2/2011 AMMATTI - SOTILAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2011 AMMATTI - SOTILAS"

Transkriptio

1 2/2011 AMMATTI - SOTILAS

2 Ammattisotilas 2/2011 Aliupseeriliitto ry 24.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN Julkaisija: Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja: Petteri Leino Toimitussihteeri: Asta Ruuskanen PÄÄKIRJOITUS... 3 Upseeriliitto vääristelee palkkaeroja... 4 Vapaaehtoistyöstä potkua uralle... 8 Tanskan veteraanipolitiikka - Arvonantoa ja tukea Suuremmat soittokunnat ja korkeakoulutettuja muusikoita Savon Sotilassoittokunta Lumiaura - Vuoden päivähoito Aliupseerit kärkisijoille hiihtomestaruuskisoissa Tekevälle sattuu Vierumäelle liikkumaan Kruunu vaatettaa soturinsa Iloinen SAP-perhe Uutisia Lappilaiset järjestökoulutuksessa Maailmansotien mausoleumi Kirja-arvostelu Lasse Vihonen: Radio sodissamme Lottanen: Hiljainen on kylätie Toimisto tiedottaa Toimituskunta: Jukka Klemetti, Mika Tiitinen, Jari Jauni, Liiton toimisto: Pj Petteri Leino Plm Lassi Majamaa Plm Mika Oranen Järjsiht Asta Ruuskanen Tstosiht Jaana Pakarinen Painopaikka: KS-Paino Oy Lönnrotinkatu Kajaani Puh: (08) Fax: (08) Ilmoitusasiat: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Kersantti Jussi Niemi, kuva: Asta Ruuskanen Pääkirjoitussivun kuva: Petri Asikainen Ammattisotilaan aikataulu 2011 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 5/2011 6/ Ammattisotilas 2/2011

3 Sotilaat ja politiikka Ammattisotilaiden poliittiset oikeudet ovat rajoitettuja muihin kansalaisiin verrattuna. Sotilaat eivät saa kuulua puolueeseen eikä toimia puoluepoliittisissa organisaatioissa. Sotilaat eivät saa esiintyä sotilaspuvussa puolueiden tilaisuuksissa taikka niiden toiminnassa, ellei esiintyminen liity virkatehtäviin. Valtiovallan toimesta ammattisotilaat halutaan pitää poissa puoluepoliittisesta toiminnasta. Samalla puolustustusvoimat halutaan pitää puoluepolitiikasta vapaana alueena. Armeija on koko kansan armeija, eikä se edusta mitään poliittisia ryhmiä. Puolustusvoimien poliittinen neutraliteetti on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Armeijan on oltava lojaali kansalle ja valtiovallalle, riippumatta siitä millaisia värejä ne tunnustavat. Tähän Suomessa erittäin pitkä perinne, eikä sitä perinnettä ole syytä muutaa. Sotilaillakin on kansalaisoikeutensa. Me saamme äänestää valtiollisissa vaaleissa ja toimia sitoutumattomana kunnallispolitiikassa. Meillä on perustuslaillinen oikeus ilmaista mielipiteitämme sananvapauden nimissä. Tältä osin meidät on asetettu vaikealle vedenjakajalle. Vaikka meillä on oikeus ilmaista ajatuksemme, niin se on tehtävä poliittisesti neutraalisti. Jokaisen sotilaan on oikeasti harkittava, mitä sanoo. Sanotusta ei saa syntyä mielikuvaa, että puolustusvoimat insitutuutiona edustaa jotain poliittista suuntausta. Maallikoille asian ymmärtäminen on vaikeaa, koska EVPsotilaiden poliittisia oikeuksia ei ole rajoitettu. Palveluksesta eronneet ammattisotilaat voivat ottaa puoluekirjan ja asettua kansanedustajaehdokkaaksi. Asian hahmottamista vaikeuttaa se, että palveluksesta eronneet käyttävät mainonnassa sotilasarvojaan. Suuri yleisö ei välttämättä osaa erottaa palveluksessa olevia ja siitä eronneita sotilaita toisistaan. Ammattisotilaiden lojaliteetti esivaltaa ja esimiehiä kohtaan pitää olla täysin selvä. Ylipäällikön, puolustusvoimien komentajan ja pienempienkin päälliköiden on voitava luottaa, että joukot seisovat uskollisesti heidän ja heidän päätösten takana. Tässä ei voi olla mitään muuta vaihtoehtoa, sillä lojaliteetti esivaltaa ja esimiehiä kohtaan on yksi puolustusjärjestelmämme peruskivistä. Itse uskon, että tältä osin asiat ovat kunnossa. Ylilyöntejä valitettavasti sattuu. Jokaisen ammattisotilaan on itse huolehdittava omasta käyttäytymisestään. Erityisen tärkeää tämä on palveluksessa ja varsinkin asevelvollisten kouluttajana. Nykyisen sosiaalisen median valtakaudella on myös syytä harkita, että julkaiseeko jokaisen ajatuksensa Facebookissa. Aliupseeriliitto on luonnollisesti kaiken poliittisen toiminnan ulkopuolella. Meillä ei ole sidoksia mihinkään poliittiseen puolueeseen, vaikka edunvalvonnan nimissä pidämme yhteyksiä kaikkiin puolueisiin ja teemme heidän kanssaan yhteistyötä. Tässä lehdessä on yhden eduskuntavaaliehdokkaan mainos. Myös muut saivat mahdollisuuden, mutta eivät käyttäneet sitä hyväkseen. Ehdokas on itse maksanut mainoksen. Mainittakoon, ettei hän kysynyt alennettua hintaa, emmekä mekään sitä tarjonneet. Äänioikeus on kansalaisten yksi tärkeimpiä oikeuksia, jota ei saa jättää käyttämättä. Se oikeus on myös meillä sotilailla. Käytä ääntäsi. Ammattisotilas 2/2011 3

4 Upseeriliitto vääristelee palkkaeroja Upseeriliitto on viime aikoina korostanut nuorempien upseerien palkkauksellista vääristymää erityisesti aliupseereihin ja erikoisupseereihin nähden. Kyseessä on silmänkääntötemppu, jolla Upseeriliitto yrittää saada lisää palkkaa muiden kustannuksella. 4 Ammattisotilas 2/2011

5 AU kehitys vuodesta 2003 vuoteen % Aliupseerien vaativuusluokissa 3 6 palkkaus on kehittynyt euroa/kuukaudessa. Aliupseeriliiton strategiana on ollut kehittää kaikkien vaativuusluokkien palkkausta tasaisesti. Upseeriliiton pääluottamusmies Mikko Valtanen kirjoitti maaliskuun Sotilasaikakauslehdessä, että työnantajalta on karannut kontrolli. Hänestä palkkauksen vääristyminen on pahentunut erityisesti rinnastettaessa upseerien palkkoja aliupseerien ja erikoisupseerien palkkoihin. Valtasen mielestä puolustusvoimista löytyy lukuisia esimerkkejä, joissa esimiesasemassa oleva kadettiupseeri tienaa alaistaan vähemmän. Valtanen ei voi ymmärtää, että alemmin koulutetut ja vähemmän kokemusta omaavat kävelevät kadettiupseerien yli euromääräisessä palkassa. Hänestä se kertoo yksittäiselle upseerille, kuinka huonosti Puolustusvoimat arvostaa kadettiupseerien koulutusta ja osaamista. Upseeriliitto selvittääkin itse niitä Puolustusvoimien tehtäviä, joissa tehtävien vaativuus ja siitä maksettavat euromääräiset palkat eivät ole oikeudenmukaisia. Muisti pätkii Upseeriliitossa unohdetaan tarkoituksella, että Puolustusvoimissa on viisi erilaista palkkausjärjestelmää. Nämä ovat itsenäisiä sopimusaloja. Näiden sopimusalojen keskinäinen palkkavertailu on ainoastaan akateemista viihdettä, mutta villoja siitä ei riitä kerittäväksi. Kullakin sopimusalalla palkkausta kehitetään suhteessa saman sopimusalan muihin tehtäviin. Näin ollen aliupsee- rien palkkauksen kehittämisessä palkkauksellista vertailua tehdään aliupseeritehtävien kesken. Vastaavasti upseerien palkkausta kehitetään suhteessa toisiin upseeritehtäviin. Tällainen rakenne luotiin Puolustusvoimiin vuonna 2003, kun otettiin käyttöön henkilöstöryhmäkohtaiset palkkausjärjestelmät. Upseeriliitto Aliupseeriliiton ohella otti ensimmäisten joukossa käyttöön nykyiset palkkausjärjestelmät. Siinä missä Aliupseeriliitto vastaa itsenäisesti aliupseerien (AU) palkkausjärjestelmän kehittämisestä, vastaa Upseeriliitto täysin suvereenisesti upseerien (JSA) palkkausjärjestelmän palkkauksellisesta kehittämisestä. Ammattisotilas 2/2011 5

6 JSA 5-11 kehitys vuodesta 2003 vuoteen % JSA:n luokkiin 5-11 sijoittuvat nuoremman upseeriston tehtävät. näitä ovat muun muassa upseerien ammattiintulotehtävät ja kouluttajatehtävät. Omia valintoja Kukin liitto asettaa omat neuvottelutavoitteensa ja vastaa osaltaan neuvottelujen onnistumisesta. Palkkatilastoja tarkasteltaessa huomaa heti, että Upseeriliitto on kiinnittänyt huomiota vanhempien upseerien palkkaukseen nuorempien kustannuksella. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana palkankorotusten yleiskorotukset ovat olleet yhteenlaskettuna noin 16 prosenttia. Sen yli menevät korotukset ovat rahoitettu ns. liittoeristä. Upseerien osalta vaativuusluokissa JSA palkkoja on korotettu 6 13 prosenttia yli yleiskorotusten, kun nuorempien upseerien vaativuusluokissa JSA 6 11 korotukset ovat olleen vain 1 6 prosenttia. Luvut kertovat osaltaan, siitä miten Upseeriliitto on omalta osaltaan arvottanut eri upseeritehtäviä. Vaativuusluokan JSA 15 palkkausta on korotettu liittoerillä lähes tuhat euroa, kun vaativuusluokissa JSA 5 11 korotukset ovat olleet euroa. Upseerien palkkakehitystä tarkasteltaessa huomaa väistämättä, että vanhempien upseerien palkkausta on kehitetty erittäin rajusti nuorempien kustannuksella. Kyseessä on tietoinen valinta. Upseerit palvelevat vähemmän aikaa alemmissa vaativuusluokissa, joten painopiste on järkevää kohdistaa ylempiin vaativuusluokkiin. Aliupseeriliitto on omalta osaltaan valinnut tasapuolisemman linjan, koska aliupseereilla ei ole samanlaista urakehitystä kuin upseereilla. Osa aliupseereista palvelee samassa vaativuusluokassa koko palvelusuransa. Näin ollen on luonnollista, että Aliupseeriliitto on valinnut toisenlaisen linjan kuin Upseeriliitto. Aliupseeriliiton strategiana on ollut kehittää kaikkien vaativuusluokkien palkkausta tasaisemmin. Liittojen lisäksi työnantaja neuvotteluissa valvoo palkkaprofiilien kehittymistä ja sen tehtävän työnantaja on toteuttanut tasapuolisesti. Palkkataulukot eivät kerro kaikkea Puhdas palkkataulukkojen vertaaminen ei kerro koko totuutta, koska sopimusaloilla on tehty erilaisia ratkaisuja. Tällaisia ratkaisuja ovat olleet mm. uusien vaativuusluokkien perustaminen taikka muut erillisratkaisut. Aliupseerien ja opistoupseerien osal- 6 Ammattisotilas 2/2011

7 JSA kehitys vuodesta 2003 vuoteen % Vanhempien upseerien palkkausta on kehitetty erittäin rajusti nuorempien kustannuksella. JSA 15 palkkausta on korotettu liittoerillä lähes tuhat euroa, kun vaativuusluokissa JSA 5 11 korotukset ovat olleet euroa. ta on otettu käyttöön uusia vaativuusluokkia aliupseereilla neljä ja opistoupseereilla kaksi uutta vaativuusluokkaa. Näiden uusien vaativuusluokkien perustaminen on rahoitettu liittoeristä. Vastaavia erillisratkaisuja aliupseerien osalta ovat olleet mm. sotilassoittajien alkupalkkauksen nostaminen ja palkkausjärjestelmän kehittäminen. Myös erilaisten haittatyökorvausten taikka lisäpalkkioiden korotukset kohdistuvat eritavalla eri sopimusaloille. Esim. meripalveluskorvauksen kehittämisen kustannusvaikutukset kohdistuvat erilailla upseerien, opistoupseerien kuin aliupseerien osalta. Totuus palkkakehityksestä Mikäli aliupseerien ja upseerien samantasoisten tehtävien palkkauksen kehittymistä verrataan euromääräisesti viimeisen kahdeksan vuoden aikana, niin huomataan niiden kehittyneen suhteellisen tasaisesti. Aliupseerien vaativuusluokissa 3 6 palkkaus on kehittynyt euroa/ kuukaudessa, kun upseerien vaativuusluokissa 5 9 palkkaus on kehittynyt euroa/kuukaudessa. Kahdeksan vuoden aikajaksolla palkkauksellinen kehitys on yllättävän tasaista, ottaen huomioon siihen osuneet erittäin monet virastoerien kohdennukset. Palkkatilastojen kiihkoton vertaaminen osoittaa, että työnantaja on kohdellut eri henkilöstöryhmiä tasavertaisesti. Kontrollin katoamiselle ei löydy todellisia perusteita. Nykyinen neuvottelujärjestelmä on osoittanut toimivuutensa. Jokainen liit- to hoitaa oman henkilöstöryhmänsä neuvottelut ja jokainen vastaa omiensa palkkauksellisesta kehityksestä. Jos ei ole tyytyväinen oman sopimusalansa palkkaukselliseen kehitykseen, niin syitä kannattaa etsiä ensimmäiseksi aitauksen sisältä kuin sen ulkopuolelta. Tämäkin esimerkki osoittaa, että aliupseerien etu on oma sopimusala. Mahdollisessa kaikkien sotilaiden taikka peräti koko puolustusvoimien yhteisessä palkkausjärjestelmässä palkkaneuvotteluista tulisi todella haastavia. Kersanttien eurot olisivat vaarassa valua everstiluutnanttien taskuun. Teksti ja kuvat: Petteri Leino Ammattisotilas 2/2011 7

8 Vapaaehtoistyöstä potkua uralle Ilmavoimissa palveleva kersantti Jussi Niemi (31) on silminnähden innostunut työstään. Pelastusryhmän johtajana työskentelevällä miehellä oli vahva kokemus vapaaehtoisesta palokuntatyöstä ennen kun hän siirtyi puolustusvoimien palvelukseen. Kymmenen vuotta sitten Niemi työskenteli metallimiehenä. Hän seurasi työpaikan vieressä hälytyksiin lähteviä sopimuspalokunnan pelastusyksiköitä ja kiinnostui pelastustehtävistä. Yhden työpäivän päätteeksi hän marssi palokunnan päällikön luo ja kysyi, miten toimintaan pääsee mukaan. Niemi lähti innolla sopimuspalokuntatyöhön ja koulutti itseään ahkerasti. Metallimiehen työ ei tyydyttänyt miestä pitkään. Niemellä oli tuolloin tuttuja töissä ilmavoimissa ja hän oli jo jonkin aikaa ollut kiinnostunut puolustusvoimista työpaikkana ja erityisesti puolustusvoimien tarjoamista pelastustoimen tehtävistä. Vuonna 2006 Tikkakoskella avautui lentovarustemekaanikon siviilivirka ja Niemi siirtyi puolustusvoimien palvelukseen. Niemi oli tuolloin toiminut 5 vuotta sopimuspalokunnassa. Hänelle tarjoutui mahdollisuus oman työn ohella osallistua myös pelastustoimen tehtäviin ja hän teki niitä niin paljon kun sai. Kun Niemi sai keväällä 2009 pelastusaliupseerin viran, hänellä oli kaikki pelastusryhmän johtajan tehtävässä tarvittavat luvat ja kelpuutukset valmiina. Sopimuspalokuntatyö antoi hyvät perusvalmiudet toimia pelastustoimen tehtävissä. Minun ei tarvinnut lähteä käymään peruskursseja. Täydentävä 8 Ammattisotilas 2/2011

9 Ilmavoimien erityispiirteet tuovat työhöni siviilipelastustehtävistä poikkeavia elementtejä. Näitä ovat esimerkiksi lentokoneiden ja lentäjien etsintä ja palavan koneen sammutus. koulutus ja perehdyttäminen keskittyi ilmailussa ja lentokentällä tapahtuviin onnettomuuksiin, vaaratilanteisiin sekä niiden erityispiirteisiin kuten kadonneen ilma-aluksen ja ohjaajan etsintämenetelmiin. Monipuolista ja haastavaa työtä Pelastusjoukkueen ensisijaisena tehtävänä on tuottaa nopeasti apua lento-onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Tehtäviin kuuluu päivystys, kelpuutusten ylläpito, harjoitukset, kaluston ylläpito, materiaalihallinta, lentokentän pysytysjärjestelmien kunnossapito ja reserviläisten koulutus. Lisäksi joukkue suunnittelee ja toteuttaa varusmiesten ja henkilökunnan alkusammutus- ja tulityökorttikoulutusta. Ilmavoimien erityispiirteet tuovat työhöni siviilipelastustehtävistä poikkeavia elementtejä. Näitä ovat esimerkiksi lentokoneiden ja lentäjien etsintä ja palavan koneen sammutus. Tämä on monipuolista työtä ja haasteita riittää, koska tässä tulee hallita monenlaisia asioita. Niemi on tyytyväinen monipuoliseen ja haastavaan työhönsä sekä työyhteisöön. Hän pitää erityisen hyvänä sitä, että työntekijät saavat itse kehittää omia toimintojaan. Niemi on lisäksi silminnähden innostunut pelastushenkilöstön käytössä olevasta kalustosta. Jotakin kehitettävää hän kuitenkin löytää. Henkilöstöresursseissa on vähän toivomisen varaa. Meillä on erinomainen kalusto ja erinomainen toimintaympäristö. Tekijöitä on kuitenkin liian vähän. Meillä on jonkin verran oto-henkilöitä, mutta heitäkin on liian vähän. Pelastusjoukkueella on noin 50 hälytystehtävää vuodessa. Se tekee tiivistä yhteistyötä Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Viranomaisyhteistyö toimii käytännössä hyvin. Teemme siviiliviranomaisten kanssa yhteistyötä esimerkiksi koulutuksessa ja kaluston käytössä. Yhteistyökumppaneitamme ovat aluepelastuslaitoksen lisäksi esimerkiksi Pelastusopisto, Finavia sekä Pioneerija suojelukoulu sekä Ilmavoimien muiden joukko-osastojen pelastusjoukkueet. Pelastushenkilöstöllä on kovat kunto- ja osaamisvaatimukset. Jokaisen osaaminen kartoitetaan vuosittain muun muassa savusukellus- ja kemikaaliharjoituksessa. Kovat kuntovaatimukset Pelastustehtävissä toimivien kuntosuoritusvaatimukset ovat korkeammat kuin monilla muilla sotilasvirassa olevilla. Kestävyyttä mitataan myös käytännössä viikoittaisissa harjoituksissa ja hälytystehtävissä. Kenttäkelpoisuus ei ole pelastusmiehille vain teoreettinen käsite. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta on välttämätöntä Niemen työssä. Pelastushenkilöstöllä on sotilaiden PAKtestien lisäksi omat kuntotestivaatimukset. Testit sisältävät savusukelluskokeen ja normaalia vaativamman lihaskuntotestin. Pelastushenkilöstöllä on harjoituksia joka viikko. Jokaisen tulee tehdä vuosittain vähintään kaksi kuumaa ja kylmää savusukellusta, kaksi kemikaaliharjoitusta, kaksi korkean paikan- ja kaksi pintapelastusharjoitusta. Niemi arvostaa puolustusvoimien panostusta henkilökunnan liikuntaan. Hän harrastaa säännöllisesti liikuntaa, lajeina muun muassa jääkiekko, salibandy ja kaukalopallo. Juoksen jonkinlaisen pallon perässä useita kertoja viikossa ja lenkkeilen. Yhteistyö toimii Niemi aloitti Ilmasotakoulun ja Ilmavoimien Esikunnan varaluottamusmiehenä keväällä Hän on kouluttautunut ahkerasti tehtävään. Hän on vuoden aikana osallistunut alueellisille luottamusmiespäiville, kahdelle palkkausjärjestelmäkurssille sekä luottamusmiesten täydennyskurssille. Erityisesti palkkausjärjestelmäkurssit antoivat hyvin eväitä tehtävänarviointiin. Niemi kokee, että yhteistyö Ilmasotakoulun luottamusmiehen Kari Aunalan kanssa toimii hyvin. Saan Aunalalta hyvin tehtävään liittyvää tietoa ja hän antaa minulle mahdollisuuksia luottamusmiestyön tekoon. Vaikka Niemi on saanut kursseilta hyvin tietoa luottamusmiehen tehtävään, kaipaa hän liitolta enemmän myös kirjallista aineistoa työn tueksi. Olisi hyvä jos luottamusmiehillä olisi esimerkiksi taskumallinen luottamusmiesohje, mihin olisi koottu keskeiset asiat luottamusmiesten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä sopimusasioista. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/2011 9

10 Tanskan veteraanipolitiikka Arvonantoa ja tukea Tanskan valtion veteraanipolitiikan linjaukset julkistettiin syksyllä Tanska on aktiivinen osallistumaan kansainvälisiin sotilaallisiin operaatioihin. Vuodesta 1992 vuoden 2010 lopulle tanskalaisia sotilasta on osallistunut operaatioihin. Yhteensä palkattuja kyseisenä aikana on Käytännössä tämä tarkoittaa, että kukin henkilö on ollut operaatiossa keskimäärin noin kaksi kertaa. Suomalaisia kansainvälisissä operaatioissa on palvellut runsaat vuodesta 1956 lukien. Tanskan hallituksen veteraanipoliittinen ohjelma perustuu kolmelle periaatteelle, jotka ovat veteraanien aseman tunnustaminen ja arvostaminen, kokonaisvaltainen ja laaja korvaus- ja tukijärjestelmä sekä uusien veteraaneja koskevien palvelu- ja tutkimusrakenteiden perustaminen. Veteraani on kunnianarvoisa käsite Tanskassa sotilaiden osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin on velvollisuus ja osallistuminen katsotaan sotilashenkilöstön normaaliksi palvelusolosuhteeksi. Operaatiot ovat muuttuneet yhä vaativammiksi, mikä on johtanut siihen, että mahdollisuus kuolla tai haavoittua on lisääntynyt. Vuosina tanskalaisista sotilaista 62 on kuollut, 90 on pysyvästi vammautunut ja 202 fyysisesti loukkaantunut. Tanskassa kansainväliseen operaatioon osallistuneen veteraani-status on selviö. Käsite on määritelty siten, että sana veteraani kuvaa henkilöä, joka on osallistunut joko yksilönä tai joukon osana vähintään yhteen kansainväliseen operaatioon. Hän voi olla edelleen Puolustusvoimien tai muun viranomaisen palveluksessa, mutta voi olla myös siirtynyt tai siirretty muualle siviiliyhteiskunnan koulutusjärjestelmien piiriin tai siviilityömarkkinoille. Hallituksen politiikka korostaa veteraanien kunnioitusta, arvostusta ja heidän isänmaansa eteen tekemän tärkeän työn tunnustamista. Tanskan hallituksen veteraanipolitiikan periaatteet Tanskassa veteraanipolitiikkaan on valjastettu laajasti eri yhteiskunnallisia toimijoita; maan hallitus, puolustusvoimat, puolustusministeriö, paikallis- ja aluehallintoviranomaiset sekä vapaaehtois- ja ammatilliset järjestöt. Tanskan veteraanipolitiikan periaatteet ovat seuraavat: 1. Paras mahdollinen valmistautuminen Puolustusvoimien palveluksessa olevalle henkilöstölle ennen kansainväli- 10 Ammattisotilas 2/2011

11 siä operaatioita sekä mihin tahansa heitä koskevaan haasteeseen vastaaminen kotiinpaluun jälkeen. 2. Veteraanien omaisten tuki koko kansainväliseen operaatioon liittyvän prosessin aikana. 3. Tanskan valtio tunnustaa veteraanien antaman erittäin kallisarvoisen panoksen maansa puolesta. 4. Yhteiskuntakunta tarjoaa kokonaisvaltaisena panoksena täsmällisen ja nopean, tarkoituksenmukaisen, koordinoidun ja kunnioittavan hoidon kaikille niille, jotka ovat joko fyysisesti tai psyykkisesti vammautuneet kasainvälisessä palveluksessa. Onkohan tanskanmaassa sittenkään mitään mätää? From Battlemind to Homemind Oheinen otsikko on poiminta eräästä Tanskan hallituksen ohjelman kirjauksesta. Siinä tiivistyy hyvin ajatus, että paluu erityisesti vaarallisimmista operaatioista kotimaan arkeen ei aina käy ilman haasteita. Kotimielen muuntaminen taistelumieleksi alkaa jo kotimaan koulutuksessa ja jatkuu intensiivisimmillään operaation vaarallisissa ja ahdistavissa palvelustehtävissä vieraan kulttuurin ympäröimänä. Vastaavasti taistelumielen palauttaminen kotimieleksi on yhtälailla haasteellinen toimenpide, koska edellä mainitut vaikutteet väistämättä vaikuttavat sotilaaseen niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Tanskan hallituksen veteraaniohjelma nostaa esiin monissa kohdin erityisesti psyykkisen, mentaalisen tason palauttamisen operaatioon lähtöä edellyttävälle tasolle. Tässä tarkoituksessa esimerkiksi Afganistanista kotiutettavat joukot on vuodesta 2008 pidetty koossa kolme kuukautta kotiinpaluun jälkeen. Tämä antaa mahdollisuuden yhdessä prosessoida koettua sekä sopeutua siviilielämään kotimaassa. Prosessiin kuuluu lisäksi seurantatutkimukset ja vertaistuen järjestelyt. Kaikille sotilaille, jotka ovat kokeneet operaatioissa traumaattisia kokemuksia tai joilla on vaikeuksia sopeutua takaisin arkeen, tarjotaan psykologista apua niin pitkäksi aikaa kuin he tarvitsevat. Tämä koskee kaikkia palveluksessa olleita, koska tahansa ja kuinka pitkäksi aikaa tahansa. Myös omaiset kuuluvat kyseisen avun soveltamisalan piiriin. Omaiset ja läheiset, erityisesti myös lapset, kuuluvat Tanskassa kattavasti veteraanipolitiikan ja sen tukijärjestelmien piiriin, koska sotilaan osallistuminen operaatioon aiheuttaa aina emotionaalista huolta läheisille. Tanskan hallitus huomauttaa lisäksi, että veteraanit ovat pääosin nuoria, huippukuntoisia miehiä, joille vammautuminen aiheuttaa myös korostuneen psyykkisen taakan. Vammautuminen johtaa usein koko elämän uudelleen arviointiin. Tanskan hallitus korostaa taistelukentän olosuhteissa psyykkisesti tai fyysisesti vammautuneiden tarvetta erityiseen, spesialisoituneeseen hoitoon. Tämä koskee varsinkin psyykkisen hoidon tarpeessa olevia, joiden oireet, esimerkiksi ahdistus ja aggressiivisuus, saattavat ilmaantua hyvinkin pitkän ajan kuluttua ja voimakkaina. Veteraania tuetaan yksilöllisin perustein Tanskan valtio pitää itsestään selvänä ja luonnollisena, että se kantaa vastuun operaatioissa isänmaansa puolesta loukkaantuneista. Veteraanien korvaus- ja tukijärjestelmät perustuvat Tanskassa kunkin yksilön henkilökohtaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi psyykkiset tarpeet ovat lähtökohtaisesti ja julkituodusti yhtä tärkeitä kuin fyysiset tarpeet esimerkiksi hoitoja tai tukimuotoja arvioitaessa. Voimakkaasti traumatisoituneille potilaille on tarjolla korkeatasoista psykiatrista erikoishoitoa niin puolustusvoimien, valtion sairaalan kuin 50 muun sopimuspsykiatrin toimesta ympäri Tanskaa. Tanskan hallitus pitää tärkeänä turvata vammautuneen sotilaan ja hänen läheistensä taloudellinen toimeentulo. Valtio maksaa yleisten vammautumista koskevien korvausten lisäksi erityistä korvausta operaatioissa vammautuneille sotilaille. Tämä korvaus on noin kolminkertainen verrattuna lailla säädettyihin yleisiin korvauksiin, eikä se vähennä niiden määrää vaan maksetaan niiden lisäksi. Esimerkiksi 100 prosentin vammautumistapauksessa korvaus on noin euroa yleisen lainsäädännön antaman noin euron lisäksi. Lisäksi Tanskassa maksetaan verovapaita avustuksia sotilaalle, joka on fyysisesti tai psyykkisesti vammautunut operaatiossa. Maksetut verovapaat avustukset eivät vähennä muiden saatavien etuisuuksien määrää ja niitä voidaan maksaa myös omaisille. Veteraanitoiminnan palvelut kehittyvät Tanskan puolustusvoimissa toimii yhteysupseerijärjestelmä, johon sotilaan sukulaiset voivat olla yhteydessä milloin tahansa ja missä tahansa asiassa niin ennen operaatiota, operaation aikana kun sen jälkeenkin. Lisäksi Tanskaan perustetaan operaatioissa palvelleille sotilaille oma veteraanikeskus. Se palvelee veteraaneja ja heidän omaisiaan 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivänä viikossa. Keskukseen keskitetään osaaminen muun muassa koulutuksellisissa, psykologisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä. Keskeisessä roolissa ovat myös työvoimaneuvonta ja apu koordinoitaessa tukitoimintoja eri viranomaisten kesken. Tämän lisäksi perustetaan erillinen veteraanien kysymyksiin perehtyvä tietokeskus. Sen tarkoituksena on tuottaa systemaattista ja tieteellistä seurantatietoa erityisesti ennaltaehkäisevässä mielessä, hyödyntäen niin veteraanien kokemuksia operaatioissa kuin kansainvälistä tutkimustakin. Vapaaehtoisjärjestöjen ja ammatillisten organisaatioiden toimintaa tukemaan ja koordinoimaan perustetaan erillinen veteraanien kysymyksiä käsittelevä sihteeristö. Kaikki edellä mainitut perustetaan Tanskan Puolustusministeriön toimenpitein. Lisäksi Tanskassa on lukuisia muita keinoja edistää ja tunnustaa veteraanien asema ja tehdä se näkyväksi: palveleva puhelin, veteraanikortti veteraanin statuksesta, kompetenssikortti hankitusta osaamisesta, liputuspäivä, uusi sarja valtiollisia kunniamerkkejä ja oma muistomerkki kansainvälisissä tehtävissä palvelleille ovat kaikki merkityksellisiä osasia Tanskan hallituksen veteraanipolitiikkaa. Onkohan Tanskanmaassa sittenkään mitään mätää? Lähde: The Danish Government Recognition and support. The veterans policy of the Danish Government. Teksti: Mika Oranen Kuva: Tanskan Puolustusvoimat Ammattisotilas 2/

12 Ylikapellimestari näkee että varusmiessoittokunnalla olisi tulevaisuudessa nykyistä merkittävämpi rooli sotilassoittajien rekrytoimisessa. Suuremmat soittokunnat ja korkeakoulutettuja muusikoita Puolustusvoimien ylikapellimestarilla, Elias Seppälällä on selkeä visio sotilassoittokuntien tulevaisuudesta. Tavoitteena on suuremmat soittokunnat, joissa nuoret ja korkeasti koulutetut kapellimestarit johtavat ammattitaitoisia muusikoita. Soittaja-aliupseereiden kelpoisuusvaatimukset ovat Seppälän mukaan huomattavasti korkeammat kuin aliupseereilla yleensä. Käytännössä kaikilla uusilla soittajilla on nykyisin vähintään alempi korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinnon ja kokemusvaatimuksen tulee näkyä soittajien vaativuusluokassa. Soittajien tehtävän vaativuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa muun muassa konserttimestarin tehtävien muodossa. Yhtenä epäkohtana tähän asti ollut soittokuntien vääpelien asema ratkesi maaliskuussa, kun tehtävän vaativuusluokkia tarkastettiin. Ne soittaja-aliupseerit, joiden vääpelitehtävät vievät yli puolet työajasta, siirretään vaativuusluokkaan 6. Seppälä korostaa, että myös taiteen tekeminen on operatiivista toimintaa. Soittajien palkanmäärityksen haasteena on se, miten taiteellisuus pystytään kuvaamaan niin, että se vaikuttaisi mittareihin ja soittajien palkkaukseen. Apulaiskapellimestarien nuorennusleikkaus Seppälä toivoo, että jatkossa sotilassoittokuntien apulaiskapellimestarit olisivat nykyistä nuorempia, kolmekymppisiä ammattilaisia. Parhaista kasvatettaisiin sotilassoittokuntien kapellimestareita. Tulevat apulaiskapellimestarit tulisivat vuotiaina soittajina aliupseerivirkaan. Heillä olisi vähintään alempi korkeakoulututkinto. Oman inst- 12 Ammattisotilas 2/2011

13 rumentin hallinnan lisäksi heille tarjottaisiin koulutusta ja kokemusta orkesterin johtamisessa. Osalla heistä olisi mahdollisuus hakeutua apulaiskapellimestarin virkaan, mikä avaisi tien kapellimestarin maisteriopintoihin. Seppälän tavoitetilassa sotilassoittokuntien kapellimestarit ovat alle 40-vuotiaita kovan luokan ammattilaisia. Seppälä on tuonut esille sen, että apulaiskapellimestarit toimisivat jatkossa erikoisupseerin virassa. Sotilasammatilliset opinnot tärkeitä Sotilassoittajat kuten muutkin aliupseerit hankkivat peruskoulutuksen siviilissä. Puolustusvoimat täydentää osaamista sotilaskoulutuksen osalta. Seppälä pitää valitettavana, että sotilasmuusikot suorittavat keskimääräistä vähemmän sotilasammatillisia opintoja. Koulutus lisää ymmärtämystä yhteisöstä, missä työskentelemme. Se sisältää myös sotilaallisia valmiuksia. Nämä ovat tärkeitä asioita sotilassoittajille. Soittokuntien päälliköt ovat Seppälän mukaan avainasemassa soittajien koulutukseen ohjaamisessa. Asiaa on käsitelty myös kapellimestarien koulutuspäivillä. Hän tunnustaa, että soittokunnille voi olla vaikeaa irrottaa soittajia kursseille. Olen sanonut myös soittajille, että koulutuksen käyminen on edellytys uralla etenemiseen. Koulutukseen hakeutuminen tulisi ottaa esille kehityskeskusteluissa. Käytännössä kaikilla uusilla soittajilla on nykyisin vähintään alempi korkeakoulututkinto. Soittajien toimialakoulutus on Seppälän mielestä järjestetty kohtuullisen hyvin. En halua soittajille muista aliupseereista poikkeavaa koulutusjärjestelmää. Koulutuksen sisältöä tulee kuitenkin pystyä räätälöimään sotilasmusiikkitoimialan vaatimusten mukaisesti. Sisältöjen tulee palvella soittajia heidän työssään. Soittajille ei vielä ole järjestetty mestariopintoja. Seppälä toteaa, että soittajaaliupseerien koulutuksen kehittäminen riippuu siitä, miten sotilasmusiikkitoimialaa kehitetään lähivuosina. Soittajien rekrytoinnissa vielä haasteita Ylikapellimestari on pitänyt sotilasmusiikkialan rekrytointiongelmia esillä julkisuudessa. Vaikka rekrytoinnin haasteet ovat varmasti melko moninaiset, otsikoihin ovat päässeet lähinnä vaatimukset kuntosuorituksesta ja varusmiespalveluksesta. Ammattiin valmistuvat nuoret muusikot ovat nykyisin pääosin naisia. Ylikapellimestari on useaan kertaan tuonut julkisuudessa esille toivomuksen, että naisille avattaisiin mahdollisuus työskennellä soittokunnissa ensin jonkinlaisessa rekrytointivirassa. Määräaikana he suorittaisivat naisten vapaaehtoisen asepalveluksen sotilasmusiikkialan tehtävissä. Seppälän mielestä Varusmiessoittokunnan tulisi olla se joukko, mistä rekrytoidaan uusia soittajia soittokuntiin. Tällä hetkellä vain yksittäiset henkilöt ovat niin ammattitaitoisia, että he rekrytoituvat suoraan soittokuntiin. Rekrytointi on jatkuva haaste sotilasmusiikkialalle. Puolustusvoimat esittelikin Puhallinorkesteripäivillä oppilaitosten edustajille ja muusikoille sotilasmusiikkialan mahdollisuuksista. Soittajia kouluttavissa oppilaitoksissa ei välttämättä tiedetä puolustusvoimien soittokunnista ja täällä olevista työmahdollisuuksista. Kerroimme yleisölle soittokunnissa olevista työtehtävistä ja virkojen kelpoisuusvaatimuksista. Soittajilla tulee olla hyvä kunto Ylikapellimestari on aktiivinen kuntoilija. Hän pelaa tennistä kolmesta neljään kertaa viikossa ja mahdollisuuksien mukaan pyöräilee töihin kuivan kauden aikana. Hän ymmärtää hyvin hyvän kunnon vaatimukset sotilassoittajan tehtävässä. Elias Seppälä kannustaa soittajaaliupseereita hakeutumaan sotilasammatillisiin opintoihin. Sotilassoittajilla tulee olla hyvä kunto ja kuntosuoritusvaatimukset. Emme halua rekrytoida huonokuntoisia. Seppälä on kuitenkin huolissaan siitä, miten kuntosuoritukset vaikuttavat uusien soittajien rekrytointiin. Hän korostaa, että kaikki eivät ole juoksijoita ja että kuntotestin tulisi voida suorittaa muillakin tavoin Rekrytoinnissa kunto ei saisi olla karsiva tekijä. Meillä tulisi olla joustoa siinä, että valituille henkilöille annettaisiin mahdollisuus kohottaa kuntoaan valinnan jälkeen. Musiikkioppilaitoksissa on vasta nyt alettu ottaa esille fyysisen kunnon merkitys musiikkiammateissa. Soittokuntien rakenteisiin tulossa muutoksia Puolustusvoimien rakennemuutoksella on vaikutuksia myös sotilassoittokuntiin. Ylikapellimestari näkee, että soittokuntien yksikkökoko tullee kasvamaan puolustusvoimien rakennemuutoksen myötä. Muutoksista päätetään puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Nykyisten soittokuntien pienen yksikkökoon taustalla on 50-luvun järjestelmä, jossa soittokunnassa oli 14 soittajaa ja 12 soittooppilasta. Kun soitto-oppilasjärjestelmä lakkautettiin, jäljelle jäivät vain nuo 14 soittajaa. Tämä järjestelmä tulee nyt uudistaa. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 2/

14 Valtakunnallisen MILjazz-tapahtuman syntyjuuret löytyvät Savon Sotilassoittokunnasta. Kuva: Sami Funke Savon Sotilassoittokunta - Päämajakaupungin perinteiden vaalijasta Maavoimien Soittokunnaksi Savon Sotilassoittokunta on Itä-Suomen Sotilasläänin suurin sotilassoittokunta. Sotilassoittokunnan vahvuus on kapellimestari ja 20 soittajan virkaa. Tällä hetkellä virassa on 10 aliupseeria ja 7 opistoupseeria, joista yksi toimii vt. päällikkönä. Kaikki soittokunnan virat eivät ole täynnä ja rekrytoinnissa on ollut omat hankaluutensa, kuten monella muullakin soittokunnalla eripuolilla Suomea. Nykyisin soittokuntaa johtaa kapteeni Ilpo Luukkonen. Soittokunta toimii Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan alaisena yksikkönä. Soittokunta on tehnyt pitkän matkan. Se alkoi vuonna 1918, kun soittokunta perustettiin Kouvolassa Jalkaväkirykmentti 2:n soittokunnaksi. Viipurin ja Käkisalmen kautta orkesteri matkasi Mikkeliin JR 7:n soittokunnaksi, jossa se on toiminut siitä lähtien yhtäjaksoisesti. Soittokunnan nimi muuttui vuonna 1952 Mikkelin Varuskuntasoittokunnaksi ja vuonna 1990 Savon Sotilassoittokunnaksi. Keikkoja ympäri itäistä Suomea Savon Sotilassoittokunta esiintyy puolustusvoimien, sotaveteraanien, maanpuolustusjärjestöjen ja siviiliyhteisöjen tilaisuuksissa. Esiintymisiä on Mikkelin lisäksi pääasiassa Kaakkois- ja Itä- Suomen alueella. Soittokunnalla on vuosittain noin 150 keikkaa. Suurimpana tapahtumana mainittakoon valtakunnallinen MILjazz -kiertue, jonka syntyjuuret löytyvät Savon Sotilassoittokunnasta. Mikkelistä vuonna 1996 alkanut MILjazz on levinnyt valtakunnalliseksi kiertueeksi. Usein keikkabussi kaartaa 14 Ammattisotilas 2/2011

15 Vekaranjärvelle, Karjalan Prikaatiin. Karjalan Prikaatissa soittokunta esiintyy muun muassa komentajanvaihtotilaisuuksissa, kotiuttamis- ja tulojuhlissa sekä iltahartauksissa. Lisäksi soittokuntaa työllistävät kutsuntatilaisuudet Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Esiintymisolosuhteet vaihtelevat lämpimistä ja valoisista saleista kylmiin korjaamotelttoihin paraatikenttien laidoilla. Myös hautausmaat, torit ja satamat kuuluvat soittokuntien esiintymispaikkoihin. Kysyy kovaa ammattitaitoa ja kylmän sietokykyä tehdä taidetta sormet ja varpaat jäässä. Ei riitä että saa pidettyä itsensä jotenkin lämpimänä. Soitinkin on pidettävä sulana. Instrumentit jäätyvät herkästi, kun lämpötila laskee nollan alapuolelle. Hengitysilman sisältämä kosteus aiheuttaa soittimille käyttökatkoksen, jota soittaja sitten sulattelee esiintymisteltaksi järjestetyn korjaamoteltan lämmittimen edustalla. Pitkän linjan sotilasmuusikko Vääpeli Harri Nyyla on sydämensä rummuille ja sotilasmusiikille omistanut soittaja. Hän aloitti sotilassoittajan uransa soitto-oppilaana 1987 Hämeen Rykmentin Sotilasmusiikkikoulussa. Nykyisin hän toimii Savon Sotilassoittokunnan lyömäsoitinten äänenjohtajana. Pitkän linjan muusikon ensikosketus musiikkiin tapahtui yhdeksänvuotiaana, jolloin rumpukapulat tarttuivat käteen. Pohjantien Nuoriso Big Bandissä alkanut soittaminen on kantanut näihin päiviin asti. Samasta bändistä on lähtenyt maailmalle muitakin ammattimuusikoita, kuten trumpetistit Tero Saarti ja Jukka Tiirikainen. Nyyla on soittanut lyömäsoittimia useiden kaupunkien teattereissa ja orkestereissa. Hän on toiminut myös pedagogina taidelukiossa sekä kansalais- ja musiikkiopistoissa. Tätä työtä hän jatkaa Mikkelin musiikkiopistossa. Kymmenen vuoden jäsenyys Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan pääsykoelautakunnassa on tarjonnut näköalapaikan sotilasmusiikkialalle pyrkivän ikäluokan lyömäsoittajiin. Hän toivoo, että näitä soittajanalkuja saataisiin rekrytoitua enemmän puolustusvoimiin sotilassoittajaksi. Nyyla kokee, että jatkuvassa muutoksessa on tärkeää osallistua aliupseerien paikallisyhdistyksen toimintaan aktiivisesti. Se on hän mielestään hyvä vaikuttamisen kanava, jonka kaikkia mahdollisuuksia ei vielä täysin hyödynnetä. Nyyla osallistuu oman paikallisyhdistyksen, Mikkelin Aliupseerien toimintaan Vääpeli Harri Nyyla aloitti sotilassoittajan uransa soitto-oppilaana Kuva: Sami Funke hallituksen jäsenenä. Lisäksi hänen ammattitaitoaan hyödynnetään luottamusmiestoiminnassa. Teksti: Riku Rissanen Sotilassoittajat sopeutuvat hyvin moninaisiin työympäristöihin. Paukkupakkaset ovat sekä soittajille että soittimille haastavia. Kuva: Riku Rissanen Ammattisotilas 2/

16 Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo- ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. 16 Ammattisotilas 2/2011

17 Lumiaura Vuoden päivähoito Siviilipalvelus on Suomen perustuslain 127 tarkoittama vaihtoehto poikapuolisten kansalaistemme lakisääteiselle varusmiespalvelusvelvoitteelle. Siviilipalveluksen pituus on 362 vuorokautta. Se alkaa noin kuukauden mittaisella koulutusjaksolla, joka järjestetään Lapinjärvellä sijaitsevassa Siviilipalveluskeskuksessa. Sitä seuraa noin 11 kuukauden pituinen työpalvelus. Koulutusjaksolla on kolme vaihtoehtoista suuntautumisvaihtoehtoa. Ne ovat pelastustoimi ja väestönsuojelu; ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu; sekä yleissivistys ja kansalaisvalmiudet. Työpalvelusta toimitetaan valtion tai kunnan laitoksessa tai toimielimessä, evankelisluterilaisessa tai ortodoksisessa kirkossa taikka yleishyödyllisessä säätiössä, yhteisössä tai yhdistyksessä. Työpalveluspaikaksi ei siten kelpaa voittoa tavoitteleva yritys, puolue tai ammattiliitto. Siviilipalvelustoimintaa johtaa Työ- ja elinkeinoministeriö. Sen asettama Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä jätti mietintönsä Työryhmä koostui pääosin virkamiehistä. Mietinnön nimi on Siviilipalvelus Se on painettu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuissa, Kansleri 9/2011. Mietintö löytyy myös netistä, jos nyt joku tuntee erityistä viehtymystä sen tarkempaan läpikäymiseen. Seuraavassa on arvioiva tiivistelmä sen yksityistä kansalaista kiinnostavimmista osista. Työryhmä katsoi, että siviilipalvelusajan pituutta ei olisi tarpeen lyhentää. Asiaa tulisi kuitenkin tarkastella uudelleen, jos varusmiesten palvelusaikaa lyhennetään. Olisi kuitenkin selvitettävä, olisiko palvelusaikaa lyhennettävä sellaisissa erityisen paljon julkista hyötyä palvelevissa tehtävissä, jotka olisivat erittäin intensiivisiä. Sellaisiin tehtäviin tulisi myös olla perusteellinen koulutus, johon vuoden siviilipalveluksen työvelvollisuus ei riitä. Asiaa tulisi lähestyä myös palveluksen kokonaisrasittavuuden kannalta. Työryhmä esitti, että luovutaan tavoitteesta käyttää siviilipalvelusvelvollisia kriisitilanteessa joissakin erityisissä tehtävissä. Siviilipalveluslain 87 mukaisesta siviilipalvelusrekisteristä ei ole nykyisellään siihen hyötyä, eikä sitä kannata edes kehittää. Peruskoulutusjakson turvallisuuskoulutus kohdennettaisiin normaaliolojen riskeihin ja vahvistamaan arjen turvallisuutta. Siviilipalvelusvelvollisia kannustettaisiinkin edelleen kehittämään ja syventämään saamiaan turvallisuustietoja myöhemmin elämässään. Edellä oleva suositus perustui siihen, että työryhmän oli ollut arvioiminen myös siviilipalvelusvelvollisten sijoitettavuutta poikkeusoloissa. Valtioneuvoston selonteossa, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009, oli asiasta kuitenkin todettu seuraavaa: Siviilipalvelusta tulisi jatkossa kehittää siten, että sen sisältö palvelee yhteiskunnan erilaisia kriisivalmiuksia. Siviilipalvelusvelvolliset tulisi siten ottaa huomioon juuri varauduttaessa erilaisiin kriiseihin. Yhteiskunnan henkilöstövoimavaratarpeet kohdistuvat poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa kuitenkin eri alojen asiantuntijoihin, esimerkiksi terveydenhuollon ja pelastusalan ammattihenkilöstöön. Mutta tällaista erityisosaamista vaativaa henkilöstöä on vaikea tai jopa mahdoton korvata, koska nykyaikainen yhteiskunta ja sen järjestelmät ovat varsin monimutkaisia. Maallikot tai vajavaisesti koulutetut henkilöt saattavat valvomattomina ja taitamattomuuttaan jopa vaarantaa oman tai muiden henkilöiden turvallisuuden. Ruotsissa on kokeiltu siviilipalvelusmiesten kouluttamista pelastuslaitosten käyttöön. Mutta siitä luovuttiin, koska pelastuslaitokset eivät tarvinneet sellaista henkilöstöä. Siviilipalvelusvelvollisista koitui pelastuslaitoksille lisäksi majoitukseen, muonitukseen sekä ylläpitoon liittyviä ylimääräisiä velvollisuuksia. Työryhmä ei saanut tietoonsa, että edes Suomessa olisi pelastusalan organisaatioilla tarpeita niin sanottujen maallikoiden käyttöön poikkeusoloissa. Ja terveydenhuoltohenkilöstöllä on oltava tietyt rekisteröidyt koulutukset. Siviilipalvelusvelvollisten käyttäminen työpalvelujakson aikana erilaisissa kriisitilanteissa edellyttäisi lisäksi edellä kuvattua koulutusta. Siviilipalvelusvelvollinen saattaa lisäksi joutua työpalvelun aikana komennukselle joihinkin muihin tehtäviin, mikä vähentäisi palveluspaikkojen kiinnostusta käyttää heitä pitkäjänteisissä toiminnoissaan. WWF:n öljyntorjuntajoukot eivät myöskään myöhemmin ole kiinnostaneet siviilipalveluksen suorittaneita. Sipa ei siten palvele yhteiskuntaa poikkeusoloissa edes poikien toisena eskarina. Lumiaura Ammattisotilas 2/

18 Aliupseerit kärkisijoille hiihtomestaruuskisoissa Antonia Haga sijoittui ampumahiihdossa kolmanneksi ja rk-ampumahiihdossa viidenneksi. Aliupseeriliiton hiihtomestaruuskilpailut pidettiin loistavissa olosuhteissa Pohjois-Karjalan Prikaatissa, Kontiorannassa Kilpailulajeina olivat rkampumahiihto, maastohiihto ja ampumahiihto Maastohiihto hiihdettiin tänä vuonna perinteisellä tyylillä. Kilpailukeskuksena toimi Kontiolahden ampumahiihtokeskus, joka on varmasti yksi maamme parhaita tällaisille suurehkoille, useamman lajin kilpailuille. Kuten aikaisemmin, samassa yhteydessä pidettiin sotilaiden SM-kilpailut ja Päällystöliiton mestaruuskilpailut. Aliupseerit rynnistivät kärkeen Aiemmin on totuttu siihen, että sotilaiden SM-kilpailujen tulosluetteloita luettaessa on aliupseerien nimet löytyneet listojen häntäpäästä, mutta nyt siihenkin asiaan on tullut räväkästi muutosta. Ensinnäkin osallistujamäärät ovat lähteneet reiluun nousuun ja menestystä on alkanut tulla. Rk-ampumahiihdon yleiseen sarjaan osallistui 7 urheilijaa ja lajiin yhteensä 16 aliupseeria, neljän ilmoittautuneen jättäessä vielä väliin tämän lajin. Menestys oli suorastaan loistava sillä Keski-Suomen Eevamari Oksanen voitti naisten sarjan Haapajärven Antonia Hagan sijoituttua viidenneksi. Miesten yleisessä sarjassa Tervareitin Toni Närväinen voitti suomen mestaruuden ylivoimaisesti yli minuutin erolla Viestirykmentin Aku Nikanderiin. Rkampumahiihdossa matkana oli 11,9 km ja kaksi makuuammuntaa, joista Närväinen sai minuutin sakon kun Nikander ampui puhtaan suorituksen. Liiton mestareiksi ampumahiihtivät lisäksi M40-sarjassa Jyrki Ruutala ja M50-sarjassa Keijo Kuntola. Keskiviikkoaamuna kilpailut jatkui- 18 Ammattisotilas 2/2011

19 vat maastohiihdolla ja matkana oli naisilla ja M50-sarjalla 5 km, M35-, M40- ja M45-sarjassa 10 km ja yleisessä sarjassa 15 km. Ja meno sen kuin parantui edellisestä päivästä. Naisten sarjan sotilaiden mestaruuden voitti jälleen Eevamari Oksanen lähes minuutin erolla seuraavaan. Miesten yleisessä sarjassa oli kuuden parhaan joukossa peräti kolme aliupseeria Toni Närväisen ollessa ykkösenä ja Joensuun Timo Varis pronssilla ja vielä kuudenneksi sijoittui Tervareitin Petteri Kymäläinen. Närväisen voitto oli jälleen ylivoimainen sillä toiseksi sijoittunut Kainuun Rajan Teemu Härkönen hävisi toista minuuttia Närväiselle. M35- sarjassa Kanta-Hämeen Tero Miettinen hiihti hopealle häviten mestaruuden vain 8,7 sekunnilla. Mitaleille sijoittui vielä Ylä-Savon Jyrki Ruutala M45-sarjan kympillä. Liiton mestaruudet menivät M50-sarjassa Keijo Kuntolalle ja M40- sarjassa Tauno Niemelle. Mitalisadetta naisille ja miehille Keskiviikon iltapäivälle oli ohjelmassa vielä ampumahiihto sakkokierroksineen. Aliupseerien menestys jatkui vielä kahden pronssimitalin verran. M35-sarjassa Kymenlaakson Markku Kesiö ja naisten sarjassa Antonia Haga kävivät pokkaamassa mitalit. Edellisten lisäksi liiton mestaruuden voittivat M50-sarjassa Keijo Kuntola, M45-sarjassa Jyrki Ruutala ja yleisessä sarjassa Joensuun Jesse Mäkinen. Sää- ja lumiolosuhteet olivat loistavat koko kilpailujen ajan ja tottunut kilpailukoneisto toimi todella hienosti. Järjestelyt oli ulkoistettu Kontiolahden Kilpailujen kolmoismestari Keijo Kuntola vei voiton kaikissa lajeissa M50-sarjassa. Urheilijoille. Oli todella hienoa olla paikalla seuraamassa kilpailuja näin huru-ukkonakin. Toivottavasti nuoret aliupseerit ottavat oppia vanhoista sotaratsuista ja lähtevät innokkaasti tulevaisuudessa mukaan oman liiton sekä sotilaiden mestaruuskilpailuihin. Teksti ja kuvat Kari Komi, vääpeli evp YRJÖ PIRILÄ OY Ammattisotilas 2/

20 Tekevälle sattuu Kuva: Esa Piisilä Aliupseeriliiton ja Asianajotoimisto Lindellin välinen yhteistyösopimus on ollut voimassa muutaman vuoden ja saadun palautteen perusteella liiton ja toimiston tarjoamia oikeudellisia palveluja on edelleen kehitetty. Perusperiaatteena on, että palvelukseen liittyvissä asioissa tulisi ensin ottaa yhteys liiton toimistoon ja siellä suoritetaan seulonta koskien sitä, onko kyseessä virkaehtosopimukseen liittyvä asia vai liittyykö asia sotilasoikeudenhoitoon. Lähtökohtaisesti Lindellin toimisto ei käsittele VES-asioita. Seulonnan yhteydessä liitto tarkastaa jäsenyyden ja ker- too, miten jatkon suhteen tulee menetellä. Jäsen ottaessa yhteyttä olisi eduksi, jos hänellä olisi tässä vaiheessa jonkinasteinen jäsentely siitä, mitä on tapahtunut ja mikä on jäsenen asema selvitettävässä asiassa. Tärkeintä kuitenkin on, että yhteydenotto tapahtuu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jos asia koskee esimerkiksi ammunnoissa tapahtunutta onnettomuutta, tulisi yhteys ottaa jo ennen varsinaisen tutkinnan aloittamista. Tämä siitäkin syystä, että usein on epäselvää, missä asemassa jäsen on esittäessään asiasta joko kirjallisia tai suullisia näkemyksiä. Kiireellisessä tilanteessa yhteydenotto toimiston juristeihin voi tapahtua suoraan ja myös virka-ajan ulkopuolella. Yhteydenotoista enin osa koskee muita kuin sotilasasioita. Tärkeimmän ryhmän muodostaa perhe- ja perintöoikeudelliset asiat, joihin toimistolla on myös erityisosaamista. Ensimmäinen neuvottelu on maksuton Aliupseeriliiton ja Lindellin välisen sopimuksen mukaan ensimmäinen alustava neuvottelu on jäsenelle maksuton. Tätä sopimuksen kohtaa tulkitsemme väljästi. Kun alkuselvittely on tehty ja toimintamalli valittu, arvioimme asiasta aiheutuvat kustannukset ja sen, kenen maksettavaksi ne lähtökohtaisesti tulevat. Suosittelen, että jokainen jäsen tarkastaa vakuutuksiensa oikeusturvan kattavuuden ja muistaen, että ajoneuvon 20 Ammattisotilas 2/2011

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

ESITYS ASEVELVOLLISUUDEN TULEVAISUUS SEMINAARISSA 21.3.2012. Mikko Reijonen P: 050 595 9363 mikko.reijonen@sivarikeskus.fi

ESITYS ASEVELVOLLISUUDEN TULEVAISUUS SEMINAARISSA 21.3.2012. Mikko Reijonen P: 050 595 9363 mikko.reijonen@sivarikeskus.fi ESITYS ASEVELVOLLISUUDEN TULEVAISUUS SEMINAARISSA 21.3.2012 Mikko Reijonen P: 050 595 9363 mikko.reijonen@sivarikeskus.fi 22.3.2012 reijonen 2 Lapinjärven koulutuskeskus toimii valtakunnallisena siviilipalveluskeskuksena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015. TURVU:n mestaruuskilpailuja päätettiin järjestää seuraavien lajien osalta:

JÄSENTIEDOTE 1/2015. TURVU:n mestaruuskilpailuja päätettiin järjestää seuraavien lajien osalta: JÄSENTIEDOTE 1/2015 HYVÄT JÄSENET Toimintavuosi 2015 on jo hyvässä vauhdissa. Yhdistyksen vuosikokouksessa valittu johtokunta on järjestäytynyt ja aloittanut toimintansa. Johtokunnan kokoonpano on seuraava:

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 1 23.9.2013 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Visio Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastusturvallisuus-

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

Tervetuloa. Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä!

Tervetuloa. Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä! Tervetuloa Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Harjoittele nyt, tositilanteessa siihen ei ole aikaa! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä! Työhyvinvoinnista pidättäytyminen tulee

Lisätiedot

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 1. YLEISET SÄÄNNÖT... 2 1.1.MESTARUUSKILPAILUT... 2 1.2. OSALLISTUMISOIKEUS... 2 1.3. KILPAILUAJAN JA PAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN... 2 1.4. MESTARUUSKILPAILUJEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala 1 2 Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Työn vaativuuden arviointiprosessi

Työn vaativuuden arviointiprosessi Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten Tarkentava virkaehtosopimus oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä paikallisesti toteutettavien erien käytöstä syyttäjälaitoksessa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VES: 260651 29.2.2008 PL: 01

VES: 260651 29.2.2008 PL: 01 VES: 260651 29.2.2008 PL: 01 Väestörekisterikeskus sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat tehneet 29.

Lisätiedot

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT Tästä esitteestä löydät Suomen Palopäällystöliiton laadukkaat ja tehokkaat turvallisuusaineistot koulutuskäyttöön ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

UPSEERILIITTO RY:N TOIMINTALINJAT VUOSILLE 2006-2008 1(5)

UPSEERILIITTO RY:N TOIMINTALINJAT VUOSILLE 2006-2008 1(5) UPSEERILIITTO RY:N TOIMINTALINJAT VUOSILLE 2006-2008 1(5) 1 PERUSTEET JA PAINOPISTEET Vuosien 2006-2008 toimintalinjat perustuvat vuonna 2005 valmistuneeseen liiton strategiatyöhön, vuoden 2005 jäsenkyselyyn

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

VES: 260651 29.11.2002 PL: 01

VES: 260651 29.11.2002 PL: 01 VES: 260651 29.11.2002 PL: 01 Väestörekisterikeskus ja Akava-JS ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Valtion erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry ovat tehneet 29. päivänä marraskuuta 2002 tarkentavan

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa?

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo

Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo Puolustusvoimien Urheilukoulu Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo TOIMINTA-AJATUS Puolustusvoimien Urheilukoulu on nuorten huippuurheilijoiden ja sotilasurheilijoiden valtakunnallinen valmennuskeskus, joka

Lisätiedot