Sivistyslautakunta nro 13/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 13/2011 SISÄLLYSLUETTELO SIVLTK 116 Kokouksen järjestäytyminen SIVLTK 117 Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta SIVLTK 118 n kunnan Iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma SIVLTK 119 n kunnan sivistysosaston kestävän kehityksen suunnitelman hyväksyminen SIVLTK 120 Kirjaston, koulujen ja päivähoidon yhteistyön kehittämissuunnitelman hyväksyminen SIVLTK 121 n opetussuunnitelmamuutoksen hyväksyminen koskien alkuopetuksen arvioinnin muuttamista SIVLTK 122 Sivistyslautakunnan vuoden 2011 talousarvion käyttösuunnitelma-muutoksen hyväksyminen SIVLTK 123 Sivistyslautakunnan talouden toteutuma 1-11/2011 SIVLTK 124 Sivistyslautakunnan kokoukset kevätkaudella 2012 SIVLTK 125 Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 13/2011 Kokouspaikka- ja aika Läsnäolevat jäsenet Purnus Jokilaakso, Purnuksentie 49 C klo Kokouksen jälkeen on yhteinen jouluillallinen Gottberg Carl-Johan, puheenjohtaja Alho Olli, jäsen Backman Heidi, jäsen Calin Elisa, jäsen Halonen Pekka, jäsen Hautamäki Satu-Kristiina, jäsen Huittinen Markku, jäsen Paasikivi Anna, jäsen Savinainen Tuula, jäsen Muut läsnäolevat Karell Anders, kh:n edustaja Nordman Tina, sivistystoimen johtaja (esittelijä) Moisala Jarno, kehittämispäällikkö (sihteeri) Asiat Allekirjoitukset Carl-Johan Gottberg puheenjohtaja Jarno Moisala pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Sivistystoimisto Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Martina Kinnunen toimistosihteeri

3 Sivu 3 SIVLTK 116 Ehdotus: KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Lautakunta päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 Sivu 4 SIVLTK 117 VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia sivistyslautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistystoimen johtaja Tina Nordmanin päätösluettelo /2011 Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoman päätösluettelo /2011 Varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moringin päätösluettelo /2011 Vapaa-aikapäällikkö Juha Liljan päätösluettelo /2011 Rehtori Samuli Salosen päätösluettelo /2011 Rehtori Anu Hausenin päätösluettelo /2011 Rehtori Erik Wolffin päätösluettelo /2011 Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Eva Nygård /2011 Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Leena Knuts

5 Sivu 5 SIVLTK 118 SIUNTION KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Liite 1 Opetushallitus on päättänyt perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan uusista perusteista noudatettavaksi perusopetuslain 8 a luvun mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa alkaen toistaiseksi. Määräys edellyttää aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjiltä paikallisen toimintasuunnitelman muuttamista. Iltapäivätoiminnan muutettu toimintasuunnitelma perustuu lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä tukevalle toiminnan sisällön suunnittelulle, jossa erityisesti huomioidaan lasten erityisen tuen tarpeisiin vastaaminen lain edellyttämällä tavalla. Oheismateriaali ja liitteet - liitteenä on n kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Valmistelu: varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma, puh , s-posti: anu.vesiluoma@siuntio.fi Ehdotus: päättää - hyväksyä n kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman

6 Sivu 6 SIVLTK 119 Liite 2 SIUNTION KUNNAN SIVISTYSOSASTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN n kunnalle laadittiin uusi strategia vuoden 2010 aikana. Strategian visio- ja arvotasolla korostetaan kestävän kehityksen periaatteita. Sivistysosasto on vuodeksi 2011 asettanut toiminnalliseksi tavoitteeksi laatia kestävän kehityksen suunnitelma, joka kattaa sivistysosaston kaikki tulosalueet (opetuksen-, varhaiskasvatuksen- ja vapaan sivistystyön tulosalueet) sekä sivistystoimiston tulosyksikön. Kestävän kehityksen suunnitelma on laadittu siten, että se on linjassa kunnan strategian kanssa. Valtakunnallisesti tavoitteet ja keskeiset sisällöt kestävälle kehitykselle kasvatuksen ja koulutuksen osalta juontavat juurensa varhaiskasvatussuunnitelman perusteista ja esiopetuksen- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteista. Nämä perusteet velvoittavat varhaiskasvatusta ja perusopetusta sisällyttämään ympäristöasiat kasvatukseensa ja opetukseensa ja ottamaan kestävän kehityksen huomioon kaikessa toiminnassa. Opetushallituksen julkaisu Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille " esittää tavoitteeksi, että kaikilla kouluilla on oma kestävän kehityksen ohjelma vuoteen 2010 mennessä. Strategiassa todetaan että kasvatus ja opetus ovat keskeisessä asemassa kun pyritään muuttamaan ihmiskunnan toimintaa kestävään suuntaan. Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävä on huolehtia, että kaikenikäisten kansalaisten tiedot, taidot, valmiudet ja näkemykset mahdollistavat kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentamisen ja että kansalaiset sitoutuvat kestävään elämäntapaan. n kunnan sivistysosaston kestävän kehityksen suunnitelma sisältää tietoa siitä mitä kestävä kehitys on ja lyhyt kuvaus kestävän kehityksen neljästä ulottuvuudesta; ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys. Suunnitelmassa on kuvattu organisaation rakenne ja resurssit, lakisääteiset vaatimukset sekä toiminnan arvot. Suunnitelmassa kerrotaan myös miten kestävän kehityksen työ jatkossa etenee. Suunnitelmaa on käsitelty sivistysosaston esimiesten kokouksessa ja kaikki esimiehet ovat myös saaneet kommentoida sisältöä. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä n kunnan sivistysosaston kestävän kehityksen suunnitelma Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p , s-posti tina.nordman@siuntio.fi

7 Sivu 7 Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevan n kunnan sivistysosaston kestävän kehityksen suunnitelman

8 Sivu 8 SIVLTK 120 Liite 3 KIRJASTON, KOULUJEN JA PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Vuodelle 2011 asetettiin sivistysosastolle toiminnallinen tavoite Kirjastokulttuuria tehdään tunnetuksi ja kirjaston käyttäjämäärää nostetaan (sivistysosasto), jonka toiseksi arviointikriteeriksi asetettiin koulu-, varhaiskasvatus- ja kirjastonyhteistyön suunnitelman laatiminen. Lokakuussa 2011 aloitettiin suunnitelman laatiminen. Suunnitelma pohjaksi otettiin muutama olemassa oleva kirjaston, koulujen ja päivähoidon suunnitelma toisista kunnista. ssa on todettu tarve kirjaston, koulujen ja päivähoidon yhteistyön suunnitelmalliselle kehittämiselle. Tämän vuoksi on laadittu Kirjaston, koulujen ja päivähoidon yhteistyö ssa suunnitelma. Suunnitelma kuvaa kuinka koululaisten ja päivähoidon piirissä olevien lasten kirjastonkäyttöä ja kirjallisuuden tuntemusta tullaan jatkossa kehittämään ssa. Kyseistä suunnitelmaa tullaan toteuttamaan vuonna 2012 ja sitä tullaan arvioimaan, päivittämään ja kehittämään jatkossa vuosittain. Suunnitelmaa on ollut laatimassa edustajat kouluilta, päivähoidosta ja kirjastolta. Suunnitelman teon aikana nousi keskeisimmäksi asiaksi kirjastokäynnit, niiden kehittäminen ja systematisointi. Kirjaston, koulujen ja päivähoidon yhteistyö ssa - suunnitelma painottaa erityisesti kirjastokäyntejä ja niiden sisältöä, joka on sopeutettu n tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Painopisteeksi nostettiin kirjallisuus ja kirjastoaineisto. Useissa muissa Suomessa käytössä olevissa vastaavissa suunnitelmissa tavoitteisiin on asetettu myös tiedonhallintataitojen kehittäminen, kuten internetin käyttö ja lähdekritiikki, mutta tässä n suunnitelmassa näitä ei otettu mukaan. Työryhmä koki, että tiedonhallintataitojen kehittämistä tapahtuu koulujen opetussuunnitelmien puitteissa, eikä näin ollen ole, ainakaan tässä vaiheessa, keskeisimpiä kehittämisen kohteita kirjaston, koulujen ja päivähoidon välisessä yhteistyössä. Kirjaston, koulun ja päivähoidon yhteistyö ssa suunnitelma painottaa tulevia käytänteitä kirjastokäynneillä, eikä ole laajuudeltaan ja välittömiltä tavoitteiltaan kovin laaja. Tällä hetkellä ei ole juurikaan vakiintuneita käytäntöjä kirjaston, koulujen ja päivähoidon välillä kirjastoyhteistyön saralla, joten asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii sitoutumista, valmistelua ja käytännön työtä. Työryhmä toivookin, että suunnitelma on alkusysäys hyvälle ja kehittyvälle lasten- ja nuorten kirjastonkäytönkasvatukselle. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä Kirjaston, koulujen ja päivähoidon yhteistyö ssa suunnitelman

9 Sivu 9 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja p , s-posti juha.lilja@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevan Kirjaston, koulujen ja päivähoidon yhteistyö ssa suunnitelman

10 Sivu 10 SIVLTK 121 Liitteet 4-7 Oheismateriaalia SIUNTION OPETUSSUUNNITELMAMUUTOKSEN HYVÄKSYMINEN KOSKIEN ALKUOPETUKSEN ARVIOINNIN MUUTTAMISTA Perusopetuslain ( /628) 22 :n mukaan oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Perusopetusasetuksen ( /852) 2.luvun 10 :n mukaan oppilaan opintojen edistymisestä, sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet, sekä arvio oppilaan käyttäytymisestä. Opetushallitus määrää, mitkä oppiaineet voidaan arvioida yhdessä. Arvio annetaan numeroin tai sanallisesti. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä sekä 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Sanallista arviota voidaan käyttää, jollei opetushallitus toisin määrää: - arvioinnissa 1 7 vuosiluokalla - valinnaisena aineena opetettavan aineen tai aineryhmän arvioinnissa - perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden arvioinnissa - niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on, suomen ja ruotsin kieltä lukuun ottamatta, muu kuin opetuksessa käytettävä kieli, päättöarviointia lukuun ottamatta - aina numeroarvostelun lisäksi. Opetuslautakunta on /56 hyväksynyt alkuopetuksen nykyisen voimassa olevan prosessi-arvioinnin (ns.puutodistus). Prosessiarviointia on käytetty kaikissa n kunnan kouluissa lukuvuodesta alkaen. Prosessiarviointia ja todistuspohjaa on arvioinut sekä huoltajat että opettajat. Huoltajien mielestä nykyinen todistuspohja ei anna heille riittävästi tietoa oman lapsen tiedoista/taidoista, eikä kerro millä tasolla lapsen tulisi olla: osaako hän vähän, hyvin tai erinomaisesti. Värittäminen on erittäin työläs opettajalle kahdesta eri syystä; kenttien värittäminen niin että väritetty osa vastaa oppilaan tasoa on haastavaa, ja koska puutodistus oli mahdoton saada tietokoneella täytettäväksi puukynillä värittäminen vie monta työtuntia. Joulu- ja kevättodistuksen lisäksi ensimmäisen luokan oppilaiden huoltajille on järjestetty kaksi kehityskeskustelua yksi syyslukukaudella ja

11 Sivu 11 toinen tammikuussa. Toisen luokan oppilaiden huoltajille on järjestetty kehityskeskustelu tammikuussa. Tammikuun arviointikeskustelun pohjaksi oppilas on koulussa täyttänyt itsearviointilomakkeen. Puutodistus ja itsearviointilomake oheismateriaalina. Syksyllä 2010 sivistystoimenjohtaja kutsui koolle työryhmän jonka tehtävänä oli pohtia miten alkuopetuksen arviointi jatkossa tehdään. Jokaisella koululla oli työryhmässä kaksi edustajaa. Edustajat ovat vieneet työryhmän pohdintoja ja ehdotuksia omiin yksiköihin kommentoitavaksi. Työryhmä päätyi siihen että alkuopetuksen arviointia muutetaan siten että välitodistus poistetaan ja sen sijaan pidetään arviointikeskusteluita. Arviointikeskustelut pidetään loka-joulukuussa ja arviointikeskustelujen pohjana käytetään itsearviointilomaketta jonka oppilas täyttää koulussa. Lomakkeella oppilas arvioi koulutaitoja ja käytöstään. Välitodistuksen antamisen sijaan päädyttiin arviointikeskusteluiden pitämiseen koska; arviointikeskustelu antaa laajemmin palautetta oppilaan koulumenestyksestä kuin pelkkä kirjallinen raportti. Keskustelussa kaikki osapuolet saavat yleensä enemmän oppilaan kasvatuksen ja oppimisen kannalta tärkeää tietoa. arviointikeskustelussa avataan todistuksen sisältö vanhemmille. Tilanne on vastavuoroinen, eli vanhempien on helppo saada vastaus mahdollisiin kysymyksiin. arviointikeskustelussa voidaan yhdessä vanhempien ja oppilaan kanssa miettiä kuinka oppilas voi paremmin omaksua vaikeita asioita opettaja dokumentoi arviointikeskustelun omalle lomakkeelle ja tämä asiakirja arkistoidaan. Itsearviointi jää oppilaalle. Itsearviointilomakkeet ja lukuvuositodistukset muuttuvat ja ne otetaan käyttöön tänä vuonna ensimmäisellä luokalla ja toisella vuosiluokalla lukuvuoden 2012 alusta. Puutodistus poistuu käytöstä tämän lukuvuoden jälkeen. Uudet itsearviointilomakkeet ja lukuvuositodistukset liitteenä. Arviointien aikataulutus 1. ja 2. luokilla lukuvuonna (poikkeuksellisesti) ja jatkossa: Syyslukukausi Itsearviointi marraskuun ensimmäisellä viikolla (tehdään koulussa, käy kotona ja palautetaan koululle kevään itsearviointia varten)

12 Sivu 12 Tänä lukuvuonna 2011 itsearviointi viikolla 51, sen jälkeen kun lautakunta on vahvistanut lomakkeet Arviointikeskustelu marras- joulukuussa. Tänä lukuvuonna joulu-tammikuussa. Lukuvuonna toisluokkalaisten arviointi tapahtuu vielä vanhan puumallin mukaan syksyllä; tokaluokkalaiset eivät siis käy arviointikeskusteluja tänä vuonna. Kevätlukukausi Itsearviointi (kevään) toukokuun toinen viikko (lähetetään kotiin lukuvuositodistuksen yhteydessä) Lukuvuositodistus lukukauden lopussa. Lukuvuonna toisluokkalaisten arviointi tapahtuu vielä vanhan puumallin mukaan keväälläkin. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön mukaan sivistyslautakunnan tehtäviin ja ratkaisuvaltaan kuuluu hyväksyä kuntakohtaiset opetusja varhaiskasvatussuunnitelmat sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma. Opetussuunnitelmassa määrätään miten oppilaiden arviointi tulee kunnassa tehdä. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä uusi 1. luokan itsearviointilomake ja lukuvuositodistus - Liitteenä uusi 2.luokan itsearviointilomake ja lukuvuositodistus - Oheismateriaalina voimassa oleva 1. ja 2. luokan prosessiarviointitodistus ja itsearviointilomake Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman p , s-posti: tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - todeta että uudet itsearviointilomakkeet ja lukuvuositodistukset noudattavat Perusopetuslain ( /628) 22 :n ja Perusopetusasetuksen ( /852) 2.luvun10 :n säädöksiä koskien oppilaan arviointia - hyväksyä liitteenä olevan 1.luokan itsearviointilomakkeen - hyväksyä liitteenä olevan 1.luokan lukuvuositodistuksen - hyväksyä liitteenä olevan 2.luokan itsearviointilomakkeen

13 Sivu 13 - hyväksyä liitteenä olevan 2.luokan lukuvuositodistuksen - kirjata päätöksen opetussuunnitelmamuutokseksi ja - valtuuttaa sivistystoimenjohtajaa tekemään tarvittavat muutokset opetussuunnitelman arviointiosaan

14 Sivu 14 SIVLTK 122 SIVLTK Oheismateriaali Liite 5 SIVISTYSLAUTAKUNNAN VUODEN 2011 TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA-MUUTOKSEN HYVÄKSYMINEN Yleistä käyttösuunnitelmavalmistelusta Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2011 kokouksessaan Kunnanhallitus on antanut lautakunnille talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Täytäntöönpano-ohjeiden mukaan kunkin lautakunnan on hyväksyttävä mennessä käyttösuunnitelmansa kunnanvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisiksi. Määrärahat ovat valtuustoon nähden nettositovia toimielintasolla. Tällä tarkoitetaan sitä, että valtuustoon nähden sitova on toimielimen toimintakate, eli toimintatulojen ja toimintamenojen erotus. Käyttösuunnitelman laadinnassa tulee ottaa huomioon kunnanvaltuuston hyväksymän talouden tasapainottamissopimuksen velvoitteet. Kunnanvaltuuston antama nettositova määräraha (euroa) sivistyslautakunnalle vuodelle 2011 on seuraava: Talousarvio2011 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset kulut Toimintakate (nettositova valtuustoon nähden) Tulosalueiden käyttösuunnitelmavalmistelu Sivistyslautakunnan alainen toiminta on jaettu kolmeen tulosalueeseen; opetuksen tulosalue, varhaiskasvatuksen tulosalue ja vapaa-sivistystyön tulosalue. Lisäksi lautakunnan alaisuudessa toimii sivistystoimiston tulosyksikkö Tulosalueiden ja yksikön kustannuspaikkojen käyttösuunnitelmat esitetään tiliryhmätasoisena eritellen sekä ulkoiset että sisäiset tulot ja menot. Sivistystoimiston tulosyksikkö Sivistystoimiston tulosyksikkö käsittää kustannuspaikat 310 Hallinto opetuslautakunta 318 Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelut

15 Sivu Muu oppilashuolto 320 Yhteiset koulut 330 Kansalaisopistot 380 Logistiikka 390 Joukkoliikenne 335 Muu vapaa sivistystyö Sivistyslautakunnan hallintoon kuuluu sivistystoimen johtajan ja kahden toimistosihteerin palkkakustannukset sekä sivistyslautakunnan kokouspalkkiot ja muut menot. Hallintoon on myös keskitetty osaston kalusto-, kalusto- ja atk-määrärahat joka mahdollistaa hankintojen keskittämisen, jolloin syntyy säästöjä ja yksiköt saavat mahdollisimman tasavertaisen kalustotason. Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelut sisältävät suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulupsykologin, koulukuraattorin, kiertävien erityislastentarhaopettajien ja koulu- ja päiväkotiavustajien palkkakustannukset ja koulutusmäärärahat. Joukkoliikenteen kustannuspaikan määrärahoista tuetaan kuntalaisten työmatka- ja asiointiliikennettä. Logistiikan kustannuspaikka sisältää henkilöliikennelogistikon palkka ja matkustuskustannukset. Henkilöliikennelogistiko koordinoi ja edistää Länsi-Uusimaan kuntien henkilöliikenteen järjestämistä koskevia asioita, n kunta toimii isäntäkuntana. Kustannuspaikka yhteiset koulut sisältää niiden kuntien maksuosuudet joiden kanssa n kunnalla on sopimus opetuspalvelujen ostamisesta. Ruotsinkieliset yläkoulupalvelut kunta ostaa Lohjan kaupungilta ja Kirkkonummen kunnalta. Helsingin kaupungilta, Espoon kaupungilta ja Raaseporin kaupungilta kunta ostaa vammaisten ostopalveluita. Oppilaiden koulukuljetuskustannukset sisältyvät kustannuksiin. Kansalaisopistot kustannuspaikka sisältää määrärahoja kansalais- ja musiikkiopistotoiminnan kustantamiseksi. Kunta ei itse järjestä kansalais- ja musiikkiopistotoimintaa. Suomenkieliset kansalaisopistopalvelut ostetaan Lohjan kaupungilta ja ruotsinkieliset palvelut Kirkkonummen kunnalta. Muu vapaa sivistystyön kustannuspaikan määrärahoista avustetaan siuntiolaisten yhdistysten kuten musiikkiopiston vapaata sivistystyötä. Opetuksen tulosalue Opetuksen tulosalue käsittää kustannuspaikat 315 Aleksis Kiven koulu 316 Sjundeå svenska skola 317 Päivärinteen koulu Kunnan koulutoimi pystyy antamaan oppilailleen turvallista ja laadukasta opetusta. Lukuvuodeksi koulujen tuntijakoa vähennettiin säästötoimenpiteenä muutamalla tunnilla kuitenkin niin että valtioneuvoston minimiä noudatettiin. Syksyllä 2011 tuntijako palautetaan n kunnan

16 Sivu 16 opetussuunnitelman mukaiseksi. Perusopetuslain erityisopetusta ja oppilaille annettavaa muuta tukea koskevat säännökset muuttuvat ja uusi laki astui voimaan Lain tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen ja riittävän varhaiseen oppimisen tehostettuun tukeen. n kunta ja Inkoon kunta on opetushallituksen myöntämällä avustuksella syksystä 2010 ryhtynyt kehittämään toimintaa niin että toiminta on lakisääteinen ja henkilöstöllä on tarvittava tieto ja taito toimia lain edellyttämällä tavalla. Aleksis Kiven koulun, Sjundeå svenska skolanin ja Päivärinteen koulun kustannuspaikat sisältää henkilöstön palkkakulujen lisäksi koulun toiminnan kannalta keskeisiä määrärahoja (oppikirjat, koulutarvikkeet yms.) Varhaiskasvatuksen tulosalue Varhaiskasvatuksen tulosalue käsittää kustannuspaikat 340 Varhaiskasvatus, hallinto 341 Svartbäckin päiväkoti 342 Jukolan päiväkoti 343 Svenska förskolan 344 Lilla-Lotta daghem 345 Bullerby daghem 347 Päivärinteen esiopetus 350 Iltapäivätoiminta 351 Toukolan esiopetus 352 Svenska förskolan esiopetus 355 Perhepäivähoito 356 Kotihoidon tuki (lakisääteinen) 357 Toukolan päiväkoti 358 Störsvikin päiväkoti 359 Päivärinteen päiväkoti 365 Kotihoidon tuki (kunnallinen) 366 Kunnallinen palveluseteli Varhaiskasvatuksen kalusto- ja koulutusmäärärahojen keskittäminen varhaiskasvatuksen hallinnon kustannuspaikalle 340 mahdollistaa laadukkaan ja kustannustehokkaan koulutustarjottimen luomisen sekä pitkäjänteisen, taloudellisen ja kestävän kehityksen mukaisen kaluston hankinnan. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota monipuolisia varhaiskasvatuspalveluja perheiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. ssa varhaiskasvatuspalveluja tuotetaan päiväkodeissa ja perhepäiväkodeissa sekä esiopetusta päiväkodeissa ja koulujen esiopetusryhmissä. Perheet voivat halutessaan valita kunnallisen tai yksityisen hoitomuodon. Yksityistä hoitoa tuetaan kunnallisella palvelusetelillä. Koululaisten iltapäivätoiminta on osa varhaiskasvatuspalvelua. Lasten kotihoitoa tuetaan kuntalisällä.

17 Sivu 17 Erityisvarhaiskasvatus vastaa erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin. Erityisvarhaiskasvatus on osa kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelua, josta varhaiskasvatuksen osalta vastaa kiertävä erityislastentarhanopettaja. Tukipalveluihin sisältyvät myös puheterapeutit, toimintaterapeutit ja ryhmä- sekä henkilökohtaiset avustajat. Erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoittuvat inkluusioperiaatteen mukaisesti lähipäiväkoteihin. Vapaa-sivistystyön tulosalue Vapaa-sivistystyön tulosalue käsittää kustannuspaikat 360 Kirjastotoiminta 410 Kulttuuritoiminta 420 Liikuntatoiminta 430 Nuorisotyö Vapaan sivistystyön ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena on yhteisten toimintatapojen löytäminen. Kulttuuri- nuoriso- ja vapaa-aikatoimen toiminnan kehittäminen on ajankohtainen ja yhteinen tulosalue mahdollistaa kehittämistä ja resurssien tehokkaampaa käyttöä. Kirjastotoiminnan kustannuspaikka sisältää vapaa-aikapäällikön ja kolmen kirjastohoitajan palkkakustannukset sekä kirjastoaineisto-, konttoritarvikkeiden-, koulutus- ja kalustomäärärahoja. Nuorisotoiminnan kustannuspaikka sisältää kahden nuoriso-ohjaajan palkkakustannukset sekä määrärahoja nuorisotoiminnan ylläpitämiseksi. Kulttuuriohjaajan (75%) palkkakustannukset sekä kulttuuriavustuksiin tarkoitetut määrärahat sisältyvät kulttuuritoiminnan kustannuspaikkaan. Liikuntatoiminnan kustannuspaikka sisältää kaluston, rakennuksen ja laitteiston kunnonpidon määrärahat ja avustusmäärärahat yhteisöille jotka tuottavat kuntalaisille liikuntapalveluja. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina kunnanhallituksen antama talousarvion täytäntöönpano-ohje. - Liitteenä 5 on kustannuspaikkojen 310, , 330, , 347, 350, 352, , , 380, 390, 335 käyttösuunnitelmaehdotukset. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p ,s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevien kustannuspaikkojen 310, , 330, , , , 380, 390 ja 455 käyttösuunnitelmaehdotukset.

18 Sivu 18 Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen neljäntenä asiakohtana. Esittelijän tämän asiakohdan selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää - hyväksyä liitteenä olevien kustannuspaikkojen 310, , 330, , , , 380, 390 ja 335 käyttösuunnitelmaehdotukset. Päätös: Muutetun ehdotuksen mukaan. = = = = = = SIVLTK 122 Liite 8 Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2011 kokouksessaan Kunnanhallitus on antanut lautakunnille talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Täytäntöönpano-ohjeiden mukaan kunkin lautakunnan on hyväksyttävä mennessä käyttösuunnitelmansa kunnanvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisiksi. Kunnanvaltuuston antama nettositova määräraha (euroa) sivistyslautakunnalle vuodelle 2011 on seuraava: Talousarvio2011 Toimintatuotot Toimintakulut Sisäiset kulut Toimintakate (nettositova valtuustoon nähden) on kokouksessaan hyväksynyt sivistysosaston vuoden 2012 talousarvion käyttösuunnitelman kunnanhallituksen täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti. Määrärahat ovat valtuustoon nähden nettositovia toimielintasolla. Tällä tarkoitetaan sitä, että valtuustoon nähden sitova on toimielimen toimintakate, eli toimintatulojen ja toimintamenojen erotus. Sivistyslautakunnan alainen toiminta on jaettu kolmeen tulosalueeseen; opetuksen tulosalue, varhaiskasvatuksen tulosalue ja vapaa-sivistystyön tu-

19 Sivu 19 losalue. Lisäksi lautakunnan alaisuudessa toimii sivistystoimiston tulosyksikkö. Sivistyslautakunnan tulee hyväksyä tulosalueiden ja yksikön kustannuspaikkojen käyttösuunnitelmamuutoksia mikäli toimintatuloissa tai toimintamenoissa tapahtuu huomattavia muutoksia. Toimintatulojen ja toimintamenojen erotus on toimintakate. Sivistystoimiston tulosyksikkö Sivistysosaston tulosyksikkö TA 2011 KS Tuotot Kulut Netto Sivistystoimiston tulosyksikön tuotot ovat suunniteltua isommat ja kulut suunniteltua pienemmät. Sivistystoimiston tulosyksikön toimintakate on näin ollen suunniteltua pienempi. Sivistystoimiston tulosyksikkö käsittää kustannuspaikat 310 Hallinto opetusl/sivistys 318 Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelut 319 Muu oppilashuolto 320 Yhteiset koulut 330 Kansalaisopistot 380 Logistiikka 390 Joukkoliikenne 335 Muu vapaa sivistystyö Sivistyslautakunnan hallinnon tuotot ovat olleet suunniteltua suuremmat. Tämä johtuu mm. siitä että valtionavustusten saamista ei voi etukäteen ennakoida. Sivistysosasto on saanut valtionavustusta kerhotoimintaan, opetusryhmien pienentämiseksi sekä Perusopetuslain oppilashuollon ja erityisopetuksen muutosten jalkauttamiseksi. Isommat tuotot parantavat toimintakatetta. Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelut sisältävät suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulupsykologin, koulukuraattorin, kiertävien erityislastentarhaopettajien ja koulu- ja päiväkotiavustajien palkkakustannukset ja koulutusmäärärahat. Sekä tuotot että kulut ovat suunniteltua isommat joten toimintakate huononee. Suurin syy toimintakulujen nousuun on että sivistyslautakunta on hyväksynyt huomattavan avustajaresurssin lisäämisen lukuvuodeksi

20 Sivu 20 Muu oppilashuolto sisältää kunnan koulukuljetuskustannuksia sekä sairaalakouluopetusjaksoja Tuotot ovat suunniteltua suuremmat ja koostuvat kotikuntakorvauksista. Tästä johtuen toimintakate on suunniteltua parempi. Yhteiset koulut sisältää niiden kuntien maksuosuudet joiden kanssa n kunnalla on sopimus opetuspalvelujen ostamisesta. Ruotsinkieliset yläkoulupalvelut kunta ostaa Lohjan kaupungilta ja Kirkkonummen kunnalta.. Helsingin kaupungilta, Espoon kaupungilta ja Raaseporin kaupungilta kunta ostaa vammaisten ostopalveluita. Erityisoppilaiden koulukuljetuskustannukset sisältyvät kustannuksiin. Kotikuntakorvauksia on tiliöity virheellisesti yhteiset koulut kustannuspaikalle, kirjanpitäjä tekee korjauksen ja siirtää ne muu oppilashuollon kustannuspaikalle.. Toimintakate paranee koska tuotot ovat suunniteltua isompia ja kulut suunnitelman mukaiset. Kansalaisopistot - ei käyttösuunnitelmamuutoksia. Kansalaisopistot laskuttavat vuoden 2011 maksut vuoden 2012 alussa. Logistiikan kustannuspaikka sisältää henkilöliikennelogistikon palkka ja matkustuskustannukset. Elokuusta 2011 Länsi- Uudenmaan kuntien yhteinen hanke päättyi ja henkilöliikennelogistikko siirtyi Lohjan kaupungin palveluun. n kunta ostaa henkilöliikennelogistikon palveluita Lohjan kaupungilta. Sekä tuotot että kulut ovat suunniteltua pienemmät, toimintakate suunniteltua huonompi. Joukkoliikenteen kustannuspaikan määrärahoista tuetaan kuntalaisten työmatka- ja asiointiliikennettä. Tuotot ovat suunniteltua pienemmät ja kulut suunniteltua isommat. Tuotot koostuvat valtionavustuksista. Kulut ovat suunniteltua suuremmat mm. johtuen siitä että n kunta yhdessä Lohjan kaupungin ja Karjalohjan kunnan kanssa ostivat linjaliikennevuoroja kesäkuukausiksi. Muu vapaa sivistystyön kustannuspaikan näyttävät taulukossa suunniteltua isommilta mutta kansalaisopiston maksuja on virheellisen tiliöinnin takia maksettu tältä kustannuspaikalta. Tältä kustannuspaikalta maksetaan Lohjan Musiikkiopiston oppilasmaksuja sekä avustuksia mm. n Musiikkiyhdistykselle. Käyttösuunnitelmamuutosta ei tarvitse tehdä Opetuksen tulosalue Opetuksen tulosalue TA 2011 KS Tuotot Kulut Netto

21 Sivu 21 Opetuksen tulosalueen tuotot ovat suunniteltua isommat ja kulut suunniteltua isommat. Opetuksen tulosalueen toimintakate on suunniteltua pienempi. Opetuksen tulosalue käsittää kustannuspaikat 315 Aleksis Kiven koulu 316 Sjundeå svenska skola 317 Päivärinteen koulu Aleksis Kiven koulun tuotot ovat suunniteltua isommat. Tämä johtuu siitä että koulu on saanut valtioavustuksia kerhotoimintaan ja Comenius kansainväliseen toimintaan. Kulut ovat myös suunniteltua isommat ja johtuu mm. siitä että kunnalla ei oli projektikohtaisia tilejä kulut menevät käyttötaloudesta. Aleksis Kiven koululle perustettiin syksyllä 2011 valmistavaa opetusta antava opetusryhmä ja henkilökuluja ei ollut huomioitu talousarvioon Toimintakate tulee kuitenkin olemaan suunniteltua parempi. Sjundeå svenska skolanin tuotot ovat suunniteltua isommat. Syynä valtionavustuksia kerhotoiminnan kehittämiseksi, opetusryhmien pienentämiseksi sekä Comenius kansainväliseen toimintaan. Toimintakulut näyttävät pysyvän suunnitelman mukaisina ja toimintakate tulee olemaan suunniteltua parempi. Päivärinteen koulun tuotot ovat suunniteltua isommat, Syy tähän on myön netyt valtionavustukset kerhotoiminnan kehittämiseksi ja opetusryhmien pienentämiseksi. Toimintakulut ovat suunniteltua pienemmät. Toimintakate tulee olemaan suunniteltua parempi Varhaiskasvatuksen tulosalue Varhaiskasvatuksen tulosalue käsittää kustannuspaikat 340 Varhaiskasvatus, hallinto 341 Svartbäckin päiväkoti 342 Jukolan päiväkoti 343 Svenska förskolan 344 Lilla-Lotta daghem 345 Bullerby daghem 347 Päivärinteen esiopetus 350 Iltapäivätoiminta 351 Toukolan esiopetus 352 Svenska förskolan esiopetus 355 Perhepäivähoito