Saimaan syväväylä osana teollisuuden kuljetusketjuja. EMMA Project.

Transkriptio

1 Copyright: S. Werner Saimaan syväväylä osana teollisuuden kuljetusketjuja Jukka Hasu, Projektisuunnittelija Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto EMMA Project Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Mikkeli 1

2 2

3 3

4 Saimaan rahtiliikenteen yleiskuvaus Saimaan sisällä tapahtuva laivaliikenne on pääsääntöisesti puukuljetuksia vesistön äärellä sijaitseville metsäteollisuuden tuotantolaitoksille sekä maanrakennus ja rakennustarvikkeiden kuljettamista mantereelta saariin muutaman kotimaisen operaattorin toimesta. Saimaan syväväylän rahtisatamista suuntautuva liikenne on ulkomaankauppaa. Tuontia ja vientiä Venäjälle, Baltian maihin, Ruotsiin, Keski- ja Pohjois-Eurooppaan sekä Englantiin. Laivoilla kulkee suoria asiakastoimituksia sekä yritysten toimipaikkojen välisiä sisäisiä kuljetuksia Kaksi merkittävintä alueella operoivaa varustamoa ovat Wagenborg (Saimax) ja Rhenus logistics nettovetoisuudeltaan hieman pienemmillä laivoilla Valtaosa kuljetettavista tonneista tulee Saimaan äärellä olevilta metsä-, kaivannais- sekä kemianteollisuuden toimijoilta Nykyinen Saimaan laivaliikenne toimii hakurahti periaatteella laivojen liikennöidessä Saimaan, Itämeren ja ulkomaisen sataman välillä. Tuontipuukuljetukset venäläisillä jokilaivoilla esim. (STK-alukset kuutiota pyöreää puuta/alus) Saimaalta muutamia laivakuljetuksia Suomen rannikolle Laivaliikenne Saimaalla ei ole syöttöliikennettä Suomen omiin merisatamiin mikä on pääsääntöinen käytäntö Manner-Euroopan sisävesiliikenteessä Linjaliikennettä Saimaalta ei tällä hetkellä ole Laivojen maksimikokoa rajoittavia tekijöitä ovat Saimaan kanavan sulkujen mitoitus, veden syvyys kanavassa sekä syväväylän varrella olevien siltojen alikulkukorkeudet. Saimaan kanavan kautta liikennöivien laivojen maksimikoko tällä hetkellä: Pituus 82,5m, Leveys 12,6m, syväys 4,35m ja korkeus 24,5m 4

5 Saimaan alueella toimivat rahtisatamat ja niissä yleisimmin käsitellyt tavaralajit Kunnalliset: SAIMAALLA 2016 LIIKENNÖINEET ALUKSET (lähde: liikenneviraston port traffic sivusto) Mustola (pylväät, suola, kivi) Ulkomaiset rahtialukset Venäläiset tuontipuu alukset Coasterit Kotimaiset Saimaan sisäinen Joensuu (talkki, sellu, sementti, pylväät) Varkaus (sahatavara, rapsirouhe) Kuopio (kivihiili, rapsirouhe) Savonlinna (raakapuu, pylväät, kivihiili) Teollisuuslaitosten omat satamat: Adamas Andrea Annika Benita Ante Carolina Panta Rhei Passaat Pernille Phantom Prima Fortuna Akbuzat Inzer Shikhan ST-1352 STK-1004 Emilie Ida Nathalie Riona Helga Tyrsky Vekara Cristina Siilinjärvi (lannoitteet) RMS Goole STK-1005 Egon W RMS Laar STK-1007 Siilinjärvi (kivi, kvartsihiekka) Imatra (pyöreä puu, paperi, sellu, teräs) Puhos (sahatavara, pelletti) Honkalahti (raakamineraalit) Ristiina (pyöreä puu) Elise Elke W. Kelt Lianne Merel V RMS Neudorf RMS Rahm Rms Ruhrort RMS Saimaa RMS Wanheim STK-1008 STK-1016 STK-1023 STK-1029 Ufimets Merit Kaukas (pyöreä puu) RMS Wedau Salavat Nina Susanne Sandal Pulp (pyöreä puu) Noorderlicht Sylvia Paivi Widor 5

6 Case esimerkit siitä miten teollisuuden toimijat hyödyntävät Saimaan syväväylää kuljetusketjuissaan Sellun, paperin ja sahatavaran vientikuljetukset Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan sekä tuontipuukuljetukset useisiin satamiin Venäjältä ja Baltiasta Talkin vientikuljetuksia Hollantiin Lannoitteiden vientikuljetuksia Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin ja Belgiaan Sementin tuontikuljetukset Latviasta Raakamineraalien tuontikuljetukset Hollannista Raakapuun tuontikuljetukset useisiin satamiin Venäjältä ja Baltiasta Erikoisteräksen vientikuljetukset Saksaan ja Ruotsiin Puupylväiden vientikuljetukset Englantiin Sellun tuontikuljetuksia Portugalista Kiveä ja kvartsihiekkaa Suomen rannikolle 6

7 Best-practice case: Cellulose Saimaa Canal Menestystekijät Lyhyt siirtomatka rekalla ja säännöllinen toimitus junalla tuotantolaitokselta laivaan Laivat kuljettavat rahdin sisämaasta läheltä tuotantolaitosta lähelle asiakasta tai omaa varastoa Euroopassa. (first/last mile benefit) Käsittelykertojen minimointi kuljetusketjussa alentaa kustannuksia ja säästää kuljetettavaa tavaraa vaurioilta Syväväylä, Saimaan kanava, Itämeri, Kielin kanava ja useat Euroopan satamat tarjoavat turvallisen ja toimivan reitin 4,35m syväys ja 24,5m alikulkukorkeus syväväylällä Koulutettu ja osaava työvoima, standardikokoinen vientiyksikkö, koneiden ja nostovälineiden kehittyminen mahdollistavat erittäin tehokkaan materiaalinkäsittelyn satamissa Lastausaika sellulastille( tonnia) 5-8 tuntia Saimaan kanavan, vesiväylän ja satamien hyvä läpäisykyky. (ei ruuhkia ja odottamisesta johtuvia maksuja) Turvallisuus ja ympäristö asiat. (toimivan luotsaus ja edistyksellinen VTS järjestelmä jotka molemmat kehittyvät tulevaisuudessa) 7

8 Sellukuljetukset Saimaalta Eurooppaan 8

9 Best-practice case: Cellulose Saimaa Canal Esimerkki: Sellua Joensuusta määränpäänä Saksa tai Belgia. - Sellutoimitukset Euroopan asiakkaille - Vuosisopimukset jaetaan noin 2500 tonnin laivauseriin - Lähtöpiste: Joensuun syväsatama - Määränpää: Keski-Eurooppa Tuotantolaitos 60 km Syöttöliikenne satamaan 24/7/365 rekoilla (60%) ja 1-2 junavuoroa (40%) vrk. Joensuu Varastointi ja käsittelyt satamassa 2000 km/5 vrk. Saimax aluksella 2500 tonnia/laiva Glyckstadt, Brake, Zeebrugge, Antwerpen Varastointi/kontitus /kuljetus asiakkaalle 9

10 Best-practice case: Cellulose Saimaa Canal Kohdemaat Vientimäärät satamittain Ruotsi Saksa Belgia Englanti Portugali Ranska Espanja Hollanti Liettua Puola Joensuu Imatra Varkaus Yhteensä 10

11 Kuljetusketjun menestystekijät sen menestystekijät Vaikuttavuus - Asiakaslupauksen pitäminen - Erityistarpeiden täyttäminen - Toiminnan luotettavuus ja jatkuvuus - Asiakkaalle tärkeiden arvojen noudattaminen Aikaansaannoskyky - Konseptin jatkuva kehittäminen - Tehokkuuden jatkuva parantaminen - Toiminnan tehokkuuden jatkuva mittaaminen - Kuljetusketjun luotettavuus - Käsittelyn luotettavuus TOIMINNAN NÄKYVYYS JA VAIKUTUS TULOKSELLISUUS Palvelukyky - Asiakastuntemus, avoin ja läheinen vuorovaikutus kuljetusketjussa (Kumppanuus) - Käsiteltävän materiaalin tuntemus - Lisäarvon tuottaminen - Modernit koneet, laitteet ja varastot (siisteys, tehokkuus ja ympäristö) - Joustavuus ja nopea reagointikyky - Innovaatiot Taloudellisuus - Varastoinnin hinta - Materiaalinkäsittelyn hinta - Kuljetusketjun kokonaiskustannus - Optimaalinen eräkoko - Käsittelykertojen minimointi kuljetusketjussa - Lyhyt ensimmäinen siirto first/last mile benefit TOIMINNAN EDELLYTYKSET 11

12 Asioita jotka vaikuttavat Saimaan rahtiliikenteeseen Alueen tuotantolaitoksille tehtävät investoinnit voivat joko lisätä tai vähentää aluskuljetuksen tarvetta Nykyiset toimijat erittäin tyytyväisiä palvelutarjontaan. Kehitettävä toimintaa palvelemaan myös uusia asiakkaita ja kuljetettavia tavaraeriä Saimaan alueen teollisten tuotteiden kysynnän hiipuminen Euroopassa ja vastaavasti vahvistuminen muilla markkina-alueilla ovat vähentäneet kuljettamista Saimaalla erityisesti sellun ja sahatavaran osalta. Baltiasta ja Venäjältä saapuvan tuontipuun vähentyminen vaikuttanut tasapainoon Muiden kuljetusmuotojen parantunut kilpailukyky sekä uudet palvelukonseptit (mm. suuremmat rekat ja kokojunatoimitukset merisatamiin) Saimaan rahtiliikenne on edullinen ja varma tapa kuljettaa suuria volyymeja silloin kun vienti- ja tuontikuljetukset ovat tasapainossa. Vain toiseen suuntaan tapahtuva kuljettaminen nostaa laivarahdin kustannuksia niin korkeaksi ettei se ole enää kilpailukykyinen Liikennekauden katkeaminen, epävarmuustekijät ajankohdasta sekä katkoksen kestosta johtavat varmuuden maksimointiin ja ennakointiin, tämä siirtää liikenteen joka talvi useiksi kuukausiksi merisatamiin. Kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus tuo imagoetua yrityksille jotka panostavat vähäpäästöisiin kuljetusketjuihin Jatkuvasti tiukentuvat päästörajat ovat ennemminkin mahdollisuus kuin uhka sisävesiliikenteelle Eurooppalainen sopimus siirtää pitkiä maantiekuljetuksia vesiväylille ja rautateille Saimaan kanavan kunnostuksesta johtuva lyhyt liikennekausi siirtää rahtivirtoja muualle. Saadaanko enää takaisin loistavassa kunnossa olevalle väylälle ja mitkä vaikutukset siirrosta muille kuljetusmuodoille jos syväväylää ei enää käytetä? 12

13 Asioita jotka vaikuttavat Saimaan rahtiliikenteeseen 13

14 Tulevaisuus ja kehittäminen Liikennekauden pidentäminen ympärivuotiseksi Saimaalla ja 11 kuukautta kanavassa Uudet talviolosuhteissa paremmin toimivat sulkuportit ( ) Jäänmurron kehittyminen Sujuvuus ja turvallisuus: Jännevirransilta Syväväylän siirto Laitaatsalmeen Savonlinnassa Vekarasalmen silta Syväyksen lisääminen kanavassa 10 cm: tonnin lisälasti nykytonnistolle suurimmassa osassa Saimaata. Nykytilanteessa ei sellu- eikä bulkkikuljetusten osalta kyetä hyödyntämään koko laivan ruumatilaa. Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen: Pidemmät laivat Saimaalla Lukumäärällisesti suurempi tonniston koko (enemmän varustamoja ja laivoja) Paremmat jääluokat ja parempi kyky operoida talviliikenteessä Suuremmat lastikoot +25% nykyiseen verrattuna parantavat kuljetusketjun kilpailukykyä ja mahdollistavat investoinnit uuteen tonnistoon Tehokkuuden parantuessa laivat pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisiä rahtihintoja aina Välimerelle asti Sisävesiliikenne yhdenvertaiseksi osaksi liikennejärjestelmätyötä ja huomioiminen yhtenä kuljetusmuotona Suomessa Saimaan brändityö (alueen maakunnat) Euroopassa joissa Saimaan vastasatamat sijaitsee tietoisuus alueesta hyvin vähäistä Saimaan liikenneportaali: tiedon saaminen yhdeltä luukulta 14

15 KIITOS! 15