TEM Toimialapalvelun toimialapäälliköiden näkemykset toimialojen tulevaisuuden näkymistä, syksy 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEM Toimialapalvelun toimialapäälliköiden näkemykset toimialojen tulevaisuuden näkymistä, syksy 2012"

Transkriptio

1 TEM Toimialapalvelun toimialapäälliköiden näkemykset toimialojen tulevaisuuden näkymistä, syksy Puutuotealaa synkistää kysynnän hiipuminen ja kustannusten kasvu Puuteollisuuden tilanne vuoden 2012 lopulla näyttää synkältä. Kysyntä perinteisillä markkinaalueilla kuten Euroopassa on hiljaista ja pitkään pirteänä pysynyt kotimaan kysyntäkin vaikuttaa hidastuvan. Samaan aikaan toimialan kustannukset, esimerkiksi logistiikassa ovat olleet nousussa, joten haasteita riittää. Alkuvuodesta 2012 oli vielä lievää optimismia havaittavissa, muun muassa euron kurssin heikkeneminen paransi vientimahdollisuuksia. Syksyn ja tulevan talven näkymät ovat kuitenkin heikot. Kysynnän hiipuessa kilpailukykytekijät nousevat ratkaisevaan rooliin. Kustannusten kasvu on heikentänyt Suomen puutuotealan kilpailukykyä. Puutuoteala on sidoksissa rakentamisen suhdanteisiin. Sahatavaran kulutuksesta noin 80 % käytetään rakentamiseen, osa suoraan ja suuri osa erilaisina rakentamisen tuotteina, komponentteina ja jalosteina. Rakennuspuusepäntuotteista yli 70 % menee asuntorakentamiseen, joten asuntojen rakentaminen on puutuotteiden menekissä ratkaisevassa roolissa. Asuntojen rakentaminen on jäämässä tänä vuonna selvästi alle vuoden 2011 tason. Rakentajat ovat hyvin varovaisia ja aloituspäätöksiä venytetään pitkälle. Aloituspäätöksen jälkeenkin rakennuttajat voivat vielä keskeyttää rakentamisen odottamaan parempaa ajankohtaa. Tämä aiheuttaa rakennuspuusepänteollisuudelle vaikeuksia tuotannon järkevään suunnitteluun ja tuo osaltaan tehottomuutta tuotantoon. Asuntojen tarve ei kuitenkaan ole hävinnyt mihinkään. Matala korkotaso ja kotitalouksien varsin hyvä tilanne voivat kääntää asuntojen rakentamisen nopeaankin nousuun kotimaassa. Korjausrakentamisessa on edelleen myös merkittäviä tarpeita ja se tulee paikkaamaan uudisrakentamisesta jäävää aukkoa. Hiljentyvä aika tarjoaisi hyvän mahdollisuuden kehittää uusia tuotteita. Korjausrakentamisessa ja puurakentamisen uusissa konsepteissa olisi mahdollisuuksia uusilla puutuotteilla. Puun positiiviset ympäristövaikutukset ja puutuotteiden valmistuksen ohessa syntyvä lisäenergia ovat merkittäviä argumentteja, joita alan teollisuus ei ole osannut vielä kunnolla hyödyntää. Näiden asioiden hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä tuotekehitystä ja puun positiivisten asioiden esille tuontia markkinoinnissa. Näihin kannattaisi panostaa nyt. Puutuoteteollisuuden toimialoista vaikein tilanne on sahauksella, joka yleensä reagoi ensimmäisenä hiljenevään kysyntään. Huonekaluteollisuus on edelleen hyvin kotimarkkinariippuvainen ja ala kärsii merkittävästä tuonnista. Puurakentaminen on lyömässä itseään vihdoin läpi hyvänä vaihtoehtona. Rakennuttajien merkittävä mukaan lähtö on pullonkaulana puurakentamiselle. Puutaloja valmistavat yritykset ovat olleet vaikeuksissa. kysyntä on kohdistunut entistä enemmän yksilöllisesti suunniteltuihin taloihin ja teolliset talon valmistajat ovat kärsineet tästä. Ehkä ala on myös hävinnyt markkinaosuuttaan muille materiaaleille. Rakennuspuusepänteollisuus on pystynyt pitämään kannattavuuden varsin hyvänä ja onnistunut vastaamaan hyvin kysynnän muutoksiin. toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki, Kainuun ELY-keskus, puh

