Minun kunniani ei ole sinun kunniasi. Kunniakäsitteen monet merkitykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minun kunniani ei ole sinun kunniasi. Kunniakäsitteen monet merkitykset"

Transkriptio

1 Minun kunniani ei ole sinun kunniasi. Kunniakäsitteen monet merkitykset YTK Hanni-Mari Romppanen YTK Gazale Giray 50

2 Nainen on kuin kuppi: jos joku juo siitä, kukaan toinen ei tahdo sitä. Nainen on kuin lasiruutu: kun se menee rikki, sitä ei saa ehjäksi. Kunniaan liittyvä väkivalta -termi antaa väkivallasta harhaanjohtavan kuvan, sillä Suomessa ymmärretty kunniakäsite ei vastaa kunniaa korostavien kulttuurien kunniakäsitettä. Tässä artikkelissa tavoitteemme on selvittää kunniakäsitteiden eroja. Lisäksi tarkastelemme naisiin kohdistuvan ja kunniaan liitettävän väkivaltailmiön yhteiskunnallisia taustoja: länsi ja itä halutaan usein nähdä toistensa vastakohtina, vaikka molempien yhteiskunnissa ilmenevistä väkivaltailmiöistä löytyy kuitenkin myös samankaltaisuuksia. Alun sanonnat ovat jordanialaisia, kansan parissa käytettyjä vertauksia naisista. Kansan parissa kerrotuilla vertauksilla on aina syvempi merkityksensä. Ne kuvastavat omalla tavallaan vallitsevia kulttuurisia merkityksiä sukupuolesta vahvistaen sosiaalista järjestystä. Ikivanhat sanonnat ovat yhteisöllisissä kulttuureissa vahvempia kuin kirjatut lait. Kulttuuri voidaan määritellä yhteisöön, etniseen ryhmään tai kansakuntaan kuuluvien jäsenten jakamaksi maailmankuvaksi. Kulttuuri pitää sisällään ne merkityksiä tuottavat sosiaaliset käytännöt, jotka organisoivat ja jäsentävät yhteisön sosiaalisia suhteita, ja pitää sisällään muun muassa sukupuoliroolit. Yhteisen sosiaalisen järjestelmän ja maailmankuvan jakaminen antaa yhteisön jäsenille tunteen kuulumisesta johonkin tiettyyn kulttuuriin ja luo jäseniä yhdistävän siteen sekä perustan identiteetille. 1 Kulttuurit eivät pidä sisällään vain yhdenlaista käsitystä merkitysrakenteista tai sosiaalisista käytännöistä, vaan yksilöillä voi olla hyvin erilaisia elämätapoja tai arvoja. Mary Douglasin 2 mukaan kulttuurit ovat eräänlaisia luokitusjärjestelmiä, jotka rakentuvat erilaisten sääntöjen varaan. Säännöt pitävät sisällään käsitykset ihmisruumiista, puhtaudesta, saastaisuudesta sekä sukupuolirooleista ja niiden toiminta-alueista. Ruumiillistuneet ajatukset puhtaudesta ja likaisuudesta symboloivat yhteisön käsityksiä oikeasta 51

3 ja väärästä. Eräs tapa tehdä ero oikean ja sallitun välille on yhteisön jakama käsitys kunniasta. Eri yhteisöissä on sisäistetty vallitsevat normit ja säännöt eri tavoin. Tämä saattaa merkitä sitä, että valtakulttuurin arvot ja normit ovat erilaisia kuin esimerkiksi tietyn suvun tai yhteisön. Omalla tavallaan kunniakäsite määrittää yhteisön jäsenten elämää luoden moraalinormiston. Kunnia voidaan ymmärtää joko yksilön arvona tai yhteisöä kuvaavana ominaisuutena. Tätä jakoa voidaan kuvata myös individualistisen ja kollektiivisen kulttuurin käsittein. Suomessa vallitseva kunniakäsite on individualistinen. Kollektiivisessa kulttuurissa taas kunnian merkitys on korostuneempi. Kunnia on osa yksilön minäkäsitystä: se, miten toiset yksilöt näkevät yksilön, voi olla hyvin ratkaiseva tekijä yksilön rooliin ja asemaan yhteisössä. Se, miten yksilö tuntee toisten arvostavan häntä, vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä yhteisön normiodotusten mukaisesti. Näin ollen kunnian voidaan nähdä olevan yksilön omien henkilökohtaisten tunteiden ja yhteisön arvostusten välittäjä 3. Käsitys kunniasta saa merkityksensä ennen kaikkea ihmisten välisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tämän artikkelin keskeiset tutkimuskysymykset ovat, miten individualistinen kunniakäsitys eroaa kollektiivisesta kunniakäsityksestä ja miten patriarkaattinen yhteiskuntajärjestelmä vaikuttaa naisiin kohdistuvaan väkivaltailmiöön. Artikkelin alussa kuvaamme kollektiivisen kulttuurin muutosta individualistiseen ja tämän merkitystä yhteiskunnassa vallitsevaan kunniakäsitykseen. Samalla kuvaamme kollektiivisen ja individualistisen kulttuurin vaikutusta yksilön kunniakäsitykseen, ja termien määrittelyn ohella vertailemme kunniakäsitteiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Kunniakäsite on hyvin sukupuolittunut käsite niin kollektiivisessa kuin individualistisessa kulttuurissa. Pohdimme artikkelissa feminististen yhteiskuntateorioiden avulla kunniakäsitysten merkitystä sukupuolen kannalta. Kunniakäsitteen sukupuolittuneisuus vaikuttaa myös kunniaan liittyvän väkivaltailmiön ymmärtämiseen ja näin ollen tärkeä osa väkivallan purkamista on nais- ja miesroolien pohtiminen kriittisessä valossa. Naisten ja miesten väliset valtasuhteet vaihtelevat ajasta ja paikasta riippuen, ja ne ovat tärkeä osa väkivallan taustalla vaikuttavia rakenteita. Eräs lähtökohta tarkastella väkivaltaa yhteiskunnallisena ilmiönä on tutkia yhteiskunnassa vallitsevia patriarkaatin muotoja. Näemme lännessä ja idässä esiintyvän väkivallan taustalla samanlaisia yhteiskunnallisia rakenteita kulttuurisista ja yhteiskunnallisista eroista huolimatta. Yhteistä näille yhteiskunnille on naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyys. Lisäksi käsittelemme artikkelissa kunniaan liittyvän väkivallan ja Suomessa ilmenevän lähisuhdeväkivallan välillä olevia eroja. 52

4 Kollektiivisesta kunniakäsityksestä individuaaliseen kunniakäsitykseen Pahat pelkäävät lakia, mutta hurskaat ihmiset pelkäävät juoruja. Individualistista tai kollektiivista kulttuuria ei voida määritellä yksiselitteisesti, koska kulttuurit ovat aika- ja paikkasidonnaisia, yhteiskunnallisia konstruktioita. Suomalainen yhteiskunta on individualistinen, eli yhteiskunnallinen ja yksittäisen henkilön toiminta lähtevät aina yksilöstä. Länsimaissa individualistinen ajattelutapa otetaan itsestäänselvyytenä, mutta vielä esimodernilla ajalla myös lännessä vallitsi kollektiivinen kulttuuri. Kollektiiviseen kulttuuriin kuului myös käsitys yhteisön jakamasta kunniasta. Satu Lidmanin 4 mukaan Euroopassa vallitsi vielä esimodernilla ajalla kollektiivinen kulttuurikäsitys, joka perustui ajatukselle suvun, perheen, kaupungin tai tietyn ammatin edustajien jakamasta kunniasta, mikä saatettiin kuitenkin menettää yksittäisen henkilön teon vuoksi. Kunnia määritti sääty-yhteiskunnan hierarkkista sosiaalista järjestystä niin, että yksittäisen ihmisen kunnia muodostui hänen säätynsä, ikänsä ja sukupuolensa mukaan, mikä määritti yksilön yhteiskunnallisen ja sosiaalisen roolin. Kunnia menetettiin esimerkiksi lakia rikkomalla tai yhteisön määrittämiä normeja rikkomalla. Yksilö kärsi eniten kunnian menetyksestä, mutta samalla kunnian menetys vaikutti koko lähiyhteisöön. Sääty-yhteiskunnassa sukupuoli oli merkittävässä asemassa määrittämässä kunnian merkitystä. Kunniallinen mies oli voimakas, sekä pelkoa että kunnioitusta herättävä. Miehillä kunnia liittyi vahvasti väkivaltaan. Kunniaa puolustettiin väkivallalla, esimerkiksi kaksintaisteluilla pyrittiin palauttamaan loukattu kunnia. Miehelle oli kunniallista puolustaa naisia. Passiivinen käytös väkivaltaa vaativassa tilanteessa oli kunniatonta ja sitä pidettiin feminiinisenä käytöksenä 5. Naisille kunniallisuus merkitsi ennen kaikkea neitseellisyyttä ja siveellisyyttä. Naisen kunniallisuus määrittyi aina suhteessa miehiin: hän oli joko neitsyt, aviovaimo, leski tai nunna tai vastaavasti kunniaton nainen eli prostituoitu tai huonomaineinen nainen. Kunnia määritti käytännön tasolla sosiaalista kanssakäymistä. Esimerkiksi kunniallisen naisen kehoon ei ollut luvallista koskea, kun puolestaan kunniaton nainen oli suojaton. Kunniattomalla naisella ei ollut kunniaa menetettävänään ja hänen arvonsa oli näin ollen mitätön yhteisön silmissä. Esimodernissa Euroopassa kunnian menettämisestä seurasi huono maine, stigma, joka saattoi pahimmassa tapauksessa merkitä yhteisöstä eristämistä 4. Jälkimodernille ajalle tultaessa yhteiskunnan kehityksen seurauksena kunnia alkoi perustua enemmän individualistisille arvoille ja yksilön saavutuksille, kuten toimeentuloon tai kulutustasoon. Tähänkin vaikutti osaltaan yhteiskunnallinen kehitys. Sääty-yhteiskunnan hierarkkisen sosiaalisen järjestyksen menettäessä merkityksensä, yksilön suhde yhteiskuntaan ei enää muodostunut sääty-yhteisön välityksellä. Yksilön 53

5 sosiaaliseen asemaan eivät enää vaikuttaneet ratkaisevasti hänen kunniansa tai maineensa. Tämä näkyy etenkin yksilön suhteessa yhteiskuntaan ja yhteiskunnan instituutioihin: kaikki ovat periaatteessa samanarvoisessa asemassa 6. Euroopassa vallinnut kunniakäsitys oli näin ollen hyvin samankaltainen kuin tämän päivän kollektiivisten kulttuurien yhteiskunnissa vaikuttava käsitys kunniasta. Kunniakäsitteen eroavaisuutta voidaan parhaiten ymmärtää yksilön ja yhteisön välisen suhteen avulla. Kunniakäsitysten eroja Individualistinen yhteiskunta muodostuu monenlaisista uskonnollis-etnis-kulttuurisista ryhmistä, joille kollektiivisuus voi olla osa yksilön identiteettiä. Kollektiivisessa kulttuurissa yksilö kokee olevansa olemassa yhteisönsä jäsenenä, ei-individuaalina henkilönä. Kollektiivisissa kulttuureissa yhteisöt ovat kiinteitä, mikä merkitsee velvollisuuksia ja oikeuksia yhteisön jäsenten kesken. Muutama sukupolvi sitten yhteisöt muodostuivat sukuyhteisöistä, joita yhdistivät muun muassa avioliittosopimukset ja omaisuus. Sukuyhteisöt ovat osittain korvautuneet pienemmillä perheyhteisöillä, joihin kuuluvat ydinperheen lisäksi vanhempien sisaret ja heidän perheensä. Siirtolaisuuden seurauksena perheyhteisöt ovat hajonneet, sen sijaan ydinperheen merkitys on kasvanut. Suvut kuitenkin pyrkivät pitämään yhteyttä kaukana oleviin sukulaisiinsa ja näin ollen heillä on velvollisuuksia ja oikeuksia sukulaisiaan kohtaan. Tähän vaikuttaa osaltaan yhteydenpitomahdollisuuksien lisääntyminen. Uudessa ympäristössä yhteisö voi muodostua saman etnisen taustan omaavista perheistä, jolloin sukuyhteisö korvautuu uudella yhteisöllä. Tässä uudessa yhteisössä jokaisella perheellä on oma kunniansa, jota jokainen yksilö voi teoillaan joko lisätä tai vähentää. Individualistisen kulttuurin vaikutuksesta kunnian merkitys on muuttunut, ja perheen kollektiivisen kunnian lisäksi yksilö rakentaa omaa mainetta ja kunniaa. Kunnia on sukupuolittunut käsite niin individualistisessa kuin kollektiivisessakin kulttuurissa. Kunniaa korostavissa kulttuureissa miehen kunnia on vahvasti sidottu seksuaaliseen kyvykkyyteen, minkä he esimerkiksi osoittavat siittämällä poikalapsia. Naisten valloittaminen ja samalla perheensä naisten seksuaalisuuden kontrollointi, sekä taloudellinen ja sosiaalinen menestyminen rakentavat miehen kunniaa 7. Merkittävä ero suomalaisen ja kunniaa korostavan kulttuurin kunniakäsitysten välillä on näin ollen miehen kunnialla. Kunniaa korostavissa kulttuureissa miehen kunniaan vaikuttaa vahvasti yhteisö ja sen historia. Suomessa taas miehen kunnia ei ole perustunut seksuaaliselle aktiivisuudelle ja naisten valloittamiselle, mikäli puhutaan länsimaalaisen kunniakäsitteen antamasta merkityksestä. Kunniallinen mies on ollut vaatimaton, ahkera, rehellinen ja taloudellisesti ja sosiaalisesti menestyvä 8. Kunniakäsite kuvaa tällöin yksilön ominaisuutta, 54

6 joka liitetään kunniallisuuteen, ylpeyteen ja rehellisyyteen. Kunnia saa kuitenkin hyvin erilaisia merkityksiä eri yhteyksissä, esimerkiksi suomalaiselle miehelle kunnian päälle voi käydä avun pyytäminen. Suomessa vallitsevaa kunniakäsitystä voidaan pitää sukupuolineutraalimpana kuin kunniaa korostavissa kollektiivisissa kulttuureissa. Toinen merkittävä ero kunniakäsitysten välillä on, etteivät neitsyys ja siveys ole olleet yhtä merkityksellisiä kuin kollektiivisessa kulttuurissa. Tämä selittyy sillä, että suomalaiseen arvomaailmaan liittyy suhteellisen seksuaalisuuden vapauden sekä naisten ja miesten seksuaalisuuden itsemääräämisoikeuden korostaminen 9. Naisen kunniallisuus on tosin ollut osittain sidottuna seksuaaliseen maineeseen, sillä liiallinen seksuaalinen aktiivisuus on voinut leimata naisen huoraksi. Naisen kunnia rakentuu samoista lähtökohdista kuin miehen, eli ahkeruudesta ja rehellisyydestä 8. Kunniaa korostavissa kollektiivisissa kulttuureissa naiselle kunnia merkitsee ennen kaikkea kunniallista käytöstä: myös naiset rakentavat omaa kunniaansa hyvällä maineella. Kunnia voidaan ymmärtää myös sukupuoliroolijaon kautta. Naiselle ja miehelle on selkeät omat tehtävät ja roolit yhteisössä, ja näitä rooleja ylläpidetään usein myös uudessa kotimaassa. Jotta yhteisön yhteinen kunnia säilyy, on naisille ja miehille annettu oma alue rakentaa omaa mainetta. Kunniakäsitys voidaan ymmärtää sukupuolittuneesti niin, ettei seksuaalisuus ole hävettävää maskuliinisella alueella, kun taas liiallinen seksuaalisuus feminiinisellä alueella on häpeä. Tämän vuoksi neitsyydellä ja siveydellä on tärkeä rooli kunniakysymyksessä. Näin kumpikin osapuoli rakentaa kunniaa eli mainetta omalla alueellaan; alueelta poistuminen aiheuttaa kunnian menetyksen. Naisille kunnia merkitsee kuitenkin enemmän kuin miehille, sillä heidän riskinsä menettää kunnia on suurempi. Naisella on oma kunnia. Konkreettinen esimerkki naisen oman kunnian menetyksestä on neitsyyden menetys ennen avioliiton solmimista. Neitsyyden menetys ei välttämättä tule julkisuuteen, mutta siitä voi seurata aviopuolisoiden keskinäisen kunnioituksen menetys, jolloin aviomies ei kunnioita enää vaimoaan samassa määrin. Kunniakäsitteen eroavaisuutta voidaan kuvata esimerkiksi turkinkielisillä sanoilla. Turkinkieliset sanat kuvaavat hyvin kunnian korostunutta merkitystä kunniaa korostavissa kulttuureissa. Kunniaa kuvataan eri termeillä şeref llä, izzetillä, onurilla, namus lla, haysiet lla ja irz lla. Eri kunniamerkitykset yhdistävät ja erottavat yhteisön jäseniä toisistaan. Şeref-kunnia kuvaa sekä yhteisön kunniaa että yksilön henkilökohtaista mainetta. Şerefiä voidaan kuvata perheen naisten ja miesten ominaisuudeksi, joka määrittää heidän asemansa yhteisössä. Kukin henkilö rakentaa saavutustensa avulla şerefiä. Şeref-kunnia rakentuu yhteisön kautta, sillä yhteisön saavutuksille antama arvostus muodostuu yhteisön määrittämien normien mukaan. Esimerkiksi perheen şeref-kunnia velvoittaa perhettä 55

7 järjestämään asemansa mukaiset häät tai auttamaan köyhempiä. Näin ollen şeref-kunniaa on jokaisella henkilöllä itsellään ja sitä jaetaan myös perheen ja/tai yhteisön kesken. Perheenjäsenen kunniallinen käytös lisää perheen vanhempien ylpeyttä ja näin ollen heidän omaa şeref-kunniaansa, joka voi periytyä seuraavalle sukupolvelle. Periytyvää, korkea-arvoista şeref-kunniaa ansaitakseen nuoren tulee osoittaa olevansa sen arvoinen. Samalla kunniaa uusinnetaan ja lisätään, jos mahdollista. Kullakin yhteisöllä ja sen jäsenellä on henkilökohtaisten saavutusten ja tekojen kautta muodostuneet şeref-kunniat, jotka eivät ole vertailtavissa keskenään. Uskotaan, että kukin toimii oman şeref-kunniansa mukaisesti. Täten rikkaamman järjestämä tilaisuus ja henkilön anteliaisuus eivät tee hänen şeref-kunniastaan sen parempaa kuin köyhemmän henkilön tai perheen voimiensa mukaan järjestämä tilaisuus tekisi köyhän kunniasta. Şeref-kunnian menettäminen on mahdollista, kun henkilö/yhteisö käyttäytyy vastoin maineensa velvoittamaa tapaa. Şeref-kunnia vaikuttaa muihin kunniakäsityksiin ja päinvastoin. Anteliaisuutta ja huomaavaisuutta ja tätä kautta saavutettua kunniallisuutta muita kohtaan kuvataan sanalla izzet. Şeref-kunnia ja izzet eli tarkemmin turkiksi izzetinefsikunnia (vanhanaikainen sana) sisältävät hyvin samanlaisia käsityksiä. Erona voidaan sanoa olevan henkilön itsekunnioitus olemassa olevaa Şeref-kunniaansa kohtaan. Turkinkielisen perussanakirjan antaman tulkinnan mukaan izzetinefsi-kunnia on yhtä kuin itsekunnioitus sekä onur-kunnia. Onur-kunnia kuvaa henkilökohtaista kunniaa. Itsekunnioitusta, henkilökohtaisia saavutuksia ja ylpeyttä kuvaava onurkunnia on lähin suomalaiselle kunnia-käsitteelle. Henkilön onur-kunnialle on synonyymina gurur-kunnia, mikä samalla merkitsee etenkin itsekunnioitusta. Monesti onur-kunniallinen ihminen on rehellinen niin itselleen kuin ympäristölleen. Hän antaa arvoa ennen kaikkea itselleen niin, että ympärillä olevatkin antavat arvoa hänelle. Edelleen turkinkielisen perussanakirjan antaman tulkinnan mukaan onur-kunniaa voidaan nähdä şeref- ja izzetinefsi-kunnian kanssa rinnakkaisina käsitteinä. Namus-kunnia kuvaa henkilöiden asennetta ja kuuliaisuutta perinteisiä käyttäytymisnormeja kohtaan. Namus-kunnia kuvaa, kuten muutkin kunniamuodot, naisen ja miehen henkilökohtaista suhdetta muihin henkilöihin. Namus-kunnialla viitataan yleensä naisen siveyteen. Namus ja şeref liittyvät toisiinsa niin, että namus-kunniaa kontrolloidaan ja şeref-kunniaa tulisi ylläpitää. Arkikäsityksen mukaan joissakin yhteisöissä nainen tarvitsee namus-kunniaansa suojellakseen miehen fyysisen voiman luomaa turvaa. Suojelemisen tarkoituksena on turvata naisen seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Ajan mittaan ja erinäisten poliittisten ja taloudellisten syiden takia käsitys suojelemisesta on kääntynyt ikään kuin päälaelleen. Naisten käyttäytymistä kontrolloidaan juoruilujen pelossa ja yhteisön painostuksesta. 56

8 Kunniaa korostavissa kollektiivisissa kulttuureissa niin naiset, miehet kuin kokonaiset yhteisötkin merkityksellistävät sosiaalisessa kanssakäymisessä namus-kunniaa eri tavoin. Arkisen käsityksen mukaan namus-kunnia on sidottu naisen siveelliseen käytökseen, mutta samalla se kuvaa koko perheen namus-kunniaa. Jos perheen tytär menettää namuksen käyttäytymällä sopimattomasti, esimerkiksi tulemalla raskaaksi avioliiton ulkopuolisesta suhteesta, myös perhe menettää namus-kunniansa, mutta voi edelleen säilyttää henkilökohtaisen onur-kunniansa. Şeref ja namus eivät ole yksiselitteisesti määriteltävissä ja niiden painoarvo vaihtelee yhteisöittäin. Kunniaan liittyvää väkivaltaa ei tehdä onur-kunniaan vedoten, vaan namus-kunniaa suojellen. Turkinkielinen irz sana on vähiten myönteisessä mielessä kuvattu kunniakäsite. Irz-kunnia on naisen seksuaalisuuteen sidottu käsite. Turkinkielisen perussanakirjan mukaan irz on sukupuolen puhtautta ja koskemattomuutta, jota kaikkien tulisi kunnioittaa. Jos nainen esimerkiksi raiskataan, hänen irz-kunniaansa on loukattu. Irz- ja namus-kunnia ovat näin ollen hyvin sidoksissa toisiinsa. Namus on arkikielessä käytetympi ja irz-käsite kuvaa vain ja ainoastaan sukupuolista puhtautta, jota ei tunneta arkikielessä muuna kuin negatiivisena käsitteenä. Eli irz on rikottu -sanonta kuvainnollistaa miehen käyttäytyneen väkivaltaisesti nimenomaan naista kohtaan ja näin ollen miehillä ei enää ole irz-kunniaa. Haysiyet-käsite kuvaa henkilön muille sekä itselleen osoittamaa arvostusta ja kunnianosoitusta. Haysiyet on toisinaan yhtä kuin onur, mutta haysiyet voi olla enemmän luonteenpiirre. Onur taas on synnynnäinen ja jokaisella on oikeus onur-kunniaan. Onur-kunniaa ei voida ottaa kantajaltaan pois, vaikka yleensä yhden kunnian menettäminen vie ihmiseltä muutkin kunnian osoitusta vaativat ominaisuudet. Yhteisöllä on käsitys siitä, ettei ole mitään syytä kunnioittaa kunniansa menettänyttä ihmistä. Kunnia on hyvin vaikeasti määriteltävä käsite. Jokainen yhteisö antaa sille erilaisia merkityksiä sen oman normiston mukaisesti. Näin ollen myös edellä mainitut kunniakäsitteet eivät ole yksiselitteisiä. Esimerkiksi Turkissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tutkineen Kirsti Härkösen 10 mukaan naiset eivät koskaan ole kunnian kantajia, vaan he ovat välillisesti sidottuja kunniaan miespuolisten (isän, veljien ja aviomiehen) yhteisön jäsenten kautta. Näin ollen naiset voivat teoillaan ja käyttäytymisellään tuhota miehen ja koko yhteisön kunnian. Härkösen mukaan naisen kunnia merkitsee ennen kaikkea siveyttä ja neitseellisyyttä. Kuitenkaan kunniakäsitettä ei voida selittää näin yksinkertaisesti pelkistäen naisen kunniallisuus neitsyyteen tai siveyteen. Kunnia on hyvin moniulotteinen ilmiö, eikä sitä voi pelkistää ajatukseen, ettei naisilla olisi omaa kunniaa. Nainen on itse asiassa merkittävin kunnian olemassaoloon vaikuttava yhteisön jäsen. Kunniakäsite on sidottu yhteiskunnalliseen kontekstiinsa niin, että käsitys 57

9 kunnian menettämisestä vaihtelee ajallisesti ja paikasta riippuen. Suomalaisessa yhteiskunnassa kunnian menetys ei vaikuta yksilön elämään samalla tavalla kuin kunniaa korostavissa kulttuureissa. Tähän vaikuttavat osaltaan yhteiskunnassa vallitsevat vapaat arvot: yksilön tekoja ei voida käytännössä tuomita muutoin kuin rikoslain mukaan. Yksilö on vapaa ja oikeutettu elämään elämäänsä omien normiensa ja moraalinsa mukaan, jotka saattavat erota paljonkin esimerkiksi omien vanhempien arvoista. Käyttäytymistä ei ole sanktioitu sosiaalisesti. Tähän vaikuttaa osaltaan yhteiskuntamme maallistuminen; ihmiset eivät jaa yhteistä käsitystä oikeasta ja väärästä. Kunniaa korostavissa kulttuurissa kunnian menetyksestä seuraa aina sosiaalisia muutoksia. Tämän vuoksi yhteisössä pyritään kontrolloimaan yksilöiden käytöstä. Pelkästään epäilys yhteisön normien rikkomisesta voi johtaa seuraamuksiin, kuten esimerkiksi vanhemman ja lapsen keskinäisen luottamuksen heikentymiseen. Uudessa kotimaassa nuorten on helpompaa tahrata perheen kunnia kuin kotimaassaan, sillä ympäröivän yhteiskunnan vapaus ja erilaiset käsitykset moraalista luovat uusia mahdollisuuksia käyttäytyä normien vastaisesti. Toisaalta uudessa ympäristössä perinteisten normien noudattaminen uudessa ympäristössä voi luoda turvallisuuden tunnetta perheen vanhemmille. Ympäröivän yhteiskunnan erilaisista, jopa vastakkaisista arvoista johtuen oman kulttuurin normeja ja tapoja saatetaan noudattaa tiukemmin kuin kotimaassa. Esimerkiksi omien kulttuuristen tapojen halveksunta sekä länsimaisen elämäntavan ja ajattelumaailman omaksuminen voidaan kokea yhteisössä petturuudeksi ja omien juurien häpeämiseksi. Patriarkaattisessa perhejärjestelmässä vanhempien ja etenkin isän määräysvallan kieltäminen voi aiheuttaa perheelle kunnian menetyksen 11. Kunnian menetyksestä perheelle saattaa seurata yhteisöstä eristäminen. Äärimmäisissä tapauksissa kunniaa pyritään suojelemaan väkivallalla. Kunniaan liittyväksi väkivallaksi kutsutaan väkivaltaa, jolla etenkin perheen naisia pyritään saamaan käyttäytymään yhteisön haluamalla tavalla, mutta myös poikien ja miesten käytöksellä on merkitystä. Kunniaan liittyvä väkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta Kunnian menetettyä, voiko eläminen olla pahempaa kuin kuolema? Väkivalta erilaisine ilmenemismuotoineen, erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta, on maailmanlaajuinen ongelma. Väkivalta ei erottele sosiaalisia, etnisiä tai uskonnollisia ryhmiä, vaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on kaikkialla. Väkivallan ilmenemismuotoihin ja selitysmalleihin vaikuttavat aina paikallinen kulttuuri ja yhteiskunnan rakenteet. Naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydessä sekä suhtautumis- ja puuttumistavoissa siihen on kuitenkin suuria eroja maitten välillä. Länsimaissa naisiin kohdistuva väkivalta on haluttu 58

10 ymmärtää yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, minkä vuoksi lainsäädännöllä on pyritty puuttumaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Yleinen tapa suhtautua on siis ollut kielteinen, mutta esimerkiksi monissa arabimaissa perheväkivaltaa ei ole lailla kielletty ja yhteisö hyväksyy väkivallan osaksi sosiaalisia suhteita. Väkivalta nähdään perheen sisäisenä asiana 12. Väkivallan selittämis- ja suhtautumistavat ovat tärkeä osa väkivallan käsitteellistämistä ja ideologisoitumista yhteiskunnassa, mikä vaikuttaa osaltaan ratkaisevasti väkivallan jatkumiseen ja tekee sen perustelemisen mahdolliseksi. Naisiin kohdistuvaa, parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa kutsutaan usein lähisuhdeväkivallaksi. Termi antaa väärän kuvan väkivallan luonteesta, sillä parisuhteessa tapahtuvan väkivallan tekijänä on yleensä naisen entinen tai nykyinen kumppani. Naisiin kohdistuva väkivalta -termillä saamme totuudenmukaisemman kuvan väkivallan luonteesta. Lähisuhdeväkivalta -termi kuvaa sisällöltään paremmin kollektiivisessa kulttuurissa tapahtuvaa väkivaltaa, jossa naisen kuka tahansa miessukulainen tai naisen tuntema henkilö voi käyttäytyä väkivaltaisesti häntä kohtaan. Kunniaväkivalta on monimuotoinen ilmiö, joka pitää sisällään fyysisen väkivallan lisäksi esimerkiksi naisten sosiaalisen elämän kontrolloinnin. Kunniaan liittyväksi väkivallaksi luetaan myös ympärileikkaukset, avioliittoon pakottaminen ja naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta. Vaikka pohdimme kunniaväkivallan syy-seuraussuhdetta, ei kunniaa korostavissa kulttuureissa väkivallan motiivina ole pelkästään kunnia itsessään, vaan taustalla ovat esimerkiksi patriarkaattiset ajatukset naisen paikasta ja roolista. Miesten naisiin kohdistama väkivalta ei ole yhden tai kahden syyn seurausta, kuten voisi kunniakysymyksessä olettaa, vaan väkivalta on hyvin laaja ilmiö. Taustalla on aina yhteiskunnallisia rakenteita, joilla väkivaltaa uusinnetaan ja ylläpidetään. Ei ole tarvetta purkaa väkivallan motiivia kerta toistensa jälkeen, vaan tärkeämpää ja kestävämpää on purkaa väkivallan taustalla olevia yhteiskunnallisia rakenteita, jotka antavat väkivallalle hyväksyntää. Tärkeä osa väkivallan purkamista ja ymmärtämistä on nais- ja miesroolien pohtiminen kriittisessä valossa. Naisten ja miesten väliset valtasuhteet ovat aika- ja paikkasidonnaisia ja ne ovat tärkeä osa väkivallan taustalla vaikuttavia yhteiskunnan rakenteita. Suomalaisessa yhteiskunnassa naisen asema on hyvä, mutta siitä huolimatta naisiin kohdistuva väkivalta on odottamattoman yleistä. Minna Piispan 13 mukaan joka viides nainen on kokenut parisuhteessa väkivaltaa, ja näin ollen Suomi on yksi länsimaiden lähisuhdeväkivaltaisimmista maista. Patriarkaattisen yhteiskuntajärjestelmän muodot väkivallan taustalla Väkivallan selitysmalleja on monenlaisia. Kunniaan liittyvän väkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan taustalla on saman- 59

11 laisia yhteiskunnallisia rakenteita kulttuurisista ja yhteiskunnallisista eroista huolimatta. Yhteistä näille yhteiskunnille on naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyys. Eräs lähtökohta ymmärtää väkivaltaa yhteiskunnallisena ilmiönä on tarkastella yhteiskunnassa vallitsevia patriarkaatin muotoja. Sylvia Walbyn 14 mukaan patriarkaattinen yhteiskuntajärjestelmä muodostuu kuudesta yhteiskunnallisesta rakenteesta, joita ovat palkkatyö, kotityö, seksuaalisuus, kulttuuri, väkivalta ja valtio. Ensimmäinen patriarkaattisen vallan muoto on kotona tapahtuvan työn arvon mitätöiminen: naiset kuuluvat luonnostaan kotiin hoitamaan lapsia ja tekemään kotityöt. Esimerkiksi työelämässä naisten sorto ilmenee vahvana segregaationa ja naisten työn aliarvioimisena. Toiseksi patriarkaattiset suhteet legitimoidaan yhteiskunnan lainsäädännössä, ja kolmanneksi naisiin kohdistuvalla väkivallalla osoitetaan naisten asema ja miesten oikeus kontrolloida naisten ruumista. Patriarkaattinen yhteiskuntajärjestelmä on erilainen kulttuurisista eroavaisuuksista johtuen. Walby erittelee patriarkaatin ilmenevän kahdessa eri muodossa, yksityisenä ja julkisena patriarkaattina. Yksityinen patriarkaatti ilmenee perinteisenä isän tai miesten valtana, kun taas julkinen patriarkaatti perustuu naisten sortoon työelämässä ja yhteiskunnan rakenteissa. Suomalaisessa yhteiskunnassa yksityinen patriarkaatti on muuttanut muotoaan pikku hiljaa julkiseksi patriarkaatin muodoksi, jota lainsäädäntö on vahvistanut. Julkinen patriarkaatti tarkoittaa naisen kontrolloinnin ja sorron siirtymistä yhteiskunnan rakenteisiin. Lähiidässä ja Välimeren maissa puolestaan vallitsevaa patriarkaattista yhteiskuntajärjestelmän muotoa voidaan luonnehtia yksityiseksi. Yksityisen sfäärin patriarkaatti perustuu kotona tapahtuvaan sortoon ja naisia kontrolloivat isät, veljet ja aviomiehet. Suomessa vallitsee julkinen patriarkaatti, mutta yksityisen patriarkaatin jäänteenä on naisiin kohdistuva väkivalta. Väkivallan taustalla on ajatus miehen omistusoikeudesta naiseen ja naisen ruumiiseen 14. Ajatus naisesta miehen omaisuutena kuuluu yksityisen patriarkaatin ideologiaan ja tämä oli ennen osa lainsäädäntöä. Suomessa naiset olivat miesten holhouksen alaisia aina 1930-luvulle saakka. Tämä merkitsi konkreettisesti miesten oikeutta määrätä naisten elämästä: miehillä oli oikeus kurittaa naisia ja heillä oli avioliiton ja lainsäädännön suoma oikeus naisen ruumiiseen. Nämä asenteet ovat naisiin kohdistuvan väkivallan taustalla ja ne ovat asennetasolla edelleen hyvin vahvasti juurtuneina suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös yksityisessä patriarkaatissa miehillä on oikeus kontrolloida naistaan rankaisemalla ja kurittamalla. Miehet kasvavat kulttuurissa, joka antaa heille täydellisen vallan ja oikeuden naisiin. He eivät halua luopua tästä vallasta, eivätkä itse asiassa näe epätasa-arvoisesti jakaantunutta yhteiskuntaa ja sen sisällä olevaa naisten ja miesten eriarvoista roolijakoa. Kunniakäsite on hyvä ja valmis syy ylläpitää järjestelmää. 60

12 Eräs selitys julkiseen patriarkaattiin siirtymisen myötä puretun yksityisen patriarkaatin muotoihin kuuluvan, lähisuhteissa tapahtuvan naisiin kohdistuvan väkivallan olemassaololle on vahva suomalainen väkivaltakulttuuri. Naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä johtuen voi sanoa, että maskuliinisuus rakentuu väkivaltakulttuurille. Tällöin miehisyys ja maskuliinisuus perustuvat naiseuden ja feminiinisyyden alistamiselle. Hegemoninen maskuliinisuus rakentuu edelleen monin tavoin dikotomiselle sukupuolijaolle ja maskuliinisuuden arvottamisella hierarkkisesti korkeammalle kuin feminiinisyys. Arto Jokinen 15 korostaa, että väkivalta on vahvasti sukupuolittunut ilmiö, ja että tekijällä on miehen sukupuoli. Väkivalta on osa yhteiskunnan rakenteita ja se ilmenee kulttuurisena, taloudellisena ja sosiaalisena sortona. Väkivalta ilmenee taloudellisena sortona esimerkiksi naisvaltaisten alojen arvostuksen puutteena, tai sosiaalisena sortona naisten huomioon ottamatta jättämisenä päätöksenteossa. Väkivalta ilmenee myös kulttuurisena pornografiana mainoksissa, jotka kuvaavat naisia väkivallan kohteena tai esimerkiksi väkivaltaelokuvissa. Ennen kaikkea väkivaltakulttuuria vahvistetaan monin tavoin. Kulttuurituotteissa neuvotellaan samalla väkivaltakulttuurin rajoista; siitä, mitä se on tai kehen se kohdistuu. Väkivaltakulttuuri on syvälle juurtunut osa yhteiskuntaamme. Väkivaltakulttuuriksi voidaan määritellä kaikki ne kulttuurin aspektit, joilla oikeutetaan ja vahvistetaan väkivaltaa. Väkivaltailmiön ongelmallisuutta kuvaa kulttuurisen maskuliinisuuden rakentuminen väkivaltaisuuteen. Kun kokonainen toinen sukupuoli sosiaalistetaan väkivaltaisuuteen, sen vaikutus yhteiskunnassa on moninainen 15. Naisiin kohdistuvan väkivallan purkamisprosessissa ei ole tarkoitus syyllistää miehiä, vaan kyseenalaistaa yhteiskunnassa vallitseva väkivaltakulttuuri, joka osaltaan hyväksyy väkivaltaisen käytöksen naisia kohtaan. Feministisessä ajattelussa purkamisprosessi on tärkeä osa tutkimusta, jolla tarkoitetaan vallitsevien haitallisten ajattelutapojen ja valtarakenteiden purkamista 16. Viime aikoina lähisuhde- tai perheväkivallasta on käyty keskustelua. On pohdittu, mitä väkivalta pitää sisällään, ketkä lyövät ja ketä lyödään. Väkivallan tekeminen sukupuolettomaksi ilmiöksi ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, ettei väkivalta ole hyväksyttyä missään normaaleissa olosuhteissa. Erittäin huolestuttavaa on kehitys, joka kuvaa naisten väkivaltaisen käytöksen lisääntymistä. Tämä kertoo osaltaan väkivaltakulttuurin vahvistumisesta. Tärkeämpää olisi pyrkiä purkamaan väkivaltakulttuuria ja -ilmiötä sekä samalla kyseenalaistaa vallitsevat maskuliinisuuden väkivaltaiset konstruktiot. Niin kauan, kun maskuliinisuus rakentuu väkivallalle, on naisiin, lapsiin ja miehiin kohdistuvan väkivallan torjuminen lähes mahdotonta. Väkivallan torjumista ei edesauta sen normalisointi tai näkymätöntäminen (s.o. näkymättömäksi tekeminen). Sari Näre 17 tarkoittaa näkymätöntämisellä 61

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus Lähisuhde- ja perheväkivalta RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Lähisuhde- ja perheväkivaltamääritelmiä Perheväkivalta-termi sisältää ikäihmisiin ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan sekä parisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS Työryhmän kuvaus Työryhmässä käsitellään sukupuolta sosiaalityön kohdeilmiöissä, instituutioissa ja käytännöissä sekä pohditaan sukupuolisensitiivisyyttä

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Helsingin yliopisto 18.8.2011 ls 10 Seminaari raiskauskriisikeskus Tukinainen Kuka on raiskauksen uhri? Kuka kelpaa uhriksi?

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset Ekososiaalinen kehitys ja tiedonmuodostus Marjatta Bardy, tutkimusprofessori YMPÄRISTÖ JA SOSIAALIPOLITIIKKA seminaari 1.12.2011 6.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä Marjatta Bardy 1 Lähtökohtana ajattelutavan

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Voimaantumisesta osallisuuteen Kokoava asiantuntijapuheenvuoro

Voimaantumisesta osallisuuteen Kokoava asiantuntijapuheenvuoro Esitysten ja keskustelujen herättämiä pohdintoja Miten (poissulkevia) kategorioita, stereotypioita ja normeja tuotetaan ja uusinnetaan? Miten kukin meistä tekee sitä itse? Saattaako stereotypioita purkavassa

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kunniaan liittyvät konfliktit Suomessa

Kunniaan liittyvät konfliktit Suomessa Kunniaan liittyvät konfliktit Suomessa Yhteenveto kyselytutkimuksen keskeisistä tuloksista Eeva Suomenaro IHMISOIKEUSLIITON SELVITYS 3/2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET... 3 2.1.

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT 7.10 2010

väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT 7.10 2010 NUORI PERHEESSÄ - PERHE NUORESSA: väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT 7.10 2010 Perhe, arki ja läheissuhteet Perheessä investoidaan lapseen ja nuoreen Kartutetaan

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Suomen Jääkiekkoliitto 1

Suomen Jääkiekkoliitto 1 13.2.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 13.2.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat Muut toimijat Pelaajat Muut toimijat Kunnioita

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot