HELP ry:lle edunvalvontavastuu

Transkriptio

1 HELP-POSTI 2/2004 3/2010 1/2009 HELP-POSTI 1/2004

2 3/2010 HELP-POSTI Pääkirjoitus HELP ry:lle edunvalvontavastuu Runsas vuosi sitten saimme tiedoksemme Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän päätöksen, jonka mukaan Kristillisiä järjestöjä koskeva työehtosopimus tuli yleissitovaksi. Vaikka päätöstä osattiinkin odottaa, yllätti se monet helluntaiseurakunnat. Olemme nyt seurakuntina siinä tilanteessa, että työntekijöihimme on sovellettava kyseistä sopimusta, joka ei sisällöltään kaikelta osin vastaa helluntaiseurakuntien työntekijöiden työtä. Mutta minkäs teet? Esivallalle on kuitenkin oltava kuuliainen Raamatun mukaan. Asia ei ole valitettavasti mennyt vieläkään läpi kaikissa seurakunnissa. Tämä ihmetyttää, sillä seurakuntien luulisi noudattavan työelämän lakeja ja muita säädöksiä. Olemme eri yhteyksissä pohtineet, mistä tämä välinpitämättömyys ja piittaamattomuus voisi johtua. Tietoa asiasta on ainakin ollut saatavilla. Asiat etenevät pysymmekö perässä? Kuluneena syksynä työehtosopimuksen yleissitovuus on ollut esillä sekä Hyryn että neuvoa-antavien vanhinten kokouksissa. Hyryssä todettiin yksimielisesti, että asia on otettava vakavasti ja ryhndyttävä tarvittaviin toimiin. Fidan hallintojohtaja Janne Jokisalo kertoi Fidan päätöksestä ottaa työehtosopimus käyttöön. Siellä asiat ovat erinomaisella mallilla. Jokisalo teki kaksi merkittävää ehdotusta: 1. Helluntaiherätyksen tulisi mitä pikimmin perustaa oma työnantajayhdistys. 2. Työntekijäpuolella luontevin osapuoli olisi Help ry. Ehdotukset saivat yleisen hyväksynnän, joten Janne Jokisalo valtuutettiin työnantajakysymyksessä ottamaan aluksi yhteyttä muihin yhteisöihin ja suurimpiin seurakuntiin neuvottelujen käynnistämiseksi. Jokisalo itse istuu Fidan edustajana Erityispalvelujen työnantajaliiton päättävissä elimissä. Kun esittelin asian Vilppulassa kokoontuneille neuvoa-antaville vanhimmille, vastaanotto oli myönteinen. Meitä rohkaistiin etenemään asiassa. Kahden näin arvovaltaisen tahon suosittelemana Help ry:n hallitus on päättänyt, että liitymme yhdistyksenä jäseneksi Kirkollisten alojen työntekijäliittoon (SVTL), jonka jäseninä on erilaisia työntekijäyhdistyksiä kaikista seurakuntataustoista. Tämä päätös muuttaa ratkaisevasti asemaamme. Help ry:stä tulee edunvalvontajärjestö muiden tehtäviensä lisäksi. 2

3 HELP-POSTI 3/2010 Lukuisia yhteyksiä työntekijäjärjestön kanssa 3 Loppukesän ja syksyn aikana olemme käyneet useita neuvotteluja työntekijäliiton kanssa. Olemme yhdessä todenneet, että nyt voimassa oleva sopimus ei vastaa sisällöltään helluntaipastoreiden työtä. Tämä siksi, että sopimusta sorvattaessa neuvottelijoilla ei ollut edes tietoa meistä. Tästä huolimatta joudumme noudattamaan toisten omista lähtökohdistaan tekemää sopimusta. Olemme siis joutuneet hyppäämään liikkuvaan junaan, tietämättä lähtötai pääteasemaa. SVTL:n johto on myöntänyt, että tilanne on hankala meidän kannaltamme, mutta hekään eivät sille mitään voi. Neuvotteluissa meille on tarjottu hienoa mahdollisuutta saada uudella sopimuskierroksella meille helluntailaisille räätälöity oma alasopimus. Voimme olla mukana niissä pöydissä, joissa sopimuksesta neuvotellaan vain liittymällä jäseneksi työntekijäliittoon. Elämme sopimusyhteiskunnassa. Työelämässä on totuttu sopimuskulttuuriin. Olisiko myös seurakuntien jo korkea aika sopeutua tähän? Emme ole ehdoin tahdoin lähteneet itse asioita muuttamaan. Yhteiskunta on tehnyt sen puolestamme. Asiasta ei voi edes valittaa. Ymmärrämme tämän kaiken koskettavan vain tämänpuoleista elämää. Taivasosuuteen näillä ei ole mitään vaikutusta. SVTL:n johto on vakuuttanut, että räikeää puoluepolitikointia järjestössä ei harjoiteta. Kristilliset arvot ovat toiminnan pohjana. Lähiaikoina postitamme jäsenillemme asiasta enemmän tietoa. Siunausta elämäsi haasteissa! Tapio Sopanen

4 3/2010 HELP-POSTI Miten vapaaehtoistyöntekijät jaksavat? HELP ry järjesti Keuruun juhannuskonferenssissa kyselyn seurakuntien vapaaehtoistyöntekijöille. Tavoitteena oli saada tietoa heidän hyvinvoinnistaan ja kokemuksistaan vapaaehtoistyön annista, haasteista ja organisoinnista. Webropol-kyselyyn vastasi Missioteltassa 236 henkilöä joista naisia 56%. Eri vapaaehtoistyön työmuodot olivat sangen tasapuolisesti edustettuna ja myös vastaajien ikärakenne oli tasainen alle 20-vuotiaista aina yli 60-vuotiaisiin. Vastanneista 2/3 oli työssäkäyviä, eläkeläisiä (12%), opiskelijoita (14%) ja loput työttömiä. Tässä raportissa kootaan yhteen kyselyn keskeiset tulokset Vastaajista yli 3/5 työskenteli vapaaehtoistyössään ryhmämuotoisesti. Yksin työskenteleviä oli ¼ ja loput toimivat parin kanssa. Palvelussuhteista hieman yli puolet oli toistaiseksi voimassa olevia, määräaikaisia oli reilu 10% ja loppujen kohdalla kestoa ei ollut sovittu. Reilu 1/3 oli tullut vapaaehtoistyön piiriin srk:n johdon pyytämänä, joka kolmas oli hakeutunut itse, muut olivat tulleet mukaan joko ystävän pyytämänä tai toimijoiden puutteen vuoksi. Vastaajista 3/5 tiesi palvelutehtäviensä vastuut ja toimivallan täysin ja loputkin osittain. Vain 40 % vastaajis- ta oli sovittu vastuuhenkilö, joka arvioi työn tuloksia. Aikaa palvelutehtäviin 75% käytti korkeintaan 4 tuntia viikossa ja vain 8% käytti yli 8 tuntia. Omia rahavarojaan 2/3 ilmoitti käyttävänsä hieman, 15% käytti paljon ja loput 18% ei lainkaan. Väittämäkysymyksissä vastaajia pyydettiin asteikolla 1-5 (1= täysin samaa mieltä, 5=täysin eri mieltä) kertomaan mielipiteensä erilaisista (20) vapaaehtoistyöhön liittyvistä asioista. Seuraavassa esitellään seurakuntien kannalta keskeiset kehittämishaasteet sekä myös toimiviksi koetut osa-alueet. 4 Vapaaehtoistyön kehittämishaasteet: Melko paljon tai täysin samaa mieltä oli kokemuksena hyvin johdetusta vapaaehtoistyöstä oli vain 53% vastaajista. Samalla asteikolla myös palvelustehtävän ajoittainen uuvuttavuus (44%), tuen puute (31%), henkilökohtaisen palautteen saanti (54%), kuten myös sovitun varahenkilön olemassaolo (31%) ovat merkittäviä seurakunnallisia haasteita. Myös se, että ainoastaan 42% ei kokenut koskaan tulleensa haavoitetuksi palvelutehtävässään on syytä huomioida. Vajaa puolet vastasi samoin riittävän tehtävään perehdytyksen suhteen ja saman

5 HELP-POSTI 3/2010 verran koki saavansa seurakunnalta tarvittaessa koulutusta tehtäväänsä. Vapaaehtoistyön toimivat osa-alueet: Melko paljon tai täysin samaa mieltä oli prosentuaalisesti merkittävä määrä seuraavissa osa-alueissa: Vapaaehtoistyö tuotti pääosin iloa 90%, yhtä moni koki olevansa hengellisiä lahjoja vastaavissa tehtävissä ja 75% koki olevansa hengellistä kutsumustaan vastaavissa tehtävissä. Vastaajista 4/5 tiesi tehtäviinsä liittyvät seurakunnalliset tavoitteet ja koki huolehtivansa hengellisestä elämästään. Kolme neljästä vastaajasta piti seurakunnan työilmapiiriä kannustavana ja sama määrä koki saavansa tukea perheeltään ja läheisiltään. Vain reilu 10% vastaajista koki suoriutuvansa tehtävästään yhä heikommin. Samoin 10% haluaisi luopua vapaaehtoistehtävästään ja vain neljäsosa koki työnilonsa vähentyneen. On tärkeää mainita että liki 90% koki olevansa fyysisesti riittävän hyvässä kunnossa hoitaakseen palvelutehtävänsä Vapaaehtoistyön positiivinen anti tekijälleen Avoimessa kysymyksessä annettiin 359 erilaista kommenttia siitä mitä vapaaehtoistyö merkitsee heille. Hengellisissä merkityksissä korostuivat erityisesti Jumalan, seurakunnan ja ihmisten palveleminen, noin 36% ilmoitti nämä asiat. Keskeisiksi merkityksiksi nousivat myös yhteyden kokeminen (15%), kutsumuksen toteutuminen / täyttyminen (11%) ja evankeliointi / sielujen voittaminen (8%). Useita mainintoja saivat myös hengellinen vastuu, oman hengellisen elämän hoitaminen, siunauksen kokeminen ja oikea ajankäyttö. Muiksi merkityksiksi nousivat eniten sisältö ja merkitys elämään (18%), ilo ja hyvä mieli (14%), ammattitaidon ja lahjojen hyödyntäminen (10%), virkistyminen (5%) sekä ystävien ja ihmissuhteiden saaminen. Vapaaehtoistyön raskaus Toisessa avoimessa kysymyksessä vapaaehtoistyön raskaudesta nousi esille yhteensä 312 erilaista kommenttia. 5

6 3/2010 HELP-POSTI Seurakuntaan liittyvistä kommenteista keskeisiä olivat seuraavat. Reilusti joka viides koki raskaaksi tekijöiden puutteen, tuen puutteen nosti täällä esille 12%. Puuttuva tai negatiivinen palaute (12%), huono organisointi (9%), henkilöristiriidat (8%), johtajuuden puute (6%), huono vuorovaikutus / kuulluksi tulemattomuuden kokemus (10%) nousivat seuraaviksi eniten esille. Useita mainintoja saivat myös ihmisten sitoutumattomuus, seurakunnallinen uupumus / pessimismi ja seurakunnan rahatilanne Ihmiseen itseensä liittyviä raskaustekijöitä olivat työn sitovuus / vie liikaa aikaa (23%), liiallinen kuormitus (10%), vastuun painaminen (8%), oman työn ja vapaaehtoistehtävän ristiriitaisuus (8%), perheen kärsiminen (6%) ja liian tiiviin sitoutumisen tarve (6%). Useita mainintoja saivat myös kokemus kutsumuksen vastaisesta tehtävästä, työ vain suorittamista, oman Jumala-suhteen hoitamattomuus ja tehtävän liiallinen samankaltaisuus oman työn kannalta. Kyselyn lopuksi vastaajat saivat vapaasti kommentoida kysymyksessä mitä muuta haluat sanoa. Erilaista tuen tarpeen nosti esille 10%. Lisää tekijöitä ja vastuun jakamista toivoo 8%. Useita mainintoja saivat myös ilon / elämänsisällön saaminen, kutsumus voimavarana, arvostuksen puutteen kokeminen, sopivien rajojen löytyminen tehtävään sekä soveltuvuuden ja lahjojen merkitys tehtävässä. Arvokkaita yksittäisiä kommentteja oli lisäksi monia. Yhteenvetona voidaan todeta, että vapaaehtoistyöntekijät työskentelevät 6 kyllä motivoituneesti ja innokkaasti, mutta monet sekä seurakuntayhteisöstä että toimijoista itsestään nousevat tekijät vaikeuttavat vapaaehtoistyön tekemistä ja siinä jaksamista. Seurakunnissa kannattaa kiinnittää erityishuomiota laajan vapaaehtoistyön toimivaan organisointiin, tekijöiden monipuoliseen tukemiseen ja heidän aitoon kuuntelemiseensa. Vapaaehtoistoimijat ovat helluntaiseurakunnille korvaamattoman arvokas voimavara ja heidän jaksamiseensa ja toimintaedellytyksiinsä kannattaa panostaa. Miten vapaaehtoistoimijat jaksavat Sinun seurakunnassasi? Mikäli seurakuntasi on kiinnostunut selvittämään vapaaehtoistoimijoittensa mielipiteet ja jaksamisen tason, Help ry tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa tämän kyselyn sähköpostikyselynä myös seurakunnittain. Kyselyn teettäminen seurakunnassa maksaisi noin 200, johon kuuluisi sähköpostitse toteutettu kysely ja sen yhteenveto sähköisenä ja kirjallisena. Help ry:n työnohjaajarenkaan jäsenet voivat tulla myös pyydettäessä pitämään seurakunnassa erillisen työhyvinvointipäivän, jossa kyselyn anti avataan keskustellen seurakunnan johdon ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Yhteydenotot Tuomo Lyhty (p ) tai Jukka Valopaasi (p ). Tuomo Lyhty

7 HELP-POSTI 3/2010 Help ry:n hallituksen jäsen, sairaalapastori ja sielunhoitaja Tapio Kyyhkynen on kirjoittanut kirjan Suru elämän työkaluna (Kuva ja Sana 2010). Kirja on tervetullut puheenvuoro tästä kaikkia ihmisiä ennemmin tai myöhemmin koskettavasta aiheesta. Seuraavassa katkelma teoksesta Tapion itsensä kirjoittamana. Mitä on suru ja kuolemanpelko? Surun lähtökohta 7 Surulta ei säästy kukaan. Se on yhtäkkinen, luonnollinen, normaali ja täysin ymmärrettävä reaktio. Jumala on lahjoittanut jokaiselle tämän kyvyn jo syntymässä ja se auttaa kestämään elämässä koetut menetykset. Oi, jospa minun pääni olisi silkkaa vettä ja minun silmäni kyynellähde, niin minä itkisin päivät ja yöt tyttären, minun kansani, kaatuneita! (Jer. 9:1) On vaikeaa ajatella surua ilman pettymystä tai menetystä. Profeetta Jeremia koki suuren menetyksen ja samalla suuren pettymyksen suhteessa Israelin kansaan, joka oli hylännyt elävän Jumalan. Surulla on aina oma lähtökohtansa. Se ei synny tyhjästä. Sanotaankin, että surun syvyys ilmenee siinä, kuinka suuri oli menetyksen arvo. Suru siis ilmentää sitä, miten menetyksen tunne on aina täysin oikeassa suhteessa menetyksen suuruuteen. Job vastasi ja sanoi: Oi, jospa minun suruni punnittaisiin ja kova onneni pantaisiin sen kanssa vaakaan! Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka; sen tähden menevät sanani harhaan. (Job 6:1-3) Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo. (Job 17:7) Armahda minua, Herra, sillä minulla on ahdistus; minun silmäni on surusta riutunut, niin myös minun sieluni ja ruumiini. (Ps. 31:10) Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua. (Sananl. 14:10) Terminä suru sisältää lähtökohtaisesti vahvan hengellisen latauksen. Raamattu kertoo paljon surusta ja surun kokemisesta sekä siihen liittyvästä ahdistuksesta. Usein ajattelemme, kuten Jer. 31:13: Minä muutan heidän surunsa riemuksi, annan heille lohdutuksen ja ilon heidän murheensa jälkeen. Tällainen ajattelu saattaa johtaa siihen, että meidän pitää pyrkiä nopeasti pois surun vaikutuksesta. Kenties siihen tilanteeseen,

8 3/2010 HELP-POSTI mikä vallitsi ennen kuin suru kohtasi meidät. Suru on kuitenkin Jumalan antama työkalu elämäämme varten. Sen avulla kykenemme kohtaamaan ja käsittelemään niitä ahdistavia kokemuksia, joihin liittyvät meille ainutkertaiset menetykset. Suruun liittyvät sellaiset reaktiot, jotka ilmentävät menetystä tai sen uhkaa. Siihen sisältyvät myös tunteet ja asenteet, jotka muokkaavat käyttäytymistämme loppuelämämme. On tärkeää huomata, että surevien ihmisten reaktiot vaihtelevat, samoin niiden kestot. Jokaisen oma persoonallisuus ja aikaisemmat menetykset yhdessä eletyn historian kanssa vaikuttavat suruprosessin luonteeseen. Samoin siihen vaikuttaa menetyksen arvo ja se, miten saamme tukea oman prosessimme aikana. Mielestäni suruprosessi eroaa jo lähtökohtaisesti esimerkiksi traumatai muista terapiaprosesseista siinä, että sureva käsittelee aina jotakin, mitä hän on menettänyt. Hän työskentelee läpi loppuelämänsä menetyksen tuoman ahdistuksen kanssa, koska jotakin kallisarvoista on poistunut hänen elämästään. Kokemuksena menetys kuitenkin lisää tunnekuormaa. Siksi suruprosessissa on tärkeää ymmärtää, että jaettu suru puoliintuu. Vastaavasti jaettu ilo moninkertaistuu. 8 Kuolemanpelko Suru liittyy vahvasti kuolemaan. Se taas on aina herättänyt pelon, vastenmielisyyden ja kauhun tunteita. Siksi voimme ymmärtää, että jokainen yrittää paeta tuota pelottavaa vihollista kuolemaa. Koska suru liittyy niin vahvasti kuolemaan, se vie osaltaan ihmisen perimmäisten kysymysten äärelle. Kuka olen? Mistä tulen? Minne menen? Onko elämää kuoleman jälkeen? Onko Jumalaa? Jos on, miten minä voin Hänet kohdata? Erik H. Eriksonin mukaan kuolemanpelko merkitsee minän eheytymisen puutetta. Tällöin lapsuuden yksilöitymis- eriytymisvaihe ja muut elämän läpikäymättömät kriisit joita voidaan kuitenkin työstää jatkuvasti ilmenevät inhimillisen tuskan kirjona, joka täyttyy kuolemanpelossa. Taustalla on toteutumatta jäänyt ero vanhemmista. Esimerkkinä voidaan mainita sodissa päälle kaksikymppisten nuorten miesten tuskaiset äiti -huudot heidän kohdatessaan kuoleman. Kyseessä eivät kuitenkaan olleet mitkään mammanpojat, vaan osaksi oli kyse nuoren miehen normaalista reaktiosta myös siihen, että irtaantuminen äidistä ei ehkä ollut vielä täysin tapahtunut. Kuoleman kohdatessa mielen ahdistus purkautui tälläkin tavalla. Kuolemanpelko voidaan myös määritellä elämättömänä elämänä. Tällöin pelkäämme tulevaa, koska elimme väärin. Tai pelkäämme tulevaa, koska emme tiedä, mitä siellä on. Emmehän ole sitä vielä eläneet.

9 HELP-POSTI 3/2010 Jussin pakinapaja Kuluttajat Joulun aika on jälleen oven edessä. Tavarataloilla ja kaupoilla on toinen toistaan ihmeellisimpiä tarjouksia esitellä niille, jotka, toivottavasti, tulevat hankkimaan ostoksensa juuri heidän myymälästään. Työntekijät luovat näyteikkunoihin ihmeellisiä jouluisia taideteoksia, varsinaisia shoppailumagneetteja. Lähes tulkoon päivittäin postiluukusta tipahtaa mainoksia, jotka lupaavat, että juuri tätä sinä tai läheisesi tarvitsevat, erityisesti sinun lapsesi. Mitä lähemmäksi tulee se taianomainen, maaginen lahjojen antamisen hetki, sitä kiihkeämmäksi käy kuhina kauppojen ympärillä. Kun taantumakin on jo ainakin hieman hellittänyt otettaan, kauppiaat hykertelevät käsiään. Nyt tehdään leijonan osa vuoden tuotosta. Tämä vuoden viimeisiin päiviin sijoittuva ilmiö ei ole kovin vanha, mutta silti se on vuosi vuodelta voimistunut kansan vaurastumisen myötä. Tässä ajanjaksossa tiivistyy ihmisjoukkojen, massojen, elämisen tarkoitus. Kaikesta on tullut kulutustavaraa, ihmissuhteita myöten. Kuin muurahaiset, jotka eivät mistään muusta tiedä, ihmismassat tyydyttävät kuluttamisen tarvettaan, ja niitä tarpeitahan riittää. Ja uusia luodaan jatkuvasti. 9 Taivasten valtakunnan kansalaisten Hengellisen hyvinvoinnin viraston (HHV) identiteetin eheyttämisen yksikössä (IEY) on kiinnitetty huomiota erääseen huolestuttavaan seikkaan. Kansalaisilla, joilla luulisi olevan laajempi näkökulma elämään kuin muurahaisilla, ovat menneet mukaan tähän samaan ilmiöön. Ei ainoastaan jouluna, vaan läpi vuoden he suunnittelevat seuraavia, jopa vuosien päähän ulottuvia hankintoja. Toki ajoittain heidän mielensä kohoaa ajattelemaan korkeampiakin tavoitteita: Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella. Olkoon m i e l e n n e s i i h e n, mikä yl-

10 3/2010 HELP-POSTI häällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä. Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa; kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa. (Kol. 3:1-4) Valitettavasti he eivät ole kovin kestäviä tässä tavoittelussaan. Pian heidän ajatuksensa palaavat takaisin maallisiin, varallisuuden lisäämiseen ja omaisuuden hankkimiseen. Tämä ei voi olla Taivasten valtakunnan kansalaisen todellinen identiteetti. Taivasten valtakunnan kansalaisia palvellaan tässäkin asiassa kaikissa IEY:n alaosastoissa eli seurakunnissa. Osastojen palvelualttiilta palvelijoilta voi aina varata ajan asioiden hoitoa varten. Tämä ongelma vaivaa niitäkin, joilla ei ole mahdollisuutta mittavan omaisuuden hankkimiseen. Ongelman vaarallisuus ei olekaan sen laajuudessa vaan syvyydessä. Tämän asian Suuri Kuningas ymmärsi kun hän aikoinaan lausui nämä sanat: Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton 10 aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele. Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne. (Lk. 12:33,34) Hän kävi suoraan asian ytimeen ja halusi repiä sen juurineen irti. Saman periaatteen mukaan kansalaisia palvellaan IEY:n alaosastoissa. Taitavimman palvelijat ymmärtävät Suuren Kuninkaan tavoin, että varallisuus sinällään ei ole ongelma, vaan sydämen kiinnittäminen siihen: Jos rikkautta karttuu, älkää siihen sydäntänne kiinnittäkö. (Ps. 62:11) Kaiken kaikkiaan kansalaisia tahdotaan ohjata tasapainoon, balansiin, kaikissa heidän asioissaan, myös tässä materioholistisessa asiassa. Lopuksi on syytä liittää sitaatti erään Suuren Kuninkaan palvelijan sanoista: Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä; mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin. Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla. Mutta sinä, Jumalan ihminen, pakene semmoista, ja tavoita vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, hiljaisuutta. (1.Tim.6:6-11) Eheytymisterveisin Jussi

11 Kokeneiden pastoreiden mentorkoulutus Iso Kirja -opistolla Oletko pastori, jolla on jo monen vuoden työkokemus? Haluaisitko käyttää työssä oppimaasi muiden hyväksi? Etsitkö uutta haastetta tuleviin eläkevuosiin? Elämme seurakuntien pastorikaartissa merkittävää muutoksen aikaa. Suurten ikäluokkien pastorit ovat eläköitymässä, ja uusi sukupolvi on siirtymässä vastuuseen. Jotta sinä voisit olla tätä prosessia helpottamassa, Iso Kirja ja Help ry. järjestävät mentorkoulutuksen Teuvo Toivasen johdolla. Koulutuksen tavoitteena on ohjata kokeneita pastoreita käyttämään tietotaitoaan auttaakseen nuorempia pastoreita oppimaan ja kehittymään kutsumustyössään mentoroinnin kautta. Koulutuksen painopisteet: Työkokemus ammatillisena voimavarana Mentorointi ja sen merkitys Vuorovaikutustaidot mentoroinnissa Oppimistyylien tunnistaminen mentorointisuhteessa Mentorin roolit: valmentaja, esikuva, sielunhoitaja Mentoroinnin organisointi Help ry:n kautta. Osallistumishinta on 104 euroa/hlö (sis. opetuksen, ateriat ja majoituksen omin lakanoin). Ilmoittautuminen mennessä nettilomakkeella (lyhytkurssit ja seminaarit, pastorit ja vanhimmistot) tai sanna.piirainen@isokirja.fi puh. (014)

12

13 HELP-POSTI 3/2010 Jäseneksi ammattiliittoon Viereisellä sivulla on SVTL:n mainossivu. Siihen kannattaa tutustua huolella. Lisätietoja voi vielä saada liiton nettisivuilta. Huomionarvoista on, että liittymällä jäseneksi saa monia huomattavia rahanarvoisiakin etuja. Alennukset tuotteista ja palveluista sekä ilmainen matkavakuutus koituvat henkilökohtaisesti jokaisen omaksi eduksi. Liitto palauttaa osan jäsenmaksuista takaisin Helpille. Lisäksi se voi antaa meille kurssi- ja koulutustukea. Jos saamme suuren joukon jäseniä, voimme tarvittaessa alentaa omaa jäsenmaksuamme. Liittymisen suorittaa jokainen henkilökohtaisesti allekirjoittamallaan jäsenhakemuslomakkeella, jollaisia saa allekirjoittaneelta. Jäsenmaksu on 1.3 % bruttopalkasta ja se sisältää myös työttömyyskassamaksun. Jos olet jonkun muun liiton tai työttömyyskassan jäsen, eroaminen käy (ainakin YTK:sta) hyvin vaivattomasti netissä. Eroaminen kannattaa tehdä vielä tämän vuoden puolella, niin ei tarvitse enää maksaa entiseen paikkaan jäsenmaksua. Help ry:n hallitus suosittelee, että jokainen työelämässä mukana oleva jäsenemme liittyisi SVTL:ään. Muillakin on mahdollisuus jonkinlaiseen liitännäisjäsenyyteen. Asiasta voi tiedustella suoraan liitosta, jonka yhteystiedot ovat tässä lehdessä. Kun olemme yhdistyksenä astumassa uuteen aikaan, olisi toivottavaa, että uudet ihmiset ottaisivat vastuuta yhdistyksemme toiminnasta. Help ry täyttää ensi vuonna 10 vuotta. Nyt on myös uudistumisen aika! Tapio Sopanen 13

14 3/2010 HELP-POSTI Mennyttä Aina sattuu ja tapahtuu Viime viikot ja kuukaudet ovat olleet kiireisiä puheenjohtajan tontilta katsottuna. Olen ollut konsulttina noin 40 seurakuntaan Kristillisiä järjestöjä koskevan työehtosopimuksen (Kjtes) soveltamisessa. Kontaktit ovat tapahtuneet pääasiassa puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse. Olen myös vieraillut joissakin seurakunnissa ja tavannut henkilöitä eri tilaisuuksissa. Lisäksi tulevat seminaarit ja tapaamiset työntekijäjärjestön edustajien kanssa. Tämä asia tulee puhuttamaan vielä pitkään. Tunnen nimittäin liikkeemme kentän. Olemme neuvotelleet jo pitkään Kiipulan koulutuskeskuksen kanssa mahdollisesta ulkopuolisen rahoituksen turvin toteutettavasta työhyvinvointiprojektista. Help on ollut aloitteentekijä. Myöhemmin mukaan pyydettiin Fida, KAN ja Samarialähetys. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tämä kanava on tukkeutunut. Olemme hakeneet muita mahdollisuuksia, joista yksi näyttäisi lupaavalta. Mutta ei nuolaista, ennenkuin tipahtaa. Tarve tällaiseen näyttäisi vain kasvavan. Tämä hanke tarvitsee pätevien toimijoiden lisäksi myös paljon esirukousta! Helpin TYK-kuntoutusryhmässä on viisi perin tyytyväistä seurakunnan pastoria. He ovat olleet jo ensimmäisen kontaktijakson Espoon Kaisanko- 14 dissa. Meille oli suuri pettymys, että emme saaneet täyteen KELAn myöntämää kiintiötä. Se saattaa kostautua myöhemmin, kun haemme uusia kuntoutusryhmiä. Helpin terveystyöryhmä kokousti Turussa Taisto Toivolan puheenjohdolla Palaverissa käsiteltiin mm. Kjtes-asiaa, vapaaehtoistyöntekijöiden jaksamistutkimusta, työnohjaajien asioita ja työhyvinvointipäivän järjestämistä ensi keväänä. Yhdistyksen puheenjohtajana olen jo useasti todennut mutta pakko todeta jälleen terveystyöryhmän aktiivisuus ja into edesauttaa helluntaiherätyksen työntekijäkunnan hyvinvointia. Intoon liittyy vahva ammatillisuus. Kiitos terveystyöryhmän jäsenet! Tulevia Helluntaiherätyksen Talvipäivät pidetään Kuopiossa Järjestelyiltään ne tuntuvat poikkeavan aiemmista. Pyrimme saamaan Helpille esittelypöydän aiempien tapahtumien malliin. Siellä esillä ainakin jäsenhankinta, työhyvinvointipäivä, Kjtesiin liittyvät asiat jne. Työhyvinvointipäivä päätettiin toteuttaa jälleen risteilynä torstaina Ajankohta on pääsiäistä seuraava viikko. Laiva lähtee Turusta aamulla ja palaa illalla. Pyrimme

15 HELP-POSTI 3/2010 saamaan hinnan mahdollisimman alas. Pääluennoitsijaksi on lupautunut kuntoutuslääkäri Virpi Vartiainen Helsingistä. Hänellä on vankka näkemys ja kokemus sekä hengellisestä, henkisestä että fyysisestä hyvinvoinnista. Hän on osallistunut mm. sielunhoitajien kouluttamiseen. Virpi on motivoitunut sanajulistajakunnan auttamisesta. Koemme tämän selkeänä Jumalan johdatuksena. Yhdistyksen vuosikokous on pidettävä maaliskuun loppuun mennessä. Hallitus lyö ajankohdan lukkoon marraskuun kokouksessaan. Tehtävien ja vastuiden kasvaessa olisi tärkeää saada uusia vastuunkantajia remmiin. Olisitko Sinä yksi? Tapahtumien keskeltä Tapio Sopanen 15

16 3/2010 HELP-POSTI HELP-POSTI Helluntaiseurakuntien Julistajat HELP ry:n jäsenlehti. Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Päätoimittaja Tapio Sopanen puheenjohtaja VII linja Forssa , tapio.sopanen@saunalahti.fi Toimitusneuvostona toimii HELP ry:n hallitus: Mirjam Huotari Matti Karvinen Sihteeri Tapio Kyyhkynen Katri Latokangas Vilho Savolainen Taisto Toivola Varapj Tuliharjuntie 24, Kyyjärvi , mirjamh@saunalahti.fi Puustellintie 4 as 32, Lappeenranta , matti.karvinen@betania.nu Niinitie 62 as 29, Nastola , tapio.kyyhkynen@nashs.fi Laaranpolku 43, Keuruu , katri.latokangas@isokirja.fi Suistamonkatu 11, Joensuu , vilho.savolainen@nic.fi Pulpettikuja 2 A 4, Turku , taisto.toivola@suomi24.fi Helluntaiseurakuntien Julistajat HELP ry VII linja 8, Forssa. Puh Sivujen ylläpito: Veikko Tanska, , helpry1@gmail.com Pankki: Keuruun OP, Kassanhoitaja-kirjanpitäjä: Juhani Vuorinen, Roosinpohjantie 196, Keuruu , juhani.vuorinen@pp1.inet.fi Keuruskopio Oy 2010