Uudistunut Agrologit-lehti! Yhä useammalla vastavalmistuneella vakituinen työsuhde Kesäpäivät. tarve vähentynyt Tekemisen. sokerijuurikasviljelyssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudistunut Agrologit-lehti! Yhä useammalla vastavalmistuneella vakituinen työsuhde Kesäpäivät. tarve vähentynyt Tekemisen. sokerijuurikasviljelyssä"

Transkriptio

1 Agrologien Liitto ry:n Ry:n jäsenlehti järjestölehti Numero 2/2009 1/2008 Yhä useammalla vastavalmistuneella vakituinen työsuhde Kesäpäivät Anjalankoskella Perusneuvonnan s. 4 5 tarve vähentynyt Tekemisen sokerijuurikasviljelyssä ja oppimisen Esittelyssä into vie agrologiopiskelijoiden Anua s. harjoittelupaikat Kieli, oppilaitokset ja maatalouskaupan kilpailijat yhdistyivät kaverusten lopputyössä s Esittelyssä EU-vaalien agrologiehdokkaat s Uudistunut Agrologit-lehti! 1

2 AGROLOGIEN LIITTO RY Puheenjohtaja: Kehityspäällikkö Heikki Kanniainen, Pietarinrinne 6 E, Klaukkala puh Varapuheenjohtaja: Ville Paulaniemi, Korpulantie 131, Kyrönlahti puh Toiminnanjohtaja: Esko Lappalainen, (09) , Liiton yleiset asiat Koy Ylläs-Agrola Järjestöagrologi: Katja Rajaoja (09) , Agrologit-lehti Agrologien Säätiön palvelut jäsenpalvelut yhteydet oppilaitoksiin Liiton toimisto: Hietalahdenkatu 8 A, Helsinki puh. (09) , faksi (09) internet:http//www.agrologit.fi Julkaisut: Agrologit, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä järjestölehti. Käytännön Maamies, 15 kertaa vuodessa ilmestyvä maatalouden ammattilehti. MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA Kassan toimisto: Kassanjohtaja Anja Tikka (09) PL 115, Lastenkodinkatu 5 B HELSINKI puh. (09) (puhelinpäivystys ma pe ) Seuraava lehti ilmestyy: vko 40 Aineisto: 4.9. Tässä numerossa: 3 Pääkirjoitus 4-5 KSAO:n Luonnonvara- ja ympäristöalan toimipiste jatkaa perinteikkään maamieskoulun tiloissa kiloa sianlihaa Savelaisen lihasikalasta 8-9 Laatumaitoa Ahtiaisten maitotilalta Kieli, oppilaitokset ja maatalouskaupan kilpailijat yhdistyivät kaverusten lopputyössä Tekemisen ja oppimisen into vie Anua EU-vaalien agrologiehdokkaat Asianajotoimisto Bützow Oy palvelee Agrologien Liiton jäseniä Kymppikurssit koolla Ajankohtaista Henkilöuutisia 27 Erkki Ojalasta Maaseudun Kehittäjä Kirjoja 30 Vanha isäntä 31 Jäsenyhdistykset Kannen kuvat: Esko Lappalainen ja Matti Värri 2 Agrologit 2/2009

3 2/2009 Kasvua odotellessa Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassassa, jonka yksi asiamiespiiri Agrologien Liittokin on, talouden taantuma näkyy koko kirjossaan. Suomen Laivanpäällystöliiton ja Suomen Konepäällystöliiton jäsenistöstä osa on valmiudessa satamissa makaavissa laivoissa työkeikkoja odottamassa. Heillä lomautuksia ja irtisanomisia on ollut toistaiseksi vähän. Ahtausalan tekniset ovat sananmukaisesti ahtaalla, sillä monen sataman rahtiliikenne on pudonnut alkuvuoden aikana yli kolmanneksen. Ahtaajilla lomautukset pyörivät täyttä päätä. Kirjapainojen faktoreita edustavassa Mediaunionissa eletään lomautusten ja irtisanomisten aikaa, sillä kirjapainoalalla on ylikapasiteettia. Painotyöt vähenevät ja osa painotöistä valuu Suomenlahden eteläpuolelle Viroon. Meijerialan ammattilaisten työllisyyttä uhkaa Ruotsista tankkiautolla markkinoillemme rahdattava maito. Jos maitoralli tästä kiihtyy, johtaa se ennen pitkää nyt yhteen vuoroon siirtyneellä Valion Tampereen meijerillä irtisanomisiin. Keinosiementäjiä edustavassa Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitossa vallitsee täystyöllisyys. Metsäteollisuudessa työskentelevillä metsäalan ammattilaisilla pyörii parhaillaankin lomautusrumba, mutta monista tulevaisuuden avoimista kysymyksistä huolimatta Metossa vallitsee luottavainen mieli. Ruoantuotannon liepeillä työskentelevät agrologit ovat toistaiseksi selvinneet vähällä, sillä ainoat laajemmat lomautukset ovat olleet maatalous- ja konekaupassa. Agrologien työttömyysluvut ovat ainakin toistaiseksi alhaiset, sillä viime vuoden hyvät työttömyysluvut ovat heikentyneet vain noin 10 prosenttia. Agrologien palkkatöiden hyvä kehitys riippuu siitä, miten kotoinen maataloustuotantomme kehittyy. Jotta palkkatyötä agrologeille jatkossakin riittäisi, täytyisi maatalousyrittäjäagrologien -kuten myös muidenkin maatalousyrittäjien - saada työstään tuloa, jolla pitää maataloutta palvelevien tahojen pyörät pyörimässä. Koko kansantalouden kannalta talouden notkahduksen nopea ohittaminen olisi toivottavin ratkaisu, jotta niin työttömyyskassan asiamiespiirien kuin muidenkin alojen työllisyys palaisi entiselleen tai lähelle sitä. Normaalisti pyörivät työmarkkinat pitävät perheet leivässä ja turvaavat opiskelijoiden harjoittelupaikkojen saamisen sekä helpottavat nuorten työuran aloittamista heti opintojen päätyttyä. Työmarkkinoiden häiriötilassa viimeksi mainitut asiat eivät ole toimineet toivotulla tavalla. Tulevaa on vaikea ennustaa, mutta aina voi toivoa. Toivokaamme, että kasvua olisi niin taloudessa kuin pelloillakin! Esko Lappalainen Toimituskunta Jussi Kananen Heikki Kanniainen Liisa Leinamo Salla Lindgrén Ville Paulaniemi Leea Sangi Sebastian Sohlberg Hannu Suominen Mari Vauhkonen Päätoimittaja Esko Lappalainen Toimitussihteeri Katja Rajaoja Taitto Painotalo Auranen Oy Julkaisija Agrologien Liitto r.y. Hietalahdenkatu 8 A Helsinki puh. (09) , faksi (09) Tilaushinta 25 /vsk Painotalo Auranen Oy, Forssa 3

4 Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) Luonnonvara- ja ympäristöalan toimipiste sijaitsee tässä, Kymenlaakson Maamieskoululle vuonna 1954 valmistuneessa koulurakennuksessa. KSAO:n Luonnonvara- ja ympäristöalan toimipiste jatkaa perinteikkään maamieskoulun opetustiloissa Maatalousopetus Anjalan Inkeroisissa aloitettiin kansanopiston yhteydessä jo vuonna Aloite opetuksen siirtämisestä Anjalan Kartanoon tehtiin Kymenlaakson Maataloustuottajain taholta vuonna 1936, mutta sotavuodet ja sodan jälkeiset taloudelliset vaikeudet keskeyttivät hankkeen etenemisen aina vuoteen 1954, jolloin maamieskoulun päärakennus valmistui nykyiselle paikalleen Anjalan kartanon pihapuiston länsiosaan, ja opetustoimi uudessa koulurakennuksessa voitiin aloittaa Opetustiloikseen koulu sai lisäksi kartanon suuren kivinavetan ja 55 peltohehtaarin maatilan. 4 Agrologit 2/2009 Runsaan viidenkymmenen vuoden kuluessa ovat Kymenlaakson maamieskoulun opetustilat, opintokurssit ja opiskelun linjaukset läpikäyneet monia muodonmuutoksia. Jopa koulun nimikin on muuttunut jo useampaan kertaan. Tällä hetkellä koulu kantaa nimeä Kouvolan Seudun Ammattiopiston Luonnonvara- ja ympäristöalan toimipiste (KSAO). Toimipisteen nimi ei yksin enää riitä kertomaan mitä oppilaitos todellisuudessa tekee. Opetustoimen käytössä on yhdeksän luokkahuonetta, joista varsinaisessa koulurakennuksessa seitsemän, vanhassa navetassa yksi ja biotalossa yksi. Koululla on neljä omaa hevosta, joita tarvitaan sekä maaseudun perustutkinnossa että karjatalouden ammattitutkintoon valmistavassa opetuksessa. Koulutilan nykyinen peltoala on n.90 ha, josta suurin osa omaa peltoa ja osa vuokrattua. Metsää koululla on 120 ha. Ammattiopiston lisäksi kartanon alueella toimivat Museoviraston hallinnoima Kymenlaakson kotiseutumuseo sekä opetusministeriön hallinnon alla toimiva Nuorisokeskus Anjala. Näin toimitaan Organisaatiollisesti ammattiopiston toimintaa johtaa kaupungin sivistystoimi ja rehtorin toimisto. Käytännön opetustoiminnassa opetus jakautuu kahteen päälinjaan: teollisuus- ja palvelualaan. Teollisuusalassa on neljä ja palvelualassa kolme koulutuspäällikön johtamaa koulutuslinjaa. Maatalous- ja ympäristökoulutukseen keskittyneen Luonnonvara- ja ympäristöalan toimipisteen koulutuspäällikkönä toimii FT Päivi Pylkkö. - Luonnonvara- ja ympäristöalan toimipisteen opetusohjelmasta erottuu kaksi selkeää perustutkintotasoa, maatilataloudesta Maaseutuyrittäjän perustutkinto ja Luonto- ja ympäristöalasta Ympäristöhoitajan perustutkinto, koulutuspäällikkö Päivi Pylkkö selvittää. - Molemmat perustutkimustasot ovat 3-vuotisia, ylioppilaspohjaisille opiskelijoille 2-vuotisia. Maaseutuyrittäjän koulutuksen saanut henkilö osaa tuottaa ja markkinoida kasvi- ja eläinkunnan tuotteita, käsitellä maataloudessa tarvittavia peruskoneita ja -laitteita. Valitsemastaan opiskeluohjelmasta riippuen hän voi työllistyä esimerkiksi maatalouslomittajaksi, eläintenhoitajaksi tai kasvintuotantoon. Mahdollisuudet ovat hyvät myös maatalouskauppaan tai koneurakointiin. Maaseutuyrittäjän perustutkinnon suorittaneelle avautuvat mahdollisuudet myös jatkoopintoihin, esimerkiksi ammattikorkeakoulussa luonnonvara- ja ympäristöalalla, josta voi valmistua esimerkiksi agrologiksi. Vaativiin tehtäviin tarvittava ammattipätevyys voidaan osoittaa työkokemuksen tai täydentävien ammattitutkintojen kautta.

5 Koulutusyksikön agrologiopettajat: vuosina maatalouskoulun lehtorina toiminut agrologi Urpo Kuisma sekä koulutusyksikön nykyiset agrologiopettajat Päivi Tahvanainen, Arto Pakkanen ja Tero Kiviaho. Anjalan kartanon vanhassa viljavarastossa toimii kesäisin kahvila, Kivikuppila. Ympäristöhoitajan perustutkinnon suorittanut on pätevöitynyt ympäristöalan perustöihin, kuten jätehuoltoon, maanmittaukseen ja kartoitukseen sekä maa- ja vesinäytteiden ottoon ja maaperäkunnostukseen. Ympäristöhoitaja voi työskennellä myös energia- tai kierrätysneuvojana. Työpaikka voi olla kaupunkien, taajamien tai maaseudun ympäristöhuollossa. Työtehtävä voi löytyä myös metsätalouden, teollisuuden tai yritysten ympäristöhoitotehtävistä. Ympäristöhoitajan perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja luo hyvän pohjan opintojen jatkamiseen. Luontevia jatkokoulutusväyliä löytyy ammattikorkeakouluista sekä yliopistoista, joissa on mahdollisuus luonto- ja ympäristöalan tutkintoihin. Molemmista perustutkinnoista löytyvät sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksen linjat. Ne tarjoavat mahdollisuuksia myös moninaisiin kurssimuotoisiin opintoihin. Aikuiskoulutus tähtää uuden ammattitaidon hankkimiseen, nykyisen osaamistason syventämiseen tai tarvittavan täsmätiedon hankkimiseen. - Aloituspaikkoja molemmille perustutkintolinjoille on 20, joista ylioppilaille on varattu 7 ja peruskoulun käynneille 13, Päivi Pylkkö kertoo. - Hakijoita kouluumme on ollut kiitettävän runsaasti. Opiskelijoita tuntuu nykyisin selvästi kiinnostavan ammattiin valmistava koulutus. Toimipisteen tontille rakennetussa biotalossa toimii bioenergiakoulutusta kehittävä, EU -rahoitteinen Biosampo-hanke. Ensi syksynä bioenergiakoulutus siirtyy toimipisteen opetusohjelmaan. Kuva on biodieselhuoneesta, jossa etualalla on maatilatarpeen mukainen laboratorio ja taaempana panostyyppinen biodieseliä valmistava laite. Panoskoot ovat 200, 400 tai 600 litraa biodieseliä/vrk. Hankkeen projektipäällikkö Juha Solio esittelee. Toimipisteen uusin toimialavaltaus on jo maaliskuussa käynnistynyt bioenergiakoulutus. Koulutusohjelmaa suunnitellaan ja opetuslaitteistoa valmistellaan parhaillaan EU:n rahoittaman Biosampo -hankkeen toimesta. Toimipisteen tontille on rakennettu ns. biotalo, jonka tiloihin parhaillaan asennetaan biokaasulaitosta. Polttoaineenaan laitos tulee käyttämään biodieseliä, häkäkaasua ja biokaasua. Laitoksen tuottama energia muuntuu 55 kw:n generaattorilla sähkövirraksi. Toinen merkittävä tuotantoyksikkö on panostyyppinen biodieseliä tuottava laite. Se tuottaa biodieseliä 200, 400 tai 600 l/vrk panoserissä. Molemmissa yksiköissä koulutetaan maaseutuyrittäjiä tuottamaan energiaa maatilan puitteissa, sekä omaan käyttöön että myös markkinointiin. Koulussa on agrologiopettajia Monien vuosikymmenten ajan on maatalousopetuksessa ollut mukana agrologiopettajia. Pitkäaikaisimman työuran heistä on tehnyt Urpo Kuisma, joka toimi teknisten aineiden lehtorina vuodet , siis 35 vuoden ajan. Hänen opetusaineisiinsa kuuluivat maatalouskoneoppi, konepiirustus, fysiikka ja kirjanpito. Urpo Kuismalla oli keskimäärin 28 opetusviikkotuntia. Nykyisin agrologiopettajia on kolme. Päivi Tahvanainen on Kiteeltä v. -95 valmistunut, opettajana vuodesta -98 toiminut ja opettajavuosiltaan joukon kokenein. Päivin toimiala on kotieläinten ja pieneläinten hoito-opetus. Käytännön työopetus tapahtuu lähialueella sijaitsevalla Mikkelän maitotilalla. Kotieläinten hoito-opetusta annetaan 20:lle maaseutuyrittäjän peruskurssilaiselle ja pieneläinten hoito-opetusta 5-10 pieneläinkurssille osallistuvalle. Opetus koskee koira-, kissa- ja jyrsijäeläimiä sekä akvaariokalojen hoitokoulutusta. Arto Pakkanen on Hyvinkäältä vuonna 1988 valmistunut agrologi, joka on täydentänyt opintojaan Ilmajoella suorittaen AMK-tutkinnon vuonna Arto vastaa kasvintuotannon opetuksesta, kemiasta, matematiikasta ja lämpöopista. Hänen vastuulleen kuuluu viljelijän ammattitutkinto ja hän vastaa myös koulutilan tilanhoidosta. Iittiläinen Tero Kiviaho on Hyvinkäältä v valmistunut agrologi, joka kotitilansa viljelyn ohella toimii koulun tuntiopettajana. Hänen opetustoimeensa kuuluvat maaseutupolitiikka, maaseudun yritystoiminta, käytännön metsätyöt ja peltokoneiden korjausten opetus. Tero on Kymenlaakson Agrologien johtokunnan puheenjohtaja. Kaikki agrologiopettajat ovat tuntiopettajia ja heidän viikoittainen oppituntiensa määrä on 24. Teksti ja kuvat Matti Värri 5

6 Pienet heinäerät karsinassa antavat sioille puuhastelua. Oleilu ei tunnu pitkästyttävältä, kun on edes jotakin pientä tekemistä kiloa sianlihaa Savelaisen lihasikalasta Agrologit Mari ja Ville Savelainen Iitin Kymentakana tuottavat tilallaan sianlihaa keskimäärin kiloa/ vuosi. Se on 720 kiloa sianlihaa vuoden jokaista arkipäivää kohti. Sikala on Kimolan Osuusmeijerin vuonna 1965 rakennuttama, jonka Savelaiset ostivat huutokaupasta v ja peruskorjasivat jo ränsistyneen rakennuksen vuonna Agrologit 2/2009 Hyvinkäältä v.1991 valmistuneet agrologit Mari ja Ville Savelainen viljelevät Villen 130 peltohehtaarin kotitilaa. Sikalan oston myötä saatiin lisämaata 16 ha, josta peltoa oli 3 ha. Tilaa viljellään kotieläin- ja kasvintuotantotilana, jonka pelloilla kasvatetaan kevätvehnää, ohraa ja hernettä sekä heinäkasveja. Kauppakelpoinen leipävilja menee myyntiin, muut pellon tuotteet jalostetaan sikalassa teurassioille. Oman pellon tuottama rehuvilja ei yksin sikalalle riitä, vaan ohraa ostetaan myös naapuritiloilta. Koska teurassikojen tuotanto on pitkälle automatisoitua, sekä ruokinnan että varsinaisten hoitotöiden osalta, riittää Ville Savelaiselta aikaa työpäivää venyttämällä myös tilan ulkopuolisiin töihin. Maatilan hyvää ja monipuolista kalustoa hyödynnetään esimerkiksi koneurakoinnissa, kuten auraustöissä, ruiskutuksissa, puinneissa, paalauksissa ja lietteen ajossa. Isäntäväki itse on kuitenkin paneutunut nimenomaan sikatalouden harjoittamiseen. Se on paitsi ammatillista osaamista, myös taloudellista toimintaa, omien kokemusten ja sikatalouden tutkimustulosten hyödyntämistä. Sikatalouden harjoittajien edunvalvontatyötä Ville Savelainen toteuttaa tuottajajärjestön kautta. Hän toimii muun muassa MTK:n sikajaoston puheenjohtajana. Vanhassa repussa hyvät eväät Vaikka sikalarakennus on ulkoseiniltään jo vanhanoloinen, kätkee se sisälleen nykyaikaisen

7 tuotantolaitoksen. Sikalan peruskorjauksen yhteydessä sen osittain jo romahtanut lattiarakenne ja lietelantajärjestelmä uusittiin, samoin liemiruokintalaitteet ja kaikki karsinarakenteet. Myös sikalan öljylämmitys muutettiin hakelämmölle. Varsinainen sikala on kooltaan 18x 60 m ja se on väliseinillä jaettu kolmeen osastoon. Keskimmäisen osaston lattian alla on 18x 20 m suuruinen, tilavuudeltaan m 3 :n lietesäiliö, jonne liete tämän alueen lietekanavista valuu omalla painollaan. Päätymäisten osastojen lietekanavista liete syöksyy säiliöön imulannanpoistolla. Lattianalaisen lietesäiliön lisäksi tilalla on m 3 :n suuruinen välivarasto, joten lietelannan varastotilaa on reilusti vuoden tarvetta vastaavasti. Liete levitetään tilan omille pelloille kahdella levitinvaunulla, joiden lietteen kolmas traktori välittömästi multaa. Sikalan karsinarakenteet ovat Ransu -tuotantoa ja karsinoita on yhteensä 64 kpl. Makuupaikoilla on lattialämmitys ja ilmatilassa koneellinen ilmanvaihto. Kaikki laitteet ja rakenteelliset järjestelmät ovat hyvin toimivia, josta osaltaan kertovat myös siistit ja kuivat karsinat sekä puhtaat siat ja lähes hajuton ilmatila. Liemiruokinta Sikalassa on tietokoneohjattu, automaattisesti toimiva Weda -liemiruokintajärjestelmä. Ruokintaliemi valmistetaan sekoittamalla veteen jauhettua rehuviljaa ja hernettä sekä Raision sian Herkkurehutiivistettä. Liemirehun koostumus perustuu rehututkimuksiin ja tilan omiin kokemuksiin. Päivittäinen rehunkäyttömäärä on laskettu sikojen keskimääräisen elopainon perusteella, ja tätä rehumäärää tietokone automaattisesti säätää oletetun lisäkasvun tuoman tarpeen mukaisesti. Sikojen ruokinta tapahtuu neljä kertaa päivässä. Jokaista ruokintakertaa varten liemiruokkija valmistaa tarvittavan rehuerän ja jakaa sen karsinoittain sikamäärää vastaavasti. Sikojen kasvaessa myös rehumäärä kasvaa. Suurin mahdollinen liemiruokinnan kertavalmistuserä voi olla litraa. Viime vuoteen asti tilalla käytettiin ruokinnassa täysrehua, mutta viljan hinnan voimakas nousu nosti täysrehun hinnan niin korkealle tasolle, vaikka rehuviljan hinta jälleen laski, ei täysrehun suhteellinen hinta pystynyt sitä seuraamaan johtuen varastossa olevasta kalliista viljasta. Mari Savelainen on tyytyväinen Weda -liemiruokkijan toimintaan. Agrologit Mari ja Ville Savelainen ovat iittiläisiä sikatalousyrittäjiä. LSO: n sopimustuottaja Savelaisilla on tuotantosopimus LSO:n kanssa. Käytännössä se merkitsee sitä, että LSO toimittaa sikalan tarvitsemat porsaat omilta porsastuotannon sopimustiloiltaan vajaan 30 kilon painoisina. Viimeksi tulleet porsaat olivat keskimäärin 27 kilon painoisia, ja saapuneet 840 porsasta saatiin kahdelta tilalta, Keski-Suomesta ja Päijät- Hämeestä. Toimitukset tulivat Mitä pienempi toimitustilojen määrä on, sitä vähäisempi on vaara saada niiden mukana sairauksia. Kokemuksia sikasairauksista on ollut jo riittävästi, sekä porsasyskästä että ripulina esiintyvästä dysenteriasta. Varsinkin dysenteria aiheutti suuren lisätyön, koska kaikki paikat oli sen esiintymisen jälkeen huolellisesti pestävä ja desinfioitava. Teksti ja kuvat Matti Värri 7

8 Maitotilan isäntäväki Päivi ja Antti Ahtiainen luottavat taas lypsyrobotin toimivuuteen. Laatumaitoa Ahtiaisten maitotilalta Maaseutuyrittäjät Päivi ja Antti Ahtiainen tuottavat maitotilallaan Elimäellä laatumaitoa. Vuonna 1999 rakennettu betonielementtipihatto oli aluksi varustettu toimivalla lypsyasemalla. Kolme vuotta sitten isäntäväki halusi helpottaa työtään maidontuotannossa, joten lypsyaseman paikalle hankittiin lypsyrobotti. Robotti kuitenkin osoittautui alussa hyvin ongelmalliseksi. Runsas kaksi vuotta kului aikaa kunnes uusi lypsyjärjestelmä saatiin täysin kuntoon ja toimimaan niin isäntäväkeä kuin lehmiäkin tyydyttävällä tavalla. Ongelmia esiintyi eläinliikenteessä sekä ruokinnan ohjelmoinnissa. Konsultit kyllä yrittivät parhaansa, mutta paras apu löytyi toisilta robottitiloilta ja omasta oivaltamisesta. Pahimmat ongelmat kuitenkin tiivistyivät eläinten terveyteen ja tuotantotason menetykseen. Nyt tämäkin tilanne on jo korjaantunut, ja tuotanto on kääntynyt taas uudelleen nousuun. Isännyys sukupolven vaihdoskaupalla Maatilan isännyys oli Päivi ja Antti Ahtiaiselle siirtynyt sukupolvenvaihdoskaupalla v Tuolloin viljeltyä peltoa oli tilalla 15 hehtaaria ja lypsylehmiä 12. Tällä hetkellä peltoa vuokramaiden kanssa on jo 77 ha ja lypsylehmiä 62. Pelloista kolmannes on viljanviljelyssä ohralla ja kauralla, neljä hehtaaria luonnonhoitopeltona ja loppuosa heinäkasveilla. Päivi Ahtiainen on koulutukseltaan lähihoitaja ja Antti Ahtiainen Hyvinkäältä v.1980 valmistunut agrologi. Betonilaatan päälle, betonielementeistä pystytetty pihatto on kooltaan 20x56 metriä. Rakennuksessa on tilaa noin 65 lehmälle ja nuorkarjalle. Rakennukseen ovat sijoitettuna myös maitohuone, toimisto ja varastotilat, vesikattona on peltikate. Pihatossa on lietelantajärjestelmä. Käytävien lantaritilät on koottu betonipalkeista, joiden päälle kesällä asennetaan kumiritilämatot. Lietekouru käytävän alla on matala, vain 36 cm syvä. Sen pohjalla kulkeva lantakola vetää lietteen lietekanavaan, josta se kahden viikon välein pumpataan m 3 :n kumiseen lietesäiliöön. Lietesäiliö on puoliksi maahan upotettu, ja sen reunoja tukee kaivannosta saatu maa-aines. Lietelanta levitetään pääosaltaan omaan peltoon, osan siitä kuitenkin noutaa kaksi lähialueen luomuviljelijää. 8 Agrologit 2/2009

9 Makuuparret ovat kolmessa rivissä. Makuuparret ovat styrox -levyillä lämpöeristetyt ja niissä on parsimatot. Käytävä makuuparsien välissä on vain 2,2 m leveä ja ruokintapöydän puolella 2,6 m. Käytävien kapeus osoittautui robotin käyttöönoton jälkeen eläinliikenteen pullonkaulaksi, kunnes järjestelmässä vaihdettiin eläinten kulkusuunta. Ruokintapöydällä on leveyttä kolme metriä. Pöydän leveys riittää säilörehun jakoon sähkökäyttöiselle jakovaunulle ja juuri ja juuri etukuormaintraktorille, joka on varajärjestelmänä. Vasikoiden karsinat ja nuorten eläinten tilat ovat myös sijoitettu tähän väliseinättömään pihattoon. Sairaseläinkarsinoita on kolme. Pihaton jokainen lattianeliömetri on varmasti käytössä. Vaikeudet on annettu voitettaviksi -Vaikeudet maidontuotannossa alkoivat välittömästi lypsyrobotin tultua käyttöön, kertoo maitotilan isäntä Antti Ahtiainen. Karjan kaikkiin poikiviin lehmiin puhkesi epidemian tavoin leviävä utaretulehdus. Tuotanto romahti ja maidon laatu putosi niin, että tuhannet litrat joutuivat joko vasikoiden juomaksi tai suorastaan hävitykseen. - Otin yhteyttä robotin toimittaneeseen yritykseen. Selvittelytyö osoitti, että lypsyrobotti oli asennusosineen maannut varastoituna Turussa lähes vuoden ennen sen käyttöönottoa, Antti Ahtiainen selvittää. - Johtopäätelmämme yrityksen edustajan kanssa oli, että robotin kumiosat olivat varastoinnin aikana haurastuneet muodostaen bakteereille sopivan kasvualustan. Ensimmäisen huollon yhteydessä robotin kaikki kumiosat vaihdettiin ja maidon laatu korjaantui välittömästi. - Lehmien menetyksen sekä maidon laadun ja tuotosmäärän romahduksen seurauksena olivat taloudelliset tappiot meille harmittavan suuret, Antti muistelee. - Menetettyjen lehmien tilalle oli ostettava uudet tuotantoeläimet. Poikimiskertojen keskiarvo 1.9 oli satava uudelleen nousuun, samoin romahtanut tuotosmäärä. - Poikimiskertojen määrä on noussut jo 2,4:ään. Karjan keskituotos ennen robottilypsyyn siirtymistä oli ollut kiloa, josta se putosi kilon tuntumaan. Kahden vaikean vuoden jälkeen on tuotosmäärä lähtenyt jo selvään nousuun, mutta kurottavaa vielä riittää. Ensisijaiseksi tavoitteeksi olemme asettaneet nostaa keskituotos kiloon, Antti Ahtiainen suunnittelee. Lehmät ovat sisällä viihtyviä Kolmea yksilöä lukuun ottamatta lehmät ovat AY-rotua. Jaloittelutarhaa ei karjalla ole, eikä sitä pihattoratkaisu edes edellytä. Ruokinnan perusrehuna on säilörehu, joka jaetaan koneellisesti ruokintapöydälle ja sitä on määrällisesti vapaasti Vaikeudet on voitettu! Maito virtaa taas laadukkaana koneistoon. Karjassa syntyvät kaikki hyväkuntoiset lehmävasikat jäävät tilalle kasvamaan. Sonnit ja muutoin karsitut menevät LSO:n vasikkavälitykseen. -Kasvaakseen hyväksi tuotantoeläimeksi on hoitajan luotava luottamusta eläimeen jo vasikkaiästä lähtien, Antti Ahtiainen perustelee. saatavissa. Väkirehuna on ohra, kaura ja Suomen Rehun Multi Krono -puolitiiviste. Kolmanneksen rehuseoksesta lehmät saavat lypsyrobotilta ja loput kolmelta kioskilta.ruokintasuunnitelman laatii rehuliikkeen asiantuntija yhdessä isäntäväen kanssa. Myös maaseutukeskuksen karjatalousneuvojalla on osansa ruokinnan suunnittelussa. Peltoviljelykoneissa yhteisomistus FinnLacton -vasikkapiika on ehdottoman käyttökelpoinen laite valmistettaessa juomajauheesta hapanjuomaa pienille vasikoille. Ahtiaisen tilalla on useita koneita yhteisomistuksessa naapuritilojen kanssa. Leikkuupuimurissa ja äkeessä on kolme osakasta ja hinattavassa kultivaattorissa viisi. Tilalla on kolme traktoria, joista yksi on puoliksi naapurin kanssa. Urakoitsija tekee säilörehun neljään laakasiiloon, joissa tilanväki hoitaa rehun tiivistyksen. Teksti ja kuvat Matti Värri 9

10 Kieli, oppilaitokset ja maatalouskaupan kilpailijat yhdistyivät kaverusten lopputyössä Agrologi AMK:t Marko Dahl ja Anders Vahtola yhdistivät voimansa Agrologi (YAMK)- tutkintoonsa kuuluvan opinnäytetyön tekemisessä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen työn ohessa oli kummallekin iso rutistus, sillä tutkinnon suorittamiseen täytyi pyytää vuoden lisäaika. Lopettamisajatuskin ehti käydä Andersin mielessä. Länsi-Turunmaan Paraisilla asuvia Markoa ja Andersia yhdistää kaveruus ja perhetuttavuus, mikä on auttanut tutkinnon suorittamisessa eteenpäin. Aloitteentekijänä hakeutumisessa agrologi (YAMK)-tutkinnon suorittamiseen oli Anders. Marko innostui hankkeesta heti. Matkat lähiopetuspäiville Hämeenlinnaan, Ilmajoelle ja Tammisaareen taitettiin yhdessä ja lähipäivinä asuttiin yhdessä. Lopputyön tekemisessä auttoi perheiden keskinäinen tuttavuus. Opiskelukaverin luo saattoi poiketa lapsi tai lapset mukanaan, sillä perheiden lapsetkin ovat keskenään tuttuja. Opinnäytetyön esitystilaisuuden alla opiskelun tiukat vaiheet jo naurattavat. Vuosi sitten olin jo luovuttamassa ja menin kertomaan asiaa Markolle, mutta en saanut sanotuksi, nauraa Anders opiskelun kriittistä vaihetta muistellessaan. Olisihan se ollut noloa lopettaa, kun olin itse kaverini opintoihin innostanut, jatkaa hän. Jaksamisen ohella lopettamisajatukseeni vaikutti Suomen Rehun kaupan jälkeen syntynyt kilpailu- 10 Agrologit 2/2009 asetelma työnantajiemme välille, tarkentaa Konefarmi Oy:n palveluksessa tuolloin ollut Anders. Opinnäytetyön aiheen täytyy olla laaja Opinnäytetyön aiheen valinta oli myös pulmallista. Maatalous ja sen ympärillä pyörivä liike-elämä on molempien mielestä niin nopearytmistä, että hyvin yksityiskohtaiseen aiheeseen ei kannata tarttua. Marko oli rehukaupassa toimineena läheltä seurannut Hankkija-Maatalous Oy:n Suomen Rehun kauppaprosessia ja tarkoitus oli tehdä sen vaikutuksiin liittyvä opinnäytetyö. Kauppa toteutui kuitenkin ennen kuin Marko ehti tutkimustaan aloittaa. Samoin kävi parille muulle lopputyön aiheelle. Aika hoiti ne. Anders puolestaan aikoi tehdä lopputyön sähköisistä seosrehuvaunuista, mutta tekniikka meni ohi. Aihe vanheni käsiin. Lopputyön aihetta valitessamme opimme sen, että opinnäytetyön aiheen täytyy olla laajempi ja ajallisesti kantava, opastavat kaverukset opinnäytetyön aiheita miettiviä kollegojaan. Molemmilla oli työn puolesta vankka asiantuntemus seosrehusta, ja seosrehun tulevaisuudennäkymät kiinnostivat myös Markon ja Andersin työnantajia. Tutkimuksen nimeksi tuli Onko seosrehu nautatilan ruokinnan megatrendi Suomessa vuonna 2020? Työnantajat tilasivat tutkimuksen eli se tehtiin kirjoittajien edustamien yritysten toimeksiannosta. Työssä yhdistettiin Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Yrkeshögskolan Novia (NOVIA) opiskelijayhteistyön myötä, suomenkielisyys ja ruotsinkielisyys, iso maatalouskaupan toimija (Hankkija- Maatalous Oy) ja pieni perheyritys (Konefarmi Oy). Tilaustyössä oli mielenkiintoista se, että Suomen Rehu-kaupan jälkeen Hankkija-Maatalous Oy:stä tuli seosrehuvaunujen myynnissä Konefarmi Oy:n täysiverinen kilpailija. Tulevaisuusnäkökulma innosti Tulevaisuuteen suuntautuva työ imaisi molemmat mukaansa. Anders ja Marko innostuivat tulevaisuusasioista, kun lähipäivänä luennoimassa kävi Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen edustaja. Tämän yksikön julkaisema kirjallisuus innosti molempia. Niitä kirjoja suorastaan ahmimme ja soittelimme toisillemme aina, kun löysimme niistä uusia ajatuksia. Opinnäytetyön aikana ilmaantui useita uusia näkökulmia: salmonella, ruotsalainen maito, elintarvikkeiden lasinsirut ja Irlannin dioksiiniasia. Varsinkin salmonella on tärkeä tekijä tutkijoiden ennustaman tilojen välisen viljakaupan lisääntyessä, ja ruotsalainen maito sekoittaa maitomarkkinoita. Vastaus tutkimuksen otsikkokysymykseen on siis myönteinen, sillä tutkimuksessaan Anders ja Marko päätyivät ennustamaan seosrehuruokinnan yleistyvän nautakarjan ruokintamuotona nykyisestä noin 15 prosentista 55 prosenttiin 11 vuoden kuluessa. Tutkimuksessa ennustettu kehitys vähentää rehuteollisuuden myymien täysrehujen myyntiä ja lisää seosrehuun tarvittavien komponenttien kysyntää. Viljamarkkinoihin tulee varmasti uusia toimintatapoja, esimerkiksi tuoreen viljan käyttö helpottuu ja näin ollen yleistyy seosruokinnan myötä. Salmonellakysymys on mielenkiintoinen, sillä rehutehtailla on salmonella-asiassa ankara vastuu, mutta miten tilojen välisen kaupan viljakaupan vastuukysymys pitäisi ratkaista? kysyvät rehukaupan asiantuntijat Marko Dahl ja Anders Vahtola. -Salmonellaa kun löytyy usein tilan ympäristöstä esimerkiksi lintujen ulosteista. Myös seosrehuvaunujen myynti tulee kasvamaan. Karjatilojen lehmämäärän keskilehmäluvun Anders ja Marko ennustavat nousevan nykyisestä

11 23,5 lehmästä 45 lehmään vuonna Karjakoon kasvu lisää investointeja navettarakennusten uudistamiseen, pihojen asvaltointiin, rehuvarastojen suurentamiseen ja lypsyn tehostamiseen, arvioivat tutkimuksen tekijät. Karjataloustuotannossa Pohjanmaa ja Pohjois-Savo näyttävät kehittyvän edelleen, mutta erityisesti Etelä-Suomen arvioidaan taantuvan naudanlihan- ja maidontuotannossa. Tämän kehityksen seurauksena kuljetusmatkat pidentyvät, pellonkäytön ongelmat lisääntyvät ja maatalousmaan hinta nousee kehittyvillä alueilla. Rehua kuljetetaan entistä kauempaa ja lanta joudutaan ajamaan etäämmälle. Tulevaisuudenkuvansa Anders ja Marko pohjaavat alan asiantuntijoista kootun Delfoipaneelin arvioihin. Opiskelu työn ohessa vaativaa Vaikka työn ohessa opiskelu oli raskasta, oli uhraus kannattava, tuumaavat Anders ja Marko yhteen ääneen. Kun opintojen alussa kysyttiin arviota opiskeluprojektin hoitamisesta, tuntui kaikki järjestyvän. Käytännössä opiskelun, työn ja perheen yhteensovittaminen oli vaikeampaa kuin ajatuksissani kuvittelin, toteaa Marko Andersin nyökytellessä hyväksyvästi päätään. Kaverukset pitivät opiskelumenetelmästä. Ennen kutakin lähijaksoa piti tehdä ennakkotehtävä ja lähijakson jälkeen tarkentava tehtävä. Menetelmä oli hyvä, sillä lähijaksolla asia oli jo tuttu. Niillä, jotka eivät ennakkotehtävää olleet tehneet, opetuksen seuraaminen oli selvästi vaikeampaa, arvioi Anders. Anders Vahtola (vas.) ja Marko Dahl suitsuttavat kiitosta agrologi (YAMK)-opinnoissa saamastaan erinomaisesta opetuksesta. Teksti ja kuvat Esko Lappalainen Marko Dahl in opponenttina toiminut Anna Haapio antaa ennen Markon esitystä tukea lopputyön yhdessä tehneille Markolle ja Andersille. Annalla lopputyön esitys on vielä edessäpäin. Anders Vahtola valmistui agrologi (AMK):ksi Skuffiksesta vuonna Ensimmäinen työpaikka oli Maito-Aurassa Mutkaton maitoprojektissa. Rehukauppaa ja ruokinnan konsultointia hän teki Suomen Rehussa alueella, jossa Ahvenanmaan Eckerö oli länsi- ja Kotka itärajana. Karjan ruokinnassa tapahtuneet muutokset ohjasivat hänet seosrehuvaunuja myyneeseen Konefarmi Oy:öön. Tämän vuoden alussa Anders Vahtola aloitti maatalouskoulutusta tarjoavan Axxel- Brusabyn luonnonvarayksikön johtajana. Marko Dahl valmistui Hämeen ammattikorkeakoulusta Mustialasta vuonna Jo edellisenä vuotena hän oli aloittanut työt Y-Maataloudessa Mynämäellä. Tämä pesti kesti kahdeksan kuukautta. Seuraava työnantaja oli Suomen Rehu ja työnä rehukomponenttien myynti. Vuonna 2004 hän siirtyi Lännen Rehuun komponenttimyyntiin tuotepäälliköksi. Neljä vuotta myöhemmin Hankkija-Maatalous Oy:n Suomen Rehu-kaupan toteuduttua Marko Dahl siirtyi uudelleen Suomen Rehun palvelukseen. Tänä keväänä hänet nimitettiin nautarehujen myyntipäälliköksi. 11

12 Tekemisen ja oppimisen into vie Anua Anu Ellän Olen minä täällä -kirjoitus poimittiin parhaana 500 tekstin joukosta Moninainen Emäntä-kirjoituskilpailun voittajana maaliskuussa. Maatalousmuseo Saran, Maaseudun Sivistysliiton ja Maaseudun Tulevaisuuden järjestämään kilpailuun pyydettiin tosipohjaisia kuvauksia maaseudun naisten elämästä. Minulle kirjoitukseni pääsanoma on se, että voi olla innostunut maataloudesta asumatta itse maatilalla, painottaa Anu. Kuka oikein on Anu Ellä ja mitä hän tekee? Anu Ellä syntyi 32 vuotta sitten Kymenlaaksossa. Lukion jälkeen hän opiskeli amk-agrologiksi ja valmistui vuonna 2000 Hämeen ammattikorkeakoulusta. Hän työskenteli perunantutkimuksen parissa ja vaihtoi vuonna 2004 tyystin erilaiseen työhön kasvintuotannon ja talouden neuvojaksi ProAgria Etelä-Savoon, Kangasniemelle. Perinteisissä piiriagrologin tehtävissä hän alkoi pohtia, kuinka asioita voisi tehdä toisinkin ja ryhtyi vetämään pienryhmiä maanviljelijöille. Nurmiryhmästä poiki hanke, jonka suunnitelmaa Anu viime äitiyslomallaan kirjoitteli. Maidontuotannon ja neuvonnan kehittämistä Nyt Anu vetää Nurmesta tankkiin Kilpailukykyä ja kannattavuutta maitotilalle -hanketta. Tarkoitus on kohentaa maitotilojen kaikkien osaalueiden kilpailukykyä aina johtamisesta työtyytyväisyyteen ja tuotantoprosesseihin saakka. Hankkeeseen kuuluu kahdeksan pienryhmää, joista osaa hän itse vetää. Neuvojan rooli on olla ohjaaja, sillä viljelijöiden käytännön kokemusten vaihto korostuu. Oma tuttu neuvoja ei ole ohjaajana, jotta oppimismahdollisuudet lisääntyvät. Siksi esimerkiksi kangasniemeläiset käyvät Mikkelin ryhmissä. Hankkeessa emme tarkastele pelkästään numeroita vaan myös käytäntöä. Keskeisesti esiin nousevat säilörehuprosessi ja peltologistiikka koneketjuja mietitään koko ajan. Navetan jutut mietitään usein laajentamisen yhteydessä, mutta peltopuolen pitäisi pysyä mukana myös, selostaa Anu Tapaan vain kehittävien tilojen yrittäjiä heidän uskonsa maaseutuun ei ole heikentynyt. He toimivat tilanteiden edellyttämällä tavalla ja pystyvät muuttamaan toimiaan nopeallakin aikataululla tarvittaessa. Olen huomannut, että tietyt tilat tekevät aina hyvät rehut, sillä he pystyvät sopeutumaan olosuhteisiin. Hankkeessa korostuu kasvinviljely- ja maitotilaneuvojien yhteistyö ja se on erittäin myönteistä, selvittää Anu. Neuvojat kokeilevat myös erilaisia pienryhmämenetelmiä. Ihmisläheisyys ja itsenäisyys - Tykkään kohdata ihmisiä syvällisemmin kuin vain tunti-pari vuodessa. Kun suunnitellaan, toteutetaan ja analysoidaan, tahdon nähdä, miten neuvot käytännössä ovat toimineet. Mielipidettäni kysytään, ja koen sen myönteisenä merkkinä. Mitä enemmän on aikaa viljelijöiden kanssa toimimiseen, sen parempi. Hankehallinnointi vie kuitenkin paljon aikaa, harmittelee Anu. Anun aiemmassa tutkijan työssä taustalla oli aina koeruutu. Neuvojan työ on ihmisläheistä ihmisluonto ja ajatukset korostuvat. Kun tapaan viljelijöitä, joilla on intoa ja uskoa omaan ammattiin pidän siitä, kuvaa Anu. Neuvojan työn itsenäisyys sopii Anulle, vaikka hän tunnustaakin joskus kaipaavansa työkavereita ajatusten vaihtoon. Moninaisia naisia Maaseudun naisia on todella monenlaisia, mutta jos on valinnut elämänurakseen vaikka maitotilan pidon, omaa varmasti keskimääräistä vahvemman ammatti-identiteetin, sillä se ei ole helpoimpia hommia, kertoo Anu. He ovat kiinnostuneita työstään ja valittavat vähän. Maitotilojen pienten lasten äidit eivät loputtomasti mieti valvomisiaan. En tiedä, onko valittamattomuus hyvä vai huono, sillä rajansa on kaikilla, tietää Anu. Käytäntö innoitti Asuin nuoruudessani monta vuotta ex-poikaystävän maatilalla. Päivittäisellä työskentelyllä hankitulla kokemuksella siellä oli oleellinen merkitys urani kannalta. En olisi tässä ilman sitä. Intoa maatalouteen minulla oli jo lapsena mummolan kesien tuloksena. Se oli lapsen intoa ei maatalous ollut työtä. Ex-poikaystävän maatilalla ihmiset olivat hyvin innostuneita työstään maito- ja perunatilalla. Into vielä vahvemmin tarttui minuun. Kukaan muu lukiossa ei haissut paskalle, naurahtaa Anu. Tuli selväksi, että lähden luonnonvara-alan opintoihin. Yliopiston sijaan valitsin ammattikorkeakoulun, koska ajattelin tarvitsevani koneopin ja muita käytännön taitoja työssä maatilalla toisin kuitenkin kävi. Olin hyvin innostunut ja opiskeluaika on jäänyt hauskana mieleen. Opiskelen nyt työn ohella Helsingin yliopistossa kasvituotannon biologiaa ja sivuaineena kotieläinten ravitsemustiedettä, sillä haluan syventää tietouttani, tähdentää Anu. Kirjoittamisenpalo En ole erikseen opiskellut kirjoittamista, mutta olen aina kirjoittanut paljon. Minulla on laatikollinen päiväkirjoja, joihin kirjoitin useita sivuja päivittäin myös silloin, kun asuin maatilalla. Viime jouluna havahduin, että Moninainen -kirjoituskilpailuun ehtii vielä osallistua. Mies lähti kolmen lapsemme kanssa pulkkamäkeen, ja aloin kirjoittaa posket hehkuen. Illalla lasten nukahtamisen jälkeen jatkoin ja teksti valmistui parissa päivässä. Teksti oli ikään kuin odottamassa kirjoittamista. En koskaan ajatellut, että tekstiäni julkaistaan missään nimelläni varustettuna, kertoo Anu. Voitto yllätti. Alkuun tuntui, että kannatti osallistua, mutta myöhemmin Anua mietitytti. 12 Agrologit 2/2009

13 esittelee Kirjoitus kuvaa asioita, jotka ovat tuttuja 70-luvun lapsille maalla. Voiton myötä lehdet kirjoittivat kuitenkin korostuneesti anoppi-miniä-suhteesta. Tuli huoli yksityisasioiden paljastumisesta ja huoli niiden puolesta, joista hän oli kirjoittanut. Anulle sukupolvien väliset ristiriidat eivät ole tavattomia vaan tavallisia. Eri mielipiteet eivät kuitenkaan estä sukupolvien ylittävää kunnioitusta. Nuori ihminen ei osaa pitää puoliaan ja toisaalta joustaa. Nyt kun on oma perhe, näen asiat jo eri tavoin kuin nuorempana, kuvaa Anu suhdetta menneeseen. Anu on huojentunut siitä, että koko kirjoitus julkaistiin Emäntävoimaa-kirjassa, joten syntyneet väärinkäsitykset oikenevat. Hän kirjoitti ilman katkeruutta ja kaunaa, kirjoittaminen ei ollut terapiaa oli vain into kirjoittaa ilman pohdintoja seurauksista. Tekstiä tulossa Kisaan osallistuminen taisi kannattaa, koska kaksisataa ihmistä on ottanut yhteyttä ja sanonut, että olipa hyvä juttu, tuumaa Anu. Kirjoituskilpailu valoi pohjaa aikomukselle kirjoittaa julkaistavaksi muutakin kuin ammattitekstiä. Hauskoja näkökulmia maaseudun asioista löytyy, kun vain lapsiperheessä aikaa järjestyy. Maaseudulla on vähän kirjoittajia, toteaa Anu. Anulla ja agrologimiehellään Eerikillä on palava innostus ajautua ohi mukavuusvyöhykkeen itseään kehittämään. Eerikki opiskelee TE-keskuksen tarkastajan työn ohella Turun yliopistossa. Kun hän valmistuu filosofian maisteriksi, on Anun mukaan hengähdyksen paikka. Mies tekee gradua maahengestä. Anu sanoo huvittuneensa, kun luki Maaseudun Tulevaisuudesta, että Anu Ellän kirjoitus henkii syvää maahenkeä. En tiennyt kirjoittaneeni maahenkisesti. Olemmeko innoittaneet toisiamme? Viestintä- ja neuvontapalvelu Pirkko Halttunen Otteita Anu Ellän Olen minä täällä -kirjoituksesta: Maitotilan emäntä on kunniallisin ja haastavin ammatti, minkä tiedän. En ole koskaan ollut maitotilan emäntänä, mutta olen ollut kaikki lapsuuteni kesät maitotilan topakan emännän suloinen lapsenlapsi, kasvoin aikuiseksi ison talon emännän kilttinä miniänä ja työkseni olen monien kymmenien maitotilojen napakka neuvoja. 32 vuotta sydämelläni maaseudun naisena, enkä ikinä ole kuulunut mihinkään maalaistaloon oikeasti enkä ehkä koskaan kuulukaan. * * * * * Löysin taas saappaani 16-vuotiaana, kun ison maitotilan lypsykoneet käynnistyivät hurisemaan kesätyöpaikan kasvimaata kitkiessäni. Ihmettelin, miksi joku maksaa minulle tuhat markkaa siitä ilosta että pääsin vihdoinkin takaisin oikeisiin töihin maatilalle. Se oli kahden viikon tienaa tonni kesätyö ja niistä kahdesta viikosta tuli kuuden vuoden mittainen elämänkoulu. Minusta tuli nuori miniä, emännän miniä. * * * * * Uuden pihaton piirustuksia suunniteltiin tuvassa, kun minä kitkin lähipellolla asteripenkkiä kaatosateessa. Tuossa on meidän tulevaisuuden lypsäjä, sanoi leppoisa vanha isäntä hiukan ylpeyttäkin äänessään käydessäni eteisessä vaihtamassa kuivemmat hanskat, mutta minua ei vieläkään pyydetty mukaan suunnittelemaan. Navettaa suunniteltiin lehmille, joihin olin tutustunut jo silloin, kun niistä näkyi vasta osa limaisesta vasikasta juuri maailmaan tulossa. Minä tyttö kitkin kukkapenkkiä. * * * * * Viimeisenä aamuna lypsin lehmät, juotin vasikat joita en koskaan lypsäisi, keräsin tavarani ja lähdin, enkä koskaan mennyt takaisin. * * * * * Olen itsekin ihan oikeasti maaseudun nainen. Uskallan sanoa sen vihdoinkin. En asu maatilalla, enkä tiedä saanko koskaan asuakaan. Ne ystäväni, joiden koti oli nuorena maatilalla ja joita siitä kovasti kadehdin heistä yksikään ei ole nyt emäntä tai maanviljelijä. Yksikään heistä ei taivastele yhdessä rasvanhajuisten isäntien kanssa alkukesän rehuntekosateita eikä pysähdy sunnuntai-illan pyörälenkillään vapaaehtoisesti tutkimaan, onko ohrapellossa verkkolaikkua. Se on ihmisessä tai sitä ei ole. Minussa se on. Kaikista ammateista eniten arvostan maanviljelijän ammattia. 13

14 Euroopan Parlamenttiin pyrkivät agrologit esittäytyvät käytä äänioikeuttasi! Agrologit-lehti tarjosi Euroopan Parlamentin vaaleissa ehdolla oleville jäsenilleen mahdollisuuden esittäytymiseen. Tässä he sitten ovat aakkosjärjestyksessä. Katri Aalto 202 Itsenäisyyspuolue Olen 41-vuotias maaseutu- ja metsäyrittäjä Eurasta. Koulutukseltani olen agrologi (AMK), maatalous- ja metsätieteiden ylioppilas. EU heikentää maatalouden ja maaseudun kehittymistä. GMO-maatalous pitää hävittää EU:sta, jotta tuoteturvallisuus palautuu. Kallis euro heikentää metsäteollisuuden vientiä ja kansantalouttamme. Irtaantumalla EU:sta ja EMU:sta kansantalous ja maaseutuelinkeinot paranisivat ja rahat jäisivät yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämiseen. Lasse Hautala 143 Keskusta Hyvät agrologiveljet ja sisaret! Olen Lasse Hautala, 46-vuotias agrologi Kauhajoelta. Perheeseeni kuuluu vaimo Marjatta ja kolme poikaa. Olen valmistunut agrologiksi Ilmajoelta vuonna Olen toiminut maanviljelijänä vuodesta 1986 alkaen, maaseutuasiamiehenä Kauhajoella , Euroopan parlamentin jäsen Kyösti Virrankosken erityisavustajana Brysselissä ja Strasbourgissa sekä kansanedustajana Edellä mainittujen tehtävien lisäksi olen mm. Suomen kuntaliiton hallituksen jäsen, Kauhajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, alueellisen peruspalveluliikelaitos kuntayhtymän puheenjohtaja ja Ilkka-Yhtymä Oyj hallituksen jäsen. Haluan tehdä työtä suomalaisen maaseudun ja sen elinvoimaisuuden eteen. Maatalous on maaseudun perusta. Sen toimintaedellytykset on taattava. Aluepolitiikassa tulee panostaa yrittäjyyteen, energia- ja ympäristöteknologiaan, niissä meillä suomalaisilla on paljon annettavaa myös muille EU maille. Maatalouden ja aluepolitiikan kautta me voimme parhaiten palauttaa myös jäsenmaksujamme takaisin. Ilmastomuutos on yhteinen asiamme. Sen pysäyttämiseksi meidän tulee tehdä osuutemme. Myös tulevilla sukupolvilla on oikeus puhtaaseen luontoon ja ympäristöön. Mikäli koet, että suomalainen maatalous, maaseutu ja maamme tulevaisuus tarvitsee puolustajaa, henkilöä, joka tuntee Euroopan unionin jo etukäteen ja haluaa vetää reilusti kotiinpäin olen silloin Sinun äänesi Euroopassa. 14 Agrologit 2/2009

15 Arto Pirttilahti 154 Keskusta Terveiset Mänttä-Vilppulasta hyvät agrologisiskot ja veljet. Valmistuin Mustialasta vuonna 1988 yo-pohjaiselta markkinointilinjalta. Agrologikoulutus sekä työkokemukset eri kunnista ovat antaneet hyvän pohjan toimia nykyisessä työtehtävässäni. Olen vuodesta 1995 lähtien toiminut seutuasiamiehenä ja vuodesta 2001 Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksen toiminnanjohtajana ja työnkuva on kuntayhteistyösuhteet ja aluekehittämisstrategiat ja hankkeet. www. ylapirkanmaa.fi Asun Pohjaslahdella vaimoni Eijan ja kolmen teini-ikäisen lapsen kanssa. Eijalla on käsityöalan yritys Sammallammas ja itse toimin myös osa-aikaisena maa- ja metsätalousyrittäjänä. Harrastuksiin kuuluu edelleen vanhat autot ja moottoripyörät. Politiikassa olen ollut tiiviimmin mukana vuodesta 1999 mm. vaaleissa kampanjapäällikkönä, eduskunta-avustajana. Tällä hetkellä olen kaupungin valtuuston pj, maakuntavaltuuston vpj, MHY:n hallituksen pj, Keskustan Pirkanmaan piirin pj ja puoluehallituksen jäsen sekä varakansanedustaja. Hyvät ystävät nyt olisi hyvä mahdollisuus saada agrologi EU-parlamenttiin puolustamaan suomalaista perheyrittäjyyttä, maataloutta sekä elävää maaseutua että kilpailukykyisiä alueita. Minulla on EU:n toiminnan tuntemusta sekä hyvät sosiaaliset taidot verkottua eurooppalaisten ihmisten kanssa. Suomalainen Euroopassa. Jukka Tuori 58 Kokoomus agrologi 1973 Mustiala agronomi, MMM 1985 naimisissa, Ella-vaimo ja kaksi aikuista tytärtä Tuorin Ratsutilan isäntä, Satafood ry:n hallituksen pj. Kotimaisen ruuan puolesta Ehdokkuuteni EU-parlamenttivaaleihin sai alkunsa Huittisten Risto Ryti-salissa pidetystä Etelä-Suomen viljelijöiden massakokouksesta. Tämän tilaisuuden kautta voitiin viestittää AB-alueen alhaista tulonmuodostusta ja tukieroja etelän ja pohjoisen välillä. Viestiä lähetettiin Vanhasen hallitukselle ja MTK:lle. Tilaisuudessa ei vaadittu pohjoisen C-alueen tukien laskua yhdessäkään puheenvuorossa. Vaadin tilaisuuden avauksessa laajempaa poliittista selkänojaa kotimaisen ruuantuotannon turvaamiselle kotimaassa ja EU:n päätöksenteossa. Maatalous on ollut liiaksi yhden puolueen vallankäytön väline ja muut poliittiset voimat ovat vetäytyneet taustalle. Kokoomuksen johto halusi minut EU-parlamenttivaaliehdokkaaksi toteuttamaan julkisuuteen lausumiani ajatuksia laajemmasta maatalouspoliittisesta rintamasta. Kampanjoin kotimaisen ruuan tulevaisuuden puolesta. Tuon esille maataloustuotannon heikon kannattavuuden syyt. Listaan ne: liian alhaiset tukitasot, tukkuliikkeiden yksinvalta ruokaketjussa ja lievä ylituotanto viljassa, sianlihassa ja kananmunissa. Politiikalla ratkaistaan vaikeita asioita, tukkuliikkeiden valtaa voi horjuttaa ainoastaan ruuan kuluttaja. Toivonkin, että kuluttaja alkaa sanella kaupalle ehtoja. Maaseudun ja maakuntien asiat laajasti ovat aiheitani ja kotimaisen uusiutuvan bioenergiatuotannon kehitys. Kaikilla näillä on kytkökset EU:n tuleviin maatalous-, energiaja ilmastoratkaisuihin. Agrologien Säätiö pöytästandaari á 23,60 mortteli á 50 pienoisrintamerkki á 8,4 seinäkello á 60 selkäreppu á 50 solmioneula, hopeaa á 40 kalvosinnapit, hopeaa á 44 isännänviirejä poikittaiskiinnityksellä á 50 (4 m) ja á 62 (6 m) 1- ja 2-osaisia kiitoskortteja sekä tekstillä että ilman 0,42-0,5 onnittelu- ja suruadresseja 7,55-9 snapsilasit (2 kpl) 50 filigraanimaljakko á 67 löylymittari á 40 HUOM! Tilauksiin lisätään postikulut Tilaukset: Agrologien Liitto ry, Hietalahdenkatu 8 A, Helsinki p , tilauslomake:

16 Tervetuloa kesäpäiville Kymenlaaksoon! Kymenlaakson Agrologit ry toivottaa agrologit tervetulleiksi Kymenlaaksoon Kouvolan seudun ammattiopistoon Kouvolan kaupungin Anjalankoskelle. Kesäpäivien pitopaikka sijaitsee Kymijoen rannalla osoitteessa Ankkapurhantie 5. Lapsiperheen kesälomamatka kannattaa suunnata kaakonkulmille ja yhdistää käynti Tykkimäen huvipuistoon. Kesäpäivien ohjelma Perjantai Illalla saapuville iltapala Lauantai klo Aamupala 9.30 Kesäpäivien avaus, Kymenlaakson Agrologit ry:n pj. Tero Kiviaho Agrologien valtakunnallinen taitomestaruuskilpailu Nuorten ja agrologipuolisoiden tehtäväkilpailu Lounas Jokilauttalähdöt Kymijoelle tasatunnein niin kauan kuin lähtijöitä riittää Toimihenkilöagrologit ry:n vuosikokous Kiinteistö Oy Ylläs-Agrolan yhtiökokous Agrologien Liitto ry:n edustajiston kokous Juhlapäivällinen ruokalassa Iltajuhla, juhlapuhe kansanedustaja Markku Pakkanen Ruokailu- ja majoituspaketit Retket Jokilautta + kotiseutumuseo 5,00 Kartanomuseo 3,00 Jokilautta-lähdöt klo 13 alkaen tasatunnein niin kauan kuin lähtijöitä riittää. Juhlaillallisen viinejä ja lauantain kahveja ei ole sisällytetty pakettihin Paketti 1 Lauantaina aamupala, lounas, juhlapäivällinen ja iltajuhla, sunnuntaina majoitus 2 hh koululla, 70 euroa Paketti 2 Ruokailu- ja majoituspaketit Juhlaillallisen viinejä ja lauantain kahveja ei ole sisällytetty pakettihintoihin. Lauantaina aamupala, lounas, juhlapäivällinen ja iltajuhla, sunnuntaina aa majoitus 2 hh Nuorisokeskus Anjalassa 3-4 hh, 85 euroa Paketti 3 Lauantaina aamupala, lounas, juhlapäivällinen ja iltajuhla, 45 euroa Paketti 1 Lauantaina aamupala, lounas, juhlapäivällinen ja iltajuhla, sunnuntaina aamupala, majoitus 2 hh koululla, 70 euroa Pelkkä iltajuhla 20 euroa Paketti 2 Lauantaina aamupala, lounas, juhlapäivällinen ja iltajuhla, sunnuntaina aamupala, majoitus 2 hh Nuorisokeskus Anjalassa 3-4 hh, 85 euroa Ruokailu- ja koulumajoituspakettien varaukset: Anuriikka Rytkönen, puhelin Majoitusmahdollisuuksia lähiseudulla Paketti 3 Lauantaina aamupala, lounas, juhlapäivällinen ja iltajuhla, 45 euroa Koulun ja Nuorisokeskus Anjalan majoitus on sisällytetty paketteihin. Näiden lisäksi majoitusta voi varata alla mainituista majoituspaikoista sekä Haminan, Karhulan ja Kouvolan hotelleista. Pelkkä iltajuhla 20 euroa Ruokailu- ja koulumajoituspakettien varaukset: Anuriikka Rytkönen, puhelin Hotelli Kantri, Inkeroinen, Päätie 21, puh , Leo hotelli, Myllykoski, Kenraalintie 6, puh , Majoitusmahdollisuuksia lähiseudulla Koulun ja Nuorisokeskus Anjalan majoitus on sisällytetty paketteihin. Näiden lisäksi majoitusta voi varata alla mainituista majoituspaikoista sekä Haminan, Karhulan ja Kouvolan hotelleista. Hotelli Kantri, Inkeroinen, Päätie 21, puh , Leo hotelli, Myllykoski, Kenraalintie 6, puh , Sunnuntai klo Aamupala Jumalanpalvelus Anjalan kirkossa, saarnaa agrologi, pastori Pauli Heinola Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleenlasku Anjalan sankarihautausmaalle, puhe puheenjohtaja Heikki Kanniainen n Kirkkokahvit Kunnalan Marja & Matkailu, Järventaustantie 159, Anjalankoski, puh Matkustajakoti Rauhala, Itäasemantie 17, Myllykoski, puh , Rauhala-Kouvola_Southern_Finland.html Tervetuloa kesäpäiville! Kymenlaakson Agrologit ry Agrologien Liitto ry 16 Agrologit 2/2009

17 toihin. aamupala, mupala, Agrologiopiskelijana STTK-opiskelijoiden toiminnassa AMK-Agrologiopiskelijat ry liittyi STTK-opiskelijat ry:hyn vuonna STTK-opiskelijat ry on suuri, valtakunnallinen, STTK:laisten opiskelijoiden oma järjestö. Agrologiopiskelijoina saamme STTK-opiskelijat ry:stä uutta tietoa ja erilaisia kokemuksia järjestötoiminnasta, kontakteja ja tietenkin hyvän vaikutuskanavan eteenpäin, meitä opiskelijoita, koskevissa asioissa. Me puolestaan annamme kokemustamme ja tietojamme oman koulukuntamme opiskelijajärjestönä. Olen toiminut kohta vuoden AMK-agrologien edustajana STTK-opiskelijat ry:ssä ja noin puoli vuotta STTK-opiskelijoiden valtuuston jäsenenä. Tänä aikana olen osallistunut mm. syyskouluun, syyskokoukseen ja viimeksi keväällä vuosikokoukseen. Bonuksena oli lisäksi syyskokouksen yhteydessä +-30-risteily, johon osallistuin. Tämän vuoden aikana olen saanut paljon uusia ystäviä ja kontakteja, oppinut ja päässyt toteuttamaan käytännön kokoustaitoja, tutustunut eri ammattijärjestöihin ja päässyt tutustumaan yhteiskunnallisiin vaikuttajiin, tutustunut valtakunnalliseen opiskelijatoimintaan ja vienyt tietoa agrologeista ja toimialastamme, unohtamatta tietenkään railakkaita iltamenoja ja mukavaa yhdessäoloa. Menopuolelle voin laskea vain parit junaliput. Oma tehtäväni STTK-opiskelijat ry:n valtuustossa loppuu joulukuussa. Tänä aikana olen kokenut paljon uutta ja oppinut valtavasti. Kun tällainen tilaisuus tulee kohdalle, siihen tulee tarttua! Päivääkään en ole katunut! Agrologi englanniksi Agrologiopiskelija Simo Räty, Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi Liitosta kysytään usein agrologin tutkintonimikkeen englanninkielistä muotoa. Valitettavasti opistosta valmistuneelle agrologille sellaista ei ole olemassakaan, koska vastaavaa tutkintoa ei maamme rajojen ulkopuolella ole. Ammattikorkeakoulututkinnolle englanninkieliset vastineet sentään löytyvät. Opetusministeriö käyttää luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon (siihen kuuluvat agrologi (AMK), hortonomi (AMK), iktyonomi (AMK), metsätalousinsinööri (AMK) ja ympäristönsuunnittelija (AMK)) kansainvälisenä tutkintonimikkeenä Bachelor of Natural Resources ja luonnonvara-alan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (johon agrologi (ylempi AMK) ja edellisessä kohdassa mainitut tutkinnot kuuluvat) kansainvälisenä nimikkeenä Master of Natural Resources. Löydätte nämä nimikkeet internetistä osoitteesta Suomen koulutusjärjestelmässä ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. (Valtioneuvoston asetus 426/2005). Yliopiston ja korkeakoulujen tutkintonimikkeissä rinnakkaiset koulutusväylät näyttäytyvät erilaisina tutkintonimikkeinä. Yliopistoasetuksessa alemman korkeakoulututkinnon nimi on Bachelor of Science. Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatit (MMK) käyttävät nimikettä Bachelor of Science (Agr.). Maatalous- ja metsätieteiden maisterin (MMM) nimike on Master of Science (Agr.). MMK:n ja MMM:n nimikkeiden osalta tiedot on varmistettu Agronomiliitosta. Opistoagrologille oikeaa englanninkielistä nimikettä ei ole olemassakaan, mutta Pohjois- Savon ammattikorkeakoulussa käytettiin nimikettä Diploma in Agriculture. Se ei ole virallinen, mutta lähinnä oikea. Aikoinaan, kun olemassa oli vain agrologin opistotutkinto, kuulin maa- ja metsätalousministeriön käyttävän agrologin englanninkielisenä nimikkeenä B. Sc. Agriculture. Ministeriö kertoi käyttävänsä sitä kansainvälisen nimikkeen puuttumisen vuoksi, vaikka em. nimike opistoagrologilla meneekin yli. Esko Lappalainen Lomalle Ylläs-Agrolaan Viikko Jäsenhinta Hinta ulkopuolisille 31, euroa 320 euroa euroa 260 euroa Lapin Agrologit ry:n viikot Viikko Jäsenhinta Hinta ulkopuolisille euroa 300 euroa 36, 37, euroa 500 euroa 49, euroa 500 euroa Yhtiön omat viikot Viikko Vuokra 25, 26, 34, euroa 45, 46, 50, euroa Ajankohtainen tilanne ilmoitustaulu Varaukset puh. (09) /Lappalainen, 17

18 Asianajotoimisto Bützow Oy palvelee Agrologien Liiton jäseniä Agrologien Liiton jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Oikeuksien ja velvollisuuksien ennakointi säästää ristiriidoilta ja vahingoilta. Jäsenille palvelu on ilmainen. Tarvitessasi oikeudellista neuvontaa voit soittaa klo lähimpään Asianajotoimisto Bützowin numeroon (09) (Helsinki), (03) tai (03) (Hämeenlinna) tai (03) (Tampere). Matti Kukko Harri Tolppanen Asianajotoimisto Bützow Oy avustaa mielellään Agrologien Liiton jäseniä myös toimeksiantojen hoitamisessa. Jos asia ei selviä puhelinneuvonnassa tai ei kuulu sen piiriin, kartoitamme mielellämme kanssanne vaihtoehtojanne ja mahdollisuuksianne asianne eteenpäin viemisessä. Mikään asia ei ole liian pieni tai suuri, etteikö yhteydenotto kannattaisi. Tarjoamme täyttä palvelua Tämä vuoden vaihteessa tapahtunut yhdistyminen Asianajotoimisto Kallioinen, Tolppanen, Salminen & Co:n kanssa nosti Bützowin Suomen kymmenen suurimman asianajotoimiston joukkoon. Bützowin uudistumiseen ovat johtaneet ensisijaisesti asiakkaidemme muuttuvat tarpeet, kertoo toimitusjohtaja, asianajaja Harri Tolppanen. Viime vuosien aikana yritysmaailmassa tapahtunut konsolidoituminen, kansainvälistyminen ja EU-lainsäädäntö asettavat asianajotoimistoille vaatimuksia yhä nopeammasta ja laaja-alaisemmasta kokonaispalvelusta. Tolppasen mukaan myös kapasiteettivaatimukset ovat kasvaneet. Nyt yhden toimeksiannon parissa saattaa työskennellä useita asianajajia, kun aiemmin yhden asianajajan palvelut riittivät. Tolppanen kuvailee Bützowia täyden palvelun asianajotoimistoksi, sillä Bützow tarjoaa juridisia palveluja kaiken kokoisille yrityksille ja yhteisöille. Myös yksityishenkilöille suunnatut juridiset palvelut kuuluvat kiinteästi Bützowin toimialaan. Asiakkaamme saa käyttöönsä aina tarpeen mukaisen parhaan erikoisosaajan tai osaajat. Olemmekin organisoituneet yhdeksään osaamisryhmään, joihin kuhunkin kuuluu aina useita alan asiantuntijoita. Toimistolta löytyy vankkaa osaamista muun muassa kiinteistö- ja rakentamislainsäädännön, työoikeuden, riitojen ratkaisun, immateriaalioikeuksien, urheiluoikeuden, julkisten hankintojen ja kilpailuoikeuden, perheja perintöoikeuden ja yritysjärjestelyjen saralta. Sukupolvenvaihdos esimerkkinä osaamisestamme Väestön ikääntyminen on yksi esimerkki haasteesta, johon suomalaisten tulee pystyä vastaamaan niin työmarkkinoilla, perintöoikeuden saralla kuin yrityksen sukupolvenvaihdostilanteissa. Asianajotoimisto Bützow Oy:ssä on laajaa osaamista yrityksen sukupolvenvaihdostilanteiden hoitamisesta. Asianajajat Matti Kess (Hämeenlinna) ja Matti Kukko (Helsinki) ovat erikoistuneet meillä sukupolvenvaihdoskysymyksiin. Kess ja Kukko ovat olleet mukana lukuisissa tilojen ja yritysten sukupolvenvaihdosjärjestelyissä. Matti Kukko suosittelee sukupolvenvaihdoksen huolellista etukäteissuunnittelua, jo pelkästään veroseuraamusten hallitsemiseksi. Omaisuuden siirto jatkajan nimiin aiheuttaa pääsääntöisesti aina veroseuraamuksia. Ne koskevat sekä luopujaa että jatkajaa, ja luopumistapa vaikuttaa verotukseen. Keskeisimmät selvitettävät asiat ovat tällöin lahja-, tulo-, luovutusvoitto-, varainsiirtoja arvonlisäverotus. Verosuunnittelulla pyritään hakemaan optimaaliset veroseuraamukset. Verosuunnittelun pohjaksi on hyvä pyrkiä selvittämään tilan arvo. Matti Kess kertoo pääasiallisten vaihtoehtojen olevan lahjoitus, kauppa, lahjanluontoinen kauppa, perintö sekä vuokraaminen. Lahja on jatkajalle edullinen, mutta esimerkiksi tilan velka voi estää lahjoituksen, samoin se problematiikka, miten turvataan luopujien toimeentulo ja asuminen. Lahjanluontoinen kauppa on eräänlainen kompromissi, ja siinä otetaan käyvän hinnan 18 Agrologit 2/2009

19 kauppaa paremmin huomioon jatkajan resurssit. Matti Kessin mukaan luovutuksen kohteena on oltava maatila tai osa siitä, pelkkä metsätila ei oikeuta huojennukseen. Lisäksi saajan on jatkettava maatalouden harjoittamista. Lahjanluontoisessa kaupassa riittää, että käytetty vastike ylittää puolet käyvästä hinnasta; tällöin lahjavero jätetään maksuun panematta. On muistettava, että lahjaverohuojennusta on aina vaadittava. Lahjaverohuojennuksen voi myös menettää myöhemmin myymällä maatilan ennen kuin on kulunut viisi vuotta verotuksen toimittamispäivästä. Jos sukupolvenvaihdos tehdään kaupalla, saattaa myyjä joutua maksamaan veroa luovutusvoitosta. Veroa ei kuitenkaan mene yli 10 vuotta omistetusta tilasta, kun se myydään lähiomaiselle ja kun myyjä on harjoittanut tilalla maataloutta. Ostajalla on tilan edelleen myynnissä vastaavanlainen rajoitus lahjaveron huojennuksessa. Kess muistuttaa, että verottajalta on mahdollista hakea ennakkoratkaisua lahjaveroasiassa esimerkiksi alimman lahjaverottoman kauppahinnan selvittämiseksi. Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on verovelvollisen vaatimuksesta noudatettava sitovana. Ennakkoratkaisu on maksullinen, mutta sen hakeminen on osa hyvää sukupolvenvaihdossuunnittelua. Sukupolvenvaihdoksessa tehdään aina lahja- tai kauppakirja, johon vaaditaan kaupanvahvistajan allekirjoitus. Lahjaan voidaan sisällyttää ehtoja mm. omistus- ja hallintaoikeuden siirtymisestä, lahjansaajan aviopuolison avio-oikeuden poissulkemisesta ja siitä, onko lahja ennakkoperintöä vai ei. Lahjansaajan on tehtävä määräajassa lahjaveroilmoitus, jossa huojennusta on nimenomaisesti vaadittava. Kauppakirjassa puolestaan on syytä eritellä kauppahinnan jakautuminen eri omaisuuslajeihin. Maatilaan kuuluvan irtaimen omaisuuden myyntihinnan vaikutus veroihin on syytä selvittää. Yleisohjeena asianajajat Kess ja Kukko neuvovat aloittamaan suunnittelun ajoissa. Mieti, mitä haluat. Tee suunnitelma. Selvitä käyttökelpoiset keinot. Yhdistele eri keinoja, ja ennen kaikkea: ota yhteys asiantuntijaan Asianajotoimisto Bützowiin. Teea Kemppinen Matti Kess OTM, Helsinki Tervetuloa agrologien pikkujouluristeilylle Agrologit ovat taas lähdössä valtakunnalliselle pikkujouluristeilylle. Tällä kertaa laivana on M/S Silja Serenade. Merkitse ajankohta kalenteriisi jo nyt ja varaa paikkasi pikkujouluristeilyltä mennessä! Aikataulu: Perjantai Lippujen jako alkaa Olympia-terminaalissa Helsingissä Laiva lähtee Tervetuliaismalja ja omaa ohjelmaa konferenssitiloissa Buffet Serenade-jouluillallinen Lauantai Meriaamiainen 9.30 Saapuminen Tukholmaan Värtan-satamaan Päivä Tukholmassa Lähtö Tukholmasta Buffet Serenade-jouluillallinen Sunnuntai Meriaamiainen 9.55 Saapuminen Helsinkiin Hinnat aikuisille: hytti 1 hlö/hytti 2 hlöä/hytti 3 hlöä/hytti 4 hlöä/hytti B 320 /hlö 212 /hlö 180 /hlö 163 /hlö Promenade 375 /hlö 239 /hlö 195 /hlö 175 /hlö Lapsialennukset: vuotiaalle 47 euroa alennusta aikuisen hinnasta vuotiaalle 61 euroa alennusta aikuisen hinnasta Hinnat sisältävät risteilyn, 2 x meriaamiaisen ja 2 x Buffet Serenade-jouluillallisen Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset sähköpostitse agrologien. tai puhelimitse viimeistään perjantaina Peruutuksissa menetellään laivayhtiön käytännön mukaisesti. 19

20 Kymppikurssit koolla Hyvinkää 1959 Hyvinkää 1969 Hyvinkää 1979 Hyvinkää 1989 Hyvinkää Agrologit 2/2009

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 26.10.2012 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 OPISKELIJAVALINTA Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen valintaan vaikuttaa koulumenestys, ensimmäinen

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Minun tulevaisuuteni. 3. Arvaa, mikä työ! A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää.

Minun tulevaisuuteni. 3. Arvaa, mikä työ! A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää. Minun tulevaisuuteni 3. Arvaa, mikä työ! Ohessa on ammattilaisten kuvauksia omasta koulutuksestaan. Päättele tai ota selvää, A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää. B. mihin töihin kuvattu koulutus

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen opiskelijavalintaan vaikuttavat

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Raisa Kääriä lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Historiaa 80- ja 90-luvuilla Paraisilla Valtion

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Kaipaako vertaistuutoritoimintanne vetoapua; Vai onko teillä draivia vaikka muille jakaa? VETURI I

Kaipaako vertaistuutoritoimintanne vetoapua; Vai onko teillä draivia vaikka muille jakaa? VETURI I Kaipaako vertaistuutoritoimintanne vetoapua; Vai onko teillä draivia vaikka muille jakaa? VETURI I Vertaistuutoritapaaminen Kouvolassa 24.-25.4.2004 Vetoapua ja verkottumista VETURI I on Oped-Exo -hankkeen

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS. KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS. KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 240 op KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja maaseutuelinkeinoja

Lisätiedot

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa. Näyttelykenttä Mustialaan Hämeen ammatti-instituutti Mustiala luonnonvara-alan opetusta Mustiala sijaitsee Tammelassa - Lounais-Hämeessä, hyvien yhteyksin varrella. Etäisyydet Mustialasta lähinnä oleviin

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot