Ympäristösuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a

Transkriptio

1 1(11) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 79 YLO LOS-2009-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Jari ja Elina Raitinpään ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 40 lypsylehmän, 30 hiehon ja 10 nuorkarjapaikan navetan laajentamista 120 lypsylehmän, 46 hiehon ja 28 nuorkarjapaikan navetaksi. LUVAN HAKIJA Jari ja Elina Raitinpää Saloniementie 38, JÄMIJÄRVI Puhelinnumero: Toimialatunnus: Y-tunnus: LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Jämijärven kunnan Kauppilan kylässä kiinteistöllä Raitinpää RN:o 1:21. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristösuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä on myöntänyt ympäristöluvan navetan tämänhetkiselle toiminnalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty viisi maanvuokrasopimusta, jotka koskevat noin 24 hehtaarin peltoalaa. Lisäksi on suullinen lannanlevityssopimus 30 hehtaarin peltoalalle. Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousalueella. Seutukaavassa eläinsuoja sijoittuu kulttuurihistorialliselle arvokkaalle alueelle. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde Neuvonta Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Växel Rådgivning Valtakatu 6, Pori Vaihde Neuvonta Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Växel Rådgivning

2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 2/11 Navetta sijaitsee Jämijärven vesistöalueella (35.542). Navetan sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Navetan ympäristö on peltoa. Lähin naapuri sijaitsee uuden navetan länsipuolella noin 100 metrin päässä. Muut lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 300 metrin päässä. Jämijärvi sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan navetan laajentamiseen siten, että uusi lypsylehmänavetta rakennetaan tilakeskuksen viereen olemassa olevan eläinsuojan koillispuolelle. Vanha eläinsuoja jää hiehojen ja nuorkarjan käyttöön. Laajennuksen jälkeen tullaan tuottamaan noin miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Olemassa olevassa navetassa lanta käsitellään kuivalantana sekä virtsana. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Navetan yhteydessä sijaitsee kattamaton kuivalantala, jonka tilavuus on noin 400 m 3. Lantalan alla sijaitsee noin 200 m 3 virtsasäiliö. Saloniementien toisella puolella sijaitsee katettu noin 400 m 3 virtsasäiliö. Lisäksi Vihun kylässä sijaitsee etäkuivalantala. Rakennettava lypsylehmänavetta (yhteensä 120 lehmää) tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä. Eläinsuojan yhteyteen rakennetaan betoninen 8 m 3 :n pumppukaivo, josta lietelanta pumpataan joko kumikermialtaaseen tai betoniseen lietesäiliöön, jonka tilavuus tulee olemaan noin 4350 m 3. Lietesäiliö täytetään altapäin. Lisäksi navettaan tulee lietekuiluja noin 60 m 3. Navetan lypsyaseman ja maitohuoneen pesuvedet sekä sosiaalitilojen ja muut jätevedet (noin 400 m 3 vuodessa) johdetaan panospuhdistamoon. Maitohuonevedet johdetaan puhdistamolle kahden tasaussäiliön kautta, jossa tasataan pesuvesien ph-vaihtelu sekä erotetaan pesuvesistä turve ja rasva. Puhdistamon kapasiteetti on 2,5 m 3 /vrk. Olemassa olevassa eläinsuojassa on koneellinen alipaineilmastointi, jossa korvausilma otetaan seiniltä ja päädystä ja poistohormit sijaitsevat katon päällä. Uuteen tulee painovoimainen ilmanvaihto, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma tulee verhoseinien kautta. Hiehoja (46 kpl) laidunnetaan noin neljä kuukautta vuodessa ja eläimet ovat laitumella myös öisin. Laidunala on noin 10 hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten juottaminen on järjestetty siirrettävillä juoma-altailla. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Tilalla ei ole jaloittelu- eikä ulkotarhaa. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa laakasiiloihin, joista puristenesteet johdetaan virtsasäiliöön. Laajennuksen jälkeen navetasta tulee lietelantaa noin m 3 vuodessa, virtsaa noin 165 m3 ja kuivikelantaa noin 360 m 3 vuodessa. Lanta levitetään omille pelloille (50 ha), vuokrapelloille (25 ha) ja sopimuspelloille (30 ha) keväällä 40 %, kesällä 30 % ja syksyllä 30 %. Tilalla on kaksi litran polttoainesäiliötä. Säiliöt on varustettu lukituksilla ja laponestolaitteilla. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita noin 1000 litraa, joita säilytetään 200 litran tynnyreissä konehallissa. Navetassa käytettävä vesi otetaan Mielahden vesiosuuskunnan vesijohtoverkosta.

3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 3/11 Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan varastointi sekä levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta ja pesuvedet vesitiiviissä lantavarastoissa. Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. täyttämällä lietesäiliö altapäin ja levittämällä liete multaimella varustetulla levittimellä, jos sopivaa kalustoa löytyy. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maidonkeräilyauto käy tilalla joka toinen päivä. Eläinten kuljetusauto käy 1-2 kertaa kuukaudessa ja rehuauto kerran kuukaudessa. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta ajoittaisesti rehunteon ja lannan levityksen yhteydessä. Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 5 tonnia vuodessa) toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Keräilyä odottaville eläinraadoille ei ole eikä ole suunnitteilla kylmävarastoa. Ongelmajätteet viedään ongelmajätteiden keräykseen. Muovit varastoidaan kasassa ja viedään kaatopaikalle. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja levitetään pellolle. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Tulipaloriskiin varaudutaan jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa ja yksikölle tullaan laatimaan pelastussuunnitelma. Toiminnan häiriöihin tullaan varautumaan varavoimajärjestelmällä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Jämijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Pohjois-Satakunnassa. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Jämijärven kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Navetan sijaintipaikalla suoritettiin maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.

4 Lausunnot 4/11 Jämijärven kunnanhallitus ( ) ilmoittaa lausuntonaan, että se puoltaa ympäristölupahakemusta. Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitos kuntayhtymä, Terveysvalvonnan johtaja ( ) toteaa lausuntonaan, että hakemukseen kohdistuvia muistutuksia tai huomautuksia ei ole jätetty. Lupamenettelyssä tulisi huomioida, että - lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lantalan sekä öljysäiliön kuntoa tulee tarkkailla ja mahdolliset rakennevauriot on viivytyksettä korjattava. - lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikaan. - haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan ja yleiseen viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen vähentämiseksi. - lannan siirtojen aikana kuljetusvälineestä ei saa tapahtua vuotoja. - lantaa ei saa levittää pohjavesialueilla sijaitseville pelloille. - hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, muut jätteet kaatopaikalle. Ympäristöä ei saa roskata. Ongelmajätteet on toimitettava kunnan osoittamaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan ja ne tulee tilalla varastoida siten, ettei päästöjä maaperään pääse tapahtumaan. - eläinjätteet tulee käsitellä maa- ja metsätalousministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. - tilalla tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta 931/2000, koskien maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Jari ja Elina Raitinpäälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan navetan laajentamiseen 120 lypsylehmän, 46 hiehon ja 28 nuorkarjapaikan navetaksi Jämijärven kunnan Kauppilan kylässä kiinteistöllä Raitinpää RN:o 1:21. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

5 5/11 LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista syntyvä lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet, kuten puristenesteet, on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 3050 m 3 lietelanta- ja virtsasäiliötilavuutta sekä 360 m 3 kuivikelantatilavuutta. Jos lietesäiliötä tai lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön tai lantalaan estyy, on säiliön korkeuteen lisättävä 300 mm ja lantalan tilavuuteen 0,1 m 3 lantalan pinta-ala neliömetriä kohden riittävän tilavuuden saavuttamiseksi. 2. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakennuksen ja lietesäiliön salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Tuotantotiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. Käsitellystä jätevedestä on otettava vesinäyte sitten, kun laajennus on ollut käytössä noin puoli vuotta. Vesinäytteestä on määritettävä ph, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, biologinen hapenkulutus, kiintoaine, fekaaliset streptokokit ja koliformiset bakteerit. Lisäksi on luotettavalla tavalla mitattava näytteenottohetken virtaama. Tulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarkkailutulosten perusteella edellyttää käsittelymenetelmää tehostettavaksi, mikäli jätevesistä todetaan aiheutuvan haittoja. 4. Lietesäiliössä tulee olla säiliön altapäin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava siten, että se voidaan myöhemmin tarpeen vaatiessa kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliön valmistumisista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lanta on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Sitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi.

6 6/11 8. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät sekä naapureille aiheutuva melu- ja hajuhaitta. Lietelannan levitys pelloille ja siihen liittyvä lietelannan sekoitus lietesäiliössä tulee suorittaa pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 9. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 10. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 11. Eläinten pito, navettarakennusten ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Laiduntaminen ja jaloittelu 12. Eläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Laitumella, sisäänkäyntien edessä, tulee olla tiivispohjaista aluetta vähintään 10 m 2 laidunta käyttävää täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tiivispohjaisen alustan kokonaispinta-alaksi riittää 300 m 2. Tiivispohjaiselle alustalle kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti ja se on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Tiivispohjainen alue tulee muotoilla siten, että alueelle kertyvä virtsa sekä sade- ja sulamisvesi voidaan kerätä ja johtaa vesitiiviiseen säiliöön. Rakennuksen katolta ja tiivispohjaisten alueiden ulkopuolelta tulevien puhtaiden sade- ja sulamisvesien pääsy tiivispohjaisille alueille tulee estää. 13. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunnettaessa vesistöön rajoittuvia peltolohkoja tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka tarvittaessa estää aitauksella. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätteet 14. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, on varastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 15. Eläinsuojan ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, jätteet, polttonesteet sekä kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa

7 riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 7/ Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 17. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 18. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 19. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 20. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 21. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 22. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 23. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 24. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

8 8/11 Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2 ja 4-6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräyksellä 3 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Puhdistamolta lähtevän jäteveden laadun seurannan avulla voidaan varmistua puhdistusjärjestelmän toimivuudesta. Lupamääräykset 1 13 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista (931/2000) koskevassa asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, las-

9 9/11 ku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Kulkuväylät ja sisäänkäyntien edustat tallautuvat ja liettyvät, jolloin ravinteita kulkeutuu maaperään ja vesistöihin huomattavia määriä. Tiivispohjaisilta alueilta niille kertyvän lannan poistaminen on mahdollista ja alueen muotoilulla voidaan estää likaisten vesien kulkeutuminen maastoon. Lupamääräykset on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 20 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 21 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 22 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 23 ja 24 mukaisesti.

10 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 10/11 Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ellei luvan mukaista toimintaa ole aloitettu viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Kankaanpään kuntayhtymän myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jari ja Elina Raitinpää Saloniementie 38, Jämijärvi Jäljennös päätöksestä Jämijärven kunnanhallitus Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitos kuntayhtymä, Ympäristöpalvelut Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana

11 11/11 Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Jämijärven kunnan ilmoitustaulu Pohjois-Satakunta Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus