TEM Toimialapalvelun toimialapäälliköiden näkemykset toimialojen tulevaisuuden näkymistä, syksy 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEM Toimialapalvelun toimialapäälliköiden näkemykset toimialojen tulevaisuuden näkymistä, syksy 2012"

Transkriptio

1 TEM Toimialapalvelun toimialapäälliköiden näkemykset toimialojen tulevaisuuden näkymistä, syksy Puutuotealaa synkistää kysynnän hiipuminen ja kustannusten kasvu Puuteollisuuden tilanne vuoden 2012 lopulla näyttää synkältä. Kysyntä perinteisillä markkinaalueilla kuten Euroopassa on hiljaista ja pitkään pirteänä pysynyt kotimaan kysyntäkin vaikuttaa hidastuvan. Samaan aikaan toimialan kustannukset, esimerkiksi logistiikassa ovat olleet nousussa, joten haasteita riittää. Alkuvuodesta 2012 oli vielä lievää optimismia havaittavissa, muun muassa euron kurssin heikkeneminen paransi vientimahdollisuuksia. Syksyn ja tulevan talven näkymät ovat kuitenkin heikot. Kysynnän hiipuessa kilpailukykytekijät nousevat ratkaisevaan rooliin. Kustannusten kasvu on heikentänyt Suomen puutuotealan kilpailukykyä. Puutuoteala on sidoksissa rakentamisen suhdanteisiin. Sahatavaran kulutuksesta noin 80 % käytetään rakentamiseen, osa suoraan ja suuri osa erilaisina rakentamisen tuotteina, komponentteina ja jalosteina. Rakennuspuusepäntuotteista yli 70 % menee asuntorakentamiseen, joten asuntojen rakentaminen on puutuotteiden menekissä ratkaisevassa roolissa. Asuntojen rakentaminen on jäämässä tänä vuonna selvästi alle vuoden 2011 tason. Rakentajat ovat hyvin varovaisia ja aloituspäätöksiä venytetään pitkälle. Aloituspäätöksen jälkeenkin rakennuttajat voivat vielä keskeyttää rakentamisen odottamaan parempaa ajankohtaa. Tämä aiheuttaa rakennuspuusepänteollisuudelle vaikeuksia tuotannon järkevään suunnitteluun ja tuo osaltaan tehottomuutta tuotantoon. Asuntojen tarve ei kuitenkaan ole hävinnyt mihinkään. Matala korkotaso ja kotitalouksien varsin hyvä tilanne voivat kääntää asuntojen rakentamisen nopeaankin nousuun kotimaassa. Korjausrakentamisessa on edelleen myös merkittäviä tarpeita ja se tulee paikkaamaan uudisrakentamisesta jäävää aukkoa. Hiljentyvä aika tarjoaisi hyvän mahdollisuuden kehittää uusia tuotteita. Korjausrakentamisessa ja puurakentamisen uusissa konsepteissa olisi mahdollisuuksia uusilla puutuotteilla. Puun positiiviset ympäristövaikutukset ja puutuotteiden valmistuksen ohessa syntyvä lisäenergia ovat merkittäviä argumentteja, joita alan teollisuus ei ole osannut vielä kunnolla hyödyntää. Näiden asioiden hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä tuotekehitystä ja puun positiivisten asioiden esille tuontia markkinoinnissa. Näihin kannattaisi panostaa nyt. Puutuoteteollisuuden toimialoista vaikein tilanne on sahauksella, joka yleensä reagoi ensimmäisenä hiljenevään kysyntään. Huonekaluteollisuus on edelleen hyvin kotimarkkinariippuvainen ja ala kärsii merkittävästä tuonnista. Puurakentaminen on lyömässä itseään vihdoin läpi hyvänä vaihtoehtona. Rakennuttajien merkittävä mukaan lähtö on pullonkaulana puurakentamiselle. Puutaloja valmistavat yritykset ovat olleet vaikeuksissa. kysyntä on kohdistunut entistä enemmän yksilöllisesti suunniteltuihin taloihin ja teolliset talon valmistajat ovat kärsineet tästä. Ehkä ala on myös hävinnyt markkinaosuuttaan muille materiaaleille. Rakennuspuusepänteollisuus on pystynyt pitämään kannattavuuden varsin hyvänä ja onnistunut vastaamaan hyvin kysynnän muutoksiin. toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki, Kainuun ELY-keskus, puh

2 2. Matkailualan yritykset uskovat hyvään talvikauteen Talventuloa odotellessa pääosa matkailualan yrityksistä uskoo kuluneen vuoden kysynnän kasvun jatkuvan myös lähitulevaisuuden entisen kaltaisena. Riskienottoa alalla silti vältellään ja uusien investointien suhteen ollaan varovaisia. Kapasiteetin tarjonta on Suomessa suhteellisen hyvässä tasapainossa, joten matkailuala keskitytäänkin enemmän sisältöihin ja markkinoihin. Uskoa tulevaisuuteen vahvistaa alkuvuoden 2012 hyvät tulokset erityisesti vapaa-ajan matkailun vetovoimaisilla alueilla. Venäläiset (+21 %) ja aasialaiset (+12 %) ovat kysynnän kasvun kärjessä. Aasiasta japanilaiset ovat 26 prosentin kasvullaan venäläisten luokkaa. Ulkomaisten kysyntä onkin kasvanut alkuvuonna 10 prosentin vauhdilla. Myös kotimaiset matkailijat ovat vahvistavat kysyntää, vaikka kasvuluku (+1,8 %) onkin ulkomaista kysyntää vaatimattomampi. EU-alueen kriisimaista kysyntä on alentunut. Vahvan talouden Euroopan maista ja Itäisestä Euroopasta kysyntä on puolestaan vahvistunut. Yritysten liikevaihto on selvässä kasvusuunnassa. Parhaiten ovat pärjänneet lomakylät ja vastaavat yritykset. Matkailua palvelevat yritykset kuten matkatoimistot ja ohjelmapalvelut ovat myös kasvattaneet liikevaihtoaan jo kolmen vuoden ajan. Hitaampaa liikevaihdon kasvua on ollut hotelleilla, vaikka niilläkin kehitys on vahvan nousujohteista. Alan yrityskanta on kahden viime vuoden ajan ollut varsin vakaa uusia yrityksiä on majoitusalalla syntynyt aiempaa vähemmän. Ravitsemissektorilla yrityskannan uusiutuminen uusien yritysten ja konseptien tulo vanhojen tilalle pitää peruskannan melko tasaisena. Yritysjärjestelyt muokkaavat aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastolukuja. Pk-barometrin mukaan alalta yrityksistä häviää lähitulevaisuudessa 2,5 %. Yritysten kasvuhalukkuus on vielä vähäistä. Yritykset kertovat pk-yritysbarometrin kyselyssä kasvavansa lähinnä tilaisuuden koittaessa. Määrätietoisempaa kasvuhakuisuutta esiintyy vain 2,5 %:ssa haastatelluista yrityksistä. Kehittämisen erityiskohteita matkailualalla koetaan edelleen olevan ennen kaikkea markkinointi ja myynti sekä henkilöstön koulutus ja kehittäminen. Yllättävästi kolmannes haastatelluista totesi, ettei heidän yrityksellään ole erityisiä kehittämistoimenpiteitä. Ongelmallisena yrityksen kehittämisen kannalta pidetään työn sivukulujen suuruutta ja tuotantokuluja, joihin yritys ei voi vaikuttaa. Osaavan työvoiman saatavuus on myös yksi keskeinen este. Kausiluonteinen työ asettaa haasteita myös kehittämisen näkökulmasta. Toimialalla ei juuri esiinny lomautuksia, sillä kausityöntekijöiden käyttö vähentää lomautustarvetta. Henkilötarpeiden vaihtelua hallitaan myös vuokratyövoiman käytöllä. toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti, Lapin ELY-keskus, puh Epävarma talouskehitys ja ympäristöasiat kaivosten haasteita Kaivosalan lähitulevaisuutta leimaa epävarmuus etenkin Euroopan talouden kehityksestä. Tämä näkyy metallien kysyntäennusteissa ja heijastuu hintoihin. Nikkelin hinta on laskenut alkuvuodesta noin 30 prosenttia ja sen louhijat sopeuttavat toimintaansa alentuneeseen hintatasoon. Sopeutustoimet näkyvät jo alihankinnan supistamisena muun muassa louhinnassa Talvivaaran ja Hituran kaivoksilla. Kullan hinnan sen sijaan arvioidaan nousevan, mikä lupaa hyvää tulosta tuotantonsa vakauttaneille kultakaivoksille. Suomessa toimii 12 metallimalmikaivosta, kun mukaan lasketaan vielä tuotannon ylösajovaiheessa olevat Laivan kultakaivos Raahessa, Kylylahden kupari-sinkkikaivos Polvijärvellä ja 2

3 Kevitsan monimetallikaivos Sodankylässä. Teollisuusmineraaleja louhitaan noin 30 kaivoksesta tai louhoksesta. Malminetsinnässä toimii tällä hetkellä noin neljäkymmentä yhtiötä. Valmisteilla on noin viisitoista merkittävää uusien kaivosten käynnistämiseen ja jo toimivien kaivosten laajennuksiin liittyvää hanketta. Näiden hankkeiden ilmoitetut investoinnit ovat arviolta yhteensä yli neljä miljardia euroa. Suunniteltujen aikataulujen mukaan rakentaminen painottuisi vuosille Tällä hetkellä näiden hankkeiden valmistelua jatketaan aktiivisesti, mutta niiden toteutumiseen tulee vaikuttamaan taloustilanteen kehitys. Hankkeiden aikataulut voivat viivästyä myös lisääntyneen ympäristökriittisyyden vuoksi. Joissakin hankkeissa lisäaikaa on jo otettu kaivosten ympäristövaikutusten tarkempien selvitysten tekemiseksi. Tänä vuonna uusien kaivosten toiminnan käynnistymisen myötä kaivoksissa työskentelevien määrä on kasvanut noin 3800 henkilöön, kun mukaan lasketaan myös kaivoksissa toimivat alihankkijat. Tämän lisäksi malminetsintä työllistää useita satoja henkilöitä. Valmisteilla olevien kaivosprojektien rakentaminen tarjoaisi työtä henkilölle vuosina Uusia työpaikkoja kaivoksiin syntyisi noin Yritysten arvioima työvoiman lisätarve kaivosklusterissa vuoteen 2017 mennessä on kaikkiaan yli 3800 ammattilaista, kun mukana on myös muun muassa eläköitymisten vuoksi tarvittavan korvaavan työvoiman tarve. Suomen kaivosklusterin tulevan kehityksen kannalta merkittäviä tekijöitä ovat ympäristöhaasteiden ratkaisemisen lisäksi työvoiman saanti, mutta myös linjaukset mahdolliseen kaivosveroon liittyen sekä kaivosten ja muiden elinkeinojen yhteensovittaminen ja alan yleisen hyväksyttävyyden kohentuminen. toimialapäällikkö Maija Uusisuo, Lapin liitto. puh Sosiaali- ja terveyspalvelualalla työvoiman saatavuus huolena Sosiaali- ja terveyspalvelualan pk-yritysten kannalta toimintaympäristössä on tällä hetkellä useita epävarmuustekijöitä. Yhteiskunnallisilla päätöksillä on tulevan vuoden aikana merkittävä vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinan kehitykseen. Keskeiset päätökset koskevat kuntarakennetta eli palvelujen järjestämisvastuurakennetta sekä julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen rahoitusta. Toimialan suotuisa kehitys ja palvelumarkkinoiden toimivuus edellyttävät toimintaympäristöä, jossa palvelujen järjestämisrakenteen muutokset ovat ennakoitavissa ja kaikki tuottajat ovat tasavertaisessa asemassa palveluja tuottaessaan. Kuntien tulisi laatia palvelustrategiat, joissa oman palvelutuotannon ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapojen suhde määritellään. Niiden tulisi viedä laaditut strategiat myös käytäntöön, jotta alan pk-yritykset uskaltavat investoida ja panostaa toimintansa kehittämiseen. Työvoimaan liittyvät kysymykset ovat alalla yhä keskeisemmässä roolissa. Alkusyksystä 2012 on keskusteltu vilkkaasti vanhustenhuollon kehittämisestä, erityisesti vanhusten laitoshoidon henkilöstömitoituksista. Pidempiaikainen huolen aihe toimialalla on työvoiman saatavuus. Tulevaisuuden ennakointitiedot kertovat alan nopeasti kehittyvästä työvoimapulasta. Opetushallituksen koulutustarvelaskelmien mukaan sosiaali- ja terveysalalle on avautumassa vuoteen 2025 mennessä yhteensä työpaikkaa. Se tarkoittaa työpaikkaa vuodessa. Ongelmana on osaavien työntekijöiden löytäminen vapautuviin paikkoihin. Ala tarvitsee tuottavuutta oleellisesti parantavia uudistuksia sekä palvelutarpeiden myöhentämistä, sillä pienenevien ikäluokkien Suomessa kaikki eivät voi työllistyä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työllisten määrä sosiaali- ja terveyspalveluissa on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 toimialalla oli työntekijää eli 16 prosenttia kaikista työllisistä. Työllistävyydessä toimiala on jo ohittanut teollisuuden ja on maan suurin työllistäjä. Työ- ja elinkeino- 3

4 ministeriö tekee parhaillaan tarkempaa selvitystä sosiaali- ja terveyspalvelualan suurimpien ammattiryhmien työllisyyskehityksestä. Selvitys valmistuu syksyn 2012 aikana. Yhtenä ratkaisuna alan työvoimapulaan nähdään ulkomainen työvoima. Isommissa yrityksissä on jo julkisen puolen tavoin selvitetty ulkomaisen työvoiman rekrytointimahdollisuuksia. Tuoreimman Pk-barometrin perusteella kuitenkin vain 10 prosentissa sosiaali- ja terveyspalvelualan pk-yrityksistä on tällä hetkellä ulkomaistaustaista työvoimaa. Merkittävimmäksi ongelmaksi ulkomaisen työvoiman palkkaamisessa nähdään työntekijöiden heikko suomen kielen taito. toimialapäällikkö Sanna Hartman, työ- ja elinkeinoministeriö, puh Liike-elämän palvelut muutoksessa, mutta kasvu jatkuu edelleen Vaikka taloudessa on tällä hetkellä epävarmuutta, liike-elämän palvelut jatkavat pääosin kasvuaan. Esimerkiksi viime vuonna alalle syntyi lähes 1000 uutta yritystä. Yritysten määrän kasvu on jatkunut myös vuonna Yksi syy kasvuun on muiden yritysten halu keskittyä omaan ydinosaamiseensa, jolloin ne helposti ulkoistavat esimerkiksi talous- ja tietohallintonsa. Myös viime vuosina voimakkaita suhdannemuutoksia kokenut työvoimanvuokrausala on vakiinnuttanut paikkansa yritysten kumppanina sekä kasvun ja sopeutuksen välineenä. Tarkasteltaessa toimialan liikevaihdon kehitystä voidaan todeta, että vuoden 2012 aikana kaikkien muiden liike-elämän palveluiden toimialojen paitsi työnvälistystoiminnan liikevaihdot ovat kasvaneet. Erityisen hyvää on, että arkkitehti- ja insinööripalveluiden liikevaihto on kasvava, sillä ala on merkittävä korkeasti koulutettujen työllistäjä. Myös ohjelmistoalan kasvanut liikevaihto on tervetullut seikka, sillä suurten elektroniikkavalmistajien supistaessa tuotantoa, ne eivät enää työllistä kotimaista ohjelmistoalaa yhtä paljon kuin ennen. Työnvälitystoimialalla saavutettiin huippu viime vuoden lopulla ja sen jälkeen alan liikevaihto on jonkin verran laskenut. Liike-elämän palvelut jatkavat kasvua vuoden 2012 aikana, vaikka työnvälitystoiminnan osalta tilanne on ollut hieman toinen viime kuukausina. Kokonaisuutena liike-elämän palvelut ei ole merkittävän rakennemuutoksen kourissa, mutta ollakseen dynaaminen toimiala, on senkin pystyttävä uusiutumaan. Toimialalle merkittävää on sähköisen asioinnin lisääntyminen, ja uuden teknologian entistä laajempi soveltaminen. Liike-elämän palvelut työllistävät Suomessa laskentatavasta riippuen jopa henkilöä. Suurin työllistäjä on ohjelmistoala. Sillä työskentelee henkilöä. Uudenmaan osuus koko toimialasta on hieman yli puolet. Liikkeenjohdon konsulteista peräti 70 prosenttia tulee Uudeltamaalta. Ammattibarometrin tietojen mukaan varsinkin kirjanpitäjistä ja palkanlaskijoista on pulaa lähes koko maassa. Paikoin alan ammattilaisista on erittäin paljon pulaa. Taloushallinnon suunnittelijoiden ja kustannuslaskijoiden ammattikunnassa tilanne on parempi, silti pulaa alan henkilöstöstä on esimerkiksi Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla. toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh Uusiutuvan energian alalle odotetaan suurinvestointeja vuodelle 2013 Uusiutuvan energian tuotannosta 80 % on tällä hetkellä peräisin puuraaka-aineesta. Tulevaisuudessa tavoitteena on saada myös muihin raaka-aineisiin ja tuotantomuotoihin perustuvaa energiantuotanto kasvuun Suomessa. 4

5 Tuulivoiman osalta vuoden 2011 tulokset olivat laihoja eikä vuosi 2012 vielä tuo merkittävää parannusta tilanteeseen. Uusia tuulivoimaloita ja -puistoja rakennettaneen tänä vuonna niin, että nykyinen tuotantokapasiteetti (197 MW) kasvaa noin 100 megawatilla vuoden loppuun mennessä. Nopeampaa kehitystä ovat hidastaneet hankkeiden kaavoitus, ympäristön vaikutusten arviointi, lentoestelupakäytännöt ja puolustusvoimien vaatimat tutkaselvitykset. Selvitysmies Lauri Tarastin huhtikuussa 2012 julkaistun Tuulivoimaa edistämään - selvitystyön tulokset ovat käytössä. Asetetun seurantaryhmän mukaan ensimmäisiä muutoksia menettelyihin on jo saatu ja seitsemän Tarastin 16 ehdotuksesta toteutettu. Uusiutuvan energian ala jatkaa kasvuaan kaikesta huolimatta vuoden 2012 aikana. Toimialalla merkittävimmät investointipäätökset tapahtuvat kuitenkin vasta vuoden 2013 aikana. Toimialan tulevaisuuden kannalta merkittävimpiä asioita ovat tuulivoimatuotannon tavoitteiden mukainen lisääntyminen vuosittain niin, että 2600 MW nimellistehon tavoite vuoteen 2020 mennessä saavutetaan sekä uusien puuraaka-aineeseen perustuvien biojalostamojen rahoituspäätökset jo kuluvan syksyn aikana. Tuulivoimatuotannon lisääminen tavoitteen edellyttämässä määrin takaisi vuosittain noin 450 miljoonan euron investoinnit. Euroopan komissio tekee päätökset uusiutuvien energiamuotojen NER-300 hankkeistaan lokakuussa. Suomesta rahoitusta tavoitteli kolme investointiaihiota. Ennakkotiedon mukaan vain Vapon esittämä biopolttoainehanke olisi saamassa rahoituksen, joka on suuruudeltaan noin 100 miljoonaa euroa. Yksittäisen NER-investoinnin koko on noin 500 miljoonaa euroa. Etanolituotannon osalta syksyn 2012 aikana saataneen ensimmäinen investointipäätös viljapohjaisen etanolituotannon aloittamisesta Lounais-Suomessa. Myös puun energiakäyttö on jatkanut tasaista kasvuaan lämpö- ja voimalaitoksissa vuoden 2011 leudosta syksystä huolimatta. Uusiutuvan energian yritysryhmistä lämpöyrittäjien ja energiapuun korjuussa toimivien yritysten liikevaihto on jatkanut tasaista kasvuaan vuonna Huomattavin kasvu on koettu lämpöyrittäjien keskuudessa. Lämpöyrittäjyyden liikevaihtoa kuvaava aikasarja on ollut kasvussa koko tarkastelukauden vuodesta 2005 lähtien. Hakeyrittäjien osalta tilanne ei ole parantunut vuoden 2008 taantuman aiheuttaman notkahduksen jälkeen. toimialapäällikkö Markku Alm, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh Sähkö- ja elektroniikkateollisuus muuttuu Nokian mukana Suurimmat muutokset Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa johtuvat Nokian toiminnan supistuksista. Nokian Device & Service -toiminnan Euroopan liikevaihto vuoden 2012 alkupuoliskolla oli koko liikevaihdosta noin neljäsosa. Se putosi viime vuodesta kolmanneksen. Nokian supistusten myötä Suomessa häviää syksyn aikana suoraan 3700 työpaikkaa. YTneuvotteluissa on mukana Salon, Oulun, Tampereen ja Espoon työpaikkoja. Välillisesti työpaikkojen merkitys alueille on paljon suurempi. Epäselvää on, miten iso merkitys leikkauksilla on alihankkijoille. Enimmillään Nokia työllisti Suomessa henkilöä vuonna Supistusten jälkeen se työllistää täällä noin henkilöä. Enimmillään Nokia maksoi yli viidesosan koko maan verotuloista. Sen patenttihakemukset ovat olleet 27 % Suomessa tehdyistä hakemuksista. Koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti laski nopeasti vuoden 2008 jälkeen. Erityisesti laskua tapahtui elektroniikkateollisuudessa, jossa viestintälaitteiden vienti romahti. Tällä hetkellä sähkölaitteiden vienti on jo arvoltaan suurempi kuin viestintälaitteiden vienti. Vuonna 2010 viestintälaitteiden tuonti kasvoi suuremmaksi kuin vienti ja on siinä pysytellyt. Erityisesti toimialatuonti Kiinasta on kasvanut. 5

6 Kasvuakin elektroniikkateollisuudessa on tapahtunut, etenkin mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksen sekä elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksen toimialoilla. Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden vienti on pysynyt entisellään. Kulutuselektroniikan valmistuksessa vienti on laskusuuntainen. Sähkölaitteiden toimialalla vienti on pysynyt tasaisena, vaikkakin viimeiset luvut ovat olleet nousevia. Eniten kasvua on tapahtunut muiden sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla sekä kodinkoneiden valmistuksessa. Sähkömoottoreiden, generaattoreiden, muuntajien, sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden toimialalla sekä kodinkoneiden toimialalla kehitys on pysynyt melko tasaisena. Sähkö ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on pysynyt lähes ennallaan vuoden 2008 jälkeen. Uudet tilaukset ovat vuoden 2012 toisella puoliskolla laskeneet 28 % vuoden 2011 vastaavasta tilanteesta. Kotimaan tilauskanta on kasvanut edellisestä vuodesta jonkin verran. Tytäryritysten henkilöstön määrä ulkomailla on noin henkilöä ja kotimaassa alle henkilöä. Ryhmälomautukset kuvaavat toimialan näkymiä. Sähkölaitteiden valmistuksessa lomautusluvut ovat heinäkuussa 2012 kaksinkertaistuneet edellisestä vuodesta, mutta muihin toimialoihin verrattuna ryhmälomautettujen määrä oli vielä vähäinen, ollen elektroniikkateollisuudessa 41 ja sähkölaitteiden valmistuksessa 252 henkilöä. Yritysten lukumäärän muutokset sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa ovat olleet vähäisiä johtuen alan korkeasta teknisestä osaamistarpeesta. Aloittaneita yrityksiä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vähemmän (-16) kuin edellisenä vuonna. Lopettaneita yrityksiä vuonna 2011 oli hieman enemmän (13) kuin edellisenä vuonna. Konkurssien määrä myös lisääntyi hieman. toimialapäällikkö Jorma Höykinpuro, Pohjanmaan ELY-keskus, puh Kannattava kasvu tavoitteena elintarvikealalla Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa Suomen maatalouspolitiikan strategisena tavoitteena on kasvattaa lähi- ja luomuruuan osuutta. Lähiruuan suosio näyttääkin jatkavan kasvuaan. Lähiruoan suosio osaltaan vauhdittaa uusien yritysten sekä lähiruokaan erikoistuneiden myymälöiden perustamista. Myös päivittäistavarakauppa tarjoaa yhä enemmän pienyritysten tuotteita ja paikallisia erikoisuuksia. Elintarvikeyrityksen määrä kääntyi nousuun viime vuonna uusia yrityksiä perustettiin 141, kun toimintansa lopetti 105 yritystä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Suomessa oli noin 2000 elintarvikeyritystä. Ruuasta on tullut tärkeä harrastamisen kohde erilaisissa kotitalouksissa. Kuluttajat ovat entistä vaativampia ja heterogeenisia. Kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän ruuan alkuperä. Ympäristötietoisuus ja hyvinvointi ovat keskeisiä ruokatrendejä. Arvomaailmojen lisäksi kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttaa taloudellinen tilanne ja sen ennustettavuuden heikentyminen. Epävarmuus taloudellisen tilanteen kehittymistä näkyy edullisempien perustuotteiden suosimisena ja kaupan omien merkkien tarjonnan lisääntymisenä. Elintarvikkeiden hinnat ovat kallistuneet. Tämä näkyy elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvuna. Elintarviketeollisuuden volyymipuolella ei ole ollut selkeitä kasvupyrähdyksiä ja esimerkiksi leipomoteollisuudessa volyymin lasku on jatkunut. Hintojen nousu ei kuitenkaan ole parantanut yritysten kannattavuutta, koska monien tuotannontekijöiden hinnat ovat kohonneet. Myös alkutuotannon puolella painitaan kannattavuuden kanssa. Elintarvikeyritykset hakevat kannattavaa kasvua erilaisten lisäarvotuotteiden ja uutuuksien kehittämisestä valituille kohderyhmille. Elintarviketeollisuus hakee kannattavuutta myös investoinneilla. Viime vuonna ala in- 6

7 vestoi noin 400 miljoonalla eurolla ja vuonna 2012 investointien kasvun ennustetaan kohoavan lähes 490 miljoonaan euroon. Suomalaisia elintarvikkeita vietiin vuosi sitten ennätyksellisesti lähes 1,6 miljardilla eurolla. Samanaikaisesti ruuan kauppatase heikkeni, sillä elintarvikkeita tuotiin maahamme lähes 4,3 miljardin arvosta. Osa ruokatuonnista on erilaisia raaka-aineita ja tuotteita, mitä maassamme ei tuoteta. Monia tuontituotteita kuten maitojalosteita tai lihavalmisteita voitaisiin kuitenkin valmistaa kotimaassamme. Vaikka elintarvikkeiden viennin arvo on alkuvuodesta kasvanut, on tuonnin arvo ollut tammi-toukokuussa 6,9 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan 35 % yrityksistä arvioi suhdannenäkymien paranevan tulevan vuoden aikana, 51 % arvioi tilanteen pysyvän ennallaan ja 15 % arvioi näkymien heikkenevän. Elintarvikeyritykset ovat kasvuhakuisia, sillä 50 % pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. 31 % yrityksistä pyrkii säilyttämään asemansa. Toisaalta 15 % yrityksistä ilmoittaa, ettei ole kasvutavoitteita ja yrityksen toiminnan arvioi loppuvan 4 % yrityksistä. Eniten kehittämistarpeita yritykset arvioivat olevan markkinoinnissa ja myynnissä (25 %) sekä tuotanto ja materiaalitoiminnoissa, tietotekniikassa, tuotekehityksessä tai laadussa (18 %). toimialapäällikkö Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2017 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvässä nosteessa Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2017 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Uusiutuvan energian miljardi-investointien suma alkaa vihdoinkin purkautua

Uusiutuvan energian miljardi-investointien suma alkaa vihdoinkin purkautua KATSAUS 26.9.2013 Uusiutuvan energian miljardi-investointien suma alkaa vihdoinkin purkautua Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta oli 33 prosenttia vuonna 2012, tavoite vuonna 2020 on 38

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Heinäkuu 2017

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Heinäkuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys Heinäkuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon kehitys

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2012

SUHDANNEKATSAUS 1/2012 SUHDANNEKATSAUS 1/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...213 16 14 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 13 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Maaliskuu 2017 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne kohenee Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena koettu

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 23.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-9/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-9/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 26.10.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 75,0 (91,7) miljoonaa euroa Q3 liikevaihto 24,4 (26,0) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 4 7 Uusimaa Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne 30.9.2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne 31.12.2016 Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 9 7 9 Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti,..7 : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2013

Pk-yritysbarometri. Kevät 2013 Pk-yritysbarometri Kevät 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017 1 YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017 Yrityksen toimipaikkakunta? (N=487) Vaala N=6 Utajärvi N=9 Tyrnävä N=9 Taivalkoski N=9 Siikalatva N=6 Siikajoki N=10 Raahe N=43 Pyhäntä N=1 Pyhäjärvi N=9 Pyhäjoki N=2 Pudasjärvi

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama

Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa Samuli Rikama Pk-yritysten viennin kehitys eri maissa, osuus tavaraviennistä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tanska Hollanti Saksa Ruotsi Suomi 2011

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot