Johdanto. toteuttaminen. Pelastuslain 79 :n mukainen valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto. toteuttaminen. Pelastuslain 79 :n mukainen valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä."

Transkriptio

1

2

3

4

5 Johdanto Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Pelastuslain 79 :n mukainen valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä. Valvontasuunnitelmassa määritetään säännöllisen valvonnan välit ja muut valvontatehtävän toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet. Valvontasuunnitelman valvontakohteiden määrittelyä on haitannut pelastuslaitoksen tietoaineistossa havaitut puutteet, jotka ovat osittain saattaneet johtua väestötietojärjestelmän vanhentuneista tiedoista. Tietoaineistojen ja valvontarekisterin saattaminen ajan tasalle saattaa näkyä erona suunniteltujen ja toteutuneiden valvontakäyntien määrissä. Tämän Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2017 valvontasuunnitelma on päivitetty versio vuoden 2016 suunnitelmasta. Molemmissa valvontasuunnitelmissa on huomioitu Keski-Suomen pelastuslaitoksen riskianalyysi, palvelutasopäätös ja kiristynyt talous. Valvontasuunnitelma-asiakirjan kirjallisen osan päivittämiseen ovat osallistuneet riskienhallintapäälliö Jaro Jäntti, johtava palotarkastaja Jouni Nurminen, paloinsinöörit Panu Nurmivaara ja Lauri Laine sekä palomestari Mio Hiltunen. Tarkastusvälien määrittämiseen, kohdetietojen päivittämiseen ja riskien arviointiin on käytännössä osallistunut koko pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisytyötä tekevä päällystö. Pelastussuunnitelmavelvollisten asuinrakennuksien omavalvontatarkastuksien kokeilua jatketaan vuonna 2017 Jyväskylän kaupungin alueella. Kokeilun tavoitteena on saada perusteellisemmin tietoa, jotta vuonna 2018 voidaan siirtyä myös näiden kiinteistöjen osalta omavalvontatarkastuksiin koko maakunnan alueella. 5

6 6

7 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Käytetyt termit Pelastustoimen valvontatehtävä Valvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti Valvontavelvoitteen sisältö Valvontasuunnitelman sisältö Valvontasuunnitelman ajantasaisuus ja taruus Valvontasuunnitelmasta ja valvontakäynneistä tiedottaminen Valvonnan maksullisuus Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen Säännöllisen valvontavälin määrittäminen Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Opetusrakennusten ja päiväkotien valvonta (A2) Kokoontumis- ja liiketilojen valvonta (A3) Teollisuus- ja varastorakennusten valvonta (A4) Maatalouden tuotantotilojen valvonta (A5) Muiden rakennusten valvonta (A6) Poistumisturvallisuusselvityskohteet Epäsäännöllinen valvonta Erityiset palotarkastukset Ylimääräiset palotarkastukset Yleisötilaisuuksien valvonta Valvontatyöhön käytettävät resurssit Asuinrakennusten valvonta (A7) Erillispientalojen omavalvonta Omavalvontamäärät Paloasemaryhmittäin ja kunnittain Jyväskylä, Muurame paloasemaryhmä Joutsa, Luhanka, Toivaa paloasemaryhmä Laukaa, Hankasalmi paloasemaryhmä Jämsä, Kuhmoinen paloasemaryhmä Keuruu, Petäjävesi, Multia paloasemaryhmä Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Uurainen, Kivijärvi paloasemaryhmä Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula, Kannonkoski paloasemaryhmä Äänekoski, Konnevesi paloasemaryhmä Pelastussuunnitelmavelvollisten asuinrakennusten valvonta Jyväskylä pelastussuunnitelmavelvolliset asuinrakennukset Vapaa-ajan rakennusten riskiperusteinen valvonta Viranomaisyhteistyö

8 5.1 Yhteistyöviranomaiset Kemikaalikohteiden valvonta Valvonnan toteuttaminen Valvonnan toteutumisen arviointi Valvonnan vaikuttavuuden arviointi Alueellisen seurannan työvälineitä Valvonnan toteutuminen Resurssit Valvonnan vaikuttavuusmittareista Liitteet Liite 1. Tarkastusvälin muuttaminen tapauskohtaisesti Liite 2a: Ohje pelastusviranomaiselle hallinnollisten paokeinojen käyttämisestä Liite 2b: Ohje pelastusriomuksesta Liite 3: Tausta-aineistoa

9 Käytetyt termit Nimike Määritelmä A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-8 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä 1 Opetusrakennukset ja päiväkodit, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-5 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä 1 Kokoontumis- ja liiketilat, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä 1 Teollisuus- ja varastorakennukset, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä 1 Maatalousrakennukset, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-5 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä 1 Muut rakennukset ja kohteet, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä 1 Asuinrakennukset, joiden ohjeellinen valvontaväli on riskiperusteisesti 5 vuotta. A8 Vapaa-ajan asuinrakennukset, joiden ohjeellinen valvontaväli on riskiperusteisesti 10 vuotta. 9

10 Nimike Asiakirjavalvonta Asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen omavalvonta Määritelmä Asiakirjavalvontaa ovat dokumenttien perusteella tehdyt viranomaispäätökset ja muut viranomaisen määrittelemät toimenpiteet, jotka kohdistuvat pelastuslaitoksen valvonnan kohteena oleviin rakennuksiin/toiminnallisiin kokonaisuuksiin tai yleisötapahtumiin. Jos asiakirja otetaan vastaan, kirjataan tulleeksi ja arkistoidaan ilman aktiivista arviointia, sitä ei lasketa asiakirjavalvontasuoritteeksi. Asuinrakennusten omavalvonnassa kiinteistön edustaja tarkastaa itse pelastuslaitoksen toimittaman tarkastuslistan ja opasvihkon nojalla pelastuslain velvoitteiden noudattamista ja oman toimintatapojensa turvallisuutta. Omavalvonta tehdään tarkistuslistan mukaan ja tarkistuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Pelastussuunnitelmavelvollisten asuinrakennusten omavalvonta Pelastussuunnitelmavelvollisten asuinrakennusten omavalvonnassa taloyhtiön edustajalle toimitetaan ohjeet, tarkastuslistat ja opasvihko, joiden nojalla voidaan suorittaa omavalvontatarkastus ja todeta kiinteistön asuaiden pelastuslain velvoitteiden noudattaminen ja omien toimintatapojen turvallisuus. Taloyhtiön edustaja palauttaa lomaeen /lomaeet pelastuslaitokselle. Huomioitavaa Palotarkastuksia voidaan kohdentaa omavalvonnan tulosten mukaan. Omavalvonnalla pyritään kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja -asenteiden parantamiseen. Erityinen palotarkastus Uudisrakennus- tai saneerauskohteessa tehtävä valvontakäynti, jonka rakennusvalvontaviranomainen on määritellyt käyttöönottotarkastuksen ja toiminnan aloittamisen ehdoksi. Erityinen palotarkastus on luonteeltaan pelastusviranomaisen asiantuntijalausunto rakennusvalvonnalle rakennuksen palo- ja pelastusturvallisuudesta. Ennen varsinaista erityistä palotarkastusta voidaan suorittaa ennakoivia erityisiä palotarkastuksia. Erityinen palotarkastus voidaan tehdä myös muihin kohteisiin kuin rakennuksiin. 10

11 Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Jälkitarkastus Kohde Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Nestekaasukohteen käyttöönottotarkastus Omavalvontakohteiden tarkastuskäynnit Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Valvontakäynti, jossa valvotaan, että palotarkastuksessa aiemmin annettuja korjausmääräyksiä on noudatettu. Jälkitarkastus toimitetaan palotarkastuksella annettujen määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Kohde on se, jolle, jota varten tai johon kohdistuen valvontaa tehdään tai valvonta kohdentuu. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen. Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) 37 :n mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista. Palautettavan lomaeen tai sen palauttamatta jättämisen pohjalta voidaan osaan valvonnan kohteista kohdentaa lisätoimenpiteitä, esim. palotarkastuksia, yhteydenottoja tai tiettyyn aihepiiriin liittyvää turvallisuusviestintää. Ensisijaisesti valvontakäynti kohdistetaan niihin kohteisiin, joilta ei ole palautunut omavalvontalomaketta. Pyydetty palotarkastus Kiinteistön omistajan tai haltijan pyynnöstä suoritettava palotarkastus tehdään aina pelastusviranomaisen harkinnan mukaan, ks. ylimääräinen palotarkastus. 11

12 Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus Rakentamista neuvova ja ohjaava palvelutapahtuma, joka ei liity erityiseen palotarkastukseen tai paloteknisten laitteistojen asiakirjavalvontaan. Tarkastusväli Vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan kohteen tarkastus Valvontakohde Yleinen palotarkastus Yleisötilaisuuden palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 a mukainen valvontakäynti, joka ei ole samalla kohteen yleinen palotarkastus. Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä rakennukseen. Keski-Suomen pelastuslaitos ryhmittelee valvontakohteet useita rakennuksia käsittäviksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, kuten työryhmä suosittaa. Valvontasuunnitelman mukaisin määrävälein tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti, josta käytetään myös nimikettä määräaikainen palotarkastus. Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden dokumenttien ja arvioidun riskin perusteella ennen yleisötilaisuuden alkamista suorittama valvontakäynti, jossa tarkastetaan tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. Pelastusviranomaisen harkinnan mukaan suorittava valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä ennakoimattomia palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: - nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai toisen viranomaisen ilmoitus palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä puutteista - huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä - epäily, että palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on oleellisia puutteita - teematarkastukset esim. muiden viranomaisten kanssa 12

13 Öljylämmityslaitteiston tarkastus Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) 39 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava pelastusviranomaiselle myös sellaisen sumutuspolttimella varastetun öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka ei ole edellyttänyt 33 :n mukaista ilmoitusta. Tarkastus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta. 1. Pelastustoimen valvontatehtävä Pelastuslain 79 :n mukaan pelastuslaitoksella on yleinen velvoite valvoa alueellaan pelastuslain 2 luvun mukaisia jokaiselle asetettuja velvollisuuksia sekä 3 luvun mukaisia toiminnanharjoittajalle ja rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettuja velvoitteita. Valvontavelvoitteen suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. 1.1 Valvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti Pelastuslaitoksen valvontatehtävän toteuttamisen on perustuttava riskien arviointiin. Pelastuslaitoksen valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Toiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämä suorituskyky määritellään riskienarvioinnin perusteella palvelutasopäätöksessä. Toiminnan tavoitteiden ja suorituskyvyn määrittelyssä otetaan huomioon pelastustoimen alueen erityispiirteet eli paikalliset olosuhteet ja alueella esiintyvät riskit. Aluehallintovirastot valvovat valvonnan suunnittelua. Palotarkastettavia kohteita ei enää määritellä pelastuslaissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä, vaan pelastuslaitos määrittelee valvonnan toteuttamisen menettelyt ja kohdentamisen esim. palotarkastettavat kohteet valvontasuunnitelmassa palvelutasopäätöksen linjausten mukaisesti. Kokonaisuudessaan kaii pelastustoimen alueen kohteet kuuluvat pelastuslain valvonnan piiriin. Pelastuslain sääntelyn muuttamisella tavoitellaan pelastuslaitoksen valvonnan kohdentamista entistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Resurssien uudelleen kohdentamisella pyritään vähentämään onnettomuuksista aiheutuneita henkilövahinkoja ja tulipalojen määriä. Lisäksi pelastuslaitoksen valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. 13

14 1.2 Valvontavelvoitteen sisältö Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus eli valvontakäynti. Palotarkastuksen tavoitteena on tukea toimijan omatoimista varautumista sekä korostaa kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Pelastusviranomaisen tehtävänä on valvoa pelastuslain noudattamista. Valvontakäynneillä valvotaan ensisijaisesti omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista (14 ) ja rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta (9-10 ) sekä laitteiden kunnossapito (12 ), nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista (13 ), pelastussuunnitelmien laatimista (15 ), palovaroittimien hankintaa ja kunnossapitoa (17 ) sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuutta (18 ). Pelastuslain 78 :n muilla valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaiselle säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Palotarkastusten ja asiakirjoihin perustuvan valvonnan lisäksi pelastuslaitoksen tulee osana valvontatehtäväänsä seurata ja valvoa yleisesti pelastuslain 2 ja 3 luvuissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista pelastustoimen alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellisuusvaatimuksen (4 ), varovaisen tulenkäsittelyn (5 ), avotulen teon (6 ), ja kulotuksen (7 ) valvontaa sekä kiinteistöjen pelastusteiden esteettömyyden valvontaa (11 ) sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien toteutumisen valvontaa (16 ). Valvontaa suorittavat muun muassa pelastuslaitoksen pelastusyksiköiden henkilöstön pelastusviranomaiset, esimerkiksi samalla kun yksiköt muutoinkin liiuvat pelastustoimen alueella. Lisäksi pelastuslaitokset suorittavat muuta valvontatoimintaa esimerkiksi erityisten valvontaprojektien muodossa yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. 14

15 Pelastuslaitoksen suorittamaan valvontaan liittyy pelastuslain 27 :ssä tarkoitettua ohjausta, valistusta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista esim. pelastussuunnitelmien laatimisen ohjaaminen, poistumisturvallisselvitysten laatimisen ohjaus ja viranomaisen suorittama arviointimenettely sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta ohjaaminen. Valvonnan sisältöön kuuluu oleellisena osana annettujen korjausmääräysten noudattamisen valvonta. Jälkivalvonnan keinoja ovat mm. jälkitarkastusten tekeminen, hallintopaokeinojen käyttäminen sekä rikosilmoitusten tekeminen. Pelastuslaitoksien tulee luoda menettelytavat sekä ilmoittaa mahdollisista pelastusriomuksista poliisille, joka toimivaltaisena viranomaisena tutkii tapauksen. Jälkivalvonnan toteuttamisen arvioidaan parantavan valvonnan vaikuttavuutta. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen valmistelema hallintopaokeino-ohje on liitteessä 2a. Liitteessä 2b on kuvattu pelastusriomuksen tunnusmerkistö sekä esimerejä yleisimmistä pelastusriomuksen tunnusmerkistön täyttävistä tapahtumista. 2. Valvontasuunnitelman sisältö 2.1 Valvontasuunnitelman ajantasaisuus ja taruus Valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä. Valvontasuunnitelmassa määritetään säännöllisen valvonnan välit ja muut valvontatehtävän toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet. Valvontasuunnitelman valvontakohteiden määrittelyä on haitannut puutteet pelastuslaitoksen tietoaineistossa, jotka ovat johtuneet väestötietojärjestelmän vanhentuneista tiedoista. Tietoaineistojen ja valvontarekisterin saattaminen ajan tasalle saattaa näkyä erona suunniteltujen ja toteutuneiden valvontakäyntien määrissä. Pelastuslain mukaan valvontasuunnitelma on tarkistettava vuosittain ja muutoinkin, jos tarkistamiseen on erityinen syy. Suositeltava päivitysajankohta on vuodenvaihteessa. Kohteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan läheskään joka kohteessa esim. tasan 24. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää valvontakäynnin ajankohdan pysymistä ± 3 sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenteri- 15

16 vuodelle. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. 2.2 Valvontasuunnitelmasta ja valvontakäynneistä tiedottaminen Alueella käytössä oleva valvontasuunnitelma on julkinen. Valvontasuunnitelman sisällön ja perusteiden osalta työryhmän näkemyksen mukaan riittävä tiedotuskanava on pelastuslaitoksen internet-sivut, joiden kautta alueen asuaat ja kohteiden edustajat voivat tutustua sen sisältöön. Hyväksytty valvontasuunnitelma-asiakirja julkaistaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen internet-sivuilla. Yksittäisen valvontakohteen osalta suunniteltu tarkastusajankohta ja toteutunutta valvontakäyntiä koskevat tiedot ylläpidetään palotarkastussovelluksessa. Suunnitellun valvontakäynnin ajankohdan lähestyessä pyritään siitä ilmoittamaan kohteen omistajille kohdekohtaisesti aina etukäteen hallintolain (434/2003) 39 mukaista menettelyä käyttäen. 16

17 2.3 Valvonnan maksullisuus Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellystä valvontatoimista pelastuslain 96 :n mukaisesti maksun. Vuoden 2013 alusta valvontasuunnitelman mukaiset palotarkastukset ovat muuttuneet osittain maksullisiksi. Tällaisia maksullisia valvontakäyntejä ovat mm. yrityksiin ja laitoksiin tehtävät yleiset palotarkastukset, jälkitarkastukset, erityiset palotarkastukset sekä yleisötilaisuuksien palotarkastukset. 1-2 asunnon asuinrakennusten yleiset palotarkastukset ovat säilyneet maksuttomina sekä Jyväskylän alueella omavalvonnan kokeilun piiriin kuuluvat pelastussuunnitelmavelvolliset asuinrakennukset. Keski-Suomen pelastuslaitos noudattaa voimassa olevaa johtokunnan vahvistamaa palveluhinnastoa. Palveluhinnasto sisältää myös palotarkastusmaksut sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005 > 358/2015) mukaisista valvontakäynneistä perittävät maksut. Koska pelastuslain mukaan perittävän maksun suuruus voi olla enintään suoritteen tuottamista aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrä, palotarkastuksen maksun suuruus saattaa vaihdella hieman pelastuslaitoksittain. 2.4 Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan kunnittain ja kuukausittain toimenpiderekisteristä suoritemäärien kirjausten kautta (Pronto > Tiedot > Onnettomuuksien ehkäisy). Keski-Suomen pelastuslaitoksella on pysyväisluontoinen ohje kirjata kuukauden suoritteet seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä Prontoon. Palotarkastusohjelmaan (Merlot palotarkastus) on merkittävä kohdekohtaisesti vastuutarkastajat. Tarkastajakohtaiset valvontamäärät sekä tavoitteiden toteutuminen suhteessa suunniteltuihin tarkastuspäivämääriin selviävät tarvittaessa palotarkastussovelluksesta. 17

18 3. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen 3.1 Säännöllisen valvontavälin määrittäminen Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Valvonta kohdennetaan näiden riskien perusteella säätämällä mm. valvontataajuutta tiheämmäksi suuren riskipotentiaalin omaaviin kohteisiin. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntija-arvioita. Onnettomuustietojen ja -ennusteiden lisäksi on pyritty huomiomaan mm. pelastustoiminnan toimintavalmius sekä toimintaympäristötiedot koskien alueen väestöä, elinkeinoja, rakentamista jne., jotka määrittävät keskeisesti valvonnan suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita. Valvontasuunnitelmaohjeen valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit on esitetty taulukoissa A1-A6. Näiden keskimääräisten tarkastusvälien määrittämisessä on hyödynnetty tutkittua tietoa erityyppisten kohteiden tulipalon aiheuttamista omaisuusvahinkoriskeistä. Omaisuusvahinkoriskien lisäksi on arvioitu suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritty huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Keski-Suomessa ei ole ollut tarvetta poiketa valvontasuunnitelmaohjeen suositelluista keskimääräisistä minimi- ja maksimitarkastusväleistä. Taulukoiden A1-A6 harmaa pali osoittaa suositellut minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo suositellun keskimääräisen tarkastusvälin. Kohde voi kuulua useaan ryhmään, esim. varastorakennuksiin taulukossa A4 ja Sevesokohteisiin taulukossa A6. Tällöin lähtökohtana käytetään pienemmän tarkastusvälin antavaa tauluoa. Kohdekohtaista riskinarviointia tehtäessä otetaan huomioon aiempien palotarkastusten havainnot. Kohdekohtainen valvontaväli riippuu kohteen tosiasiallisista riskeistä. Esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta ja hyvä turvallisuuskulttuuri sekä turvallisuusjohtaminen ovat omiaan pienentämään riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusväliä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit ja kohteessa tapahtuneet onnettomuudet voivat olla peruste nostaa tarkastusväliä. Tarkastusvälin muuttamisen perusteista on enemmän liitteessä 1. 18

19 Koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai louaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytettiin tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi arvioitiin myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyrittiin huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Keski-Suomen pelastuslaitos on ensimmäistä kertaa tarkastusvälejä määrittäessään käyttänyt suoraan työryhmän suosituksia. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä on voitu tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti vuodesta 2013 lähtien. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastussovellukseen tai muuhun sähköiseen muotoon siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Valvontasuunnitelmassa voidaan tarvittaessa painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin turvallisuuskampanjointia. Keski-Suomen pelastuslaitoksella saatujen kokemusten mukaan turvetuotantoalueiden ja maatalouden tuotantotilojen sekä yli 100 metrin mittaisten liikennetunneleiden tarkastusvälien määrittämisessä on kansalliseen ohjeeseen tehty pieniä tarkennuksia. Tarkennukset selviävät kohdista A5 ja A6. Tuulivoimalat ja tuulivoimalapuistot luetaan A4 kohdan energiantuotannon rakennuksiksi. 19

20 3.2 Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Valvontakohteiden A1 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. Tarkastusvälejä määritettäessä on huomioitava, että kiinteistössä yöpyvät eivät vastaa kohteen turvallisuudesta. Tauluo 1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten tarkastusväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus [kpl ] 12 [kpl ] 24 [kpl ] 36 [kpl ] 48 [kpl ] 60 [kpl ] 96 [kpl ] 120 [kpl ] Keskussairaalat, muut sairaalat 211, ) Terveyskeskusten vuodeosastot ) Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) 215, Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset Palvelutalot 221, 223, ) sprinklattu 36 2) sprinklaamaton 12 2) Tuettu asuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet ) Lasten- ja koulukodit, vankilat, ympärivuorokautiset päiväkodit 222, 241, 231, 239 vankilat ) lasten- ja nuorisokodit ympärivuorokautiset päiväkodit Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset 121, 123, Vuokrattavat lomamökit ja - osaeet ) 96 5) Leirintäalueet 48 6) Asuntolat, muut asuntolarakennukset 131, ) Tarkastusväli on tiheämpi, mikäli kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa 2) Tarkastusväliä voidaan tarkentaa poistumisturvallisuusselvityksen päivittämisen yhteydessä (3 v. välein) 3) Avovankilat 4) Yritystoimintaa, välitysfirmat 5) Pienemmät kokonaisuudet, esim. valvontaa ja ohjeistusta kirjeitse 6) Tähtiluokittelu ohjaa tarkastusvälejä. Keski-Suomessa A1-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2017 yhteensä 277 kohdetta. 20

21 3.3 Opetusrakennusten ja päiväkotien valvonta (A2) Valvontakohteiden A2 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ainoastaan päiväkäytössä. Tauluo 2. Opetusrakennusten ja päiväkotien palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus [kp l] 12 [kp l] 24 [kp l] 36 [kp l] 48 [kp l] 60 [kp l] 96 [kp l] 120 [kpl] Päiväkoti 231 alle 25 paiaa paiaa 36 yli 100 paiaa 24 Yleissivistävät oppilaitokset Keskiasteen oppilaitokset Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 531, Muut opetusrakennukset mm. kansanopistot yms. 541, Keski-Suomessa A2-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2017 yhteensä 228 kohdetta. 21

22 3.4 Kokoontumis- ja liiketilojen valvonta (A3) Valvontakohteiden A3 luoaan kuuluvat kohteet, joissa on satunnaisia kävijöitä, joille poistumisen hahmottaminen voi olla vaikeaa. Kohteen toiminnasta ja turvallisuudesta vastaavat eivät välttämättä ole aina paikalla. Tauluo 3. Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset Rakennusluokitus 1994 alle 400 m2 111, 112, m2 111, 112, m2 111, 112, m2 tai enemmän 111, 112, 12 Anniskeluravintolat alle 50 asiakaspaiaa asiakaspaiaa yli 500 asiakaspaiaa Ruokaravintolat 1) 120 Teatteri- ja konserttirakennukset 311, 312 paialuku yli paialuku korkeintaan Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset 322, 323, 324 Kirjastot ja museot 60 Näyttelyhallit 24 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 341, 342, 48 2) 349 Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu- ja kuntoilurakennukset 331, 351, 352, 353, 354, 359, [kp l] 12 [kp l] Liikenteen rakennukset 161, 162, 163, 164, 169 lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat muut liikenteen rakennukset 3) 162, 163, 164, [kp l] 36 [kp l] 1) Kohteella voi olla anniskelulupa, mutta toiminta on painottunut lounas- tai päivällisruokailuun 2) Tilan sallittu maksimihenkilömäärä voi vaikuttaa tarkastusväliin 3) Esim. maanalaiset pysäköintitilat, ei yksittäiset autokatokset Keski-Suomessa A3-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2017 yhteensä 304 kohdetta. 48 [kp l] 60 [kp l] [kp l] 120 [kp l] 22

23 3.5 Teollisuus- ja varastorakennusten valvonta (A4) Valvontakohteiden A4 luoaan kuuluvat kohteet ovat pääosin työpaiarakennuksia, joiden tilat ja toiminnat ovat yleensä tiloissa oleville tuttuja. Tauluo 4. Teollisuus- ja varastorakennusten palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus [kp l] 12 [kp l] 24 [kp l] 36 [kp l] 48 [kp l] 60 [kp l] 96 [kp l] 120 [kpl] Energiantuotannon rakennukset 1) 611, 613 alle m m2 tai enemmän 24 Infrastruktuurin kannalta merkit- 12 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset 2) 691, 699 alle 1000 m m2 24 yli m2 12 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 3) 692 alle m m2 tai enemmän 24 Varastorakennukset 3) alle m2 711, 712, m2 711, 712, m2 tai enemmän 711, 712, ) Tuulivoimalat ja tuulivoimalapuistot luetaan energiantuotannon rakennuksiksi. Lähtökohtainen tarkastusväli 60. 2) Myös muut kuin energiahuollon kannalta merkittävät kohteet, kuten kaukolämpö, vesihuolto, maakaasu, teletekniia jne. sekä YTS -kohteiden huomioiminen kuten esim. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot jne. 3) Palovaarallisuusluoa ja varastoitavien tavaroiden ja tuotteiden vaihtuvuus on otettava huomioon esim. satamissa ja logistiiakeskuksissa. Keski-Suomessa A4-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2017 yhteensä 330 kohdetta. 23

24 3.6 Maatalouden tuotantotilojen valvonta (A5) Valvontakohteiden A5 -luoaan kuuluvat kohteet, joissa on tyypillisesti paljon eläimiä ja elintarvieiden tuotantoa. Ympäristöluparajat ovat viitteelliset Keski-Suomessa, koska osassa kohteita lannan määrä ei korreloi parhaalla mahdollisella tavalla paloturvallisuusriskien kanssa. Tarkastusvälin määrityksessä käytetään ensisijaisesti Ympäristösuojeluasetuksen mukaisia tilakohtaisia eläinmääriä. Tauluo 5. Maatalouden tuotantotilojen palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus [kp l] 6 [k pl] 12 [k pl] 18 [k pl] 24 [k pl] 36 [k pl] 48 [k pl] 60 [k pl] 96 [k pl] 120 [kpl ] Kohteella on aluehallintoviranomaisen ympäristölupa 811, Kohteella on kunnan ympäristölupa (alempi raja) 3) Erilliset viljankuivaamorakennukset 1) Muut maataloustuotantorakennukset 2) 3) 891, 892, 893, ) Jos kohde ei ole osa aluehallintoviranomaisen tai kunnan ympäristölupaan liittyvää toimintaa, vaan esim. kyläyhteisön yhteinen viljankuivaamo, tarkastusvälin lähtökohta on 36. Yksittäisen viljelijän käytössä olevan pienen viljankuivaamon tarkastusvälin lähtökohta on 60, käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä. 2) Muiden maataloustuotantorakennusten (rakennusluokitus 892, 893, 899) tarkastusväli määritellään tapauskohtaisesti 3) Kohteilla, joilla on kunnan ympäristölupa ja kohteet, jotka luokitellaan luoaan: muut maataloustuotantorakennukset käytetään tarkastusvälin määrittelyssä ympäristösuojeluasetuksen mukaisia tilakohtaisia eläinmääriä. Keski-Suomessa A5-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2017 yhteensä 133 kohdetta. 3.7 Muiden rakennusten valvonta (A6) Valvontakohteiden A6 -luoaan kuuluvat muut kohteet, joissa henkilö-, omaisuus- ja ympäristöriskit edellyttävät tarkempaa riskitarkastelua. Kansallisesti arvokas kulttuuriomaisuus on inventoitu Haag -listassa. Haaginventointiluettelo on luonteeltaan viranomaisselvitys, joka on tarkoitettu ensisijaisesti viranomaisten käyttöön normaaliolojen riskienhallintaa ja poieusoloja koskevaa valmiussuunnittelua varten. Inventointiin on sisällytetty tieteellisesti, taiteellisesti tai historiallisesti arvokasta kiinteää ja irtainta kulttuuriomaisuutta. Pelastustoimea koskevassa lainsäädännössä kulttuurihistoriallisesti arvoaina huomioitavia kohteita ovat Haaginventoinnin kohteet sekä kaavoituksella maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiin perustuen suojellut ja erityislaeilla suojellut kohteet. Pelastuslain tarkoittaman omatoimisen 24

25 varautumisen ulkopuolelle jäävät kuitenkin Haag-inventoinnin kohteista muinaisjäännökset ja muistomerkit. Tauluo 6. Muiden rakennusten palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus [kpl ] 12 [kpl ] 24 [kpl ] 36 [kpl ] 48 [kpl ] 60 [kpl ] 96 [kpl ] 120 [kpl ] Toimistot ja työpaiatilat Palo- ja pelastustoimen rakennukset Rakennus ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään, mutta on kytketty hätäkeskukseen 1) Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat 721, 722, 729 kylmä jakeluasema, ei ra- 36 jakeluasemat, esim. liiken- 24 Seveso-kohteet ja muut vastaavat turvallisuusselvityslaitos 12 toimintaperiaatelaitos 12 lupalaitos 24 ilmoituslaitos 36 kemikaaliratapihat ja satamien 12 vaarallisten aineiden kentät, maaliikenteen logis- 2) Turvetuotantoalueet 12 < 40 ha Keski-Suomessa 36 Kulttuurihistoriallinen rakennus Haag - listan rakennukset 3) muut kohteet 4) Tapauskohtainen harkinta Muut rakennukset ja kohteet 5) 999 Tapauskohtainen harkinta > 100 m liikennetunnelit Keski- Suomessa ) Esim. automaattisella paloilmoittimella varustetut autohallit 2) Trafi on määritellyt kemikaaliratapihat. Logistiiakeskusten ja -maaliikenneterminaalien tarkastusväliä määriteltäessä on huomioitava ainakin toiminnan laajuus ja mahdollisten vaarallisten aineiden osuus tavaravirrasta 3) Kansallista kulttuuriomaisuutta edustavat rakennus- ja kokoelmakohteet, jotka on nimetty Haagin yleissopimuksen mukaisessa toistaiseksi vahvistamattomassa kulttuuriomaisuuden luettelossa (ensisijainen verrattuna A3 -luokan kohteiden ohjeelliseen tarkastusväliin.) 4) Kulttuurihistorialliset rakennus- ja kokoelmakohteet, joiden valvontaväliä ei ole määritetty luokissa A1-A6. 5) Esim. kaivokset, maanalainen rakentaminen, liikennetunnelit Keski-Suomessa A6-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2017 yhteensä 191 kohdetta. 25

26 3.8 Poistumisturvallisuusselvityskohteet Poistumisturvallisuusselvityksen laatimisvelvoite perustuu pelastuslaissa säädettyyn vaatimukseen poistumisturvallisuudesta hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa (379/2011; 18 ). Toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asuaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Poistumisturvallisuusselvityksen sisältö on määritelty tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa poistumisturvallisuusselvityksestä (292/2014). Poistumisturvallisuusselvitys velvollisia kohteita ovat: hoitolaitokset sairaalat vanhainkodit muu laitoshuolto rangaistuslaitokset näihin verrattavat kohteet (kaii) palvelu- ja tukiasuminen (asumisyksikön muotoon järjestetty) palvelutalot perhekodit (ammatilliset) päihdekuntoutujien asuntolat vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut asunnottomille tarkoitetut tuki- ja palveluasunnot näihin verrattavat asuinrakennukset ja tilat, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi asunto-osakeyhtiöt ja vuokra-asuntopalveluja tarjoavat yhtiöt, joilla ON perusteet selvittää asuaan todellinen toimintakyky. Pelastusviranomainen valvoo poistumisturvallisuusselvitysten ajantasaisuutta ja paiansa pitävyyttä yleisten palotarkastuksien yhteydessä. Valvontaa voidaan tarvittaessa suorittaa myös muulloin, erityisesti silloin, jos kohteen poistumisturvallisuusselvitystä ei ole päivitetty ajallaan tai selvitys ei täytä sisällöltään asetuksen (292/2014) vaatimuksia. Toiminnanharjoittajan tulee laatia selvitys ja toimittaa se pelastusviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Selvitys tulee päivittää kolmen vuoden välein tai toiminnan muuttuessa olennaisesti. Päivitysilmoituksen voi toimittaa suppealla lomaeella, mikäli toimintaan ei ole tullut olennaisia muutoksia. Pelastusviranomainen tekee kirjallisen arvion, toteutuuko pelastuslain 18 :ssä säädetty poistumisturvallisuusvaatimus. Epäselvissä tapauksissa ja kohteissa, joissa poistumisturvallisuusselvityksen mukaan asuaat pys- 26

27 tyvät itse poistumaan, tulee kohde velvoittaa toteuttamaan poistumiskoe yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Jos poistumisturvallisuus ei ole lain edellyttämällä tasolla, annetaan toiminnanharjoittajalle määräys laatia poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma määräajassa. Toteuttamissuunnitelmassa toiminnanharjoittajan tulee määritellä toimenpiteet, joilla poistumisturvallisuus saatetaan laissa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi ja toimenpiteille aikataulu. Mikäli toteuttamissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät ole riittäviä, on pelastusviranomaisen annettava pelastuslain 81 :n mukainen korjausmääräys, jonka yhteydessä voidaan määrätä 82 :n mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia. Tarvittaessa otetaan käyttöön hallintopaokeinomenettelyt (uhkasao ja teettämisuhka) asian kuntoon saattamiseksi. Hallintopaokeinot käynnistetään johtavan palotarkastajan tai riskienhallintapäällikön ohjauksessa. Poistumisturvallisuusselvitysvelvollisten kohteiden valvonta ja selvitysten käsittely keskitetään jatkossa muutamalle henkilölle pohjoisella ja eteläisellä alueella. Kohteet joissa on automaattinen sammutuslaitteisto ja henkilökunnan toiminta hyvällä tasolla, voidaan valvoa muun valvontahenkilöstön voimin. Poistumisturvallisuusselvitysten käsittelystä on laadittu sisäinen ohje alkuvuodesta 2015, josta löytyy tarkempi selvitys valvontaprosessista. 3.9 Epäsäännöllinen valvonta Määräajoin toistettavien valvontakäyntien lisäksi pelastuslaitos suorittaa valvontaa, jonka määrään pelastuslaitos ei yksin omilla toimillaan voi vaikuttaa. Tällaista epäsäännöllistä valvontaa ovat mm. erityiset palotarkastukset, pyynnöstä tehtävät tarkastukset, asiakirjojen käsittely ja päätösvalmistelu sekä hallinnollisten paokeinojen menettelyt Erityiset palotarkastukset Erityinen palotarkastus on valvontakäynti, joka tehdään yleensä samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen uuden rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Uusia valvontakohteita tulee säännöllisesti ja toisaalta vanhoja kohteita vastaavasti poistuu. Valvontakohteiden määrän kasvua ennakoidaan tiedossa olevien haneiden perusteella (lausunnot rakennuslupahakemuksista). 27

28 Erityisiä palotarkastuksia tehdään yleensä seuraavan kaltaisiin kohteisiin: yli kolmekerroksiset rakennukset (pelastustie) rakennukset joissa on koneellinen savunpoisto kohteet joissa on väestönsuoja kohteet joissa on hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin hotellit, lomakodit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet ja muut vastaavat majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaiaa sairaalat, vanhainkodit ja muut ympäri vuorokauden käytössä olevat hoitolaitokset sekä suljetut rangaistuslaitokset, joissa on yli 5 hoito- tai asiakaspaiaa kokoontumis- ja liiketilat, kuten myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat sekä ravintolat ja päiväkotihuoneistot suurehkot tuotanto-, varasto- ja maataloustuotantotilat palo- ja räjähdysvaaralliset tilat kiinteistön sijainti, suuri koko tai poieukselliset olosuhteet vaarantavat erityisesti henkilö- ja paloturvallisuuden rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta perustettavat turvetuotantoalueet Ylimääräiset palotarkastukset Pelastuslaitokselle tulee valvontavelvoitteeseen liittyviä ilmoituksia, joiden lukumäärään pelastuslaitos ei omilla toimillaan pysty vaikuttamaan. Ylimääräisen palotarkastuksen toimittamisesta päättää pelastusviranomainen harkintansa jälkeen. Pelastusviranomainen voi suorittaa myös erilaisia katselmuksia esim. rakennuksen käyttöönoton ennaokatselmuksia. Osallistuminen muiden viranomaisten tarkastuksiin on viranomaisyhteistyötä. Nuohoojilla on velvollisuus ilmoittaa tulisijoissa, savuhormeissa ja kattoturvavarusteissa havaitsemistaan vioista ja puutteista pelastusviranomaiselle. Näiden ilmoitusten johdosta tehtävän valvonnan määrää voidaan arvioida tässä kohdassa. 28

29 3.9.3 Yleisötilaisuuksien valvonta Yleisötilaisuuksiin suoritetaan palotarkastuksia tapahtumakohtaisen riskiarvion perusteella. Riskiarvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota tapahtumapaikan palo- ja poistumisturvallisuuteen, osallistujamäärään sekä pyrotekniiaan ja ilotulituksiin. Pelastussuunnitelmavelvollisten yleisötilaisuuksien osalta pelastuslaitos suorittaa asiakirjavalvontaa. Esimerkiksi opetusrakennuksissa tapahtuva koulun oma, pienimuotoinen yleisötilaisuus on järkevintä liittää osaksi koulun pelastussuunnitelmaa, jolloin toiminnasta vastaa rehtori. Koulujen normaalitoiminnan ulkopuolinen käyttö yleisötilaisuuksiin ja majoituskäyttöön on myös huomioitava ja se saattaa aiheuttaa ylimääräisen valvontatehtävän Valvontatyöhön käytettävät resurssit Valvontatyöhön vuosittain tarvittavien resurssien määrää arvioidaan suoritettavien toimenpiteiden lukumäärän perusteella. Muutokset esim. rakennuskannassa ja toimintaympäristössä sekä ennakoimattomien valvontatehtävien lukumäärä ja jälkivalvonnan toimenpiteet vaikuttavat valvontatyöhön tarvittavien resurssien määrää. Vuoden 2015 aikana Suomeen saapui yli turvapaikanhakijaa, joka vaikutti vuoden 2016 valvontatyön resursseihin. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että turvapaikanhakijoita tulisi vuoden 2017 aikana maahan niin, että se aiheuttaisi erillistä resurssien käyttöä. Keski-Suomessa valvontatyöhön on arvioitu käytettäväksi yhteensä 32 henkilötyövuotta vuonna Asuinrakennusten valvonta (A7) Asuinrakennusten valvonnan menettelyt ovat kehitteillä ja yksi näistä on asuinrakennusten omavalvonta, joka on otettu perinteisten palotarkastusten rinnalle yhdeksi valvonnan keinoksi omakotitalojen ja niihin rinnastettavien kohteiden sekä vapaa-ajan rakennusten osalta. Asuinrakennusten omavalvonnalla pyritään tavoittamaan asuinkiinteistöt aiempaa kattavammin. Asuinrakennusten omavalvonnan tavoitteena on kiinteistön omistajan turvallisuustiedon ja -asenteiden parantaminen niin, että omavalvonta opettaa asuaan havainnoimaan kodin tai kesämökin paloturvallisuuspuutteet ja korjaamaan ne välittömästi. Omavalvonta käynnistyy, kun pelastuslaitos lähettää kiinteistöön paloturvallisuuden omavalvontaan liittyvän kirjeen. Postitettava kirje sisältää omavalvontaa varten tarkastuslistan kysymyksineen yhdessä turvallisuusviestintämateriaalin kanssa. Omavalvonnan käyttö ei siirrä valvonnan vastuuta asuaille, isännöitsijöille tai taloyhtiöille, vaan vastuu valvonnan toteuttamisesta on pelastuslaitoksella. Palotarkastuksia tehdään sellaisiin 29

30 asuinkiinteistöihin, jotka eivät ole palauttaneet omavalvontalomaketta. Myös asukas, isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus voi pyytää kiinteistöönsä perinteisen pelastuslaitoksen suorittaman palotarkastuksen. Keski-Suomen pelastuslaitos jatkaa omavalvontamenetelmän kokeilua myös pelastussuunnitelmavelvollisiin taloyhtiöihin vuoden 2017 aikana, kokeilusta lähemmin kohdassa 4.3. Asuinalueet, joille omavalvontaa kohdennetaan, voidaan valita useilla eri perusteilla esim. asuinalueiden paloriskiaineiston avulla tai postinumeroittain. Omavalvontaa voidaan kohdentaa valvontateeman mukaisesti esimerkiksi niin, että valittavan alueen riski on yliedustettuna muuhun alueeseen verrattuna. Tämä menettely mahdollistaa myös omavalvonnan sisällön muoaamisen siten, että sisältö palvelee parhaalla mahdollisella tavalla alueen paloturvallisuuden kehittämistä. Asuinrakennukset, joissa toteutetaan toimeksiantosuhteista perhehoitoa, suoritetaan yleinen palotarkastus viiden (5) vuoden välein. 4.1 Erillispientalojen omavalvonta Lähetetyn materiaalin pohjalta asukas tekee omatoimisen kartoituksen kotinsa paloturvallisuuden perusasioista, jotka ovat pitkälti samat kuin viranomaisen palotarkastuksessa. Omavalvonnan tarkastuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Keski-Suomen pelastuslaitosten käytännön mukaan asiakas voi hyväksyttää (kuitata) yleisellä palotarkastuksella annetut korjausmääräykset tehdyksi soittamalla, lähettämällä lomaeen, kirjeen tai sähköpostin pelastuslaitokselle. Jos asia ei selviä korjausmääräyksessä annetun kohtuullisen määräajan kuluessa, pelastuslaitos tekee jälkitarkastuksen ja ryhtyy tarvittaessa hallintopaokeinojen käyttämiseen. 30

31 4.2 Omavalvontamäärät paloasemaryhmittäin ja kunnittain Jyväskylä, Muurame paloasemaryhmä Jyväskylä postinumeroalue Yhden asunnon taloja 21 kpl, kahden asunnon taloja 6 kpl ja muita erillisiä pientaloja 8 kpl, Vapaa-ajan asuinrakennuksia 0 kpl Jyväskylä postinumeroalue Yhden asunnon taloja 167 kpl, kahden asunnon taloja 8 kpl ja muita erillisiä pientaloja 0 kpl, Vapaa-ajan asuinrakennuksia 2 kpl 31

32 Jyväskylä postinumeroalue Yhden asunnon taloja 354 kpl, kahden asunnon taloja 41 kpl ja muita erillisiä pientaloja 0 kpl, Vapaa-ajan asuinrakennuksia 1 kpl Jyväskylä postinumeroalue Yhden asunnon taloja 801 kpl, kahden asunnon taloja 55 kpl ja muita erillisiä pientaloa 3 kpl, Vapaa-ajan asuinrakennuksia 4 kpl 32

33 Jyväskylä postinumeroalue Yhden asunnon taloja 1085 kpl, kahden asunnon taloja 26 ja muita erillisiä pientaloja 2 kpl, Vapaa-ajan asuinrakennuksia 26 kpl 33

34 Jyväskylä postinumeroalue Yhden asunnon taloja 781 kpl, kahden asunnon taloja 26 kpl ja muita erillisiä pientaloja 1 kpl, Vapaa-ajan asuinrakennuksia 26 kpl 34

35 Muurame asuinrakennukset 304 kpl ja vapaa-ajan rakennukset 218 kpl 35

36 4.2.2 Joutsa, Luhanka, Toivaa paloasemaryhmä Joutsa asuinrakennukset 387 kpl Joutsa vapaa-ajan rakennukset 234 kpl 36

37 Luhanka asuinrakennukset 110 kpl Luhanka vapaa-ajan rakennukset 101 kpl 37

38 Toivaa asuinrakennukset 230 kpl Toivaa vapaa-ajan rakennukset 116 kpl 38

39 Toivaa vapaa-ajan rakennukset 83 kpl Laukaa, Hankasalmi paloasemaryhmä Laukaa asuinrakennukset 823 kpl 39

40 Laukaa vapaa-ajan rakennukset 219 kpl Hankasalmi asuinrakennukset 413 kpl Hankasalmi vapaa-ajan rakennukset 169 kpl 40

41 4.2.4 Jämsä, Kuhmoinen paloasemaryhmä Jämsä asuinrakennukset 1646 kpl Jämsä vapaa-ajan rakennukset 425kpl 41

42 Kuhmoinen asuinrakennukset 314kpl Kuhmoinen vapaa-ajan rakennukset 342kpl 42

43 4.2.5 Keuruu, Petäjävesi, Multia paloasemaryhmä Keuruu asuinrakennukset keskusta ja haja-alue yhteensä 550 kpl Keuruu asuinrakennukset haja-alue 43

44 Keuruu vapaa-ajan rakennukset 145 kpl Petäjävesi asuinrakennukset 275 kpl 44

45 Petäjävesi vapaa-ajan rakennukset 86 kpl Multia asuinrakennukset 46kpl 45

46 Multia vapaa-ajan rakennukset 69 kpl 46

47 4.2.6 Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Uurainen, Kivijärvi paloasemaryhmä Saarijärvi asuinrakennukset 518 kpl Saarijärvi vapaa-ajan rakennukset 71 kpl 47

48 Karstulan asuinrakennukset 177 kpl Karstula vapaa-ajan rakennukset 105 kpl 48

49 Kyyjärvi asuinrakennukset 144 kpl Kyyjärvi vapaa-ajan rakennukset 14 kpl 49

50 Uurainen asuinrakennukset 132 kpl Uurainen vapaa-ajan rakennukset 57 kpl 50

51 Kivijärvi asuinrakennukset 87 kpl Kivijärven vapaa-ajan rakennukset 7 kpl 51

52 4.2.7 Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula, Kannonkoski paloasemaryhmä Viitasaari asuinrakennukset 360kpl Vapaa-ajan rakennukset 103kpl 52

53 Pihtipudas asuinrakennukset 327kpl Vapaa-ajan rakennukset 84 kpl 53

54 Kinnula asuinrakennukset 87kpl Vapaa-ajan rakennukset 13kpl 54

55 Kannonkoski asuinrakennukset 95kpl Vapaa-ajan rakennukset 80kpl 55

56 4.2.8 Äänekoski, Konnevesi paloasemaryhmä Äänekoski keskusta ja haja-asutusalueen asuinrakennukset yhteensä 1017 kpl Äänekoski haja-asutusalueen asuinrakennukset 56

57 Äänekoski vapaa-ajanrakennukset 109 kpl. Konnevesi asuinrakennukset 179 kpl. 57

58 Konnevesi vapaa-ajanrakennukset 96 kpl. 58

59 4.3 Pelastussuunnitelmavelvollisten asuinrakennusten valvonta Keski-Suomen pelastuslaitoksen valvonta-alueella Keski-Suomen maakunnassa on yhteensä noin 4600 rivi-, ketju-, luhtitaloa tai muuta kerrostaloa. Keski-Suomen pelastuslaitos jatkaa vuoden 2017 aikana omavalvontamenetelmän kokeilua pelastussuunnitelmavelvollisiin taloyhtiöihin. Kokeilu suoritetaan Jyväskylässä seuraavilla postinumeroalueilla 40500, 40530, 40640, 40940, 41120, 41160, ja Omavalvontakokeilun piiriin kuuluu yhteensä 747 asuinrakennusta. Niihin vuonna 2017 tarkastusvuorossa oleviin taloyhtiöihin (rivitalo- ja kerrostalokohteisiin), joita ei tavoiteta omavalvontamenetelmällä riittävän kattavasti, suoritetaan valvontakäynti. Muualla kuin Jyväskylän kokeilualueella suoritetaan noin 200 valvontatehtävää (palotarkastusta) taloyhtiöihin. Vuonna 2018 siirrytään koko Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella myös näiden kohteiden osalta omavalvontaan Jyväskylä pelastussuunnitelmavelvolliset asuinrakennukset Postinumeroalue Rivitaloja 58 kpl, ketjutaloja 0 kpl, luhtitaloja 26 kpl ja asuinkerrostaloja 33 kpl 59

60 Postinumeroalue Rivitaloja 90 kpl, ketjutaloja 6 kpl, luhtitaloja 13 kpl ja asuinkerrostaloja 25 kpl 60

61 Postinumeroalue Rivitaloja 50 kpl, ketjutaloja 0 kpl, luhtitaloja 10 kpl ja asuinkerrostaloja 83 kpl Postinumeroalue Rivitaloja 54 kpl, ketjutaloja 0 kpl, luhtitaloja 8 kpl ja asuinkerrostaloja 36 kpl 61

62 Postinumeroalue Rivitaloja 3 kpl, ketjutaloja 0 kpl, luhtitaloja 0 kpl ja asuinkerrostaloja 1 kpl Postinumeroalue Rivitaloja 106 kpl, ketjutaloja 0 kpl, luhtitaloja 2 kpl ja asuinkerrostaloja 37 kpl 62

63 Postinumeroalue Rivitaloja 89 kpl, ketjutaloja 0 kpl, luhtitaloja 1 kpl ja asuinkerrostaloja 12 kpl Postinumeroalue Rivitaloja 3 kpl, ketjutaloja 0 kpl, luhtitaloja 0 kpl ja asuinkerrostaloja 1 kpl 63

64 4.4 Vapaa-ajan rakennusten riskiperusteinen valvonta Vapaa-ajan rakennusten karttapohjat on esitetty kohdan 4.2 omavalvonta-alueiden karttapohjissa paloasemaryhmittäin ja kunnittain. Vapaa-ajan asuntojen valvonta on tarkoituksenmukaista jakaa kolmeen luoaan: yksityisiin, vuokrattaviin sekä lomakeskuksiin, jotka pitävät sisällään myös leirintäalueet. Pelastussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös vuokrattavia vapaa-ajan asuntoja sekä leirintäalueita (leirintäalueet kuuluvat luoaan A1). Myös vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa hyödynnetään omavalvontaa. Keski- Suomen pelastuslaitos jatkaa vapaa-ajan asuinrakennusten omavalvontaa, joissa vuosittainen tavoite valvonnan suhteen on 10 % kunkin kunnan vapaa-ajan asuinrakennuksista. Lisäksi pelastuslaitos kohdentaa valvontakäyntejä vapaa-ajan asuinrakennuksiin nuohoojien tekemien vikailmoitusten perusteella. Pelastuslain valvontavelvoitteen kannalta ei ole merkitystä, kuinka paljon vapaa-ajan asuntoa käytetään vuodessa. Palokuoleman riski asuinrakennuksessa on suurempi kuin vapaa-ajan rakennuksessa. 5 Viranomaisyhteistyö 5.1 Yhteistyöviranomaiset Pelastuslain 42 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asuaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Yhteistyöllä pyritään ensisijaisesti turvallisuuden tuottamiseen mm. vaihtamalla riskitietoa ja toteuttamalla tarvittavia toimenpiteitä, kuten yhteisiä valvontakäyntejä. Yhteistyötä voidaan pitää tehoaana silloin, kun se on luonteeltaan säännöllistä ja suunnitelmallista sekä lähtökohdaksi on tunnistettu kaii olennaiset toimijat. Yleisenä viranomaisten yhteistoimintamuotona on yhteistarkastusten tekeminen tarkoituksenmukaisissa kohteissa. Yhteistarkastuksissa tulee kiinnittää huomiota viranomaisten välisiin toimivaltakysymyksiin. Pelastusviranomaisia ei ole säädetty esim. Maankäyttö- ja rakennuslaissa valvontaviranomaisiksi, jolloin valvontatoimenpiteitä ei voi perustella MRL:n tai sen no- 64

65 jalla annettujen asetusten säädöksillä. Pelastusviranomaisen omasta valvontakäynnistä tehdään aina oma pöytäkirja. Pelastuslaitos tekee yhteistyötä ainakin seuraavien tahojen kanssa: Kunnalliset viranomaiset ympäristöviranomaiset (yhteistarkastukset, ylim. palokuorma, kiinteistöjen jätehuollon turvallisuus, ravintolat, öljysäiliöt jne.) rakennusvalvontaviranomaiset (operatiivisen pelastustoiminnan mahdollisuus, poistumisturvallisuus, pelastustoimen laitteet, rakenteellinen paloturvallisuus, erityiset palotarkastukset, tiedon vaihto 81.2 ) kuntien muut viranomaiset (terveys- ja sosiaalitoimi, sivistystoimi, kaavoitus jne.) Valtion viranomaiset Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES (pelastustoimen laitteet, kemikaalivalvonta, kuluttajaturvallisuus (tuoteturvallisuus, yleisötilaisuudet, seiailujärjestäjät jne.)) poliisilaitokset (palontutkinta, yleisötilaisuudet, ilotulitusnäytökset, ase-alan valvonta, räjäytystyömaat) aluehallintovirastot (peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue sekä työsuojelun vastuualue esim. ravintolatarkastukset) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ely-keskukset (esim. patotarkastukset) Valvira Liikenteen turvallisuusvirasto eli Trafi (ratapihat jne.) Huoltovarmuuskeskus (YTS-kohteet) Onnettomuustutkintakeskus hätäkeskuslaitos (paloilmoitinasiat) puolustusvoimat (mm. omat valvontakohteet) rajavartiolaitos (mm. yhteistarkastukset) tulli (mm. yhteistarkastukset) 65

66 Muut toimijat Vakuutusyhtiöt/ FK tarkastuslaitokset (yhteistarkastukset, pöytäkirjat) Pelastuslain 42 :n 2 momentin mukaan, jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 :n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. Säädöksen tavoitteena on mahdollistaa eri viranomaisten järjestelmiin kertyvän tiedon sekä havaintojen välittäminen asiasta vastaavalle viranomaiselle siten, että tieto tallentuu ja velvoittaa toimivaltaisen viranomaisen reagoimaan tarvittavalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmeisen paloriskin sekä ilmeisen muun onnettomuusriskin torjunta on kyettävä käynnistämään välittömästi tiedon tullessa pelastusviranomaiselle. Tavoitteena on myös saavuttaa pysyviä tuloksia sopimalla käytänteistä, joilla vastaavien tilanteiden toistuminen on ennakoitavissa ja estettävissä. Pelastuslain 42 :n toisen pykälän tehokas soveltaminen edellyttää koulutusta ja ohjausta alueellisille ja paikallisille yhteistoimintaviranomaisille ja tahoille. Ilmoitukset muilta viranomaisilta Keski-Suomen pelastuslaitokselle kirjataan palotarkastussovellukseen. Samaan paiaan kirjataan suoritetut toimenpiteet ja niihin osallistuneet tahot sekä esimerkiksi tarkastuksen kulku. Pelastuslain 81 :n mukaan pelastusviranomaisen suorittaessa pelastuslain mukaista valvontatehtävää havaitsee puutteita muussa laissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa ja arvio puutteiden aiheuttavan vakavaa varaa henkilöturvallisuudelle ja puutteita ei voida heti korjata, asiasta tulee ilmoittaa asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) velvoittaa pelastusviranomaisen ilmoittamaan palotarkastuksessa tai muussa toiminnassaan havaitsemistaan pelastustoimen laitteita taia asennusliieiden tai tarkastuslaitosten toimintaa koskevista vakavista puutteista Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. 66

67 Vanhuspalvelulain (980/2012) 25 :n mukaan alueen pelastustoimen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iääästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) velvoittaa pelastusviranomaisen toimittamaan tekemänsä päätökset ja tarkastuspöytäkirjat vähäisestä kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tiedoksi aluehallintovirastolle sekä kunnan ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaiselle. Sama velvoite koskee myös päätöksiä kemikaalien tilapäisestä vähäisestä toiminnasta. Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) velvoittaa tarkastuslaitosta ilmoittamaan alueen pelastusviranomaiselle tarkastustoiminnassaan havaitsemista vakavista puutteista, jotka koskevat palonilmaisulaitteistoa tai automaattista sammutuslaitteistoa. Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) velvoittaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimittamaan tiedon laajamittaisen kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin lupapäätöksestä myös pelastusviranomaiselle. Ennen turvallisuusselvityskohteen lupapäätöksen johtopäätösten ilmoittamista TUKES: n on varattava pelastusviranomaiselle mahdollisuus esittää mielipiteensä turvallisuusselvityksestä. TUKES: n on myös toimitettava turvallisuusselvitystä koskevat johtopäätökset tiedoksi pelastusviranomaiselle samoin kuin tehtävistä käyttöönottotarkastuksista ja tarkastusohjelman mukaisista tarkastuksista. Tarkastuksista ilmoittamisvelvoite koskee myös hyväksyttyjä tarkastuslaitoksia. Samaisessa asetuksessa on myös säädetty toiminnanharjoittajan velvoitteesta ilmoittaa pelastusviranomaiselle öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka on pelastusviranomaisen tarkastettava kolmen kuukauden sisällä. Terveydensuojelulain (763/1994) 15 :n mukaan toiminnanharjoittajan majoitushuoneistoa koskevasta ilmoituksesta sekä mahdollisesta tarkastuskäynnistä tällaiseen huoneistoon on ilmoitettava sen kihlakunnan poliisilaitokselle, jonka toimialueella huoneisto sijaitsee, ja alueen pelastusviranomaiselle. Poliisi- ja pelastusviranomaisilla on oikeus olla läsnä tarkastuksen suorittamisessa ( /309). Valtioneuvoston asetuksen kaivannaisjätteistä (190/2013) mukaan ympäristölupaviranomaisen on pyydettävä kohteen sisäisestä pelastussuunnitelmasta pelastusviranomaisen 67

68 lausunto. Valvontaviranomaisen on lisäksi toimitettava sisäiseen pelastussuunnitelmaan tehdyt tarkistukset pelastusviranomaiselle. Lisäksi lupaviranomaisen on toimitettava lupapäätös ja hakemukseen liittyvät pelastussuunnitelmaa koskevat muut asiakirjat pelastusviranomaiselle huomioon otettavaksi niiden toimialalla tehtäviä suunnitelmia varten (esim. ulkoinen pelastussuunnitelma). Valtioneuvoston asetuksen kaivosturvallisuudesta (1571/2011) mukaan kaivosviranomaisen on ilmoitettava kaivoksen tarkastuksesta sekä toimitettava tarkastuskertomus asianomaiselle pelastusviranomaiselle. Valtioneuvoston asetuksen maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009) mukaisesti TUKES: n on toimitettava jäljennös maakaasun siirto- ja jakeluputkistoa sekä erillistä suurta käyttökohdetta ja tiettyä aluetta koskevasta lupapäätöksestä asemapiirustuksineen pelastusviranomaiselle. Patoturvallisuuslain (494/2009) mukaisesti patoviranomaisen on varattava pelastusviranomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi ennen padon luokittelupäätöksen tekemistä ja asiakirjojen hyväksymistä. Päätös ja myös päivitetty vahingonvaaraselvitys on annettava tiedoksi pelastusviranomaiselle. 5.2 Kemikaalikohteiden valvonta Laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005 muutos 358/2015), kemikaaliturvallisuuslaissa, ja annetuissa alemmissa säädöksissä on säädetty alueen pelastusviranomaiselle valvontatehtäviä ja erilaisten ilmoitusten käsittelyä. Pelastusviranomaisen valvontavastuu kattaa vähäistä kemikaalien käsittelyä ja varastointia, nestekaasun käyttöä ja varastointia, maakaasun käyttöä, öljylämmityslaitteistojen asennusta, maanalaisten öljysäiliöiden tarkastustoimintaa ja räjähteiden varastointia ja osin räjähteiden varastointia sekä pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä tai luovutukseen yksityiseen kulutukseen koskevat tehtävät. Käytännössä kemikaaliturvallisuuslain mukaiset viranomaistehtävät toteutetaan pitkälti pelastuslain valvontatehtävien yhteydessä ja resursseilla. Vuonna 2013 kemikaalilainsäädännön nojalla tehtiin Keski-Suomen pelastuslaitoksella yhteensä 128 tarkastusta ja päätöstä. Tässä ohjeessa kemikaaliturvallisuuslain ja pelastuslain mukaiset valvontatehtävät ovat erotettu toisistaan, koska valvontatehtävien valvonta on säädetty eri tahoille (pelastuslain valvonta aluehallintovirastolle ja kemikaalikohteiden valvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle). Teollisuus- ja elintarvikeministeriö, TEM, on uusinut säädöksiään nopeaan tahtiin 68

69 viimeisen vuoden aikana. Valmistelussa ovat varsinkin räjähteitä koskevat säädökset, joiden muutokset liittyvät pyroteknisten tuotteiden direktiivin toimeenpanoon. 5.3 Valvonnan toteuttaminen Pelastusviranomainen toimii lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 115 :n mukaisena valvontaviranomaisena ja tekee asetuksen (685/2012) 33 ja 34 mukaiset käyttöönottotarkastukset vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin osalta. Pelastusviranomaisella on oikeus osallistua 31 :n mukaiseen turvallisuus- ja kemikaaliviraston käyttöönottotarkastukseen sekä 28 :n tarkastusohjelman mukaisiin tarkastuksiin. Pelastusviranomainen suorittaa valvontaa taulukon A6 mukaisesti. Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta voidaan ja on yleensä tarkoituksenmukaisinta suorittaa yleisen palotarkastuksen yhteydessä. Nestekaasukohteiden käyttöönottotarkastukset suoritetaan valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) 37 :n ja 38 :n mukaisesti. Öljylämmityslaitteistot käyttöönottotarkastukset suoritetaan valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) 39 :n mukaisesti ja valvonta taulukon A6 mukaisesti. Maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastukset suoritetaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) mukaisesti. Tämä on asiakirjavalvontaa, joka suoritetaan pelastusviranomaiselle toimitettujen pöytäkirjajäljennösten perusteella. Pelastusviranomainen toimii vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 115 :n mukaisena valvontaviranomaisena pyroteknisten tuotteiden varastoinnissa ja kaupan yhteydessä ja/tai luovutuksessa yksityiseen kulutukseen. Pelastusviranomainen voi kieltää ilotulitteiden myynnin 111 :n perusteella. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) ohjaa ja yhtenäistää 116 :n perusteella pelastusviranomaisten ja poliisin toimintaa tämän lain säännösten noudattamisen valvonnassa. 69

70 6 Valvonnan toteutumisen arviointi Tauluo 4. Pelastuslaitoksen suunnittelemien valvontakäyntien lukumäärät vuonna 2017 Kohde Kohteita yhteensä 2017 [lkm] Vuonna 2017 suunnitellut valvontakäynnit [lkm] A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennukset A6 Muut rakennukset Yhteensä A1-A A7 Asuinrakennukset * omavalvonta mukaan luettuna (13 912)* A8 Vapaa-ajan rakennukset (omavalvonta) Yhteensä A1-A8 sis. omavalvonnan

71 Epäsäännöllinen valvonta, valvonnan tyyppi Arvio vuonna 2017 suoritettavaksi tulevista määristä [lkm] Jälkitarkastukset 102 Erityiset palotarkastukset 140 Ylimääräiset palotarkastukset 164 Yleisötilaisuuksien palotarkastukset 39 Muut palotarkastukset 535 Asiakirjavalvonta Luokittelemattomat 0 Asuinrakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset 2659 Pelastussuunnitelmat yhteensä 47 Yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat yhteensä 171 Paloteknisten laitteistojen käyttöönotto-, varmennus, ja määräaikaistarkastuspöytäkirjat yht. 189 Käsiteltävät poistumisturvallisuusselvitykset yhteensä 200 Muu asiakirjavalvonta yhteensä

72 Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset Kohde Arvio vuonna 2017 suoritettavaksi tulevista määristä [lkm] Tarkastuskäynnit yhteensä 97 Asiakirjavalvonnat yhteensä 214 Päätökset yhteensä 14 Kemikaalilainsäädännän nojalla yhteensä Valvonnan vaikuttavuuden arviointi 7.1 Alueellisen seurannan työvälineitä Seuranta on oleellinen osa riskiperusteista valvontaa. Seuraavassa on esitetty ehdotuksia seurannan apuvälineiksi tarkoitetuista muuttujista. Ensi vaiheessa seurantamenetelmien on ajateltu pohjautuvan tällä hetkellä helposti saatavilla olevaan tilastoaineistoon. Tavoitteena on valita seurattavat muuttujat siten, että ne vastaavat riittävällä tasolla pelastuslaitosten valvonnan ja onnettomuuksien ehkäisytyön painotuksia. 7.2 Valvonnan toteutuminen Valvonnan toteutumisen seuranta tarkastusprosentin avulla on perinteinen mittari ja helposti toteutettavissa. Seuranta toteutetaan PRONTO -ohjelmaan kuukausittain ja kohderyhmittäin kirjattavina lukumäärätietoina aiemmin tässä asiakirjassa esitetyllä tavalla. Mittarina toimii tarkastusprosentti, jonka yksiönä on prosentti [%] ja joka lasketaan toteutuneiden ja suunniteltujen tarkastusmäärien suhteesta. 72

73 7.3 Resurssit Valvonnan toteutumiseen vaikuttaa käytettävissä olevat resurssit, joista päätetään palvelutasopäätöksessä. Valvontasuunnitelmassa voidaan jatkossa esittää aikasarjana prontosta saatavat, onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt resurssit suhteessa asukaslukuun [htv/as]. Vertailukohtana voidaan esittää muut alueet tai valtakunnallinen keskiarvo. Prontosta vertailukelpoisia resursseja ei vielä ollut kerättävissä tähän valvontasuunnitelman versioon. 7.4 Valvonnan vaikuttavuusmittareista Valvontasuunnitelman mukaisen valvontatoiminnan vaikuttavuutta pitäisi pystyä seuraamaan erilaisilla mittareilla. Valvontasuunnitelmatyöryhmä on esittänyt mittareiksi muiden muassa rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen esiintymistiheyttä, tapahtuneiden omaisuusvahinkojen ja alkusammutusyritysten seurantaa. Seurantamuuttujia käytettäessä on otettava huomioon alueellisesti käytössä olevan tilastoaineiston koko ja sen vaikutus johtopäätösten luotettavuuteen. Valvontatoimien vaikuttavuus on mitattavissa vain pitkän aikavälin jälkeen. Kaiiin ehdotettuihinkin mittareihin liittyy tekijöitä, jotka ovat myös muista seikoista kuin valvontatoiminnan onnistumisesta riippuvia. Asukasta kohden suhteutetut arvot on laskettu tilastokeskuksen tietoihin perustuen vakinaisen väestömäärän suhteessa. Mittarit eivät siten pysty huomiomaan matkailijoiden ja loma-asuaiden maakunnassa välillisesti aiheuttamia onnettomuuksia. Keski-Suomen tilastoissa on huomioitava myös, että mittareiden arvoissa vuosittaiset vaihtelut voivat olla seurausta pienestä havaintojoukosta ja siksi yhden vuoden aineiston perusteella ei voi vielä tehdä johtopäätöksiä valvonnan vaikuttavuuden kehittymisestä. Seuraavissa kuvissa on esitetty Keski-Suomen alueella valvontatoiminnan vaikuttavuuden lähtötaso eri mittareilla mitattuna. 73

74 Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen esiintymistiheys Paloja asukasta kohden vuodessa 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0, Vuosi Keski-Suomi, kaii rakennukset, N~310/a Keski-Suomi asuinrakennukset, N~170/a Koko maa kaii rakennukset, N~5 500/a Koko maa asuinrakennukset, N~3 200/a Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen lukumäärät suhteutettuina asukasta kohden vuodessa. Punertavat pylväät kuvaavat Keski-Suomen kaiien rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrää asukasta kohden vuodessa. Siniset pylväät kuvaavat Keski-Suomen asuinrakennuspalojen (ml. vapaa-ajan asuinrakennusten palot) ja rakennuspalovaarojen määrää asukasta kohden vuodessa. Katkoviivoilla on esitetty vertailuarvot koko Suomen tilastoihin samalla suhteutuksella. Maakunnan kokoisella alueella rakennuspalojen määrissä on suurempia vuosittaisia vaihteluita kuin koko maan määrissä, joita on useita tuhansia. Trendit ovat loivasti laskevia. 74

75 35,00 Omaisuusvahinkosumma asukasta kohden rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa Omaisuusvahingot [ /as] 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0, Vuosi Keski-Suomi kaii rakennukset, N~310/a Keski-Suomi asuinrakennukset, N~170/a Koko maa kaii rakennukset, N~5 500/a Koko maa asuinrakennukset, N~3 200/a Omaisuusvahinkosumma asukasta kohden [ /asukas]. Kolmen vuoden liukuva keskiarvo. Asuinrakennusten osalta Keski-Suomessa omaisuusvahingot ovat seuranneet samaa trendiä kuin koko maassa keskimäärin. Kaii rakennuspalot huomioiden tilanne on muualla maassa kehittynyt Keski-Suomea parempaan suuntaan. Vuonna 2016 Keski- Suomessa oli useita suuria teollisuus- ja varastorakennusten paloja. Alkusammutusta yritettiin [%] 40% 38% 36% 34% 32% 30% 28% Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa yritettiin alkusammutusta Vuosi Keski-Suomi kaii rakennukset N~300/a Keski-Suomi asuinrakennukset, N~180/a Koko maa kaii rakennukset, N~5400/a Koko maa asuinrakennukset, N~3000 Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin [%}. Havaintojouoon on otettu vain ne, joissa on ollut tieto siitä, yritettiinkö vai ei. Aiemmin muualla Suomessa alkusammutusta yritettiin useammin kuin Keski-Suomessa. Vuonna 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö osallistui aktiivisesti vakuutusyhtiön Sankari alkusammutuskoulutuksiin. Alkusammutusyritysten määrä kasvoi useita prosentteja. 75

76 Liitteet Liite 1. Tarkastusvälin muuttaminen tapauskohtaisesti Keskimääräinen tarkastusväli on tarkoitettu keskimääräiselle kohteelle. Tarkastusväliä voidaan pidentää tai lyhentää suositellusta keskimääräisestä tarkastusvälistä tapauskohtaisesti. Mikäli kohteessa asiat ovat keskimääräistä paremmin, tarkastusväliä voidaan pidentää ja vastaavasti, jos asiat ovat keskimääräistä huonommin, tarkastusväliä voidaan lyhentää. Tarkastusvälin muuttamisen perusteena voivat olla mm. seuraavat seikat: Turvallisuuskulttuuri Havaitut puutteet palotarkastuksien yhteydessä Asiaaan sitoutuminen (korjausmääräysten toteutuminen) Pelastussuunnitelma ja sen päivitykset Henkilökunnan koulutus ja harjoitukset Yrityksen turvallisuuteen liittyvä laatujärjestelmä ja sen jalkautuminen Omaehtoinen varautuminen yli lakisääteisen tason Muiden tahojen tekemät turvallisuusauditoinnit Uhatut arvot ja poieukselliset riskit Kohteen laajuus ja geometrinen monimutkaisuus (operatiivisesti haasteelliset kohteet, monimutkainen paloturvallisuustekniia) Yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet, kunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet Teollisuuden tuotannon toimiala ja palovaarallisuusluoa Poieuksellinen henkilömäärä Poieuksellisen suuret kulttuuri- ja ympäristöarvot (esim. Haag-listan kohteet) Ympäristön toiminta (esim. Seveso -kohteen ympärillä sijaitsevat kohteet. Otettava huomioon myös ympäristön riskien muuttuminen) Poieuksellisessa ympäristössä sijaitsevat kohteet (esim. tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat vaarallisten aineiden kohteet) Poistumisturvallisuusselvitys ja sen havainnot, toimintaympäristön muutokset Poieuksellinen saavutettavuus, pelastuslaitoksen vaste Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat Useita viranomaiskäyntejä, poieamia, onnettomuuksia tai läheltä piti -tilanteita samassa kohteessa Toistuvat erheelliset paloilmoitukset 76

77 Liite 2a: Ohje pelastusviranomaiselle hallinnollisten paokeinojen käyttämisestä Ohje on laadittu Helsingin pelastuslaitoksella. Ohjeessa kuvataan pelastusviranomaisen näkökulmasta menettelytapa pelastuslain mukaisten hallinnollisten paokeinojen käyttämisestä. Hallinnollisilla paokeinoilla tarkoitetaan jatkossa pelastuslain (379/2011) 105 tarkoitettua uhkasaoa ja teettämisuhkaa. Ohje ei käsittele 106 rangaistuksia tai tutkintapyynnön tekemistä esitutkintaviranomaiselle. Ohje ei kuvaa kaiia mahdollisia tapoja hallintopaomenettelyjen käyttämisessä, vaan suosituksenomaisen tavan toimia huomioiden pelastusviranomaisen toimivallan ja toiminnan erityispiirteet. Alla kuvatussa kaaviossa on esitetty hallintopaokeinojen käyttäminen prosessimuodossa. Jokaista yksittäistä vaihetta ei ole kuvattu, vaan ne kuvataan numeroidun päävaiheen sisällä. Ohjeen otsionumerointi noudattaa kuvion numerointia. Hallinnollisten paokeinojen käyttämisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota menettely- ja muotoseioihin, sillä puutteet niiden noudattamisessa johtavat helposti koko prosessin kaatumiseen valitustuomioistuimessa. Ohjeen oletusarvo on, että pelastusviranomainen pysyy niin korjausmääräysten, kuin hallinnollisten paokeinojen osalta sille säädetyn toimivallan piirissä. Kuva 1. Prosessikuvaus hallinnollisten paokeinojen käyttämisestä Normaali valvontaprosessi jälkivalvonta mukaan lukien etenee palotarkastajan tai muun palotarkastusta suorittavan pelastusviranomaisen toimesta valvontasuunnitelman mukaisesti. Pelastusviranomaisen tulee määrätä valvontatehtävän aikana havaitsemansa puutteet korjattaviksi. Puutteet määrätään korjattaviksi palotarkastuspöytäkirjassa ja korjausmääräyksen noudattamista valvotaan jälkivalvonnan eri keinoin. Jälkivalvonta voidaan toteuttaa jälkitarkastusten tai asiakirjoihin perustuvan valvonnan avulla. Jälkivalvonta on dokumentoitava pöytäkirjoilla. Jälkivalvontakertojen määrälle ei ole muuta rajoitetta kuin se, että puutteen kuntoon saattamisen tulee edetä. Jos asia ei etene, voi pelastusviranomainen siirtyä hallintopaomenettelyjen käyttöön. Suositeltavaa olisi, että pelastusviranomainen pyrkisi saattamaan asiat säännösten vaatimalle tasolle normaalin valvonta- 77

Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1)

Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Valvontakohteiden A1 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. On huomioitava, että kiinteistössä yöpyvät eivät

Lisätiedot

Valvontakohteiden tarkastusvälit

Valvontakohteiden tarkastusvälit Valvontakohteiden tarkastusvälit.1.2018 Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Rakennusluokitus 1994 kk kk kk kk kk 96 kk 0 kk Keskussairaalat

Lisätiedot

215, 219 221, 229 131 24 12 223, 229 24 222 24 231 24 239 121, 123, 129

215, 219 221, 229 131 24 12 223, 229 24 222 24 231 24 239 121, 123, 129 Valvontakohteiden tarkastusvälit 21.8.2015 Liite 2. Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Keskussairaalat Muut sairaalat Terveyskeskusten

Lisätiedot

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 Perusteet valvontakohteiden maksullisuudesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikelaitoksen johtosäännön 3 :n mukaisesti johtokunnan tehtävinä on mm. ohjata ja

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA Pelastusjohtajan hyväksymä

VALVONTASUUNNITELMA Pelastusjohtajan hyväksymä KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Pelastusjohtajan 9.1. 2019 hyväksymä VALVONTASUUNNITELMA 2019 Valvontasuunnitelma on pelastuslain 79 mukainen riskien arviointiin perustuva, julkinen asiakirja, jossa määritetään

Lisätiedot

Johdanto. toteuttaminen. Pelastuslain 79 :n mukainen valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä.

Johdanto. toteuttaminen. Pelastuslain 79 :n mukainen valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä. Johdanto Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Pelastuslain 79 :n mukainen valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2015

VALVONTASUUNNITELMA 2015 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Pelastusjohtajan 5.1.2015 hyväksymä VALVONTASUUNNITELMA 2015 Valvontasuunnitelma on pelastuslain 79 mukainen riskien arviointiin perustuva, julkinen asiakirja, jossa määritetään

Lisätiedot

Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot

Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot 1 Tulipalojen syitä Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet palot Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka Aineisto-ongelmia Kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Valvontasuunnitelma 2018

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Valvontasuunnitelma 2018 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Valvontasuunnitelma 2018 Päivitetty: 7.2.2018 Jouni Leppälä pelastuspäällikkö 2 Sisällysluettelo KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS...

Lisätiedot

1. JOHDANTO 3 2. KÄYTETYT TERMIT 4 3. PELASTUSTOIMEN VALVONTATEHTÄVÄ Valvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti Valvontavelvoitteen

1. JOHDANTO 3 2. KÄYTETYT TERMIT 4 3. PELASTUSTOIMEN VALVONTATEHTÄVÄ Valvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti Valvontavelvoitteen 1. JOHDANTO 3 2. KÄYTETYT TERMIT 4 3. PELASTUSTOIMEN VALVONTATEHTÄVÄ 7 3.1 Valvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti 7 3.2 Valvontavelvoitteen sisältö 7 4. VALVONTASUUNNITELMA 9 4.1 Valvontasuunnitelman

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2014

VALVONTASUUNNITELMA 2014 Valvontasuunnitelma 2014 Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 1 VALVONTASUUNNITELMA 2014 Valvontasuunnitelma on pelastuslain 79 mukainen riskien arviointiin perustuva, julkinen asiakirja, jossa määritetään

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Valvontasuunnitelma 2012

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Valvontasuunnitelma 2012 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Valvontasuunnitelma 2012 Hyväksytty: 2.7.2012 Jaakko Pukkinen pelastusjohtaja 2 Sisällysluettelo MÄÄRITELMÄT... 3 1. VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS...

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Omavalvonta osana valvontatoimintaa 1 Pelastuslaki 78 Pelastuslaitoksen valvontatehtävä Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava 2 luvun (Yleiset

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas 15.10.2014 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 15.10.2014 2 Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN

KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN VALVONTA 2015. Keski-Uudenmaan valvontasuunnitelma pelastuslaitoksen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman valmistelee ja ylläpitää Turvallisuuspalvelun

Lisätiedot

Valvontasuunnitelma 2016

Valvontasuunnitelma 2016 Valvontasuunnitelma 2016 Sisällys 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus... 2 1.1 Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen... 3 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu... 3 2.1 Valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset...

Lisätiedot

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Kirsi Rajaniemi Turvallisen asumisen koti -seminaari, 3.8.2011 Kokkola Vuosi 1999 Vuosi 2015 Sisäisen turvallisuuden ohjelma:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Valvontasuunnitelma 2015-2016

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Valvontasuunnitelma 2015-2016 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Valvontasuunnitelma 2015-2016 Hyväksytty: 19.1.2015 Matti Koivisto vs. pelastusjohtaja 2 Sisällysluettelo KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh 22.09.2016 Sivu 1 / 1 3883/2016 02.05.00 37 Taksat ja maksut Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2016

VALVONTASUUNNITELMA 2016 VALVONTASUUNNITELMA 2016 Pelastuslautakunta 3.12.2015 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ; VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS... 3 2. KÄYTETYT TERMIT... 4 3. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU 2015... 6 3.1 Säännöllisen valvontavälin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS VALVONTASUUNNITELMA 2014

KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS VALVONTASUUNNITELMA 2014 VALVONTASUUNNITELMA 2014 Pelastuslautakunta 14.11.2013 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ; VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS... 3 2. KÄYTETYT TERMIT... 4 3. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU 2014... 6 3.1 Säännöllisen valvontavälin

Lisätiedot

Aluevalvonta osana pelastuslaitoksen valvontatoimintaa

Aluevalvonta osana pelastuslaitoksen valvontatoimintaa Aluevalvonta osana pelastuslaitoksen valvontatoimintaa 1 Pelastuslaki 78 Pelastuslaitoksen valvontatehtävä Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava 2 luvun (Yleiset velvollisuudet) ja 3 luvun (Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 1.1 Yleistä pelastuslaitoksen valvontatoiminnasta 4 1.2 Valvontatoiminnan päämäärät, tavoitteet ja toteutus 6 1.3 Pelastuslaitoksen

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2019

VALVONTASUUNNITELMA 2019 VALVONTASUUNNITELMA 2019 Pelastuslautakunta 4.12.2018 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ; VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS... 3 2. KÄYTETYT TERMIT... 4 3. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU 2019... 6 3.1 Säännöllisen valvontavälin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA 2017 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 1.1 Yleistä pelastuslaitoksen valvontatoiminnasta 4 1.2 Valvontatoiminnan päämäärät, tavoitteet ja toteutus 6 1.3 Pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA 2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 1.1 Yleistä pelastuslaitoksen valvontatoiminnasta 4 1.2 Valvontatoiminnan päämäärät, tavoitteet ja toteutus 6 1.3 Pelastuslaitoksen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA 2014 Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan päätös 18.12.2014 45 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 1.1 Yleistä pelastuslaitoksen valvontatoiminnasta 4 1.1.1 Valvonnan

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIITTEET:

Sisällysluettelo LIITTEET: Sisällysluettelo LIITTEET: 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja dokumentointi 2.1 Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset 2.2 Asuinrakennuksien ja niihin

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

PALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri

PALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri PALOKLUSTERI 4.5.2017 1 Tapio Aaltonen paloinsinööri Pelastuslaitoksen tehtävät (Pelastuslaki 379/2011) Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta

Lisätiedot

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien

Lisätiedot

Valvontasuunnitelma 2014 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä 16 3.3.2014

Valvontasuunnitelma 2014 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä 16 3.3.2014 Valvontasuunnitelma 2014 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä 16 3.3.2014 1 Esipuhe Pelastuslainsäädäntö uusiutui 1.7.2011 lukien. Eräänä keskeisimpänä tavoitteena lainsäädännön uudistamisessa oli,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos VALVONTASUUNNITELMA

Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos VALVONTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos VALVONTASUUNNITELMA 2018-2019 Sisällysluettelo 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja dokumentointi 2.1 Yritysten ja laitosten määräaikaiset

Lisätiedot

Valvonta ja yhteistyö. Vesa-Pekka Tervo

Valvonta ja yhteistyö. Vesa-Pekka Tervo Valvonta ja yhteistyö Vesa-Pekka Tervo 22.11.2011 Lain rakenne 1 luku. Yleiset säännökset 2 luku. Jokaisen yleiset velvollisuudet 3 luku. Rakennusten ja muiden kohteiden turvallisuuteen liittyvät velvoitteet

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2017

VALVONTASUUNNITELMA 2017 VALVONTASUUNNITELMA 1 (6) VALVONTASUUNNITELMA 2017 Valvontasuunnitelma on laadittu pelastuslain 79 :n perusteella ja se kuvaa vuoden 2017 valvontatyön. Valvontaa suoritetaan sekä pitkän aikavälin suunnitelman

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9. Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.2011 Lain valmistelun lähtökohdat Tausta: Hallitusohjelman kirjaukset

Lisätiedot

1. Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi alv 0 %

1. Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi alv 0 % Vahvistuspvm 27.1.2015 Sivu 1(3) Vantaa-Kerava-Tuusula-Järvenpää-Nurmijärvi-Hyvinkää-Mäntsälä- Pornainen PELASTUSLAITOKSEN VALVONNASTA TAI MUISTA PALVELUISTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.1.2015 ALKAEN Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2016

VALVONTASUUNNITELMA 2016 Laatija PENTTI UKKOLA Hyväksyjä JARMO MYLLYMÄKI Riskienhallinta Nimi Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Luonti Pvm 2.2.2016 Viimeksi tallennettu 2/2/2016 7:58 AM Version 1.0 Tulostettu 2016-02-02 VALVONTASUUNNITELMA

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Helsingin kaupungin pelastuslaitos tekee vuosittain onnettomuuksien ehkäisytyön toimintasuunnitelman, joka kuvaa tulevan vuoden onnettomuuksien ehkäisemiseksi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos VALVONTASUUNNITELMA

Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos VALVONTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos VALVONTASUUNNITELMA 2017 2018 Sisällysluettelo LIITTEET: 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja dokumentointi 2.1 Yritysten ja laitosten

Lisätiedot

Perusmaksu (sisältää 2h työtä)

Perusmaksu (sisältää 2h työtä) A. VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISTEN VALVONTA- JA TARKASTUSTEHTÄVIEN MAKSUT Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus (alv. 0%) Yleinen palotarkastus - - Jälkipalotarkastus -

Lisätiedot

Työryhmä: Asiantuntijat: Ismo Kärkkäinen (Jani Jämsä varalla), Pelastusopisto Jari Laine, AVI

Työryhmä: Asiantuntijat: Ismo Kärkkäinen (Jani Jämsä varalla), Pelastusopisto Jari Laine, AVI Valvonnan käsikirja Työryhmä: Marjo Oksanen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, pj Mika Laitinen, Keski-Suomen pelastuslaitos Päivi Kylänen, Lapin pelastuslaitos Tanja Seppälä, Helsingin pelastuslaitos Jari

Lisätiedot

Poistumisturvallisuusselvitys. Vesa-Pekka Tervo ylitarkastaja

Poistumisturvallisuusselvitys. Vesa-Pekka Tervo ylitarkastaja Poistumisturvallisuusselvitys Vesa-Pekka Tervo ylitarkastaja 2 Toimintakyky palon tapahtumahetkellä Tulipalossa olosuhteet ovat ihmiselle hengenvaaralliset jo muutamassa minuutissa, sillä savukaasut ovat

Lisätiedot

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi Pohjois-Savon pelastuslaitos Kuopio 10.4.2019 Palotarkastaja Hannu Korhonen Valvontatoiminta Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät 27 PelL 1) pelastustoimelle

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2016

VALVONTASUUNNITELMA 2016 VALVONTASUUNNITELMA 1 (6) VALVONTASUUNNITELMA 2016 Valvontasuunnitelma kuvaa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen vuoden 2016 valvontatyön. Suunnitelma on laadittu pelastuslain 79 :n perusteella. Vuoden

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2019

VALVONTASUUNNITELMA 2019 VALVONTASUUNNITELMA (7) VALVONTASUUNNITELMA 09 Valvontasuunnitelma on laadittu pelastuslain 79 :n perusteella ja se kuvaa vuoden 09 valvontatyön. Valvontaa suoritetaan sekä pitkän aikavälin suunnitelman

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 14.2.2013 25.11.2011 3 Palvelualueiden keskinäinen toiminta Onnettomuuksien ehkäisy Ensihoito Pelastustoiminta

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2018

VALVONTASUUNNITELMA 2018 VALVONTASUUNNITELMA 1 (6) VALVONTASUUNNITELMA 2018 Valvontasuunnitelma on laadittu pelastuslain 79 :n perusteella ja se kuvaa vuoden 2018 valvontatyön. Valvontaa suoritetaan sekä pitkän aikavälin suunnitelman

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Valvontasuunnitelma 2015 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä 10.3.2015 21

Valvontasuunnitelma 2015 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä 10.3.2015 21 Valvontasuunnitelma 2015 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä 10.3.2015 21 1 Esipuhe Pelastuslainsäädäntö uusiutui 1.7.2011 lukien. Eräänä keskeisimpänä tavoitteena lainsäädännön uudistamisessa oli,

Lisätiedot

HIRSITALOTEOLLISUUS Ähtäri/Mesikämmen. Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila

HIRSITALOTEOLLISUUS Ähtäri/Mesikämmen. Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila HIRSITALOTEOLLISUUS 6.4.2018 - Ähtäri/Mesikämmen Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila YHTIÖMUOTOINEN PIENTALORAKENTAMINEN ALOITUKSET 2015 2018, 1000 AS. 2015 2016 2017 2018E A. OMAKOTITALOT 1,1 1,4 1,9

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA Johtaja Matti Orrainen SPEK 15.2.2013 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2014

VALVONTASUUNNITELMA 2014 Laatija JARI LEPISTÖ Hyväksyjä PELASTUSJOHTAJA Riskienhallinta Nimi Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Luonti Pvm 2010-11-02 Viimeksi tallennettu 2014-01-24 11.01 Version 1.0 Tulostettu 2014-01-28 VALVONTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Valvonnan tila (2015 ja 2016)

Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Valvonnan tila (2015 ja 2016) Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 2016 Valvonnan tila 2012-2014 (2015 ja 2016) 1 Pelastuslain uudistamiselle 2011 asetetut tavoitteet onnettomuuksien ehkäisyyn liittyen Silloiseen hallitusohjelmaan

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 2011-2013 2 Sisällys 1. MUUTOKSET JA HYVÄKSYNTÄ... 3 2. SIIRTYMINEN VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISEEN TOIMINTAAN... 4 3. MÄÄRITELMÄT... 5 4. JOHDANTO...

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA

VALVONTASUUNNITELMA VALVONTASUUNNITELMA 2017 2020 Sisällysluettelo HYVÄKSYNTÄ JA MUUTOKSET... 2 MÄÄRITELMÄT JA TERMIT... 3 1. VALVONTASUUNNITELMAN PERUSTEET JA TARKOITUS... 5 2 VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU (säännöllinen

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2017

VALVONTASUUNNITELMA 2017 Laatija PENTTI UKKOLA Hyväksyjä JARMO MYLLYMÄKI Riskienhallinta Nimi Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Luonti Pvm 31.1.2017 Viimeksi tallennettu 31.1.2017 10:11:48 Version 1.0 Tulostettu 2017-01-31

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS VALVONTASUUNNITELMA 2013

ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS VALVONTASUUNNITELMA 2013 ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS VALVONTASUUNNITELMA 2013 www.espl.fi Sisällysluettelo 1 VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS... 1 2 VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU... 2 2.1 VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET...

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA. Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen

VALVONTASUUNNITELMA. Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 2016 VALVONTASUUNNITELMA Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 27.1.2016 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KÄYTETYT TERMIT... 2 3 VALVONTASUUNNITELMA... 5 3.1 Valvontasuunnitelman sisältö... 6 3.2 Valvonnan

Lisätiedot

SATPEL JK 24.4.2012 Liite 3.1. Valvontasuunnitelma. Voimaan 1.1.2013 lukien

SATPEL JK 24.4.2012 Liite 3.1. Valvontasuunnitelma. Voimaan 1.1.2013 lukien SATPEL JK 24.4.2012 Liite 3.1. Valvontasuunnitelma Voimaan 1.1.2013 lukien Sisällysluettelo: VALVONTASUUNNITELMA... 3 1. Määritelmät... 3 2. Valvontasuunnitelman tarkoitus... 5 3. Valvontatoimenpiteiden

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS. Pohjois-Savon pelastuslaitos. Riskienhallinta. Hyväksytty otettavaksi käyttöön

VALVONTASUUNNITELMA POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS. Pohjois-Savon pelastuslaitos. Riskienhallinta. Hyväksytty otettavaksi käyttöön 1 VALVONTASUUNNITELMA POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS Pohjois-Savon pelastuslaitos Riskienhallinta Hyväksytty 15.1.2018 otettavaksi käyttöön Jukka Koponen Pelastusjohtaja Paavo Tiitta Riskienhallintapäällikkö

Lisätiedot

Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta

Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta v. 1.2, 23.6.2011 Ohje on toistaiseksi keskeneräinen seuraavien aihealueiden osalta: Asuinrakennusten palotarkastukset Muu valvonta Edellä mainittuja aihealueita

Lisätiedot

Valvontasuunnitelma 2016 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä

Valvontasuunnitelma 2016 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä Valvontasuunnitelma 2016 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä 23.12.2015 95 1 Esipuhe Pelastuslainsäädäntö uusiutui 1.7.2011 lukien. Eräänä keskeisimpänä tavoitteena lainsäädännön uudistamisessa oli,

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA. Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen

VALVONTASUUNNITELMA. Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 2017 VALVONTASUUNNITELMA Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 16.1.2017 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KÄYTETYT TERMIT... 2 3 VALVONTASUUNNITELMA... 5 3.1 Valvontasuunnitelman sisältö... 6 3.2 Valvonnan

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset. Kirsi Rajaniemi

Pelastuslain muutokset. Kirsi Rajaniemi Pelastuslain muutokset Kirsi Rajaniemi Pelastuslain uudistamishanke Valmisteluaikataulu: Esiselvitykset syyskuu 2007 - maaliskuu 2008 Valmistelutyöryhmä ja -jaostot heinäkuu 2008 - lokakuu 2010 Lakiluonnos

Lisätiedot

Valvontasuunnitelma 2018

Valvontasuunnitelma 2018 Valvontasuunnitelma 2018 0 SISÄLLYSLUETTELO MÄÄRITELMÄT... 1 1 YLEISTÄ... 2 1.1 VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS... 2 1.2 VALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ... 2 1.3 VALVONTASUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN...

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Pelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen

Pelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.-16.12.2016, Silja Symphony Pelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi pelastustoimen strategia

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2015

VALVONTASUUNNITELMA 2015 Laatija JARI LEPISTÖ Hyväksyjä PELASTUSJOHTAJA Riskienhallinta Nimi Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Luonti Pvm 2014-12-02 Viimeksi tallennettu 2014-12-08 16.12 Version 1.0 Tulostettu 2015-01-08 VALVONTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Peruspalvelujen arviointi 2017

Peruspalvelujen arviointi 2017 Peruspalvelujen arviointi 2017 Pelastustoimen suorittama viranomaisvalvonta Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 2018 Aluehallintovirastot Kai Horelli 7.11.2018 1 Taustaa arvioinnille Peruspalvelujen

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA. Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 18.2.2015

VALVONTASUUNNITELMA. Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 18.2.2015 2015 VALVONTASUUNNITELMA Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 18.2.2015 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 KÄYTETYT TERMIT... 6 3 VALVONTASUUNNITELMA... 9 3.1 Valvontasuunnitelman sisältö... 9 3.2 Valvonnan

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin

Lisätiedot

Valvontasuunnitelma 2017 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä

Valvontasuunnitelma 2017 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä Valvontasuunnitelma 2017 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä 16.1.2017 6 1 Esipuhe Pelastuslainsäädäntö uusiutui 1.7.2011 lukien. Eräänä keskeisimpänä tavoitteena lainsäädännön uudistamisessa oli,

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA. Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen

VALVONTASUUNNITELMA. Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 2019 VALVONTASUUNNITELMA Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 4.1.2019 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KÄYTETYT TERMIT... 2 3 VALVONTASUUNNITELMA... 5 Valvontasuunnitelman sisältö... 6 Valvonnan toteuttaminen...

Lisätiedot

Valvontasuunnitelma 2019

Valvontasuunnitelma 2019 Valvontasuunnitelma 2019 0 SISÄLLYSLUETTELO MÄÄRITELMÄT... 1 1 YLEISTÄ... 2 1.1 VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS... 2 1.2 VALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ... 2 1.3 VALVONTASUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN...

Lisätiedot

Valvontasuunnitelma 2019 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä

Valvontasuunnitelma 2019 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä Valvontasuunnitelma 2019 Vahvistettu pelastusjohtajan päätöksellä 11.2.2019 23 1 Johdanto Pelastuslaitoksen valvontatoiminta on perustunut pelastuslaitoksittain laadittavaan valvontasuunnitelmaan vuodesta

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS. Pohjois-Savon pelastuslaitos. Riskienhallinta. Hyväksytty xx.xx.2019 otettavaksi käyttöön

VALVONTASUUNNITELMA POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS. Pohjois-Savon pelastuslaitos. Riskienhallinta. Hyväksytty xx.xx.2019 otettavaksi käyttöön 285/2019 Liite P-S al.pel.ltk 17.1.2019 1 VALVONTASUUNNITELMA POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS Pohjois-Savon pelastuslaitos Riskienhallinta Hyväksytty xx.xx.2019 otettavaksi käyttöön Jukka Koponen Pelastusjohtaja

Lisätiedot

Pelastuslain uudistaminen. Kirsi Rajaniemi

Pelastuslain uudistaminen. Kirsi Rajaniemi Pelastuslain uudistaminen Kirsi Rajaniemi Pelastuslain uudistamishanke Hallituksen esitys: luonnos lausunnolle 2.11.2009 eduskuntaan maaliskuu 2010 laki voimaan tammikuu 2011 Lausuntopyyntö: www.intermin.fi/suomi/pelastuslaki

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA. Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 28.2.2014

VALVONTASUUNNITELMA. Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 28.2.2014 2014 VALVONTASUUNNITELMA Hyväksynyt pelastusjohtaja Jari Hyvärinen 28.2.2014 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 KÄYTETYT TERMIT... 6 3 VALVONTASUUNNITELMA... 9 3.1 Valvontasuunnitelman sisältö... 9 3.2 Valvonnan

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Valmistelija: Johtava palotarkastaja Jörgen Lang

Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Valmistelija: Johtava palotarkastaja Jörgen Lang Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 2018 Valmistelija: Johtava palotarkastaja Jörgen Lang Pelastusjohtajan päätös 98 / 2017, 28.12.2017 Johdanto 2 Pelastuslain voimaantulo 1.7.2011 muutti

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Valmistelija: Johtava palotarkastaja Jörgen Lang

Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Valmistelija: Johtava palotarkastaja Jörgen Lang Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 2019 Valmistelija: Johtava palotarkastaja Jörgen Lang Pelastusjohtajan päätös 2 / 2019, 4.1.2019 Johdanto 2 Pelastuslain voimaantulo 1.7.2011 muutti merkittävästi

Lisätiedot

Valvontasuunnitelma 2016. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos johtokunta

Valvontasuunnitelma 2016. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos johtokunta Valvontasuunnitelma 2016 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos johtokunta 16.12.2015 2 Sisällys 1. VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS...3 2. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU...4 2.1 YRITYSTEN JA LAITOSTEN

Lisätiedot

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus 16.5.2018 Pikkuparlamentti erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen 18.5.2018 1 Pelastuslaki 9 Rakennusten palo-

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2016. Pelastusjohtajan 1.2.2016 hyväksymä

VALVONTASUUNNITELMA 2016. Pelastusjohtajan 1.2.2016 hyväksymä KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Pelastusjohtajan 1.2.2016 hyväksymä VALVONTASUUNNITELMA 2016 Valvontasuunnitelma on pelastuslain 79 mukainen riskien arviointiin perustuva, julkinen asiakirja, jossa määritetään

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA. Lapin pelastuslaitos

VALVONTASUUNNITELMA. Lapin pelastuslaitos VALVONTASUUNNITELMA Lapin pelastuslaitos Pelastuslautakunta 31.1.2012 / 7 Pelastuslautakunta 7.3.2013 / 20 Pelastuslautakunta 11.3.2014 / 6 Pelastuslautakunta 6.3.2015/ 10 Pelastuslautakunta 3.3.2016/

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

VALVONTASUUNNITELMA 2012 2013

VALVONTASUUNNITELMA 2012 2013 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Johtokunta 12.6.2012 49 VALVONTASUUNNITELMA 2012 2013 Valvontasuunnitelma on pelastuslain 79 mukainen riskien arviointiin perustuva, julkinen asiakirja, jossa määritetään suoritettavat

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 2016

Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 2016 Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 2016 Valmistelija: Johtava palotarkastaja Jörgen Lang Hyväksynyt: Pelastusjohtaja Tero Mäki Pelastusjohtajan päätös 169/2015, 29.12.2015 Johdanto 2 Pelastuslain

Lisätiedot