2 2. Matkailualan yritykset uskovat hyvään talvikauteen Talventuloa odotellessa pääosa matkailualan yrityksistä uskoo kuluneen vuoden kysynnän kasvun jatkuvan myös lähitulevaisuuden entisen kaltaisena. Riskienottoa alalla silti vältellään ja uusien investointien suhteen ollaan varovaisia. Kapasiteetin tarjonta on Suomessa suhteellisen hyvässä tasapainossa, joten matkailuala keskitytäänkin enemmän sisältöihin ja markkinoihin. Uskoa tulevaisuuteen vahvistaa alkuvuoden 2012 hyvät tulokset erityisesti vapaa-ajan matkailun vetovoimaisilla alueilla. Venäläiset (+21 %) ja aasialaiset (+12 %) ovat kysynnän kasvun kärjessä. Aasiasta japanilaiset ovat 26 prosentin kasvullaan venäläisten luokkaa. Ulkomaisten kysyntä onkin kasvanut alkuvuonna 10 prosentin vauhdilla. Myös kotimaiset matkailijat ovat vahvistavat kysyntää, vaikka kasvuluku (+1,8 %) onkin ulkomaista kysyntää vaatimattomampi. EU-alueen kriisimaista kysyntä on alentunut. Vahvan talouden Euroopan maista ja Itäisestä Euroopasta kysyntä on puolestaan vahvistunut. Yritysten liikevaihto on selvässä kasvusuunnassa. Parhaiten ovat pärjänneet lomakylät ja vastaavat yritykset. Matkailua palvelevat yritykset kuten matkatoimistot ja ohjelmapalvelut ovat myös kasvattaneet liikevaihtoaan jo kolmen vuoden ajan. Hitaampaa liikevaihdon kasvua on ollut hotelleilla, vaikka niilläkin kehitys on vahvan nousujohteista. Alan yrityskanta on kahden viime vuoden ajan ollut varsin vakaa uusia yrityksiä on majoitusalalla syntynyt aiempaa vähemmän. Ravitsemissektorilla yrityskannan uusiutuminen uusien yritysten ja konseptien tulo vanhojen tilalle pitää peruskannan melko tasaisena. Yritysjärjestelyt muokkaavat aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastolukuja. Pk-barometrin mukaan alalta yrityksistä häviää lähitulevaisuudessa 2,5 %. Yritysten kasvuhalukkuus on vielä vähäistä. Yritykset kertovat pk-yritysbarometrin kyselyssä kasvavansa lähinnä tilaisuuden koittaessa. Määrätietoisempaa kasvuhakuisuutta esiintyy vain 2,5 %:ssa haastatelluista yrityksistä. Kehittämisen erityiskohteita matkailualalla koetaan edelleen olevan ennen kaikkea markkinointi ja myynti sekä henkilöstön koulutus ja kehittäminen. Yllättävästi kolmannes haastatelluista totesi, ettei heidän yrityksellään ole erityisiä kehittämistoimenpiteitä. Ongelmallisena yrityksen kehittämisen kannalta pidetään työn sivukulujen suuruutta ja tuotantokuluja, joihin yritys ei voi vaikuttaa. Osaavan työvoiman saatavuus on myös yksi keskeinen este. Kausiluonteinen työ asettaa haasteita myös kehittämisen näkökulmasta. Toimialalla ei juuri esiinny lomautuksia, sillä kausityöntekijöiden käyttö vähentää lomautustarvetta. Henkilötarpeiden vaihtelua hallitaan myös vuokratyövoiman käytöllä. toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti, Lapin ELY-keskus, puh Epävarma talouskehitys ja ympäristöasiat kaivosten haasteita Kaivosalan lähitulevaisuutta leimaa epävarmuus etenkin Euroopan talouden kehityksestä. Tämä näkyy metallien kysyntäennusteissa ja heijastuu hintoihin. Nikkelin hinta on laskenut alkuvuodesta noin 30 prosenttia ja sen louhijat sopeuttavat toimintaansa alentuneeseen hintatasoon. Sopeutustoimet näkyvät jo alihankinnan supistamisena muun muassa louhinnassa Talvivaaran ja Hituran kaivoksilla. Kullan hinnan sen sijaan arvioidaan nousevan, mikä lupaa hyvää tulosta tuotantonsa vakauttaneille kultakaivoksille. Suomessa toimii 12 metallimalmikaivosta, kun mukaan lasketaan vielä tuotannon ylösajovaiheessa olevat Laivan kultakaivos Raahessa, Kylylahden kupari-sinkkikaivos Polvijärvellä ja 2

3 Kevitsan monimetallikaivos Sodankylässä. Teollisuusmineraaleja louhitaan noin 30 kaivoksesta tai louhoksesta. Malminetsinnässä toimii tällä hetkellä noin neljäkymmentä yhtiötä. Valmisteilla on noin viisitoista merkittävää uusien kaivosten käynnistämiseen ja jo toimivien kaivosten laajennuksiin liittyvää hanketta. Näiden hankkeiden ilmoitetut investoinnit ovat arviolta yhteensä yli neljä miljardia euroa. Suunniteltujen aikataulujen mukaan rakentaminen painottuisi vuosille Tällä hetkellä näiden hankkeiden valmistelua jatketaan aktiivisesti, mutta niiden toteutumiseen tulee vaikuttamaan taloustilanteen kehitys. Hankkeiden aikataulut voivat viivästyä myös lisääntyneen ympäristökriittisyyden vuoksi. Joissakin hankkeissa lisäaikaa on jo otettu kaivosten ympäristövaikutusten tarkempien selvitysten tekemiseksi. Tänä vuonna uusien kaivosten toiminnan käynnistymisen myötä kaivoksissa työskentelevien määrä on kasvanut noin 3800 henkilöön, kun mukaan lasketaan myös kaivoksissa toimivat alihankkijat. Tämän lisäksi malminetsintä työllistää useita satoja henkilöitä. Valmisteilla olevien kaivosprojektien rakentaminen tarjoaisi työtä henkilölle vuosina Uusia työpaikkoja kaivoksiin syntyisi noin Yritysten arvioima työvoiman lisätarve kaivosklusterissa vuoteen 2017 mennessä on kaikkiaan yli 3800 ammattilaista, kun mukana on myös muun muassa eläköitymisten vuoksi tarvittavan korvaavan työvoiman tarve. Suomen kaivosklusterin tulevan kehityksen kannalta merkittäviä tekijöitä ovat ympäristöhaasteiden ratkaisemisen lisäksi työvoiman saanti, mutta myös linjaukset mahdolliseen kaivosveroon liittyen sekä kaivosten ja muiden elinkeinojen yhteensovittaminen ja alan yleisen hyväksyttävyyden kohentuminen. toimialapäällikkö Maija Uusisuo, Lapin liitto. puh Sosiaali- ja terveyspalvelualalla työvoiman saatavuus huolena Sosiaali- ja terveyspalvelualan pk-yritysten kannalta toimintaympäristössä on tällä hetkellä useita epävarmuustekijöitä. Yhteiskunnallisilla päätöksillä on tulevan vuoden aikana merkittävä vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinan kehitykseen. Keskeiset päätökset koskevat kuntarakennetta eli palvelujen järjestämisvastuurakennetta sekä julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen rahoitusta. Toimialan suotuisa kehitys ja palvelumarkkinoiden toimivuus edellyttävät toimintaympäristöä, jossa palvelujen järjestämisrakenteen muutokset ovat ennakoitavissa ja kaikki tuottajat ovat tasavertaisessa asemassa palveluja tuottaessaan. Kuntien tulisi laatia palvelustrategiat, joissa oman palvelutuotannon ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapojen suhde määritellään. Niiden tulisi viedä laaditut strategiat myös käytäntöön, jotta alan pk-yritykset uskaltavat investoida ja panostaa toimintansa kehittämiseen. Työvoimaan liittyvät kysymykset ovat alalla yhä keskeisemmässä roolissa. Alkusyksystä 2012 on keskusteltu vilkkaasti vanhustenhuollon kehittämisestä, erityisesti vanhusten laitoshoidon henkilöstömitoituksista. Pidempiaikainen huolen aihe toimialalla on työvoiman saatavuus. Tulevaisuuden ennakointitiedot kertovat alan nopeasti kehittyvästä työvoimapulasta. Opetushallituksen koulutustarvelaskelmien mukaan sosiaali- ja terveysalalle on avautumassa vuoteen 2025 mennessä yhteensä työpaikkaa. Se tarkoittaa työpaikkaa vuodessa. Ongelmana on osaavien työntekijöiden löytäminen vapautuviin paikkoihin. Ala tarvitsee tuottavuutta oleellisesti parantavia uudistuksia sekä palvelutarpeiden myöhentämistä, sillä pienenevien ikäluokkien Suomessa kaikki eivät voi työllistyä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työllisten määrä sosiaali- ja terveyspalveluissa on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 toimialalla oli työntekijää eli 16 prosenttia kaikista työllisistä. Työllistävyydessä toimiala on jo ohittanut teollisuuden ja on maan suurin työllistäjä. Työ- ja elinkeino- 3

4 ministeriö tekee parhaillaan tarkempaa selvitystä sosiaali- ja terveyspalvelualan suurimpien ammattiryhmien työllisyyskehityksestä. Selvitys valmistuu syksyn 2012 aikana. Yhtenä ratkaisuna alan työvoimapulaan nähdään ulkomainen työvoima. Isommissa yrityksissä on jo julkisen puolen tavoin selvitetty ulkomaisen työvoiman rekrytointimahdollisuuksia. Tuoreimman Pk-barometrin perusteella kuitenkin vain 10 prosentissa sosiaali- ja terveyspalvelualan pk-yrityksistä on tällä hetkellä ulkomaistaustaista työvoimaa. Merkittävimmäksi ongelmaksi ulkomaisen työvoiman palkkaamisessa nähdään työntekijöiden heikko suomen kielen taito. toimialapäällikkö Sanna Hartman, työ- ja elinkeinoministeriö, puh Liike-elämän palvelut muutoksessa, mutta kasvu jatkuu edelleen Vaikka taloudessa on tällä hetkellä epävarmuutta, liike-elämän palvelut jatkavat pääosin kasvuaan. Esimerkiksi viime vuonna alalle syntyi lähes 1000 uutta yritystä. Yritysten määrän kasvu on jatkunut myös vuonna Yksi syy kasvuun on muiden yritysten halu keskittyä omaan ydinosaamiseensa, jolloin ne helposti ulkoistavat esimerkiksi talous- ja tietohallintonsa. Myös viime vuosina voimakkaita suhdannemuutoksia kokenut työvoimanvuokrausala on vakiinnuttanut paikkansa yritysten kumppanina sekä kasvun ja sopeutuksen välineenä. Tarkasteltaessa toimialan liikevaihdon kehitystä voidaan todeta, että vuoden 2012 aikana kaikkien muiden liike-elämän palveluiden toimialojen paitsi työnvälistystoiminnan liikevaihdot ovat kasvaneet. Erityisen hyvää on, että arkkitehti- ja insinööripalveluiden liikevaihto on kasvava, sillä ala on merkittävä korkeasti koulutettujen työllistäjä. Myös ohjelmistoalan kasvanut liikevaihto on tervetullut seikka, sillä suurten elektroniikkavalmistajien supistaessa tuotantoa, ne eivät enää työllistä kotimaista ohjelmistoalaa yhtä paljon kuin ennen. Työnvälitystoimialalla saavutettiin huippu viime vuoden lopulla ja sen jälkeen alan liikevaihto on jonkin verran laskenut. Liike-elämän palvelut jatkavat kasvua vuoden 2012 aikana, vaikka työnvälitystoiminnan osalta tilanne on ollut hieman toinen viime kuukausina. Kokonaisuutena liike-elämän palvelut ei ole merkittävän rakennemuutoksen kourissa, mutta ollakseen dynaaminen toimiala, on senkin pystyttävä uusiutumaan. Toimialalle merkittävää on sähköisen asioinnin lisääntyminen, ja uuden teknologian entistä laajempi soveltaminen. Liike-elämän palvelut työllistävät Suomessa laskentatavasta riippuen jopa henkilöä. Suurin työllistäjä on ohjelmistoala. Sillä työskentelee henkilöä. Uudenmaan osuus koko toimialasta on hieman yli puolet. Liikkeenjohdon konsulteista peräti 70 prosenttia tulee Uudeltamaalta. Ammattibarometrin tietojen mukaan varsinkin kirjanpitäjistä ja palkanlaskijoista on pulaa lähes koko maassa. Paikoin alan ammattilaisista on erittäin paljon pulaa. Taloushallinnon suunnittelijoiden ja kustannuslaskijoiden ammattikunnassa tilanne on parempi, silti pulaa alan henkilöstöstä on esimerkiksi Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla. toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh Uusiutuvan energian alalle odotetaan suurinvestointeja vuodelle 2013 Uusiutuvan energian tuotannosta 80 % on tällä hetkellä peräisin puuraaka-aineesta. Tulevaisuudessa tavoitteena on saada myös muihin raaka-aineisiin ja tuotantomuotoihin perustuvaa energiantuotanto kasvuun Suomessa. 4

5 Tuulivoiman osalta vuoden 2011 tulokset olivat laihoja eikä vuosi 2012 vielä tuo merkittävää parannusta tilanteeseen. Uusia tuulivoimaloita ja -puistoja rakennettaneen tänä vuonna niin, että nykyinen tuotantokapasiteetti (197 MW) kasvaa noin 100 megawatilla vuoden loppuun mennessä. Nopeampaa kehitystä ovat hidastaneet hankkeiden kaavoitus, ympäristön vaikutusten arviointi, lentoestelupakäytännöt ja puolustusvoimien vaatimat tutkaselvitykset. Selvitysmies Lauri Tarastin huhtikuussa 2012 julkaistun Tuulivoimaa edistämään - selvitystyön tulokset ovat käytössä. Asetetun seurantaryhmän mukaan ensimmäisiä muutoksia menettelyihin on jo saatu ja seitsemän Tarastin 16 ehdotuksesta toteutettu. Uusiutuvan energian ala jatkaa kasvuaan kaikesta huolimatta vuoden 2012 aikana. Toimialalla merkittävimmät investointipäätökset tapahtuvat kuitenkin vasta vuoden 2013 aikana. Toimialan tulevaisuuden kannalta merkittävimpiä asioita ovat tuulivoimatuotannon tavoitteiden mukainen lisääntyminen vuosittain niin, että 2600 MW nimellistehon tavoite vuoteen 2020 mennessä saavutetaan sekä uusien puuraaka-aineeseen perustuvien biojalostamojen rahoituspäätökset jo kuluvan syksyn aikana. Tuulivoimatuotannon lisääminen tavoitteen edellyttämässä määrin takaisi vuosittain noin 450 miljoonan euron investoinnit. Euroopan komissio tekee päätökset uusiutuvien energiamuotojen NER-300 hankkeistaan lokakuussa. Suomesta rahoitusta tavoitteli kolme investointiaihiota. Ennakkotiedon mukaan vain Vapon esittämä biopolttoainehanke olisi saamassa rahoituksen, joka on suuruudeltaan noin 100 miljoonaa euroa. Yksittäisen NER-investoinnin koko on noin 500 miljoonaa euroa. Etanolituotannon osalta syksyn 2012 aikana saataneen ensimmäinen investointipäätös viljapohjaisen etanolituotannon aloittamisesta Lounais-Suomessa. Myös puun energiakäyttö on jatkanut tasaista kasvuaan lämpö- ja voimalaitoksissa vuoden 2011 leudosta syksystä huolimatta. Uusiutuvan energian yritysryhmistä lämpöyrittäjien ja energiapuun korjuussa toimivien yritysten liikevaihto on jatkanut tasaista kasvuaan vuonna Huomattavin kasvu on koettu lämpöyrittäjien keskuudessa. Lämpöyrittäjyyden liikevaihtoa kuvaava aikasarja on ollut kasvussa koko tarkastelukauden vuodesta 2005 lähtien. Hakeyrittäjien osalta tilanne ei ole parantunut vuoden 2008 taantuman aiheuttaman notkahduksen jälkeen. toimialapäällikkö Markku Alm, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh Sähkö- ja elektroniikkateollisuus muuttuu Nokian mukana Suurimmat muutokset Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa johtuvat Nokian toiminnan supistuksista. Nokian Device & Service -toiminnan Euroopan liikevaihto vuoden 2012 alkupuoliskolla oli koko liikevaihdosta noin neljäsosa. Se putosi viime vuodesta kolmanneksen. Nokian supistusten myötä Suomessa häviää syksyn aikana suoraan 3700 työpaikkaa. YTneuvotteluissa on mukana Salon, Oulun, Tampereen ja Espoon työpaikkoja. Välillisesti työpaikkojen merkitys alueille on paljon suurempi. Epäselvää on, miten iso merkitys leikkauksilla on alihankkijoille. Enimmillään Nokia työllisti Suomessa henkilöä vuonna Supistusten jälkeen se työllistää täällä noin henkilöä. Enimmillään Nokia maksoi yli viidesosan koko maan verotuloista. Sen patenttihakemukset ovat olleet 27 % Suomessa tehdyistä hakemuksista. Koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti laski nopeasti vuoden 2008 jälkeen. Erityisesti laskua tapahtui elektroniikkateollisuudessa, jossa viestintälaitteiden vienti romahti. Tällä hetkellä sähkölaitteiden vienti on jo arvoltaan suurempi kuin viestintälaitteiden vienti. Vuonna 2010 viestintälaitteiden tuonti kasvoi suuremmaksi kuin vienti ja on siinä pysytellyt. Erityisesti toimialatuonti Kiinasta on kasvanut. 5

6 Kasvuakin elektroniikkateollisuudessa on tapahtunut, etenkin mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksen sekä elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksen toimialoilla. Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden vienti on pysynyt entisellään. Kulutuselektroniikan valmistuksessa vienti on laskusuuntainen. Sähkölaitteiden toimialalla vienti on pysynyt tasaisena, vaikkakin viimeiset luvut ovat olleet nousevia. Eniten kasvua on tapahtunut muiden sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla sekä kodinkoneiden valmistuksessa. Sähkömoottoreiden, generaattoreiden, muuntajien, sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden toimialalla sekä kodinkoneiden toimialalla kehitys on pysynyt melko tasaisena. Sähkö ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on pysynyt lähes ennallaan vuoden 2008 jälkeen. Uudet tilaukset ovat vuoden 2012 toisella puoliskolla laskeneet 28 % vuoden 2011 vastaavasta tilanteesta. Kotimaan tilauskanta on kasvanut edellisestä vuodesta jonkin verran. Tytäryritysten henkilöstön määrä ulkomailla on noin henkilöä ja kotimaassa alle henkilöä. Ryhmälomautukset kuvaavat toimialan näkymiä. Sähkölaitteiden valmistuksessa lomautusluvut ovat heinäkuussa 2012 kaksinkertaistuneet edellisestä vuodesta, mutta muihin toimialoihin verrattuna ryhmälomautettujen määrä oli vielä vähäinen, ollen elektroniikkateollisuudessa 41 ja sähkölaitteiden valmistuksessa 252 henkilöä. Yritysten lukumäärän muutokset sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa ovat olleet vähäisiä johtuen alan korkeasta teknisestä osaamistarpeesta. Aloittaneita yrityksiä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vähemmän (-16) kuin edellisenä vuonna. Lopettaneita yrityksiä vuonna 2011 oli hieman enemmän (13) kuin edellisenä vuonna. Konkurssien määrä myös lisääntyi hieman. toimialapäällikkö Jorma Höykinpuro, Pohjanmaan ELY-keskus, puh Kannattava kasvu tavoitteena elintarvikealalla Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa Suomen maatalouspolitiikan strategisena tavoitteena on kasvattaa lähi- ja luomuruuan osuutta. Lähiruuan suosio näyttääkin jatkavan kasvuaan. Lähiruoan suosio osaltaan vauhdittaa uusien yritysten sekä lähiruokaan erikoistuneiden myymälöiden perustamista. Myös päivittäistavarakauppa tarjoaa yhä enemmän pienyritysten tuotteita ja paikallisia erikoisuuksia. Elintarvikeyrityksen määrä kääntyi nousuun viime vuonna uusia yrityksiä perustettiin 141, kun toimintansa lopetti 105 yritystä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Suomessa oli noin 2000 elintarvikeyritystä. Ruuasta on tullut tärkeä harrastamisen kohde erilaisissa kotitalouksissa. Kuluttajat ovat entistä vaativampia ja heterogeenisia. Kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän ruuan alkuperä. Ympäristötietoisuus ja hyvinvointi ovat keskeisiä ruokatrendejä. Arvomaailmojen lisäksi kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttaa taloudellinen tilanne ja sen ennustettavuuden heikentyminen. Epävarmuus taloudellisen tilanteen kehittymistä näkyy edullisempien perustuotteiden suosimisena ja kaupan omien merkkien tarjonnan lisääntymisenä. Elintarvikkeiden hinnat ovat kallistuneet. Tämä näkyy elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvuna. Elintarviketeollisuuden volyymipuolella ei ole ollut selkeitä kasvupyrähdyksiä ja esimerkiksi leipomoteollisuudessa volyymin lasku on jatkunut. Hintojen nousu ei kuitenkaan ole parantanut yritysten kannattavuutta, koska monien tuotannontekijöiden hinnat ovat kohonneet. Myös alkutuotannon puolella painitaan kannattavuuden kanssa. Elintarvikeyritykset hakevat kannattavaa kasvua erilaisten lisäarvotuotteiden ja uutuuksien kehittämisestä valituille kohderyhmille. Elintarviketeollisuus hakee kannattavuutta myös investoinneilla. Viime vuonna ala in- 6

7 vestoi noin 400 miljoonalla eurolla ja vuonna 2012 investointien kasvun ennustetaan kohoavan lähes 490 miljoonaan euroon. Suomalaisia elintarvikkeita vietiin vuosi sitten ennätyksellisesti lähes 1,6 miljardilla eurolla. Samanaikaisesti ruuan kauppatase heikkeni, sillä elintarvikkeita tuotiin maahamme lähes 4,3 miljardin arvosta. Osa ruokatuonnista on erilaisia raaka-aineita ja tuotteita, mitä maassamme ei tuoteta. Monia tuontituotteita kuten maitojalosteita tai lihavalmisteita voitaisiin kuitenkin valmistaa kotimaassamme. Vaikka elintarvikkeiden viennin arvo on alkuvuodesta kasvanut, on tuonnin arvo ollut tammi-toukokuussa 6,9 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan 35 % yrityksistä arvioi suhdannenäkymien paranevan tulevan vuoden aikana, 51 % arvioi tilanteen pysyvän ennallaan ja 15 % arvioi näkymien heikkenevän. Elintarvikeyritykset ovat kasvuhakuisia, sillä 50 % pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. 31 % yrityksistä pyrkii säilyttämään asemansa. Toisaalta 15 % yrityksistä ilmoittaa, ettei ole kasvutavoitteita ja yrityksen toiminnan arvioi loppuvan 4 % yrityksistä. Eniten kehittämistarpeita yritykset arvioivat olevan markkinoinnissa ja myynnissä (25 %) sekä tuotanto ja materiaalitoiminnoissa, tietotekniikassa, tuotekehityksessä tai laadussa (18 %). toimialapäällikkö Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3668) -8 Uusimaa (N=313) -6 Länsi-Uusimaa (n=2) -17 Keski-Uusimaa (N=13) -4 Itä-Uusimaa (n=71) -1-3 -2-1 1 2 3 4 5 Saldoluku (suurempi - pienempi)

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3810) -25 Uusimaa (N=323) -30 Länsi-Uusimaa (n=116) -34 Keski-Uusimaa (N=135) Itä-Uusimaa (n=72) -29-27 -40-30 - -10 0 10 30 40 50 Saldoluku (suurempi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät 2003

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät 2003 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Miten päähankkijoidenne lukumäärä on viimeisten 6 kuukauden aikana kehittynyt ja miten ennustatte sen seuraavan 6 kuukauden aikana kehittyvän? Vähentynyt Pysynyt ennallaan Lisääntynyt

Lisätiedot

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002 1 9 Miten päähankkijoidenne lukumäärä on viimeisten 6 kuukauden aikana kehittynyt ja miten ennustatte sen seuraavan 6 kuukauden aikana kehittyvän? Vähentynyt 8 7 6 Pysynyt ennallaan 1 Lisääntynyt Kevät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=381) -25 Keski-Pohjanmaa (n=117) -9 Kaustisen seutu (n=37) 8 Kokkolan seutu (n=8) -18-3 -2-1 1 2 3 4 5 Saldoluku (suurempi - pienempi) % 27.2.29

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002 9 Miten päähankkijoidenne lukumäärä on viimeisten 6 kuukauden aikana kehittynyt ja miten ennustatte sen seuraavan 6 kuukauden aikana kehittyvän? Vähentynyt Pysynyt ennallaan 2 Lisääntynyt Kevät 2 Syksy

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot