Valtiovarainministeriö Budjettiosasto PL Valtioneuvosto Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö VM096:00/2012
|
|
- Maija-Leena Hakala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Dnro VATT/237/400/2012 Valtiovarainministeriö Budjettiosasto PL Valtioneuvosto Asia: Lausunto: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö VM096:00/2012 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto 1. Sopimus ja lakiesitys Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi 25 Euroopan unionin jäsenmaan välillä tehdyn sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta. Lisäksi ehdotus pitää sisällään ehdotuksen laiksi, jolla säädetään sopimuksen edellyttämästä finanssipoliittisesta säännöstä ja sitä koskevasta korjausmekanismista. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa julkisen talouden hoitamisen kurinalaisuutta sekä yhteensovittamista ja varmistaa julkisen talouden kestävyys tai nopea eteneminen sitä kohti jokaisessa sopimuksen hyväksyneessä Euroopan unionin jäsenmaassa. Käytännössä tavoitteeseen pyrittäisiin säätämällä kansallisessa lainsäädännössä julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskevasta keskipitkän aikavälin tavoitteesta, joka vastaisi Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksessa määriteltyjä tavoitteita. 2. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esitys liittyy toimenpidekokonaisuuteen, jonka tavoitteena on ollut löytää ratkaisu vuodesta 2010 jatkuneeseen Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden velkakriisiin. Kriisin ratkaisemisen lisäksi ehdotus pyrkii luomaan edellytykset vahvemmalle talousunionille sekä vakaammalle talouskehitykselle tulevaisuudessa. Euroopan velkakriisin käynnisti globaali finanssikriisi ja sitä seurannut syvä taantuma, jonka seurauksena julkisen talouden alijäämät euroalueella kasvoivat merkittävästi vuosien 2009 ja 2010 aikana. Koska euroalueen valtiot ovat sitoutuneet rahoittamaan alijäämänsä markkinaehtoisesti kaikissa olosuhteissa, on niiden kyettävä vakuuttamaan kansainväliset velkamarkkinat maksukyvystään pyrkimällä aktiivisesti julkisen talouden tasapainoon. Taantumassa talouden kokonaiskysynnän supistuessa ja yksityisen sektorin lisätessä säästämistään julkisen sektorin rahoitustasapainon ylläpitäminen on kuitenkin vaikeaa. Jos markkinat näkevät eurovaltion maksukyvyn heikkenevän verotulojen supistuessa ja menojen sekä velkamäärän kasvaessa, sijoittajat ja liikepankit asettavat valtiolle myöntämilleen lainoille riskilisän ja valtion velan korot lähtevät nousuun. Tämä tekee tasapainoon tähtäävästä julkisesta taloudenpidosta entistä vaikeampaa ja syntyy
2 itseään vahvistava negatiivinen kierre, johon ovat joutuneet toistaiseksi eurovaltioista Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja sekä Italia. Valtioiden, joilla on oma valuutta, jonka ulkoinen arvo määrittyy vapaasti valuuttamarkkinoilla ja jota käytetään kansainvälisenä reservivaluuttana ja jotka ovat velkaantuneet pääsääntöisesti omassa valuutassaan, ei tarvitse lyhyellä aikavälillä huolehtia eurovaltioiden tavoin julkisen talouden tasapainosta, minkä Yhdysvaltain, Iso-Britannian sekä Japanin esimerkit osoittavat 1. Näillä valtioilla on tarvittaessa mahdollisuus rahoittaa alijäämiään suorilla keskuspankkiluotoilla, minkä myös markkinatoimijat tiedostavat. Siksi valtioiden velkakirjojen korot ovat pysyneet alijäämien kasvusta ja julkisen velkaantumisen nopeutumisesta huolimatta matalina. Nykyinen Euroopan talous- ja rahaliiton institutionaalinen järjestys, jossa eurovaltiot ovat valuutan liikkeellelaskijoiden sijasta valuutan käyttäjiä edellyttää toimiakseen tasapainoista julkista taloutta, minkä vuoksi hallituksen esityksessä ehdotettuja tavoitteita voidaan pitää perusteltuina. Jotta eurovaltiot voisivat rahoittaa kulutustaan edullisesti tulevaisuudessa, on markkinoiden uskottava niiden pystyvän kattamaan kulutusmenonsa ja erääntyvät velkansa verotuloilla keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Jos julkisten menojen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa väestön ikääntymisestä johtuen eikä verokertymän laajentaminen samassa suhteessa ole mahdollista, on tulevaisuuden alijäämiin varauduttava ennakoiden. Hallituksen esityksen mukaan yksi keskeinen velkakriisin kärjistymisen taustalla vaikuttanut tekijä on ollut monien jäsenvaltioiden harjoittama talouspolitiikka, jossa ei ole noudatettu Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksessa määriteltyjä budjettikurisääntöjä. Siksi finanssipoliittisista säännöistä halutaan EU-sopimusten ja -lainsäädännön lisäksi säätää jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä. Tavoitteena on, että kaikki jäsenvaltiot onnistuisivat saavuttamaan bruttokansantuotteeseen suhteutettuna -0,5 (vähintään -1,0) prosentin rakenteellisen alijäämän tason keskipitkällä aikavälillä. Jos jokin valtioista jäisi tästä tavoitteesta, käynnistyisi automaattisesti korjausmekanismi, joka pyrkisi kuromaan umpeen toteutuman ja asetetun tavoitteen välisen eron mahdollisimman nopeasti, ensisijaisesti seuraavan vuoden loppuun mennessä. Esityksessä todetaan, ettei sopimuksen hyväksymisellä sekä lainsäädännön muutoksella ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia, koska Suomen kansallinen tavoite on sopimuksessa vaadittuja kovempi (0,5 prosentin ylijäämä). Koska tavoite on rakenteellinen, ei esitettyjen toimenpiteiden nähdä estävän normaalin suhdannepolitiikan harjoittamista Suomessa. Jo vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellyt poikkeukselliset olosuhteet antavat siis mahdollisuuden irrottautua keskipitkän aikavälin tavoitteesta hetkellisesti. Jotta sopimuksen ja lain hyväksymisen sekä toimeenpanon taloudelliset vaikutukset tulisivat paremmin esiin esityksessä ja jotta esitys olisi riittävän syvällisesti perusteltu, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan siinä tulisi kiinnittää enemmän huomiota seuraaviin seikkoihin: 1 Esimerkiksi De Grauwe, P. (2011), Governance of a Fragile Eurozone, CEPS Working Document No. 346, Bryssel: CEPS.
3 1) Budjetin ja toteutuneen julkisen talouden rahoitusjäämän välinen suhde Esityksessä ei ole tehty riittävän selvää erottelua budjetin mukaisen ja toteutuneen rahoitusjäämän välillä. Vaikka budjettipolitiikalla on suuri merkitys julkisen talouden rahoitustaseeseen, se ei kuitenkaan määrittele sitä koskaan autonomisesti. Kuten kansantalouden tilinpidon sektoritilinpito osoittaa (kuvio 1), julkisen talouden tasapaino on riippuvainen myös yksityisen sektorin ja ulkomaansektorin rahoitusasemassa tapahtuvista muutoksista. Koska julkisen vallan on mahdotonta budjettipolitiikalla vaikuttaa suoraan yksityisen sektorin ja ulkomaan sektorin rahoitustaseisiin, ei finanssipolitiikan säännöillä voida myöskään ohjata tarkasti julkisen sektorin rahoitusaseman kehitystä. Siksi ainoastaan budjettikuriin ja esimerkiksi menosääntöihin nojaavat ratkaisumallit eivät yleensä tuota lyhyellä aikavälillä haluttua tulosta julkisen talouden tasapainon tavoittelussa. Tasapainoinen talouskehitys edellyttääkin monipuolista ja ajassa johdonmukaista talouspolitiikkaa, jolla estetään myös muut kuin julkistalouden haitalliset epätasapainourat. Tässä on keskeistä myös ulkoisen tasapainon säätely finanssipolitiikan ja tulopolitiikan avulla (ks. alh.). Esityksessä ei kuitenkaan viitata esimerkiksi korjausmekanismia käsiteltäessä eksplisiittisesti mihinkään muihin toimenpiteisiin kuin menosääntöihin (Komission tiedonanto, kohta 5; Lakiesitys 8 ). 2) Muiden sektoreiden vaikutus julkisen talouden rahoitusjäämiin Julkisen talouden rahoitusasemaa tarkasteltaessa ja sen kehitystä ohjatessa pitääkin huomioida myös muiden talouden sektoreiden kehitys ja budjettipolitiikan sekä muun talouspolitiikan mahdolliset vaikutukset siihen. Kuten kuviosta 1 havaitaan, talouden eri sektoreiden rahoitusjäämien summa on vuosittain nolla. Toisen sektorin alijäämä tarkoittaa siis toisen sektorin ylijäämää. Käytännössä ylijäämäinen sektori on vastaanottanut vuoden aikana enemmän rahavirtoja kuin se on maksanut muille sektoreille. Jotta julkinen sektori voisi olla tasapainossa tai ylijäämäinen, edellyttää se sitä, että yksityisen sektorin ja ulkomaan sektorin yhteenlasketut nettomääräiset rahavirrat ovat tasapainossa tai alijäämäiset. Esimerkiksi Suomen taloudessa julkisen talouden suurehkojen ylijäämien vastinparina oli 1990-luvun alkuun asti yksityisen sektorin nettovelkaantuminen. Käytännössä yritykset ja kotitaloudet maksoivat sekä ulkomaille että julkiselle sektorille enemmän rahavirtoja kuin näiltä sektoreilta saivat luvun alun laman jälkeen puolestaan ylijäämäisestä vaihtotaseesta ja ulkomaan sektorin velkaantumisesta tuli julkisen talouden ylijäämien (sekä yksityisen sektorin ylijäämien) vastapuoli. Lyhyellä aikavälillä kilpailukyvyn ja tuottavuuden heikentyminen sekä yksityisen sektorin investointihalukkuuden putoaminen voivat johtaa tilanteeseen, jossa julkisen talouden leikkaukset ja tiukka budjettikuri eivät saa aikaan haluttuja vaikutuksia julkisen sektorin rahoitusasemaan. Näin käy siksi, että veronkorotukset ja menoleikkaukset vaikuttavat negatiivisesti kokonaiskysyntään, tuotto-odotuksiin ja siten yksityisen sektorin investointihalukkuuteen. Jos
4 yksityiset investoinnit vähenevät leikkausten seurauksena enemmän kuin nettovienti kasvaa, muodostuu julkisen sektorin tase useaksi vuodeksi alijäämäiseksi tiukasta budjetoinnista huolimatta. Osaltaan julkisen sektorin alijäämän kasvuun vaikuttavat automaattiset vakauttajat eli verotulojen supistuminen ja sosiaalimenojen kasvu hidastuvan tai negatiiviseksi kääntyvän talouskasvun ja kasvavan työttömyyden olosuhteissa. Julkisen talouden ja työmarkkinoiden sopeutuksen lyhyen aikavälin kysyntävaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun voivat olla hyvin merkittäviä, mikä tulee ottaa huomioon rakenteellisen rahoitusaseman korjaamista suunniteltaessa. Siksi taloudellisesti soveliain sopeutus sisältää lähes aina pitkän aikavälin kiristäviä toimia, mutta huolehtii myös lyhyen aikavälin riittävästi kokonaiskysynnästä. Vastaavasti nousukauden aikana tarvitaan sopimuksen vaatimuksia huomattavasti kireämpää budjettipolitiikkaa, jos halutaan varmistaa julkisen talouden pitkän ajan tasapainon toteutuminen. Muiden sektoreiden kehitys vaikuttaa julkisen sektorin rahoitusasemaan myös pidemmällä aikavälillä, jolloin talouden kasvun määrää työvoiman määrän kasvu sekä teknologinen kehitys. Talouden pitkän aikavälin tasapainossa investointien kasvu seuraa työvoiman kasvuvauhtia, kun talouden säästämisaste on saavuttanut pääoman normaalituottojen mukaisen tason. Koska Suomen taloudessa tullaan tulevina vuosikymmeninä ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa työikäisen väestön määrä alkaa supistua, uhkana on, että talouskasvu ei riitä ikääntymisen seurauksena syntyvien julkisten hyvinvointipalvelumenojen kattamiseksi. Siksi nyt hyväksyttävä sopimus saattaa tulevina vuosikymmeninä rajoittaa talouspolitiikkaa selvästi nykyistä tiukemmin. Tärkeää onkin, että tulevina vuosina ja vuosikymmeninä työuria onnistutaan pidentämään ja työn tarjontaa lisäämään, jolloin myös pääomakannan ja talouden kasvu voimistuu vaikuttaen positiivisesti julkisen talouden tilaan. Vientitoimialojen tuottavuuden kasvun nopeutuminen sekä kilpailukyvyn paraneminen tulevina vuosina olisivat niin ikään toivottavia kehityskulkuja, jotta suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen myötä purkautuvat eläkesäästöt ja kotimaisen kysynnän vahvistuminen eivät kääntäisi vaihtotasetta pysyvästi alijäämäiseksi. Julkisen sektorin menojen ja tulojen säätelyn lisäksi talouspolitiikan tulisi keskittyä näiden talouskasvua lisäävien prosessien tukemiseen, mikä olisi hyvä tuoda esiin myös esityksessä. Suomen julkistalouden pitkän aikavälin rahoitusaseman kannalta on myös olennaista, että kansantalouden kilpailukyky eli yksikkötyökustannusten suhteellinen taso euroalueen sisällä ei karkaa liian korkeaksi. Vastuu tästä lankeaa sekä finanssipolitiikalle että tulopolitiikalle. Jos Suomen kansantalous on noususuhdanteessa, finanssipolitiikan on oltava riittävän rajoittavaa, jotta talouden käyttöaste ei nouse niin korkeaksi että kustannusten nousu kiihtyy selvästi euroalueen yleistä inflaatiovauhtia korkeammaksi. Tämä rajoite on myös julkisen talouden rahoitusaseman kannalta tärkeä ja saattaa nousukauden aikana vaatia selvästi kireämpää finanssipolitiikkaa kuin mitä nyt hyväksyttävä sopimus edellyttää. Vaikka Suomen taloudessa pitkän aikavälin näkymät tasapainoisen tai jopa ylijäämäisen julkisen sektorin rahoitusaseman saavuttamisen suhteen ovat
5 kohtalaisen hyvät, monissa vakautussopimuksen hyväksyneissä euromaissa pitkän aikavälin tasapainotilanne on heikompi 2. Erityisesti kilpailukykyongelmat voivat tehdä julkisen talouden tasapaino- tai ylijäämätavoitteen saavuttamisesta erittäin vaikeaa myös pidemmällä aikavälillä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä rakenteellisia uudistuksia näissä talouksissa, sillä esimerkiksi kilpailukykyä nopeasti parantava valuuttakurssipolitiikka puuttuu eurojäsenyyden myötä niiden talouspoliittisesta keinovalikoimasta. Esityksessä tulisikin korostaa sopimuksen artiklassa 9 määriteltyjä Euroopan unionin talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita eli kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämistä, jotka vaikuttavat suoraan julkisen talouden kestävyyteen ja vahvistavat jäsenmaiden rahoitusvakautta. 3) Muiden Euroopan unionin ja euroalueen valtioiden talouspolitiikan muutoksen vaikutukset Suomen talouskehitykseen Vaikka esityksellä ei olisikaan suoria vaikutuksia Suomessa harjoitettavaan budjettipolitiikkaan, ei tämä tarkoita sitä, etteivät sopimuksen hyväksyminen ja toimeenpano voisi vaikuttaa kansantaloutemme kehitykseen. Vientivetoisena ja avoimena kansantaloutena olemme riippuvaisia kansainvälisen kysynnän kehityksestä, mihin sopimuksessa esitetyt toimenpiteet puolestaan voivat vaikuttaa merkittävästi. Jos esimerkiksi edellisessä kohdassa esitetyt lyhyen aikavälin prosessit realisoituvat joissakin eurovaltioissa, on tällä ulkomaan sektorin kautta vaikutusta Suomen talouden kasvuun, työllisyyteen sekä kotimaan sektoreiden rahoitustaseisiin. On muistettava, että euroalueen sisällä toisten maiden vaihtotaseen ylijäämät ovat toisten maiden vaihtotaseen alijäämiä ja että merkittävä osa suomalaisten yritysten lopputuotekysynnästä on peräisin euroalueelta. Sopimuksella on siis Suomelle ulkoisvaikutuksia. 4) Poikkeusolosuhteen määrittely ja korjausmekanismin soveltaminen Koska julkisen talouden leikkauksilla voi olla negatiivisia vaikutuksia taloudelliseen kehitykseen erityisesti taantumassa ja hitaan kasvun olosuhteissa, on poikkeusolosuhteisiin suhtauduttava riittävällä herkkyydellä korjausmekanismin soveltamisessa. Kuten eurokriisin aikana on havaittu, johtaa julkisen talouden nopea sopeuttaminen taantumassa yleensä negatiiviseen kierteeseen ja työttömyyden kasvuun, kun myös talouden muiden kysyntäerien kasvu on hidasta tai negatiivista. Erityisesti jos talouden investointiaste on laskenut merkittävästi, eivät julkisten menojen leikkaukset ja verotuksen kiristäminen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi todennäköisesti tuota haluttua lopputulosta julkisen sektorin rahoitusjäämän osalta. Vakaus- ja kasvusopimuksen mahdollistavaa elvytysvaraa tuleekin käyttää riittävän pitkään, jotta heiluriliikkeestä taantuman ja hitaan kasvun välillä voidaan siirtyä vakaalle kasvu-uralle. Aikaperspektiivi tällaisen tilanteen saavuttamisessa voi olla selvästi pidempi kuin esityksessä ehdotettu vuosi tai kaksi. Jos elvytystä joudutaan jatkamaan pidempään, tulee siinä kiinnittää 2 Euroopan komissio (2011). Public finances in EMU European Economy 3/2011. Bryssel: Directorate for the macro economy of the euro area and the EU.
6 huomiota rakenteellisiin uudistuksiin ja niitä tukeviin investointeihin, jotka tekevät yksityisetkin investointihankkeet houkuttelevimmiksi. Optimaalinen tilanne olisi se, että korjausmekanismit käynnistyisivät vasta sen jälkeen, kun ongelmissa olevan maan kilpailukyky sekä vaihtotase ovat selvästi parantuneet ja yksityiset investoinnit ovat kääntyneet selvään kasvuun. Perusongelma on luonnollisesti siinä, ettei valtio voi syvässä taantumassa ja kilpailukykykriisissä rahoittaa julkisen talouden alijäämiä markkinaehtoisesti, jolloin voi syntyä tarve euroalueen sisäisille tulonsiirroille. Jos elvytyssuunnitelmasta tehdään uskottava ja se perustellaan hyvin esimerkiksi pitkän aikavälin laskelmiin vedoten, voidaan kuitenkin olettaa, että markkinat uskovat valtion sitoumuksen aktiiviseen kasvuun tähtäävään finanssipolitiikkaan ja antavat taloudelle riittävästi aikaa sopeutua. Tällöin markkinaehtoinen rahoitus on mahdollista julkisen talouden alijäämistä huolimatta. 5) Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteen perusteet Kun sopimuksessa esitetty keskipitkän aikavälin rakenteellisen rahoitusaseman tavoite kirjataan lakiin, tulisi esityksessä käydä perusteellisesti läpi, mitä rakenteellisella rahoitusasemalla tarkoitetaan, miten se lasketaan ja mitkä tekijät siihen keskeisesti vaikuttavat. Tämän lisäksi olisi syytä perustella edellä esitetyt rahoitusasemaa koskevat näkökulmat huomioiden, miksi juuri sopimuksessa esitettyjen lukujen nähdään takaavan valtioiden rahoituskestävyyden keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Toisin sanoen miksi juuri kyseiset tavoitejäämät vakuuttaisivat valtioiden velkakirjamarkkinoilla toimivat sijoittajat valtioiden maksukyvystä ja takaisivat markkinaehtoisen lainaamisen järkevillä ehdoilla. Koska valtioiden luotottajat ovat lopulta kiinnostuneita ainoastaan valtioiden kyvystä hoitaa erääntyvät velvoitteensa, on talouskasvu huomattavasti alijäämiä tai bruttovelan tasoa merkittävämpi tekijä valtion rahoituskustannusten kannalta. Esimerkiksi Kreikan rahoituskustannukset pysyivät vuoteen 2008 asti erittäin matalina huolimatta siitä, että alijäämät olivat selvästi sopimuksessa esitettyä keskipitkän aikavälin tavoitetta suuremmat (kuvio 2). Vasta finanssikriisi ja sitä seurannut syvä taantuma käänsivät rahoituskustannukset nousuun, kun julkisen talouden alijäämä nousi yli 10 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tämän havainnon perusteella voidaan olettaa, että kasvavassa taloudessa selvästi sopimuksessa asetettua keskipitkän aikavälin tavoitetta suuremmatkaan alijäämät eivät välttämättä uhkaa valtioiden rahoituskestävyyttä, jos talouskasvu vain on kestävällä pohjalla. Pitkän ja keskipitkän aikavälin kestävyyslaskelmat, jotka arvioivat talouden potentiaalista kasvu-uraa sekä julkisen sektorin menojen ja tulojen kehitystä tulevaisuudessa ovatkin keskeinen työkalu julkisen talouden kestävyyttä koskevia tavoitteita asetettaessa. Myös hallituksen esityksessä tavoitejäämät tulisi perustella eksplisiittisesti talouden fundamenteilla, kuten väestökehityksellä ja eksogeenisella tuottavuuden kasvulla, jolloin päätöksentekijöiden on helpompi muodostaa kanta sopimuksen määrälliseen tavoitteeseen. Perusteellisia laskelmia ja ennusteita tulevaisuuden taloudellisesta kehityksestä sekä niiden ympärillä
7 tehtyjä herkkyystarkasteluja voidaan käyttää hyödyksi myös rahoitusmarkkinoiden odotusten hallinnassa osoittamalla, että tietyillä rakenteellisilla toimenpiteillä talouden kasvua pitkällä aikavälillä voidaan nopeuttaa ja julkisen talouden kestävyyttä parantaa. Kuvio 1. Julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja ulkomaan sektorin nettolainananto (+) ja nettolainanotto (-) vuosina Suomen taloudessa (Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito) 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % ,0 % -10,0 % -15,0 % Yksityinen sektori Julkinen sektori Ulkomaat Kuvio 2. Kreikan julkisen talouden alijäämä, talouskasvu ja valtion 10-vuotisten velkakirjojen korkoero Saksan velkakirjoihin vuosina (Lähde: Eurostat ja EKP)
8 Kreikan julkisen talouden nimellinen alijäämä (prosenttia BKT:sta) Kreikan talouden reaalinen talouskasvu (prosenttia edellisestä vuodesta) Kreikan valtion 10-vuotisen velkakirjan korkoero Saksan 10-vuotiseen velkakirjaan (%-yksikköä) -20 Juhana Vartiainen ylijohtaja Jussi Ahokas tutkija
Säästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotJulkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014
Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
Lisätiedot16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle
Lisätiedot1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä
1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa
LisätiedotEurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010
Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska
LisätiedotVelkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011
Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotOsa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)
Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotAlueet ja julkisen talouden kestävyys
Alueet ja julkisen talouden kestävyys Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29.3.2012 Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Julkisen talouden kestävyyden kokonaiskuva
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotSuositus NEUVOSTON SUOSITUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2019 COM(2019) 534 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta havaitun merkittävän poikkeaman korjaamisesta
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotEuroalueen kriisin ratkaisun avaimet
Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
LisätiedotSyksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä
LisätiedotMitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö
Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde
LisätiedotEuroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne
Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
LisätiedotJulkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.
Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje
LisätiedotKuinka ratkaista eurokriisi?
Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty
LisätiedotLuento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
LisätiedotTalouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
Lisätiedot18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä
18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 218-221 Seppo Orjasniemi Pääsihteeri 15 toukokuuta 217 Hallituksen finanssipolitiikan linja Keskeiset tavoitteet Julkisen
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotHallituksen talouspolitiikasta
Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2019 talousarvioesityksestä
11.10.2018 Sivu 1 / 5 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 28.9.2018 Asia: HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 Talouspolitiikan arviointineuvoston
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Sivu 1 / 7 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 9.5.217 Viite: VNS 4/217 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 218 221 Talouspolitiikan arviointineuvoston
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Portugalin esittämästä talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.11.2016 COM(2016) 900 final 2016/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Portugalin esittämästä talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2016/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Portugalin
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kesä 2019 Tiedotustilaisuus 17.6.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.6.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden kasvu jää viime vuosia maltillisemmaksi.
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotKomissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina 2011 2013 Bryssel 10. marraskuuta 2011 EU:n talouden elpyminen on pysähtynyt. Voimakkaasti heikentynyt luottamus vaikuttaa
LisätiedotSuhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja
LisätiedotEuroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät
Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotSuomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Meri Obstbaum Suomen Pankki Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2019 11.6.2019 1 Euro ja talous 3/2019 Pääkirjoitus Ennuste
LisätiedotTalouden elpyminen pääsemässä vauhtiin
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden
LisätiedotTaloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016
Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Belgiassa annetun päätöksen 2010/283/EU kumoamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2014 COM(2014) 437 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Belgiassa annetun päätöksen 2010/283/EU kumoamisesta FI FI Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS
LisätiedotVerot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?
Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan
Lisätiedot31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola
31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola 1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä
LisätiedotFinanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen
Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
LisätiedotKOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014,
LisätiedotEKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä
Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kesä 2017 Tiedotustilaisuus 21.6.2017 Talousnäkymät Video: Valtiovarainministeriö ennustaa riippumattomasti ja harhattomasti 2 Reaalitalouden ennuste 21.6.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
Lisätiedot31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola
31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola 1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä
LisätiedotTaloudellinen katsaus Syyskuu 2016
Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 15.5.2018 ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata taloudellista
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotTalouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
LisätiedotNäköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013
Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen
LisätiedotSuomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?
Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Sivu 1 / 6 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 27.4.2018 Viite: VNS 1/2018 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019 2022 Talouspolitiikan arviointineuvoston
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 18.9.2018 johtava ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata
LisätiedotHALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander
HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian
LisätiedotPääekonomisti vinkkaa
Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 1:Mielenkiintoisia raportteja liikkeellä Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi 23.1.2019 arvionsa Juha Sipilän hallituksen finanssi- talous ja työllisyyspolitiikasta.
LisätiedotFinanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson
Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde
LisätiedotKuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät
Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden
Lisätiedot5814/19 team/msu/si 1 ECOMP 1A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. helmikuuta 2019 (OR. en) 5814/19 ECON 70 UEM 22 SOC 49 EMPL 38 COMPET 77 ENV 84 EDUC 34 RECH 57 ENER 40 JAI 66 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotTalouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
LisätiedotKasvuedellytyksiä ja julkista taloutta tulee edelleen vahvistaa
Suomen Pankki Kasvuedellytyksiä ja julkista taloutta tulee edelleen vahvistaa Tiedotustilaisuus 1 Euroalueen rahapolitiikka jatkuu taloutta tukevana ja hintakehitystä kiihdyttävänä 2 Euroalueen kasvu-
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en) 9328/16 ECON 488 UEM 230 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Sloveniassa annetun päätöksen
LisätiedotSUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA
SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista
LisätiedotSuhdanne 1/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Maailmantaloudessa on noususuhdanne. Euroalueenkin kasvu pysyy
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2020 talousarvioesityksestä ja Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
18.10.2019 Sivu 1 / 6 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 9.10.2019 Asia: VNS 2/2019 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020 2023 Asia: HE 29/2019
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotSuomen talous vahvistumassa
Suomen Pankki Suomen talous vahvistumassa Pardian seminaari 31.10.2017 31.10.2017 1 Suomen vuotuinen kasvuvauhti on nyt ohittanut euroalueen, mutta takamatka on huomattava 120 Bruttokansantuote Suomi Euroalue
LisätiedotSuhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian
Lisätiedot- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?
The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa
LisätiedotTeknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010
Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu
Lisätiedot