niemelle. Mitalisadetta naisille ja miehille Keskiviikon iltapäivälle oli ohjelmassa vielä ampumahiihto sakkokierroksineen. Aliupseerien menestys jatkui vielä kahden pronssimitalin verran. M35-sarjassa Kymenlaakson Markku Kesiö ja naisten sarjassa Antonia Haga kävivät pokkaamassa mitalit. Edellisten lisäksi liiton mestaruuden voittivat M50-sarjassa Keijo Kuntola, M45-sarjassa Jyrki Ruutala ja yleisessä sarjassa Joensuun Jesse Mäkinen. Sää- ja lumiolosuhteet olivat loistavat koko kilpailujen ajan ja tottunut kilpailukoneisto toimi todella hienosti. Järjestelyt oli ulkoistettu Kontiolahden Kilpailujen kolmoismestari Keijo Kuntola vei voiton kaikissa lajeissa M50-sarjassa. Urheilijoille. Oli todella hienoa olla paikalla seuraamassa kilpailuja näin huru-ukkonakin. Toivottavasti nuoret aliupseerit ottavat oppia vanhoista sotaratsuista ja lähtevät innokkaasti tulevaisuudessa mukaan oman liiton sekä sotilaiden mestaruuskilpailuihin. Teksti ja kuvat Kari Komi, vääpeli evp YRJÖ PIRILÄ OY Ammattisotilas 2/

20 Tekevälle sattuu Kuva: Esa Piisilä Aliupseeriliiton ja Asianajotoimisto Lindellin välinen yhteistyösopimus on ollut voimassa muutaman vuoden ja saadun palautteen perusteella liiton ja toimiston tarjoamia oikeudellisia palveluja on edelleen kehitetty. Perusperiaatteena on, että palvelukseen liittyvissä asioissa tulisi ensin ottaa yhteys liiton toimistoon ja siellä suoritetaan seulonta koskien sitä, onko kyseessä virkaehtosopimukseen liittyvä asia vai liittyykö asia sotilasoikeudenhoitoon. Lähtökohtaisesti Lindellin toimisto ei käsittele VES-asioita. Seulonnan yhteydessä liitto tarkastaa jäsenyyden ja ker- too, miten jatkon suhteen tulee menetellä. Jäsen ottaessa yhteyttä olisi eduksi, jos hänellä olisi tässä vaiheessa jonkinasteinen jäsentely siitä, mitä on tapahtunut ja mikä on jäsenen asema selvitettävässä asiassa. Tärkeintä kuitenkin on, että yhteydenotto tapahtuu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jos asia koskee esimerkiksi ammunnoissa tapahtunutta onnettomuutta, tulisi yhteys ottaa jo ennen varsinaisen tutkinnan aloittamista. Tämä siitäkin syystä, että usein on epäselvää, missä asemassa jäsen on esittäessään asiasta joko kirjallisia tai suullisia näkemyksiä. Kiireellisessä tilanteessa yhteydenotto toimiston juristeihin voi tapahtua suoraan ja myös virka-ajan ulkopuolella. Yhteydenotoista enin osa koskee muita kuin sotilasasioita. Tärkeimmän ryhmän muodostaa perhe- ja perintöoikeudelliset asiat, joihin toimistolla on myös erityisosaamista. Ensimmäinen neuvottelu on maksuton Aliupseeriliiton ja Lindellin välisen sopimuksen mukaan ensimmäinen alustava neuvottelu on jäsenelle maksuton. Tätä sopimuksen kohtaa tulkitsemme väljästi. Kun alkuselvittely on tehty ja toimintamalli valittu, arvioimme asiasta aiheutuvat kustannukset ja sen, kenen maksettavaksi ne lähtökohtaisesti tulevat. Suosittelen, että jokainen jäsen tarkastaa vakuutuksiensa oikeusturvan kattavuuden ja muistaen, että ajoneuvon 20 Ammattisotilas 2/2011

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala 1 2 Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus_JenniVirtanenlpdf; Oikaisuvaatimus_JenniVirtanen2.pdf; Oikaisuvaatimus Jenni Virtanen.docx;

Oikaisuvaatimus_JenniVirtanenlpdf; Oikaisuvaatimus_JenniVirtanen2.pdf; Oikaisuvaatimus Jenni Virtanen.docx; Oikaisuvaatimus - Hyvinvointitoimiala Kirjaamo Sivu 111 Oikaisuvaatimus Joanna Nurminen su 7.2.2016 13:04 Vastaanottaja:Hyvinvointitoimiala Kirjaamo < hyvinvointitoimiala@turku.fi>;

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani 31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ SUOMUSSALMEN KUNTA Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto 9.12.2014 62 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 2 3 Yli kolme tuntia kestävät ja samana päivänä pidettävät kokoukset

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 17.12.2012 hyväksymä Voimassa 1.1.2013 lukien Soveltamisala 1 Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAAHEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAAHEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuusto 14.11.2012 7. Voimaantulo 1.1.2013. Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan 1.

Lisätiedot

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 1. YLEISET SÄÄNNÖT... 2 1.1.MESTARUUSKILPAILUT... 2 1.2. OSALLISTUMISOIKEUS... 2 1.3. KILPAILUAJAN JA PAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN... 2 1.4. MESTARUUSKILPAILUJEN

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot