Kunnanhallitus. 364 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kuuma-palvelustrategian 2015 hyväksyminen

Transkriptio

1 PORNAISTEN KUNTA Sisällysluettelo 14/2007 Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Keskiviikko klo KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Liite Sivu 364 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 364 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kunnanvaltuuston pidetyn kokouksen päätösten täytäntöönpano Kuuma-kuntayhteistyön omistajapolitiikan linjausten hyväksyminen Kuuma-palvelustrategian 2015 hyväksyminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelma 189 * 373 Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä Helsingin seudun kaupunkiseutusuunnitelman MAL osio Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotus, lausunto Porvoon kaupungin rakennusjärjestyksen uudistaminen, lausunto 192 * 379 Souranto Pirjo, poikkeamishakemusta koskeva lausunto 193 * 382 Ikonen Raimo, poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuhakemusta koskeva lausunto 194 * 386 Kettunen Terttu, poikkeamishakemusta koskeva lausunto 195 * 389 Ruskeepää Esa ja Veronica, poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuhakemusta koskeva lausunto Koskitien omakotitonttien luovuttaminen Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen hakeminen 198 * 394 Osavuosikatsaus Palvelutalon asuntojen vuokran tarkistus Ilmoitusasiat Asia ei ole nähtävissä Kunnanjohtajan vaalin vahvistaminen ja palkasta päättäminen Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus

2 PORNAISTEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Keskiviikko klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kunnanvirasto KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 14/2007 Lempinen Tapani puheenjohtaja Janhunen Sari Nurmi Keijo Rantala Markku Rusi Tuula, poissa Tanner Tuula, poissa Virkki Juha Runolinna Pertti, varajäsen Tuula Rusin tilalla Savolainen Markku, varajäsen Tuula Tannerin tilalla Sivu 364 MUUT SAAPUVILLA OL- LEET (ja läsnäolon peruste) Leivoja Matti Peltoniemi Jouni, poissa Yrtti Seppo Marttila Seija Kaikkonen Timo kunnanvaltuuston pj kunnanvaltuuston I vpj kunnanvaltuuston II vpj vt. kunnanjohtaja, esittelijä kamreeri, pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS Kokous todettiin laillisesti kokooonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKAS- TUSTAPA (tarkastuspaikka ja aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Pöytäkirja tarkastetaan Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Sari Janhunen ja Keijo Nurmi. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIR- JOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Tapani Lempinen Pöytäkirjanpitäjä Timo Kaikkonen PÖYTÄKIRJAN TARKAS- TUSTOIMITUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Pornainen Allekirjoitukset Sari Janhunen Keijo Nurmi PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Pornainen Virka-asema Kamreeri Timo Kaikkonen

3 Kunnanhallitus KUNNANVALTUUSTON PIDETYN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Khall 185 Kunnanhallitukselle esitellään kunnanvaltuuston pidetystä kokouksesta laadittu pöytäkirja. Kunnanjohtajan ehdotus: Valtuuston tekemien päätösten osalta kunnanhallitus päättää seuraavaa: 46 Ehdotus Pornaisten kunnan hallintosääntöön tehtävästä muutoksesta Otteet: sivistystoimi, Tarja Pietilä 47 Tuomo Hallan ja Pornaisten kunnan välillä laaditun kauppakirjan hyväksyminen Ote lainvoimaisuuden jälkeen Tuomo Hallalle sekä kauppahinnan suoritus, ote kirjanpitoon 48 Hannu Kolehmaisen ja Pornaisten kunnan välillä allekirjoitetun kauppakirjan hyväksyminen Ote lainvoimaisuuden jälkeen Hannu Kolehmaiselle, ote kirjanpitoon 49 Linnunlaulun asemakaava-alueen maankäyttösopimus, K 219, T 9 Otteet: Ensio ja Vilma Löfgren, tekninen toimisto 50 Linnunlaulun asemakaava-alueen maankäyttösopimus, K 219, T 12 ja 13 Otteet: Marja-Liisa Pakkanen, Matti Salonen, tekninen toimisto 51 Linnunlaulun asemakaava-alueen maankäyttösopimus, K 219, T 17 Otteet: Janne Peltonen, tekninen toimisto 52 Linnunlaulun asemakaava-alueen maankäyttösopimus, K 220, T 6 Otteet: Rauha Päivikki/Rauha Olavi, Teemu Paajanen, tekninen toimisto 53 Linnunlaulun asemakaava-alueen maankäyttösopimus, K 220, T 11 ja 12 Otteet: Esa ja Päivi Laurila, tekninen toimisto./..

4 Kunnanhallitus Khall 185./.. 54 Linnunlaulun asemakaava-alueen maankäyttösopimus, K 220, T 13, 16 ja 17 Otteet: Jouko Järvinen ja Pirjo Sahlberg-Järvinen, tekninen toimisto 55 Linnunlaulun asemakaava-alueen esikauppakirja, K 219, T 9 Ote: Ensio ja Vilma Löfgren 56 Linnunlaulun asemakaava-alueen esikauppakirja, K 219, T 12 ja 13 Otteet: Marja-Liisa Pakkanen ja Matti Salonen 57 Linnunlaulun asemakaava-alueen esikauppakirja, K 219, T 17 Ote: Janne Peltonen 58 Linnunlaulun asemakaava-alueen esikauppakirja, K 220, T 6 Otteet: Päivikki Rauha/Olavi Rauha ja Teemu Paajanen 59 Linnunlaulun asemakaava-alueen esikauppakirja, K 220, T 11 ja 12 Ote: Esa ja Päivi Laurila 60 Linnunlaulun asemakaava-alueen esikauppakirja, K 220, T 13, 16 ja 17 Ote: Jouko Järvinen ja Pirjo Sahlberg-Järvinen 61 Linnunlaulu, asemakaava ja asemakaavan muutos Oteet: aluearkkitehti ja tekninen toimisto, Uudenmaan ympäristökeskus Lainvoimaisuuden jälkeen otteet: Uudenmaan maanmittaustoimisto, Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus 62 Asuinpientalojen, erillispientalojen ja Pornaisten Portin yritysalueen tonttien hinnat Otteet: aluearkkitehti, rakennuspäällikkö 63 Vuoden 2006 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen sekä toimintakertomuksen hyväksyminen Ote: tarkastuslautakunta, kirjanpitäjä 64 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2006 Ote: tarkastuslautakunta, kirjanpitäjä./..

5 Kunnanhallitus Khall 185./.. 65 Henkilöstöraportti vuodelta 2006 Kopio henkilöstöraportista työyksiköihin 66 Vesihuollon kehittäminen Mäntsälässä, Pornaisissa ja Pukkilassa Otteet: Mäntsälän ja Pukkilan kunnat, tekninen toimisto 67 Määrärahan esittäminen vuoden 2007 talousarvioon Linnunlaulun asemakaava-alueelta hankittaviin maa-alueisiin Ote: kamreeri, kirjanpito 68 Korkomenojen ja lainanoton ylitys 2006 Otteet: tarkastuslautakunta, kamreeri, kirjanpitäjä 69 Kunnanjohtajan vaali Otteet lähetetty hakijoille , ote palkanlaskentaan Valtuuston päätökset eivät mene valtuuston toimivaltaa ulommaksi, eivätkä ole muutoinkaan lakien tai asetusten vastaisia, joten valtuuston päätökset hyväksytään täytäntöönpantaviksi. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vt. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

6 Kunnanhallitus KUUMA-KUNTAYHTEISTYÖN OMISTAJAPOLITIIKAN LINJAUSTEN HYVÄKSYMINEN Khall 186, liitteet Yhteinen omistajapolitiikka on yksi Kuuma kuntayhteistyön painopistealueista. Kuuma-hallitus on hyväksynyt omistajapolitiikan menettelytapaohjeet. Kunnan- ja kaupunginjohtajat on nimetty toimimaan omistajapolitiikan koordinaattoreina nimetyissä yhteisesti omistetuissa yhteisöissä. Omistajapolitiikan linjaukset on valmisteltu kuluvan kevään aikana ja Kuuma-hallitus on hyväksynyt ne Kuuma-hallitus esittää, että kunnat antavat yhteisöjensä edustajilleen omistajapolitiikan linjausten mukaiset toimintaohjeet. Omistajapolitiikan linjaukset sekä menettelytapaohjeet on toimitettu kunnille käsiteltäväksi ja annettavaksi ohjeena kunnan ao. edustajille. Omistajapolitiikan menettelytavat ohjeella on tarkoitus selkeyttää Kuuma-kuntien yhteistyötä omistajapolitiikan käytännön toteuttamisessa. Ohjeiden mukaan yhteistyö on välttämätöntä kuntien ohjauksen tehostamiseksi. Selkeä konsernijohtaminen on haasteellista jo yksittäisen kunnan sisällä ja haasteet moninkertaistuvat kuntayhteistyössä. Menettelytapaohjeen mukaan omistajapolitiikka toteutetaan seuraavissa yhteisöissä: Yhtiöt: Kuntayhtymät: Sopimus: Kiljavan Sairaala Oy, Adulta Oy, Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forum ja Sosiaalitaito Hus, uudenmaan erityishuoltopiiri ja Keuda (Laurea) Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Menettelytapaohjeissa todetaan myös, että omistajapoliittisten intressien vuoksi koordinaattori tulisi nimetä myös seuraaviin yhteisöihin: Kiljavan Sairaala Oy, Uudenmaan liitto, Tuusulan seudun vesilaitos Ky ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun Ky. Kuuma-yhteistyösopimuksen mukaan Kuuma-parlamentti päättää omistajapolitiikan ja edunvalvonnan linjauksista. Kuuma-parlamentti totesi siirtäessään päätösvaltaa Kuuma-hallitukselle, että vain periaatteelliset ja merkittävät linjaukset käsitellään parlamentissa ja muilta osin päätösvaltaa käyttää Kuuma-hallitus../..

7 Kunnanhallitus Khall 186./.. Kuuma-hallitus hyväksyy omistajapolitiikan kannanotot ja päättää toimenpiteistä, joilla omistajapolitiikkaa toteutetaan. Eri yhteisöjen sitouttaminen Kuuma-yhteistyössä sovittaviin linjauksiin voi tapahtua: - yhtiöjärjestyksessä, säännöissä tai perussopimuksessa - omistajapolitiikan ohjeilla (konserniohjeet) - toimiohjeilla Kuuma aluetta edustaville luottamushenkilöille - yhtiö/yhtymäkokousten päätöksillä - hallituksen valinnalla - osakas- ja muilla sopimuksilla Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää 1. Merkitä liitteen nro 46 mukaiset Kuuma-hallituksen hyväksymät omistajapolitiikan menettelytapaa koskevat ohjeet tiedoksi 2. Hyväksyä liitteenä nro 47 olevat Kuuma-hallituksen esityksen mukaiset omistajapolitiikan linjaukset 3. Antaa nämä ohjeina kunnan edustajille Kuuma-omistajapolitiikkaa toteuttavissa yhteisöissä Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vt. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Kunnanhallitus KUUMA-PALVELUSTRATEGIAN 2015 HYVÄKSYMINEN Khall 187, liite 48 KUUMA-kuntien yhteistyönä on valmisteltu KUUMA-palvelustrategia. yhteinen palvelustrategia perustuu kunkin kunnan omaan palvelustrategiaan ja palvelujen kehittämiselle KUUMA-yhteistyössä asetettuihin tavoitteisiin. Päämääränä yhteistyössä on, että asukkaat voivat käyttää palveluja kuntarajojen estämättä, palvelujen tuottavuutta ja saatavuutta parannetaan, työvoiman saatavuus turvataan sekä sovitaan sellaisista rakenteellisista ratkaisuista, jotka tukevat näiden tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteet toteutetaan vaiheittain. KUUMA-toimintasuunnitelman yhteydessä sovitaan vuosittain palveluyhteistyön valmistelusta. KUUMA-palvelustrategia on myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukainen selvitys palveluyhteistyön kehittämisestä. Kuuma-hallitus on hyväksynyt palvelustrategian kokouksessaan ja esittänyt sen kuntien valtuustoille hyväksyttäväksi. Kunnanhallituksen esityslistalla on erillisinä pykälinä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelma sekä siihen liittyen erillinen MAL osio. Liitteenä nro 48 on Kuuma-hallituksen hyväksymä luonnos KUUMApalvelustrategiaksi Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää KUUMA-palvelustrategian 2015 valtuuston hyväksyttäväksi. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vt. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi merkittiin, että selvitetään Sipoon ja Pornaisten kuntien perusturvapalvelujen yhdistäminen.

9 Kunnanhallitus KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Khall 188, liite 49 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on tullut voimaan Lain 10 :n mukaan jokaisen kunnan on viimeistään annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa puitelain 5 ja 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta. Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää valtuusto. Toimeenpanosuunnitelma annetaan tarkoitusta varten toimitetuilla sähköisillä lomakkeilla. Toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisältyä: 1) väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 ja ) kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma sekä, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi, kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitettu toimenpideohjelma 3) suunnitelma siitä, miten kunta käyttää 4 :ssä mainittuja keinoja (kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden vahvistaminen) 4) selvitys palveluverkon kattavuudesta 5) suunnitelma kunnan keskeisten toimijoiden järjestämisestä sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä Kunta- ja palvelurakenneuudistus koskettaa eniten pieniä alle asukkaan kuntia. Alle asukkaan kuntien tulee laatia suunnitelma palvelurakenteen vahvistamiseksi siten, että kunta muodostaa yhdessä toisen/toisten kuntien kanssa vähintään asukkaan yhteistoimintaalueen. Ammatillisessa peruskoulutuksessa vastaava väestöpohjatavoite on asukasta. Pornaisten kunnan asukasluku on hieman alle 5000 asukasta. Perusturvapalvelujen yhteisestä järjestämisestä yhdessä Mäntsälän kunnan kanssa on laadittu selvitystyö, samoin on selvitetty Sipoon ja Pornaisten kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä yhdessä. Selvitykset käsitellään erikseen ja päätökset asiassa tehdään syyskuun valtuustossa. Ammatillinen peruskoulutus on jo tällä hetkellä järjestetty Keski- Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän kautta. Toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu Kuuma-yhteistyönä, näin on haluttu korostaa sitä vapaaehtoista yhteistyötä, jota kunnat pääkaupunkiseudulla tekevät. Toimeenpanosuunnitelman yhteiset vastukset perustuvat parhaillaan käynnissä olevaan palveluyhteistyön valmisteluun../..

10 Kunnanhallitus Khall 188./.. Kukin kunta lähettää vastauksen sisäasiainministeriölle kysymyksiin ja liittää niihin yhteiset vastaukset valtuustojen päätösten mukaisesti. Liitteenä nro 49 on kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen toimeenpanosuunnitelma. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen toimeenpanosuunnitelman ja esittää sen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vt. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

11 Kunnanhallitus KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄ HELSINGIN SEUDUN KAUPUNKISEUTUSUUNNITELMAN MAL OSIO Khall 189 Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) on neljäntoista Helsingin seudun kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), KUUMA-kunnat (Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen) ja kuntaryhmä Neloset (Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo). Helsingin seudun yhteistyösopimus astui voimaan Seutuyhteistyön tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. yhteistyö perustuu Helsingin seudun kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen. Seutuyhteistyön kohteena ovat erityisesti maankäyttö, asumisen ja liikenteen neuvottelukunnan, MAL-neuvottelukunnan ja sen valmisteluelimen, MAL-jaoston. Yhteistyössä valmistellaan maankäytön, asumisen ja liikenteen strategia (ensi vaiheessa työstetään kansainvälisen kilpailun pohjalta visio 2050). tällä strategialla haetaan ratkaisuja seudun asuntotuotannon haasteisiin, joukkoliikenteen kehittämiseen, maankäytön kehittämishankkeiden toteuttamisen ja tukea asuntotuotantoon tarvittavien maa-alueiden käyttöön saamiseen. Lisäksi Helsingin seudun yhteistyön puitteissa tehdään PARAS-hankkeen edellyttämää kuntarajat ylittävien palveluiden saatavuuteen kohdistuvaa valmistelutyötä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 7 :n mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien on annettava mennessä valtioneuvostolle suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Helsingin seudun yhteistyökokous päätti , että puitelain mukainen kaupunkiseutusuunnitelma laaditaan yhteisesti koko Helsingin seudun 14 kunnan osalta. Helsingin seudun kaupunkiseutusuunnitelmaa, MAL-suunnitelmaa on käsitelty MAL-jaostossa ja MALneuvottelukunnassa sekä uudelleen MAL-jaostossa /..

12 Kunnanhallitus Khall 189./.. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi suunnitelman osaltaan Kaupunkiseutusuunnitelma hyväksyttiin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa ja se on tarkoitus hyväksyä tämän jälkeen saman sisältöisenä Helsingin seudun 14 kunnan ja kaupungin valtuustoissa elokuun loppuun mennessä. Helsingin seudun kaupunkiseutusuunnitelman MAL-osio sisältää kuntien yhteisen vastauksen puitelaissa esitettyihin kysymyksiin. Suunnitelmassa esitetään keinoja, joilla pyritään ratkaisemaan Helsingin seudun asunto-ongelma ja turvaamaan seudun kehityksen kannalta merkittävien liikenneratkaisujen toteuttaminen. Seudulla on tavoitteena tuottaa riittävästi kohtuuhintaisia omistus- ja vuokra-asuntoja, joilla turvataan työvoiman saatavuus ja Helsingin seudun kehittymisen edellytykset. Suunnitelmassa on seudullisena tavoitteena tuottaa vuosittain keskimäärin asuntoa ja tästä 20 % valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Liikenteen osalta on tavoitteena sovittaa yhteen seudun eri liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja niiden pohjalta tehdyt aiesopimukset sekä keskeisten liikennehankkeiden rahoitus ja toteuttaminen. KUUMA kunnat ja kuntaryhmä Neloset ovat esittäneet suunnitelmaan lisäponnen yhteisvastuullisen asuntotuotannon osalta. Lisäponnessa katsotaan, että maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen on kokonaisuus, johon tarvitaan sekä valtion että kuntien sitoutumista päätösten muodossa. Tässä korostuu se, että liikenneratkaisuja ei voi erottaa muista MAL-asioista. Tavoitteena on päättää v aikana MALkokonaisuudesta. Tämän ponnen johdosta Helsingin seudun 14 kunnan johtajat esittivät Helsingin seudun yhteistyökokoukselle kaupunkisuunnitelman MAL-osion hyväksymispäätöksen tekstiin jatkovalmistelulausekkeen Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon 20 prosentin tavoitteen tarkempi, kysyntää vastaava sisältö täsmennetään vuoden 2007 loppuun mennessä yhdessä valmisteltavan Helsingin seudun MA 2017 ohjelmassa. Ohjelmassa käsitellään myös asuntotuotannon edellyttämät liikenne- ja palveluinvestoinnit, joiden toteutus vaatii valtion vahvaa sitoutumista ja osallistumista tähän metropolipolitiikan keskeiseen osaan. Tulevaisuudessa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan koko Helsingin seudun yhteisenä hankkeena. Esitys hyväksyttiin../..

13 Kunnanhallitus Khall 189./.. Helsingin seudun kaupunkiseutusuunnitelman liitteenä ovat myös KUUMA kuntien ja kuntaryhmä Nelosten yhteinen MAL-selvitys ja MAL-suunnitelma. MAL-selvityksessä yhdistettiin KUUMAn ja Kuntaryhmä Nelosten nykyiset MAL-strategiat yhdeksi raportiksi. MALsuunnitelma puolestaan konkretisoi MAL-selvityksessä tehtyjä päätöksiä toimenpiteiksi, jotka huomioidaan Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyössä. Esityslistan mukana lähetetään Helsingin seudun kaupunkiseutusuunnitelman luonnos , KUUMA kuntien ja kuntaryhmä Nelosten MAL-selvitys ja kopio Helsingin seudun yhteistyökokouksen päätöksestä. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää Helsingin seudun kaupunkiseutusuunnitelman MAL-osion valtuuston hyväksyttäväksi. MAL-osio annetaan edelleen valtioneuvostolle kunta- ja palvelurakenneuudistuksen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevana suunnitelmana. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vt. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

14 Kunnanhallitus ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS, LAUSUNTO Khall 190 Maakuntahallituksen päätöksen perusteella Itä-Uudenmaan liitto pyytää lausuntoa Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksesta mennessä. Pornaisten kunta on lausunut kaavan luonnosvaiheesta kesäkuussa Laaja Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotusmateriaali on nähtävissä ennen kokousta teknisellä osastolla sekä kokouksessa. Aineistoon on mahdollista tutustua myös liiton kotisivuilla osoitteessa Kunnanjohtajan päätösehdotus: Pornaisten kunnanhallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Pornaisten kunnan rajoista suurin osa rajautuu Itä-Uudenmaan maakunnan rajoihin; maankäytön yhteensovittaminen maakuntakaavankin tasolla on erityisen tärkeää. Myös liikenneverkolliset ratkaisut nousevat merkittävään asemaan. Pornaisissa vireillä olevat kylien osayleiskaavat, jotka ulottuvat laajasti myös kuntarajoille, on päätetty laatia oikeusvaikutuksettomina. Tavoitteena on saada nämä osayleiskaavat ehdotuksena nähtäville vielä tämän syksyn aikana. Kunnan reuna-alueita on pääasiassa tavoitteena kehittää haja-asutusluonteisina alueina; poikkeuksen muodostaa Järvenpääntien varsi, jossa kunnalla on vireillä laajan yritystoiminnan mahdollistava asemakaava sekä tämän alueen laajennustavoitteet osoitettuna Kirkonkylän osayleiskaavassa. Toteutuessaan alue tulee kasvattamaan liikennevirtoja Pohjois-Paippisten kautta Helsinki-Lahti moottoritielle. Pornaisten kunta on ollut mukana laatimassa KUUMA-kuntien yhteistä ympäristö- ja kehityskuvaa. Kehityskuva palvelee keskinäisen vuorovaikutuksen tiivistämistä ja YTV-alueen kuntien kanssa käytävää jatkuvaa vuoropuhelua. Lisäksi kehityskuva on merkittävä väline suhteutettaessa KUUMA-alueen kehityskysymyksiä koko Helsingin metropolialueen kaupunkipoliittisiin haasteisiin. Edelleen kehityskuvalla pyritään valmistautumaan Uudenmaan liiton koko Uudenmaan kehityskuvan laadintaan, joka on työn alla Uudenmaan liitossa. Sipooseen merkityt kalliokiviaineksenottoalueet (EOk) sijoittuvat aivan Pornaisten kunnan länsirajalle. Pornaisissa asutusta sijoittuu ko. aluetta lähemmäksi kuin Sipoon puolella. Vireillä olevassa eteläisten kylien./..

15 Kunnanhallitus Khall 190./.. osayleiskaavassa on tällä kohdalla lähelle kunnan rajaa määritelty asumisen kannalta edullinen vyöhyke, joka mahdollistaa Jokimäen kylään tukeutuvan asumisen tiivistämisen ja laajentamisen. Louhinnan vaikutukset asutukseen tulee selvittää. Maakuntakaavaan varatut aluerajaukset on oltava sellaiset, että lupamenettelyssä voidaan määritellä riittävät ehdot toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi tai vähentämiseksi. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vt. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Kunnanhallitus PORVOON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN, LAUSUNTO Khall 191 Porvoon kaupunki on korvaamassa entisen Porvoon kaupungin ja entisen Porvoon maalaiskunnan rakennusjärjestykset ja uudistamassa ne yhdeksi koko kaupungin aluetta koskevaksi rakennusjärjestykseksi. Uudistamistyö on aloitettu loppuvuodesta 2001 ja työ on edennyt ehdotusvaiheeseen. Porvoon kaupunki pyytää Pornaisten kunnalta lausuntoa naapurikunnan ominaisuudessa; lausunto tulee jättää mennessä. Lausunnon antamiselle on pyydetty lisäaikaa. Porvoon kaupungin rakennusjärjestys on laadittu yhteistyössä eri viranomaisten kanssa; rakennusjärjestyksen laatimisen apuna on käytetty kuntaliiton mallirakennusjärjestystä. Rakennusjärjestys käsittää runsaan liiteaineiston mm. vähimmäisrakennuspaikkakoon sekä suunnittelutarvealueiden osalta. Porvoon kaupungin rakennusjärjestys sisältää myös perusteluosan. Kunnanjohtajan päätösehdotus: Pornaisten kunnanhallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Pornaisten kunta on mielenkiinnolla tutustunut uudistamistyön alla olevaan Porvoon kaupungin rakennusjärjestykseen, sillä kunnassa on oman rakennusjärjestyksen uudistaminen vireillä. Pornaisten kunnalla ei ole huomautettavaa Porvoon kaupungin lausunnolla olevaan rakennusjärjestysehdotukseen. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vt. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

17 Kunnanhallitus SOURANTO PIRJO, POIKKEAMISHAKEMUSTA KOSKEVA LAUSUNTO Khall 192 ASIA Rakentamista koskeva poikkeaminen. Kunnanhallitus antaa lausunnon jätetystä hakemuksesta alueelliselle ympäristökeskukselle; poikkeamisvalta asiassa kuuluu ympäristökeskukselle. HAKIJA Pirjo Souranto Kirkkotie PORNAINEN puh HAKEMUS Rakennuspaikan sijainti Pornainen, Hevonselkä, Kirkkotie, määräala tilasta Kujanpää II RN:o 3:62, pinta-ala m2 (koko tila ha). Rakennustoimenpide Asuinrakennuksen rakentaminen (1 asunto, I½ kerrosta, 200 k-m2). Autotalli/varaston rakentaminen (1 kerros, 80 k-m2). Rakentamisrajoitus - Rakennuskielto yleiskaavan laatimista varten: MRL Kielto rakentaa rantavyöhykkeelle ilman asemakaavaa tai oikeusvaikutteista osayleiskaavaa: MRL 72 ja Rakennusjärjestyksen määräyksistä poikkeaminen: MRL 14. Hakijan esittämät perustelut ja arvio keskeisistä vaikutuksista Rakennuspaikka soveltuu erinomaisesti jo olemassa olevaan rakennuskantaan. Ei vaikuta olennaisesti kaavasuunnitelmiin, on jo osayleiskaava-alueella. Aiottu rakennuspaikka ei ulotu rantaan. Rakennuspaikalle on olemassa tieoikeus. Rakennus voidaan helposti liittää jo olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Määräala ei rajoitu rannan välittömään läheisyyteen, vaan rannan ja aiotun rakennuspaikan välissä on jo yksi talo../..

18 Kunnanhallitus Khall 192./.. Naapurien kuuleminen Naapureilla (3 kpl) ei ole huomautettavaa. Aluearkkitehdin lausunto Rakennustoimenpiteenä on uuden asuin- ja talousrakennuksen rakentaminen määräalalle. Tila ei rajoitu Mustijokeen, mutta on sen välittömässä läheisyydessä Kirkonkylän taajama-alueen pohjoispuolella. Määräalan koillispuolelle sijoittuu huoltoasema; määräalan ja joen väliin jää n m2 suuruinen, rakennettu lomarakennuspaikka. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Ohjeellisessa valtuuston vuonna 1993 hyväksymässä Kirkonkylän osayleiskaavassa tila sijoittuu maatalousalueelle, johon liittyy erityisiä ympäristöarvoja (MU), ja jossa alue on tarkoitettu maatalouskäyttöön eikä alue sovellu maisemakuvan vuoksi rakentamiseen. Rakennetuilla rakennuspaikoilla voidaan suorittaa peruskorjauksia ja vähäisiä laajennuksia. Alueella on vireillä Kirkonkylän osayleiskaavan tarkistus; osayleiskaavaluonnoksessa tilan alue sisältyy uudelle ja olennaisesti muuttuvalle pientaloalueelle (AP), joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Tila rajoittuu arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alue liittyy lisäksi maakunnallisesti arvokkaaseen Mustijoen kulttuurimaisemaan, jonka alueella tapahtuvassa rakentamisessa on otettava huomioon kulttuurimaiseman ominaispiirteiden vaaliminen. Rakennusjärjestyksessä on määritelty rakentamisen määrästä rantaalueella seuraavaa: Ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu pintaala/kerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 200 m2. Rakentamisen määrä poikkeaa rakennusjärjestyksen määräyksestä. Kunnan rakennusjärjestyksessä ei ranta-alueen osalta erotella ympärivuotista asumista ja loma-asumista. Tila sijoittuu hyvin palveluihin, tieverkkoon ja maisemaan nähden. Naapurina oleva huoltoasema ja siihen liittyvä liikennöinti vähentää rakennuspaikan viihtyisyyttä. Hajarakentaminen näin keskeisellä alueella kirkonkylää ja asemakaavaalueen läheisyydessä ei ole järkevää. Vireillä olevan osayleiskaavan viesti on, että alueelle voisi rakentaa tiiviistikin, mutta se ei ole mahdollista yksittäisin luvin, vaan edellyttää asemakaavan laatimista. Tilan jakaminen ja uuden asuinrakennuksen rakentaminen yksittäisellä luvalla./..

19 Kunnanhallitus Khall 192./.. aiheuttaa todennäköisesti haittaa tulevalle kaavoitukselle; alueen mahdollinen lisärakentaminen tai tehokkaampi rakentaminen tulevaisuudessa vaikeutuu. Ko. tilan lisärakentaminen tulisi suunnitella laajemman aluekokonaisuuden käsittävän asemakaavaprosessin kautta. Perustelut Rakentaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hakemuksen tueksi ei ole erityisiä syitä. Sovelletut oikeusohjeet MRL 14, 38, 72 ja Tiedoksi ilman liitenumeroa on karttayhdistelmä. Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon: Kunnanhallitus ei puolla poikkeamisen myöntämistä edellä esitetyin perustein. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja vt. kunnanjohtaja Seija Marttila, puh. (019) tai Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

20 Kunnanhallitus IKONEN RAIMO, POIKKEAMIS- JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUSTA KOSKEVA LAUSUNTO Khall 193 ASIA Rakentamista koskeva poikkeaminen ja suunnittelutarveratkaisu. Kunnanhallitus antaa ensin lausunnon jätetystä hakemuksesta; päätösvalta asiassa kuuluu Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan yhteiselle rakennus- ja ympäristölautakunnalle. HAKIJA Raimo Olavi Ikonen Pihlajatie 8 A HELSINKI puh HAKEMUS Rakennuspaikan sijainti Pornainen, Laukkoski, Niinipolku 42, tila Käpykallio RN:o 19:121, pinta-ala ha. Rakennustoimenpide Lomarakennuksen laajennus (1 asunto, 1 kerros ja 94 k-m2). Rakentamisrajoitus - Rakennuskielto yleiskaavan laatimista varten: MRL Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella: 16 ja Kielto rakentaa rantavyöhykkeelle ilman asemakaavaa tai oikeusvaikutteista osayleiskaavaa: MRL 72 ja Rakennusjärjestyksen määräyksistä poikkeaminen: MRL 14. Hakijan esittämät perustelut ja arvio keskeisistä vaikutuksista Nykyinen lomarakennus on vanha huvilarakennus, johon on vaikea liittää uusia toimitiloja, jotka johtuvat vesi- ja viemäriliittymän tulosta keväällä Laajennus on tehty niin, että kalliota ei tarvitse ampua ja louhia. Rakennus on yli 80 m rannasta ja ei näy metsän vuoksi järvelle./..

21 Kunnanhallitus Khall 193./.. vaan aukeaa peltomaisemaan. Ei vaikutusta ympäristöön, tiet ovat kunnossa ja vesi ja viemäri tulee ensi vuonna (2008). Naapurit ovat antaneet suostumuksensa syksyllä 2006, joka todettiin riittäväksi tätä uutta hakua varten. Tieyhteydet ovat kunnossa. Minun vastuullani on Niinipolun kunnossapito. Tietä käyttävät 6 taloutta. Vesi- ja viemärijärjestelmä tulee syksyllä kilpailutukseen; valmistuu 2008 aikana. Naapurien kuuleminen Naapureilla (4 kpl) ei ole huomautettavaa. Aluearkkitehdin lausunto Rakennustoimenpiteenä on nykyisen lomarakennuksen (suuruus 117 k- m2) laajennus kiinteästi nivelmäisen eteistilan kautta. Tila rajoittuu Niinijärveen, mutta rakentaminen tapahtuu rakennusjärjestyksen, maaston ja maiseman mukaan riittävän etäälle rantaviivasta puustoisen alueen keskellä. Lähitilojen rakennukset ovat sekä omakotitaloja että lomarakennuksia. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Alueella on vireillä eteläisten kylien osayleiskaava; osayleiskaavaluonnoksessa tilan alue sisältyy rakentuneelle Niinijärven loma-asuntoalueelle. Lomaasuntoalueen kaavamääräyksessä on asetettu ehtoja, joiden täyttyminen mahdollistaa loma-asunnon muuttamisen ympärivuotiseksi. Rakennusjärjestyksessä on määritelty rakentamisen määrästä rantaalueella seuraavaa: Ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu pintaala/kerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 200 m2. Hakemuksen mukaisen tilan suuruus ja rakentamisen sijainti tilan alueella kestää rakennusjärjestyksessä esitettyä määrää suuremman rakennusoikeuden. Rakentamisen sopeutuminen ympäristöön ja nykyiseen rakennukseen on ollut mahdollista arvioida hakemuksen liitteenä olevien rakennuslupakuvien pohjalta. Laajennusosan harjakorkeus jää nykyisen rakennuksen harjakorkeutta alemmaksi. Rakennussuunnittelussa on otettu huomioon kahden eri aikakaudelta olevan rakennuksen yhteensovittaminen. Kunnanhallitus on aiemmin käsitellyt poikkeamista tälle tilalle helmikuussa Hanke oli tällöin k-m2 suuruinen ja kahdessa kerroksessa sekä ympärivuotiseen käyttöön; hakemuksen mukainen rakentaminen tulkittiin tällöin uuden asuinrakennuksen rakentamiseksi ja./..