Minun kunniani ei ole sinun kunniasi. Kunniakäsitteen monet merkitykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minun kunniani ei ole sinun kunniasi. Kunniakäsitteen monet merkitykset"

Transkriptio

1 Minun kunniani ei ole sinun kunniasi. Kunniakäsitteen monet merkitykset YTK Hanni-Mari Romppanen YTK Gazale Giray 50

2 Nainen on kuin kuppi: jos joku juo siitä, kukaan toinen ei tahdo sitä. Nainen on kuin lasiruutu: kun se menee rikki, sitä ei saa ehjäksi. Kunniaan liittyvä väkivalta -termi antaa väkivallasta harhaanjohtavan kuvan, sillä Suomessa ymmärretty kunniakäsite ei vastaa kunniaa korostavien kulttuurien kunniakäsitettä. Tässä artikkelissa tavoitteemme on selvittää kunniakäsitteiden eroja. Lisäksi tarkastelemme naisiin kohdistuvan ja kunniaan liitettävän väkivaltailmiön yhteiskunnallisia taustoja: länsi ja itä halutaan usein nähdä toistensa vastakohtina, vaikka molempien yhteiskunnissa ilmenevistä väkivaltailmiöistä löytyy kuitenkin myös samankaltaisuuksia. Alun sanonnat ovat jordanialaisia, kansan parissa käytettyjä vertauksia naisista. Kansan parissa kerrotuilla vertauksilla on aina syvempi merkityksensä. Ne kuvastavat omalla tavallaan vallitsevia kulttuurisia merkityksiä sukupuolesta vahvistaen sosiaalista järjestystä. Ikivanhat sanonnat ovat yhteisöllisissä kulttuureissa vahvempia kuin kirjatut lait. Kulttuuri voidaan määritellä yhteisöön, etniseen ryhmään tai kansakuntaan kuuluvien jäsenten jakamaksi maailmankuvaksi. Kulttuuri pitää sisällään ne merkityksiä tuottavat sosiaaliset käytännöt, jotka organisoivat ja jäsentävät yhteisön sosiaalisia suhteita, ja pitää sisällään muun muassa sukupuoliroolit. Yhteisen sosiaalisen järjestelmän ja maailmankuvan jakaminen antaa yhteisön jäsenille tunteen kuulumisesta johonkin tiettyyn kulttuuriin ja luo jäseniä yhdistävän siteen sekä perustan identiteetille. 1 Kulttuurit eivät pidä sisällään vain yhdenlaista käsitystä merkitysrakenteista tai sosiaalisista käytännöistä, vaan yksilöillä voi olla hyvin erilaisia elämätapoja tai arvoja. Mary Douglasin 2 mukaan kulttuurit ovat eräänlaisia luokitusjärjestelmiä, jotka rakentuvat erilaisten sääntöjen varaan. Säännöt pitävät sisällään käsitykset ihmisruumiista, puhtaudesta, saastaisuudesta sekä sukupuolirooleista ja niiden toiminta-alueista. Ruumiillistuneet ajatukset puhtaudesta ja likaisuudesta symboloivat yhteisön käsityksiä oikeasta 51

3 ja väärästä. Eräs tapa tehdä ero oikean ja sallitun välille on yhteisön jakama käsitys kunniasta. Eri yhteisöissä on sisäistetty vallitsevat normit ja säännöt eri tavoin. Tämä saattaa merkitä sitä, että valtakulttuurin arvot ja normit ovat erilaisia kuin esimerkiksi tietyn suvun tai yhteisön. Omalla tavallaan kunniakäsite määrittää yhteisön jäsenten elämää luoden moraalinormiston. Kunnia voidaan ymmärtää joko yksilön arvona tai yhteisöä kuvaavana ominaisuutena. Tätä jakoa voidaan kuvata myös individualistisen ja kollektiivisen kulttuurin käsittein. Suomessa vallitseva kunniakäsite on individualistinen. Kollektiivisessa kulttuurissa taas kunnian merkitys on korostuneempi. Kunnia on osa yksilön minäkäsitystä: se, miten toiset yksilöt näkevät yksilön, voi olla hyvin ratkaiseva tekijä yksilön rooliin ja asemaan yhteisössä. Se, miten yksilö tuntee toisten arvostavan häntä, vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä yhteisön normiodotusten mukaisesti. Näin ollen kunnian voidaan nähdä olevan yksilön omien henkilökohtaisten tunteiden ja yhteisön arvostusten välittäjä 3. Käsitys kunniasta saa merkityksensä ennen kaikkea ihmisten välisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tämän artikkelin keskeiset tutkimuskysymykset ovat, miten individualistinen kunniakäsitys eroaa kollektiivisesta kunniakäsityksestä ja miten patriarkaattinen yhteiskuntajärjestelmä vaikuttaa naisiin kohdistuvaan väkivaltailmiöön. Artikkelin alussa kuvaamme kollektiivisen kulttuurin muutosta individualistiseen ja tämän merkitystä yhteiskunnassa vallitsevaan kunniakäsitykseen. Samalla kuvaamme kollektiivisen ja individualistisen kulttuurin vaikutusta yksilön kunniakäsitykseen, ja termien määrittelyn ohella vertailemme kunniakäsitteiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Kunniakäsite on hyvin sukupuolittunut käsite niin kollektiivisessa kuin individualistisessa kulttuurissa. Pohdimme artikkelissa feminististen yhteiskuntateorioiden avulla kunniakäsitysten merkitystä sukupuolen kannalta. Kunniakäsitteen sukupuolittuneisuus vaikuttaa myös kunniaan liittyvän väkivaltailmiön ymmärtämiseen ja näin ollen tärkeä osa väkivallan purkamista on nais- ja miesroolien pohtiminen kriittisessä valossa. Naisten ja miesten väliset valtasuhteet vaihtelevat ajasta ja paikasta riippuen, ja ne ovat tärkeä osa väkivallan taustalla vaikuttavia rakenteita. Eräs lähtökohta tarkastella väkivaltaa yhteiskunnallisena ilmiönä on tutkia yhteiskunnassa vallitsevia patriarkaatin muotoja. Näemme lännessä ja idässä esiintyvän väkivallan taustalla samanlaisia yhteiskunnallisia rakenteita kulttuurisista ja yhteiskunnallisista eroista huolimatta. Yhteistä näille yhteiskunnille on naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyys. Lisäksi käsittelemme artikkelissa kunniaan liittyvän väkivallan ja Suomessa ilmenevän lähisuhdeväkivallan välillä olevia eroja. 52

4 Kollektiivisesta kunniakäsityksestä individuaaliseen kunniakäsitykseen Pahat pelkäävät lakia, mutta hurskaat ihmiset pelkäävät juoruja. Individualistista tai kollektiivista kulttuuria ei voida määritellä yksiselitteisesti, koska kulttuurit ovat aika- ja paikkasidonnaisia, yhteiskunnallisia konstruktioita. Suomalainen yhteiskunta on individualistinen, eli yhteiskunnallinen ja yksittäisen henkilön toiminta lähtevät aina yksilöstä. Länsimaissa individualistinen ajattelutapa otetaan itsestäänselvyytenä, mutta vielä esimodernilla ajalla myös lännessä vallitsi kollektiivinen kulttuuri. Kollektiiviseen kulttuuriin kuului myös käsitys yhteisön jakamasta kunniasta. Satu Lidmanin 4 mukaan Euroopassa vallitsi vielä esimodernilla ajalla kollektiivinen kulttuurikäsitys, joka perustui ajatukselle suvun, perheen, kaupungin tai tietyn ammatin edustajien jakamasta kunniasta, mikä saatettiin kuitenkin menettää yksittäisen henkilön teon vuoksi. Kunnia määritti sääty-yhteiskunnan hierarkkista sosiaalista järjestystä niin, että yksittäisen ihmisen kunnia muodostui hänen säätynsä, ikänsä ja sukupuolensa mukaan, mikä määritti yksilön yhteiskunnallisen ja sosiaalisen roolin. Kunnia menetettiin esimerkiksi lakia rikkomalla tai yhteisön määrittämiä normeja rikkomalla. Yksilö kärsi eniten kunnian menetyksestä, mutta samalla kunnian menetys vaikutti koko lähiyhteisöön. Sääty-yhteiskunnassa sukupuoli oli merkittävässä asemassa määrittämässä kunnian merkitystä. Kunniallinen mies oli voimakas, sekä pelkoa että kunnioitusta herättävä. Miehillä kunnia liittyi vahvasti väkivaltaan. Kunniaa puolustettiin väkivallalla, esimerkiksi kaksintaisteluilla pyrittiin palauttamaan loukattu kunnia. Miehelle oli kunniallista puolustaa naisia. Passiivinen käytös väkivaltaa vaativassa tilanteessa oli kunniatonta ja sitä pidettiin feminiinisenä käytöksenä 5. Naisille kunniallisuus merkitsi ennen kaikkea neitseellisyyttä ja siveellisyyttä. Naisen kunniallisuus määrittyi aina suhteessa miehiin: hän oli joko neitsyt, aviovaimo, leski tai nunna tai vastaavasti kunniaton nainen eli prostituoitu tai huonomaineinen nainen. Kunnia määritti käytännön tasolla sosiaalista kanssakäymistä. Esimerkiksi kunniallisen naisen kehoon ei ollut luvallista koskea, kun puolestaan kunniaton nainen oli suojaton. Kunniattomalla naisella ei ollut kunniaa menetettävänään ja hänen arvonsa oli näin ollen mitätön yhteisön silmissä. Esimodernissa Euroopassa kunnian menettämisestä seurasi huono maine, stigma, joka saattoi pahimmassa tapauksessa merkitä yhteisöstä eristämistä 4. Jälkimodernille ajalle tultaessa yhteiskunnan kehityksen seurauksena kunnia alkoi perustua enemmän individualistisille arvoille ja yksilön saavutuksille, kuten toimeentuloon tai kulutustasoon. Tähänkin vaikutti osaltaan yhteiskunnallinen kehitys. Sääty-yhteiskunnan hierarkkisen sosiaalisen järjestyksen menettäessä merkityksensä, yksilön suhde yhteiskuntaan ei enää muodostunut sääty-yhteisön välityksellä. Yksilön 53

5 sosiaaliseen asemaan eivät enää vaikuttaneet ratkaisevasti hänen kunniansa tai maineensa. Tämä näkyy etenkin yksilön suhteessa yhteiskuntaan ja yhteiskunnan instituutioihin: kaikki ovat periaatteessa samanarvoisessa asemassa 6. Euroopassa vallinnut kunniakäsitys oli näin ollen hyvin samankaltainen kuin tämän päivän kollektiivisten kulttuurien yhteiskunnissa vaikuttava käsitys kunniasta. Kunniakäsitteen eroavaisuutta voidaan parhaiten ymmärtää yksilön ja yhteisön välisen suhteen avulla. Kunniakäsitysten eroja Individualistinen yhteiskunta muodostuu monenlaisista uskonnollis-etnis-kulttuurisista ryhmistä, joille kollektiivisuus voi olla osa yksilön identiteettiä. Kollektiivisessa kulttuurissa yksilö kokee olevansa olemassa yhteisönsä jäsenenä, ei-individuaalina henkilönä. Kollektiivisissa kulttuureissa yhteisöt ovat kiinteitä, mikä merkitsee velvollisuuksia ja oikeuksia yhteisön jäsenten kesken. Muutama sukupolvi sitten yhteisöt muodostuivat sukuyhteisöistä, joita yhdistivät muun muassa avioliittosopimukset ja omaisuus. Sukuyhteisöt ovat osittain korvautuneet pienemmillä perheyhteisöillä, joihin kuuluvat ydinperheen lisäksi vanhempien sisaret ja heidän perheensä. Siirtolaisuuden seurauksena perheyhteisöt ovat hajonneet, sen sijaan ydinperheen merkitys on kasvanut. Suvut kuitenkin pyrkivät pitämään yhteyttä kaukana oleviin sukulaisiinsa ja näin ollen heillä on velvollisuuksia ja oikeuksia sukulaisiaan kohtaan. Tähän vaikuttaa osaltaan yhteydenpitomahdollisuuksien lisääntyminen. Uudessa ympäristössä yhteisö voi muodostua saman etnisen taustan omaavista perheistä, jolloin sukuyhteisö korvautuu uudella yhteisöllä. Tässä uudessa yhteisössä jokaisella perheellä on oma kunniansa, jota jokainen yksilö voi teoillaan joko lisätä tai vähentää. Individualistisen kulttuurin vaikutuksesta kunnian merkitys on muuttunut, ja perheen kollektiivisen kunnian lisäksi yksilö rakentaa omaa mainetta ja kunniaa. Kunnia on sukupuolittunut käsite niin individualistisessa kuin kollektiivisessakin kulttuurissa. Kunniaa korostavissa kulttuureissa miehen kunnia on vahvasti sidottu seksuaaliseen kyvykkyyteen, minkä he esimerkiksi osoittavat siittämällä poikalapsia. Naisten valloittaminen ja samalla perheensä naisten seksuaalisuuden kontrollointi, sekä taloudellinen ja sosiaalinen menestyminen rakentavat miehen kunniaa 7. Merkittävä ero suomalaisen ja kunniaa korostavan kulttuurin kunniakäsitysten välillä on näin ollen miehen kunnialla. Kunniaa korostavissa kulttuureissa miehen kunniaan vaikuttaa vahvasti yhteisö ja sen historia. Suomessa taas miehen kunnia ei ole perustunut seksuaaliselle aktiivisuudelle ja naisten valloittamiselle, mikäli puhutaan länsimaalaisen kunniakäsitteen antamasta merkityksestä. Kunniallinen mies on ollut vaatimaton, ahkera, rehellinen ja taloudellisesti ja sosiaalisesti menestyvä 8. Kunniakäsite kuvaa tällöin yksilön ominaisuutta, 54

6 joka liitetään kunniallisuuteen, ylpeyteen ja rehellisyyteen. Kunnia saa kuitenkin hyvin erilaisia merkityksiä eri yhteyksissä, esimerkiksi suomalaiselle miehelle kunnian päälle voi käydä avun pyytäminen. Suomessa vallitsevaa kunniakäsitystä voidaan pitää sukupuolineutraalimpana kuin kunniaa korostavissa kollektiivisissa kulttuureissa. Toinen merkittävä ero kunniakäsitysten välillä on, etteivät neitsyys ja siveys ole olleet yhtä merkityksellisiä kuin kollektiivisessa kulttuurissa. Tämä selittyy sillä, että suomalaiseen arvomaailmaan liittyy suhteellisen seksuaalisuuden vapauden sekä naisten ja miesten seksuaalisuuden itsemääräämisoikeuden korostaminen 9. Naisen kunniallisuus on tosin ollut osittain sidottuna seksuaaliseen maineeseen, sillä liiallinen seksuaalinen aktiivisuus on voinut leimata naisen huoraksi. Naisen kunnia rakentuu samoista lähtökohdista kuin miehen, eli ahkeruudesta ja rehellisyydestä 8. Kunniaa korostavissa kollektiivisissa kulttuureissa naiselle kunnia merkitsee ennen kaikkea kunniallista käytöstä: myös naiset rakentavat omaa kunniaansa hyvällä maineella. Kunnia voidaan ymmärtää myös sukupuoliroolijaon kautta. Naiselle ja miehelle on selkeät omat tehtävät ja roolit yhteisössä, ja näitä rooleja ylläpidetään usein myös uudessa kotimaassa. Jotta yhteisön yhteinen kunnia säilyy, on naisille ja miehille annettu oma alue rakentaa omaa mainetta. Kunniakäsitys voidaan ymmärtää sukupuolittuneesti niin, ettei seksuaalisuus ole hävettävää maskuliinisella alueella, kun taas liiallinen seksuaalisuus feminiinisellä alueella on häpeä. Tämän vuoksi neitsyydellä ja siveydellä on tärkeä rooli kunniakysymyksessä. Näin kumpikin osapuoli rakentaa kunniaa eli mainetta omalla alueellaan; alueelta poistuminen aiheuttaa kunnian menetyksen. Naisille kunnia merkitsee kuitenkin enemmän kuin miehille, sillä heidän riskinsä menettää kunnia on suurempi. Naisella on oma kunnia. Konkreettinen esimerkki naisen oman kunnian menetyksestä on neitsyyden menetys ennen avioliiton solmimista. Neitsyyden menetys ei välttämättä tule julkisuuteen, mutta siitä voi seurata aviopuolisoiden keskinäisen kunnioituksen menetys, jolloin aviomies ei kunnioita enää vaimoaan samassa määrin. Kunniakäsitteen eroavaisuutta voidaan kuvata esimerkiksi turkinkielisillä sanoilla. Turkinkieliset sanat kuvaavat hyvin kunnian korostunutta merkitystä kunniaa korostavissa kulttuureissa. Kunniaa kuvataan eri termeillä şeref llä, izzetillä, onurilla, namus lla, haysiet lla ja irz lla. Eri kunniamerkitykset yhdistävät ja erottavat yhteisön jäseniä toisistaan. Şeref-kunnia kuvaa sekä yhteisön kunniaa että yksilön henkilökohtaista mainetta. Şerefiä voidaan kuvata perheen naisten ja miesten ominaisuudeksi, joka määrittää heidän asemansa yhteisössä. Kukin henkilö rakentaa saavutustensa avulla şerefiä. Şeref-kunnia rakentuu yhteisön kautta, sillä yhteisön saavutuksille antama arvostus muodostuu yhteisön määrittämien normien mukaan. Esimerkiksi perheen şeref-kunnia velvoittaa perhettä 55

7 järjestämään asemansa mukaiset häät tai auttamaan köyhempiä. Näin ollen şeref-kunniaa on jokaisella henkilöllä itsellään ja sitä jaetaan myös perheen ja/tai yhteisön kesken. Perheenjäsenen kunniallinen käytös lisää perheen vanhempien ylpeyttä ja näin ollen heidän omaa şeref-kunniaansa, joka voi periytyä seuraavalle sukupolvelle. Periytyvää, korkea-arvoista şeref-kunniaa ansaitakseen nuoren tulee osoittaa olevansa sen arvoinen. Samalla kunniaa uusinnetaan ja lisätään, jos mahdollista. Kullakin yhteisöllä ja sen jäsenellä on henkilökohtaisten saavutusten ja tekojen kautta muodostuneet şeref-kunniat, jotka eivät ole vertailtavissa keskenään. Uskotaan, että kukin toimii oman şeref-kunniansa mukaisesti. Täten rikkaamman järjestämä tilaisuus ja henkilön anteliaisuus eivät tee hänen şeref-kunniastaan sen parempaa kuin köyhemmän henkilön tai perheen voimiensa mukaan järjestämä tilaisuus tekisi köyhän kunniasta. Şeref-kunnian menettäminen on mahdollista, kun henkilö/yhteisö käyttäytyy vastoin maineensa velvoittamaa tapaa. Şeref-kunnia vaikuttaa muihin kunniakäsityksiin ja päinvastoin. Anteliaisuutta ja huomaavaisuutta ja tätä kautta saavutettua kunniallisuutta muita kohtaan kuvataan sanalla izzet. Şeref-kunnia ja izzet eli tarkemmin turkiksi izzetinefsikunnia (vanhanaikainen sana) sisältävät hyvin samanlaisia käsityksiä. Erona voidaan sanoa olevan henkilön itsekunnioitus olemassa olevaa Şeref-kunniaansa kohtaan. Turkinkielisen perussanakirjan antaman tulkinnan mukaan izzetinefsi-kunnia on yhtä kuin itsekunnioitus sekä onur-kunnia. Onur-kunnia kuvaa henkilökohtaista kunniaa. Itsekunnioitusta, henkilökohtaisia saavutuksia ja ylpeyttä kuvaava onurkunnia on lähin suomalaiselle kunnia-käsitteelle. Henkilön onur-kunnialle on synonyymina gurur-kunnia, mikä samalla merkitsee etenkin itsekunnioitusta. Monesti onur-kunniallinen ihminen on rehellinen niin itselleen kuin ympäristölleen. Hän antaa arvoa ennen kaikkea itselleen niin, että ympärillä olevatkin antavat arvoa hänelle. Edelleen turkinkielisen perussanakirjan antaman tulkinnan mukaan onur-kunniaa voidaan nähdä şeref- ja izzetinefsi-kunnian kanssa rinnakkaisina käsitteinä. Namus-kunnia kuvaa henkilöiden asennetta ja kuuliaisuutta perinteisiä käyttäytymisnormeja kohtaan. Namus-kunnia kuvaa, kuten muutkin kunniamuodot, naisen ja miehen henkilökohtaista suhdetta muihin henkilöihin. Namus-kunnialla viitataan yleensä naisen siveyteen. Namus ja şeref liittyvät toisiinsa niin, että namus-kunniaa kontrolloidaan ja şeref-kunniaa tulisi ylläpitää. Arkikäsityksen mukaan joissakin yhteisöissä nainen tarvitsee namus-kunniaansa suojellakseen miehen fyysisen voiman luomaa turvaa. Suojelemisen tarkoituksena on turvata naisen seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Ajan mittaan ja erinäisten poliittisten ja taloudellisten syiden takia käsitys suojelemisesta on kääntynyt ikään kuin päälaelleen. Naisten käyttäytymistä kontrolloidaan juoruilujen pelossa ja yhteisön painostuksesta. 56

8 Kunniaa korostavissa kollektiivisissa kulttuureissa niin naiset, miehet kuin kokonaiset yhteisötkin merkityksellistävät sosiaalisessa kanssakäymisessä namus-kunniaa eri tavoin. Arkisen käsityksen mukaan namus-kunnia on sidottu naisen siveelliseen käytökseen, mutta samalla se kuvaa koko perheen namus-kunniaa. Jos perheen tytär menettää namuksen käyttäytymällä sopimattomasti, esimerkiksi tulemalla raskaaksi avioliiton ulkopuolisesta suhteesta, myös perhe menettää namus-kunniansa, mutta voi edelleen säilyttää henkilökohtaisen onur-kunniansa. Şeref ja namus eivät ole yksiselitteisesti määriteltävissä ja niiden painoarvo vaihtelee yhteisöittäin. Kunniaan liittyvää väkivaltaa ei tehdä onur-kunniaan vedoten, vaan namus-kunniaa suojellen. Turkinkielinen irz sana on vähiten myönteisessä mielessä kuvattu kunniakäsite. Irz-kunnia on naisen seksuaalisuuteen sidottu käsite. Turkinkielisen perussanakirjan mukaan irz on sukupuolen puhtautta ja koskemattomuutta, jota kaikkien tulisi kunnioittaa. Jos nainen esimerkiksi raiskataan, hänen irz-kunniaansa on loukattu. Irz- ja namus-kunnia ovat näin ollen hyvin sidoksissa toisiinsa. Namus on arkikielessä käytetympi ja irz-käsite kuvaa vain ja ainoastaan sukupuolista puhtautta, jota ei tunneta arkikielessä muuna kuin negatiivisena käsitteenä. Eli irz on rikottu -sanonta kuvainnollistaa miehen käyttäytyneen väkivaltaisesti nimenomaan naista kohtaan ja näin ollen miehillä ei enää ole irz-kunniaa. Haysiyet-käsite kuvaa henkilön muille sekä itselleen osoittamaa arvostusta ja kunnianosoitusta. Haysiyet on toisinaan yhtä kuin onur, mutta haysiyet voi olla enemmän luonteenpiirre. Onur taas on synnynnäinen ja jokaisella on oikeus onur-kunniaan. Onur-kunniaa ei voida ottaa kantajaltaan pois, vaikka yleensä yhden kunnian menettäminen vie ihmiseltä muutkin kunnian osoitusta vaativat ominaisuudet. Yhteisöllä on käsitys siitä, ettei ole mitään syytä kunnioittaa kunniansa menettänyttä ihmistä. Kunnia on hyvin vaikeasti määriteltävä käsite. Jokainen yhteisö antaa sille erilaisia merkityksiä sen oman normiston mukaisesti. Näin ollen myös edellä mainitut kunniakäsitteet eivät ole yksiselitteisiä. Esimerkiksi Turkissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tutkineen Kirsti Härkösen 10 mukaan naiset eivät koskaan ole kunnian kantajia, vaan he ovat välillisesti sidottuja kunniaan miespuolisten (isän, veljien ja aviomiehen) yhteisön jäsenten kautta. Näin ollen naiset voivat teoillaan ja käyttäytymisellään tuhota miehen ja koko yhteisön kunnian. Härkösen mukaan naisen kunnia merkitsee ennen kaikkea siveyttä ja neitseellisyyttä. Kuitenkaan kunniakäsitettä ei voida selittää näin yksinkertaisesti pelkistäen naisen kunniallisuus neitsyyteen tai siveyteen. Kunnia on hyvin moniulotteinen ilmiö, eikä sitä voi pelkistää ajatukseen, ettei naisilla olisi omaa kunniaa. Nainen on itse asiassa merkittävin kunnian olemassaoloon vaikuttava yhteisön jäsen. Kunniakäsite on sidottu yhteiskunnalliseen kontekstiinsa niin, että käsitys 57

9 kunnian menettämisestä vaihtelee ajallisesti ja paikasta riippuen. Suomalaisessa yhteiskunnassa kunnian menetys ei vaikuta yksilön elämään samalla tavalla kuin kunniaa korostavissa kulttuureissa. Tähän vaikuttavat osaltaan yhteiskunnassa vallitsevat vapaat arvot: yksilön tekoja ei voida käytännössä tuomita muutoin kuin rikoslain mukaan. Yksilö on vapaa ja oikeutettu elämään elämäänsä omien normiensa ja moraalinsa mukaan, jotka saattavat erota paljonkin esimerkiksi omien vanhempien arvoista. Käyttäytymistä ei ole sanktioitu sosiaalisesti. Tähän vaikuttaa osaltaan yhteiskuntamme maallistuminen; ihmiset eivät jaa yhteistä käsitystä oikeasta ja väärästä. Kunniaa korostavissa kulttuurissa kunnian menetyksestä seuraa aina sosiaalisia muutoksia. Tämän vuoksi yhteisössä pyritään kontrolloimaan yksilöiden käytöstä. Pelkästään epäilys yhteisön normien rikkomisesta voi johtaa seuraamuksiin, kuten esimerkiksi vanhemman ja lapsen keskinäisen luottamuksen heikentymiseen. Uudessa kotimaassa nuorten on helpompaa tahrata perheen kunnia kuin kotimaassaan, sillä ympäröivän yhteiskunnan vapaus ja erilaiset käsitykset moraalista luovat uusia mahdollisuuksia käyttäytyä normien vastaisesti. Toisaalta uudessa ympäristössä perinteisten normien noudattaminen uudessa ympäristössä voi luoda turvallisuuden tunnetta perheen vanhemmille. Ympäröivän yhteiskunnan erilaisista, jopa vastakkaisista arvoista johtuen oman kulttuurin normeja ja tapoja saatetaan noudattaa tiukemmin kuin kotimaassa. Esimerkiksi omien kulttuuristen tapojen halveksunta sekä länsimaisen elämäntavan ja ajattelumaailman omaksuminen voidaan kokea yhteisössä petturuudeksi ja omien juurien häpeämiseksi. Patriarkaattisessa perhejärjestelmässä vanhempien ja etenkin isän määräysvallan kieltäminen voi aiheuttaa perheelle kunnian menetyksen 11. Kunnian menetyksestä perheelle saattaa seurata yhteisöstä eristäminen. Äärimmäisissä tapauksissa kunniaa pyritään suojelemaan väkivallalla. Kunniaan liittyväksi väkivallaksi kutsutaan väkivaltaa, jolla etenkin perheen naisia pyritään saamaan käyttäytymään yhteisön haluamalla tavalla, mutta myös poikien ja miesten käytöksellä on merkitystä. Kunniaan liittyvä väkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta Kunnian menetettyä, voiko eläminen olla pahempaa kuin kuolema? Väkivalta erilaisine ilmenemismuotoineen, erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta, on maailmanlaajuinen ongelma. Väkivalta ei erottele sosiaalisia, etnisiä tai uskonnollisia ryhmiä, vaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on kaikkialla. Väkivallan ilmenemismuotoihin ja selitysmalleihin vaikuttavat aina paikallinen kulttuuri ja yhteiskunnan rakenteet. Naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydessä sekä suhtautumis- ja puuttumistavoissa siihen on kuitenkin suuria eroja maitten välillä. Länsimaissa naisiin kohdistuva väkivalta on haluttu 58

10 ymmärtää yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, minkä vuoksi lainsäädännöllä on pyritty puuttumaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Yleinen tapa suhtautua on siis ollut kielteinen, mutta esimerkiksi monissa arabimaissa perheväkivaltaa ei ole lailla kielletty ja yhteisö hyväksyy väkivallan osaksi sosiaalisia suhteita. Väkivalta nähdään perheen sisäisenä asiana 12. Väkivallan selittämis- ja suhtautumistavat ovat tärkeä osa väkivallan käsitteellistämistä ja ideologisoitumista yhteiskunnassa, mikä vaikuttaa osaltaan ratkaisevasti väkivallan jatkumiseen ja tekee sen perustelemisen mahdolliseksi. Naisiin kohdistuvaa, parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa kutsutaan usein lähisuhdeväkivallaksi. Termi antaa väärän kuvan väkivallan luonteesta, sillä parisuhteessa tapahtuvan väkivallan tekijänä on yleensä naisen entinen tai nykyinen kumppani. Naisiin kohdistuva väkivalta -termillä saamme totuudenmukaisemman kuvan väkivallan luonteesta. Lähisuhdeväkivalta -termi kuvaa sisällöltään paremmin kollektiivisessa kulttuurissa tapahtuvaa väkivaltaa, jossa naisen kuka tahansa miessukulainen tai naisen tuntema henkilö voi käyttäytyä väkivaltaisesti häntä kohtaan. Kunniaväkivalta on monimuotoinen ilmiö, joka pitää sisällään fyysisen väkivallan lisäksi esimerkiksi naisten sosiaalisen elämän kontrolloinnin. Kunniaan liittyväksi väkivallaksi luetaan myös ympärileikkaukset, avioliittoon pakottaminen ja naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta. Vaikka pohdimme kunniaväkivallan syy-seuraussuhdetta, ei kunniaa korostavissa kulttuureissa väkivallan motiivina ole pelkästään kunnia itsessään, vaan taustalla ovat esimerkiksi patriarkaattiset ajatukset naisen paikasta ja roolista. Miesten naisiin kohdistama väkivalta ei ole yhden tai kahden syyn seurausta, kuten voisi kunniakysymyksessä olettaa, vaan väkivalta on hyvin laaja ilmiö. Taustalla on aina yhteiskunnallisia rakenteita, joilla väkivaltaa uusinnetaan ja ylläpidetään. Ei ole tarvetta purkaa väkivallan motiivia kerta toistensa jälkeen, vaan tärkeämpää ja kestävämpää on purkaa väkivallan taustalla olevia yhteiskunnallisia rakenteita, jotka antavat väkivallalle hyväksyntää. Tärkeä osa väkivallan purkamista ja ymmärtämistä on nais- ja miesroolien pohtiminen kriittisessä valossa. Naisten ja miesten väliset valtasuhteet ovat aika- ja paikkasidonnaisia ja ne ovat tärkeä osa väkivallan taustalla vaikuttavia yhteiskunnan rakenteita. Suomalaisessa yhteiskunnassa naisen asema on hyvä, mutta siitä huolimatta naisiin kohdistuva väkivalta on odottamattoman yleistä. Minna Piispan 13 mukaan joka viides nainen on kokenut parisuhteessa väkivaltaa, ja näin ollen Suomi on yksi länsimaiden lähisuhdeväkivaltaisimmista maista. Patriarkaattisen yhteiskuntajärjestelmän muodot väkivallan taustalla Väkivallan selitysmalleja on monenlaisia. Kunniaan liittyvän väkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan taustalla on saman- 59

11 laisia yhteiskunnallisia rakenteita kulttuurisista ja yhteiskunnallisista eroista huolimatta. Yhteistä näille yhteiskunnille on naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyys. Eräs lähtökohta ymmärtää väkivaltaa yhteiskunnallisena ilmiönä on tarkastella yhteiskunnassa vallitsevia patriarkaatin muotoja. Sylvia Walbyn 14 mukaan patriarkaattinen yhteiskuntajärjestelmä muodostuu kuudesta yhteiskunnallisesta rakenteesta, joita ovat palkkatyö, kotityö, seksuaalisuus, kulttuuri, väkivalta ja valtio. Ensimmäinen patriarkaattisen vallan muoto on kotona tapahtuvan työn arvon mitätöiminen: naiset kuuluvat luonnostaan kotiin hoitamaan lapsia ja tekemään kotityöt. Esimerkiksi työelämässä naisten sorto ilmenee vahvana segregaationa ja naisten työn aliarvioimisena. Toiseksi patriarkaattiset suhteet legitimoidaan yhteiskunnan lainsäädännössä, ja kolmanneksi naisiin kohdistuvalla väkivallalla osoitetaan naisten asema ja miesten oikeus kontrolloida naisten ruumista. Patriarkaattinen yhteiskuntajärjestelmä on erilainen kulttuurisista eroavaisuuksista johtuen. Walby erittelee patriarkaatin ilmenevän kahdessa eri muodossa, yksityisenä ja julkisena patriarkaattina. Yksityinen patriarkaatti ilmenee perinteisenä isän tai miesten valtana, kun taas julkinen patriarkaatti perustuu naisten sortoon työelämässä ja yhteiskunnan rakenteissa. Suomalaisessa yhteiskunnassa yksityinen patriarkaatti on muuttanut muotoaan pikku hiljaa julkiseksi patriarkaatin muodoksi, jota lainsäädäntö on vahvistanut. Julkinen patriarkaatti tarkoittaa naisen kontrolloinnin ja sorron siirtymistä yhteiskunnan rakenteisiin. Lähiidässä ja Välimeren maissa puolestaan vallitsevaa patriarkaattista yhteiskuntajärjestelmän muotoa voidaan luonnehtia yksityiseksi. Yksityisen sfäärin patriarkaatti perustuu kotona tapahtuvaan sortoon ja naisia kontrolloivat isät, veljet ja aviomiehet. Suomessa vallitsee julkinen patriarkaatti, mutta yksityisen patriarkaatin jäänteenä on naisiin kohdistuva väkivalta. Väkivallan taustalla on ajatus miehen omistusoikeudesta naiseen ja naisen ruumiiseen 14. Ajatus naisesta miehen omaisuutena kuuluu yksityisen patriarkaatin ideologiaan ja tämä oli ennen osa lainsäädäntöä. Suomessa naiset olivat miesten holhouksen alaisia aina 1930-luvulle saakka. Tämä merkitsi konkreettisesti miesten oikeutta määrätä naisten elämästä: miehillä oli oikeus kurittaa naisia ja heillä oli avioliiton ja lainsäädännön suoma oikeus naisen ruumiiseen. Nämä asenteet ovat naisiin kohdistuvan väkivallan taustalla ja ne ovat asennetasolla edelleen hyvin vahvasti juurtuneina suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös yksityisessä patriarkaatissa miehillä on oikeus kontrolloida naistaan rankaisemalla ja kurittamalla. Miehet kasvavat kulttuurissa, joka antaa heille täydellisen vallan ja oikeuden naisiin. He eivät halua luopua tästä vallasta, eivätkä itse asiassa näe epätasa-arvoisesti jakaantunutta yhteiskuntaa ja sen sisällä olevaa naisten ja miesten eriarvoista roolijakoa. Kunniakäsite on hyvä ja valmis syy ylläpitää järjestelmää. 60

12 Eräs selitys julkiseen patriarkaattiin siirtymisen myötä puretun yksityisen patriarkaatin muotoihin kuuluvan, lähisuhteissa tapahtuvan naisiin kohdistuvan väkivallan olemassaololle on vahva suomalainen väkivaltakulttuuri. Naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä johtuen voi sanoa, että maskuliinisuus rakentuu väkivaltakulttuurille. Tällöin miehisyys ja maskuliinisuus perustuvat naiseuden ja feminiinisyyden alistamiselle. Hegemoninen maskuliinisuus rakentuu edelleen monin tavoin dikotomiselle sukupuolijaolle ja maskuliinisuuden arvottamisella hierarkkisesti korkeammalle kuin feminiinisyys. Arto Jokinen 15 korostaa, että väkivalta on vahvasti sukupuolittunut ilmiö, ja että tekijällä on miehen sukupuoli. Väkivalta on osa yhteiskunnan rakenteita ja se ilmenee kulttuurisena, taloudellisena ja sosiaalisena sortona. Väkivalta ilmenee taloudellisena sortona esimerkiksi naisvaltaisten alojen arvostuksen puutteena, tai sosiaalisena sortona naisten huomioon ottamatta jättämisenä päätöksenteossa. Väkivalta ilmenee myös kulttuurisena pornografiana mainoksissa, jotka kuvaavat naisia väkivallan kohteena tai esimerkiksi väkivaltaelokuvissa. Ennen kaikkea väkivaltakulttuuria vahvistetaan monin tavoin. Kulttuurituotteissa neuvotellaan samalla väkivaltakulttuurin rajoista; siitä, mitä se on tai kehen se kohdistuu. Väkivaltakulttuuri on syvälle juurtunut osa yhteiskuntaamme. Väkivaltakulttuuriksi voidaan määritellä kaikki ne kulttuurin aspektit, joilla oikeutetaan ja vahvistetaan väkivaltaa. Väkivaltailmiön ongelmallisuutta kuvaa kulttuurisen maskuliinisuuden rakentuminen väkivaltaisuuteen. Kun kokonainen toinen sukupuoli sosiaalistetaan väkivaltaisuuteen, sen vaikutus yhteiskunnassa on moninainen 15. Naisiin kohdistuvan väkivallan purkamisprosessissa ei ole tarkoitus syyllistää miehiä, vaan kyseenalaistaa yhteiskunnassa vallitseva väkivaltakulttuuri, joka osaltaan hyväksyy väkivaltaisen käytöksen naisia kohtaan. Feministisessä ajattelussa purkamisprosessi on tärkeä osa tutkimusta, jolla tarkoitetaan vallitsevien haitallisten ajattelutapojen ja valtarakenteiden purkamista 16. Viime aikoina lähisuhde- tai perheväkivallasta on käyty keskustelua. On pohdittu, mitä väkivalta pitää sisällään, ketkä lyövät ja ketä lyödään. Väkivallan tekeminen sukupuolettomaksi ilmiöksi ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, ettei väkivalta ole hyväksyttyä missään normaaleissa olosuhteissa. Erittäin huolestuttavaa on kehitys, joka kuvaa naisten väkivaltaisen käytöksen lisääntymistä. Tämä kertoo osaltaan väkivaltakulttuurin vahvistumisesta. Tärkeämpää olisi pyrkiä purkamaan väkivaltakulttuuria ja -ilmiötä sekä samalla kyseenalaistaa vallitsevat maskuliinisuuden väkivaltaiset konstruktiot. Niin kauan, kun maskuliinisuus rakentuu väkivallalle, on naisiin, lapsiin ja miehiin kohdistuvan väkivallan torjuminen lähes mahdotonta. Väkivallan torjumista ei edesauta sen normalisointi tai näkymätöntäminen (s.o. näkymättömäksi tekeminen). Sari Näre 17 tarkoittaa näkymätöntämisellä 61

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Mitä kunniaväkivalta on? YTT, yliassistentti Suvi Keskinen Tampereen yliopisto 4.2.2009 Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Meneillään oleva tutkimus käsittelee maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. 2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT

KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT - TIETOA, TAITOA JA TOIMINTAOHJEITA KOHTAAMISEN TUEKSI Katri Peräaho Yhteisöpedagogi (AMK), Human Rights, Globalisation and Justice (MA), Seksuaalineuvoja KUNNIAVÄKIVALTA

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn seminaari TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä 13.6.2013 LAHTI Timo Rytkönen Turvallisten

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Tyttöjen ympärileikkaus ja poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kulttuurisesta näkökulmasta FT Sylvia Akar,

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Kunniaan liittyvät konfliktit Suomessa

Kunniaan liittyvät konfliktit Suomessa Kunniaan liittyvät konfliktit Suomessa Yhteenveto kyselytutkimuksen keskeisistä tuloksista Eeva Suomenaro IHMISOIKEUSLIITON SELVITYS 3/2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET... 3 2.1.

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa -seminaari : Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Liisa Jääskeläinen 16.5.2013 Opetussuunnitelmat uudistuvat 2012-2016

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kunnia suomalaisten miesten väkivallassa. VTM Jessica Sundström

Kunnia suomalaisten miesten väkivallassa. VTM Jessica Sundström Kunnia suomalaisten miesten väkivallassa VTM Jessica Sundström 68 On perusteltua väittää, että suomalaisten miesten näkemys miesten kunniasta ja naisten häpeästä on myös keskeinen kunniaan liittyvän väkivallan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT 7.10 2010

väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT 7.10 2010 NUORI PERHEESSÄ - PERHE NUORESSA: väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT 7.10 2010 Perhe, arki ja läheissuhteet Perheessä investoidaan lapseen ja nuoreen Kartutetaan

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot