TEM Toimialapalvelun toimialapäälliköiden näkemykset toimialojen tulevaisuuden näkymistä, syksy 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEM Toimialapalvelun toimialapäälliköiden näkemykset toimialojen tulevaisuuden näkymistä, syksy 2012"

Transkriptio

1 TEM Toimialapalvelun toimialapäälliköiden näkemykset toimialojen tulevaisuuden näkymistä, syksy Puutuotealaa synkistää kysynnän hiipuminen ja kustannusten kasvu Puuteollisuuden tilanne vuoden 2012 lopulla näyttää synkältä. Kysyntä perinteisillä markkinaalueilla kuten Euroopassa on hiljaista ja pitkään pirteänä pysynyt kotimaan kysyntäkin vaikuttaa hidastuvan. Samaan aikaan toimialan kustannukset, esimerkiksi logistiikassa ovat olleet nousussa, joten haasteita riittää. Alkuvuodesta 2012 oli vielä lievää optimismia havaittavissa, muun muassa euron kurssin heikkeneminen paransi vientimahdollisuuksia. Syksyn ja tulevan talven näkymät ovat kuitenkin heikot. Kysynnän hiipuessa kilpailukykytekijät nousevat ratkaisevaan rooliin. Kustannusten kasvu on heikentänyt Suomen puutuotealan kilpailukykyä. Puutuoteala on sidoksissa rakentamisen suhdanteisiin. Sahatavaran kulutuksesta noin 80 % käytetään rakentamiseen, osa suoraan ja suuri osa erilaisina rakentamisen tuotteina, komponentteina ja jalosteina. Rakennuspuusepäntuotteista yli 70 % menee asuntorakentamiseen, joten asuntojen rakentaminen on puutuotteiden menekissä ratkaisevassa roolissa. Asuntojen rakentaminen on jäämässä tänä vuonna selvästi alle vuoden 2011 tason. Rakentajat ovat hyvin varovaisia ja aloituspäätöksiä venytetään pitkälle. Aloituspäätöksen jälkeenkin rakennuttajat voivat vielä keskeyttää rakentamisen odottamaan parempaa ajankohtaa. Tämä aiheuttaa rakennuspuusepänteollisuudelle vaikeuksia tuotannon järkevään suunnitteluun ja tuo osaltaan tehottomuutta tuotantoon. Asuntojen tarve ei kuitenkaan ole hävinnyt mihinkään. Matala korkotaso ja kotitalouksien varsin hyvä tilanne voivat kääntää asuntojen rakentamisen nopeaankin nousuun kotimaassa. Korjausrakentamisessa on edelleen myös merkittäviä tarpeita ja se tulee paikkaamaan uudisrakentamisesta jäävää aukkoa. Hiljentyvä aika tarjoaisi hyvän mahdollisuuden kehittää uusia tuotteita. Korjausrakentamisessa ja puurakentamisen uusissa konsepteissa olisi mahdollisuuksia uusilla puutuotteilla. Puun positiiviset ympäristövaikutukset ja puutuotteiden valmistuksen ohessa syntyvä lisäenergia ovat merkittäviä argumentteja, joita alan teollisuus ei ole osannut vielä kunnolla hyödyntää. Näiden asioiden hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä tuotekehitystä ja puun positiivisten asioiden esille tuontia markkinoinnissa. Näihin kannattaisi panostaa nyt. Puutuoteteollisuuden toimialoista vaikein tilanne on sahauksella, joka yleensä reagoi ensimmäisenä hiljenevään kysyntään. Huonekaluteollisuus on edelleen hyvin kotimarkkinariippuvainen ja ala kärsii merkittävästä tuonnista. Puurakentaminen on lyömässä itseään vihdoin läpi hyvänä vaihtoehtona. Rakennuttajien merkittävä mukaan lähtö on pullonkaulana puurakentamiselle. Puutaloja valmistavat yritykset ovat olleet vaikeuksissa. kysyntä on kohdistunut entistä enemmän yksilöllisesti suunniteltuihin taloihin ja teolliset talon valmistajat ovat kärsineet tästä. Ehkä ala on myös hävinnyt markkinaosuuttaan muille materiaaleille. Rakennuspuusepänteollisuus on pystynyt pitämään kannattavuuden varsin hyvänä ja onnistunut vastaamaan hyvin kysynnän muutoksiin. toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki, Kainuun ELY-keskus, puh

2 2. Matkailualan yritykset uskovat hyvään talvikauteen Talventuloa odotellessa pääosa matkailualan yrityksistä uskoo kuluneen vuoden kysynnän kasvun jatkuvan myös lähitulevaisuuden entisen kaltaisena. Riskienottoa alalla silti vältellään ja uusien investointien suhteen ollaan varovaisia. Kapasiteetin tarjonta on Suomessa suhteellisen hyvässä tasapainossa, joten matkailuala keskitytäänkin enemmän sisältöihin ja markkinoihin. Uskoa tulevaisuuteen vahvistaa alkuvuoden 2012 hyvät tulokset erityisesti vapaa-ajan matkailun vetovoimaisilla alueilla. Venäläiset (+21 %) ja aasialaiset (+12 %) ovat kysynnän kasvun kärjessä. Aasiasta japanilaiset ovat 26 prosentin kasvullaan venäläisten luokkaa. Ulkomaisten kysyntä onkin kasvanut alkuvuonna 10 prosentin vauhdilla. Myös kotimaiset matkailijat ovat vahvistavat kysyntää, vaikka kasvuluku (+1,8 %) onkin ulkomaista kysyntää vaatimattomampi. EU-alueen kriisimaista kysyntä on alentunut. Vahvan talouden Euroopan maista ja Itäisestä Euroopasta kysyntä on puolestaan vahvistunut. Yritysten liikevaihto on selvässä kasvusuunnassa. Parhaiten ovat pärjänneet lomakylät ja vastaavat yritykset. Matkailua palvelevat yritykset kuten matkatoimistot ja ohjelmapalvelut ovat myös kasvattaneet liikevaihtoaan jo kolmen vuoden ajan. Hitaampaa liikevaihdon kasvua on ollut hotelleilla, vaikka niilläkin kehitys on vahvan nousujohteista. Alan yrityskanta on kahden viime vuoden ajan ollut varsin vakaa uusia yrityksiä on majoitusalalla syntynyt aiempaa vähemmän. Ravitsemissektorilla yrityskannan uusiutuminen uusien yritysten ja konseptien tulo vanhojen tilalle pitää peruskannan melko tasaisena. Yritysjärjestelyt muokkaavat aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastolukuja. Pk-barometrin mukaan alalta yrityksistä häviää lähitulevaisuudessa 2,5 %. Yritysten kasvuhalukkuus on vielä vähäistä. Yritykset kertovat pk-yritysbarometrin kyselyssä kasvavansa lähinnä tilaisuuden koittaessa. Määrätietoisempaa kasvuhakuisuutta esiintyy vain 2,5 %:ssa haastatelluista yrityksistä. Kehittämisen erityiskohteita matkailualalla koetaan edelleen olevan ennen kaikkea markkinointi ja myynti sekä henkilöstön koulutus ja kehittäminen. Yllättävästi kolmannes haastatelluista totesi, ettei heidän yrityksellään ole erityisiä kehittämistoimenpiteitä. Ongelmallisena yrityksen kehittämisen kannalta pidetään työn sivukulujen suuruutta ja tuotantokuluja, joihin yritys ei voi vaikuttaa. Osaavan työvoiman saatavuus on myös yksi keskeinen este. Kausiluonteinen työ asettaa haasteita myös kehittämisen näkökulmasta. Toimialalla ei juuri esiinny lomautuksia, sillä kausityöntekijöiden käyttö vähentää lomautustarvetta. Henkilötarpeiden vaihtelua hallitaan myös vuokratyövoiman käytöllä. toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti, Lapin ELY-keskus, puh Epävarma talouskehitys ja ympäristöasiat kaivosten haasteita Kaivosalan lähitulevaisuutta leimaa epävarmuus etenkin Euroopan talouden kehityksestä. Tämä näkyy metallien kysyntäennusteissa ja heijastuu hintoihin. Nikkelin hinta on laskenut alkuvuodesta noin 30 prosenttia ja sen louhijat sopeuttavat toimintaansa alentuneeseen hintatasoon. Sopeutustoimet näkyvät jo alihankinnan supistamisena muun muassa louhinnassa Talvivaaran ja Hituran kaivoksilla. Kullan hinnan sen sijaan arvioidaan nousevan, mikä lupaa hyvää tulosta tuotantonsa vakauttaneille kultakaivoksille. Suomessa toimii 12 metallimalmikaivosta, kun mukaan lasketaan vielä tuotannon ylösajovaiheessa olevat Laivan kultakaivos Raahessa, Kylylahden kupari-sinkkikaivos Polvijärvellä ja 2

3 Kevitsan monimetallikaivos Sodankylässä. Teollisuusmineraaleja louhitaan noin 30 kaivoksesta tai louhoksesta. Malminetsinnässä toimii tällä hetkellä noin neljäkymmentä yhtiötä. Valmisteilla on noin viisitoista merkittävää uusien kaivosten käynnistämiseen ja jo toimivien kaivosten laajennuksiin liittyvää hanketta. Näiden hankkeiden ilmoitetut investoinnit ovat arviolta yhteensä yli neljä miljardia euroa. Suunniteltujen aikataulujen mukaan rakentaminen painottuisi vuosille Tällä hetkellä näiden hankkeiden valmistelua jatketaan aktiivisesti, mutta niiden toteutumiseen tulee vaikuttamaan taloustilanteen kehitys. Hankkeiden aikataulut voivat viivästyä myös lisääntyneen ympäristökriittisyyden vuoksi. Joissakin hankkeissa lisäaikaa on jo otettu kaivosten ympäristövaikutusten tarkempien selvitysten tekemiseksi. Tänä vuonna uusien kaivosten toiminnan käynnistymisen myötä kaivoksissa työskentelevien määrä on kasvanut noin 3800 henkilöön, kun mukaan lasketaan myös kaivoksissa toimivat alihankkijat. Tämän lisäksi malminetsintä työllistää useita satoja henkilöitä. Valmisteilla olevien kaivosprojektien rakentaminen tarjoaisi työtä henkilölle vuosina Uusia työpaikkoja kaivoksiin syntyisi noin Yritysten arvioima työvoiman lisätarve kaivosklusterissa vuoteen 2017 mennessä on kaikkiaan yli 3800 ammattilaista, kun mukana on myös muun muassa eläköitymisten vuoksi tarvittavan korvaavan työvoiman tarve. Suomen kaivosklusterin tulevan kehityksen kannalta merkittäviä tekijöitä ovat ympäristöhaasteiden ratkaisemisen lisäksi työvoiman saanti, mutta myös linjaukset mahdolliseen kaivosveroon liittyen sekä kaivosten ja muiden elinkeinojen yhteensovittaminen ja alan yleisen hyväksyttävyyden kohentuminen. toimialapäällikkö Maija Uusisuo, Lapin liitto. puh Sosiaali- ja terveyspalvelualalla työvoiman saatavuus huolena Sosiaali- ja terveyspalvelualan pk-yritysten kannalta toimintaympäristössä on tällä hetkellä useita epävarmuustekijöitä. Yhteiskunnallisilla päätöksillä on tulevan vuoden aikana merkittävä vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinan kehitykseen. Keskeiset päätökset koskevat kuntarakennetta eli palvelujen järjestämisvastuurakennetta sekä julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen rahoitusta. Toimialan suotuisa kehitys ja palvelumarkkinoiden toimivuus edellyttävät toimintaympäristöä, jossa palvelujen järjestämisrakenteen muutokset ovat ennakoitavissa ja kaikki tuottajat ovat tasavertaisessa asemassa palveluja tuottaessaan. Kuntien tulisi laatia palvelustrategiat, joissa oman palvelutuotannon ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapojen suhde määritellään. Niiden tulisi viedä laaditut strategiat myös käytäntöön, jotta alan pk-yritykset uskaltavat investoida ja panostaa toimintansa kehittämiseen. Työvoimaan liittyvät kysymykset ovat alalla yhä keskeisemmässä roolissa. Alkusyksystä 2012 on keskusteltu vilkkaasti vanhustenhuollon kehittämisestä, erityisesti vanhusten laitoshoidon henkilöstömitoituksista. Pidempiaikainen huolen aihe toimialalla on työvoiman saatavuus. Tulevaisuuden ennakointitiedot kertovat alan nopeasti kehittyvästä työvoimapulasta. Opetushallituksen koulutustarvelaskelmien mukaan sosiaali- ja terveysalalle on avautumassa vuoteen 2025 mennessä yhteensä työpaikkaa. Se tarkoittaa työpaikkaa vuodessa. Ongelmana on osaavien työntekijöiden löytäminen vapautuviin paikkoihin. Ala tarvitsee tuottavuutta oleellisesti parantavia uudistuksia sekä palvelutarpeiden myöhentämistä, sillä pienenevien ikäluokkien Suomessa kaikki eivät voi työllistyä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työllisten määrä sosiaali- ja terveyspalveluissa on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 toimialalla oli työntekijää eli 16 prosenttia kaikista työllisistä. Työllistävyydessä toimiala on jo ohittanut teollisuuden ja on maan suurin työllistäjä. Työ- ja elinkeino- 3

4 ministeriö tekee parhaillaan tarkempaa selvitystä sosiaali- ja terveyspalvelualan suurimpien ammattiryhmien työllisyyskehityksestä. Selvitys valmistuu syksyn 2012 aikana. Yhtenä ratkaisuna alan työvoimapulaan nähdään ulkomainen työvoima. Isommissa yrityksissä on jo julkisen puolen tavoin selvitetty ulkomaisen työvoiman rekrytointimahdollisuuksia. Tuoreimman Pk-barometrin perusteella kuitenkin vain 10 prosentissa sosiaali- ja terveyspalvelualan pk-yrityksistä on tällä hetkellä ulkomaistaustaista työvoimaa. Merkittävimmäksi ongelmaksi ulkomaisen työvoiman palkkaamisessa nähdään työntekijöiden heikko suomen kielen taito. toimialapäällikkö Sanna Hartman, työ- ja elinkeinoministeriö, puh Liike-elämän palvelut muutoksessa, mutta kasvu jatkuu edelleen Vaikka taloudessa on tällä hetkellä epävarmuutta, liike-elämän palvelut jatkavat pääosin kasvuaan. Esimerkiksi viime vuonna alalle syntyi lähes 1000 uutta yritystä. Yritysten määrän kasvu on jatkunut myös vuonna Yksi syy kasvuun on muiden yritysten halu keskittyä omaan ydinosaamiseensa, jolloin ne helposti ulkoistavat esimerkiksi talous- ja tietohallintonsa. Myös viime vuosina voimakkaita suhdannemuutoksia kokenut työvoimanvuokrausala on vakiinnuttanut paikkansa yritysten kumppanina sekä kasvun ja sopeutuksen välineenä. Tarkasteltaessa toimialan liikevaihdon kehitystä voidaan todeta, että vuoden 2012 aikana kaikkien muiden liike-elämän palveluiden toimialojen paitsi työnvälistystoiminnan liikevaihdot ovat kasvaneet. Erityisen hyvää on, että arkkitehti- ja insinööripalveluiden liikevaihto on kasvava, sillä ala on merkittävä korkeasti koulutettujen työllistäjä. Myös ohjelmistoalan kasvanut liikevaihto on tervetullut seikka, sillä suurten elektroniikkavalmistajien supistaessa tuotantoa, ne eivät enää työllistä kotimaista ohjelmistoalaa yhtä paljon kuin ennen. Työnvälitystoimialalla saavutettiin huippu viime vuoden lopulla ja sen jälkeen alan liikevaihto on jonkin verran laskenut. Liike-elämän palvelut jatkavat kasvua vuoden 2012 aikana, vaikka työnvälitystoiminnan osalta tilanne on ollut hieman toinen viime kuukausina. Kokonaisuutena liike-elämän palvelut ei ole merkittävän rakennemuutoksen kourissa, mutta ollakseen dynaaminen toimiala, on senkin pystyttävä uusiutumaan. Toimialalle merkittävää on sähköisen asioinnin lisääntyminen, ja uuden teknologian entistä laajempi soveltaminen. Liike-elämän palvelut työllistävät Suomessa laskentatavasta riippuen jopa henkilöä. Suurin työllistäjä on ohjelmistoala. Sillä työskentelee henkilöä. Uudenmaan osuus koko toimialasta on hieman yli puolet. Liikkeenjohdon konsulteista peräti 70 prosenttia tulee Uudeltamaalta. Ammattibarometrin tietojen mukaan varsinkin kirjanpitäjistä ja palkanlaskijoista on pulaa lähes koko maassa. Paikoin alan ammattilaisista on erittäin paljon pulaa. Taloushallinnon suunnittelijoiden ja kustannuslaskijoiden ammattikunnassa tilanne on parempi, silti pulaa alan henkilöstöstä on esimerkiksi Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla. toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh Uusiutuvan energian alalle odotetaan suurinvestointeja vuodelle 2013 Uusiutuvan energian tuotannosta 80 % on tällä hetkellä peräisin puuraaka-aineesta. Tulevaisuudessa tavoitteena on saada myös muihin raaka-aineisiin ja tuotantomuotoihin perustuvaa energiantuotanto kasvuun Suomessa. 4

5 Tuulivoiman osalta vuoden 2011 tulokset olivat laihoja eikä vuosi 2012 vielä tuo merkittävää parannusta tilanteeseen. Uusia tuulivoimaloita ja -puistoja rakennettaneen tänä vuonna niin, että nykyinen tuotantokapasiteetti (197 MW) kasvaa noin 100 megawatilla vuoden loppuun mennessä. Nopeampaa kehitystä ovat hidastaneet hankkeiden kaavoitus, ympäristön vaikutusten arviointi, lentoestelupakäytännöt ja puolustusvoimien vaatimat tutkaselvitykset. Selvitysmies Lauri Tarastin huhtikuussa 2012 julkaistun Tuulivoimaa edistämään - selvitystyön tulokset ovat käytössä. Asetetun seurantaryhmän mukaan ensimmäisiä muutoksia menettelyihin on jo saatu ja seitsemän Tarastin 16 ehdotuksesta toteutettu. Uusiutuvan energian ala jatkaa kasvuaan kaikesta huolimatta vuoden 2012 aikana. Toimialalla merkittävimmät investointipäätökset tapahtuvat kuitenkin vasta vuoden 2013 aikana. Toimialan tulevaisuuden kannalta merkittävimpiä asioita ovat tuulivoimatuotannon tavoitteiden mukainen lisääntyminen vuosittain niin, että 2600 MW nimellistehon tavoite vuoteen 2020 mennessä saavutetaan sekä uusien puuraaka-aineeseen perustuvien biojalostamojen rahoituspäätökset jo kuluvan syksyn aikana. Tuulivoimatuotannon lisääminen tavoitteen edellyttämässä määrin takaisi vuosittain noin 450 miljoonan euron investoinnit. Euroopan komissio tekee päätökset uusiutuvien energiamuotojen NER-300 hankkeistaan lokakuussa. Suomesta rahoitusta tavoitteli kolme investointiaihiota. Ennakkotiedon mukaan vain Vapon esittämä biopolttoainehanke olisi saamassa rahoituksen, joka on suuruudeltaan noin 100 miljoonaa euroa. Yksittäisen NER-investoinnin koko on noin 500 miljoonaa euroa. Etanolituotannon osalta syksyn 2012 aikana saataneen ensimmäinen investointipäätös viljapohjaisen etanolituotannon aloittamisesta Lounais-Suomessa. Myös puun energiakäyttö on jatkanut tasaista kasvuaan lämpö- ja voimalaitoksissa vuoden 2011 leudosta syksystä huolimatta. Uusiutuvan energian yritysryhmistä lämpöyrittäjien ja energiapuun korjuussa toimivien yritysten liikevaihto on jatkanut tasaista kasvuaan vuonna Huomattavin kasvu on koettu lämpöyrittäjien keskuudessa. Lämpöyrittäjyyden liikevaihtoa kuvaava aikasarja on ollut kasvussa koko tarkastelukauden vuodesta 2005 lähtien. Hakeyrittäjien osalta tilanne ei ole parantunut vuoden 2008 taantuman aiheuttaman notkahduksen jälkeen. toimialapäällikkö Markku Alm, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh Sähkö- ja elektroniikkateollisuus muuttuu Nokian mukana Suurimmat muutokset Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa johtuvat Nokian toiminnan supistuksista. Nokian Device & Service -toiminnan Euroopan liikevaihto vuoden 2012 alkupuoliskolla oli koko liikevaihdosta noin neljäsosa. Se putosi viime vuodesta kolmanneksen. Nokian supistusten myötä Suomessa häviää syksyn aikana suoraan 3700 työpaikkaa. YTneuvotteluissa on mukana Salon, Oulun, Tampereen ja Espoon työpaikkoja. Välillisesti työpaikkojen merkitys alueille on paljon suurempi. Epäselvää on, miten iso merkitys leikkauksilla on alihankkijoille. Enimmillään Nokia työllisti Suomessa henkilöä vuonna Supistusten jälkeen se työllistää täällä noin henkilöä. Enimmillään Nokia maksoi yli viidesosan koko maan verotuloista. Sen patenttihakemukset ovat olleet 27 % Suomessa tehdyistä hakemuksista. Koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti laski nopeasti vuoden 2008 jälkeen. Erityisesti laskua tapahtui elektroniikkateollisuudessa, jossa viestintälaitteiden vienti romahti. Tällä hetkellä sähkölaitteiden vienti on jo arvoltaan suurempi kuin viestintälaitteiden vienti. Vuonna 2010 viestintälaitteiden tuonti kasvoi suuremmaksi kuin vienti ja on siinä pysytellyt. Erityisesti toimialatuonti Kiinasta on kasvanut. 5

6 Kasvuakin elektroniikkateollisuudessa on tapahtunut, etenkin mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksen sekä elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksen toimialoilla. Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden vienti on pysynyt entisellään. Kulutuselektroniikan valmistuksessa vienti on laskusuuntainen. Sähkölaitteiden toimialalla vienti on pysynyt tasaisena, vaikkakin viimeiset luvut ovat olleet nousevia. Eniten kasvua on tapahtunut muiden sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla sekä kodinkoneiden valmistuksessa. Sähkömoottoreiden, generaattoreiden, muuntajien, sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden toimialalla sekä kodinkoneiden toimialalla kehitys on pysynyt melko tasaisena. Sähkö ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on pysynyt lähes ennallaan vuoden 2008 jälkeen. Uudet tilaukset ovat vuoden 2012 toisella puoliskolla laskeneet 28 % vuoden 2011 vastaavasta tilanteesta. Kotimaan tilauskanta on kasvanut edellisestä vuodesta jonkin verran. Tytäryritysten henkilöstön määrä ulkomailla on noin henkilöä ja kotimaassa alle henkilöä. Ryhmälomautukset kuvaavat toimialan näkymiä. Sähkölaitteiden valmistuksessa lomautusluvut ovat heinäkuussa 2012 kaksinkertaistuneet edellisestä vuodesta, mutta muihin toimialoihin verrattuna ryhmälomautettujen määrä oli vielä vähäinen, ollen elektroniikkateollisuudessa 41 ja sähkölaitteiden valmistuksessa 252 henkilöä. Yritysten lukumäärän muutokset sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa ovat olleet vähäisiä johtuen alan korkeasta teknisestä osaamistarpeesta. Aloittaneita yrityksiä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vähemmän (-16) kuin edellisenä vuonna. Lopettaneita yrityksiä vuonna 2011 oli hieman enemmän (13) kuin edellisenä vuonna. Konkurssien määrä myös lisääntyi hieman. toimialapäällikkö Jorma Höykinpuro, Pohjanmaan ELY-keskus, puh Kannattava kasvu tavoitteena elintarvikealalla Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa Suomen maatalouspolitiikan strategisena tavoitteena on kasvattaa lähi- ja luomuruuan osuutta. Lähiruuan suosio näyttääkin jatkavan kasvuaan. Lähiruoan suosio osaltaan vauhdittaa uusien yritysten sekä lähiruokaan erikoistuneiden myymälöiden perustamista. Myös päivittäistavarakauppa tarjoaa yhä enemmän pienyritysten tuotteita ja paikallisia erikoisuuksia. Elintarvikeyrityksen määrä kääntyi nousuun viime vuonna uusia yrityksiä perustettiin 141, kun toimintansa lopetti 105 yritystä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Suomessa oli noin 2000 elintarvikeyritystä. Ruuasta on tullut tärkeä harrastamisen kohde erilaisissa kotitalouksissa. Kuluttajat ovat entistä vaativampia ja heterogeenisia. Kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän ruuan alkuperä. Ympäristötietoisuus ja hyvinvointi ovat keskeisiä ruokatrendejä. Arvomaailmojen lisäksi kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttaa taloudellinen tilanne ja sen ennustettavuuden heikentyminen. Epävarmuus taloudellisen tilanteen kehittymistä näkyy edullisempien perustuotteiden suosimisena ja kaupan omien merkkien tarjonnan lisääntymisenä. Elintarvikkeiden hinnat ovat kallistuneet. Tämä näkyy elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvuna. Elintarviketeollisuuden volyymipuolella ei ole ollut selkeitä kasvupyrähdyksiä ja esimerkiksi leipomoteollisuudessa volyymin lasku on jatkunut. Hintojen nousu ei kuitenkaan ole parantanut yritysten kannattavuutta, koska monien tuotannontekijöiden hinnat ovat kohonneet. Myös alkutuotannon puolella painitaan kannattavuuden kanssa. Elintarvikeyritykset hakevat kannattavaa kasvua erilaisten lisäarvotuotteiden ja uutuuksien kehittämisestä valituille kohderyhmille. Elintarviketeollisuus hakee kannattavuutta myös investoinneilla. Viime vuonna ala in- 6

7 vestoi noin 400 miljoonalla eurolla ja vuonna 2012 investointien kasvun ennustetaan kohoavan lähes 490 miljoonaan euroon. Suomalaisia elintarvikkeita vietiin vuosi sitten ennätyksellisesti lähes 1,6 miljardilla eurolla. Samanaikaisesti ruuan kauppatase heikkeni, sillä elintarvikkeita tuotiin maahamme lähes 4,3 miljardin arvosta. Osa ruokatuonnista on erilaisia raaka-aineita ja tuotteita, mitä maassamme ei tuoteta. Monia tuontituotteita kuten maitojalosteita tai lihavalmisteita voitaisiin kuitenkin valmistaa kotimaassamme. Vaikka elintarvikkeiden viennin arvo on alkuvuodesta kasvanut, on tuonnin arvo ollut tammi-toukokuussa 6,9 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan 35 % yrityksistä arvioi suhdannenäkymien paranevan tulevan vuoden aikana, 51 % arvioi tilanteen pysyvän ennallaan ja 15 % arvioi näkymien heikkenevän. Elintarvikeyritykset ovat kasvuhakuisia, sillä 50 % pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. 31 % yrityksistä pyrkii säilyttämään asemansa. Toisaalta 15 % yrityksistä ilmoittaa, ettei ole kasvutavoitteita ja yrityksen toiminnan arvioi loppuvan 4 % yrityksistä. Eniten kehittämistarpeita yritykset arvioivat olevan markkinoinnissa ja myynnissä (25 %) sekä tuotanto ja materiaalitoiminnoissa, tietotekniikassa, tuotekehityksessä tai laadussa (18 %). toimialapäällikkö Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Uusiutuvan energian miljardi-investointien suma alkaa vihdoinkin purkautua

Uusiutuvan energian miljardi-investointien suma alkaa vihdoinkin purkautua KATSAUS 26.9.2013 Uusiutuvan energian miljardi-investointien suma alkaa vihdoinkin purkautua Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta oli 33 prosenttia vuonna 2012, tavoite vuonna 2020 on 38

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012 Toimialapäällikkö Markku Alm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2011, % (suluissa prosenttiosuuden muutos vuodesta

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Yhdysvaltain talous jatkaa vakaata kasvuaan Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Yhtiökokous 22.3.2013

Yhtiökokous 22.3.2013 Yhtiökokous 22.3.2013 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 22.3.2013 Componenta 1 Vuosi 2012 lukuina 22.3.2013 2 Liikevaihto ja liikevoitto laskivat 800 700 600 681 48 576 545 60 50 40 500 452 30 30 Me 400

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Tiedonkeruu 04-06 / 2010. Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski

Tiedonkeruu 04-06 / 2010. Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tiedonkeruu 04-06 / Vastaajia 183 Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Isännöintiala Suomessa Noin 800 yritystä 2500 isännöitsijää - Kaikkiaan yrityksissä töissä noin 5000 henkilöä

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 H1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 67,3 (136,8) miljoonaa euroa Tilauskanta 30.6.2009 oli 37,1 (100,3) miljoonaa

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot