OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 O OPINTO-OPAS

2 1

3 KUUSAMON LUKIO Koulun rehtori Tomi Meriläinen Toimisto Avoinna klo Koulun perustamisvuosi 1956 Koulurakennukset Ensimmäinen vaihe valmistunut 1959 Lisärakennus 1961 Nykyinen lukiorakennus valmistunut 2000 Koulumuodon muutokset Kuusamon lukio Kuusamon yhteiskoulu Kuusamon lukio Koulun ylläpitäjä Kuusamon kaupunki Koulun osoite Oulangantie Kuusamo 2

4 SISÄLLYS KUUSAMON LUKION YHTEYSTIEDOT... 5 OPETTAJAT... 6 RYHMÄNOHJAAJAT JA KOTILUOKAT... 7 TUTORIT... 7 AIKATAULUT... 8 Lukuvuoden työajat... 8 Jaksot ja koeviikot... 8 Uusinta- ja korotuskokeet... 8 Päivittäinen työaika... 8 OPINTOJEN RAKENNE... 9 TUNTIKAAVIO KURSSITARJOTIN LUKUVUODEN KALENTERI Arvioinnin tavoitteet Kurssisuorituksen arviointi Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen Opinnoissa eteneminen Opintojen hyväksilukeminen ASIAT AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ Abipäivät Arvosanan korottaminen Arvostelu Facebook Hammashoito Hylättyjen suoritusten enimmäismäärä Hyväksilukeminen Jakso Jaksoarvostelu Kertaustunti Kestävä kehitys K-merkintä Kirjasto Naturpolis Koe Kotisivut Koeviikko Koevilppi Korotuskoe Koulumatkatuki Kurssi Kurssiarvostelu Kurssitarjotin Kurssivalinnat Käytöstavat Lukihäiriö tai muu oppimisen vaikeus Lukiodiplomit (kuvataide, liikunta, musiikki, äidinkieli) Lukiolaisten liitto Lukion oppimäärä ja opiskeluoikeus Lukukammio Lumakahvila Lukuloma

5 Luonnontieteiden (FY, KE) työkurssit Löytötavarat Maksut Moottoriajoneuvot Nettietiketti Opinto-ohjauskurssit Opintotuki Opiskelutodistus Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppilaskunta Oppilasverkko Oppikirjat Pitkä matematiikan vaihto lyhyeen Poissaolot Rukan alppikoulu Ruokailuvuorot Ryhmänohjaus Suullinen kuulustelu Tasaisen vauhdin taulukko Tapaturmavakuutus Terveydenhoito Tutor Valinta Primus - opettajan päiväkirja ketju Sähköposti Turvallisuus Vertaissovittelu Wilma Ympäristö Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen Ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen Ylioppilastutkintolautakunta KUUSAMON LUKION JÄRJESTYSSÄÄNTÖ KUUSAMON LUKION TYÖSKENTELYSOPIMUS

6 KUUSAMON LUKION YHTEYSTIEDOT Kuusamon lukio Oulangantie Kuusamo Rehtori Tomi Meriläinen Vararehtori Jyrki Matila Opinto-ohjaaja Martti Välitalo Opettajainhuone Toimisto Avoinna klo Koulusihteeri Hilkka Määttä Asiakaspalveluneuvoja Virpi Perttula Terveydenhoitaja Sirkka-Liisa Hyrkäs Tavattavissa tiistaisin ja torstaisin klo Henkilökunnan sähköpostiosoitteet Osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kuusamo.fi 5

7 OPETTAJAT Ervasti Hannu kemia, matematiikka Danso Merja draama Hannula Marko musiikki Hummasti Pekka filosofia, historia, yhteiskuntaoppi Juntunen Riikka elämänkatsomustieto, filosofia, psykologia, uskonto Juusola Riitta biologia, maantiede Karjalainen Tuija fysiikka, matematiikka Lehto Marja äidinkieli ja kirjallisuus Matila Jyrki englanti, ranska Meriläinen Tomi rehtori Niskala Kari liikunta, terveystieto Paakkari Erja liikunta (vanhojen tanssit) Piiroinen Elina kuvataide Piittinen Riitta englanti, ruotsi Pohjola Osmo matematiikka Pätsi Ritva ruotsi Riihiaho Mika englanti, saksa Rytisalo Minna äidinkieli ja kirjallisuus Välitalo Martti opinto-ohjaus 6

8 RYHMÄNOHJAAJAT JA KOTILUOKAT Ryhmä 15A Mika Riihiaho 172 Goethe Ryhmä 15B Minna Rytisalo 181 Canth Ryhmä 15C Riitta Juusola 202 Mendel Ryhmä 15D Osmo Pohjola 215 Pythagoras Ryhmä 14A Juntunen Riikka 237 Aristoteles Ryhmä 14B Matila Jyrki 148 Chydenius Ryhmä 14C Lehto Marja 180 Lönnrot Ryhmä 14D Ervasti Hannu 205 A.I. Virtanen Ryhmä 13A Ritva Pätsi 163 Lagerlöf Ryhmä 13B Pekka Hummasti 221 Kaila Ryhmä 13C Tuija Karjalainen 212 Galilei Ryhmä 13D Riitta Piittinen 176 Juliet Ryhmä 12ABCD Martti Välitalo TUTORIT Ryhmä 15A Emma Kilpijärvi Petra Riekki Ryhmä 15B Krista Karjalainen Petri Ronkainen Ryhmä 15C Jessica Pätsi Kreeta Käkilehto Ryhmä 15D Heidi Kokkila Riika Tuomi 7

9 AIKATAULUT Lukuvuoden työajat Syyslukukausi Syysloma Kevätlukukausi Talviloma Pääsiäinen Helatorstai (vapaa) Vapaapäivä Jaksot ja koeviikot 1. jakso: koeviikko jakso: koeviikko jakso: koeviikko jakso: koeviikko jakso: koeviikko Uusinta- ja korotuskokeet Uusinta + korotus (2.-4. vuosikurssien opiskelijoille) Uusinta (1. jakson kursseille) Uusinta (2. jakson kursseile) Uusinta + korotus (abit) Uusinta + korotus Päivittäinen työaika I tunti II tunti III tunti IV tunti ma, ke ja to ti pe V tunti Huomio! Ryhmänohjaus: torstaisin klo läsnäolo pakollista! Ravintola Salvia: ruokailuvuoro klo Kahvio Sahrami: avoinna ma-pe välituntisin 8

10 OPINTOJEN RAKENNE Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät kurssit (valtakunnalliset) Syventävät kurssit (koulukohtaiset) Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet Perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) Englanti Saksa Kielet Perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) Ruotsi Muut kielet Saksa (B2, B3) 8 2 Ranska (B3) 8 Venäjä (B3) 8 Latina (B3) 8 Matematiikka Lyhyt oppimäärä Pitkä oppimäärä Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus vähintään 10 Soveltavat kurssit Kaikki kurssit yhteensä 75 9

11 TUNTIKAAVIO Oppitunti MA TI KE TO PE I II III IV V 8* 7 8* 8* * = opetustunnit sovitaan erikseen KURSSITARJOTIN Kurssitarjottimesta saa selville kaikkien lukuvuoden kurssien (ja opetusryhmien) sijoittumisen viikon tuntikaavioon (eli lukujärjestykseen) eri jaksoissa. Kurssitarjottimeen tulee muutoksia lukuvuoden aikana viimeisin versio tarjottimesta löytyy Wilmasta. Kurssitarjottimen värikoodit punainen = pakollinen kurssi sininen = valtakunnallinen syventävä kurssi vihreä = koulukohtainen syventävä kurssi keltainen = soveltava kurssi 10

12 LUKUVUODEN KALENTERI Tapahtumakalenteriin tulevat muutokset ovat mahdollisia seuraa koulun nettisivuja! 33 Ke LUKUVUOSI ALKAA Koulu alkaa 15-vuosikurssilaisilla klo 9.00, muilla klo To RO (=ryhmänohjaus) klo Pe Uusinta- ja korotuskokeeseen ilmoittautuminen päättyy 34 Ma Ti Ke Uusinta- ja korotuskoe klo To RO klo ( vsk) Kurssi-info klo (1. vsk), auditorio Pe Ryhmäyttämispäivä 1. vuosikurssille, Oivangin Nuorisokeskus 35 Ma vuosikurssin kotiväenilta klo Ti Ke To Ilmoittautuminen lukuvuoden kursseille Wilmassa klo alkaen KUVE-kurssin retki Lukitestaus: 15A klo , 15B klo Oppilaskunnan syyskokous klo Lukitestaus: 15C klo , 15D klo Koulukuvaus Pe Ilmoittautuminen kursseille päättyy klo Ma Suomen lukiolaisten liiton esittely klo , auditorio Ti 1.9. Yrittäjyysinfo 2. ja 3. vuosikurssille klo , auditorio Ke 2.9. To 3.9. Itsenäisen työskentelyn päivä Henkilökunnan opinto- ja virkistyspäivä RO klo ABI-INFO klo syksyn YO-kokeisiin ilmoittautuneille Pe 4.9. Luontoliikuntakurssin retki 37 Ma 7.9. SYKSYN YLIOPPILASKIRJOITUKSET ALKAVAT YO-kuuntelu: toinen kotimainen kieli A- ja B-taso Ti 8.9. YO-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä 11

13 Ke 9.9. YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä To RO klo Pe YO-koe: äidinkieli (suomi ja ruotsi), tekstitaidon koe Laskimet ja taulukot tarkistukseen fysiikan yo-koetta varten toimistoon klo mennessä 38 Ma YO-koe, reaali: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Ti Ke YO-koe: vieras kieli, pitkä oppimäärä To RO klo Pe YO-koe: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 39 Ma Ti YO-koe: äidinkieli (suomi ja ruotsi), esseekoe 2. tuntinumeron koe klo Laskimet tarkistukseen matematiikan yo-koetta varten toimistoon klo mennessä Kehittämisryhmän kokous klo Ke YO-koe: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä To Pe Ma Laskimet tarkistukseen kemian ja maantieteen yo-koetta varten toimistoon klo mennessä YO-koe, reaali: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto KOEVIIKKO ALKAA (villasukkaviikko) 1 tuntinumeron koe klo kertaustunti klo YO-koe: vieras kieli, lyhyt oppimäärä KOEVIIKKO ALKAA (villasukkaviikko) KOE 3 klo kertaustunti klo Ti KOE 4 klo kertaustunti klo Ke KOE 5 klo kertaustunti klo To KOE 6 klo kertaustunti klo Opettajainkokous klo (2. jakson suunnittelu) Pe KOE 7 klo Ma Ti Ke JAKSO ALKAA Ulkoilupäivä (Ruka-Valtavaara-Konttainen) ABI-vierailu/Kajaanin AMK:n avoimet ovet klo Poistumisharjoitus 12

14 To RO klo Pe Ma Ti Ke RO klo (kokeiden palautus) To Opettajainkokous klo (1. jakson arviointi) Rock No Barriers konsertti klo , Kuusamo-talo Pe Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy 43 Ma Syysloma Ti Ke To Pe Ma Ti Ke Uusintakoe klo To RO klo Pe SYKSYN YLIOPPILAAT HUOMIO! 75 kurssia oltava suoritettuna! 45 Ma Ti Ke To Pe Ma Ti Ke To Pe Ma Lapin AMK esittäytyy klo ABI-INFO klo 13.05, auditorio RO klo RO ABI-vierailu/Oulun yliopiston ABI-päivät klo

15 Ti Ke To RO klo Pe Ma Ilmoittautuminen kevään 2016 ylioppilaskirjoituksiin päättyy tänään! 2. tuntinumeron koe klo Ti Kehittämisryhmän kokous klo Ke KOEVIIKKO ALKAA (villasukkaviikko) KOE 1 klo kertaustunti klo To KOE 3 klo kertaustunti klo Pe KOE 4 klo kertaustunti klo Ma KOE 5 klo kertaustunti klo Ti KOE 6 klo kertaustunti klo Opettajainkokous klo (3. jakson suunnittelu) Ke KOE 7 klo To JAKSO ALKAA RO klo Pe Syksyn ylioppilasjuhla klo 13.00, lukion auditorio 50 Ma Ti Ke To Pe Ma Ti RO klo Opettajainkokous klo (2. jakson arviointi) ABI-vierailu/Lapin yliopiston ABI-päivät klo Uusintakokeeseen ilmoittautuminen päättyy Ke Uusintakoe klo To RO klo (kokeiden palautus) Pe La Ma Ti Joulujuhla klo 10.00, joulupuuro klo

16 Ke Joululoma To Pe Ma Ti Ke To Pe Ma 4.1. Ti 5.1. Ke 6.1. To 7.1. KEVÄTLUKUKAUSI ALKAA Pe Ma Ti Ke To Pe Ma Päivätyökeräys (lukio-opetusta ei ko. päivänä) Yhdeksäsluokkalaisten tutustuminen lukioon Ti Kakkosten, kolmosten ja nelosten kotiväenilta klo Ke To RO klo ABI-info kevään 2016 kirjoituksiin osallistuville Pe Ilmoittautuminen preliminääreihin ja kevään yo-preppauksiin päättyy 4 Ma Ti Ke To Pe Ma 1.2. KOEVIIKKO ALKAA (villasukkaviikko) 15

17 Ti tuntinumeron koe klo KOE 1 klo kertaustunti klo Kehittämisryhmän kokous klo Ke 3.2. KOE 3 klo kertaustunti klo To 4.2. KOE 4 klo kertaustunti klo Pe 5.2. KOE 5 klo kertaustunti klo Ma 8.2. Ti 9.2. KOE 6 klo kertaustunti klo Opettajainkokous klo (4. jakson suunnittelu) KOE 7 klo Ke JAKSO ALKAA To Pe Ma Ti Ke To Pe KEVÄÄN YLIOPPILASKIRJOITUKSET ALKAVAT YO-koe: äidinkieli, tekstitaito YO-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä Abitodistus tarvittaessa toimistosta Abien kokeiden palautus klo YO-kuuntelu: toinen kotimainen kieli A- ja B-taso Kehittämisryhmän kokous klo YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä RO klo (kokeiden palautus) Penkkarit klo alkaen Opettajainkokous klo (3. jakson arviointi) Wanhat tanssit liikuntahallilla klo ja klo 17.00, juhlaillallinen klo 18.30, Hotelli Kuusamo Ilmoittautuminen uusintakokeeseen ja ABIEN korotuskokeeseen päättyy 8 Ma Yo-preppaukset viikoilla 8 ja 9 Ti Ke Uusintakoe ja ABIEN korotuskoe klo To RO klo Pe Ma Ti 1.3. Ke

18 To 3.3. RO klo Pe Ma 7.3. Talviloma Ti 8.3. Ke 9.3. To Pe Ma YO-koe: äidinkieli (suomi ja ruotsi), esseekoe Ti Ke To RO klo Taulukot ja laskimet tarkistukseen kemian ja maantieteen koetta varten klo mennessä. YO-koe, reaali: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto Pe YO-koe: vieras kieli, pitkä oppimäärä 12 Ma Ti YO-koe: toinen kotimainen kieli, A- ja B-taso Laskimet tarkistukseen matematiikan koetta varten klo mennessä Ke YO-koe: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä To Pe Pitkäperjantai ei koulua 13 Ma Pääsiäispäivä ei koulua Ti Ke To Laskimet ja taulukot tarkistukseen fysiikan koetta varten klo mennessä Kehittämisryhmän kokous klo YO-koe, reaali: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Pe 1.4. YO-koe: vieras kieli, lyhyt oppimäärä 14 Ma 4.4. KOEVIIKKO ALKAA (villasukkaviikko) 2. tuntinumeron koe Ti 5.4. KOE 1 klo kertaustunti klo Ke 6.4. KOE 3 klo kertaustunti klo

19 To 7.4. KOE 4 klo kertaustunti klo Pe 8.4. KOE 5 klo kertaustunti klo Ma KOE 6 klo kertaustunti klo Opettajainkokous klo (5. jakson suunnittelu) Ti KOE 7 klo Ke JAKSO ALKAA To RO klo Pe Ilmoittautuminen uusinta- ja korotuskokeeseen päättyy 16 Ma Esivalinnat lukuvuoden kursseille Wilmassa klo 9.00 alkaen Ti Ke To Pe Ma Ti Ke To Pe Ma 2.5. Ti 3.5. Ke 4.5. Esivalinta päättyy klo Uusinta- ja korotuskoe klo RO klo Opettajainkokous klo (4. jakson arviointi) RO klo ABIT HUOMIO! 75 kurssia oltava suoritettuna! To 5.5. Helatorstai ei koulua! Pe 6.5. Vapaapäivä ei koulua! 19 Ma 9.5. Ti Ke To Pe Ilmoittautuminen lukuvuoden kursseille Wilmassa klo alkaen ABI-INFO syksyn yo-kokeisiin ilmoittautuville klo Ilmoittautuminen kursseille päättyy klo

20 20 Ma Ti Ke To Pe Ma tuntinumeron koe klo Ti Ke To KOEVIIKKO ALKAA (villasukkaviikko) KOE 1 klo Opettajainkokous (stipendikokous) klo Pe KOE 3 klo kertaustunti klo Ma KOE 4 klo kertaustunti klo Ti KOE 5 klo kertaustunti klo Ke 1.6. KOE 6 klo kertaustunti klo To 2.6. KOE 7 klo Pe 3.6. La jakson kokeiden palautus klo Opettajainkokous klo (5. jakson arviointi, lukuvuoden suunnittelu) Kevätjuhlan kenraaliharjoitus klo 15.00, Kuusamotalo Kevätjuhla Kuusamotalolla klo ABIT paikalle klo (YOlakki nimellä varustettuna mukaan!) 19

21 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään yleisesti kunkin lukuvuoden suunnittelun yhteydessä. Käytänteitä ovat esimerkiksi jakson päättövaiheen lukujärjestys ja jatkuvan näytön merkitys kursseilla. Opiskelijan opiskeleman kurssin arviointiin vaikuttavat seikat: kurssin alussa sovitut tehtävät ja kokeet aktiivisuus kurssin aikana sovittujen tehtävien palautusaikataulut poissaolot opiskelija on velvollinen selvittämään poissaolonsa kurssilta jos poissaoloja ei selvitetä, opettaja voi arvioida jo kurssin aikana sen keskeytyneeksi (K) poissaolot on selvitettävä kurssin aikana jos opiskelija sairastuu äkillisesti koeviikolla, tulee hänen huoltajansa tai opiskelijan itse (yli 18 vuotta), ilmoittaa asiasta viimeistään koeaamuna kurssin opettajalle Wilmassa (klo 9.00 mennessä) tai ryhmänohjaajalle tai soittaa opettajainhuoneeseen Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Lähtökohta on, että kurssit suoritetaan normaalisti kurssin suorittaminen itsenäisesti on poikkeus. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kurssi itsenäisesti seuraavilla ehdoilla: kurssista tehdään hakemus ko. aineenopettajalle (lomakkeet toimistosta) oppiaineen aikaisempien kurssien arvosanojen on oltava vähintään 8 ensimmäistä oppiaineen pakollista kurssia ei voi pääsääntöisesti suorittaa itsenäisesti peräkkäisiä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti lukujärjestysteknisistä syistä kurssin suorittaminen normaalisti on mahdotonta (esim. päällekkäisyydet) 20

22 terveydelliset syyt estävät kurssin normaalin suorittamisen (selvitys terveydellisistä syistä, esim. lääkärintodistus) kurssikokeeseen osallistuminen edellyttää kurssiin liittyvien tehtävien palauttamista ennen koetta kurssin itsenäiseen suorittamiseen täytyy olla erittäin hyvät perusteet Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat lainsäädännön edellyttämän mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja ovat suoritusmerkintä (S = suoritettu) tai hylätty (H = hylätty). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken olevasta kurssisuorituksesta tehdään merkintä arvostelun yhteydessä. Keskeytynyt kurssi (K= keskeytynyt) merkitään arvosteluun. Arvosanan saaminen edellyttää kurssin uudelleen suorittamista. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoitushäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja. Jos kurssin opettajia on useita, opettajat päättävät arvioinnista yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opinnoissa eteneminen Opiskelijan opintojen etenemistä seurataan. Jos opiskelijan opintomenestys on heikko, hänelle annetaan tiedote opinnoista, jonka huoltaja allekirjoittaa. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa yhden kerran korotuskuulustelussa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee hyväksytyn kurssiarvosanan suorituksista parempi. Hylätyn arvosanan voi korottaa uusintakuulustelussa yhden kerran. Yhdessä kuulustelussa ei voi suorittaa useampia kursseja kerrallaan. Uusintakuulustelusta poisjääminen pätevää syytä ilmoittamatta katsotaan suorituskerraksi. Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. 21

23 Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/98,23 ) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: Asteikko Lukioasteikko Asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä) 10 (erinomainen) Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija 3 pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille, mutta ei molempia. Kuusamon lukion opiskelijan muussa oppilaitoksessa tai ulkomailla suorittamat opinnot voidaan hyväksyä joko korvaamaan lukion oppiaineen kurssia, mikäli opinnot tavoitteiltaan vastaavat korvattavia lukion opetussuunnitelman mukaisia opintoja, tai katsoa soveltavan kurssin suoritukseksi. Korvaavuudesta päättää rehtori. Päättötodistus Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä kä- 22

24 sittää niissä vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan suoritusmerkinnällä (S) tai merkinnällä hylätty (H). 23

25 ASIAT AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ Abipäivät Kuusamon lukio järjestää abeille tutustumisretkiä lähialueen yliopistoihin. Abipäivillä oppilaitosten henkilökunta ja opiskelijat esittelevät opetustarjontaa ja ainejärjestötoimintaa. Opiskelijan on osallistuttava lukion aikana vähintään yhteen abi-päivään. Katso kalenteria ja seuraa tiedotuksia. Arvosanan korottaminen Hylättyä arvosanaa (4) saa yrittää uudelleen yhden kerran uusintakuulustelussa, joka on 1-2 viikkoa kokeenpalautuksen jälkeen. Ilmoittautuminen tehdään toimistossa olevaan kansioon, lehdelle Hylätyn arvosanan suorittaminen. Vaihtoehtoina ovat osallistuminen uusintakuulusteluun tai meneminen uudelleen samalle kurssille. Jos hylätty arvosana tulee aivan alussa sellaisessa oppiaineessa, jossa on monta pakollista kurssia (esim. kielet, matematiikka), kannattaa käydä kurssi uudelleen - tukeva pohja mahdollistaa ja helpottaa myöhempiä opintoja. Arvostelu Lukion opiskelija saa jokaisen jakson päätteeksi jaksoarvostelun, johon on merkitty siihen saakka suoritettujen kurssien arvosanat. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan asteikolla 4 10, soveltavat kurssit S -merkinnällä. Päättötodistukseen ei tule yksittäisten kurssien arvosanoja vaan kunkin aineen koko oppimäärän laajuus sekä sen arvosana (keskiarvo). Facebook Lukion virallisilla Facebook- sivuilla voit seurata ajankohtaisia tiedotuksia ja tapahtumia. Facebookin päivitykset ovat nähtävissä myös koulumme kotisivuilla osoitteessa kuusamonlukio.fi. Hammashoito Hammashoitola sijaitsee terveyskeskuksessa osoitteessa Raistakantie 1. Ajanvaraus ma-to ja pe puh Opiskelijat hakeutuvat suun ja hampaiston tarkastukseen yläasteella tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti. Tiedot hoitosuunnitelmasta löytyvät oman kotikunnan hammashoitolasta. Hylättyjen suoritusten enimmäismäärä Valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista enimmillään yksi kolmasosa saa olla hylättyjä suorituksia alla olevan taulukon mukaisesti: Kursseja Hylättyjä enintään Hyväksilukeminen Rehtori voi hyväksyä muualla suoritettuja opintoja lukion oppimäärään sisältyviksi kursseiksi, jos niiden sisältö liittyy lukion opetussuunnitelmaan ja niiden laajuus vastaa lukion kurssia. Hyväksilukeminen tapahtuu aina kirjallisten dokumenttien (todistus tms.) pohjalta. Seuroissa tapahtuvaa urheilua ja urheiluvalmennusta (esim. jalkapallo, jääkiekko, hiihto, salibandy, tanssi, voimailulajit) voidaan 1. lukuvuonna lukea hyväksi enintään 4, toisena lukuvuonna samoin 4 ja kolmantena luku- 24

26 vuonna enintään 2 kurssia, yhteensä enimmillään 10 kurssia. Liikunnan erikoiskursseja (LIE) voi suorittaa lukion aikana yhteensä 6. Omaan lajiin läheisesti liittyvää harjoittelua ja valmennusta voi siis olla enimmillään 16 kurssia lukion pakollisten, syventävien ja soveltavien liikuntakurssien lisäksi. Tarkemmat tiedot saat opinto-ohjaajalta tai rehtorilta. Itsenäinen suoritus Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kurssi itsenäisesti osallistumatta opetukseen seuraavilla ehdoilla: kurssista tehdään hakemus ko. aineenopettajalle (lomakkeet toimistosta) oppiaineen aikaisempien kurssien arvosanojen on oltava vähintään 8 ensimmäistä oppiaineen pakollista kurssia ei voi pääsääntöisesti suorittaa itsenäisesti peräkkäisiä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti lukujärjestysteknisistä syistä kurssin suorittaminen normaalisti on mahdotonta (esim. päällekkäisyydet) terveydelliset syyt estävät kurssin normaalin suorittamisen (selvitys terveydellisistä syistä, esim. lääkärintodistus) kurssikokeeseen osallistuminen edellyttää kurssiin liittyvien tehtävien palauttamista ennen koetta kurssin itsenäiseen suorittamiseen täytyy olla erittäin hyvät perusteet Itsenäiseen suoritukseen voi sisältyä kirjallisia tehtäviä, suullisia kokeita ja/tai kirjallisia kokeita. Lähtökohta on, että kurssit suoritetaan normaalisti kurssin suorittaminen itsenäisesti on poikkeus! Jakso Lukuvuosi koostuu viidestä 7 viikon mittaisesta jaksosta, joissa kullakin on omat kurssinsa tarjolla. Kukin jakso päättyy koeviikkoon (kuusi päivää). Ks. koeviikko. Jaksoarvostelu Kunkin jakson kokeiden palautuksen jälkeen opiskelija näkee Wilmassa (ks. Wilma) ko. jakson aikana suorittamiensa kurssien numerot. Katso myös K-merkintä. Kertaustunti Kertaustunti on pakollinen osa kurssia. Se pidetään koetta edeltävänä päivänä klo Tunti pidetään siinä luokassa, missä kurssi on pidetty. Kertaustunnilla käydään läpi kurssin keskeiset asiat ja mahdolliset vinkit kokeeseen. Kestävä kehitys Kuusamon lukio toimii päivittäisessä toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteella. Lukiolle on myönnetty OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti. K-merkintä Keskeytysmerkintä annetaan, jos kurssin suoritus keskeytyy. Esim. kurssiin kuuluva tehtävä jää palauttamatta tai poissaoloja on liikaa. Kirjasto Naturpolis Avoinna ma, ke ja to klo sekä jaksojen vaihtuessa ks. ovi-ilmoitukset. Sisäänkäynti on kahvila Sahramista tai kielistudion luota. Kirjastosta löydät niin 1. vuosikurssin oppikirjoja, paperimuotoisia tiedonlähteitä kuin verkkoaineistoakin, kaunokirjallisuutta unohtamatta. Henkilökunnalta voit pyytää apua tiedonhakuun. Kirjoja ja lehtiä voit lainata kaupunginkirjaston kirjastokortilla. Kirjaston tietokoneet on varustettu internet-yhteyksin ja toimisto-ohjelmin. Koe Koe alkaa yleensä klo Aikaisintaan voi poistua klo Koeaika päättyy klo

27 Omat paperit ja kirjoitustarvikkeet on oltava mukana kokeessa. Koe on siinä luokassa, jossa kurssikin on pidetty (ellei muutoksesta ole ilmoitettu). Kokeessa ei saa olla mukana puhelinta tai muuta elektroniikkaa, mikäli tästä ei ole erikseen sovittu. Kokeen jälkeen on seuraavan päivän kokeen kertaustunti klo Kotisivut Kuusamon lukion kotisivut löytyvät osoitteesta Koeviikko Jakson kuusi viimeistä päivää muodostavat koeviikon, jolla on oma työjärjestyksensä. Koeviikon ensimmäisenä päivänä on 1. tuntipaikalla ollut oppiaine, 2. päivänä 3. tuntipaikalla ollut oppiaine jne. Tuntinumeron 2 koe on ennen varsinaisen koeviikon alkua. Ks. myös Koe. Koevilppi Jos opiskelija syyllistyy vilppiin arvioitavien kurssitehtävien osalta esimerkiksi kopioimalla suoraan toisen tekemää työtä tai laittamalla toisen työ omiin nimiin, työ hylätään. Jos opiskelija lunttaa tai syyllistyy kokeessa muuhun vilppiin, kurssia ei voida arvioida ja koko kurssi on opiskeltava uudestaan. Vilppitapaukset käsitellään rehtorin, kyseisen kurssin opettajan ja asianomaisen opiskelijan kesken. Tilaisuudesta laaditaan muistio, jonka kaikki asianosaiset allekirjoittavat. Vilpistä tiedotetaan aina opiskelijan huoltajalle. Lukiolain 26 :n mukaan opiskelijalle, joka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus tai, jos teko on vakava tai jatkuu varoituksesta huolimatta, voidaan ottaa käyttöön määräaikaiset erottamismenettelyt. Korotuskoe Kaksi kertaa vuodessa (elokuu, huhtikuu) järjestetään koe, jossa voi yhden kerran yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa; parempi tulos jää voimaan. Ilmoittautuminen tapahtuu viikkoa ennen koetta toimistoon. Koepaperit näihin kokeisiin tulevat koululta. Koulumatkatuki Kela maksaa lukiossa opiskelevalle koulumatkatukea päivittäisten koulumatkojen kustannuksiin. Koulumatkatuki voidaan myöntää, kun yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 km, lomakkeita lukion toimistosta. Kurssi Lukio-opinnot jakautuvat kursseihin, joiden laajuus on 38 x 45 min (lähiopetus, kertaustunti, koe, kokeen palautus). Soveltavat kurssit voivat olla laajempia tai suppeampia. Kurssi arvostellaan ks. kurssiarvostelu. Kursseja on neljänlaisia: pakollisia, syventäviä, koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Kurssiarvostelu Opettaja/opettajat arvostelevat kurssin sen päätyttyä. Arvostelu perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin, aktiiviseen läsnäoloon ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit (paitsi OP) arvostellaan numeroin 4-10: 10 = erinomainen 9 = kiitettävä 8 = hyvä 7 = tyydyttävä 6 = kohtalainen 5 = välttävä 4 = hylätty Soveltavat kurssit, koulukohtaiset syventävät kurssit ja opinto-ohjaus (OP1-3) arvostellaan S = suoritettu, K = kesken, H = hylätty. (katso S-merkintä) 26

28 Kurssitarjotin Lukion opetustarjonta on koottu kurssitarjottimeen, jossa kurssien nimet ovat lyhenteinä. Tarjotin käsittää viisi jaksoa. Samaan aikaan opetettavat kurssit ovat samalla rivillä eli tuntipaikalla. Yhdeltä tuntipaikalta voidaan valita vain yksi kurssi. Tuntipaikan tuntien sijoittumisen lukujärjestykseen näet kiertotuntikaaviosta. Tarjotin näkyy Wilmassa. Kurssivalinnat Kurssivalinnat tehdään tavallisimmin toukokuussa. Ensimmäisen vuoden valinnat jaksoille 2-5 tehdään elo-syyskuun vaihteessa. Muutokset kurssivalintoihin tulee tehdä viikkoa ennen jakson vaihtumista opinto-ohjaajalle tai rehtorille. Kun menet muuttamaan kurssia, ota ensin selville kurssin lyhenne ja järjestysnumero (esim. BI2.2= toinen tämänniminen kurssi). Ohjelma tunnistaa kurssit tällä lyhenteellä (ei tuntipaikkanumerolla). Jos suunnitelmasi muuttuvat etkä aio osallistua kurssille, jonka olet valinnut, peru ilmoittautumisesi opon luona, jotta opettajan päiväkirja olisi ajan tasalla ja muut halukkaat pääsisivät kurssille. Aina on hyvä ensin keskustella aineenopettajan kanssa ja yhdessä pohtia, mikä on järkevin vaihtoehto jatkon kannalta. Käytöstavat Hyviin käytöstapoihin kuuluu tervehtiminen, huomaavaisuus (esim. oven avaaminen toiselle), siisteys, jne. Oppitunneilla ja ruokaillessa ei saa olla pipo tai lippalakki päässä. Lukihäiriö tai muu oppimisen vaikeus Kaikki lukion aloittavat opiskelijat testataan (ns. lukiseula). Lukiseulan perusteella tehdään tarvittaessa yksilöllinen luki-testaus. Testin tuloksiin pohjautuen opiskelijalle voidaan tehdä esim. lukilausunto. Opiskelijalle voidaan myös suunnitella niitä toimenpiteitä, jotka auttavat opiskelijaa hänen lukioopinnoissaan. Ko. toimenpiteitä ovat mm. poikkeavat opiskelu- ja/tai koejärjestelyt. Mikäli opiskelijalla on lukilausunto, voi hän hakea erityisjärjestelyjä ylioppilaskirjoituksiin. Lukiodiplomit (kuvataide, liikunta, musiikki, äidinkieli) Lukiodiplomi on opinnäyte, joka arvioidaan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti (googlaa OPH + lukiodiplomi). Diplomin suorittaminen edellyttää neljän lukion kurssin suorittamista ko. aineessa. Diplomin suorittamisesta saa erillisen todistuksen, joka on lukion päättötodistuksen liite. Lukiodiplomi lasketaan yhdeksi lukion S-kurssiksi. Tarkempia ohjeita voit kysyä ko. aineen opettajalta tai opolta. Lukiolaisten liitto Ks. Lukion oppimäärä ja opiskeluoikeus Kun lukion oppimäärä (pakolliset, syventävät ja kokonaiskurssimäärä 75) täyttyy kolmannen lukiovuoden keväällä, opiskelijalla ei ole opinto-oikeutta neljännen vuoden syksyllä, vaikka osa yo-kirjoituksista olisi vielä suorittamatta. Ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen ei edellytä koulun kirjoilla olemista. Lukukammio Toisessa kerroksessa kirjaston päällä on viisi lukukammiota, jotka on varattu hiljaiseen työskentelyyn. Lukukammiot on varustettu tietokoneilla. Maksimi varaus on 3 h/kerta. Kammion saa käyttöönsä sen ollessa vapaa. Ovessa on viikoittain vaihtuva varauslista. Lumakahvila Kerran viikossa koulupäivän jälkeen yleensä keskiviikkoisin - on avoinna Lumakahvila. Lumakahvila tukee matematiikan, fysiikan ja kemian opiskelua. Siellä on hyvä tehdä kotitehtäviä yhdessä tai vaikkapa yksinkin, tarvittaessa opettajan avustamana. Sinne kannattaa tulla heti, kun on tarvetta esimerkiksi tukiopetukseen, erityisesti koeviikon lähestyessä. Lumakahvilaan voi tulla myös muutoin 27

29 vain, se on paikka harrastaa matemaattisia aineita. Lukio tarjoaa kahvia tai teetä ja pientä suuhun pantavaa. Lukuloma Kolmannen opintovuoden kolmannen jakson jälkeen alkaa lukuloma. Sen aikana valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Luonnontieteiden (FY, KE) työkurssit Kurssien aikana voi koulun käytävillä olla ilmanvaihdosta johtuen normaalista poikkeavia hajuja, jotka eivät ole kuitenkaan vaarallisia. Löytötavarat Jos löydät, toimita toimistoon. Jos etsit, kysy toimistosta. Maksut Opetus ja ruokailu ovat lukiossa maksuttomia. Oppikirjat, työvälineet ja materiaalit opiskelija hankkii pääsääntöisesti itse. Opintomatkat voivat olla maksuttomia tai maksullisia. Moottoriajoneuvot Ajoneuvot on pysäköitävä paikoitusalueelle hyvään järjestykseen! Käytä pyörää ja kypärää! Nettietiketti Nettietiketti tarkoittaa sääntöjä ja ohjeita, jotka koskevat koulun oppilasverkon (ks. Oppilasverkko) käyttöä. Ohjeet käydään läpi ensimmäisellä ryhmänohjauskerralla. Opinto-ohjauskurssit OP1 on pakollinen kurssi, joka tulee suoritetuksi ryhmäopetukseen ja ryhmänohjauksiin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin osallistumalla. Merkintä annetaan viimeisen opiskeluvuoden keväällä. OP2 on valtakunnallinen syventävä kurssi. Se on tarkoitettu niille (lähinnä 2. vuoden opiskelijoille), jotka eivät vielä hae opiskelupaikkaa. Opintotuki Lukion opiskelijat kuuluvat opintotukijärjestelmän piiriin (opintoraha, asumislisä, opintolaina). Opintorahaa ei myönnetä alle 17- vuotiaalle. Asumislisä on 80 % tukeen oikeutetuista asumismenoista. Neuvoja ja hakemuslomakkeita saa toimistosta koulusihteereiltä. Katso ja kysy tarkemmin koulusihteeriltä. Opiskelutodistus Matkahuoltoa, VR:n korttia, asunnon hankkimista yms. varten opiskelutodistuksen todisteen siitä että on jonkin oppilaitoksen senhetkinen opiskelija saa toimistosta. Todistus oikeuttaa alennuksiin. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen, esim. englannin (lukion päättötodistukseen tuleva) arvosana on yksittäisten kurssien arvosanojen keskiarvo. Keskiarvo pyöristyy ylöspäin puolivälistä: esim. jos kokeiden keskiarvo on vähintään 7.50, oppimäärän arvosana on 8. Arvosanaan luetaan valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit (ei soveltavia, joista annetaan S-merkintä). Soveltavilla kursseilla voi olla arvosanaa kohottava merkitys. Lopulliseen arvosanaan voi vaikuttaa myös se, kuinka monelle ylimääräiselle kurssille opiskelija on osallistunut. Oppilaskunta Hallituksen kokoonpano Jokaisesta opetusryhmästä valitaan lukuvuoden alussa yksi opiskelija ryhmän puheenjohtajaksi ja hänen lisäksi varapuheenjohtaja. Puheenjohtajaksi valittu on myös ryhmänsä edustaja oppilaskunnan hallituksessa, joka nimitetään virallisesti oppilaskunnan syyskokouksessa lukuvuoden alkuviikkoina. Oppilaskunnan ja hallituksen toiminnan pelisäännöt käydään läpi syksyn ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Hallituksen jäsenyydestä saa pyydettäessä todistuksen rehtorilta. 28

30 Hallituksen tehtävät Hallitus ajaa opiskelijoiden etuja niin kouluviihtyvyyden, opetusjärjestelyiden kuin virkistystoiminnankin alueilla osallistumalla mm. juhlien ja tapahtumien järjestelyihin sekä järjestämällä oppilaskunnan omia tilaisuuksia. Oppilaskunta tekee myös aloitteita ja ottaa kantaa koulussa tapahtuviin muutoksiin. Oppilaskunnan hallitus toimii yhteistyössä rehtorin ja opettajakunnan kanssa mutta kuitenkin on täysin erillisenä ja itsenäisenä yksikkönä. Hallituksen kokoontuminen Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti viikoittain, maanantaisin klo neuvotteluhuoneessa. Hallituksen kokouksiin tulee myös varajäsenten osallistua ja osallistuminen pakollista jos varsinainen jäsen ei ole paikalla. Opettajat ja rehtori osallistuvat tarvittaessa kokouksiin. Kokoukset ovat avoimia, ja sihteerin laatimat pöytäkirjat ovat kaikkien luettavissa. Hallituksen päätökset Hallituksen kokouksissa jokaisella hallituksen jäsenellä on oikeus ilmaisista mielipiteensä ja osallistua päätöksentekoon. Yleensä päätökset tehdään yksimielisesti, mutta tarvittaessa turvaudutaan äänestykseen. Mikäli äänet jakautuvat tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee, henkilövaaleissa kuitenkin arpa. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on paikalla kokouksessa. Oppilaskunnan varat ja omaisuus Oppilaskunnalla on oma pankkitili, jonka valtakirja on rahastonhoitajalla. Varojen käytöstä päätetään aina koko hallituksen kesken. Varoja käytetään oppilaiden hyväksi. Rahastonhoitaja pitää tilitarkastajien ohjeiden mukaan kirjaa varojen käytöstä. Oppilaskunnalla on omaisuuden säilytystä varten käytössä lukollinen kaappi neuvotteluhuoneessa. Oppilasverkko Monissa tiloissa on tietokoneita, joita käytetään opetuksessa. Kirjautumiseen tarvittavat verkkotunnukset saa ryhmänohjaajalta. Jos tunnus unohtuu, kysy sitä ryhmänohjaajalta. Olet vastuussa tunnuksestasi! Oppikirjat Suurin osa ensimmäisen vuoden oppikirjoista on lainattavissa kirjasto Naturpoliksesta. Kirjat lainataan kirjastokortilla ja ne saa lainaan yhden jakson ajaksi. Kirjoihin ei saa tehdä merkintöjä. Kirjat on palautettava heti kokeen jälkeen, hyvässä kunnossa! Omia kirjoja voi hankkia ja käyttää entiseen tapaan. Lainauksen ulkopuolella ovat pääosin syventävien kurssien kirjat. Pitkä matematiikan vaihto lyhyeen Pitkän matematiikan voi määrätyin edellytyksin vaihtaa lyhyeen. Jo suoritetut pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit korvaavat lyhyen matematiikan kursseja seuraavasti: MAA1 korvaa MAB1:n MAA3 korvaa MAB2:n MAA6 korvaa MAB5:n MAA7 korvaa MAB4:n MAA8 korvaa MAB3:n. Muista hyväksytysti suoritetuista pitkän matematiikan kursseista saa S-merkinnän, joka kartuttaa lukion oppimäärän (75 kurssia) kurssikertymää. Poissaolot Opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen. Jokainen poissaolo on selvitettävä Wilmassa. Alle 18-vuotiaan kohdalla kuittauksen suorittaa vanhempi tai huoltaja. Yli 18- vuotiaan kohdalla kuittauksen tekee opiskelija itse. 29

31 Luvallinen poissaolo kysytään: ko. oppitunnin opettajalta, jos kyse yksittäisestä tunnista ryhmänohjaajalta, jos 1-5 vuorokauden poissaolo yli 5 vrk:n poissaoloon tarvitaan rehtorin lupa. Huom! Etukäteen tiedossa olevat poissaolot tulee selvittää mahdollisimman aikaisin ole yhteydessä kurssien opettajiin hyvissä ajoin ennen poissaoloasi! Rukan alppikoulu Rukan alppikoulu (rukanalppikoulu.fi) antaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskelun ja urheilun (alppihiihto, freestylehiihto) yhdistämiseen. Alppikoulun opiskelijat voivat opiskella Kuusamon lukiossa tai Kainuun Ammattiopiston Kuusamon toimipaikassa. Ruokailuvuorot Ruokailuvuoro on klo Jonotusta vähentää se, että kaikkia linjastoja käytetään. Ryhmänohjaus Jokainen opiskelija kuuluu ohjausryhmään, jotka on numeroitu aloitusvuoden mukaan esim. 15A, 15B, jne. Kukin ryhmä kokoontuu torstaisin ryhmänohjaustuokioon omaan kotiluokkaan tai ilmoitettuun paikkaan klo Osallistuminen on pakollista. Osallistuminen tuottaa kolmen lukiovuoden aikana pakollisen kurssin, OP1, josta merkintä annetaan viimeisen lukiovuoden keväällä. Suullinen kuulustelu Opintojen loppuvaiheessa opiskelija tavallisesti osallistuu suullisiin kuulusteluihin. Näistä kuulusteluista käytetään myös nimityksiä tentti tai preppaus. Tentissä voi korottaa oppiaineen oppimäärän arvosanaa. Usein tentti on luonteeltaan preppausta ylioppilaskirjoituksia varten. Tasaisen vauhdin taulukko Jotta opintosi etenisivät tasaisesti kolmen vuoden ohjelmassa (13 jaksoa), jaksoa kohden kursseja on kerryttävä keskimäärin 6, jolloin lukuvuodessa kursseja kertyy 30. Kolmannelle vuodelle jää tällöin hieman vähemmän eli keskimäärin viisi kurssia jaksoa kohden, mikä on hyvä, koska ensimmäisten jakson aikana syksyn kirjoituksiin osallistuttaessa pienempi kurssimäärä on perusteltu. 3,5 vuoden ohjelmassa jaksoja on 15 (5 kurssia jaksoa kohden) ja 4 vuoden ohjelmassa vastaavasti 18 jaksoa/4 (4,2). Tapaturmavakuutus Lukion opiskelijat on vakuutettu LähiTapiolassa. Vakuutus kattaa opiskelun ja lukion järjestämän vapaa-ajantoiminnan. Terveydenhoito Terveydenhoitaja tavattavissa lukion vastaanottotiloissa (2. krs) tiistaisin ja torstaisin klo Terveydenhoitajana toimii Sirkka-Liisa Hyrkäs ( ). Tutor Jokaisella aloittavalla ryhmällä on kaksi juuri tälle ryhmälle nimettyä tutoria. Heiltä aloittavat lukiolaiset voivat kysyä kaikesta lukioopiskeluun liittyvästä. Tutorit ovat toisen vuoden opiskelijoita, joten he tuntevat sekä aloittavan opiskelijan näkökulman että lukion käytänteet. Uusi opiskelija, kysy tutorilta! Valinta Primus - opettajan päiväkirja ketju Otsikossa kuvattu opiskelijan päätös valita tietty kurssi ja valinnan toteuttaminen Wilmassa tai opinto-ohjaajan luona muodostavat kokonaisuuden, joka näkyy kurssin osallistujamääränä (mahtuuko uusia vai ei, alkaako kurssi vai ei) ja opettajan päiväkirjana/läsnäololistana sekä arvosteludokumentin pohjana. Jos siis tiedät, että joku kurssivalintasi ei syystä tai toisesta ole voimassa, käy muuttamassa sitä. Näin teet tilaa muille ha- 30

32 lukkaille ja opettajan ei tarvitse kurssin alussa turhaan kysellä puuttuvan opiskelijan perään. Sähköposti Opettajien sähköpostitunnukset ovat muotoa Opiskelijan tehtävä on laittaa oma voimassaoleva osoite ja puhelinnumero Wilmaan ja pidettävä huoli siitä, että tiedot ovat ajan tasalla! Turvallisuus Poikkeavan tilanteen sattuessa opiskelijat poistuvat koulurakennuksesta annettujen ohjeiden mukaan. Lukioaikana pidetään myös poistumisharjoituksia. Ensisijainen kokoontumispaikka on koulun etupihan pyöräilykatos. Tarvittaessa kokoonnutaan vesitornin juurella. Vertaissovittelu Vertaissovittelu on koulun arkipäivään kehitetty menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen tavan ratkaista opiskelijoiden välisiä riitoja ja kontaktitilanteita. Vertaissovittelu on menetelmänä selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut opiskelijat auttavat löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Lopulta voidaan edetä sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Vertaissovittelulla voi käsitellä esim. tunnilla toisen vastausten mitätöivää kommentointia, jatkuvaa ikävää vihjailua, selän takana puhumista tai perättömien juorujen levittämistä. Lukion opiskelijat voivat pyytää sovittelua tai pyynnön voi esittää joku koulun henkilökuntaan kuuluva. Sovitteluun osallistuminen on vapaaehtoista. Vertaissovittelijoina lukiossamme toimivien henkilöiden yhteystiedot löytyvät opinto-ohjaajan huoneen vastapäätä ilmoitustaululla. Sovittelua voit kysyä suoraan heiltä tai opinto-ohjaajalta. Sovittelun aika ja paikka ovat sovittavissa. Wilma Wilma on tärkeä opintojen suunnittelun, seurannan ja yhteydenpidon työkalu. Wilmasta löydät kunkin jakson lukujärjestyksesi. Sieltä löytyvät tiedot opintosuorituksista. Otsakkeen opinto-opas alta löytyvät kurssiselostukset ja tiedot kurssien sijainnista eri jaksoissa. Wilman avulla tehdään myös kurssivalinnat erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Wilma löytyy mm. Kuusamon lukion kotisivulta kohdasta Opiskelijalle. Myös älypuhelimeen voi ladata Wilma-appsin, jolloin on mahdollista saada mm. ilmoitus puhelimeen Wilmaan tulleista pikaviesteistä. Jokainen opiskelija ja vanhempi/huoltaja saa opintojen alussa henkilökohtaisen Wilmatunnuksensa, jonka avulla ohjelmaan voi kirjautua. Jos tunnuksesi katoaa, kysy koulusihteeriltä. Opiskelijan velvollisuus on pitää huolta siitä, että yhteystiedot ovat ajan tasalla! Ympäristö Kuusamon lukio on OKKA- säätiön sertifioima oppilaitos. Kestävän kehityksen näkökulma näkyy arkipäiväisessä toiminnassa sekä mm. erilaisina tapahtumina tai tempauksina. Pidäthän osaltasi huolen, että ympäristösi voi hyvin ja säilyy viihtyisänä! YO-preppaukset YO-preppaukset antavat valmiuksia ylioppilaskirjoituksiin. Preppauksissa voi myös korottaa aineen arvosanaa. Preppaukset järjestetään ennen kirjallisia ylioppilaskirjoituksia. Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen Ilmoittautuminen tapahtuu Wilmassa kohdassa Lomakkeet / Yo-kirjoituksiin ilmoit- 31