m u u t t u v a 2/2011 Seija Lamminpää on kasvattanut lapsia 33 vuotta s. 8 Huoltoriidan väkivaltaväitteitä ei dokumentoida s. 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "m u u t t u v a 2/2011 Seija Lamminpää on kasvattanut lapsia 33 vuotta s. 8 Huoltoriidan väkivaltaväitteitä ei dokumentoida s. 3"

Transkriptio

1 perhe m u u t t u v a 2/2011 Seija Lamminpää on kasvattanut lapsia 33 vuotta s. 8 Huoltoriidan väkivaltaväitteitä ei dokumentoida s. 3 Y h d e n V a n h e m m a n P e r h e i d e n L i i t t o r y

2 Yksinhuoltajat haluavat opiskelemaan! Yhden Vanhemman Perheiden Liiton teema tälle vuodelle on oikeus opiskeluun. Opiskelu on tunnetusti avain mielekkääseen ammattiin ja sitä kautta kunnolliseen toimeentuloon. Ja toimeentulon kanssa yksinhuoltajilla riittää haasteita: joka neljäs yhden vanhemman perhe joutuu jatkuvasti turvautumaan toimeentulotukeen, jonka pitäisi olla vihoviimeinen ja satunnainen tulonlähde. Koulutus lisää yksinhuoltajan mahdollisuuksia työllistyä ja elättää itsensä ja lapsensa. Tämä puolestaan säästää yhteiskunnan kustannuksia. Samalla yhteiskunta saa osaavaa työvoimaa. Nuorten lisäksi myös aikuiset yksinhuoltajat opiskelevat paljon: jotkut jatkuvasti vuorotyötä vaativat ammatit voivat muuttua mahdottomiksi yllättäen lapsensa kanssa yksin jääneelle, jolloin tämän voi olla parasta kouluttautua kokonaan uuteen ammattiin. Yksinhuoltajalla opiskelun ja perheen yhteensovittamisessa riittää työtä. Ensiksikin raha ei riitä: kokemuksemme mukaan ne yksinhuoltajat, jotka näkevät suoranaista nälkää, ovat nimenomaan opiskelevia yksinhuoltajia. Toiseksi hoitopalvelut eivät riitä: sinänsä erinomaiset päiväkodit ovat auki virka-aikaan kun taas opiskelijat opiskelevat yhä enemmän myös iltaisin ja viikonloppuisin. Opiskelevat yksinhuoltajat tarvitsevat enemmän rahaa ja enemmän aikaa. Rahan lisäämiseksi opintotukeen tulee palauttaa huoltajakorotukset ja lieventää yhden vanhemman perheiden opintotuen tulorajoja. Lisäksi julkisen sektorin oppisopimuspaikkoihin pitää varata yksinhuoltajakiintiö, koska tämä on yksinhuoltajalle taloudellisesti usein ainoa mahdollisuus opiskeluun. Opiskelun mahdollistavan ajan lisäämiseksi on laajennettava hoivapalveluja, kuten järjestettävä lastenhoitoa iltaluentojen ja iltatenttien ajaksi. Sijoitus vanhempiin on myös sijoitus heidän lapsiinsa. Sijoitus lapsiin taas on sijoitus tulevaisuuteen. Helsingissä marraskuussa 2011 Eija Tuominen, tekniikan tohtori puheenjohtaja, YVPL ry

3 perhe m u u t t u v a Sisältö 2/2011: Hautanen: Huoltoriidan väkivaltaväitteitä ei dokumentoida. 3 Huoltoriidoista miljoonien 6 eurojen kustannukset... 7 Vanhemmuuden tehtävät... Yksinhuoltajan muotokuva: 8 Seija Lamminpää Kysy asiantuntijalta... Lapsella oikeus päivähoitopaikkaan myös loman aikana 11.. Liiton tuetut lomat kesä Yhdistykset apunasi Hyve:n kirjoituskilpailu: Vanhemmuus eron jälkeen Muuttuva Perhe Julkaisija: Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kotkankatu 9, 5. krs HELSINKI Päätoimittaja Puheenjohtaja Eija Tuominen Toimitussihteeri Toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo p Toimistosihteeri Johanna Ikävalko p Etelä-Suomen aluepäällikkö Teija Hallbäck-Vainikka Sepänkatu 3, Turku p Pohjois-Suomen aluepäällikkö Ulla Sauvola Isokatu 47, Oulu p Itä-Suomen aluepäällikkö Mervi Hakkarainen Minna Canthinkatu 4 A 3. krs Kuopio, p Ma järjestösihteeri p , Ma jäsenyhdistysten sihteeri Taitto: Lieska-Tuotanto Oy Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa Aineistot nro nro I / , II 17.4., III ja IV Ilmoitushinnat: 2 e/pmm Huoltoriidan väkivaltaväitteitä ei dokumentoida Vuonna 1984 voimaan astunut lapsen huoltolaki kieltää ruumiillisen kurituksen. Tutkija Teija Hautanen väitteli väkivallasta ja huoltokiistoista elokuussa Hän havaitsi, että jo väkivallan huomioiminen lapsen olosuhteita järjestettäessä oli epäyhtenäistä. Materiaalina Teija Hautanen käytti käräjäoikeuden päätöksiä sekä sosiaalityöntekijöiden selvityksiä perheiden olosuhteista. Väitteet ja kuvaukset fyysisestä väkivallasta ovat suhteellisen tavallinen osa käräjä- ja hovioikeuksien huoltoriitoja. Huoltoriitojen lopputulosten analyysi osoitti, että oikeusprosesseissa esitetyt väkivaltaväitteet eivät sinänsä yhdenmukaista tuomareiden päätöksiä. Yksinhuoltoja, yhteishuoltoja, lasten asumista ja tavallisia tapaamisia määrätään myös sellaisille vanhemmille, joilla on taustallaan väkivaltatuomio tai lähestymiskielto. Tutkimusaineistoon kuuluvissa asiakirjoissa väkivaltakuvaukset olivat Hautasen aineistoissa usein epätarkkoja ja puutteellisia, ja väkivallan luonteesta, toistuvuudesta ja seurauksista ei voinut muodostaa aukotonta kuvaa. Aina mahdollinen tekijä ja uhrikaan eivät täsmentyneet. Aineistossa on hieman enemmän väitteitä isien lapsiin kohdistamasta väkivallasta kuin äitien lapsiin kohdistamasta fyysisestä väkivallasta. Kuitenkin äitienkin osuus oikeuden tietoon tuodusta väkivallasta oli yli kolmasosa. Isien väkivaltaisuudesta oli kuitenkin suhteellisesti enemmän kirjallista näyttöä, ja isien väkivaltaisuus, varsinkin parisuhteissa, oli huomattavasti vakavampaa kuin äitien. Lapsiin suoraan kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa ei asiakirjoissa kuvattu yleisesti ottaen kovin vakavaksi. Väkivalta katosi asiakirjoista Tuomareiden ja sosiaalityöntekijöiden arvioissa merkittävälle osalle mahdollisesta väkivallasta kävi niin, että se katosi tai siihen ei otettu mitään avointa kantaa. Väkivaltaa koskeva kielenkäyttö oli usein sekä tuo- 3

4 4 muuttuva ut tuva perhe 2/ mareilla että sosiaalityöntekijöillä epätarkkaa, ympäripyöreää ja osin jopa silottelevaa. Tästä sai sen vaikutelman, että väkivaltaan ei mielellään puututtu, ja että siitä suoraan ja selkeästi kirjoittaminen huoltoriitaprosessin yhteydessä oli vaikeaa tai vastahakoista. Molemmat ammattikunnat myös nojautuivat voimakkaasti muilta viranomaisilta ja auttamistahoilta tulevaan väkivaltatietoon. Tuomarit ja sosiaalityöntekijät arvioivat väkivaltaa usein sen pohjalta, mitä siitä on aiemmin kirjattu muissa yhteyksissä asiakirjoihin, rekistereihin ja asiakastietokantoihin. Näin väkivallan määrittely huoltoriidoissa pohjautui aiemmin tehdyille kuvauksille ja tulkinnoille väkivaltatilanteista. Myös väkivallalle annettu painoarvo vaihteli epäsystemaattisesti. Samoissakin tapauksissa voi olla niin, että toinen ammattiryhmä ei asiakirjatekstissä kirjoittanut väkivallasta mitään ja toinen taas puuttui siihen. Huoltoriidan viranomaisten tapa käsitellä väkivaltaväitteitä suhteessa lapsen etuun näytti asiakirja-aineiston valossa varsin epäjärjestelmälliseltä. Väkivaltaa ei kirjattu systemaattisesti asiakirjoihin eikä sitä arvioitu ja tutkittu yhdenmukaisesti tai ennakoitavasti. Miksi näyttää siltä, että toisinaan väkivaltakokemukset hyväksytään hiljaisesti osaksi lapsen perhesuhteita? Väkivallan viranomaiskäsittelyn ongelmallisuuden huoltoriidoissa voi asettaa kahteen eri yhteyteen. Kysymystä voi tarkastella ensinnäkin huoltoriitojen perheoikeudellisessa ympäristössä, joka vaikuttaa käytännössä merkittävästi viranomaisten toimintaan. Toinen mahdollisuus on nähdä huolto- ja tapaamisasioiden järjestäminen osana suomalaista hyvinvointivaltiota ja sen suhtautumista väkivaltaan. Perheoikeudellisessa lainsäädännössä niin Suomessa kuin monessa muussakin länsimaassa korostetaan lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Lisäksi tärkeänä pidetään vanhempien sovinnollisuutta lasten asioiden järjestämisessä ja eron jälkeisessä vanhemmuudessa. Teoreettisten analyysien mukaan tässä on kyse ydinperheideologiasta. Väkivallan ja huoltoriitojen tutkijat muistuttavat, että tässä yhteydessä väkivalta on lähtökohtaisesti vähäinen sivuongelma. Suomessa siedetään väkivaltaa Suvi Ronkaisen mukaan suomalainen hyvinvointivaltio ei ole ottanut selkeästi vastuuta väkivallasta, vaan pikemminkin sietänyt sitä pitkään. Ronkainen muistuttaa, että väkivallan vastainen valtakunnallinen työ on alkanut vasta 1990-luvulla, ja käytännössä alueelliset erot palveluiden saamisessa ovat edelleen suuret. Esimerkiksi pitkäaikaisen tuen ja terapian saaminen parisuhdeväkivallan vuoksi on epävarmaa. Julkinen sektori ei ole vastannut väkivaltaan keskittyvästä auttamistyöstä, vaan järjestöt. Väkivaltatyön rahoitus on usein projektiluontoista. Ronkainen kiinnittää huomiota myös siihen, että väkivallan seuraukset uhreille on tunnistettu meillä varsin hitaasti. Rikoksen kohteeksi joutumisen kokemusta ymmärtävä uhriperspektiivi on tullut Suomeen myöhemmin kuin moneen muuhun Euroopan maahan. Vieläkin suhtautuminen väkivallan aiheuttamaan traumatisoitumiseen on vaihtelevaa ja ambivalenttia, ja uhreilta itseltään odotetaan oma-aloitteisuutta, johon he eivät kykene. Ronkaisen käsitys suomalaisen hyvinvointivaltion suhtautumisesta väkivallan seurauksiin ja uhrin asemaan on osuva myös huoltoriita-aineistossa. Hyvinvointivaltion hidas reagointi väkivaltaongelmaan näkyy myös siinä, miten lasten ja nuorten kokemaan väkivaltaan on suhtauduttu. Sitä ei esimerkiksi tilastoida säännöllisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentälle on vasta 2000-luvulla tehty valtakunnalliset ohjeet lasten pahoinpitelyn ja hyväksikäytön selvittämisestä. Sitä ennen ei valmiita malleja ja toimintatapoja ole ollut käytettävissä. Lasten huomiointi väkivallan

5 kohteina ja sivustaseuraajina on ollut haaste väkivaltatyön organisaatioille, joissa aikuiskeskeinen työote on ollut tavallisin. Mikään ei Hautasen aineistossa viitannut siihen, että syytökset väkivallasta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä olisivat äitien valttikortteja, joilla he voittaisivat huoltoriidan helposti. Väkivallasta vaaditaan muutakin näyttöä kuin toisen vanhemman kertomus, ja vaikka väkivallasta olisikin riittävästi näyttöä, viranomaiset eivät välttämättä anna sille painoarvoa päätöksissään tai suosituksissa Tutkimus tuki kansainvälisessä tutkimuksessa esiin tuotua havaintoa väkivallan ongelmallisesta käsittelystä huolto- ja tapaamiskäytäntöjen viranomaistoiminnassa. Hautanen pitää tärkeänä yhtenäisten kirjaamissuositusten saamista. HS Lähteet: Hautanen Teija, Väkivalta ja huoltokiista. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Sosiaalitutkimuksen laitos, Ronkainen Suvi, Kenen ongelma väkivalta on? Suomalainen hyvinvointivaltio ja väkivallan toimijuus. Yhteiskuntapolitiika 73(4) , 2008 VTT Hautanen myös luennoi aiheesta YVPL:n Huoltokiistat ja väkivalta seminaarissa Helsingissä. Asianajotoimisto Terhi ja Pekka Eriksson Ay Pohjantie 3, Espoo puh. (09) sekä Kielotie 7 B, Vantaa puh. (09) käsipuhelin & Ojala Urpelainen asianajotoimisto Anni Urpelainen Harri Ojala Isokatu 16 B, Oulu, puh , Fax Yksinhuoltajille jouluateria kotiovelle sekä joulusiivous! Suorat Putket -yhdistys tarjoaa jälleen 50:lle helsinkiläiselle yksinhuoltajaperheelle ekologisen jouluaterian kotiin toimitettuna sekä apua perinteisen joulusiivouksen tekemiseen. Ruoka valmistetaan rakkaudella vapaaehtoisten toimesta, parhaista ekologisista raaka-aineista. Suorat Putket -yhdistyksen filosofian mukaan perheille tärkeintä on aika jota ei voi ostaa rahalla; sitä saa ainoastaan teoilla. Siksi apua on mahdollisuus saada ruuanvalmistuksen lisäksi myös perinteisen joulusiivouksen tekemiseen. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestettyyn tempaukseen ei ollut helppoa saada mukaan yhteistyökumppaneita. Kun tarkoituksena on että raha ei liiku, on jokainen perunakin tärkeä. Sitoutumattoman Suorat Putket -yhdistyksen puuhamies, Niklas Lönngren, 32, kävelikin siis toimintasuunnitelma kourassa ekologisuuden ja eettisyyden nimeen vannovia yrityksiä läpi ja pyysi apua suunnitelmansa toteuttamiseen. Kampanja onnistui ja 50 perhettä sai jouluaterian aattona ovelle toimitettuna. Tänä vuonna pelkkä puhelu riitti; kaikki viime vuonna mukana olleet yritykset lähtivät ilomielin mukaan myös nyt. Suunnitelmia on laajennettu myös kotisiivousapuun sekä lastenvaatteiden jakoon. Tämän suuruinen kampanja vaatii lahjoitusten lisäksi myös käsipareja. Ruuat valmistetaan vapaaehtoisten voimin Marttojen keittiössä Helsingissä ja toimitetaan perille jouluaattona saman porukan voimin. Myös siivousapua etsitään vielä vapaa-ehtoisten riveistä, vaatelahjoituksiakin voi ehdottaa. Yhteydenotot: Puh: / Niklas Lönngren Mail: ASIANAJOTOIMISTO Sandström Asianajajat & Koulu Annankatu 29 4 krs, HELSINKI, (09) Asianajotoimisto Marjatta Kuha & Riitta Laakso ky Tuomiokirkonkatu 34 B Tampere P. (03) Sylvi Silvennoinen-Kassinen Lääkäri, psykoterapeutti, työnohjaaja Kurkelankuja 8 C Oulu ajanvaraukset

6 LYHYESTI LYHYESTI LYHYESTI 6 Huoltoriidoista MILJOONIEN EUROJEN KUSTANNUKSET Eropalvelujen kehittämisohjelmassa esitetään lakimuutoksia Lapsiperheen eroista vajaa viisi prosenttia johtaa huoltoriitoihin. Käräjäoikeuksissa käsitellään Suomessa vuosittain yli lapsen huolto- ja tapaamisasiaa. Yhden pitkittyneen huoltoriidan kustannukset ovat kymmeniä tuhansia euroja ja voivat moninaisine seurausvaikutuksineen nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin. Tällaisiin lukuihin on päätynyt huoltoriidoista Lastensuojelun Keskusliitolle kustannusselvityksen tehnyt Itä-Suomen yliopiston professori Juha Hämäläinen, joka esitteli selvityksen tuloksia Helsingissä järjestetyssä Erofoorumissa. Huoltoriidan kustannukset kasvavat sitä mukaan kun prosessi pitkittyy. Kustannuksia kertyy esimerkiksi oikeudenkäynneistä, sosiaalitoimen olosuhdeselvityksistä, oikeudenpäätöksen täytäntöönpanosovittelusta, erilaisista psyykkisen tilan arvioinneista, mahdollisista lastensuojelu-, poliisi- ja muista viranomaiskuluista, oikeuspsykiatrisista tutkimuksista ja asianajokuluista, kertoo Hämäläinen. Suomen oikeusjärjestelmä mahdollistaa sen, että henkilö voi panna huoltoriidan vireille myös kevyin ja epäilyttävin perustein. Maksajaksi joutuu yhteiskunta. Lapsen näkökulmasta huoltoriidat ovat aina ei-toivottavia ja pitkään jatkuttuaan tuhoisia lapsen kannalta. Palveluja pitää kehittää Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt haluavat nostaa eroperheiden lasten aseman kokonaisvaltaiseen tarkasteluun eroperheiden kehittämisohjelmalla. Myös YVPL oli mukana kehittämisohjelman laatimisessa. Yhtenä ohjelman tavoitteena on laadukkaiden ja lapsen kasvua ja hyvinvointia tukevien eropalvelujen tasavertainen saanti maan eri osissa. Nyt palveluiden kokonaisuus on hajanainen, alueellisesti epätasainen ja huonosti tunnettu. Palvelut painottuvat korjaavaan toimintaan, vaikka tuloksellisempaa olisi keskittyä varhaiseen tukemiseen ja huoltoriitojen ennaltaehkäisyyn, painottaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Etenkin eron alkuvaiheessa useimmat perheet hyötyisivät ulkopuolisesta ammattiavusta ja vertaistuesta. Myös lapsille ja nuorille tulisi olla tarjolla matalan kynnyksen palveluja ja tietoa vanhempien erosta, aloitteessa todetaan. Pitää selvittää mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet, jotka ovat välttämättömiä lapsen tilanteen rauhoittamiseksi jatkuvissa huoltoriidoissa. Tehokkaalla ja nopealla täytäntöönpanosovittelulla voitaisiin vuosittain ratkaista vaikeita tilanteita, joita syntyy esimerkiksi lapsen palauttamatta jättämisestä, kertoo Aula. Eropalveluiden kehittämistyössä tarvitaan ministeriöiden lisäksi kuntia, seurakuntia sekä järjestöjä. Järjestöjen palvelut tulisi mieltää osaksi kokonaisuutta, josta myös tiedotetaan yhteisesti. Jotta järjestöjen monimuotoiset palvelut eroperheille saataisiin pysyväksi osaksi palvelujärjestelmää ja -ohjausta, tulisi järjestöille ohjata tähän tarkoitukseen rahoitusta valtion budjetista. Eropalveluiden kehittämiseen ja tutkimukseen tulisi niin ikään suunnata voimavaroja. HS Kalliit erot - selvitys huoltoriitojen kustannuksista. Hämäläinen Juha. Lastensuojelun Keskusliitto/ Neuvokeskus ISBN (pdf). Lapsen paras etusijalle eropalveluissa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2010:4. Asianajotoimisto Asianaiset Asianajajat Johanna Ojala ja Kirsi Tarvainen Eerikinkatu 27, 6 krs Helsinki Puh. (09) , Fax (09)

7 Vanhemmuuden tehtävät tähtäävät lapsen tarpeiden turvaamiseen Vanhempi on helposti huolissaan siitä, riittääkö hän lapsilleen niin, että lapsen kehitys on turvattu. Siihen on vaikea saada mitään mittaria. Asiaa voi lähestyä myös lapsen tarpeista käsin ja näin omaa vanhemmuuttaan voi tarkastella erilaisina tehtäväalueina. Siten vanhemmuuden tehtävää voi selkeyttää. Lapsen tarpeet ovat samat riippumatta siitä, montako vanhempaa on läsnä. Tässä käsitellään lapsen tarpeita laajoina kokonaisuuksina, jotka ovat rakkaus, opetus, huolenpito, rajat ja sosiaaliset suhteet. Lapsi tarvitsee rakkautta. Ilman sitä hänen elämänsä on tyhjää riippumatta tavaran ja toiminnan runsaudesta. Mikään ei voi korvata hellyyttä, läheisyyttä, välittämistä ja läsnäoloa lapsen kanssa. Ihmisen yleisimpiä pelkoja aikuisiässäkin on se, että hän tulee torjutuksi. Rakastettu lapsi saa suojaa tätä pelkoa vastaan. Lapsi tarvitsee huolenpitoa. Aikuisen tulee huolehtia, että lapsella on vaatteet, ruokaa, juomaa, riittävästi unta, tarvittava hygienia sekä turvallinen ympäristö ja muut arjen tarpeet. Tietysti tulee hoitaa myös poikkeustilanteet kuten sairastumiset. Huolenpidon tarvittava määrä ja laatu riippuvat lapsen iästä. Lasta pitää opettaa. Vanhempi on lapsensa tärkein roolimalli. Kannattaa siis olla tietoinen omasta vaikutuksestaan. Lapsi matkii vanhempiaan niin hyvässä kuin pahassakin. Lapsen tulee oppia hyvää käytöstä, perheen arvot ja perinteet. Arvoihin kuuluu se, mikä on oikein ja mikä väärin. Arjen taitoja opitaan parhaiten, kun niitä tehdään yhdessä vanhemman kanssa. Siinä vanhempi tekee mallina ja samalla opastaa lastaan. Lapsi tarvitsee turvalliset rajat. Ilman rajoja lapsi kokee olonsa turvattomaksi. Hän voi myös kokea, ettei hänestä välitetä. Rajat eivät saa olla mielivaltaisia eivätkä ne myöskään saa muuttua jatkuvasti. Rajojen tulee olla sellaiset, että vanhempi voi perustella MIKSI raja on tarpeellinen. Rajan tulee olla johdonmukainen. Siihen liittyy, että on säännöt ja sopimukset ja että niistä pidetään kiinni. On luonnollista, että rajoja muutetaan lapsen varttuessa. Lapsi tarvitsee kykyä olla muiden ihmisten kanssa. Tähän liittyvät vuorovaikutustaidot. Kun lapsen kanssa keskustellaan, hän oppii puhumaan ja kuuntelemaan toista. Hän oppii huomioimaan toiset, mutta pystyy myös pitämään puoliaan. Lasta opetetaan hoitamaan ihmissuhteita. Hän saa vähitellen ymmärrystä, että niihin liittyy niin tunteita kuin ristiriitojakin. On loukkaantumista kuin myös mahdollisuus anteeksiantoon. Vanhemmuus ei ole myötäsyntyistä vaan siihen kasvaa lapsensa mukana. Se ei myöskään ole automaattista vaan vaatii tietoista sitoutumista lapsen parhaaseen. Sylvi Silvennoinen-Kassinen, Oulu Lääkäri, psykoterapeutti, työnohjaaja 7

8 muoto Yksinhuoltajan kuva Seija Lamminpää on kasvattanut 33 vuotta lapsia Seija Lamminpää on yhden vanhemman perheiden aktivisti, Merilapin yksin- ja yhteishuoltajien yhdistys ry:n (Merla) puheenjohtaja. Viime keväänä hänet valittiin myös liittohallituksen jäseneksi. Nykyisin hän asuu Helsingissä ja työskentele lähihoitajana. Seijalla on viisi lasta. Hän on eronnut sekä jäänyt leskeksi vuonna Miten aamu sujui, Seija? Tavallinen arkinen aamu vapaapäivästä huolimatta. Heräsin, kun nuoriso oli kouluun lähtemässä. Vettä satoi niin, että ropina kuului. Muistatko vielä, millaiset tunnelmat olivat, kun esikoisesi syntyi? Muistanhan totta kai esikoisen syntymän. Odotusaika oli ollut hämmentävää, jopa ristiriitaista, mutta kun näin vastasyntyneen ensimmäisen kerran, kaikki hämmennys oli pois pyyhitty. Näin vain ihanan pienen vauvan, suuren ilon aiheen, johon kiinnyin heti. Synnytys kesti kolme tuntia ja oli suhteellisen helppo. Opiskelin tuolloin, mutta koulun käynti keskeytyi vain kolmeksi viikoksi, sillä sain hoitoapua äidiltäni ja sisareltani. Koulun päätyttyä ryhdyin Keminmaan kunnan perhepäivähoitajaksi. Hoitolapsia oli 3-5 lasta omani lisäksi. aana muutti Vaasaan käymään yksin lukiota. Ihastelen lasteni kirjoituksia Facebookissa. Että ne osaavat hyvin perustella omia mielipiteitään asioista. Ella-Maria laulaa muun muassa Lady Gagan lauluja Lähiöbändissä ja nyt Eemelikin aloittaa basson soiton samaisessa bändissä. Hänelle on ostettu ainakin kolme akustista ja kaksi sähkökitaraa harrastuksen aikana. Hän on myös ollut peruskoulun 3-5 luokan musiikkiluokalla ja lisäksi käynyt kitaran soittotunneilla. Musiikki onkin nyt yläluokalla 10. Ihania lapsia minulla on. Mikä tärkeintä kaikki ovat terveitä. Siitä olen iloinen. Toivon tietenkin, että lapseni menestyisivät hyvin aikuisina elämässään. 8 Kuinka monta lasta sinulla on? Minulla on viisi lasta. Mari on 33-vuotias ja asuu Jyväskylässä perheensä kanssa. Hänellä on jo kaksi lasta. Jani on 26-vuotias ja opiskelee Vaasassa tietotekniikkainsinööriksi. Hän valmistuu jouluun 2011 mennessä. Tero on 24 vuotta ja opiskelee tietotekniikkaa ammattikorkeakoulussa Torniossa. Ella-Maria täyttää 17 ja opiskelee lähihoitajaksi Helsingin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitoksessa. Nuorimmainen Eemeli on 15-vuotias ja peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Lisäksi ystäväni tytär, Milla, on minulle kuin oma lapseni. Olen tuntenut hänet vauvasta lähtien ja hän on asunut meillä. Olen hänelle toinen äiti. Hänen lapsensakin kutsuu minua mummiksi. Miten äitiytesi muuttui lasten myötä? Ikäähän tuli tietenkin lisää seitsemän vuotta. Kyllä sitä oli varmempi, vaikka uudestaan saikin opetella paljon. Ensimmäinen lapsi on aina ensimmäinen ja seuraavat menevät helpommin siinä sivussa. Tietenkin jokainen lapsi on aina ollut suuri ihana ilon aihe meidän perheessä. Kerro lapsestasi joku asia, joka sinua ilahduttaa erityisesti Olemme aina eläneet köyhästi rajamailla. Ehdotin pojalleni peruskoulun jälkeen nopeaa reittiä leipään ammattikoulun kautta. Mutta poikapa vastasikin, että äiti minä en halua olla köyhä, vaan haluan sivistyä ja kouluttaa itseni niin, että minulla on rahaa elää. Niin hän sitten 16-vuoti- Mitä yhden vanhemman perhettä ihailet? Ihailen oululaista Pasi Oravaa ja hänen puoliosaan Kristiina Ketola- Oravaa. Heillähän on kummallakin ollut ensin yhden vanhemman perhe. Kuinka he jaksavat kasvattaa vielä toistenkin lapsia; omat viisi ovat jo aikuisia ja näiden lisäksi on vielä kolme kouluikäistä. Kristiina oli laittanut mm. hauskoja ohjelappuja lapsille, joita ihastelin. Paljasta toimivin kasvatusniksisi! Kun Ella jäi yksin kotiin, sanoin hänelle, että tänne kotiin et saa tuoda kavereita ja yöllä ei saa mennä ulos. Jos petät sopimuksemme, niin sitten et saa enää jäädä yksin, vaan kuljet minun mukanani. Luottamus nuo-

9 reen pitää säilyä. Olen pitänyt tiukat, selvät säännöt. Alle 18-vuotiaalle en osta alkoholia enkä tupakkaa. Vaikka isommat lapset ovat jo aikuisia, niin en vieläkään osta esimerkiksi risteilyltä heille halpaa kartonkia, omatuntoni ei salli sitä. Tupakoinnilla on haittansa. Minun nähteni eivät ole polttaneet. Valehtelua ja kieroilua en lapsiltani hyväksy. Mikä on kasvatusmottosi! Rajat pysyvät aina ja samana. En nalkuta, vaan sanon asiani riittävän monta kertaa! Millaista on oma aikasi? Arki kuluu edelleenkin velvollisuuksia hoidelleen eikä omaa aika juuri ole. Olen jo 33 vuotta kasvattanut lapsia! Silloin tällöin voin kuitenkin irrottautua jo päiväksi tai kahdeksi. Lähden silloin kotoa jonnekin kyläilemään. Olen alkanut pelätä sitä hetkeä, kun kaikki lapset ovat muuttaneet kotoa pois. Kaikki lapseni ovat lentäneet pesästä vuotiaina. Tyhjä koti on pelottavan hiljainen tällaisen katraan kanssa elämisen jälkeen. Niin menin kylläkin kesällä naimisiin, eli ihan tyhjäksihän se koti ei tosiaankaan jää. Mieheni asuu Kemissä. Murkun vanhemmilla riittää haasteita. Minkä antaisit heille ohjeeksi? Älä usko muitta mutkitta, mitä lapsesi kertoo tekevänsä. Jos hän sanoo esimerkiksi menevänsä kaverinsa luokse yöksi, niin pyydä kaverin vanhempien puhelinnumero ja sovi lapsen vierailusta vanhemman kanssa. Kun meille tulee lapsen kaveri, niin soitan hänenkin vanhemmallaan, että tietääkö hän lapsen olevan meillä. Näin vieläkin, vaikka lapseni ovat jo 15- ja 17-vuotiaita. Millainen maailma on ihanteellinen yhden vanhemman perheille? Tukien pitäisi parantua. Lapsilisää ei saisi huomioida toimeentulotuessa. Asumistukea pitäisi korottaa. Yksinhuoltajien lapset jäävät usein myös paitsi harrastuksista. Niitä pitäisi tukea. Yksinhuoltajan verovähennys Seijan motto: Rajat pysyvät aina! pitäisi palauttaa. Yksinhuoltajuus ei ole mikään paha asia. Ne on ne yksinhuoltajat -asenteen pitäisi muuttua. Leskeksi jäätyäni, olen kutsunut lapsien isän puoleisia sukulaisia syntymäpäiville ja rippijuhliin, mutta he eivät ole tulleet. Toivoisin, että he pitäisivät yhteyttä lapsiini. Aika kuluu ja lapset vieraantuvat isänsä suvustaan kokonaan. Alkuvuosien kireät välit johtuivat surusta ja uupumuksesta. Ne eivät mielestäni enää saisi vaikuttaa. Pitäisi ymmärtää, mitä on läpikäyty, mutta eihän sitä ymmärrä, jos ei ole itse kokenut. Kun jäin leskeksi, aloin saada perhe-eläkettä. Silloin jäi kaikki tuet pois ja perhe-eläkkeellä on vain selvittävä. Myöskään lapset eivät enää voi mennä toisen vanhemman luokse. Leskeksi jääneet jätetään usein yksin, kun ei tiedetä, mitä pitäisi sanoa. Ei leskelle tarvitse sanoa mitään. Riittää, kun ottaa yhteyttä. Kun mieheni kuoli, meillä oli paljon yhteisiä kavereita, jotka kutsuin hautajaisiin. Sen jälkeen en ole ketään heistä nähnyt. En ole itsekään jaksanut pitää yhteyttä. HS 9

10 Mitä tehdä kun elatusvelvollinen maksaa Kelalle mutta ei ex-puolisolleen ja kysy&vastaa asiantuntija 10 Kela päättää katkaista elatustuen Elatustukilain 17 :n 2 momentin mukaan elatusavun maksun laiminlyöntiin perustuvan elatustuen maksaminen voidaan lakkauttaa, kun elatusapuvelkaa ei ole jäljellä ja on todennäköistä, että vastaisuudessa Joka vuosi tammikuussa paikallinen Kela elatusvelvolliselta saadaan perittyä lähettää yksinhuoltajille kirjeen, jossa kysytään, säännöllisesti vähintään kuukausittain erääntyvää elatusapua vastaava että voisiko lapsen elatusvelvollinen vanhempi maksaa elatustuen suoraan huoltajalle, koska määrä. Tähän pykälään perustuen elatusvelvollinen on kolme kuukauden aikana on Kelassa lakkautettu elatustukia maksanut tuen säännöllisesti Kelalle. On tilanteissa kun elatusvelvollinen on vastauskuori ja päivämäärä, johon mennessä pitää useamman kuukauden ajan säännöllisesti hoitanut elatusavun mak- palauttaa. sun eikä vanhaa elatusapuvelkaa ole Vastasin, että Kela maksaa minulle ja isä Kelalle. enää jäljellä. Ajatuksena on ollut, Aikataulun puitteissa lähetin kuoren. että tällaisissa tilanteissa Kela on turhaan välikätenä ja rahanvälittäjänä, Eilen kuitenkin Kelalta tuli kirje, jossa ilmoitettiin, kun vanhemmat voisivat hoitaa elatusavun maksun keskenään. Ennen että elatustuki on lakkautettu, koska elatusvelvollinen on säännöllisesti maksanut tuet Kelalle, joten hän voi kuin tuen maksu lakkautetaan, tuensaajalle varataan tilaisuus lausua mie- maksaa ne nyt suoraan minun pankkitililleni. Siltä istumalta soitin Kelalle, että miten te voitte tehdä lipiteensä asiasta. Jos tuensaaja suostuu lakkautukseen, tuki lakkautetaan. tällaisia päätöksiä. Tulos: minä olen syypää, koska en ollut laittanut Jos tuensaaja vastustaa lakkautusta, on tapauskohtaisesti harkittu, onko palautuskirjeeseen ilmoitusta siitä, etten tiedä perusteltua olla lakkauttamatta tukea. isän yhteystietoja. Isä on lastenvalvojan kautta Mielestäni esimerkiksi se, että tuensaaja kertoo, ettei tiedä elatusvelvol- ilmoittanut, että hän ei ole lapsestaan kiinnostunut eikä halua tavata. Nyt minun pitää hankkia lisen olinpaikkaa tai muita yhteystietoja, voisi olla sellainen seikka, ettei lastenvalvojalta todistus siitä, että isä ei halua olla yhteyksissä lapseensa ja meillä ei ole hänen tukea olisi syytä lakkauttaa. Toisaalta yhteystietojaan. No tämän ensimmäisen kohdan myös elatusvelvollinen saa elatustuen todistaa, mutta miten toisen. Jäänkö ilman näitä lakkautuksesta tiedon ja häntä kehotetaan jatkossa maksamaan elatusapu todistuksia ilman elatustukea? suoraan lähivanhemmalle. Eli myös elatusvelvollisella, joka on maksava Nimimerkki epätoivoinen osapuoli, on velvollisuus olla aktiivinen ja selvittää, mille tilille jatkossa elatusavun maksaa. Ja jos elatusvelvollinen ei kuitenkaan elatusapua maksa, lähivanhempi voi hakea elatustukea uudelleen maksuun elatus-

11 avun laiminlyönnin perusteella. Ymmärrän hyvin, että tilanteet eivät ole aina niin yksinkertaisia, että elatusavun maksu hoituisi vanhempien kesken, vaikka elatusvelvollinen olisikin Kelaan päin maksut säntillisesti hoitanut. Jos lähivanhempi joutuu heti hakemaan elatustukea uudestaan avun laiminlyönnin takia, on tuen lakkautus ollut turha ratkaisu kaikkien kannalta. Tarkoituksemme onkin seurata näitä lakkautustilanteita ja miettiä onko ja millä edellytyksin jatkossa aihetta elatustukia tällä perusteella lakkauttaa. Elatustuen saajalla ei ole mitään velvollisuutta ilmoittaa tai tietää elatusvelvollisen osoitetta tai muitakaan yhteystietoja. Jos elatusvelvollisella osoite väestötietojärjestelmässä on, niin se on Kelan tiedossa eikä Kelalla ole mitään syytä sitä tuensaajalta kysellä. Toisaalta Kela ei myöskään voi tietosuojasyistä osoitetta tuensaajalle ilmoittaa, kuten ei myöskään päin vastoin voi ilmoittaa tuensaajan osoitetta elatusvelvolliselle. Henkilö ilmeisesti tarkoittaakin sitä, että kun hän on vastannut Kelan lakkautusta koskevaan kirjeeseen, hän ei ymmärtänyt kirjoittaa siihen, ettei tiedä elatusvelvollisen yhteystietoja eikä näin ollen voi olla elatusvelvolliseen yhteydessä elatusavun maksuun liittyen. Koska viestistä ei ilmene mitään viestin lähettäjän yksilöintitietoja, en valitettavasti voi tarkemmin selvittää, mitä hänen tapauksessaan on Kelassa tehty. Joka tapauksessa, jos tuki on jo lakkautettu ja elatusvelvollinen on jättänyt elatusavun maksamatta yhdeltäkin kuukaudelta, voi hän hakea elatustukea uudelleen. Ystävällisin terveisin Eva Ojala, lakimies Kela, Eläke- ja toimeentuloturvaosasto Nykyinen tilanne: isä maksaa Kelalle ja Kela äidille! Joka vuosi kuitenkin edelleenkin Kela tarkistaa asian! Lapsella on oikeus päivähoitopaikkaansa myös kesäloma-aikana (ja ilman lisäselvityksiä!) Perheissä, joissa toinen vanhempi ei tapaa lastaan säännöllisesti, on päivähoidon toimivuus erittäin tärkeää. Tilapäishoidon järjestyminen myös loma-aikoina tulisi olla itsestään selvyys. Päivähoito toimii joissakin kunnissa ja kaupungeissa supistetusti (vain osa alueen tarhoista on avoinna loma- aikoina) ja vanhemmilta tiedustellaan lapsen osallistumista päivähoitoon kesäloman, syysloman, talviloman ja hiihtoloman aikana. Osa tarhoista evää lapsen päivähoidon vanhemman vuosiloman aikana, mikäli erityisperusteluita ei ole. Minulle kolmen lapsen huoltajana (yksi lapsi on kouluikäinen ja hänestä yhteishuoltajuus, kaksi lasta ovat tarhaikäisiä /yksinhuoltajuus) on aiheutunut lisävaivaa useamman kerran päivähoidon järjestymisessä. Lapsilleni on myönnetty tarhapaikka kouluikään saakka. Kun viime kesänä ilmoitin tarvitsevani lapsille hoitoa myös lomani aikana, minulle kerrottiin, että minun tulisi toimittaa sosiaalitoimen lisäselvitys siitä, että oman väsymykseni tai muun syyn takia tarvitsin lapsille hoitoa myös oman vuosilomani aikana. Olin aivan ihmeissäni. Miksi minun tulisi hankkia sosiaalitoimen lisäselvitys vai tulisiko? Kolmen lapsen kanssa minulla on toistuvia sairaanhoidon tutkimus- tai hoitokäyntejä ja paljon muitakin asioita, minkä vuoksi tarvitsen tilapäisesti lapsille hoitoa myös itse lomalla ollessani. Maksan päivähoidosta tulosidonnaisen maksun ja päivähoito-oikeus on lapsille subjektiivinen oikeus 12 kk/vuodessa. Selvitin tätä asiaa ja haluisin tuoda tämän asian keskustelun aiheeksi, ettei jokainen yhden vanhemman perhe joudu käymään läpi tätä samaa päivähoitoon liittyvää asiaa. Lain mukaan päivähoidon tulee järjestyä perheen tarpeen mukaan myös lomaaikoina. Minun pienemmät lapset eivät ole ollenkaan toisen vanhemman kanssa, ja tapaamiset ovat 1-2 kertaa kuukaudessa valvottuina. Virallisesti pyöritän arkea yksin 24h /vrk ja 365 päivää vuodessa. Haluan joskus aikaa itselleni ja käydä edes rauhassa kauppa-asioilla, kun ei ole toista vanhempaa, joka hoitaisi asioinnit. En hoidata lapsiani koko kesää tarhassa, vaan tarpeen mukaan. Niinä päivinä, jolloin heidät sinne vien (kun olen itse vuosilomalla), tarve on todellinen eikä sitä tule kenenkään kyseenalaistaa. Nykyisin kaupungin/kunnan säästötoimet kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja päivähoito on ollut yksi tiukentuvien säästötoimien kohteista. Tässä asiassa säästetään väärässä paikassa. Mikäli yhden vanhemman perheessä yksin arkea ja elämää pyörittävä vanhempi uupuu, niin yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat paljon suuremmat. Erityisesti alle kouluikäisten lasten yhden vanhemman perheessä jaksaminen ja voimavarat ovat koetuksella. Mikäli perheellä ei ole toimivaa tukiverkostoa, niin pärjääminen on todella vaikeaa. terveisin Marika Mattila 11

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

HAPPILIIKKUJA-RYHMIEN PAIKKAKUNNAT KEVÄT 2016

HAPPILIIKKUJA-RYHMIEN PAIKKAKUNNAT KEVÄT 2016 12.4.2016 HAPPILIIKKUJA-RYHMIEN PAIKKAKUNNAT KEVÄT 2016 AKAA Paikka: Seurantalo Sampola, Sampolantie 3, Toijala Aika: Kevään 2016 kokoontumiset maanantaisin 25.1., 29.2, 21.3, 25.4 ja 23.5. kello 14.15-15.15.

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö on kokonaisvaltaista kotiin annettavaa tukea vanhemmuuden ja arjen haasteisiin. Tukea voidaan tarjota mm. vanhemman jaksamiseen,

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 11.12.2016 18.6.2017 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 6.6. 30.10.2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset 1 Helsinki Turku satama,

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Espoon seurakuntien NÄKÖVAMMAISET

Espoon seurakuntien NÄKÖVAMMAISET Espoon seurakuntien NÄKÖVAMMAISET syksy 2012 1 Haluatko jutella? 3 Uudet ryhmät 4 Viikoittaiset 5 Tapahtumia 6 Vapaaehtoistyö 6 Opaspalaverit ja koulutukset 7 2 Espoon seurakuntien näkövammaistyö tarjoaa

Lisätiedot

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin,

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin, Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry TOIMISTO AVOINNA: Vartiokuja 1 20700 TURKU tiistai keskiviikko 9:00 15:00 Puh. (02) 231 9632 torstai 9:00 17:00 e-mail: toimisto@tsey.fi Internetsivut: www.tsey.fi torstaikerhoiltaisin

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Jätä yhteystietosi ja lyhyt kuvaus omaishoitotilanteestasi niin saatamme ottaa piankin yhteyttä kummittelun merkeissä.

Jätä yhteystietosi ja lyhyt kuvaus omaishoitotilanteestasi niin saatamme ottaa piankin yhteyttä kummittelun merkeissä. OMAISHOITAJAT OPISKELIJOITA! Yhdistyksemme aloittaa yhteistyön TAMK:n kanssa ensi vuoden alussa. Hyvän yhteistyön toteutumiseksi tarvitsemme lisää omaishoitopareja ja perheitä, jotka ovat valmiit ottamaan

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55 Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty

TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty 10.11.2016 Tuolijumppa Olohuoneessa torstaisin klo 12.00-12.30 vapaaehtoisemme ohjauksessa ja jumpan jälkeen on kahvittelua, ei osall.maksua! Kuntosalivuorot Loimaalla Tuulensuun

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 20.6. 14.8.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 20.6. 14.8.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 20.6. 14.8.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko, Hanko Karjaa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 27.3. 19.6.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 27.3. 19.6.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 27.3. 19.6.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko, Hanko Karjaa

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot:

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Y-tunnus Arvonlisäverotunniste Vakuutusyhtiö (vastuu- vakuutuksen osalta) Valvova viranomainen Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus

Lisätiedot

1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7 10-11.8.

1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7 10-11.8. 3.11.2010 Lopullinen Raahen Vesan SM-mitalistit 1921-1999 Koonnut Eero Ukonaho 1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7

Lisätiedot

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

RL Nuorisojaoston avoinkokous. 6. Raksanuoret Internet sivujen katsaus ja Extran kehittäminen

RL Nuorisojaoston avoinkokous. 6. Raksanuoret Internet sivujen katsaus ja Extran kehittäminen Aika 24.01.10 klo: 10:00 Paikka Siikaranta, naruportintie 68 02860 Espoo Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 (5) Vuosina 2010 ja 2011 lisätään julkisen palvelun velvoitteen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Avioero ja lasten asioista sopiminen.

Avioero ja lasten asioista sopiminen. Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 4.6. 8.12.2012 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 4.6. 8.12.2012 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. VR Matkustajaliikenteen aikataulut 4.6.-8.12.2012 1 MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 4.6. 8.12.2012 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. Merkkien

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 3.6. 26.10.2013 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 3.6. 26.10.2013 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 3.6. 26.10.2013 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1

Lisätiedot

356631 KALLIO VESA TAMPERE 050 382 1310 vesa.kallio@uta.fi POHJOIS-HÄMEEN KENNELPIIRI R.Y.

356631 KALLIO VESA TAMPERE 050 382 1310 vesa.kallio@uta.fi POHJOIS-HÄMEEN KENNELPIIRI R.Y. Toim.nro Nimi Postitmp Puhelin Puhelin 2 Sähköposti Kennelpiiri 463405 ASIKAINEN PIA SÄYNÄTSALO 040 1866 116 asikainen.pia@gmail.com KESKI-SUOMEN KENNELPIIRI 851276 EKEGREN ANU ESPOO 040 735 6836 anu.ekegren@gmail.com

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus. YHTEYSTIETOJA 24.5.2016 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.fi Asikkala Vääksyn vastaanottokeskus Kotouma

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot