KUTSU. Valamoon SUKUSEURA LYYTIKÄISET RY Nro 29 1 / Sukupuu täydentyy Vilho Saarinen Puheenjohtajan ja sihteerin palsta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUTSU. Valamoon 1. 2.8. SUKUSEURA LYYTIKÄISET RY Nro 29 1 / 2015. Sukupuu täydentyy Vilho Saarinen 1917 2010. Puheenjohtajan ja sihteerin palsta"

Transkriptio

1 SUKUSEURA LYYTIKÄISET RY Nro 29 1 / 2015 KUTSU Hallitus kutsuu Puheenjohtajan ja sihteerin palsta Katsaus Kuulutko sukuuni -tapahtumasta Sukupuu täydentyy Vilho Saarinen Lyylikki Lyytikäisen tarina Miljoonaperintö eläinten hyväksi

2 Sukukokous Valamossa Sukuseura Lyytikäiset ry:n hallitus kokoontui Valamon luostarissa Heinävedellä. Kokouksen asialistalla oli ensi kesän varsinaisen sukukokouksen ja sen yhteydessä pidettävän sukutapaamisen järjestelyt. Sukutapaaminen ja sukuseuran sääntömääräinen varsinainen kokous päätettiin järjestää kaksipäiväisenä tilaisuutena Valamossa. Ohjelmassa on lauantaina 1.8. klo 14 alkava retki Lintulan luostariin, Varistaipaleen kanavalle ja Valamon luostarin hautaus maalle. Lauantai-iltana on mahdollisuus osallistua kaksi tuntia kestävälle klo 20 alkavalle iltaristeilylle Taivallahden kanavalle. Retki Lintulan luostariin tehdään osallistujien autoilla. Hallitus kutsuu PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN PALSTA Sukuseura Lyytikäiset ry on ensimmäistä kertaa esittäytynyt Kuulutko sukuuni -tapahtumassa Vantaalla lokakuussa Tapasimme siellä uusia mahdollisia jäseniä sukuseuraamme, ja sukuyhteyksiäkin löytyi. Jatkoselvittelyyn jäi lisäksi monta yhteyttä Lyytikäisten sukuhaaroihin. Osastomme saatiin rakennettua, vaikka vastuulliset organisoijat, puheenjohtaja ja sihteeri olivat täysin kokemattomia ja tietämättömiä tapahtuman luonteesta. Mielestämme onnistuimme kaikkien kanssa yhdessä ennakko-odotuksia paremmin. Se jäi harmittamaan, että yhteiskuva jäi ottamatta. Muistiota kirjoittaessa osa sukutapaamiseen osallistuneista ehti lähteä pois. Kiitämme kaikkia eri tavoin suunnittelussa ja työssä mukana olleita! Tapahtumaan osallistuminen todella kannatti. Tutustuessa toisten sukuseurojen osastoihin kiinnittyi huomio sellaisiin, joissa oli suuria, selkeitä kuvia, vaakunoita tai viirejä. Olisihan se hienoa saada Sukuseura Lyytikäisten viiri hulmuamaan Kerman mökille. Logon väritkin olisivat kauniit viirissä. Keskustelin myös heraldikon kanssa, mutta ymmärsin vaakunan toteuttamisen olevan monimutkainen ja kallis juttu. Myös tuttu nimi pani pysähtymään ja selvittämään, kuuluuko tuntemani henkilö sukuun. Näin löysin sukukirjoista monen tuttavapiiriini kuuluvan nimen ja kuvan. Toisaalta meidän osastolla olleet tarkat sukutaulut olivat myös paikallaan. Joku vierailija löysikin itsensä yhdestä niistä. Kokonaisuutena tapahtuma oli hyvin laaja ja mielenkiintoinen. Henkilökohtaisesti tutustuin erilaisiin sukututkimusta tekeviin yrityksiin ja sain idean perhekirjan tekemisestä valmiin mallin mukaan Perhekirjasivuston kautta. Löysimme