JURVAN KUNNAN. Niemenkylän KYLÄSUUNNITELMA

Transkriptio

1 JURVAN KUNNAN Niemenkylän KYLÄSUUNNITELMA Kuva: Kari-Pekka Hietamäki

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. NIEMENKYLÄN HISTORIAA 2. KYLÄALUE TÄNÄÄN Väestö ja asuminen Palvelut Elinkeinot, yritystoiminta ja työssäkäyntialueet Järjestöt ja yhdistykset Tapahtumat ja harrastetoiminta 3. KYLÄKYSELY JA KYLÄILTA Kehittämisehdotukset Nelikenttäanalyysi 4. KEHITTÄMISKOHTEET 5. SEURANTA JA KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS Kyläsuunnitelman päivitys Kyläsuunnitelman päivitys

3 JOHDANTO Miksi kyläsuunnitelma Kyläsuunnitelmaa tarvitaan ohjaamaan kylän tulevaa kehittämistä. Kyläkokouksissa ja suunnittelutilaisuuksissa käydyt keskustelut ja kyläläisiltä saadut tiedot kyläkyselyn avulla ovat kyläsuunnittelutyön tärkein osa, koska on tärkeää saada selville kyläläisten tahto ja sitouttaa heidät suunnitelmien toteuttamiseen. Kyläsuunnitelma toimii kyläläisten yhteisenä julkilausumana oman kylän tulevasta kehittämisestä. Kyläsuunnitelman avulla kylä voi neuvotella kunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toimenpiteiden toteuttamisesta. Kylän ulkopuolista rahoitusapua haettaessa kyläsuunnitelma välittää rahoittajille tiedon kyläläisten yhteisestä kehittämistahdosta ja sitoutumisesta kyläsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Monet EU-rahoituskanavat vaativat rahoitushakemuksen liitteeksi kyläsuunnitelman, joka on tehty kyläläisten yhteistyönä. Nyt valmistunut kyläsuunnitelma on suunnittelutyöhön osallistuneiden kyläläisten yhteinen näkemys kylän kehittämisestä. Kyläsuunnitelmaa päivitetään ja sen toteutumista seurataan. Suunnitelman laadintavaiheet Kyläsuunnitelman teko käynnistyi Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n kyläsuunnitelmapajassa, joka pidettiin Niemenkylän nuorisoseuralla. Kyläsuunnitelman tekoa oli ohjaamassa Hyvä kylä hanke, jonka hallinnoija on Eteläpohjalaiset kylät ry ja paikallinen toteuttaja on Suupohjan kehittämisyhdistys ry. Pajoja järjestettiin kaikkiaan kolme kappaletta, ja niissä käytiin läpi kyläsuunnitelman teon eri vaiheita kyläasiamies Terhi Välisalon opastuksella. Kyläkyselylomakkeet ja kutsu kyläkokoukseen jaettiin kylän joka talouteen. Vastauksia tuli eri muodoissa 8 kappaletta ja kyläkokoukseen osallistuneelta 20 kyläläiseltä saatiin lisää ideoita. Kokouksessa valittiin toimikunta jatkojalostamaan ajatukset kyläsuunnitelmaksi. 3

4 1. NIEMENKYLÄN HISTORIAA Niemenkylä sijaitsee Jurvanjärven länsi- ja luoteisrannalla, maantieteellisesti melko keskellä nykyistä Jurvan kuntaa. Nimensä kylä on saanut Jurvanjärven niemestä, johon ensimmäiset asukkaat perustivat Niemen tilan v Järven rannalla oli asuttu jo kivikaudella, sekä lappalaisia sekä eränkävijöiden tilapäisiä asumuksia alueella todettu olleen. Kylä koostuu kuudesta kantatalosta seuraavasti: rek.n:o nimi perustettu 1 Niemi Korpi Haaga (perustettu kruununvirkataloksi) 4 Hautala Riihimäki Tikkala 1765 Kylärakenteeltaan Niemenkylä on perinteinen pohjalainen raittikylä. Muutama kuja (raitti), jonka varteen kylä on rakentunut vuosisatojen kuluessa, muodostaa edelleen kylän perusrakenteen. Talot ovat melko lähellä toisiaan ja pellot ovat selvästi kauempana. Kylä jakautuu osiin : Rintapää, Larvapää, Tikkamäki ja Palonmäki. Rintapää on vanhinta aluetta Jurvanjärven rannalla. Tikkamäki on muutaman metrin kohouma keskellä kylää ( mäki ). Palonmäki, joka ei oikeasti ole mäki, sijaitsee naapurikylään menevän tien varrella. Larvapää taas on uudempi osa kylää, jonne ja 1900lukujen vaihteessa siirrettiin taloja ahtaasti asutusta Rintapäästä. Niemenkylä oli rakenteeltaan maanviljelystä ja karjataloudesta elävä maalaiskylä. Karjatalouden merkitys oli suurempi kuin eteläpohjalaiskylissä keskimäärin, koska Jurvanjärvestä saatiin karjanrehuksi järvikortetta, jonka ravintoarvo vastaa hyvää apilaheinää. Lisäksi poltettiin tervaa lisätulojen saamiseksi. Kuten on jo aiemmin todettu, Jurvanjärven merkitys Niemenkylälle oli suuri. Järvi oli pohjois-eteläsuunnassa noin kymmenen kilometriä pitkä sekä kaksi ja puoli kilometriä leveä. Suurin osa järven alueesta kuului Jurvaan, mutta eteläosa kuului Teuvaan. Järvi oli melko matala ja sen mainitaan olleen kalaisa. Jurvanjärven ongelmaksi muodostui järven eteläpäähän laskujoen tienoille tuulien muodostama liejusärkkä, joka esti veden virtauksen lasku-uomaan ja aiheutti tulvia. Tulvista kärsivät erityisesti rantatalot Niemi ja Korpi. Asiaan puuttui ensimmäisen kerran Laihian kirkkoherra Samuel Wacklin käydessään Jurvassa vuonna Hän sai aikaan ensim4

5 mäisen järvenlasku operaation, joka oikeasti oli liejusärkän poistaminen laskujoen suulta. Perkaukset vaikuttivat niin paljon, että järvi kasvoi kortetta ja sen oikea nimitys olisi ollut vesijättö. Ainoastaan tulva-aikoina, keväällä ja syksyllä, se oli komea vesijärvi. Isonjaon yhteydessä järven Jurvan puoleinen osa jaettiin kahteenkymmeneen lohkoon sekä ns. Männynsarkaan, joka oli järviseuran käytössä. Männynsarassa kasvanut heinä myytiin vuosittain huutokaupalla, mistä seura sai varoja yhteisten asioiden hoitoon. Talot jaettiin jakoryhmiin siten, että manttaaliluku oli yhteensä hieman yli yksi. Jokainen jakoryhmä sai kaksi lohkoa; toisen itä- ja toisen länsipuolelta järveä. Kierto kesti kymmenen vuotta. Joka lohkolla oli yhteisiä latoja. Jokainen jakoryhmän osakas sai manttaalilukunsa mukaisen osuuden lohkosta. Isännistä kehittyi hyviä maanmittareita näiden toimitusten ansiosta. Isonjaon jälkeen uudistilojen perustaminen loppui, koska kaikki alueet oli jaettu. Tästä eteenpäin tiloja jaettiin tai perustettiin torppia. Niemenkylän tilat eivät olleet kovin suuria, torppiakin oli enimmillään vain kaksi tai kolme taloa kohden. Tervanpoltto myöskin loppui 1800-luvun kuluessa. Olojen parantuminen näkyy 1800-luvulla väkimäärän kasvuna. Maatalous ei vanhoilla menetelmillä pystynyt ruokkimaan kasvavaa väestöä ja tämä johti moniin uudistuksiin maataloudessa. Näitä ei kuitenkaan pystytty yksin toteuttamaan ja kylään syntyi useita virallisia yhdistyksiä sekä epävirallisia yhtymiä. Maamiesseura, Pienviljelijäyhdistys sekä yhdessä omistetut koneet leimasivat 1900-luvun alkupuolen maataloutta. Osuustoiminta on ollut vahvasti osa Niemenkylää. Kylässä on toiminut osuusmeijeri, osuuskassa ja osuuskauppa. Niemenkylän osuusmeijeri lopetti toimintansa 1960-luvulla, osuuskassa sulautui Jurvan osuuskassaan Pisimpään itsenäisenä säilyi Niemenkylän osuuskauppa, joka toimi vuodet Jurvalle tyypillistä huonekaluteollisuutta on kylässämme. Aluksi puusepänteollisuus Niemenkylässä oli keskittynyt kauhojen valmistukseen. Niemenkylän osuuskauppa oli sodan jälkeen maan suurimpia puukauhojen ja lusikoiden välittäjiä luvulla tulivat kuvaan varsinainen huonekaluteollisuus ja huonekalujen kiertokauppa. Kylämme vapaa-ajan toiminnasta on vuosikymmenien mittaan vastannut useita yhdistyksiä, joista merkittävin on Niemenkylän Nuorisoseura. Tämän seuran piirissä on harrastettu monenlaisia asioita; urheilua, näytelmiä, musikaaleja, tansseja, kruunuhäitä. 5

6 Lisäksi seurantalo on tarjonnut ja tarjoaa edelleen tiloja monille harrastusryhmille sekä erilaisille tilaisuuksille. Seurantalo on palanut kahdesti vuosina 1932 ja Aina yhtä selvää on ollut uuden talon rakentaminen. Kuva: Niemenkylän nuoriseuran arkisto Niemenkylän historiasta nousee esiin muutamia ominaisuuksia. Maailman muuttuessa kylä on hyvin pystynyt vastaamaan ympäristön haasteisiin. Innovatiivisuus ja kekseliäisyys ovat aivan varmasti niemenkyläläisiä ominaisuuksia. Jäljelle ei ole jäänyt tietoja, miten kivuttomasti tai miten nopeasti muutokset on otettu vastaan, mutta muutoksiin on vastattu omista lähtökohdista, omiin vahvuuksiin luottaen. Toinen merkittävä teema on yhdessä tekeminen. Järvikortteen teko, osuustoiminta sekä monenlaiset yhdistykset esimerkkeinä osoittavat, että niemenkyläläiset ovat tottuneet tekemään asioita yhdessä. Jokainen toimii omien kykyjensä mukaan ja jokaisen panos erilaisilla osaalueilla on tarpeen. Vahva yrittäjyyden perinne on ominaisuus, joka tulee esiin Niemenkylän historiasta. Nimenomaan sellainen muuttuva yrittäjyys, jossa rakennetaan omasta osaamisesta toimivia tuotteita markkinoille. Pk-yritykset ovat osa kyläämme ja sen maisemaa, eivät jollekin teollisuusalueelle sijoitettuja halleja. 6

7 2. KYLÄALUE TÄNÄÄN 2.1 Sijainti Niemenkylä sijaitsee Etelä-Pohjanmaan läänissä, Jurvan kunnassa. Kirkolle on kylältä noin 10 km pikiteitä pitkin. Puolet lyhyempi matka tulee, jos käyttää soralla olevaa Koivusillantie / Rintapääntietä, joka halkoo kuivattua Jurvanjärveä. Kylän pinta-ala on 21,5 km2. Vaasaan on matkaa 55 km, Seinäjoelle 60 km ja Kurikkaan 35 km. Kylämaisema on tasaista lakiaa, peltoa suurimmaksi osaksi. Närpiönjoki halkoo laajaa peltoaluetta, joka on kuivatetun Jurvanjärven pohjaa. Peltoaukean reunalla sijaitsee Korkeaneva noin 2 metriä pellonpintaa ylempänä. 2.2 Väestö ja asuminen Niemenkylässä asui Tilastokeskuksen tietojen mukaan 391 asukasta. Talouksia kylässä on 157 kappaletta ja kesäasuntoja on 10. Kyläläiset asuvat pääosin omakotitaloissa, rivitaloja on yksi. Niemenkyläläisten ikärakenne selviää seuraavasta kaaviosta. 7

8 Niemenkylän ikäjakauma KPL Ikä Eniten kylässä on vuotiaita. Lapsiakin on paljon, mutta nuoret aikuiset vuotiaat samoin kuin yli 80-vuotiaat ovat vähemmistönä. 2.3 Palvelut Vielä 1980 luvulla kylässä oli 2 pankin konttoria ja 2 kauppaa. Nykyään ei ole yhtäkään kauppaa, mutta Suupohjan osuuspankilla on vielä Niemenkylässä konttori. Kylältä löytyy parturi-kampaamo, taksi ja perhepäivähoitaja. Kirjastoautolla on kylässä monta pysähdyspaikkaa. Niemenkylän koulussa on oppilaita tällä hetkellä 33, opettajia on 3. Oppilasmäärä on laskeva myös meidän kylässämme, mutta se pysyy yli 30 oppilaassa vielä useita vuosia. Uhkana kuitenkin on, että koulu on toiminnassa viimeistä lukuvuottaan, koska valtuusto on aikoinaan tehnyt päätöksen lakkauttaa kaikki alle 36 oppilaan kyläkoulut Linja-autoliikenne on pääosin koululaiskuljetusten varassa. Kirkonkylälle ja takaisin pääsee aamulla ja iltapäivällä. Vaasaan, Kurikkaan ja Kauhajoelle pääsee myös linja-autolla. 2.4 Elinkeinot, yritystoiminta ja työssäkäyntialueet Niemenkylässä on runsaasti yritystoimintaa. Alkutuotannon osuus on kylässä pienentynyt, mutta vielä on toiminnassa 7 karjatilaa, sikala, lampola ja 10 viljatilaa. Työpaikkoja kylässä tarjoavat 8

9 3 huonekaluverstasta ja metallipaja. Lisäksi kylästä löytyy puutavaraliike, mylläri, konekorjaaja, koneurakoitsija ja sisustustyöyritys. Suurin osa niemenkyläläisistä käy töissä omassa kunnassa, osa työllistyy jopa kylän omissa yrityksissä. Ulkopaikkakunnilla työskentelevistä suurimman osan matka vie Vaasan suuntaan. Teuvalla, Kauhajoella ja jopa Parkanossa ja Peräseinäjoellakin käy niemenkyläläisiä töissä. 2.5 Järjestöt ja yhdistykset Kylässä toimii useita yhdistyksiä. Niemenkylän nuorisoseura on perustettu v ja on aikoinaan ollut koko kylän urheilu- ja kulttuuririentopaikka. Nykyisin toimintaa pyörittää kymmenkunta aktiivista jäsentä ja nuorisoseuran taloutta ja harrastetoimintaa rasittaa peruskorjausta vaativa nuorisoseurantalo. Talo kaipaisi lämpöeristystä, että sitä kannattaisi lämmittää harrastetoimintaa varten talvisin. Kuva: Kari-Pekka Hietamäki Niemenkylän maamiesseura on perustettu yhteisiä konehankintoja ja viljankuivaajan rakentamista varten. Maamiesseuran naisjaosto toimi aikoinaan aktiivisesti keräten toiminnallaan rahaa mm. ruoka- ja kahvikaluston sekä tarjoilu9

10 astioiden hankintaa varten. Naisjaosto lopetti toimintansa pari vuotta sitten ja lahjoitti kalustot nuorisoseuralle. Kyläyhdistys on toiminut jo useita vuosia, vaikka se rekisteröityi vasta v Kyläyhdistyksellä ei ole kokoontumispaikkaa, mutta se on hoitanut kesäisin kylällä olevaa uima-allasaluetta, jolla on sauna ja beachvolleykenttä sekä grillikatos. Kyläyhdistyksen voimin kylään on myös luvulla rakennettu valaistu pururata. Koulun vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti oppilaiden ja koulun parhaaksi mahdollistaen oppilaiden retket, uimahalli-, hiihto- ja teatterimatkat. Seurakunnan piireistä diakoniapiiri toimii kylässä. 2.6 Tapahtumat ja harrastetoiminta Kylässä on kyläyhdistys pitänyt keväisin uima-allasalueen siivoustalkoot ja syksyllä uima-allaskauden päättäjäiset. Uima-altaalla on Jurvan kunta järjestänyt joka kesä uimakoulun lapsille. Altaassa on uimareita ollut muistakin kylistä. Saunaa on vuokrattu pientä maksua vastaan, ja makkaraa on voinut paistaa grillikatoksessa. Alueella voi myös pelata lentopalloa beachvolleykentällä. Kuva: Kari-Pekka Hietamäki 10

11 Nuorisoseura on järjestänyt päivällisiä toimintansa rahoittamiseksi. Seuralla on myös poltettu pääsiäiskokko useina vuosina. Suuren suosion saavuttanut Hameväen huilooiltapäivä on järjestetty kaksi kertaa. Yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa on pidetty lapsille hiihtokilpailuja. Seurantalolla toimii kansalaisopiston kutomapiiri, jossa kymmenkunta naista käy kutomassa syyskuusta toukokuuhun. Lasten pelikerho toimii seuralla myös syksystä kevääseen. Naisten jumppa joudutaan pitämään seuran kylmien lattioiden takia koululla. Nuorisoseuralle on tulossa viimevuotiseen tapaan lavatanssikurssi. Talvisin kunnan toimesta on jäädytetty koulun pihalle luistelualue. Lumitilanteen salliessa kylälle on ajettu useita hiihtolatuja, jotka ovat vieneet Korkeanevalla olevalle noin kolmen kilometrin lenkille. Pururadalla on myös latu talvisin. Koululla toimii seurakunnan kerho ja 4H-kerho koululaisille. 3. KYLÄKYSELY JA KYLÄILTA NS:N TALOLLA 3.1 Kehittämisehdotukset Kyläkyselyllä kartoitettiin kyläläisten toiveita Niemenkylän kehittämiseksi. Ideat sai toimittaa nuorisoseuran puheenjohtajalle tai sihteerille. Kyläillassa esiteltiin etukäteen toimitetut ideat ja porukalla keksittiin lisää. Paikalla oli 20 henkilöä, joista muodostettiin 4 ryhmää. Tunnin kuluttua ryhmät kertoivat keskustelunsa tulokset ja niitä käsiteltiin yhdessä. Kehittämisehdotuksista valittiin 3 ensisijaista kohdetta ( kts. kohta 4. Kehittämiskohteet). Loput ideat jätettiin ideapankkiin ( liite 1. ) tulevaisuutta varten. 11

12 3.2 NELIKENTTÄANALYYSI kyläläisten mietteiden pohjalta Vahvuudet Heikkoudet - uima-allasalue - olemassa olevia yhdistyksiä - nuorisoseuran talo isolla tontilla - valaistu pururata - koulu - laajakaista - kylässä toimii useita yrityksiä - yhdistyksissä vähän aktiivitoimijoita - nuorisoseuran talon huono kunto, varsinkin lämpötalous - Niemenkyläntien loppupäästä puuttuu katuvalot - Koivusillantien / Rintapääntien huono kunto - kokoontumistila puuttuu - kauppa puuttuu Mahdollisuudet Uhat - paljon talouksia ja eri-ikäisiä ihmisiä - kylän eri yritykset - uima-allasalue - laajakaista - talkooperinne - yhdistysten loputkin aktiivitoimijat väsyvät - koulu lakkautetaan -vanhempainyhdistyksen toiminta loppuu -aikuisten ja lasten harrastetila poistuu -luistelujää häviää - pururata ruohoittuu täysin - uima-allasalue rapistuu, jos ei tehdä kunnostusta 12

13 4. KEHITTÄMISKOHTEET 1. Uima-allasalueen kehittäminen - pienten lasten leikkikenttä uima-allasalueelle toteutetaan talkoilla vuosina uima-altaan peruskorjaus ja ympäröivän aidan uusiminen vuosina kioski / kahvion hankkiminen v vastuuyhdistys: Niemenkylän kyläyhdistys ry Perustelut: Aikoinaan 80-luvun lopulla kyläläiset ovat talkoilla tehneet suuren työn kun uima-allas on rakennettu. Alueella on myös rakennus, jossa ovat huoltotilat, sauna ja pukukopit. Myös grillikatos on rakennettu. Myöhemmin 2000-luvun alussa kylän nuoriso oma-aloitteisesti perusti alueelle beachvolleykentän. Nyt uhkaa aikoinaan tehty suuri työ mennä hukkaan, ellei altaan seiniä pinnoiteta uudelleen. Uima-altaalla käy paljon lapsia ja aikuisiakin, myös muista kylistä. Suurin osa Niemenkylän lapsista on oppinut uimaan kunnan uimakoulussa, jota on kesäisin pidetty altaalla. Alue on myös nuorison kokoontumispaikka. Leikkikenttää alle kouluikäisille ei Niemenkylässä ole. Koulun pihassa on joitain välineitä isommille lapsille. Nyt kun koulukin on lakkauttamisuhan alainen leikkikenttä tulisi todella tarpeeseen. Niemenkylän kyläyhdistys on kenttää suunnitellut jo usean vuoden ajan. Rahoitus vain on puuttunut. Talkooväkeä tällaiseen asiaan varmasti saataisiin, koska lapsiperheitä on kylässä useita. Kioski / kahvio olisi mahtava lisä alueelle. Kylässä ei ole kauppaa, joten olisi hyvä jos sieltä saisi ostaa myös esim. maitoa. Kahvio toimisi myös mukavana kokoontumispaikkana kyläläisille. Ainakin aluksi kioski / kahvio voisi toimia kesäisin. 2. Kylätuvan hankkiminen - remontoidaan nuorisoseuran talosta kylälle kokoontumispaikka vuosina vastuuyhdistys: Niemenkylän nuorisoseura ry 13

14 Perustelut: Kokoontumistila kylästä puuttuu. Koulun lopettamisen myötä myös lämmin harrastetila katoaa. Nuorisoseuran talolla riittää tilaa jumppaajille kunhan se saadaan ensin eristettyä lämpimämmäksi. 3. Harrastusmahdollisuudet - Tiedotetaan kylällä jo olevista harrastusmahdollisuuksista kylälehden avulla - Järjestetään tanssit tanssikurssin päätteeksi - Hoidetaan pururata kuntoon 5. KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS JA SEURANTA Kyläsuunnitelma muuttuu kun aikaa kuluu ja kyläkin muuttuu. Kyläsuunnitelmaa on hyvä päivittää sitä mukaa kun suunnitelmat saadaan toteutettua ja uusia viriää. Kyläyhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä voisi samalla päivittää kyläsuunnitelmaakin. Tärkeintä on, että kyläläiset osallistuvat kukin omalla panoksellaan tämän suunnitelman toteuttamiseen. Kyläsuunnitelman laati Heli Marttila, Niemenkylän nuorisoseura ry:n sihteeri Historiaosuuden kirjoitti Outi Jalonen. 14

15 5.1 KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS Kyläyhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä päivitettiin kyläsuunnitelmaa. Kylä on kohdannut suuria muutoksia kyläsuunnitelman laatimisen jälkeen. Niemenkylän koulun viimeinen kevätjuhla vietettiin toukokuussa vuonna Jurvan kuntaa ei enää ole, vaan kuulumme alkaen Kurikan kaupunkiin. Viime kesänä saatiin valmiiksi suururakka uima-altaan laatoituksen osalta. Koko sateinen kesä siihen meni, vaikka kyläläisiä osallistui talkoisiin noin 50 henkilöä. Samalla siistittiin ympäristöä ja kaadettiin puitakin pois allasta varjostamasta. Lopulta elokuussa saatiin altaaseen vesi ja päästiin uimaan. Tässä kuva uudesta hienosta relffinaariosta. Kuva: Kari-Pekka Hietamäki 15

16 Uutena projektina alkoi vuonna 2008 suunnittelu Niemenkylän viemäriverkoston teosta. Asiasta järjestettiin useita koko kylän kokouksia, joissa oli asiantuntijoita aiheesta puhumassa. Tällä hetkellä asiasta on tekeillä esisuunnitelma, ja kunhan saadaan tarkempia arvioita talouskohtaisesta liittymismaksusta, niin järjestetään kyläkokous. Ensi kesänä urakoidaan taas uimalan alueella. Vielä pitää tehdä saunaan lattiaremontti, eli laatoitus ja lattialämmityksen asennus. Kyläyhdistyksen toimintasuunnitelmaan on kirjattu myös leikkikentän tekeminen tänä vuonna. Toivottavasti jo keväällä päästään tekemään pohjatöitä. Päivityksen kirjasi Heli Marttila, Niemenkylän kyläyhdistys ry:n sihteeri. 5.2 KYLÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS Kyläsuunnitelma päivitettiin kyläyhdistyksen johtokunnan kokouksen yhteydessä. Jätevesiosuuskunnan perustava kokous pidettiin Kyläyhdistys toimi asiassa alullepanijana, mutta nyt saatiin osuuskunnalle hallitus, jonka vastuulla on asian eteneminen. Tänä vuonna aloitetaan maauimalan alueen kehittäminen, mikäli rahoitus järjestyy. Suunnitteilla on leikkikenttä, parkkipaikka, kompostoiva WC, polttopuiden katos ja uusi aita uima-altaan ympärille. Päivityksen kirjasi Heli Marttila, Niemenkylän kyläyhdistys ry:n johtokunnan jäsen. 16

17 Liite 1 IDEAPANKKI - Kyläyhdistyksen ylläpitämä tuoremehuasema - Puisto jäteaseman luo - Kauppa kylään - Nuorisoseuralle tanssikurssi ja tansseja, kesäjuhlaa ja toimintaa nuorille toivottiin myös - Katuvalot koko kylään päätien varrelle - Linja-autopysäkkejä lisää kylään ja katokset niihin - Toivottiin, että kansalaisopiston kudontapiirin olisi mahdollista jatkua 17