KUTSU. Valamoon SUKUSEURA LYYTIKÄISET RY Nro 29 1 / Sukupuu täydentyy Vilho Saarinen Puheenjohtajan ja sihteerin palsta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUTSU. Valamoon 1. 2.8. SUKUSEURA LYYTIKÄISET RY Nro 29 1 / 2015. Sukupuu täydentyy Vilho Saarinen 1917 2010. Puheenjohtajan ja sihteerin palsta"

Transkriptio

1 SUKUSEURA LYYTIKÄISET RY Nro 29 1 / 2015 KUTSU Hallitus kutsuu Puheenjohtajan ja sihteerin palsta Katsaus Kuulutko sukuuni -tapahtumasta Sukupuu täydentyy Vilho Saarinen Lyylikki Lyytikäisen tarina Miljoonaperintö eläinten hyväksi

2 Sukukokous Valamossa Sukuseura Lyytikäiset ry:n hallitus kokoontui Valamon luostarissa Heinävedellä. Kokouksen asialistalla oli ensi kesän varsinaisen sukukokouksen ja sen yhteydessä pidettävän sukutapaamisen järjestelyt. Sukutapaaminen ja sukuseuran sääntömääräinen varsinainen kokous päätettiin järjestää kaksipäiväisenä tilaisuutena Valamossa. Ohjelmassa on lauantaina 1.8. klo 14 alkava retki Lintulan luostariin, Varistaipaleen kanavalle ja Valamon luostarin hautaus maalle. Lauantai-iltana on mahdollisuus osallistua kaksi tuntia kestävälle klo 20 alkavalle iltaristeilylle Taivallahden kanavalle. Retki Lintulan luostariin tehdään osallistujien autoilla. Hallitus kutsuu PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN PALSTA Sukuseura Lyytikäiset ry on ensimmäistä kertaa esittäytynyt Kuulutko sukuuni -tapahtumassa Vantaalla lokakuussa Tapasimme siellä uusia mahdollisia jäseniä sukuseuraamme, ja sukuyhteyksiäkin löytyi. Jatkoselvittelyyn jäi lisäksi monta yhteyttä Lyytikäisten sukuhaaroihin. Osastomme saatiin rakennettua, vaikka vastuulliset organisoijat, puheenjohtaja ja sihteeri olivat täysin kokemattomia ja tietämättömiä tapahtuman luonteesta. Mielestämme onnistuimme kaikkien kanssa yhdessä ennakko-odotuksia paremmin. Se jäi harmittamaan, että yhteiskuva jäi ottamatta. Muistiota kirjoittaessa osa sukutapaamiseen osallistuneista ehti lähteä pois. Kiitämme kaikkia eri tavoin suunnittelussa ja työssä mukana olleita! Tapahtumaan osallistuminen todella kannatti. Tutustuessa toisten sukuseurojen osastoihin kiinnittyi huomio sellaisiin, joissa oli suuria, selkeitä kuvia, vaakunoita tai viirejä. Olisihan se hienoa saada Sukuseura Lyytikäisten viiri hulmuamaan Kerman mökille. Logon väritkin olisivat kauniit viirissä. Keskustelin myös heraldikon kanssa, mutta ymmärsin vaakunan toteuttamisen olevan monimutkainen ja kallis juttu. Myös tuttu nimi pani pysähtymään ja selvittämään, kuuluuko tuntemani henkilö sukuun. Näin löysin sukukirjoista monen tuttavapiiriini kuuluvan nimen ja kuvan. Toisaalta meidän osastolla olleet tarkat sukutaulut olivat myös paikallaan. Joku vierailija löysikin itsensä yhdestä niistä. Kokonaisuutena tapahtuma oli hyvin laaja ja mielenkiintoinen. Henkilökohtaisesti tutustuin erilaisiin sukututkimusta tekeviin yrityksiin ja sain idean perhekirjan tekemisestä valmiin mallin mukaan Perhekirjasivuston kautta. Löysimme