Hollolan ympäristöyhdistys ry Kirmolantie Hollola mail: matti.a.laurila(at)gmail.com mobile:

Transkriptio

1 Hollolan ympäristöyhdistys ry Kirmolantie Hollola mail: matti.a.laurila(at)gmail.com mobile: Vastaanottaja: Päijät-Hämeen maakuntahallitus PL Lahti Asia: Lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan luonnoksesta Lausunnon antaja: Hollolan ympäristöyhdistys ry on valtakunnallisen luonnonsuojelujärjestön Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä vaalia kulttuuriperintöä toimialueellaan Hollolassa. Lausunto Päijät-Hämeen liitto on pyytänyt Hollolan ympäristöyhdistykseltä lausuntoa Päijät-Hämeen maakuntakaavan luonnosaineistosta. Yhdistys kiittää kannanottomahdollisuudesta Väestönkehitys Maakuntakaavan mitoituksen lähtökohtana tulisi käyttää tilastokeskuksen laatimaa väestönkehitysennustetta. Aiemmat maakunnan tai seutukunnan esittämät väestöennusteet ovat olleet selvästi ylimitoitettuja. 3.2 Keskusverkko Vuoden 2006 maakuntakaavassa olevassa tavoitteellisessa keskusverkossa on Hollolan keskustan osalta osuvampi merkintä kuin luonnosaineiston kartassa. Salpakankaalla on kaupunkiseudun aluekeskuksiin verrattuna kunnantalon palvelut lähellä eli näiden erilainen merkintä pysytettävä mahdolliseen kuntaliitokseen asti. 3.3 Kaupan palvelurakenne Kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino saavutetaan parhaiten siten, että kaupan suuryksiköiden määrää rajoitetaan tai jopa vähennetään nykyisestä ja luodaan näin pienemmille kaupan yksiköille mahdollisuus menestyä. Pienemmät vähittäiskaupat levittäytyvät tasaisesti maakuntaan kysynnän mukaan. Sen seurauksena saavutetaan alueellinen tasapaino maaseutukyliä myöten ja vähennetään liikennettä. Samalla luodaan edellytykset paitsi terveelle päivittäistavarakaupan kilpailulle myös lähiruoan tuotannolle. Kaupan mitoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Erikoiskauppoja ei tule sijoittaa hypermarkettien sisään, koska se vääristää kilpailua. 3.4 Maakuntakaavan ohjausvaikutusten taso Maakuntakaavojen ohjausvaikutusta on lisättävä samalle tasolle kuin oli entisissä seutukaavoissa. Kartat on laadittava nykyistä yksityiskohtaisemmiksi ja mahdollisuuksien

2 mukaan suurimittakaavaisemmiksi. Muuten maakuntakaavoilla ei ole tulevaisuudessa sanottavaa merkitystä. 3.5 Liikennejärjestelmän palvelutaso Liikenteen palvelutasotekijöitä tarkasteluun valitessa on painotettava liikenteen vaikutuksia kasvihuonepäästöihin, pohjavesiin, luonnonympäristön pirstaloitumiseen ja taajamien hengitysilman laatuun. 3.6 Kaavan tieverkon tarkkuustaso ja ohjausvaikutus Kaavalla voidaan estää liian tiheän samansuuntaisten teiden rakentaminen. Esimerkki huonosta suunnittelusta on sivulla 29 esitetyssä tiestökartassa oleva tievaraus, joka tulisi poistaa. Nykyisen ko. tien liikenteen sujuvuutta on jo parannettu ja liikenteen turvallisuutta voidaan lisätä liikennevaloilla asutuksen lisääntyessä. 3.7 Hennan lentokenttä Ei jatketa valmistelua. Lentoliikennettäkin on pakko vähentää kasvihuoneilmiön entisestään kiihdyttyä ja samasta syystä globaalia kaupankäyntiä on hillittävä. 3.8 Hämeen oikorata Käynnistetään selvitys Lahti- Hämeenlinna oikoradan maastokäytävävaihtoehdoista. 3.9 Tuulivoima-alueet Maakuntakaavoissa osoitettavien tuulivoima-alueiden vähimmäiskooksi yhdistys ehdottaa kolmea. Siten kookkaiden tuulivoimaloiden vaikutus ympäristöön tulee arvioitua perusteellisesti. Vähiten maisema- ja meluhaittoja tulee kun tuulivoimalat sijoitetaan lähelle teollisuusalueita ja suuria liikenneväyliä. Ensimmäisen Salpausselän mutkassa sijaitsevan Kukonkoivun ja Teilinkankaan teollisuus- ja sorakuoppa-alue sopisi hyvin tuulivoimapuistolle. Jääkauden muovaama maisema on jo valmiiksi pilattu. Sorakuoppien, vallitseviin tuulensuuntiin nähden alapuoliset eli pohjois- ja itäreunat olisivat oivallisia myllyjen sijoituspaikkoja. Sorakuoppien hellepäivien ilman nousuvirtaukset lisännevät tuulisuutta. HO5 alueen voisikin yhdistää HO4:een tuulivoiman osalta. HO17 sen sijaan sijoittuu valtakunnalliseen Kastari Hatsinan kansallismaisemaan, varaus on poistettava. Teiden ja sähkölinjojen tarve vähenee kun tuulipuistot ovat suhteellisen lähellä kulutuspisteitä. Erämaa-, suojelu- ja virkistysalueet sekä lintujen muuttoreittien pullonkaulat tulee rajata tuulivoimarakentamisen ulkopuolelle. Vesistöjen lähelle rakentaminen on ongelmallista laajalle ulottuvien maisemahaittojen vuoksi Uudet maanvastaanottoalueet Luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ei ole kaksi miljardia vuotta vanhojen kallioiden murskaaminen sepeliksi. Tulevat sukupolvet eivät hyväksy nykyistä rakentamiskulttuuria massiivisine maanvaihtoineen. Maanvastaanottoalueita tulee olla useita pieniä, jotta kuljetusmatkat lyhenevät. Rakentaminen on suoritettava paikalliset olosuhteet huomioiden niin, että maata ja kalliota ei siirrellä maakunnasta toiseen eli ei palvella muita maakuntia. Kiviaineksien ottopaikat on merkittävä maakuntakaavaan, koska niiden muuttamia maisemia ei voida koskaan palauttaa entiselleen Metsäenergiaterminaalit

3 Ei selvitetä. Energiapuu on käytettävä paikallisesti, koska massiivisiin kuljetuksiin kuluisi uusiutumatonta energiaa ja hiilidioksidipäästöt kasvaisivat Uusi jätehuollon alue Jätehuollon alueita voi olla useampia, jotta kuljetusmatkat lyhenevät. Pitempiä kuljetuksia voi tehdä myös raiteitse Kulttuuriympäristö Sivulla 41 mainitaan, että kuntakierroksella toivottiin, että kulttuurimerkinnät olisivat sellaisia, että ne eivät rajoittaisi elinkeinomahdollisuuksia. Usein myös luonnonympäristön vaaliminen koetaan ristiriitaiseksi elinkeinoelämän toiveiden kanssa. Myös maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ) ovat täten ristiriidassa elinkeinomahdollisuuksien kanssa. Kulttuuriympäristöjen päivittämiset on siirrettävä maakuntakaavaan selvin merkinnöin ja ne on otettava kirjaimellisesti huomioon alempien kaavojen laadinnassa, vaikka ne rajoittaisivatkin elinkeinomahdollisuuksia. Kulttuuriympäristöt katoavat muuten maakuntamme maisemista. Uudeksi valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi luokiteltu Salpausselkä on huomioitava jo tässä maakuntakaavoitustyössä Luonnonympäristö Maakuntakaava on tärkein väline luontoarvojen säilyttämisessä. Maakunnan luontoarvojen selvitystöiden tulosten on näyttävä selvästi merkittyinä kaavakartassa kuten aiemmissa seutukaavakartoissa. Tarkoista karttarajauksista on pidettävä kiinni alemman tasoisia kaavoja laadittaessa eikä maakuntaliitto saa antaa poikkeuksia poikkeusten perään, mikä vesittää maakuntakaavan merkitystä kaavoituksen ohjenuorana. Yhdistyksen mielestä olemassa olevien suojelualueiden ulkopuolella sijaitsevien valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävien kohteiden osoittaminen luo-merkinnällä on suotavaa. Vähintään luo - kohteeksi arvostettava alue on esimerkiksi Lahden länsipuolinen Salpausselkä Tiirismaan retkeily ja suojelualue, jota yhdistyksemme on esittänyt kansallispuistoksi. Onhan Tiirismaan kvartsiittivuori luontonsa monimuotoisuudessa maakunnan paras, mistä osoituksena monet, tosin pienialaiset suojelukohteet. Tiirismaa paljastui jäämassojen alta kuivana (supra-akvaattinen), sitä eivät sulamisvedet huuhdelleet ja siksi sen maaperä on alavampia maita ravinteikkaampaa. Kasvillisuus on rehevää ja eliöstössä lukuisia harvinaisia lajeja. Se on myös Etelä-Suomen korkein kohta (223m). Salpausselkä-Tiirismaa on lisäksi valtakunnallisesti arvokas laaja, yhtenäinen retkeily- ja virkistysalue. Salpausselät ovat kansainvälisesti arvokas geologinen kohde. Missään muualla maapallolla ei ole yhtä selkeitä mannerjään muovaamia reunamuodostumia kuin Salpausselät (liitteenä kansallispuistoehdotuksemme). Niiden arvo maakuntakaavaa laadittaessa on huomioitava. Salpausselkä-Tiirismaan tapauksessa haluamme erityisesti painottaa alueiden käytön suunnittelun lähtökohtien seuraavia periaatteita: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia (tarpeettomasti-sana tästä pois) pirstota. Niitä hyödynnetään ekologisesti kestävästi virkistyksessä ja luontomatkailussa suojelutavoitteita vaarantamatta (ihmisten motorisoitu liikuttaminen luonnossa ei täytä kestävän ekologisuuden vaatimuksia).

4 SL- ja S merkintöjä puuttuu karttaluonnoksesta. Tarkennuksia voi tehdä esim. ottamalla yhteyttä Lahden seudun ympäristöpalvelujen luonnonsuojeluvalvojaan. Ekologisen verkoston päivityksessä uudet suojelu-, luo- ja Metsoalueet on tärkeätä huomioida. Yhdistys haluaa painottaa ekologisen verkoston kehittämisessä Salpausselkien laajojen metsäalueiden merkitystä kasvien ja eläinten elinympäristönä ja leviämisreittinä. Ekologinen verkosto voidaan ottaa huomioon maankäytössä monin eri tavoin. Purojen ja jokien varret luonnontilaisina ovat erinomaisia eliöiden yhteysreittejä. Parinkymmenen metrin kaistale molemmin puolin puroa jätettynä esim. avohakkuiden ulkopuolelle tekee purosta ekologisen verkoston toimivan osan. Asutuksen läpi virtaava puron tai joen rannat jätetään hallitun hoitamattomuuden tilaan eikä muuteta monotonisiksi nurmikoiksi. Vältetään avohakkuita ja metsien maapohjan rikkomista äestämällä tai kantoja poistamalla eli siirrytään metsien hyödyntämisessä jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Metsä pysyy metsänä ja osana ekologista verkostoa. Tuulipuistoja, teollisuus- ja asuinalueita ja tiestöä suunnitellessa huomioidaan metsä- ja peltoalueketjujen säilyminen Virkistys Virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitettuja alueita voidaan yhdistyksemme mielestä kaavoittaa maakunnan omien asukkaiden tarpeiden lisäksi muillekin, esim. luontomatkailun tarpeisiin. Mitoituksessa on huomioitava, ettei ylisuurilla matkailijamäärillä vaaranneta virkistysalueen luonnon kestokykyä ja siten tuhota luontomatkailun edellytyksiä. Kuntakierroksella esiin tuotuja uusia virkistys- ja huvikäyttömuotoja moottorikelkka- ja mönkijäreittejä yhdistyksemme ei pidä luontomatkailuun kuuluvina. Moottorikelkat ja mönkijät karkottavat virkistysalueilta omin voimin liikkuvat ulkoilijat ja lisäksi ne kiihdyttävät vapaa-ajan huviajelullaan kasvihuoneilmiötä. Levin matkailualue toimii esimerkkinä, missä moottorikelkkasafarien aiheuttamat katkut ja melut ovat pilanneet ulkoiluympäristöä ja haitanneet muun matkailuelinkeinon harjoittamista. Maastoa on jopa muokattu safariyrittäjien toiveiden mukaan, mikä on ristiriidassa jokamiehen ulkoilumieltymysten kanssa. VAT:n tavoitteiden mukaan alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua. Vanhanaikaiselta tuntuva motorisoitu liikkuminen virkistysalueilla on korvattava ekologisilla hevosajeluilla ja koiravaljakoilla. Erityistä huolta on maakuntakaavassa pidettävä Lahdesta Hollolaan ulottuvan Salpausselkä - Tiirismaan virkistysalueen säilymisestä laajana ja yhtenäisenä luonnonalueena. Messilän matkailupalvelu- ja golfalueen aktiviteetit sekä Salpakankaan työpaikka-alueen työntyminen virkistysalueen väliin on katkaisemassa valtakunnallisesti arvokasta virkistysaluetta. Virkistysalueiden toteuttaminen ja ylläpito kuuluu yhdistyksemme mielestä kunnalle. Kunnalla on kaavoituksessa päätäntävalta ja se voi kaavoittaa virkistysalueita myös yksityisalueille, kunhan sopii kohtuullisista korvauksista. Hiljaisia luonnonrauha-alueita on kaavoitettava myös taajamien läheisyyteen esim. laajempien metsäalueiden keskellä oleville suppa-alueille. Hollolassa tällaisia alueita ovat Ensimmäisen Salpausselän mutkassa sijaitsevat Ketarlammet ja Papinkaivonsuo sekä Tennilän ja Sairakkalan kylien rajalla oleva Rajajärvensuppa. Ne ovat olleet yhdistyksemme järjestämien Hiljan päivän retkien kohteina jo useamman kerran Matkailu

5 Matkailukappaleen ensimmäisessä lauseessa on yhdistyksemme mielestä sana tapahtumamatkailu korvattava sanalla luontomatkailu. Maakunnassamme ja erityisesti Hollolassa on matkailua kehitettäessä pidettävä huoli siitä, ettei se itse tuhoa vetovoimatekijöitään, luonnonarvoja ja kulttuurimaisemia. Virkistys- ja ulkoilualueet ovat rajallinen luonnonvara. Ne eivät kestä liian suuria matkailijamääriä, mikä voi turmella ne lähialueen virkistyskäyttäjiltäkin. Maakuntakaavoissa on oltava tarkat virkistysalueiden rajaukset eikä maisema- ja luonnonarvoja sisältäviä alueita saa myöntää poikkeusluvilla asunto- tai vapaa-ajan asumisen käyttöön. Päijät-Hämeen lyhyen aikavälin matkailustrategian pitäisi noudattaa Suomen kansallista, pitkän aikavälin matkailustrategiaa, jonka visiossa matkailuyritykset menestyvät tarjoamalla elämyksiä eri vuodenaikoina hyödyntäen puhdasta luontoa, suomalaista kulttuuria ja kestävän matkailun periaattein rakennettuja matkailukohteita. Matkailun suuryksiköitä pitää välttää, koska ne aiheuttavat ympäristönsä luonnonalueiden liiallisen kulumisen ja siten heikentävät vetovoimatekijäänsä. Pienet matkailuyritykset voivat toki käyttää kaikille yhteisiä ulkoilma-alueita tukialueinaan. Matkailun luonne muuttuu kaukomatkailusta lähimatkailuksi kauniissa luonnon- ja kulttuurimaisemissa ekologisen tietoisuuden lisääntyessä. 4. Merkittävät maankäytön muutoskohteet Rata2, eteläisempi ratavaihtoehto on yhdistyksemme vaihtoehto. HO1 sivulla 29 esitetyssä tiestökartassa oleva tievaraus tulisi poistaa. Viheryhteys on taattava Sydänkankaan-Soltin-Tervamäen alueelta Latokarkean kautta Vesijärvelle. HO3 Hälvälän harjoitusalueen suurin osa sopii hyvin Salpausselkä-Tiirismaan virkistysalueen jatkoksi palvellen niin lahtelaisia kuin salpakankaalaisiakin kuin myös laajenevan Rälssin- Kukonkankaan asujaimistoa. Alue on suurelta osin luonnontilan kaltaista ja lisäksi pohjavesialuetta. HO4, Kukonkoivun teollisuusalueen yritysten on vähitellen siirryttävä pois ykkösluokan pohjavesialueelta. Tuulipuisto sopii alueelle, melu hukkuu liikenteen meluun. HO5 ok HO6 ok HO7 ok HO8 Miekkiön A44 sijaitsee turhan lähellä moottoritietä. HO9 on estettävä tilaa vievän vähittäiskaupan putkahtaminen alueelle. H10 Hahmajärven virkistysalue lähimetsineen on suojeltava luonnonsuojelulailla. Alue lienee laittomassa tilassa, koska alueella kasvaa runsaasti jaloja lehtipuita ja lisäksi pähkinäpensaita. Isonkallion eteläjyrkänne ja sen alustan lehto kuuluu metsälain tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, mikä rajoittaa sen metsätalouskäyttöä.

6 Virkistysalueen sijainti järven rannalla tekee siitä maakunnallisesti arvokkaan. Kunnan suunnitelmat alueen käyttötarkoituksen muuttamiseksi palvelevat yksityistä etua ei yleistä etua, josta kunnalla on erityisvastuu. HO11 yhdistyksen mielestä maanvastaanottoalueiden tulee olla nykyistä pienempiä ja hajasijoitettuja kuljetusmatkojen lyhentämiseksi. HO12 ok HO13 ok HO 14 Tuohijärvenkallio sopisi läheiseksi virkistyksen suuralueeksi mm.jäkäläisten kalliomaisemien vuoksi. HO15 Messilä-Pyhäniemi -kirkonkylä muutoskohdealueen raja on siirrettävä pois Salpausselkä-Tiirismaan virkistysalueiden päältä. Rajaus on vastoin MRL:n 28 :än periaatetta. Messilän RM aluetta on siirrettävä kauemmas Natura ja SL-alueesta (SL 511). Rm6 ja Rmg5 alueen väliin on saatava lisää tilaa luonnolle. Paikka on nyt laajan virkistysalueen pullonkaula ja uhkaa katkaista Salpausselkä Tiirismaan ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävän, yhtenäisen luonnonalueen. HO17 sijoittuu Kastari Hatsinan kansallismaisemaan. Suomen kansallismaisemat, yhteensä 150 esiteltiin televisiossa vuonna 1990-luvun alussa. Varaus on poistettava. Hollolassa Matti Laurila, pj Leena Högberg, siht.