Versowood KÄYTTÖSELOSTE POIKITTAIN JÄNNITETYT LIIMAPUISET PALKKISILLAT TYYPPIPIIRUSTUSSARJA KEVYEN LIIKENTEEN SILLAT

Transkriptio

1 Versowood KÄYTTÖSELOSTE POIKITTAIN JÄNNITETYT LIIMAPUISET PALKKISILLAT TYYPPIPIIRUSTUSSARJA KEVYEN LIIKENTEEN SILLAT Jm = 6 38 m HL = 3,0 m / 3,5 m / 4,0 m / 4,5 m / 5,0 m Kuormitus: KL / Kaidekuorma 5,0 kn (Onnettomuuskuorma)

2 Sivu 2/12 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sillan käyttöalue Sillan kuvaus Yleistä Mitat Laakerointi Hulevesien ohjaus Varausputket Pintarakenteet ja kaiteet Liimapuupalkkien suojaaminen auringonvalolta Alusrakenteet Siirtymälaatat Kuormitukset maatuelle Suunnitelman laatiminen Yleistä Yleissuunnitelma Esikorotus Tien geometrian vaikutus sillan suunnitteluun Yleistä Sillan pituussuuntainen kaltevuus Sillan poikkisuuntainen kaltevuus Sillan pystysuuntainen kaarevuus Jännemitta poikkeaa standardijännemitoista (esim. vanhat alusrakenteet) Liite 1: Tyyppipiirustussarjan piirustukset Liite 2: Tukireaktiot maatuille Liite 3: Tuulikuormat maatuille Liite 4: Versowood Oy:n tyyppisiltojen huolto-ohje Liite 5: Kevyen liikenteen tyyppisiltojen ainemenekit Liite 6: Suositeltavat tyyppisillan päällysteet

3 Sivu 3/12 1. Sillan käyttöalue Tyyppipiirustussarjassa esitetty poikittain jännitetty lankkukantinen liimapuupalkkisilta soveltuu käytettäväksi jännemitta-alueella 6 38 m, porrastuksen ollessa 2 m. Sillan hyödyllinen leveys on välillä 3,0 5,0 m 0,5 m porrastuksella. Tyyppipiirustussarjan lähtökohtana on suora yksiaukkoinen silta. Sillan pituus- ja poikkikaltevuutta sekä pystysuuntaista kaarevuutta käsitellään luvussa 4. Tyyppipiirustussarjan sillat soveltuvat käytettäväksi myös useampiaukkoisilla silloilla. Silta on suunniteltu eurokoodien mukaisesti. Kuormitus KL / (NCCI 1). Tyyppisiltasarjaa voidaan käyttää käyttöluokissa 2 ja 3, ks. Liikenneviraston ohje: Eurokoodin soveltamisohje, Puusiltojen suunnittelu NCCI 5, kohta Käyttöluokat. Sillan suunnittelija valitsee em. NCCI 5 kohdan kohdan mukaan sillan käyttöluokan ja esittää sen suunnitelmassa (ks. myös tämän käyttöohjeen kohta 2.7). Tyyppisiltasarja täyttää värähtelyn osalta siltaluokat 3 ja 4, ks. Liikenneviraston ohje: Eurokoodin soveltamisohje, Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet NCCI 1, kohta G Kevyen liikenteen mukavuuskriteerit. Mikäli siltapaikka edellyttää siltaluokkaa 1 tai 2, niin suunnittelijan pitää tarkastaa täyttääkö tyyppisilta kyseisen siltaluokan vaatimuksen ja tarvittaessa suunniteltava silta uudestaan. Koska värähtelymitoitus on määräävä sillan kannatinpalkkien korkeuden mitoituksessa, on sillan palkit mitoitettu taivutukselle ja leikkaukselle käyttöluokassa 3. Tällöin siltaa voidaan käyttää myös käyttöluokassa 2. Kannen mittapiirustuksissa on taulukot liimapuupalkkien esikorotukselle ja sillan laakereille käyttöluokissa 2 ja 3. Tässä tyyppipiirustussarjassa esitetään ainoastaan sillan päällysrakenteen suunnitelma ja laakerointi alusrakenteeseen. Lähtökohtana sillan kokonaistoiminnassa on, etteivät alusrakenteet vaadi päällysrakenteen yhteistoimintaa, vaan ne pystyvät ottamaan vaakasuuntaiset penkereiltä tulevat kuormat ilman päällysrakennetta. Sillan suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. 2. Sillan kuvaus 2.1. Yleistä Sillan päällysrakenne koostuu syrjällään olevista pituussuuntaisista kansilankuista 48 mm x 197 mm (C30/C24) ja pääkannattajina toimivista liimapuupalkeista (GL30c). Liimapuupalkkien leveydet ovat 165 mm (Jm = 6 20 m) tai 215 mm (Jm = m). Liimapuupalkkien k/k-jako poikkisuunnassa vaihtelee kunkin siltatyypin mukaan. Liimapuupalkkien välissä

4 Sivu 4/12 kansilankkujen muodostamien kansikaistojen lukumäärä vaihtelee ollen kpl siltatyypin mukaan. Lisäksi päällysrakenteessa on poikkipalkit 2 m:n jaolla koko siltapituudella. Poikkipalkit muodostuvat poikittaisista kansilankun pätkistä, jotka jännitetään kiinni toisiinsa. Poikkipalkit ovat päätytukien kohdilla ja niistä 2 m välein. Kansi on jännitetty poikittain siten, että kansilankutuksen läpi kulkevat jänteet ovat jaolla 667 mm sekä lisäksi jokaisen poikkipalkin läpi kulkee yksi jänne. Tällöin kansirakenteesta muodostuu yhtenäinen ripalaatta. Päällysrakenne voidaan tehdä kahdella eri tavalla: 1) Siltakansi on varustettu päätyseinällä (puskupalkilla). Päätyseinästä huolimatta sillan pituussuuntaiset kuormat, mm. jarrukuorma, on laskettu otettavaksi sillan laakereille. 2) Mikäli tehdään otsamuurillinen maatuki, siltaan ei tarvitse tehdä erillistä päätyseinää. Sillan kansi varusteineen valmistetaan yleensä tuotantolaitoksessa valmiiksi ja kuljetetaan siltapaikalle. Kansi nostetaan nosturilla valmiiksi rakennetuille maatuille, jonka jälkeen silta on pian valmis päällystettäväksi ja otettavaksi liikenteen käyttöön. Kaikki sillassa käytettävä puutavara on kreosootti- tai suolakyllästettyä, SFS-EN 351, luokka A. Jänneteräksenä kannessa ja poikkipalkissa käytetään kuumansinkittyä jännetankoa, SAS 670/800 d = 18 mm. Kuumasinkityksen keskimääräinen minimi kerrospaksuus on 110 m. Kaikki teräsosat ovat kuumasinkittyjä InfraRYL mukaan. Silta voi olla käyttöluokassa 2 tai 3, ks. NCCI 5 kohta Sillan suunnittelija ilmoittaa suunnitelmassa käyttöluokan. Sillan liimapuupalkkien esikorotus on annettu kannen mittapiirustuksissa pjplp KL 2 11 molemmissa käyttöluokissa Mitat Sillan jännemitta vaihtelee välillä 6 38 m kahden metrin jaolla. Hyödyllinen leveys voi olla 3,0 m / 3,5 m / 3,5 m / 4,0 m / 4,5 m tai 5,0 m. Näin ollen tyyppipiirustussarjan mukaisia erilaisia siltoja on 5 x 17 = 85 kpl. Pääkannattajina toimivien liimapuupalkkien lukumäärä on 4 kpl (HL = 3,0 m), 5 kpl (HL = 3,5 / 4,0 m) tai 6 kpl (HL = 4,5 / 5,0 m). Liimapuupalkkien leveys on 165 mm (Jm = 6 20 m) tai 215 mm (Jm = m). Poikkipalkit koostuvat pystyasentoon sijoitetuista lankuista, joiden poikkileikkaus on 197 mm x 48 mm. Poikkipalkkiväli sillan pituussuunnassa on 2,0 m.

5 Sivu 5/12 Liimapuupalkkien ja poikkipalkkien rakennekorkeudet on esitetty kannen mittapiirustuksissa pjplp KL 2,,-11. Kansilaatta koostuu lankuista joiden poikkileikkaus on 197 mm x 48 mm Laakerointi Laakereina käytetään kumisia yksikerroslaakereita. Laakerin on täytettävä standardin SFS-EN Rakennelaakerit osa 3. Kumilevylaakerit sekä InfraRYL kohdan vaatimukset. Käytettävän kumin tulee täyttää em. standardin taulukon 1 fysikaaliset ja kemialliset vaatimukset. Laakereiden koot on esitetty päällysrakenteen tyyppipiirustusten erillisissä taulukoissa sillan käyttöluokissa 2 ja Hulevesien ohjaus Siltakannelle kerääntyvät vedet johdetaan sillan päihin tai johdetaan reunan yli potkulankkuun tehtävien urien kohdalta. Vesistösilloilla vedet voidaan johtaa kannen reunan yli korotetun potkulankun alitse Varausputket Tarvittaessa siltaan voidaan asentaa varausputket M110 sillan molemmille reunoille. Päällysrakenteen poikkipalkkeihin ja päädyn puskulevyyn tehdään tarvittavat aukot varausputkia varten. Sillan päissä varausputket käännetään tien luiskissa sijaitseviin putkikaivoihin. Yleensä (Liikenneviraston) siltoihin asennetaan ainakin varausputket 1+1 kpl M110, ellei muuta sovita. Tarvittavat varausputket ja putkikaivot esitetään siltasuunnitelmassa. Tarvittaessa siltaan voidaan asentaa enemmänkin varausputkia Pintarakenteet ja kaiteet Kansi päällystetään 30 mm kumibitumivaluasfaltilla (KBVA 12/80 + karkeutus). Mahdollinen sillan harjakaltevuus tehdään tasausasfaltilla kumibitumivaluasfaltin alle. Vaihtoehtoisesti sillan pintarakenteet voidaan tehdä puusta, esim. 38 mm paksuista lankuista. Suositeltavat tyyppisilloissa käytettävät päällystekerrokset ovat esitetty liitteessä 6.

6 Sivu 6/12 Sillan laskelmissa on varauduttu lisäpäällysteeseen 1 kn/m 2. Siltojen kaiteina käytetään puurakenteista kaidetta tyyppipiirustussarjan piirustusten pjplp KL 15 ja -16 mukaan. Mikäli halutaan käyttää teräskaidetta, voidaan käyttää Versowoodin tyyppipiirustusten 101 / kplp / d-1,..-12 mukaista teräskaidetta soveltaen (joidenkin teräsosien mittoja voidaan joutua vähän muuttamaan). Tyyppipiirustussarjan kaidekuvissa on esitetty kaidetolpat, yläjohde ja sälekaiteen säleet. Mikäli kaidetta halutaan muuttaa, niin: - Kaidetolpat, yläjohde ja siltajohde on mitoitettava Liikenneviraston ohjeen LO 25/2012 mukaiselle 5 kn pistemäiselle törmäyskuormalle (onnettomuuskuorma). - Kaiteen kiinnitys siltaan on tarkistettava tapauskohtaisesti. - Muutetun kaiteen suunnitelmat on hyväksytettävä tilaajalla. Tyyppipiirustussarjassa kaidetolppien sijainti on 1 m tukilinjalta ja siitä 2 m jaolla eteenpäin. Tarvittaessa kaidetolppien sijaintia ja jakoväliä voidaan muuttaa. Kaidetolpat valmistetaan sahatavarasta C mm x 125 mm. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää liimapuuta GL32h 115 mm x 115 mm. Kaiteen korkeus ajoradan pinnasta tulee olla vähintään 1,2 m. Tarvittaessa kaide tehdään 1,4 m korkeana, ks. Liikenneviraston ohje 25/2012 kohta 3. Tyyppipiirustussarjan kaidetolpat on mitoitettu kaidekorkeuden 1,4 m mukaan. Siltasuunnittelija ilmoittaa suunnitelmassa kaidetolppien pituudet ja korkeuden ajoradan pinnasta. Kaiteiden yläjohteet ja siltajohteet voidaan tehdä tyyppipiirustussarjan mukaisesti liimapuusta, jolloin ne voidaan valmistaa tehtaalla yhdestä koko sillan pituisesta liimapuupalkista. Tarvittaessa siltasuunnittelija piirtää yläjohteiden ja siltajohteen liimapuupalkeista valmistuskuvat, missä on huomioitu tien pituuskaltevuus / kaarevuus sekä sillan esikorotus. Mikäli puukaide jatkuu tiepenkereelle, voidaan kaiteet perustaa tyyppipiirustussarjan piir. pjplp KL 13 mukaan. Sillan kaiteen osat ja käytettävät tyyppipiirustukset esitetään siltasuunnitelmassa Liimapuupalkkien suojaaminen auringonvalolta Käyttöluokassa 2 sillan ulommaisten liimapuupalkkien näkyviin jäävät pinnat suojataan kosteudelta ja auringon UV-säteilyltä liimapuupalkkien verhouksella. Suojaamisen auringon valolta voidaan käyttää erilaisia tapoja, esim.: - pystykoolaus + vaakarimat 50x50 mm2 k100 - pystykoolaus + vaakalaudat 22 25x100 mm2 k pystykoolaus + vaneri - vaakakoolaus + pystyrimoitus

7 Sivu 7/12 - pystykoolaus + teräslevy Siltasuunnittelija esittää siltasuunnitelmassa käytettävän suojaustavan. Suojaustavan valinnassa on kiinnitettävä huomiota liimapuupalkkien tuuletukseen. Mikäli silta suunnitellaan silta käyttöluokassa 3, liimapuupalkkien suojausta ei tarvitse tehdä Alusrakenteet Alusrakenteet suunnitellaan ja niiden lujuuslaskelmat tehdään yksilöllisesti kunkin siltapaikan olosuhteiden mukaisesti siten, että ne pystyvät kantamaan kaikki päällysrakenteilta tulevat ja maanpaineen aiheuttamat kuormat. Lisäksi tulee ottaa huomioon päällysrakenteen mitat sekä mahdolliset poikki- ja pituuskaltevuudet. Päällysrakenteelta maatuelle tulevat kuormat on esitetty kohdassa Piirustuksessa pjplp KL - 12 on esitetty päällysrakenteen poikkisuuntainen tukeutuminen maatukeen. Jos maatuen muoto poikkeaa em. piirustuksesta, on siinä esitetty myös vaihtoehtoinen kiinnitystapa maatukeen. Käytettäessä vaihtoehtoista kiinnitystapaa, on kiinnikkeet maatukeen suunniteltava erikseen. Maatukien laakeritasot tehdään sillan poikkisuunnassa samaan kaltevuuteen kuin päällysrakenne. Sillan pituussuunnassa laakeritasot tehdään vaakasuoriksi ja liimapuupalkkien alapinnat leikataan suoriksi tai niiden alapintoihin lisätään kiilapalat. Palkkien päät muotoillaan siten, että lopputilanteessa (esikorotuksen jo tapahduttua) laakerit olisivat tasaisesti puristettuja omalle painolle, ts. asennustilanteessa silta kuormittaa enemmän laakerien takaosia Siirtymälaatat Tarvittaessa maatuet varustetaan siirtymälaatoilla 3,0 siltasuunnitelman mukaan (R15/DL 1). Siirtymälaattojen sijainti esitetään maatukien mittapiirustuksissa Puskupalkillisessa siltaratkaisussa siirtymälaatat voidaan valmistaa liimapuupalkkielementeistä (ks. piir. pjplp KL 14) Kuormitukset maatuelle Alusrakenteiden suunnittelua varten tarvitaan päällysrakenteelta tulevat pystysuorat tukireaktiot. Liitteen 2 taulukoissa on esitetty omanpainon, pintarakenteiden sekä liikennekuormien tukireaktiot maatuille. Lisäksi taulukossa on annettu huoltoajoneuvon Qserv resultantin maksimi epäkeskeisyys sillan keskilinjaan nähden.

8 Sivu 8/12 Lisäksi kyseisessä liitteessä on annettu siirtymälaatalta tuleva tukireaktio maatuelle, mikäli siltaan on asennettu tyyppipiirustussarjan plplp KL 14 mukaiset siirtymälaattaelementit. Kevyenliikenteen silloilla vaakasuorat kuormat jarrukuorma ja sivukuorma vaikuttavat päällysteen yläpinnan tasolla. Jarrukuorma jakaantuu tasan kaikille sillan laakereille. Sivukuorman voidaan otaksua menevän vain toiselle maatuelle, kun sen otaksutaan vaikuttavan sillan päässä. Jarrukuorma vaikuttaa sillan pituussuuntaan ja sivukuorma sillan poikkisuuntaan. Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet NCCI 1 kohdan B.5.4 mukaan jarrukuorman arvo on Qflk = 72 kn ja sivukuorman suuruus on 25 % em. jarrukuorman arvosta. Alusrakenteen mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös tilanne, jossa päällysrakennetta ei ole asennettu eikä taustatäyttöä lopulliseen korkeuteen tehty ja samanaikaisesti taustapenkereellä vaikuttaa liikennekuorma. TUULIKUORMA Liitteessä 3 on esitetty tuulikuorman vaikutus sillan poikkisuuntaan maatuelle. Taulukossa on erikseen annettu tuulikuorman arvot, kun silta on tyhjä ja kun liikenne on sillalla sekä vaakakuorman korkeusasema ez palkin alapinnan suhteen. Tuulikuormat on laskettu NCCI 1 Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet kohdan C Tuulikuormat mukaan. Laskelmissa siltakannen korkeutena (dtot) on käytetty liikenteen kuormittamalle sillalle arvoa Hpalkki + 2,05 m ja tyhjälle sillalle arvoa Hpalkki + 0,60 m, maastoluokkaa II sekä sillan painopisteen etäisyyttä maan pinnasta ze = < 20 m. Tuulikuorma vaikuttaa sillan poikkisuuntaan. Mikäli silta sijaitsee maastoluokassa I, on tuulikuorma laskettava erikseen. MAANPAINEET Maatuille tulevat maanpaineet (lepopaine, lepopaineen lisä + liikennekuorman maanpaine) on laskettava maatukisuunnitelman mukaan. Päällysrakenteelle tulevan lepopaineen ja lepopaineen lisän 16 kn/m 2 on otaksuttu jakaantuvan tasan sillan molemmissa päissä (mikäli puskupalkillinen siltaratkaisu). Maatuelle tai päällysrakenteen puskupalkille tuleva liikennekuorman maanpaine voidaan laskea seuraavilla otaksumilla: Maan tilavuuspaino = 21 kn/m 3, kitkakulma = 38 lepopainekerroin Ko = 0,384. Liikennekuorman pystykuormana maanpaineen laskennassa on käytetty 10 kn/m 2. Pintarakenteiden korkeudeksi on otaksuttu 30 mm.

9 Sivu 9/12 Hlkmp = 0,384 x 10 kn/m 2 x HL x ( Hpalkki + 0,03 m ) Liikennekuorman maanpaineen voidaan otaksua vaikuttavan vain toisella puolella siltaa ja sen voidaan otaksua jakaantuvan tasan sillan kaikille laakereille (mikäli puskupalkillinen siltaratkaisu). Muutoin maanpaine vaikuttaa vain maatuen mitoitukseen. 3. Suunnitelman laatiminen 3.1. Yleistä Tyyppipiirustussarja sisältää päällysrakenteen piirustukset jännemitoille 6 38 m kahden metrin porrastuksella ja hyötyleveyksille 3,0 m / 3,5 m / 4,0 m / 4,5 m sekä 5,0 m. Sillan päällysrakenne tehdään yleensä tuotantolaitoksessa puuvalmiiksi ja kaiteet (kaidetolpat) asennettuina. Sillan päällyste asennetaan sillan ollessa valmiina tuilla. Lisäksi poikittaisten jänteiden jälkikiristys ja tarkkailu tapahtuu osittain sillan ollessa käytössä. Sillan toimitukseen kuuluu yksi jälkikiristys noin yhden vuoden kuluttua sillan valmistumisesta. Tyyppisiltasarjasta on laadittu erillinen huolto-ohje (Liite 4). Siinä on esitetty sillan tarkkailu sillan valmistumisen jälkeen Yleissuunnitelma Yksittäisestä siltakohteesta laaditaan rakennussuunnitelma, joka sisältää yleispiirustuksen, määräluettelon ja kustannusarvion sekä siltakohtaiset laatuvaatimukset. Tarvittaessa sillasta laaditaan ominaistietokortti. Alusrakenteet suunnitellaan aina yksilöllisesti ottaen huomioon kunkin siltapaikan olosuhteet. Päällysrakenteen osalta käytetään tyyppipiirustussarjan valmiita piirustuksia. Yleispiirustus laaditaan sillansuunnittelussa noudatettavien periaatteiden pohjalta ottaen huomioon päällysrakenteen erityispiirteet, jotka ilmenevät piirustuksissa. Tyyppipiirustussarja sisältää tätä suunnitteluvaihetta varten yleispiirustuksen mallin. Määräluettelon ja kustannusarvion laatimista varten on päällysrakenteen mittapiirustuksien taulukoista laskettavissa ainemenekkitiedot siltakohtaisesti.

10 Sivu 10/ Esikorotus Tyyppipiirustussarjassa esitetään liimapuupalkkien esikorotus. Palkkien esikorotus sisältää optisen esikohotuksen. Optisena esikorotuksena on käytetty arvoa Jm / 1000 ( 30 mm ). Siltasuunnittelija voi harkita tapauskohtaisesti erikseen tarvittavan optisen esikorotuksen tarpeen. Tyyppipiirustussarjassa on esikorotus esitetty käyttöluokissa 2 ja 3 sekä sen mukaan, onko sillassa asfalttipäällyste tai puukansi. 4. Tien geometrian vaikutus sillan suunnitteluun 4.1. Yleistä Tien geometriasta aiheutuvat muutokset voidaan ottaa huomioon tyyppisiltoihin tehtävillä vähäisillä muutoksilla. Seuraavassa esitellään toimenpiteet eri tapauksissa Sillan pituussuuntainen kaltevuus Pituussuuntaiset kaltevuudet (< 4 %) saadaan antamalla laakeritasoille kaltevuutta vastaava korkeusero. Laakeripalkki ja laakerit ovat vaakatasossa sillan pituussuunnassa. Palkkien päät muotoillaan siten, että lopputilanteessa (esikorotuksen jo tapahduttua) laakerit olisivat tasaisesti puristettuja omalle painolle, ts. asennustilanteessa silta kuormittaisi enemmän laakerien takaosia. Alempana olevan palkin pään laakerin vastinpintaa työstetään siten, että se on sillan pituussuunnassa lopputilanteessa (esikorotuksen jo tapahduttua) vaakasuorassa ja ylempänä olevan palkin pään laakeripintaan kiinnitetään liimapuutehtaalla kiila, jonka alapinta on vaakasuora lopputilanteessa (esikorotuksen jo tapahduttua). Sillan kaiteet asennetaan pystysuoraan, ks. kaidepiirustus 1 ( pjplp KL 15 ) Sillan poikkisuuntainen kaltevuus Kaltevuus yhteen suuntaan saadaan aikaan asentamalla kansi kokonaisuudessaan kaltevaan asentoon. Tällöin laakeritason kaltevuus vastaa sillan poikkikaltevuutta. Kaltevuus kahteen suuntaan saadaan siten, että kansi asennetaan poikkisuunnassa suoraan ja poikkikallistukset tehdään tasausasfaltilla tai puulla. Sillan kaiteet asennetaan pystysuoraan. Kaiteet saadaan säädettyä pystysuoraan kaiteen alakiinnikkeen avulla, ks. kaidepiirustus 1 ( pjplp KL 15 ).

11 Sivu 11/ Sillan pystysuuntainen kaarevuus Pystysuuntainen kaarevuus saadaan aikaan siten, että liimapuupalkit liimataan kaareviksi ja koko kansi valmistetaan tuotantolaitoksessa kaarevaksi. Lisäksi on huomioituva erikseen omanpainon esikorotuksen ja mahdollisen optisen esikohotuksen vaikutukset pystykaarevuuteen. Alusrakenteiden laakeritaso on sillan pituussuunnassa vaakasuora ja liimapuupalkin laakereiden vastinpinnat työstetään siten, että ne ovat vaakasuoria Jännemitta poikkeaa standardijännemitoista (esim. vanhat alusrakenteet) Mikäli silta rakennetaan sellaiseksi, että sen jännemitta ei ole tyyppipiirustussarjan mukainen, valitaan sillan poikkileikkausmitoiksi seuraavaa jännemitaltaan pidempää siltaa vastaavat mitat. Tällöin tulee kaidetolppa- ja jänneteräsjako sekä poikkipalkisto suunnitella erikseen.

12 Sivu 12/12 LIITE 1 Tyyppipiirustussarjan piirustusluettelo pjplp KL 1 (A) Yleispiirustuksen malli pjplp KL - 2 (A) Kannen mittapiirustus, HL = 3.0 m, Jm = 6 20 m pjplp KL - 3 (A) Kannen mittapiirustus, HL = 3.0 m, Jm = m pjplp KL - 4 (A) Kannen mittapiirustus, HL = 3.5 m, Jm = 6 20 m pjplp KL - 5 (A) Kannen mittapiirustus, HL = 3.5 m, Jm = m pjplp KL - 6 (A) Kannen mittapiirustus, HL = 4.0 m, Jm = 6 20 m pjplp KL - 7 (A) Kannen mittapiirustus, HL = 4.0 m, Jm = m pjplp KL - 8 (A) Kannen mittapiirustus, HL = 4.5 m, Jm = 6 20 m pjplp KL - 9 (A) Kannen mittapiirustus, HL = 4.5 m, Jm = m pjplp KL - 10 (A) Kannen mittapiirustus, HL = 5.0 m, Jm = 6 20 m pjplp KL - 11 (A) Kannen mittapiirustus, HL = 5.0 m, Jm = m pjplp KL - 12 Päällysrakenteen liittyminen maatuille pjplp KL - 13 Kaideperustuspenkereellä pjplp KL - 14 Siirtymälaattaelementtipiirustus pjplp KL - 15 Kaidepiirustus 1 pjplp KL - 16 Kaidepiirustus 2 pjplp KL - 17 Puukansi + potkulankut

13 Versowood Kevyen liikenteen tyyppisillat TUKIREAKTIOT MAATUILLE PÄÄLLYSRAKENTEELTA LIITE 2 s.1 HL = 3.0 m Jännemitta L = Jm = m Omapaino kn Pintarakenteet - puinen pintarakenne + kaiteet kn - asfalttipäällyste 30 mm + kaiteet kn - lisäpäällyste 1 kn/m kn Liikennekuormat - tasaisesti jakautunut kuorma q fk kn - huoltoajoneuvo Q serv, e max = 0.5 m kn HL = 3.5 m Jännemitta L = Jm = m Omapaino kn Pintarakenteet - puinen pintarakenne + kaiteet kn - asfalttipäällyste 30 mm + kaiteet kn - lisäpäällyste 1 kn/m kn Liikennekuormat - tasaisesti jakautunut kuorma q fk kn - huoltoajoneuvo Q serv, e max = 0.75 m kn HL = 4.0 m Jännemitta L = Jm = m Omapaino kn Pintarakenteet - puinen pintarakenne + kaiteet kn - asfalttipäällyste 30 mm + kaiteet kn - lisäpäällyste 1 kn/m kn Liikennekuormat - tasaisesti jakautunut kuorma q fk kn - huoltoajoneuvo Q serv, e max = 1.0 m kn

14 Versowood Kevyen liikenteen tyyppisillat LIITE 2 s.2 HL = 4.5 m Jännemitta L = Jm = m Omapaino kn Pintarakenteet - puinen pintarakenne + kaiteet kn - asfalttipäällyste 30 mm + kaiteet kn - lisäpäällyste 1 kn/m kn Liikennekuormat - tasaisesti jakautunut kuorma q fk kn - huoltoajoneuvo Q serv, e max = 1.25 m kn HL = 5.0 m Jännemitta L = Jm = m Omapaino kn Pintarakenteet - puinen pintarakenne + kaiteet kn - asfalttipäällyste 30 mm + kaiteet kn - lisäpäällyste 1 kn/m kn Liikennekuormat - tasaisesti jakautunut kuorma q fk kn - huoltoajoneuvo Q serv, e max = 1.5 m kn Mikäli sillan päässä puinen siirtymälaatta 3.0 m Maata päällä 0.7 m HL R m kn

15 Versowood Kevyen liikenteen tyyppisillat TUULIKUORMAT MAATUILLE LIITE 3 s.1 Oheisissa taulukoissa on esitetty tuulikuorman vaikutus sillan poikkisuuntaan maatuelle. Taulukossa on erikseen annettu tuulikuorman arvot, kun silta on "tyhjä" ja kun liikennekuorma on sillalla. Lisäksi on annettu tuulikuorman resultantin korkeusasema e z liimapuupalkin alapinnan suhteen. Tuulikuormat on laskettu maastoluokassa 2 ja korkeus Z e < 20 m. NCCI 1 Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet - Kohta C Tuulikuormat. HL = 3.0 m liikenne tyhjä Jm H palkki sillalla e z silta e z m mm kn m kn m HL = 3.5 m liikenne tyhjä Jm H palkki sillalla e z silta e z m mm kn m kn m

16 Versowood Kevyen liikenteen tyyppisillat HL = 4.0 m liikenne tyhjä Jm H palkki sillalla e z silta e z m mm kn m kn m LIITE 3 s.2 HL = 4.5 m liikenne tyhjä Jm H palkki sillalla e z silta e z m mm kn m kn m

17 Versowood Kevyen liikenteen tyyppisillat HL = 5.0 m liikenne tyhjä Jm H palkki sillalla e z silta e z m mm kn m kn m LIITE 3 s.3

18 LIITE 4, sivu 1/5 VERSOWOOD OY:N TYYPPISILTOJEN HOITO-OHJE VERSOWOOD Oy SUORITTAA NOIN VUODEN PÄÄSTÄ SILLAN ASENNUKSESTA POI- KITTAISTANKOJEN JÄLKIKIRISTYKSEN, JONKA JÄLKEEN SILTA JÄÄ TILAAJAN VASTUULLE JA HOIDETTAVAKSI. TARKASTUSOHJELMAN TARKOITUS JA KÄYTTÖTAPA Sillan ensimmäinen tarkastus tehdään 1 vuoden kuluttua sillan valmistuttua (Versowood Oy suorittaa silmämääräisen tarkastuksen noin 1 vuoden kuluttua sillan asennuksesta samalla, kun tekevät sillan poikittaistankojen jälkikiristyksen). Tämän jälkeen silta tarkastetaan 5 vuoden välein. Sillan omistajan on suositeltavaa pitää sillasta huoltokansiota (tai vastaavaa järjestelmää, esim. Siltarekisteriä), missä ovat sillan piirustukset sekä kunkin aiemman tarkastuksen pöytäkirja. Ennen sillan tarkastusta on syytä käydä läpi aiempien vuosien tarkastuspöytäkirjat ja selvittää onko niissä mahdollisesti havaituille asioille tehty jotain. Tarkastuspöytäkirjaan merkitään tarkastuksen päivämäärä, ilman lämpötila ja sää (auringon paiste, sade jne..) tarkastuspäivänä, havaitut poikkeamat siltapaikalla ja tarkastajan / tarkastajien nimet. Jos tarkastuksessa havaitaan sellaista, joka on tarpeen merkitä muistiin joko seuraavaa tarkastusta tai korjaustoimenpidettä varten, tehdään merkintä tarkastusraporttiin. Tähän merkitään myös vaatiiko havaittu asia välitöntä korjaus- / selvitystarvetta vai jätetäänkö asia seurantaan. Tarvittaessa tarkastuspöytäkirjaan liitetään liitteeksi valokuvia tai piirroksia, mistä mahdollisesti havaitut asiat ilmenevät. TYÖTURVALLISUUS Siltaa tarkastavalla henkilöllä on oltava asianmukainen suojavaatetus (huomioliivit) ja tarkastavan henkilön on oltava käynyt Tieturva 1 kurssin. Työskenneltäessä liikenteen seassa on aina käytettävä 2. luokan varoitusvaatetusta. Mikäli liikenne siltapaikalla on vilkasta ja sillan tarkastaminen edellyttää kaistojen sulkemisia, niin liikenteen ohjaussuunnitelman tekijän tulee olla käynyt Tieturva 2 kurssin. Rautatiealueella työskenneltäessä on oltava ratatyöturvallisuuspätevyys. Työturvallisuusasioita on käyty tarkemmin läpi Liikenneviraston siltojen korjausohjeessa SILKOohje SILKO-ohjeet löytyvät Liikenneviraston internet sivuilta: usohjeet/silko

19 LIITE 4, sivu 2/5 HUOLTOA/TARKASTUSTA VAATIVAT KOHTEET: 1. KANNEN ASFALTOINTI Päällysteen kunnon osalta oleellisinta on, ettei päällysteessä ole reikiä tai muita halkeamia, joista päällysteen ja puurakenteen väliin pääsee kosteutta. Esim.: Jos asfaltointi on kulunut 20 mm tai enemmän, niin se on uusittava. Jos päällysteessä on havaittavissa kupruilua, on se seurausta siitä, ettei päällyste ole puukannessa kiinni. Tällöin on otettava yhteyttä päällysteen tekijään tilanteen korjaamiseksi. 2. PÄÄLLYSTEEN SAUMAT Tarkastetaan maatukien saumojen eheys. Tarvittaessa korjataan saumoissa olevat vauriot SILKO-ohjetta soveltaen ja käyttäen SILKO-ohjeen mukaisia materiaaleja (saumatyyppi 2 / liite 9 / SILKO-ohje 3.731). 3. JÄNNITYSTANGOT Sillan päällysrakenteen osalta jännetankojen kireys on oleellinen asia sillan kantavuuden osalta. Tankojen kireys tarkistetaan kiintoavaimella n. metrin varrella. Jos mutteri liikkuu, on tangot kiristettävä. Jännitystangoista tarkistetaan kerrallaan vähintään noin 1/3-tankojen määristä. Pöytäkirjaan lisätään liite, missä on siltapiirustuksen kopioon merkitty tarkastetut jännetankojen mutterit. Seuraavalla kerralla ei tarkasteta samoja muttereita. Mikäli havaitaan löysällä olevia muttereita, on kaikkien tankojen kiristys tarkistettava. Kiristys suoritetaan reikätunkilla. Reikätunkissa täytyy olla kalibroitu mittari, josta voidaan jännitysvoima lukea. Kaikki tangot kiristetään suunnitelmien mukaiseen täyteen jännevoimaan. Jos tanko katkeaa kiristettäessä, se on vaihdettava. Tangot ovat kuumasinkittyjä jännetankoja SAS 670/ HUOM. Katkennut tanko on uusittava ennen seuraavan tangon kiristämistä. Voit ottaa myös yhteyttä Versowood Oy Infraan, joka suorittaa tarvittaessa tankojen kiristyksen.

20 LIITE 4, sivu 3/5 4. KAITEET Kaiteet tarkastetaan silmämääräisesti. Kaiteista tarkistetaan niiden (pysty-)suoruus, kiinnitys siltaan sekä mahdolliset ruostekohdat. Raportoidaan vaurioista ja informoidaan tilaajaa välittömästi vaaraa aiheuttavista puutteista tai vioista. Kuumasinkittyjen kaiteiden ruosteiset kohdat puhdistetaan ja maalataan sinkkimaalilla. Maalattujen kaiteiden puuosat on maalattu Teknos Oy:n Nordica eko 3330-maalilla. Teräskaiteiden paikkamaalaus voidaan tehdä Liikenneviraston siltojen korjausohjeen SILKO-ohjeen mukaan. Kyseisessä ohjeessa on esitetty korjaustoimenpiteet, mikäli kaide on kuumasinkitty, kuumasinkitty ja maalattu tai vain maalattu. Kaiteen korjattava alue on puhdistettava karkealla laikalla hiomalla puhtaaksi tai teräsharjaamalla esikäsittelyasteeseen St 2. Jos kaide on ruostunut kauttaaltaan tasaisesti (pilkullisesti) ruostumisasteeseen Ri3 tai enemmän, kaiteen kunnossapitomaalaus tehdään uusintamaalauksena. SILKO-ohjeessa on esitetty käytettävä korjausmenetelmä, työvaihevaatimukset ja laadunvarmistus. Kaiteiden törmäysvauriot on korjattava välittömästi. 5. PUURAKENTEET Liimapuupalkkien liimaussaumat sekä lamellien sivupinnat tarkastetaan. Mahdollisesti havaitut halkeamat korjataan injektoimalla SIL- KO-ohjeen mukaan. Puurakenteiden kunto on tarkistettava kumilaakereiden yläpuolelta esim. puukolla pistelemällä. Jos puu on pehmentynyt, on mahdollista korjausta varten otettava yhteyttä Versowood Oy:ön tai johonkin muuhun puusiltojen asiantuntijaan.

21 LIITE 4, sivu 4/5 Sillan alta katsotaan liimapuupalkkien välissä sijaitsevien pituussuuntaisten kansilankkujen sijainti eli että kansilankut ovat paikoillaan (eivät hammasta toisiinsa nähden) ja tiukasti toisiaan vasten kiinni. Sillan sivuilta tarkistetaan ulommaisten liimapuupalkkien verhouksen kunto. Tarkistetaan verhouksen ehjyys ja kunto, ettei ole vaaraa verhouksen tippumisesta. Mikäli verhouksessa havaitaan vaurioita, on ne tarvittaessa välittömästi korjattava. Tarkistetaan onko havaittavissa liimapuupalkkien alapinnoissa jälkiä ajoneuvojen törmäyksistä palkkeihin. Mikäli vaurioita havaitaan, on pikimmiten selvitettävä vaurioiden suuruus ja niiden vaikutus liimapuupalkkien kantokykyyn. Sillan päältä tarkistetaan potkulankkujen kunto ja että ne ovat kunnolla kiinni sillassa. Mikäli esim. lumiaurat ovat repineet potkulankun irti / hajalle, kiinnitetään / uusitaan potkulankku siltaan. Ikäännyttyään sillan liimapuupalkkien kuntoa voidaan arvioida mm. ottamalla näytteitä esim. kasvukairalla palkkien sisältä. 6. LAAKERIT Tarkistetaan että laakerit ovat niille määrätyillä paikoillaan (liimapuupalkkien alla). Tarkastetaan laakereiden muoto, että suurempia muodonmuutoksia ole tapahtunut. Laakereiden muodosta tarkistetaan että ne: - ovat kokonaan puristettuja eli mikään laakerin reuna ei ole irti alusrakenteista. - laakerin pystysuoruus eli että laakerin yläreuna on maksimissaan 0,7 x laakerin korkeuden verran laakerin alareunan ulkopuolella ( 0,7 x Hlaakeri ) ks. liitepiirustus. Mikäli laakerit eivät ole paikoillaan/suurta muodonmuutosta on tapahtunut, täytyy laakerien asemaa ja muotoa korjata tai vaihtaa tilalle uusia laakereita. 7. MAATUET Tarkastetaan silmämääräisesti kaikki maatukien pinnat. Puhdistetaan vaakatasoilta roskat ja liat. Irrotetaan mahdollinen sammaloituminen painepesulla. Raportoidaan töhrimisistä, halkeilusta tai muista pintojen vaurioista.

22 LIITE 4, sivu 5/5 Tarkastetaan maatukien pystypintojen pystysuoruus. Mikäli maatuki on kallistunut, on välittömästi otettava yhteyttä sillan suunnittelijaan syyn selvittämiseksi. Sillan perustukset suunnitelleen suunnittelijan tiedot löytynevät sillan alusrakenteiden piirustuksista. 8. MAATUKIEN LUISKAT JA KEILAT Tarkastetaan, onko keiloissa tai etuluiskissa purkautumia tai epäpuhtauksia. Korjataan purkautumat ja siivotaan roskat ja muut epäpuhtaudet. Poistetaan keiloista ja etuluiskista mahdolliset vesakot ym. muu ylimääräinen puumainen kasvillisuus. 9. VARAUSPUTKET Tarkastetaan sillassa mahdollisesti olevien varausputkien kunto.

23

24 Versowood Kevyen liikenteen sillat PÄÄLLYSRAKENTEEN AINEMENEKIT LIITE 5, s. 1 / 5 KEVYENLIIKENTEEN SILLAT - HL = 3.0 m Jännemitta Jm = m Rakennekorkeus H p = m Yhden liimapuupalkin leveys b p = m Palkkien lkm n p = kpl Kannen paksuus h k = m Poikkipalkkien rakennekorkeus h pp = m Yhden poikkipalkin leveys b pp = m Poikkipalkkien lkm n pp = kpl Kansilankkujen lkm n kl = kpl Päällysrakenteen ainemenkit Liimapuupalkit GL30c m3 Sahatavara C30 - kansilankut 48 x m3 - poikkipalkit 48 x m3 - päätypalkit 2 x 50 x m3 C30 YHT m3 Sahatavara C24 - kansilankut 48 x m3 - poikkipalkit 48 x m3 C24 YHT m3 Pintarakenteet - Puinen pintarakenne m2 - - lankut 38 mm sahatavaraa C m3 - Asfalttipäällyste (kannen alue) m2 Jänteet SAS 670/ kpl Jänneankkurien aluslevyt (teräsosa J) kpl Kumilevylaakerit (mitat ks. mittapiirustus) kpl Potkulankut ja kaiteet pitää laskea erikseen. Samoin siirtymälaatat ja sen konsolit, mikäli tulee siltaan, pitää laskea erikseen (piir. pjplp KL - 14 mukaan).

25 Versowood Kevyen liikenteen sillat PÄÄLLYSRAKENTEEN AINEMENEKIT LIITE 5, s. 2 / 5 KEVYENLIIKENTEEN SILLAT - HL = 3.5 m Jännemitta Jm = m Rakennekorkeus H p = m Yhden liimapuupalkin leveys b p = m Palkkien lkm n p = kpl Kannen paksuus h k = m Poikkipalkkien rakennekorkeus h pp = m Yhden poikkipalkin leveys b pp = m Poikkipalkkien lkm n pp = kpl Kansilankkujen lkm n kl = kpl Päällysrakenteen ainemenkit Liimapuupalkit GL30c m3 Sahatavara C30 - kansilankut 48 x m3 - poikkipalkit 48 x m3 - päätypalkit 2 x 50 x m3 C30 YHT m3 Sahatavara C24 - kansilankut 48 x m3 - poikkipalkit 48 x m3 C24 YHT m3 Pintarakenteet - Puinen pintarakenne m2 - - lankut 38 mm sahatavaraa C m3 - Asfalttipäällyste (kannen alue) m2 Jänteet SAS 670/ kpl Jänneankkurien aluslevyt (teräsosa J) kpl Kumilevylaakerit (mitat ks. mittapiirustus) kpl Potkulankut ja kaiteet pitää laskea erikseen. Samoin siirtymälaatat ja sen konsolit, mikäli tulee siltaan, pitää laskea erikseen (piir. pjplp KL - 14 mukaan).

26 Versowood Kevyen liikenteen sillat PÄÄLLYSRAKENTEEN AINEMENEKIT LIITE 5, s. 3 / 5 KEVYENLIIKENTEEN SILLAT - HL = 4.0 m Jännemitta Jm = m Rakennekorkeus H p = m Yhden liimapuupalkin leveys b p = m Palkkien lkm n p = kpl Kannen paksuus h k = m Poikkipalkkien rakennekorkeus h pp = m Yhden poikkipalkin leveys b pp = m Poikkipalkkien lkm n pp = kpl Kansilankkujen lkm n kl = kpl Päällysrakenteen ainemenkit Liimapuupalkit GL30c m3 Sahatavara C30 - kansilankut 48 x m3 - poikkipalkit 48 x m3 - päätypalkit 2 x 50 x m3 C30 YHT m3 Sahatavara C24 - kansilankut 48 x m3 - poikkipalkit 48 x m3 C24 YHT m3 Pintarakenteet - Puinen pintarakenne m2 - - lankut 38 mm sahatavaraa C m3 - Asfalttipäällyste (kannen alue) m2 Jänteet SAS 670/ kpl Jänneankkurien aluslevyt (teräsosa J) kpl Kumilevylaakerit (mitat ks. mittapiirustus) kpl Potkulankut ja kaiteet pitää laskea erikseen. Samoin siirtymälaatat ja sen konsolit, mikäli tulee siltaan, pitää laskea erikseen (piir. pjplp KL - 14 mukaan).

27 Versowood Kevyen liikenteen sillat PÄÄLLYSRAKENTEEN AINEMENEKIT LIITE 5, s. 4 / 5 KEVYENLIIKENTEEN SILLAT - HL = 4.5 m Jännemitta Jm = m Rakennekorkeus H p = m Yhden liimapuupalkin leveys b p = m Palkkien lkm n p = kpl Kannen paksuus h k = m Poikkipalkkien rakennekorkeus h pp = m Yhden poikkipalkin leveys b pp = m Poikkipalkkien lkm n pp = kpl Kansilankkujen lkm n kl = kpl Päällysrakenteen ainemenkit Liimapuupalkit GL30c m3 Sahatavara C30 - kansilankut 48 x m3 - poikkipalkit 48 x m3 - päätypalkit 2 x 50 x m3 C30 YHT m3 Sahatavara C24 - kansilankut 48 x m3 - poikkipalkit 48 x m3 C24 YHT m3 Pintarakenteet - Puinen pintarakenne m2 - - lankut 38 mm sahatavaraa C m3 - Asfalttipäällyste (kannen alue) m2 Jänteet SAS 670/ kpl Jänneankkurien aluslevyt (teräsosa J) kpl Kumilevylaakerit (mitat ks. mittapiirustus) kpl Potkulankut ja kaiteet pitää laskea erikseen. Samoin siirtymälaatat ja sen konsolit, mikäli tulee siltaan, pitää laskea erikseen (piir. pjplp KL - 14 mukaan).

28 Versowood Kevyen liikenteen sillat PÄÄLLYSRAKENTEEN AINEMENEKIT LIITE 5, s. 5 / 5 KEVYEN LIIKENTEEN SILLAT - HL = 5.0 m Jännemitta Jm = m Rakennekorkeus H p = m Yhden liimapuupalkin leveys b p = m Palkkien lkm n p = kpl Kannen paksuus h k = m Poikkipalkkien rakennekorkeus h pp = m Yhden poikkipalkin leveys b pp = m Poikkipalkkien lkm n pp = kpl Kansilankkujen lkm n kl = kpl Päällysrakenteen ainemenkit Liimapuupalkit GL30c m3 Sahatavara C30 - kansilankut 48 x m3 - poikkipalkit 48 x m3 - päätypalkit 2 x 50 x m3 C30 YHT m3 Sahatavara C24 - kansilankut 48 x m3 - poikkipalkit 48 x m3 C24 YHT m3 Pintarakenteet - Puinen pintarakenne m2 - - lankut 38 mm sahatavaraa C m3 - Asfalttipäällyste (kannen alue) m2 Jänteet SAS 670/ kpl Jänneankkurien aluslevyt (teräsosa J) kpl Kumilevylaakerit (mitat ks. mittapiirustus) kpl Potkulankut ja kaiteet pitää laskea erikseen. Samoin siirtymälaatat ja sen konsolit, mikäli tulee siltaan, pitää laskea erikseen (piir. pjplp KL - 14 mukaan).

29