Karin kanssa tarjoushintaan sukukirjan tyttäremme miehen suvusta. Hankimme sen vävymme vanhemmille. Ostin meille Karjalaisen keittokirjan ja aion kokeilla ainakin erilaisia karjalanpaistin reseptejä. Huomasin siitä, että karjalainen ruokakulttuuri on ollut varsin luova. Väittelyt siitä, mikä on alkuperäinen ja aito resepti, voi siis unohtaa. Ostimme myös pinon lapsille tarkoitettuja sukutaulun pohjia. Yhtä jo täytimme yhdessä lapsenlapsemme kanssa. Hän oli saanut koulussa tehtäväksi tehdä sukupuu. Luennoille osallistuminen jäi tänä vuonna vähäiseksi, mutta puolikuntoinen sihteeri ei olisi jaksanut virittäytyä kuuntelemiseen. Sekin Sukukirjan erilaisia julkaisumuotoja, printti vs.webbi meni osittain yli ymmärryksen. On hyvä tietää kuitenkin, että sähköisessä muodossa julkaiseminen on yksi mahdollisuus. Henkilökohtaisestikin Vantaan tapahtumaan osallistuminen kannatti. Riitta-Liisa ja Kari Lyytikäinen Sunnuntaina kokoonnumme klo 10 alkaen vapaamuotoiseen seurusteluun, ruokailu on klo 12 ja varsinainen sukukokous alkaa klo 13. Sen yhteydessä on mahdollisesti luento suvun merkityksestä ortodokseille. Tarkentuva ohjelma julkaistaan lähempänä kokousajankohtaa sukuseuran kotisivuilla sekä kesällä ilmestyvässä Sukusanomatlehdessä/jäsenkirjeessä. Varaa aikaa kalenteriin ensi kesän kokoontumiseen kauniiseen Heinäveden maisemaan. Jos haluaa majoittua luostarin alueella, majoitus kannatta varata hetimmiten. Helsingistä on päivittäin suora bussiyhteys Lahden kautta luostarin pihaan asti. Sukuseuran hallituksen puolesta tervetuloa Heinävedelle! Riitta-Liisa ja Kari Lyytikäinen Hallituksen helmikuisessa kokouksessa Valamossa olivat paikalla Riitta Kemppainen, Raija Lyytikäinen, Taisto Lyytikäinen, Reijo H. Lyytikäinen, Riitta-Liisa Lyytikäinen ja Kari Lyytikäinen. Hallitus toivottaa sukuseuran tervetulleeksi kauniiseen! HYVÄ TIETÄÄ Sukuseuran kokouksista määrätään seuran sääntöjen pykälissä 7 9 Muita aktiviteetteja ja majoitusvahtoehtoja löytyy Heinäveden matkailun sivuilta. Helsingistä on kaksi suoraa bussiyhteyttä. Toinen päivittäin ja toinen M P, SS (Lahti Heinola Mikkeli Juva Varkaus Valamon luostari). Valamon sivuilta löytyy linkit muista liikenneyhteyksistä Osasto on valmis. Esittelijänä Kari Lyytikäinen sekä tarinoimassa Leevi Lyytikäinen Heinolasta ja Raila Lyytikäinen Helsingistä. Lea Lyytikäinen Helsingistä löysi nimensä Hannele Mikkelän tekemästä sukupuusta. Maarit Lapinleimu toi osastollemme kaksi hienoa vanhaa valo kuvaa. Toinen oli aiemmin Sukusanomissakin mainitusta Karli Salovaaran kirjasta tuttu kauppias Petter Lyytikäisen perhekuva, joka on otettu Pielaveden Saarelan pihassa arviolta vuonna Toisessa kuvassa oli Petter Lyytikäisen Sofia-tyttären perhe. Jälleen kävi toteen, että yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa: nuo valokuvat saivat usean kävijän pysähtymään osastollemme, ja löytyipä niiden kautta yhtymäkohta kahden perheen tarinallekin. Lisää kuvia 2 3

3 Sukuseuran jäsenet Leevi ja Irja Lyytikäinen Heinolasta sekä Raila Lyytikäinen Helsingistä tapasivat toisensa osastollamme. Pöydän takana ovat esittelijät Marjatta Nieminen, Kari Lyytikäinen, Hannele Mikkelä ja Taisto Lyytikäinen. KUULUTKO SUKUUNI -TAPAHTUMA Vantaan Seudun Sukututkijat ry järjesti Kuulutko Sukuuni -tapahtuman lokakuussa 2014 jo viidennentoista kerran. Tapahtumapaikalle Tennistien koulun tiloihin olivat sukuseurat, suvut, sukututkijat sekä muut sukututkimusharrastusta tukevat yhteistyökumppanit pystyttäneet yhteensä 93 näyttelyosastoa. Lisäksi nähtävillä oli valokuvanäyttely, jonka teema oli Sukuni, perheeni pihapiirissä, sekä eri tekniikoilla toteutettujen sukupuiden ja -taulujen näyttely. Yleisöluentoja ja tietoiskuja tapahtumassa oli molempina päivinä, myös sukututkimusneuvontaa oli tarjolla. Tapahtumaan ja luennoille oli vapaa pääsy. Kahden päivän aikana tapahtumassa vieraili pari tuhatta vierasta eri puolilta Suomea. Vuoden 2015 tapahtuma on jo hyvää vauhtia suunnitteilla. Tapahtuma-ajankohta on lokakuuta Tämänvuotisen valokuvanäyttelyn aiheena on urheilu. Lue lisää: Sukupuu täydentyy puolison tarinalla Vilho Saarinen Olemme saaneet sukutapaamisissamme kuulla sekä Sukusanomista 2/2013 lukea Karttulan Ananias Lyytikäisen tyttären Kustaavan ja tämän tyttären Eevin elämäntarinaa Hannele Mikkelän kertomana. Olemme saaneet olla jakamassa iloa siitä, että Hannelen ja äitinsä Anja Mikkelän onnistui löytää yh teys monien vaiheiden jälkeen takaisin Suomeen päätyneeseen sukulaiseensa Eeviin, tavata hänet, kuulla ja kirjoittaa muistiin hänen tarinansa ennen Eevin kuolemaa. Eevi Elisabeth Saarinen (ent. Hill, o.s. Eskelinen) syntyi Leppävirralla ja kuoli Kotkan Karhulassa. Jos oli värikästä, monivaiheista ja pitkään raskasta Eevin elämä, niin sitä oli myös hänen puolisonsa Vilho Saarisen elämän kulku, jota Hannele Mikkelä valottaa seuraavasti: Vilho Saarinen syntyi 1917 Karhu - lan Pitkäsaaressa. Koulupoikana Vilho muut ti äitinsä Edlan kanssa Neuvosto- Venäjälle. Siellä Matroosassa hän tutustui Eeviin. Mutta vain puolen vuoden jälkeen näiden kahden tiet erosivat 13 pitkäksi vuodeksi. Vilho joutui ensin Kuusisen armeijaan, missä harjoitteli voitonmarssia Helsinkiin. Vuoden 1941 syksyllä Vilho puna-armeijassa taistellessaan jäi metsään Petroskoin liepeille, niin että häneen ei saatu yhteyttä. Aluksi Vilho oleili Lososinan metsäpunktilla yksin, myöhemmin seuraan liittyi muutama venäläinen upseeri. Kunnes eräänä päivänä tuli suomalaisia etsimään heinää hevosille, juteltiin siinä, ja Vilho sekä venäläiset läksivät Petroskoihin antautumaan suomalaisille. Ensimmäisenä sotavankitalvenaan Vilho työskenteli autokorjaamossa Suolusmäellä. Sitten tulkkina heimopataljoonassa, kunnes joutui Neuvostoliitosta tulleena Sukevan vankilaan. Kun sodan loputtua sotavankeja vaihdettiin, toimitettiin Vilho Stalinin vankileirille etelän lämpöön Gruusiaan. Saatuaan myöhemmin kirjoitusoikeuden Vilho kirjoitteli Eeville. Välillä Vilho jo vapautuikin, mutta kun hän oli ollut kotona puolisen vuotta, hänet vangittiin uudelleen Tuolloin alkoi kierros Karjalan vankileireillä Kutisma Karhumäki Kontupohja Nadvoitsa. Stalinin kuolema lyhensi Vilhon saamaa kymmenen vuoden tuomiota, ja vuonna 1954 koitti vihdoin vapaus. Kodin Eevi ja Vilho perustivat Villagoraan, mistä he kuitenkin muut tivat vuonna 1967 Viroon Viljantiin, koska siellä oli ruokaa enemmän kuin Karjalassa. Viljannissa Eevi ja Vilho Saarinen elivät kolmekym mentä vuotta. Vilho teki töitä metallimiehenä, Eevi ompelijana ja ruokalanpitäjänä. Vuonna 1997 he pääsivät paluumuuttajina palaamaan Suomeen ja Karhulaan, mistä Vilho oli pikkupoikana lähtenyt, kotiin. Vilholle myönnettiin vuonna 2001 Suomen valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitali. Hän kuoli 93-vuotiaana vuonna Hannele Mikkelä on saanut haltuunsa Vilho Saarisen vankileirilaulun Kunnaille Karjalan suvi jo saapuu lehdoissa Karjalan tuomet jo tuoksuu Kukkiessa tuomien sotatorvet taas soi kukkiessa tuomien lähdin luotasi pois Kylissä Karjalan taas kyyneleet vuotaa miehet kun sotahan virkavalta taas noutaa Taivaalle Karjalan sodan savut taas nousee tie pitkä ja tuskainen ees evakon aukee Aallot nuo Äänisen tuttavat ne mulle on Aallot nuo Äänisen hauta monen on evakon Taistelut on tauonneet tykitkin jo vaijenneet kotitie niin pitkä vihdoin eessäni on Juna kiitää Pohjolaan kohti kaunista Karjalaa minkä virkavalta älytön köyhäks riistänyt on Luoksesi kiirehdin vaunun katolla matkaten pikajuna Suhumin nyt vauhdissa on Tulikärpäset tuikkivat satakielet laulavat Ympärillä tumma yö etelän tumma yö Valokiilat niin kirkkahat pakkasyötä halkovat Mustameri niin sininen kesä niin helteinen 4 Hannelen Mikkelän tekemästä sukupuusta löytyvät myös Eevi ja Vilho (sukupuun aivan vasemmassa laidassa). 5 Vuoretkin Kaukaasian kohta kierretty on Piikkilangat niin huurteiset parakit niin tunkkaiset vuodeksi kymmenen ne kotimme nyt on vahtikoirat haukkuvat kylmä heidänkin on

4 LYYLIKKI LYYTIKÄISEN TARINA Lyylikki (Lydia) Lyytikäisen (kuvassa oikealla) syntyessä Pietarissa vuonna 1894 räätälimestari Antti Lyytikäisen ja Anna Sofia Fomina Iivarisen perheen kuudentena lapsena elettiin Venäjällä kansalliskiihkoisen tsaari Aleksanteri III vallan viimeisiä kuukausia. Pietari oli tuohon aikaan noin 2,3 miljoonan asukkaan monikansallinen kaupunki. Perhe oli varakas ja palvelusväkeä oli moneen tarkoitukseen. Perhe asui monikerroksisessa kivitalossa Gorokhovaja Ulica 36:ssa. Koti sijaitsi Gorokhovajan ja Sadovajan kulmassa Fontankakanavan ja Gribojedova-kanavan välisellä alueella. Lähistöllä sijaitsivat mm. Pyhän Marian Suomalainen Kirkko ja lasten koulu sekä Keisarillinen Talvipalatsi ja aivan kotikadun päässä sijaitsi Amiraliteetti. Lyylikin lapsuutta varjosti lukuisten sisarusten menettäminen. Antin ja Annan Sofian kymmenestä lapsesta vain neljä tytärtä kasvoi aikuiseksi: Lyylikki, Emmi ja Martta sekä Lyylikin ja Emmin välissä syntynyt salaperäinen Rosalie, joka ei jostain tuntemattomasta syystä asunut yhdessä perheen kanssa. Toinen ikävä asia oli vanhempien siihen aikaan hyvin harvinainen avioero ja äidin katoaminen lasten elämästä sekä isän erittäin nopea uudelleen avioituminen perheessä pitkään palvelleen Ida Maria Pietikäisen kanssa vuonna Uudesta liitosta Lyylikki sai vielä kahdeksan sisarusta. Lyylikki lähti kotoa vuonna 1912 opiskelemaan Viipurin uuteen yhteiskouluun ja osallistui vuonna 1914 ylioppilaskirjoituksiin. Viipurissa hän tapasi Christian Endeavour -nimisen kristillisen nuorisoliikkeen toiminnassa kirkkomusiikkia opiskelevan Tohmajärveltä, suuren Jänisjärven rantamilta, kotoisin olevan Anselm Varosen. Nuoret rakastuivat ja Lyylikin isän vastustuksesta huolimatta avioituivat tiistaina toukokuun 22. päivänä vuonna Nuoria yhdisti ainakin rakkaus musiikkiin. Lyylikki jatkoi Viipurissa sekä Pietarissa aloittamiaan laulu- ja pianonsoitto-opintojaan. Kerrotaan, että hänestä olisi voinut kehittyä eturivin laulaja, jos avioliitto köyhän kirkkomusiikki opiskelijan kanssa ja perheenäidin tehtävät eivät olisi johtaneet aivan erilaiseen elämään. Avioliittoa on kuvattu haastavaksi, jopa vaikeaksi. Puolisoiden lähtökohdat olivat kovin erilaiset. Ansulle muutto Viipuriin merkitsi siirtymistä muutaman taloa käsittävästä Kakun kyläs - tä suurkaupunkiin. Lyylikille muutto oli taas siirtymistä miljoonakaupungista vaa timattomaan pikkukaupunkiin. Myös Ansun ja Lyylikin taloudelliset taustat poikkesivat toisistaan. Ansu kuvasi itseään köyhäksi kuin kirkonrotta, Lyylikki taas tuli vielä siinä vaiheessa varakkaasta perheestä. Perhe asui Viipurissa vuoden 1924 joulukuuhun asti. Ansu elätti perhettä satunnaisilla kanttorintöillä ja toimimalla Viipurin poliisilaitoksella erilaisissa tehtävissä. Niihin kuului mm. kirjurin ja tarkastajan tehtävät sekä poliisikuoron johtaminen. Opiskelu vei myös oman aikansa. Lyylikki puolestaan kävi Otamon konttoriopiston ja toimi jonkin aikaa räätäliliike Haskella kirjanpitäjänä. Perheen esikoinen Maija Lyylikki syntyi joulupäivänä 1917 kolmisen viikkoa aikaisemmin itsenäiseksi julistettuun Suomeen Viipurin Kannaksenkadun ja Kullervonkadun kulmassa sijaitsevalla synnytyslaitoksella. Se sijaitsi vain muutaman korttelin päässä perheen Eliaankadulla sijaitsevasta kodista. Maijan syntymän aikoihin perhe eli keskellä sisällissodan aikaista Viipurin piiritystä ja sen aiheuttamaa puutetta perustarvikkeista. Perheen toinen lapsi Soila Inkeri syntyi Viipurissa. Myös perheen kolmas lapsi Ritva Arja Annikki, perheessä Iipinä tunnettu, kävi syntymässä Viipurissa vuonna 1936, Lyylikki Lyytikäinen ja Ansu Varonen. Kihlakuva vuodelta vaikka perhe asuikin tässä vaiheessa jo Vuoksenrannassa. Perhe muutti Vuoksenrantaan joulukuussa 1924, kun Ansu sai opintonsa valmiiksi ja sai sieltä vakituisen kanttoriurkurin paikan. Ansun perusteli muuttoa sillä, että hän halusi päästä pois kivikylistä, lähemmäksi Jumalan suurta luontoa, missä tuulikin on laulua tulvillaan. Lyylikin tuntemuksista ei ole tietoa. Vuoksenrannassa seurakunnalla ei ollut osoittaa perheelle kanttorilaa asuttavaksi. Ensin perhe asui Virkin kylässä Ruunun talossa yhdessä useamman muun perheen kanssa. Siellä heillä oli käytössä vain yksi huone. Keittiö oli yhteinen muiden asukkaiden kanssa. Myöhemmin he asuivat Vuoksenrannan kauppaosuuskunnan toimitalossa, sitten väliaikaisen kirkon tuntumassa olevassa asumuksessa, Hotsinkulmalla sijaitsevan Suorannan Sulusuon reunassa kesäkartanolla ja Korpilahdella Tienhaaran kaupassa, kunnes sitten lopulta ostivat Matti Sunilta tontin aivan uuden kirkon läheltä. Sille tontille perhe rakennutti oman talon, joka ehti tuskin valmiiksi, kun perheen oli lähdettävä evakkoon sodan jaloista. Lipputanko oli pihaan ehditty kuitenkin pystyttää. Lyylikki toimi jonkin aikaa nk. Ukkoloin kaupan hoitajana, mutta pääasiassa hän oli kotona. Hän osallistui innokkaasti Marttojen toimintaan. Lyylikin, Soilan ja Iipin ja myöhemmin myös Ansun evakkomatka suuntautui Pohjanmaalle Kurikkaan. Vanhin tytär Maija asui perheineen tässä vaiheessa jo omillaan Joutsenossa ja teki sieltä käsin oman evakkomatkansa. Vastaanotto ei Kurikassa ollut mitenkään lämmin. Asuttavaksi osoitetun parituvan toinen huone oli suljettu isolla lukolla, samoin puuvaja, eikä polttopuita ollut missään muualla. Kaiken lisäksi kuparinen kahvipannu oli kiinnitetty lukitulla ketjulla kiinni lieteen. Ansu oli kuitenkin saanut neuvotelluksi myös toisen huoneen perheen käyttöön ja halkovajan auki. Tarina ei kerro, vapautuiko myös kahvipannu kahleestaan. Pohjanmaan lakeus ei miellyttänyt ainakaan Ansua. Hänen kerrotaan todenneen, että täällä pitää lapsetkin turpeella pieksää, kun täällä ei ole sen vertaa puuta, että saisi koivuvitsan. Kaikesta huolimatta Ansu laittoi pystyyn kuoron myös Kurikassa. Perhe ei palannut evakosta enää Karjalaan, vaan siirtyi Kurikasta vuonna 1940 suoraan Satakuntaan Porin Reposaareen, jonne Ansu valittiin jälleen selkeällä äänten enemmistöllä kanttoriurkuriksi. Ansu pääsi vihdoin ison veden, meren äärelle. Reposaaressa Ansu sai elää osana rakastamaansa luontoa. Meri ympäröi Reposaarta joka puolelta. Mitä kovempi myrsky, sitä varmemmin Ansun löysi Junnilan takarannalta ison meren puolelta myrskyä ihailemasta. Hän opetti myös lapsenlapset rakastamaan myrskyävää merta, onneksi turvallisesti maalta käsin. Siinä missä Ansu rakasti merta, Lyylikki tunsi sitä kohtaan kauhunsekaista kunnioitusta. Niinpä Lyylikkiä ei saatu Junnilan takarannalle kertaakaan 15 vuoden aikana, ei edes tyynellä säällä. Jonkin verran Lyylikin kuitenkin oli siedettävä merta, koska Reposaarelta saatiin tieyhteys mantereelle vasta Jos Lyylikki halusi päästä esim. tapaamaan tyttärensä Soilan perhettä Poriin tai muuten vaan mantereelle, matka Reposaaren rannasta Mäntyluodon satamaan oli tehtävä merta pitkin hinaaja Karhulla tai Laineella. Ansun ja Lyylikin perheessä käytännön asioiden hoito, esimerkiksi ruokien hankinta, jäi pääasiassa Ansun vastuulle. Lyylikki ei ollut tarinoiden mukaan ainakaan nuorempana kovin innokas kotitöiden tekijä. Puutarhatöistä ja käsitöistä hän kuitenkin piti. Myöhemmin hän pitikin huolen siitä, että tyttärentyttäret osasivat virkata omat kapiopitsinsä. Lasten ja kodin hoidosta oli Viipurin ja Vuoksenrannan aikana huolehtimassa kotiapulainen, joka oli lasten muistikuvien mukaan aina pikemmin vanha kuin nuori. Siinä missä Ansua pidettiin sosiaalisena ja ihmisten parissa viihtyvänä, pidettiin Lyylikkiä aika pidättyväisenä ja vetäytyvänä, jopa ylpeänä. Siinä missä Ansu oli saituri, oli Lyylikki antelias. Lastenlasten silmissä Ansu oli lempeä, kiltti, ihana, turvallinen, joskus jopa ylisuojeleva ukki, jolta riitti paljon aikaa lapsille. Hän tuntui olevan aina paikalla ja keksi lapsille tekemistä. Milloin mentiin marjametsään, milloin ongelle, milloin istuttiin kiltisti kirkkoparvella urkujen edessä olevalla penkillä tai ihailtiin merta takarannalla. Lyylikki pysytteli etäämpänä ja keskittyi enemmän ruuanlaittoon ja pyykinpesuun. Huumorintajua Lyylikillä kerrotaan olleen runsaasti. Hänen rakkain harrastuksensa oli lukeminen ja hän kannusti myös muita lukemaan. Lyylikki oli luonteeltaan myös aika sitkeä. Siitä oli osoituksena muun muassa se, että hän vei sodasta huolimatta sinnikkäästi läpi kirjastonhoitajaopintonsa. Välillä hän teki opiskeluun liittyviä tehtäviä jopa pommisuojassa. Näitä opintoja hän sitten hyödynsi toimimalla Reposaaren kirjastossa kirjastonhoitajana. Lyylikki luki myös ahkerasti Veikkaus-lehteä ja seurasi sieltä englantilaista jalkapalloa. Hän jaksoi aina uskoa Tottenhamiin ja veikata sen voiton puolesta. Joskus hän jopa voitti veikkauksesta muutaman markan. Ei elämä Reposaaressa kuitenkaan ollut pelkkää auvoa. Ennakkoluuloja karjalaisia kohtaan esiintyi joillakin tahoil - la voimakkainakin. Samat asumisongelmat kohtasivat perhettä Reposaaressa kuin aikanaan Vuoksen rannassa. Lain vaatimaa asuntoa ei löytynyt, vaikka viralliset päätökset oli seurakunnan elimissä tehty. Kesti vähän vajaa kymmenen vuotta, ennen kuin perheen asumiskäyttöön valmistui kant torila. Viivästymisen takana oli ilmeisesti ensisijassa silloisen seurakunnan papin ja hänen puolisonsa suhtautuminen päätettyyn kanttorilan paikkaan. Tämän kymmenen vuoden aikana perhe ehti asua lukuisissa paikoissa: ensin Reposaaren sahalla, sitten alivuokralaisena silloisella rukoushuoneella ja seurakunnan leirikeskuksen Junnilan yhteydessä olevassa vain kesäasuttavassa pienessä huvilassa. Vuonna 1950 perhe pääsi kuitenkin muuttamaan Merimiehekadulle upouuteen kanttorilaan. Kohta kanttorilan valmistumisen jälkeen alkoi Ansun sairastelu, joka hankaloitti Ansun elämää merkittävästi. Sydänvaivat rajoittivat liikkumista ja syömistä, jopa ajoittain työtekoa. Ansu kuoli sydäninfarktiin 67-vuotiaana Porissa. Lyylikki eli leskenä 24 vuotta ensin lastensa perheissä, sitten jonkin aikaa omassa asunnossaan Porin Pihlavassa Soilan naapurustossa ja kunnon huonontuessa lopuksi Porin suomalaisessa vanhainkodissa. Lyylikki kuoli Ansu ja Lyylikki on haudattu Poriin Käp pärän hautausmaalle Pikkukappelin ja Juneliuksen mausoleumin välimaastoon. Soila, Lyylikki, Iipi, Maija ja Ansu Vuoksenrannassa oman talon pihamaalla. Päivi Jaatinen Lyylikki Lyytikäisen tyttären tytär 6 7

5 Miljoonaperintö eläinten hyväksi Useat lehdet, muiden muassa Helsingin Sanomat, Aamu lehti ja Talouselämä, uutisoivat kesällä 2014 näyttävästi, että vuonna 2013 menehtynyt Maria Lyyti käinen testamenttasi miljoonaomaisuuden eläinsuojeluyhdistys Animalialle. Maria Lyytikäinen oli Ananias Lyytikäisen pojanpojan Leo Lyytikäisen toinen vaimo. Alun perin Pohjanmaalta kotoisin oleva, sittemmin Helsinkiin muuttanut Lyytikäinen oli koko ikänsä suuri eläinten ystävä. Lapsuutensa isossa maatalossa eläneelle Lyytikäiselle eläinten hyvä kohtelu oli tärkeää. Myöhemmin Maria Lyytikäisellä ja hänen miehellään Leo Lyytikäisellä oli aina koiria. Pariskunta päätti yhdessä, että he testamenttaavat huomattavan osan varallisuudestaan eläinten hyväksi tehtävään työhön. Leo Lyytikäinen kuoli vuonna 2006, minkä jälkeen Maria Lyytikäinen selvitti, mikä taho voisi olisi sopivin testamentin saajaksi. Lopulta Lyytikäinen vakuuttui siitä, että Animalia on järjestö, joka pystyy ohjaamaan varat sellaisiin kohteisiin ja toimintaan, joista on eniten apua eläimille. (Talouselämä ) Perinnön arvo oli kokonaisuudessaan euroa. Animaliasta kerrottiin, että perinnöstä tulee olemaan suurta apua Animalian toiminnassa vuosiksi eteenpäin. SUKUSEURA LYYTIKÄISET RY Nro 29 1/2015 Vastaava toimittaja: Sirkku Lyytikäinen Kauppakatu 15 A 3, Haapajärvi puh Taitto: Helena Lyytikäinen Länsiportti 1 E 24, Espoo puh Jäsenmaksut: 20 e / vuosi; saman ruokakunnan muilta jäseniltä huojennettu 15 e / vuosi. Ainaisjäsenmaksu 200 e. Pankkitili Danske Bank IBAN: FI BIC: DABAFIHH

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi

Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi 1 Tervetuloa, 11. Sukutapaamiseen Imatralle Paikka: Ilmoittautuminen: Imatran Kylpylä Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi www.stenberginsukuseura.com To 23.7.2015 asti sitovat ilmoittautumiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa.

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa. SUKUSEURA NUIKKA Sukukokous KOKOUSKUTSU Sukuseura Nuikka ry:n Varsinainen sukukokous 18.8.2012 klo 14.00 Porvoon seurakuntien PELLINGIN KURSSIKESKUS Jivikintie 18 07370 Pellinki Sukuseura Nuikka kokoontuu

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palsta Nyt on juhlan aika, olemme kahdeksan vuotta ahkeroineet sukumme taustojen selvittämiseksi ja nyt työ on saatu hyvään päätökseen. Työmme tuloksena on syntynyt sukukirja, joka julkaistaan

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Tiedote 1/2013 20.1.2013

Tiedote 1/2013 20.1.2013 Tiedote 1/2013 20.1.2013 Kuluvan vuoden tapahtumat Sukukokous Menneen vuoden tärkein tapahtuma oli sukukokous Valamon Kristuksen kirkastumisen luostarissa 13.7.2012. Kokouspaikka oli sukukokouksen pitämiseen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012 OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta 2012 Kuva Sirpa Heikkinen 2012 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2012 Oikaristen 12-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

Stenbergin Sukuseura 20 vuotta

Stenbergin Sukuseura 20 vuotta 1 Stenbergin Sukuseura 20 vuotta Tervetuloa, 10. Sukutapaamiseen Kiteen Rösköön Paikka: Ilmoittautuminen: RÖSKÖ, Kitee (Partiolaisten leirikeskus) Rösköntie 9, 82580 Juurikkala www.karhupojat.org tai rosko@karhupojat.org

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Lue lapselle runo päivässä

Lue lapselle runo päivässä Lue lapselle runo päivässä Runot kirjoitti: Kaarina Helakisa Vihkosen kuvitti: Minna-Maria Virtanen Viikon runot valitsi: Kaija Haapalinna-Lintinen Runovihkon taittoi: Riikka Käkelä-Rantalainen Olipa kerttunen

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Sukuneuvosto Tiedote nro 1/2013 12.5.2013

Sukuneuvosto Tiedote nro 1/2013 12.5.2013 Sukuneuvosto Tiedote nro 1/2013 12.5.2013 Hyvät sukulaiset! Pielisjärven Ignatiusten Sukuseuran toinen viiden vuoden sukukokouskausi 2013-2017 on alkanut. Seura on saanut samalla uudet puheenjohtajat.

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Syksy aloitettiin mukavasti yöleirikoululla Ruunassa Raunin majalla. Yön vietto oli palkka yrittäjä Rauni Hietaselle keväällä tehdystä ikkunanpesusta Raunilla

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.35 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisella tavalla koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisella tavalla koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA 1/2016 VANHUSNEUVOSTO AIKA 18.01.2016 klo 15.00 PAIKKA Tuuliakoti, 3.kerros VANHUSNEUVOSTO Lindeman Aarre, puheenjohtaja Huuskonen Riitta-Liisa Mäkelä Maija, poissa Grönberg Heleena Koskinen

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas. Hallituksen kokous Aika: 27.11.2009 klo 18.00 Paikka: Yläneen kirjasto Läsnä: [x] Päivi Erävesi, [x] Arimo Helmisaari [ ] Timo Hämäläinen [x] Elisa Niittymaa [x] Pertti Peltola [x] Tiina Pihajoki [x] Heimo

Lisätiedot