Karin kanssa tarjoushintaan sukukirjan tyttäremme miehen suvusta. Hankimme sen vävymme vanhemmille. Ostin meille Karjalaisen keittokirjan ja aion kokeilla ainakin erilaisia karjalanpaistin reseptejä. Huomasin siitä, että karjalainen ruokakulttuuri on ollut varsin luova. Väittelyt siitä, mikä on alkuperäinen ja aito resepti, voi siis unohtaa. Ostimme myös pinon lapsille tarkoitettuja sukutaulun pohjia. Yhtä jo täytimme yhdessä lapsenlapsemme kanssa. Hän oli saanut koulussa tehtäväksi tehdä sukupuu. Luennoille osallistuminen jäi tänä vuonna vähäiseksi, mutta puolikuntoinen sihteeri ei olisi jaksanut virittäytyä kuuntelemiseen. Sekin Sukukirjan erilaisia julkaisumuotoja, printti vs.webbi meni osittain yli ymmärryksen. On hyvä tietää kuitenkin, että sähköisessä muodossa julkaiseminen on yksi mahdollisuus. Henkilökohtaisestikin Vantaan tapahtumaan osallistuminen kannatti. Riitta-Liisa ja Kari Lyytikäinen Sunnuntaina kokoonnumme klo 10 alkaen vapaamuotoiseen seurusteluun, ruokailu on klo 12 ja varsinainen sukukokous alkaa klo 13. Sen yhteydessä on mahdollisesti luento suvun merkityksestä ortodokseille. Tarkentuva ohjelma julkaistaan lähempänä kokousajankohtaa sukuseuran kotisivuilla sekä kesällä ilmestyvässä Sukusanomatlehdessä/jäsenkirjeessä. Varaa aikaa kalenteriin ensi kesän kokoontumiseen kauniiseen Heinäveden maisemaan. Jos haluaa majoittua luostarin alueella, majoitus kannatta varata hetimmiten. Helsingistä on päivittäin suora bussiyhteys Lahden kautta luostarin pihaan asti. Sukuseuran hallituksen puolesta tervetuloa Heinävedelle! Riitta-Liisa ja Kari Lyytikäinen Hallituksen helmikuisessa kokouksessa Valamossa olivat paikalla Riitta Kemppainen, Raija Lyytikäinen, Taisto Lyytikäinen, Reijo H. Lyytikäinen, Riitta-Liisa Lyytikäinen ja Kari Lyytikäinen. Hallitus toivottaa sukuseuran tervetulleeksi kauniiseen! HYVÄ TIETÄÄ Sukuseuran kokouksista määrätään seuran sääntöjen pykälissä 7 9 Muita aktiviteetteja ja majoitusvahtoehtoja löytyy Heinäveden matkailun sivuilta. Helsingistä on kaksi suoraa bussiyhteyttä. Toinen päivittäin ja toinen M P, SS (Lahti Heinola Mikkeli Juva Varkaus Valamon luostari). Valamon sivuilta löytyy linkit muista liikenneyhteyksistä Osasto on valmis. Esittelijänä Kari Lyytikäinen sekä tarinoimassa Leevi Lyytikäinen Heinolasta ja Raila Lyytikäinen Helsingistä. Lea Lyytikäinen Helsingistä löysi nimensä Hannele Mikkelän tekemästä sukupuusta. Maarit Lapinleimu toi osastollemme kaksi hienoa vanhaa valo kuvaa. Toinen oli aiemmin Sukusanomissakin mainitusta Karli Salovaaran kirjasta tuttu kauppias Petter Lyytikäisen perhekuva, joka on otettu Pielaveden Saarelan pihassa arviolta vuonna Toisessa kuvassa oli Petter Lyytikäisen Sofia-tyttären perhe. Jälleen kävi toteen, että yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa: nuo valokuvat saivat usean kävijän pysähtymään osastollemme, ja löytyipä niiden kautta yhtymäkohta kahden perheen tarinallekin. Lisää kuvia 2 3

3 Sukuseuran jäsenet Leevi ja Irja Lyytikäinen Heinolasta sekä Raila Lyytikäinen Helsingistä tapasivat toisensa osastollamme. Pöydän takana ovat esittelijät Marjatta Nieminen, Kari Lyytikäinen, Hannele Mikkelä ja Taisto Lyytikäinen. KUULUTKO SUKUUNI -TAPAHTUMA Vantaan Seudun Sukututkijat ry järjesti Kuulutko Sukuuni -tapahtuman lokakuussa 2014 jo viidennentoista kerran. Tapahtumapaikalle Tennistien koulun tiloihin olivat sukuseurat, suvut, sukututkijat sekä muut sukututkimusharrastusta tukevat yhteistyökumppanit pystyttäneet yhteensä 93 näyttelyosastoa. Lisäksi nähtävillä oli valokuvanäyttely, jonka teema oli Sukuni, perheeni pihapiirissä, sekä eri tekniikoilla toteutettujen sukupuiden ja -taulujen näyttely. Yleisöluentoja ja tietoiskuja tapahtumassa oli molempina päivinä, myös sukututkimusneuvontaa oli tarjolla. Tapahtumaan ja luennoille oli vapaa pääsy. Kahden päivän aikana tapahtumassa vieraili pari tuhatta vierasta eri puolilta Suomea. Vuoden 2015 tapahtuma on jo hyvää vauhtia suunnitteilla. Tapahtuma-ajankohta on lokakuuta Tämänvuotisen valokuvanäyttelyn aiheena on urheilu. Lue lisää: Sukupuu täydentyy puolison tarinalla Vilho Saarinen Olemme saaneet sukutapaamisissamme kuulla sekä Sukusanomista 2/2013 lukea Karttulan Ananias Lyytikäisen tyttären Kustaavan ja tämän tyttären Eevin elämäntarinaa Hannele Mikkelän kertomana. Olemme saaneet olla jakamassa iloa siitä, että Hannelen ja äitinsä Anja Mikkelän onnistui löytää yh teys monien vaiheiden jälkeen takaisin Suomeen päätyneeseen sukulaiseensa Eeviin, tavata hänet, kuulla ja kirjoittaa muistiin hänen tarinansa ennen Eevin kuolemaa. Eevi Elisabeth Saarinen (ent. Hill, o.s. Eskelinen) syntyi Leppävirralla ja kuoli Kotkan Karhulassa. Jos oli värikästä, monivaiheista ja pitkään raskasta Eevin elämä, niin sitä oli myös hänen puolisonsa Vilho Saarisen elämän kulku, jota Hannele Mikkelä valottaa seuraavasti: Vilho Saarinen syntyi 1917 Karhu - lan Pitkäsaaressa. Koulupoikana Vilho muut ti äitinsä Edlan kanssa Neuvosto- Venäjälle. Siellä Matroosassa hän tutustui Eeviin. Mutta vain puolen vuoden jälkeen näiden kahden tiet erosivat 13 pitkäksi vuodeksi. Vilho joutui ensin Kuusisen armeijaan, missä harjoitteli voitonmarssia Helsinkiin. Vuoden 1941 syksyllä Vilho puna-armeijassa taistellessaan jäi metsään Petroskoin liepeille, niin että häneen ei saatu yhteyttä. Aluksi Vilho oleili Lososinan metsäpunktilla yksin, myöhemmin seuraan liittyi muutama venäläinen upseeri. Kunnes eräänä päivänä tuli suomalaisia etsimään heinää hevosille, juteltiin siinä, ja Vilho sekä venäläiset läksivät Petroskoihin antautumaan suomalaisille. Ensimmäisenä sotavankitalvenaan Vilho työskenteli autokorjaamossa Suolusmäellä. Sitten tulkkina heimopataljoonassa, kunnes joutui Neuvostoliitosta tulleena Sukevan vankilaan. Kun sodan loputtua sotavankeja vaihdettiin, toimitettiin Vilho Stalinin vankileirille etelän lämpöön Gruusiaan. Saatuaan myöhemmin kirjoitusoikeuden Vilho kirjoitteli Eeville. Välillä Vilho jo vapautuikin, mutta kun hän oli ollut kotona puolisen vuotta, hänet vangittiin uudelleen Tuolloin alkoi kierros Karjalan vankileireillä Kutisma Karhumäki Kontupohja Nadvoitsa. Stalinin kuolema lyhensi Vilhon saamaa kymmenen vuoden tuomiota, ja vuonna 1954 koitti vihdoin vapaus. Kodin Eevi ja Vilho perustivat Villagoraan, mistä he kuitenkin muut tivat vuonna 1967 Viroon Viljantiin, koska siellä oli ruokaa enemmän kuin Karjalassa. Viljannissa Eevi ja Vilho Saarinen elivät kolmekym mentä vuotta. Vilho teki töitä metallimiehenä, Eevi ompelijana ja ruokalanpitäjänä. Vuonna 1997 he pääsivät paluumuuttajina palaamaan Suomeen ja Karhulaan, mistä Vilho oli pikkupoikana lähtenyt, kotiin. Vilholle myönnettiin vuonna 2001 Suomen valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitali. Hän kuoli 93-vuotiaana vuonna Hannele Mikkelä on saanut haltuunsa Vilho Saarisen vankileirilaulun Kunnaille Karjalan suvi jo saapuu lehdoissa Karjalan tuomet jo tuoksuu Kukkiessa tuomien sotatorvet taas soi kukkiessa tuomien lähdin luotasi pois Kylissä Karjalan taas kyyneleet vuotaa miehet kun sotahan virkavalta taas noutaa Taivaalle Karjalan sodan savut taas nousee tie pitkä ja tuskainen ees evakon aukee Aallot nuo Äänisen tuttavat ne mulle on Aallot nuo Äänisen hauta monen on evakon Taistelut on tauonneet tykitkin jo vaijenneet kotitie niin pitkä vihdoin eessäni on Juna kiitää Pohjolaan kohti kaunista Karjalaa minkä virkavalta älytön köyhäks riistänyt on Luoksesi kiirehdin vaunun katolla matkaten pikajuna Suhumin nyt vauhdissa on Tulikärpäset tuikkivat satakielet laulavat Ympärillä tumma yö etelän tumma yö Valokiilat niin kirkkahat pakkasyötä halkovat Mustameri niin sininen kesä niin helteinen 4 Hannelen Mikkelän tekemästä sukupuusta löytyvät myös Eevi ja Vilho (sukupuun aivan vasemmassa laidassa). 5 Vuoretkin Kaukaasian kohta kierretty on Piikkilangat niin huurteiset parakit niin tunkkaiset vuodeksi kymmenen ne kotimme nyt on vahtikoirat haukkuvat kylmä heidänkin on

4 LYYLIKKI LYYTIKÄISEN TARINA Lyylikki (Lydia) Lyytikäisen (kuvassa oikealla) syntyessä Pietarissa vuonna 1894 räätälimestari Antti Lyytikäisen ja Anna Sofia Fomina Iivarisen perheen kuudentena lapsena elettiin Venäjällä kansalliskiihkoisen tsaari Aleksanteri III vallan viimeisiä kuukausia. Pietari oli tuohon aikaan noin 2,3 miljoonan asukkaan monikansallinen kaupunki. Perhe oli varakas ja palvelusväkeä oli moneen tarkoitukseen. Perhe asui monikerroksisessa kivitalossa Gorokhovaja Ulica 36:ssa. Koti sijaitsi Gorokhovajan ja Sadovajan kulmassa Fontankakanavan ja Gribojedova-kanavan välisellä alueella. Lähistöllä sijaitsivat mm. Pyhän Marian Suomalainen Kirkko ja lasten koulu sekä Keisarillinen Talvipalatsi ja aivan kotikadun päässä sijaitsi Amiraliteetti. Lyylikin lapsuutta varjosti lukuisten sisarusten menettäminen. Antin ja Annan Sofian kymmenestä lapsesta vain neljä tytärtä kasvoi aikuiseksi: Lyylikki, Emmi ja Martta sekä Lyylikin ja Emmin välissä syntynyt salaperäinen Rosalie, joka ei jostain tuntemattomasta syystä asunut yhdessä perheen kanssa. Toinen ikävä asia oli vanhempien siihen aikaan hyvin harvinainen avioero ja äidin katoaminen lasten elämästä sekä isän erittäin nopea uudelleen avioituminen perheessä pitkään palvelleen Ida Maria Pietikäisen kanssa vuonna Uudesta liitosta Lyylikki sai vielä kahdeksan sisarusta. Lyylikki lähti kotoa vuonna 1912 opiskelemaan Viipurin uuteen yhteiskouluun ja osallistui vuonna 1914 ylioppilaskirjoituksiin. Viipurissa hän tapasi Christian Endeavour -nimisen kristillisen nuorisoliikkeen toiminnassa kirkkomusiikkia opiskelevan Tohmajärveltä, suuren Jänisjärven rantamilta, kotoisin olevan Anselm Varosen. Nuoret rakastuivat ja Lyylikin isän vastustuksesta huolimatta avioituivat tiistaina toukokuun 22. päivänä vuonna Nuoria yhdisti ainakin rakkaus musiikkiin. Lyylikki jatkoi Viipurissa sekä Pietarissa aloittamiaan laulu- ja pianonsoitto-opintojaan. Kerrotaan, että hänestä olisi voinut kehittyä eturivin laulaja, jos avioliitto köyhän kirkkomusiikki opiskelijan kanssa ja perheenäidin tehtävät eivät olisi johtaneet aivan erilaiseen elämään. Avioliittoa on kuvattu haastavaksi, jopa vaikeaksi. Puolisoiden lähtökohdat olivat kovin erilaiset. Ansulle muutto Viipuriin merkitsi siirtymistä muutaman taloa käsittävästä Kakun kyläs - tä suurkaupunkiin. Lyylikille muutto oli taas siirtymistä miljoonakaupungista vaa timattomaan pikkukaupunkiin. Myös Ansun ja Lyylikin taloudelliset taustat poikkesivat toisistaan. Ansu kuvasi itseään köyhäksi kuin kirkonrotta, Lyylikki taas tuli vielä siinä vaiheessa varakkaasta perheestä. Perhe asui Viipurissa vuoden 1924 joulukuuhun asti. Ansu elätti perhettä satunnaisilla kanttorintöillä ja toimimalla Viipurin poliisilaitoksella erilaisissa tehtävissä. Niihin kuului mm. kirjurin ja tarkastajan tehtävät sekä poliisikuoron johtaminen. Opiskelu vei myös oman aikansa. Lyylikki puolestaan kävi Otamon konttoriopiston ja toimi jonkin aikaa räätäliliike Haskella kirjanpitäjänä. Perheen esikoinen Maija Lyylikki syntyi joulupäivänä 1917 kolmisen viikkoa aikaisemmin itsenäiseksi julistettuun Suomeen Viipurin Kannaksenkadun ja Kullervonkadun kulmassa sijaitsevalla synnytyslaitoksella. Se sijaitsi vain muutaman korttelin päässä perheen Eliaankadulla sijaitsevasta kodista. Maijan syntymän aikoihin perhe eli keskellä sisällissodan aikaista Viipurin piiritystä ja sen aiheuttamaa puutetta perustarvikkeista. Perheen toinen lapsi Soila Inkeri syntyi Viipurissa. Myös perheen kolmas lapsi Ritva Arja Annikki, perheessä Iipinä tunnettu, kävi syntymässä Viipurissa vuonna 1936, Lyylikki Lyytikäinen ja Ansu Varonen. Kihlakuva vuodelta vaikka perhe asuikin tässä vaiheessa jo Vuoksenrannassa. Perhe muutti Vuoksenrantaan joulukuussa 1924, kun Ansu sai opintonsa valmiiksi ja sai sieltä vakituisen kanttoriurkurin paikan. Ansun perusteli muuttoa sillä, että hän halusi päästä pois kivikylistä, lähemmäksi Jumalan suurta luontoa, missä tuulikin on laulua tulvillaan. Lyylikin tuntemuksista ei ole tietoa. Vuoksenrannassa seurakunnalla ei ollut osoittaa perheelle kanttorilaa asuttavaksi. Ensin perhe asui Virkin kylässä Ruunun talossa yhdessä useamman muun perheen kanssa. Siellä heillä oli käytössä vain yksi huone. Keittiö oli yhteinen muiden asukkaiden kanssa. Myöhemmin he asuivat Vuoksenrannan kauppaosuuskunnan toimitalossa, sitten väliaikaisen kirkon tuntumassa olevassa asumuksessa, Hotsinkulmalla sijaitsevan Suorannan Sulusuon reunassa kesäkartanolla ja Korpilahdella Tienhaaran kaupassa, kunnes sitten lopulta ostivat Matti Sunilta tontin aivan uuden kirkon läheltä. Sille tontille perhe rakennutti oman talon, joka ehti tuskin valmiiksi, kun perheen oli lähdettävä evakkoon sodan jaloista. Lipputanko oli pihaan ehditty kuitenkin pystyttää. Lyylikki toimi jonkin aikaa nk. Ukkoloin kaupan hoitajana, mutta pääasiassa hän oli kotona. Hän osallistui innokkaasti Marttojen toimintaan. Lyylikin, Soilan ja Iipin ja myöhemmin myös Ansun evakkomatka suuntautui Pohjanmaalle Kurikkaan. Vanhin tytär Maija asui perheineen tässä vaiheessa jo omillaan Joutsenossa ja teki sieltä käsin oman evakkomatkansa. Vastaanotto ei Kurikassa ollut mitenkään lämmin. Asuttavaksi osoitetun parituvan toinen huone oli suljettu isolla lukolla, samoin puuvaja, eikä polttopuita ollut missään muualla. Kaiken lisäksi kuparinen kahvipannu oli kiinnitetty lukitulla ketjulla kiinni lieteen. Ansu oli kuitenkin saanut neuvotelluksi myös toisen huoneen perheen käyttöön ja halkovajan auki. Tarina ei kerro, vapautuiko myös kahvipannu kahleestaan. Pohjanmaan lakeus ei miellyttänyt ainakaan Ansua. Hänen kerrotaan todenneen, että täällä pitää lapsetkin turpeella pieksää, kun täällä ei ole sen vertaa puuta, että saisi koivuvitsan. Kaikesta huolimatta Ansu laittoi pystyyn kuoron myös Kurikassa. Perhe ei palannut evakosta enää Karjalaan, vaan siirtyi Kurikasta vuonna 1940 suoraan Satakuntaan Porin Reposaareen, jonne Ansu valittiin jälleen selkeällä äänten enemmistöllä kanttoriurkuriksi. Ansu pääsi vihdoin ison veden, meren äärelle. Reposaaressa Ansu sai elää osana rakastamaansa luontoa. Meri ympäröi Reposaarta joka puolelta. Mitä kovempi myrsky, sitä varmemmin Ansun löysi Junnilan takarannalta ison meren puolelta myrskyä ihailemasta. Hän opetti myös lapsenlapset rakastamaan myrskyävää merta, onneksi turvallisesti maalta käsin. Siinä missä Ansu rakasti merta, Lyylikki tunsi sitä kohtaan kauhunsekaista kunnioitusta. Niinpä Lyylikkiä ei saatu Junnilan takarannalle kertaakaan 15 vuoden aikana, ei edes tyynellä säällä. Jonkin verran Lyylikin kuitenkin oli siedettävä merta, koska Reposaarelta saatiin tieyhteys mantereelle vasta Jos Lyylikki halusi päästä esim. tapaamaan tyttärensä Soilan perhettä Poriin tai muuten vaan mantereelle, matka Reposaaren rannasta Mäntyluodon satamaan oli tehtävä merta pitkin hinaaja Karhulla tai Laineella. Ansun ja Lyylikin perheessä käytännön asioiden hoito, esimerkiksi ruokien hankinta, jäi pääasiassa Ansun vastuulle. Lyylikki ei ollut tarinoiden mukaan ainakaan nuorempana kovin innokas kotitöiden tekijä. Puutarhatöistä ja käsitöistä hän kuitenkin piti. Myöhemmin hän pitikin huolen siitä, että tyttärentyttäret osasivat virkata omat kapiopitsinsä. Lasten ja kodin hoidosta oli Viipurin ja Vuoksenrannan aikana huolehtimassa kotiapulainen, joka oli lasten muistikuvien mukaan aina pikemmin vanha kuin nuori. Siinä missä Ansua pidettiin sosiaalisena ja ihmisten parissa viihtyvänä, pidettiin Lyylikkiä aika pidättyväisenä ja vetäytyvänä, jopa ylpeänä. Siinä missä Ansu oli saituri, oli Lyylikki antelias. Lastenlasten silmissä Ansu oli lempeä, kiltti, ihana, turvallinen, joskus jopa ylisuojeleva ukki, jolta riitti paljon aikaa lapsille. Hän tuntui olevan aina paikalla ja keksi lapsille tekemistä. Milloin mentiin marjametsään, milloin ongelle, milloin istuttiin kiltisti kirkkoparvella urkujen edessä olevalla penkillä tai ihailtiin merta takarannalla. Lyylikki pysytteli etäämpänä ja keskittyi enemmän ruuanlaittoon ja pyykinpesuun. Huumorintajua Lyylikillä kerrotaan olleen runsaasti. Hänen rakkain harrastuksensa oli lukeminen ja hän kannusti myös muita lukemaan. Lyylikki oli luonteeltaan myös aika sitkeä. Siitä oli osoituksena muun muassa se, että hän vei sodasta huolimatta sinnikkäästi läpi kirjastonhoitajaopintonsa. Välillä hän teki opiskeluun liittyviä tehtäviä jopa pommisuojassa. Näitä opintoja hän sitten hyödynsi toimimalla Reposaaren kirjastossa kirjastonhoitajana. Lyylikki luki myös ahkerasti Veikkaus-lehteä ja seurasi sieltä englantilaista jalkapalloa. Hän jaksoi aina uskoa Tottenhamiin ja veikata sen voiton puolesta. Joskus hän jopa voitti veikkauksesta muutaman markan. Ei elämä Reposaaressa kuitenkaan ollut pelkkää auvoa. Ennakkoluuloja karjalaisia kohtaan esiintyi joillakin tahoil - la voimakkainakin. Samat asumisongelmat kohtasivat perhettä Reposaaressa kuin aikanaan Vuoksen rannassa. Lain vaatimaa asuntoa ei löytynyt, vaikka viralliset päätökset oli seurakunnan elimissä tehty. Kesti vähän vajaa kymmenen vuotta, ennen kuin perheen asumiskäyttöön valmistui kant torila. Viivästymisen takana oli ilmeisesti ensisijassa silloisen seurakunnan papin ja hänen puolisonsa suhtautuminen päätettyyn kanttorilan paikkaan. Tämän kymmenen vuoden aikana perhe ehti asua lukuisissa paikoissa: ensin Reposaaren sahalla, sitten alivuokralaisena silloisella rukoushuoneella ja seurakunnan leirikeskuksen Junnilan yhteydessä olevassa vain kesäasuttavassa pienessä huvilassa. Vuonna 1950 perhe pääsi kuitenkin muuttamaan Merimiehekadulle upouuteen kanttorilaan. Kohta kanttorilan valmistumisen jälkeen alkoi Ansun sairastelu, joka hankaloitti Ansun elämää merkittävästi. Sydänvaivat rajoittivat liikkumista ja syömistä, jopa ajoittain työtekoa. Ansu kuoli sydäninfarktiin 67-vuotiaana Porissa. Lyylikki eli leskenä 24 vuotta ensin lastensa perheissä, sitten jonkin aikaa omassa asunnossaan Porin Pihlavassa Soilan naapurustossa ja kunnon huonontuessa lopuksi Porin suomalaisessa vanhainkodissa. Lyylikki kuoli Ansu ja Lyylikki on haudattu Poriin Käp pärän hautausmaalle Pikkukappelin ja Juneliuksen mausoleumin välimaastoon. Soila, Lyylikki, Iipi, Maija ja Ansu Vuoksenrannassa oman talon pihamaalla. Päivi Jaatinen Lyylikki Lyytikäisen tyttären tytär 6 7

5 Miljoonaperintö eläinten hyväksi Useat lehdet, muiden muassa Helsingin Sanomat, Aamu lehti ja Talouselämä, uutisoivat kesällä 2014 näyttävästi, että vuonna 2013 menehtynyt Maria Lyyti käinen testamenttasi miljoonaomaisuuden eläinsuojeluyhdistys Animalialle. Maria Lyytikäinen oli Ananias Lyytikäisen pojanpojan Leo Lyytikäisen toinen vaimo. Alun perin Pohjanmaalta kotoisin oleva, sittemmin Helsinkiin muuttanut Lyytikäinen oli koko ikänsä suuri eläinten ystävä. Lapsuutensa isossa maatalossa eläneelle Lyytikäiselle eläinten hyvä kohtelu oli tärkeää. Myöhemmin Maria Lyytikäisellä ja hänen miehellään Leo Lyytikäisellä oli aina koiria. Pariskunta päätti yhdessä, että he testamenttaavat huomattavan osan varallisuudestaan eläinten hyväksi tehtävään työhön. Leo Lyytikäinen kuoli vuonna 2006, minkä jälkeen Maria Lyytikäinen selvitti, mikä taho voisi olisi sopivin testamentin saajaksi. Lopulta Lyytikäinen vakuuttui siitä, että Animalia on järjestö, joka pystyy ohjaamaan varat sellaisiin kohteisiin ja toimintaan, joista on eniten apua eläimille. (Talouselämä ) Perinnön arvo oli kokonaisuudessaan euroa. Animaliasta kerrottiin, että perinnöstä tulee olemaan suurta apua Animalian toiminnassa vuosiksi eteenpäin. SUKUSEURA LYYTIKÄISET RY Nro 29 1/2015 Vastaava toimittaja: Sirkku Lyytikäinen Kauppakatu 15 A 3, Haapajärvi puh Taitto: Helena Lyytikäinen Länsiportti 1 E 24, Espoo puh Jäsenmaksut: 20 e / vuosi; saman ruokakunnan muilta jäseniltä huojennettu 15 e / vuosi. Ainaisjäsenmaksu 200 e. Pankkitili Danske Bank IBAN: FI BIC: DABAFIHH

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Lehtojärvellä 21.3.2015 PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja,, avasi kokouksen klo 16.00 ja toivotti kaikki tervetulleeksi Haavikon

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Oikaristen sukuseura ry:n

Oikaristen sukuseura ry:n Oikaristen sukuseura ry:n toimintakertomus 2015 Kuva: Sirpa Heikkinen 2015 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 24.11.2015 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012 OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta 2012 Kuva Sirpa Heikkinen 2012 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2012 Oikaristen 12-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena.

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sukuni. Kertomuksia, jotka tuovat meidät yhteen

Sukuni. Kertomuksia, jotka tuovat meidät yhteen Erityisesti kannustamme nuoria ja nuoria naimattomia aikuisia käyttämään temppelityössä oman sukunsa nimiä tai seurakuntansa ja vaarnansa jäsenten esivanhempien nimiä. Pappeusjohtajien tulee varmistaa,

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen syntymä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Kati Hämäläinen Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 3/2015 1/16

ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 3/2015 1/16 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 3/2015 1/16 Nuorisovaltuusto Aika 09.03.2015 klo 17:15-18:50 Paikka Aurinkovuoren koulun neuvottelutila Käsitellyt asiat Asia Sivu 24 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisella tavalla koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisella tavalla koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA 1/2016 VANHUSNEUVOSTO AIKA 18.01.2016 klo 15.00 PAIKKA Tuuliakoti, 3.kerros VANHUSNEUVOSTO Lindeman Aarre, puheenjohtaja Huuskonen Riitta-Liisa Mäkelä Maija, poissa Grönberg Heleena Koskinen

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

MARIA VOITELEE JEESUKSEN

MARIA VOITELEE JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MARIA VOITELEE JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka on Betania, kylä lähellä Jerusalemia. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.35 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot