Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto

Transkriptio

1 4/2002 TEKSTI JA KUVA PÄIVI STRANDÈN Naisten Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto talo toimii neutraalilla maaperällä Jyväskylässä toimintansa aloittanut Sininauhaliiton Naisten talo on matalan kynnyksen kotoinen kohtaamispaikka ja toimintakeskus naisille ja heidän lapsilleen. Naisten talo kutsuu erityisesti päihteiden kanssa ongelmiin joutuneita naisia. Kohtaamispaikassa toimii myös sijoitettujen lasten äideille tarkoitettu ryhmä. Naisten talon toiminnan ensimmäistä avoimien ovien päivää vietettiin Jyväskylässä Keskustiellä sijaitsevissa Sininauhaliiton tiloissa syyskuun puolivälin paikkeilla. - Naisilla päihteiden käyttöön liittyy paljon häpeää ja syyllisyyttä. Voimavarat ovat usein vähissä ja vaatii paljon lähteä uuteen paikkaan apua ja tukea hakemaan, Naisten talon sosiaalityöntekijä Virpi Kujala miettii. Miten naiset ottavat toiminnan vastaan, nähdään syksyn kuluessa. Psykiatrian sairaanhoitaja Tarja Hiltunen arvelee, että kaikki naiset eivät ehkä koe Naisten talon palveluja omakseen. Toimintaa on kuitenkin lähdetty kehittämään niin, että kynnys tulla mukaan olisi mahdollisimman alhaalla. Jokainen tulija halutaan kohdata ihmisenä, eikä suinkaan vain hänen päihdeongelmansa kautta. Toiminta-ohjelmaa ei ole rakennettu tiukaksi. Naisten talossa voi halutessaan vain olla ja jutella toisten naisten ja työntekijöiden kanssa. - Meillä on suunniteltu toiminta-ohjelma, joka liittyy toipumiseen ja eheytymiseen. Ohjelmaan voi osallistua siltä osin kuin itsellä on mielenkiintoa ja voimia, Hiltunen kuvailee. Naisten talossa on myös mahdollisuus saada maksutta asiantuntija-apua sekä sosiaali- ja terveysneuvontaa. Naisia halutaan kannustaa päihteettömyyteen henkilökohtaisin keskusteluin, ryhmätoiminnan sekä sielunhoidon avulla. Henkilökunta tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Tietoa talon toiminnasta on levitetty eteenpäin kuntien sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä järjestökentän kautta. Naisten talon henkilökuntaa on jo nyt pyydetty pitämään talon ulkopuolelle ryhmiä. Muun muassa eri seurakuntien kanssa on käynnistymässä naiseuden eheytymiseen liittyvä ryhmä. KUVA TAPANI ROMPPAINEN Avun saaja tuntee olevansa suojassa Tärkeä tuki päihdeongelmassa ovat toiset ihmiset, joilla on samanlaisia kokemuksia. Avoimien ovien päivään muutaman tuttavansa kanssa tullut Mirkku Mäkinen totesi, että ryhmässä olisi kiva jakaa kokemuksia, eikä vain niin, että saa toisilta apua: on mukava, että voi itse antaa jotain toisille samanlaisia asioita kokeneille naisille. - Naisille ei ole paljon ryhmiä ja kotoa on korkea kynnys lähteä, Mäkinen sanoo. Myös Katri Koskenkorva oli tullut avoimin mielin tutustumaan Naisten taloon ja muihinkin toiminnan tarjoamiin palvelui- Seuraavalle sivulle

2 Ghetot keskuudessamme Suomessa toteutetaan kansallista alkoholiohjelmaa. Siinä on kymmenen konkreettista tavoitealuetta. Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan parhaillaan päivittämässä ohjelmaa. Samalla varustaudutaan siihen, että vuoden 2004 alusta olisi tarjolla taas uudet nuotit alkoholihaittojen torjuntaan. Päihdehaittojen torjunnassa pitääkin edetä monella rintamalla, monin ja joskus pieninkin askelin. Kuntatasolla tulisi kuitenkin nyt ottaa vakavasti esille asuinalueiden rappeutuminen. Liian monen kaupungin ja kuntataajaman kyljessä on rivi- tai kerrostalo - tai peräti alue -, jonne on muodostunut märkä tasku. Näissä taloissa on paljon päihde- ja mielenterveysongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja monenlaista terveydellistä ja sosiaalista ongelmatiikkaa. Pulmallisinta on se, että alueen kierrettä syventää yhä yhteisöllisempi alkoholin ja muiden päihteiden käyttö. On vaikea ajatella, että pelkästään tarjoamalla vakiintuneita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita pahaa alakierrettä kyettäisiin katkaisemaan. Mikäli alueella asuu lapsiperheitä, ylisukupolvisten kehien syntyminen on enemmän kuin todennäköistä. Kasvavat lapset elävät miljöössä, jossa ainut elämisen malli on humalakeskeinen toimettomuus ja nahistelu aamusta iltaan. Eräille alueille poliisejakaan ei tahdo saada hälytystehtäviin ennen kuin tulee ruumiita. Näille ongelmille ei tulisi antaa periksi. Meillä on paljon esimerkkejä, että asioihin voidaan vaikuttaa. Tärkeintä on vaikuttaa yhteiskuntasuunnittelulla jo etukäteen: on torjuttava yksipuolinen väestörakenne. Mutta jos ongelmien kasaantuminen on päässyt jo tapahtumaan, silloinkin voidaan vaikuttaa. Järjestöt, kunnat ja seurakunnat voivat suunnata palveluja näille alueille. On turha odottaa, että kaupungin keskustassa jököttävä päiväkeskus tavoittaisi nämä ihmiset, jos bussilippu tai mopobensa maksaa enemmän kuin kaljapullo. Siksi kannattaa perustaa sivutoimipiste keskelle näitä alueita. Niinikään kannattaa muuntaa joitakin taloja tuetun asumisen yksiköiksi. Mikäli usein ylikuormitetuissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa vain kapasiteettia riittää, palveluita pitäisi tehostetusti jalkauttaa. Sosiaalisia ongelmia ylläpitävän ja niitä lisäävän yhteisöllisyyden muuttaminen elämää tukevaksi yhteisöllisyydeksi on työlästä ja sitkeyttä vaativaa. Meitä ihmisiä ei voi ulkoapäin muuttaa. Kysymys on siitä, minkälaisia edellytyksiä, palveluita ja elämän rakennusaineksia annetaan merkitysmaailmojen muuttamiseen. On luotettava siihen, että jokaisessa ihmisessä elää toivo, vaikkakin joskus hatara, paremmasta elämästä. Saatamme ihan aiheellisesta kauhistella Venäjän Karjalan kylien surkeaa tilannetta. Samanlaisia sosiaalisia ghettoja löytyy kuitenkin lähempääkin. Siihen on herättävä. JORMA NIEMELÄ jorma.niemela@sininauhaliitto.fi KUVA MONA MANNERHEIMO NAISTEN TALO...JATKOA ETUSIVULTA Tarja Hiltunen (edessä) ja Virpi Kujala (vas.) ovat Naisten talon henkilökuntaa. Avoimien ovien päivänä toimintaan kävivät tutustumassa muun muassa Mirkku Mäkinen ja Katri Koskenkorva. hin. Hän uskoo, että yksinäisyys on usein syy, miksi esimerkiksi yksinhuoltajaäidit alkavat käyttämään päihteitä. Heidän on vaikea löytää paikkaa, jossa kuultaisiin heidän asiaansa. - Itselläni oli aikoinaan vaikea lähteä hakemaan apua omaan päihdeongelmaani. Jos nyt olisi akuutti tilanne, soittaisin varmasti ensin tänne. A-klinikka on julkinen paikka, täällä on paremmin suojassa, Koskenkorva arvioi. Tarja Hiltunen muistuttaa, että mukaan toimintaan tarvitaan myös sellaisia naisia, jotka ovat selvinneet päihdeongelmastaan ja siihen liittyvistä kriiseistä. Apua huostaanoton kokeneille äideille Naisten talossa on elokuusta alkaen kokoontunut sijoitettujen lasten äitien ryhmä. Hiltusen ja Kujalan mukaan jo alkukokemus on osoittanut, että ryhmä on tullut todella tarpeeseen. - Vanhemmat jäävät aika yksin vaikean tilanteensa kanssa, kun lapsi otetaan huostaan. Sosiaalityöntekijöillä on huostaanotossa viranomaisen rooli ja heidän on sen vuoksi vaikea auttaa kriisissä olevia vanhempia, Virpi Kujala uskoo. Myös sijaishuollon johtava sosiaalityöntekijä Paula Pollari-Urrio toteaa, että huostaan otettujen lasten äideille tarkoitettu ryhmä on ideana hyvä ja tarpeellinen. Se kanavoi toiveita, joita vanhemmilla on. Sijaishuollon yksikköön on tullut paljon palautetta, että huostaan otettujen lasten vanhempia ei kuule kukaan. - Vanhemmat sanovat, että sijaisperheitä tuetaan ja lasta kuunnellaan, mutta heitä ei tue kukaan, Pollari-Urrio sanoo. Naisten talo Keskustie 17 B 17, Jyväskylä Aukioloajat: tiistai ja torstai klo Puhelinpäivystys: tiistai ja torstai klo 9-11 Puhelin: (014) Tarja Hiltunen: Virpi Kujala:

3 Päihdepalveluille laatusuositukset Päihdepalvelujen laadusta on annettu suositukset. Laatua päihdepalvelussa on saatavuus, riittävyys ja asiakaslähtöisyys. Suomessa on Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Olavi Kaukosen mukaan vankka ja hyvä päihdepalvelujärjestelmä. Sen ohjaus ja valvonta kuuluvat ministeriölle, mutta palvelupolitiikka on osa kunnallista päätöksentekoa. Kunnat ohjaavat palveluja kuntien ja palvelujen tuottajien keskinäisillä sopimuksilla. Myös järjestöt ovat tässä aktiivisesti mukana. Jotta syntyisi laadukasta päihdehuoltoa, on näillä tahoilla oltava vahva yhteinen näkemys sosiaalisesta vastuusta. - Päihdepalvelut on kannattava investointi. Lisäämällä päihdepalvelujen saatavuutta pystytään vähentämään kuolemia ja sairastuvuutta ja tätä kautta terveydenhuollon kustannuksia, Kaukonen sanoo. Hän muistuttaa, että palveluiden on aina taivuttava asiakkaan suuntaan eikä toisinpäin. Koska päihteiden käyt- tö ja haitat kasautuvat väestössä voimakkaasti, päihdepalveluilla tulisi tavoittaa erityisesti niitä, joiden omat edellytykset ovat heikoimmat. Yksinäiset, keski-ikäiset miehet ovat edelleen merkittävä asiakasryhmä. Myös päihteitä käyttävien nuorten ja päihdeongelmaisten lapsiperheiden tarpeet tulee ottaa huomioon. Seudullinen yhteistyö välttämätöntä Kun päihteiden kulutus kasvaa viisi prosenttia, haitat kasvavat kolme neljä kertaa nopeammin ja myös päihdepalvelujen tarve lisääntyy nopeasti. Kuntaliiton sosiaali- ja terveydenhuollon päällikkö, ylilääkäri Matti Liukko pitää maakuntatasoista- ja seutuyhteistyötä päihdehuollossa välttämättömänä, koska kunnat ovat liian pieniä hoitamaan yksin kasvavaa päihdeongelmaisten joukkoa. Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Jorma Niemelä on tyytyväinen, että oppaassa muistutetaan myös asiakkaan uskonnollisen vakaumuksen huomioon ottamisesta palveluiden tuottamisessa. - Laatusuosituksissa tämä on yleensä unohdettu. Vakaumuksen huomioonottaminen on äärettömän tärkeä asiakkaiden ja heidän toipumisprosessin kannalta. Suositusten asiakaslähtöisyys toteutuu tässä. Laatusuositusten antajia ovat Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto. Opas antaa yksityiskohtaista ja konkreettista tietoa päihdepalvelujen suunnittelijoille, järjestäjille, tuottajille ja asiakkaille. Suosituksissa on otettu kantaa päihdetyön lähtökohtiin ja strategiseen suunnitteluun asiakastyössä, koko palvelujärjestelmän suunnitelmalliseen käyttöön, asiakkaan oikeuksiin ja erityistarpeisiin, toimitilojen tasoon, henkilöstön mitoitukseen, osaamiseen ja työssä jaksamiseen, varsinaiseen asiakastyöhön sekä arviointiin. Päihdepalvelujen laatusuositusten keskeiset periaatteet Päihdehaittojen torjuntaa on toteutettava laajaalaisesti kunnassa. Päihdehaittojen ehkäisytyö edellyttää tietoista kunnallista suunnittelua ja strategiaa. Palvelujen mitoituksessa ja toimintaperiaatteissa on otettava huomioon päihteiden kulutuksessa tapahtuvat muutokset. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat keskeinen osa kaikkien kuntien päihdehuoltoa. Hyvin toimivat päihdepalvelut ovat tärkeä osa sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä, hyvinvoinnin lisäämistä ja terveydellisen tasa-arvon vahvistamista. Asiakaslähtöinen työskentelytapa on sekä eettisesti perusteltua että yhteiskunnallisesti hyödyllistä. Palveluihin pääsyn on oltava esteetöntä. Asiakas osallistuu oman kuntoutuksensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Palveluissa puolustetaan asiakkaan perusoikeuksia. Asiakkaan edellytyksiin käyttää palveluja on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asiakkaiden ikä, sukupuoli, kieli ja muu kulttuuritausta otetaan huomioon toimivaa palvelukokonaisuutta järjestettäessä. Väestöpohjainen ja seudullinen kustannusten jakojärjestelmä on huolellisesti toteutettuna käyntikohtaista laskutusta asiakasystävällisempi, kustannustehokkaampi ja helpommin ohjattavissa. Maksusitoumusjärjestelyt eivät saa olla joustavan ja tehokkaan palveluohjauksen este. Palveluasumisessa ja myös tilapäismajoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota käytettävien tilojen tasoon ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Päihdetyön johtamista on vahvistettava. Henkilöstön mitoitukseen, osaamiseen ja jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Päihdepalvelujen laatusuositukset, sosiaali- ja terveysministeriön oppaita ISSN X;2002:3. Julkaisua myy Edita. Se on myös STM:n kotisivuilla ks. julkaisut 3

4 L uova L taidetoiminta päihdetyöntekijän arkityövälineeksi Piirrokset Toni Brantberg Hanna-Maria Vahala on räiskyvä persoona. Kun kuuntelee häntä, ilo ja innostus tarttuu huomaamatta. Värit ja materiaalit alkavat elää ja tulee halu ilmaista niiden kautta jotakin. Näin ovat kokeneet myös ne naiset, joiden kanssa Hanna-Maria on tehnyt luovaa taidetoimintaa Eeva-Maria -kodissa. - Elämän kevät -hankkeemme tärkeimpänä tavoitteena on etsiä luovan taidetoiminnan menetelmiä, joita päihdetyöntekijät voivat jatkossa käyttää itsenäisesti työssään. Näillä menetelmillä halutaan tuottaa asiakkaille iloa ja positiivisia tunteita. On hienoa, jos päihdeongelmista kärsineen identiteetti laajenee päihteistä päihdeongelman ulkopuolelle. Myös yhteyden tunne on parantavaa. Hanna-Maria Vahalan johtamassa projektissa kokeillaan musiikkia ja kirjoittamista sekä kuvataiteissa eri menetelmiä. - Maalaamme kipsiä, teemme akvarelleja ja pastellitöitä. Vaikka musiikki- ja kirjallisuusosioita johtavat taideterapeutit, tässä ei tarvitse olla terapeutti, vaan taiteista innostunut tavallinen päihdetyöntekijä, Hanna-Maria kertoo. Tämän vuoden alussa alkanut hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Terveyden Edistämisen keskuksen koordinoima. Se jatkuu ensi vuoden loppuun ja on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Mukana on Sininauhaliiton tuetun asumisen yksikkö Topikatti, Kovaosaisten ystävät ry:n Arvid-koti, Kodittomien Tuki ry:n Eeva-Maria -koti sekä Karsima-koti Siuntiossa. Myös Rauman Toivontalolla ja Hämeenlinna Sininauhassa on alkanut vastaava taidekokeilu. KUVA KUVATITTA - Maalaamme kipsiä, teemme akvarelleja ja pastellitöitä. Vaikka musiikki- ja kirjallisuusosioita johtavat taideterapeutit, tässä ei tarvitse olla terapeutti, vaan taiteista innostunut tavallinen päihdetyöntekijä, Hanna- Maria kertoo. 4

5 TEKSTI JA KUVA NELLA SKOGBERG Musiikkiterapiaa käytettiin jo Raamatun aikoina Musiikkiterapia on musiikin käyttöä hoidollisiin tarkoituksiin. Se on päihde- ja mielenterveystyötä musiikin ja taiteen keinoin. Sen tavoitteita ovat keskittymiskyvyn kasvatus, sosiaalisten taitojen kehittäminen ja oman minäkuvan hahmottaminen, musiikkiterapeutti Markus Raivio kertoo. Hän vetää terapiaryhmiä Elämän kevät-projektissa Topikatin tiloissa. - Musiikkiterapiaan tulevien maailmankuva on usein jäsentymätön ja abstrakti. Musiikin loogisuus ja konkreettisuus auttaa hahmottamaan maailmaa. - Ryhmästä tehdään orkesteri, jonka soittimia ovat rummut, kitara, basso ja koskettimet. Jokainen saa valita mieleisensä soittimen. Tämä on toiminnallista musiikkiterapiaa. Kuvionuoteilla helposti soittamaan -Ryhmässä käytetään kuvionuotti-menetelmää, jossa perinteiset nuottikuviot on merkitty väreillä ja kuvioilla. Näin soittaminen on helppoa ja motivoivaa, vaikka ei olisikaan soittokokemusta. Onnistumisen kokemukseen päästään nopeasti, mikä on tärkeää toipumiselle. Raivion mukaan musiikkiterapia on aina osa isompaa hoitosuunnitelmaa, ja siksi sen selkeitä tuloksia on vaikea sanoa. Raivio on havainnut, että päihdeongelmaisilla on usein musiikkitausta, siksi he ovat alttiita musiikille erityisesti. - Raamatussa mainitaan myös musiikin parantavasta vaikutuksesta 1 Sam. 16:23:ssa, kun Daavid valittiin soittamaan Saulille, kun paha henki vaivasi häntä. Näin Saulille tuli parempi olo ja paha henki väistyi hänestä. Musiikkiterapeutti Markus Raivio käyttää ryhmissään kuvionuottimenetelmää, joka mahdollistaa soiton nopean oppimisen. Pertti Leskinen osallistuu kirjallisuusterapia-ryhmään Arvidkodilla. Vierellä ohjaaja Seija Viitaniemi. TEKSTI JA KUVA NELLA SKOGBERG Kirjallisuusterapiassa paljastuu oman elämän arvokkuus Kirjallisuusterapeutti Seija Viitaniemi vetää Arvid-kodilla ryhmää, jossa peli- ja päihderiippuvaisia autetaan kirjallisuusterapian keinoin. Terapia on osa Elämän kevättaidekasvatusprojektia. - Ihmiset puhuvat ja kirjoittavat ryhmässä asioita elämästään. Näin saadaan ulos tunteita, joita voidaan käsitellä. Ryhmässä tehdään myös itse tehty elämäkerta, jota ei tarvitse näyttää muille, Seija Viitaniemi kertoo. - Apumaterialina kirjoittamisessa saatetaan käyttää musiikkia, valokuvia, Suomen karttaa ja täydennettäviä lauseita. Asiat muistuvat paremmin mieleen, kun kuunnellaan vaikkapa musiikkia 1960-luvulta. Toisilla saattaa kestää pitkäänkin, ennen kuin he pystyvät kirjoittamaan mitään. -Ihmiset saavat kirjoittaa kaikenlaista päiväkirjoihinsa ja ryhmän sisällä kirjoitettavaan elämäkertaansa, mutta kun puhutaan julkaistavasta tekstistä, pitäisi henkilöt suojata kunnolla. Elämäkerroista ei saisi tulla kostotarinoita, eikä niillä saisi tuhota kenenkään elämää. Irti yksinäisyydestä - Kielenhuoltoon ei aluksi kiinnitetä yhtään huomiota. Punakynällä merkitseminen saattaisi tuoda lukkoja etenkin vanhemmille ihmisille. Viitaniemen mielestä taideterapiassa on vaikea mitata tuloksia, koska taideterapia on usein vain yksi erilaisista hoitosuunnitelman osista, mutta elämänlaadun parantuminen on niistä yksi. - Kirjoittavat ja lukevat ihmiset ovat aika yksinäisiä ja sen vuoksi alttiita depressiolle, mutta ryhmässä he pääsevät irti yksinäisyydestään tapaamaan toisia samankaltaisia. Oman itsensä ja elämänsä arvostus nousee. Se auttaa yhteiskuntaan palaamisessa, Viitaniemi toteaa. Seija Viitaniemi on vetänyt kirjallisuusterapiaryhmiä mm. vankiloissa ja Nikkilän sairaalassa. Hän toimittaa Kirjallisuusterapia-lehteä ja Elävien Runoilijoiden Seuran Sieppari-lehteä. 5

6 Sosiaalinen, elektroniikka- ja sähköromun kierrätystä harjoittava yritys, Kiepura, tarjoaa vaikeasti työllistettäville mahdollisuuden työkokeiluun, mutta myös harjoittelupaikkoja nuorille. TEKSTI JA KUVAT PÄIVI STRANDÈN Suomenselän Sateenkaari-säätiö on laajentunut ripeästi Suomenselän Sateenkaarisäätiön toiminnanjohtaja Ulla Kotanen toteaa, että säätiö toimii yhteiskunnan marginaali alueella. Sininauhaliitto on yksi Suomenselän Sateenkaarisäätiön perustajista. Säätiön toiminnanjohtaja Ulla Kotanen uskoo, ettei ole sattumaa, että säätiön perustajista kolmasosa on kristillisiä järjestöjä. Sininauhaliiton lisäksi joukossa ovat myös Jyväskylän Katulähetys ja Väentupa ry. Saarijärveä kotipaikkanaan pitävä Sateenkaari-säätiö perustettiin vajaa kolme vuotta sitten. Säätiön toiminnanjohtajaksi nimitetty Ulla Kotanen selvitteli sitä ennen Saarijärven kaupungin palkkalistoilla muun muassa syrjäytymisen ehkäisemistä. Kotanen toimi projektisuunnittelijana niin sanotussa Kesyte-projektissa, jonka pohjalta säätiökin syntyi. Kesyte-projektissa etsittiin mallia, miten vajaakuntoisten ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten työllistämis-, kuntoutus-, koulutus- ja asumispalveluja voitaisiin verkottaa kunnallisesti ja seutukunnallisesti. Jo toisena toimintavuotenaan säätiö työllisti viitisentoista henkilöä, päihdehuollon toimintakeskus Mimmalasssa kirjattiin lähes kävijää, työpajat tarjosivat harjoittelu- tai työllistämistukipaikan noin 40 henkilölle ja esimerkiksi työvalmennusprojektissa aloitti noin 50 valmennettavaa. Syvän kristillisen vakaumuksen omaava Sateenkaari-säätiön toiminnanjohtaja uskoo, että säätiön nopealle laajenemiselle löytyy selitys siitä, että Jumalalla on ollut sen varalle jokin suunnitelma. Ulla Kotanen muistuttaa, että säätiö toimii yhteiskunnan marginaalialueella, jossa joka päivä törmää monenlaisiin esteisiin ja ihmisten vääriin asenteisiin. Pyydän joka aamu Jumalalta viisautta ja ymmärrystä tehdä tätä työtä, Kotanen toteaa. Toimintaa päihdekuntoutujille Säätiön toiminnan tämän hetken kantavia voimia ovat työvalmennusprojekti, Mimmalan toimintakeskus sekä sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätykseen ja markkinointiin erikoistunut, nyt jo yhtiöitetty Kiepura. Työvalmennustoimintaan osallistuvat asiakkaat tulevat työvoimatoimiston, sosiaalitoimiston ja Kelan kautta. Osa valmennettavista on jo aikaisemmin ollut mukana säätiön omissa toimipisteissä. Monessa tapauksessa kyse on mielenterveys- tai päihdekuntoutujista. Toimintaideana on tukea ja ohjata työttömiä seutukunnan asukkaita työn 6

7 pariin. Tukijoina toimii kolme säätiön työvalmentajaa. Toimintakeskus Mimmala on erikoistunut päihdekuntoutujien perushuoltoon. Mimmalassa työskentelee vuosittain kymmenkunta henkeä muun muassa polkupyörien kunnostuksen, puutarhakalusteiden rakentelun ja teollisuuspyyhkeiden leikkaamisen parissa. Kierrätyksestä sosiaalinen yritys Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys alkoi Saarijärvellä Kiepura I -projektina. Tuolloin selvitettiin mahdollisuuksia perustaa Saarijärvelle sähkö- ja elektroniikkaromun keräys-, purku-, lajitteluja kierrätysyksikkö. Osakeyhtiöksi vuonna 2001 muutettu Kiepura palvelee koko Keski-Suomea, joskin pääosa asiakkaista tulee maakunnan pohjoisosista. Kiepuran toiminta perustuu niin sanottuun sosiaalisen yrityksen toimintamalliin. Nykyaikaisin laittein varustetulle Kiepuran kierrätyshallille on tällä hetkellä työllistetty neljä henkeä ja heitä ohjaava työnjohtaja. Toimitusjohtaja Pekka Nieminen toivoo, että työsuhteista tulisi pysyviä ja rinnalle voitaisiin ottaa eri tyyppisin valmiuksin varustettuja ihmisiä. Hallilla työskentelee lisäksi lyhyempiaikaisia työkokeilijoita ja - harjoittelijoita. Työkokeiluun tulijat ohjautuvat Kiepuraan työvoimatoimiston, Kelan tai säätiön omien toimintojen kautta. Kyse on aina pitkäaikaistyöttömistä tai vaikeasti työllistettävistä henkilöistä. Kiepura on myös mukana kansainvälisessä kehittämiskumppanuusprojektissa, ELWAREssa. Kotimaassa projektin yhteistyökumppaneina toimii kolme muuta sosiaalista yritystä. Toiminnanjohtaja, projektipäällikkö Ulla Kotanen puh. (014) , , fax. (014) , ulla.kotanen@saarijarvi.fi Suomenselän Sateenkaari-säätiön jäsenet: Saarijärven kaupunki Pylkönmäen kunta Saarijärven-Karstulan-seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Saarijärven työttömät ry Saarijärven seudun kehitysvammaisten tuki Saarijärven seudun mielenterveysseura Sininauhaliitto Jyväskylän Katulähetys Väentupa ry Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Tukiasuntolatoimintaa päihde- ja mielenterveysongelmaisille Seetri ry. on Sininauhaliiton uusi jäsenyhteisö. Kokkolassa sijaitseva Seetri ry. toimii kuntoutuspaikkana päihde- tai mielenterveysongelmaisille tarjoamalla kodin, sekä yksilöllisesti suunniteltua kuntoutusta. Yhdistys on toiminut kahdeksan vuotta. Lähtökohtana on perusasioiden hoito, syöminen, peseytyminen ja lepo. Asuntopaikkoja on kahdeksan kahdessa eri asuntolassa. Asumisaika vaihtelee parista yöstä viiteen vuoteen. Asumismahdollisuuden lisäksi yhteisö järjestää työterapiaa, harrastustoimintaa ja retkiä. Henkilökuntaan kuuluu pääasiassa sairaanhoitaja, terveydenhoitajia ja päihdetyöntekijöitä. Yhdistelmätuella toimii viisi palkattua työntekijää, lisäksi mukana toiminnassa on yksi vakituinen vapaaehtoistyöntekijä. Toimintaa johtaa Airi Andersson. Toimintaa rahoitetaan mm. kaupungin tuella. Forssan katukirkkoon on matala kynnys Forssan katukirkko liittyi Sininauhaliiton jäseneksi. Katukirkko toimii Forssan Vapaaseurakunnan tiloissa maanantai-iltaisin. Tarjolla on evankeliumia, ja voileipäkahvit. Tilaisuuden jälkeen jaetaan ruokapankin avustuspusseja. Muuta toimintaa vuoden aikana on nelipäiväinen kesäleiri n. 60:lle hengelle. Talviaikaan katukirkko järjestää yksinäisten joulujuhlan. Toimintaan kuuluu kontaktin pito päihdeongelmaisiin ihmisiin, sekä tarvittaessa päihdeongelmaisten ohjaaminen jatkohoitoon. Toiminnan periaatteena on kulkea ihmisten rinnalla ja huolehtia jälkihoidosta. Päihdeongelmaisten lisäksi toiminta on avointa kaikille tarvitseville. Toiminnasta vastaa Helluntaiherätys, Vapaakirkko, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, luterilainen seurakunta ja ympäristöryhmittymä. Lisäksi toiminnassa on mukana suuri joukko vapaaehtoistyöntekijöitä eri tehtävissä. Yhtä kiinteää toiminnanjohtajaa ei ole, vaan johtajuus vuorottelee eri vastuutahojen kesken. Toimintaa ylläpidetään jäsenmaksuilla ja suurimmaksi osaksi toiminta turvautuu lahjoitusvaroihin. ANNIKA TREUTHARDT Työministeri Tarja Filatov: Sosiaalisen työllistämisen tarve kasvaa uusia jäsenjärjestöjä - Sosiaalinen työllistäminen on tulevaisuudessa välttämätöntä. Työikäisten määrän jyrkkä lasku suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle edellyttää sitä, että jatkossa myös viisikymmentä prosenttiset työpanokset on voitava ottaa käyttöön. Hämeenlinnassa pidetyssä Välittäjäorganisaatio-seminaarissa syyskuun alussa puhunut työministeri Tarja Filatov muistutti, että maassamme on noin ihmistä, joiden työttömyys on kestänyt yli kuusi vuotta. Näiden ihmisten työllistämispolku on pitkä ja heille on kasautunut myös paljon muita ongelmia. - Tarvitsemme siksi pehmeämpiä työmarkkinoita eli sosiaalista työllistämistä. Tässä kansalaisjärjestöjen osuus on ratkaiseva. Sosiaalisesta yhdistyksestä voi kehittyä sosiaalinen yritys. Ministeri Filatov muistutti, että järjestöt työllistävät kuntien jälkeen eniten ihmisiä ja usein sitä vaikeinta joukkoa. - Järjestöt tuovat työllistymisen niiden ulottuville, jotka eivät muuten pärjää kilpailussa työpaikoista. Hallintoa tulisikin uudistaa niin, että näille järjestöille tulee mahdollisuus kokeilla uusia työllistämismalleja, joita valtakunnallisesti ei uskalleta lähetä kokeilemaan. Tähän tarvitaan avuksi potentiaalia myös yrityksiltä. Maassamme toimii tällä hetkellä neljä niin sanottua välittäjäorganisaatiota, jotka avustavat pieniä, uusia sosiaalisia työpaikkoja luovia yhdistyksiä hallinnollisissa asioissa sekä rahan hakemisessa EU:lta. Työministeriön valitsemat välittäjäorganisaatiot aloittivat työnsä viime vuoden alussa. Ne ovat tukeneet yhdistyksiä kymmenien uusien työpaikkojen luomisessa vaikeasti työllistettäville. Välittäjäorganisaatioita ovat Allianssi, jonka kohteena ovat työttömät, ammattikouluttamattomat nuoret, Sininauhaliitto, joka tukee päihdeongelmaisten työllistämistä, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, jonka tuen kohteena ovat perheet sekä VATES-säätiö, joka tukee vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä. 7

8 Sininauhaliiton jäsenjärjestöt = valtakunnallinen palveluntuottaja 1. Alajärven päiväkeskusyhdistys ry Rengastie 29, ALAJÄRVI, puh. (06) Alavuden päiväkeskusyhdistys ry Järviluomantie 16, ALAVUS, puh. (06) Alkoholisti- ja evankelioimistyö ry Kirkkokatu 10, KANKAANPÄÄ, puh. (02) Auttavaiset ry Marttilantie 9, TAAVETTI, puh. (05) , Efrata ry ja kirpputori Kaupparaitti 5, TUUSULA, puh. (09) , kristityt.yhdessa@efrata.inet.fi 6. ETRA-liitto ry Toimisto & varasto: Annankatu 7 C 24, HELSINKI, puh. (09) , fax (09) Sähköposti: etra@sdafin.org Jäsenjärjestöjen yhteystiedot vuonna 2002 Helsingin ETRA ry Eeva Partonen, puh. (09) Hopeaniemen ETRA ry Hilkka Korhonen, puh. (09) , Hyvinkään ETRA ry Tapani Saarinen, puh. (019) , Mirva Kärkkäinen, puh. (09) Hämeenlinnan ETRA ry Heikki Kannisto, puh. (03) , Iisalmen ETRA ry Kari Kauhanen, puh. (017) Isonkyrön ETRA ry Kalevi Rullo, Tervarinnantie 9, TERVAJOKI, puh. (06) Joensuu: Elämäntavat raittiiksi - Pohjois-Karjalan osasto r.y. Elsa Poikonen, puh. (013) Jyväskylän ETRA ry Maija Jokinen, puh. (014) Kuopion ETRA ry Taneli Pirskanen, puh Lahti: Elämäntavat raittiiksi - Lahden osasto r.y. Joel Häkkinen, puh. (03) Lieksan ETRA Inkeri Immonen, puh. (013) , Piikkiö: Elämäntavat raittiiksi - Toivonlinnan osasto r.y. Reijo Karhiniemi, puh. (02) , Pohjois-Suomen ETRA ry Rauno Heikkinen, puh. (08) Porin ETRA ry. Karhunkatu 13, PORI, puh. (02) Tampereen ETRA ry Vuokko Viljanen, puh. (03) Sirkka Hillberg, puh. (03) Turun ETRA ry Erkki Rouhe, puh. (02) Risto Räty, puh. (02) Varkaus: Elämäntavat raittiiksi - Varkauden osasto r.y. Ritva Eronen Kotka: Elämäntavat raittiiksi - Kymenlaakson osasto r.y. Harri Lehtonen, puh. (85) Friskt Folk r.f. Annegatan 7 C 19, HELSINGFORS, tel (09) Harriet Fagerholm, tel. (06) Evankeliointi ja vankilalähetys ry Vankilatyötä, ryhmätoimintaa Vaulokuja 2 A 36, TURKU, Puh. (02) , Forssan katukirkko Katulähetystoimintaa Hämeentie Forssa 8 9. Haapamäen katulähetys ry Lääkärintie 2, HAAPAMÄKI, puh. (014) Haapamäen katulähetyksen kirpputori Lääkärintie 2, HAAPAMÄKI, puh. (014) Hangon katulähetys ry ja työllistämistoiminta Korsmanninkatu 40, HANKO, puh. (019) Hartolan päiväkeskusyhdistys ry ja puutyöverstas Vuorenkyläntie 35 A, HARTOLA, puh. (03) Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö Alppikatu 2, HELSINKI, puh. (09) Alppimyyrä Myyrmäentie 4 A, VANTAA, puh. (09) Alppitupa Alppikatu 2, HELSINKI, puh. (09) Cafe Nova Karistimentie 4, HELSINKI, puh. (09) Helsingin Diakonissalaitos Alppikatu 2, HELSINKI, puh. (09) Helsingin Kulttuuriyksikkö Stoori Puotinharjun ostoskeskus, HELSINKI, puh. (09) Kurvin huumepoliklinikka Munkkisaarenkatu 16, HELSINKI, puh. (09) Lasten Kaari Kontulankaari 24, HELSINKI, puh. (09) Pellaksen huumehoitoyksikkö Pellaksenmäki 12, ESPOO, puh. (09) Perheen yhdistetyn hoidon yksikkö Pellaksenmäki 6 C, ESPOO, puh. (09) Pikku Pellas Ingaksentie 7, ESPOO, puh. (09) Villa Nova Karistimentie 4, HELSINKI, puh. (09) Helsingin Vieraskoti ry Miesten ja naisten asuntola, perheasunnot Pursimiehenkatu 10, HELSINKI, puh. (09) Hyvinkään päivätoimintakeskus ry ja tukiasunnot Koulukatu 13, HYVINKÄÄ, puh. (019) Hämeenlinnan Sininauha ry, tukiasunnot ja työpajat Kauratie 2, HÄMEENLINNA, puh. (03) Imatran päiväkeskus ry Kirkkokatu 15, IMATRA, puh. (05) Joensuun Siniristi ry Jääkärinkatu 1, JOENSUU, puh. (013) Joutsan päiväkeskus ry ja työpaja Jousitie 68, JOUTSA, puh. (014) , Kirpputori, Savontie JSK-kellari Kirkkokatu 4, HAMINA, puh. (05) Juvan p.o. päiväkeskus ry Huttulan pappila, Huttulantie 81, JUVA puh. (015) , reijo.paunonen@juwanet.org Jyväskylän Katulähetys ry Kankitie 10, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) , , erkki.arvaja@jyvaskylankatulahetys.fi EcoCenter Kierrätyskeskus, Kankitie 10, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Ensiaskel Selviämisasema ja tukiasunnot Kankitie 9, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) / Etappi Puolimatkankoti, Vähämäentie 78, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Itsenäistymiskeskus Tessio Backa Kr. hoitokoti, Rimpiläntie 12, KUUSA, puh. (014) Kalliomäki Puolimatkankoti Koluntie 105, PUUPPOLA, puh Melting Pot, Kotouttamiskahvila Väinönkatu 13, JYVÄSKYLÄ, puh Myllyjärvi Puolimatkankoti Roninmäentie 2, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Nurmela Puolimatkankoti Nurmelankuja 92, VESANKA, puh. (014) Päättymätön Tarina Nuorisotalo Asemakatu 2, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Takalaiton ja tukiasunnot Kolmospesänkatu 6, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Karismakoti ry Hoitokoti Karskogintie 418 A, SIUNTIO, puh. (09) tai (09) Kauhavan Sininauha ry Roihankuja 5, KAUHAVA, puh. (06) Selvis- ja päiväkeskus Roihankuja 5, KAUHAVA 24. Keravan Suojakotiyhdistys ry Kisapolku 5, KERAVA, puh. (09) Työttömien Päivätupa Tuusulantie 40, KERAVA, puh. (09) Vuorelan tukikoti Kisapolku 5, KERAVA 25. Kirkkopalvelut ry/ Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus Koulutusta ja kuntoutusta Vilhulantie 251 D, NAARAJÄRVI, puh. (015) Kodittomien tuki - Hemlösas Stöd ry Eeva-Maria koti Tinatie 5 C, HELSINKI, puh. (09) Tukiasunto kiint. Oy Lokitie 30 Tinatie 5 C, HELSINKI, puh. (09) Kohtaamispaikka Majakka ry Laivurinkatu 11, RAAHE, puh. (08) Korpikoti ry Keskustoimisto Pikonmäentie 2, KEITELE, puh. (017) , faksi (017) , matka , korpikoti@co.inet.fi, www. Hoitokoti alle 18-vuotiaille nuorille Korpikoti (I-vaihe) Vesannontie 790 A, KEITELE, puh. (017) Kotipesä (II-vaihe) Kulvemäentie 101, TOSSAVANLAHTI, puh. (017) Kouvolan kristillinen jengityö ry Nuorisotoiminta ja vankilatyö Sakaristontie 1, KOUVOLA, puh. (05) Kovaosaisten ystävät ry Asuntola Kalevankatu 19 A, HELSINKI, puh. (09) , faksi (09) Tukiasunnot Kalevankatu 19 A, HELSINKI, puh. (09) , Kran rf Ruotsinkielistä päihdetyötä Tavastvägen 105 A 18, PB 12, HELSINGFORS, tel. (09) Kran rf Södermalmsgatan 12, PIETARSAARI 32. Kriisipalvelu ry Ryhmätoimintaa PL 23, VANTAA, puh. (09) Ryhmätoimitila PL 37, HELSINKI, puh. (09) ,

9 33. Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry (KAN) Keskustoimisto PL 10, KORTESJÄRVI, puh. (06) Kuopion KAN-kontaktipiste Niiralankatu 7-9, KUOPIO, puh. (017) Lahden kontaktikoti Miekantie 33, VILLÄHDE, puh. (03) Myllymäen hoitokoti Palkkikankaantie 1, MYLLYMÄKI, puh. (06) Helsingin kontaktikoti Hämeentie 122, HELSINKI, puh. (09) Kainuun kontaktikoti Syväyksenkatu 6, SUOMUSSALMI, puh. (08) Kirjaskylän hoitokoti Kivijärventie 14, KOVESJOKI, puh. (03) Kortesjärven perhekoti PELTOTUPA, puh. (06) Pellon kontaktikoti Ahjotie 4-6, PELLO, puh. (016) Pyhänsivun hoitokoti ja KAN-koti 12 Voima, MUHOS, puh. (08) / Raision kontaktikoti Kuninkojantie 149, TURKU, puh. (02) Salon kontaktikoti Tupurinpuisto, SALO, puh. (02) Savonrannan hoitokoti Kurrinmäki, SAVONRANTA, puh. (015) Solhem hoitokoti (naisille) Vexglavägen 166, MUNSALA, puh. (06) Tornion kontaktikoti Toivontupa Pirkkiönkatu 3 H 15, TORNIO, puh. (016) / Tuohikotin hoitokoti Naarantie 123, TUOHIKOTTI, puh. (05) Uuden Elämän Keskus (Pahkasalon yksikkö) Kaasilansalmentie 299, TUUSNIEMI, puh. (017) Kristillinen Raittiusliitto ry Toimintakeskus Katutaso Hämeenkatu 7, LAHTI, puh. (03) Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö r.y. - KTR Ehkäisevää päihdetyötä PL 6, HELSINKI tai Aapiskuja 2, VIMPELI, puh. (06) tai Lahden Sininauha ry Svinhufvudinkatu 10, LAHTI, puh. (03) Nousurinteen Palvelukeskus Apilakatu 8, LAHTI, puh. (03) Lappeenrannan katulähetys ry Ratakatu 13, LAPPEENRANTA, puh. (05) Lapuan Sininauha ry Hissanpolku 2, LAPUA, puh. (06) Ev. lut. Lähimmäislähetys ry Lehtomäen hoitokoti Lehtomäentie 211, NILSIÄ, puh. (017) lahimmaisl@lehtomaenkoti.net, Meijerin Toimintakeskus ry Juhani Ahon tie 5, LAPINLAHTI, puh. (017) Mikkelin Katutyö ry Lappeteläinen Vuorelantie 4, MIKKELI, puh. (015) Naisten Suojakoti ry Terhokuja 5, TAMPERE, puh. (03) Naisten suojakodin tukiasunnot Terhokuja 5, TAMPERE, puh. (03) Ydintupa Naisten Suojakoti ry, Terhokuja 5, TAMPERE puh. (03) Nousevan Auringon Talon huumekuntoutus ry Kuninkaankatu 22 C, TAMPERE, puh. (03) Kuntoutuskoti Nousevan Auringon Talo Huumehoitoa vuotiaille Pajakantie 61, HYRYNSALMI, puh. (08) Nuorten Keskus Valtakunnallinen kristillinen nuorisojärjestö Ehkäisevää päihdetyötä Liisankatu 27 A 5, HELSINKI, puh. (09) Pöyhölän leiri- ja kurssikeskus Nuorten Keskus, PL 124, KEURUU, puh. (014) Nurmon Sininauha Sissalan toiminta, Pappilantie 1, NURMO, puh. (06) Pajatien toimintakeskus ja työpajat Pajatie 2, PIELAVESI, puh. (017) Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää Hoitokoti Piippumäentie 26, TOKRAJÄRVI, puh. (013) , sirpa.johansen@viisileipää.inet.fi 48. One Way mission Perjantai-koti, PL 21, ESPOO, puh. (09) Elviira-koti, Sakkolantie 1, ESPOO, , Hellevi-koti, Pappilantie 4, HAAPAMÄKI, puh Porin Sininauha ry Asuntola ja ensisuoja Vapaudenkatu 9, PORI, puh. (02) Pulsan hoitokoti ry Pulsan hoitokoti Pulsan asematie 13, PULSA, puh. (05) Pysäkki ry Keskustan Pysäkki Päiviönkatu 42, IISALMI, puh. (017) Kangaslammin pysäkki Pajukatu 5 C 33, IISALMI, puh. (017) Kiuruveden päiväkeskus Pysäkki Nivankatu 32, KIURUVESI Sonkajärven päiväkeskus Rutakontie 24, SONKAJÄRVI Sukevan toimipiste Annakatu 9, SUKEVA, Päiväniemisäätiö Päiväniemikoti Päiväniementie 113, KARKKU, puh. (03) , Rauhalan narkomaani- ja jengityökeskus Rauhala-koti Rauhalantie 108, RISTAKALLIO, puh. (03) Rauman seudun katulähetys Toivontalon päiväkeskus ja tukiasunnot Lyseokatu 7, RAUMA, puh. (02) / , toivontalo@co.inet.fi 55. Rovaniemen päiväkeskus ry Kairatie 23, ROVANIEMI, puh. (016) Väärtilän päiväkeskus Riekontie 2 B 7, ENONTEKIÖ Puh. (016) , tuijal@artic.net 56. Samaria ry (toimintaa myös Baltiassa) Kirkkotori 9 A 1, PORVOO, puh. (019) , faksi (019) krister.lindberg@samaria.fi, Betlehem-koti Vanha Veckjärventie 176, PORVOO, puh. (019) Ilolan puusepänliike Sanismäentie 2, ILOLA, puh. (019) Leipäkirkko Albertinkatu 28, HELSINKI, puh. (09) Loviisan päiväkeskus ja kirpputori Degerbynkatu 10, LOVIISA, puh. (019) Samaria-center, tukiasunnot Kirkkotori 9, PORVOO, puh. (019) Samaria-Helsinki, tukiasunnot, Hämeentie 62 C, HELSINKI, puh Samaria-hemmet Porintie 2625, SVARVAR, puh. (06) Samaria-koti Skarpensintie 92, PORVOO, puh. (019) SAMARIA-SHOP (2 myymälää Helsingissä) Sturenkatu 37-41, HELSINKI, puh. (09) , Castréninkatu 7, HELSINKI 57. Savo-Karjalan virkistyskeskus ry Tukiasunnot Uukuniementie 1197, UUKUNIEMI, puh. (05) Seetri ry Tukiasunnot ja päiväkeskus Urheilukatu 17, KOKKOLA, puh. (06) Lisäksi Avopalvelu Terra, puh , terra@seetri.inet.fi 59. Seinäjoen Katulähetys ry Taipaleentie 221, YLISTARO, puh. (06) Sininauhasäätiö Hämeentie 62 C 39, puh Topi-katti tukiasunnot, Hämeentie HELSINKI, puh. (09) tai Sininen Pysäkki ry Amandantie 10, VIIALA, puh. (03) SLEY:n Katulähetys Asumisyksiköt Väinölä Koti ja Maria Koti Kuusiniemi 5, ESPOO, puh. (09) / SLEY:n Katulähetys ry Katulähetysiltoja, Annankatu 14 D, HELSINKI 63. Sosiaalilähetys ry Toivola koti Korventaustantie 32,14700 HAUHO, puh. (03) Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus - PTK ry Valtakunnallinen kristillinen varhaisnuorisojärjestö Partaharjun toimintakeskus Partaharjuntie 361, PARTAHARJU (015) , ptk@ptk.fi, Partaharjun Opisto Partaharjuntie 361, PARTAHARJU, (015) Syty ry Kivikonkaari 14 B 12 c/o Säynäjoki, HELSINKI, puh Tampereen Katulähetyksen Tuki Tampereen evl.srk.diakoniakeskus / Katulähetys/ Veikko Marhia, Nekalan seurakuntakeskus Kuoppamäentie 23, TAMPERE, puh. (03) veikko.marhia@tampere-evlsrk.fi 67. Tampereen Sininauha, Sininauhakoti ja tukiasunnot Riipuksenkatu 9-13, TAMPERE puh. (03) , faksi (03) Lempäälän päiväkeskus Himminpolku 5, LEMPÄÄLÄ, puh Längelmäen Sininen päivä Veikkolanpolku 8, LÄNGELMÄKI, puh Mäntän päiväkeskus Miinis Miinanpellonkatu 5, MÄNTTÄ, puh. (03) Parkanon Sininen päivä Kirkkopolku 3, PARKANO, puh Ruoveden Sininen päivä Honkalantie 8, RUOVESI, puh Sinivainio Sinivainiontie 2, YLÖJÄRVI, (03) Ylöjärven Sininen päivä Kirkkotanhuantie 1, YLÖJÄRVI, puh Teriskotisäätiö Teriskoti Tyriseväntie 139, TOIJALA, puh. (03) Toimintayhdistys Leppälintu ry Linnuntie 1 B, LEPPÄVIRTA, puh. (017) Tornionlaakson suojapirtti ry Kuntoutumisyhteisö, päiväkeskus PL 15, TORNIO, puh. (016) Suojapirtin tukiasunnot PL 15, TORNIO, puh. (016) Turun Katulähetys ry Ruissalontie 19, TURKU, puh. (02) vaihde, (02) keittiö, (02) toimisto Nuutinkoti Ruissalontie 19, TURKU, puh. (02) Seuraavalle sivulle 9

10 Sininauhaliiton jäsenjärjestöt JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA = valtakunnallinen palveluntuottaja 72. Työttömien paluumuuttajalääkäreiden ja -sairaanhoitajien yhdistys ry Käenkuja 4 a 4, HELSINKI, (09) Uusi Mahdollisuus ry Leppäkorventie 33 A 6, SYSMÄ, puh , Ritva Heinonen 74. Vaajakosken Suvanto ry Vaajakoskentie 123 E 2, VAAJAKOSKI, puh. (014) Vapautuvien Tuki ry Vankilatyötä, perheleirejä Pisteenkaari 3, NUMMELA, puh. (09) toimisto, toiminnanjoht., vaptuki2@saunalahti.fi 76. Vastuunkantajat ry Annankatu 14 C 14, HELSINKI, puh. (09) Tarpoilan hoitokoti Tarpoilantie, Gesterby, SIPOO, (09) Vihreä Keidas ry Vilhonvuorenkatu 7-9, HELSINKI, puh. (09) tai Virtain Kristillinen Raittiustuki ry PL 74, VIRRAT, puh. (03) Väentupa Seukkalan hoitokoti Vitkalantie 125, LAUKAA, puh. (014) faksi (014) , vaentupa@co.inet.fi Kotisivut: Kievarin tukiasunnot ja päiväkeskus Rinteeläntie 8, LAUKAA, puh Rokkakankaan työpiste Rokkakankaantie 8, LAUKAA AS, puh. (014) Vänstugan i Ekenäs Kustaa Vaasan katu 8, EKENÄS, tel. (019) Ystäväkoti-keskus yhdistys ry Palokyläntie 37, TAMPERE Puh , Ystäväntupa ry Kangasmannilantie 13, KEURUU, puh. (014) Asumisen tukemisprojekti Kangasmannilantie 13, KEURUU, puh. (014) Ähtärin Toimela ry Koulutie 12, ÄHTÄRI, puh. (06) Äänekosken katulähetys ry Rautatienkatu 11, ÄÄNEKOSKI, puh Sininauhasäätiön puolimatkankodin urakkasopimus allekirjoitettiin Sininauhasäätiön ja Rakennusliike Henry Kataja Oy:n edustajat allekirjoittivat syyskuun lopulla urakkasopimuksen, jolla vahvistettiin Vantaan Myyrmäkeen tulevan puolimatkankodin rakentaminen. Vailla vakinaista asuntoa oleville tarkoitettuun Puolimatkankoti Myrriin valmistuu 14 huoneistoa ja päiväkeskustilat. Ahti Vuoriselle sosiaalineuvoksen arvonimi Tasavallan presidentti on myöntänyt sosiaalineuvoksen arvonimen Ahti Vuoriselle, pitkän linjan päihdetyöntekijälle ja tämän työalan kehittäjälle. Arvonimeä juhlittiin syyskuun puolessa välissä Kalliolan setlementin tiloissa Helsingissä. Vuorinen on ollut edelläkävijänä kehittämässä Keski-Uudenmaan päihdekuntoutusta. Hänen tavoitteenaan oli saada alueelle muutakin päihdekuntoutusta kuin huoltolat ja mielisairaalaosastoilla annettava hoito. Aikanaan hänestä tuli myös vankkumaton ryhmäterapian kannattaja. Vuorinen onkin työssään kouluttanut satoja ammattilaisia ja vapaaehtoisia ryhmänvetäjiksi. Ahti Vuorinen kertoo avoimesti olleensa nuorena alkoholisti. Toipumiseen vaikutti ratkaisevasti Järvenpään sosiaalisairaalassa annettu hyvä hoito ja tukihenkilönä ollut Veikko Ervasti. Vuorinen pitää päihdetyössä etuna sitä, että työntekijällä on käyttäjätausta. Päihderiippuvuudesta toipuvaa ymmärtää parhaiten se, joka on itsekin käynyt mielen ja viinan syöverit läpi. Sosiaalineuvos Ahti Vuorinen on eläkkeellä, mutta jatkaa päihdetyötä ja kouluttamista edelleen. KUVA JORMA SOINI Samarian päiväkeskus Loviisassa paloi Uudet tilat avattu Samarian Loviisassa sijaitseva päiväkeskus paloi heinäkuussa tuhopolton seurauksena. Tekijäksi paljastui nuori mies, joka on myös tunnustanut syyllisyytensä. Tuhoutuneen päiväkeskuksen irtaimisto oli vakuutettu, itse rakennuksen omisti Loviisan kaupunki. Vastoinkäyminen ei kuitenkaan lannistanut toiminnanjohtaja Krister Lindbergiä eikä Loviisan Samarian henkilökuntaa. Uusien toimitilojen haku entisen kaltaista päiväkeskusta varten alkoi jo pian palon sammuttua. Tarve saada toiminta ennalleen ja ehkä jopa entistä paremmaksikin oli suuri. Yrityksessä on monien vaiheiden jälkeen myös onnistuttu. Loviisan avasi ovensa uudessa osoitteessa Degerbynkatu 10. Samassa osoitteessa toimii toisessa kerroksessa lisäksi myös kirpputori ja katutasossa leipäkirkko. Avajaisia vietettiin iloisissa tunnelmissa syyskuun puolivälissä. - Olemme todella kiitollisia kaikille, jotka ovat osaltaan turvanneet toimintamme jatkumisen Loviisassa, sanoo Krister Lindberg. - Loviisan Samarian esimies Sirpa Lautamo sekä vapaaehtoiset työntekijät Loviisassa osallistuivat suorastaan urheasti kelloon katsomatta työhön palon jälkeisenä aikana. Nyt on saumaton yhteistyö kantanut hedelmää: päiväkeskus toimii taas. Tuhkasta nousi sittenkin jotakin parempaa, toiminnanjohtaja Linberg iloitsee. Päiväkeskuksessa asiakkaat saavat syödä ja peseytyä. Lisäksi siellä on mahdollisuus keskustella. Yöpyä päiväkeskuksessa ei voi. SARI BRANDT Loviisan Samarian esimies Sirpa Lautamo ja toiminnanjohtaja Krister Lindberg päiväkeskuksen raunioilla. 10

11 Näkyvämpi, kuuluvampi päihdehoito - valmiuksia vammaisten päihdetyöhön Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojektin (VAPA) yhteistyöseminaari päihdetyöntekijöille Hämeenlinnassa Seminaarissa pyritään luomaan valmiuksia työskennellä erilaisten vammaisryhmien kanssa ja antamaan käytännönläheistä tietoa niistä erityiskysymyksistä, joihin päihdetyöntekijä saattaa työssään törmätä. Saamme USA:sta seminaarivieraaksi yhteistyökumppanimme Herb Stonen, joka on hoitopalvelujen ja -ohjelmien suunnittelujohtaja. Seminaarin osallistumismaksu on 20 e, joka sisältää kahvit, lounaan ja materiaalipaketin. Seminaariin voidaan ottaa 80 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitovat ilmoittautumiset mennessä Sininauhaliiton toimistoon Hannele Ruotsalolle puh. (09) tai projektikoordinaattori Eija Kilgastille sähköpostitse eija.kilgast@sininauhaliitto.fi, puh Lisätietoja saatavissa Aika Perjantaina Paikka Hämeenlinna, Hotelli Vaakuna, rautatieaseman vieressä Kohderyhmä Päihdetyöntekijät Ilmoittautuminen ja tervetulokahvi Tervetuloa. Mistä tähän ollaan tultu, projektikoordinaattori Eija Kilgast, Sininauhaliitto Selkäydinvamma ja päihteiden käyttö Eija Ahoniemi, fysiatrian erikoislääkäri, Käpylän kuntoutuskeskus Tauko Terapia-asiakkaana kuuro henkilö, psyko- ja perheterapeutti, Kuurojen Liiton Ripa-projekti Lounas Valmiuksia päihdetyöhön vammaisten kanssa, Herb Stone, USA Iltapäiväkahvit Organisaatio muutoksessa, Jorma Virtanen, johtaja, Kalliolan Nurmijärven klinikka, Kalliolan kannatusyhdistys Yhteenveto ja seminaarin päätös, projektikoordinaattori Eija Kilgast, Sininauhaliitto Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojektin (VAPA) on Sininauhaliiton koordinoima ja RAY:n rahoittama. Hankkeessa mukana olevien neljän eri päihdejärjestön osaprojektit ovat keskittyneet seuraaviin vammaryhmiin: A-klinikkasäätiö - Kuurojen päihdepalvelut, Helsingin Diakonissalaitos - Aivo- ja selkäydinvammaisten päihdepalvelut, Kalliolan kannatusyhdistys - Näkövammaisten päihdepalvelut ja Sininauhaliitto - Kehitysvammaisten ja liikuntavammaisten päihdepalvelut. Seikkailu elämään ilman päihteitä Seppä-leiri 04 Seppä 04 koostuu 7 viikonlopusta (pe ilta - su) sekä yhdestä viikon jaksosta, ensimmäinen jakso joulukuussa 2002 muut vuoden 2003 aikana. Tämä leiri kokonaisuus on tarkoitettu kehitysvammaisille henkilöille, jotka haluavat päästä eroon tai vähentää päihteiden käyttöään. Jokaiselle viikonlopulle on oma seikkailullinen teemansa. Leirille osallistujien tulee sitoutua koko prosessiin. Jokainen tälle leirille hakenut tullaan henkilökohtaisesti haastattelemaan. Leiri on osallistujilleen ilmainen. Paikkoja on hyvin rajoitetusti joten toimi nopeasti. Viimeinen leirille hakupäivä on Lisätietoja sekä leirihakulomakkeita saat Sininauhaliitosta Tarja Södergård PL 12, Helsinki, puh tai (09) sähköposti: tarja.sodergard@sininauhaliitto.fi tai keskustoimisto@sininauhaliitto.fi Uusia näkökulmia lasten ja nuorten hädän näkemiseen ja sen lievittämiseen - huolen harmaa alue Kutsumme seminaariin kuntien koulutoimen, sosiaalityön, päivähoidon ja nuorisotoimen työntekijöitä sekä seurakuntien diakonia- ja kasvatustyöntekijöitä. Ota mukaan työkaverisi omasta työyhteisöstäsi tai haasta mukaan koko toimijaverkostosi! Seminaaripäivän ohjelma ja osallistumismaksu: Klo 9.00 Klo Klo Klo Klo Klo Lapsi- ja varhaisnuorisolähtöisen työn perusteet Leiri lapsen hädän tunnistamisen ja auttamisen välineenä lounas Aikuiset lapsen arjen tukena - koeteltuja menetelmiä Yhteenveto ja miten tästä eteenpäin Päivän päätös Toteutuksessa seutukuntakohtaisia painotuksia osallistujista riippuen. Ohjelma sisältää myös pienryhmissä työskentelyä. Nämä koulutukset ovat osa Väkkärä-hanketta, jonka rahoittaa RAY. Osallistumismaksu 25 e sisältää tarjoilut. Seutukunnalliset seminaarit Savonlinnassa (Etelä-Savo) ti / ilmoittautuminen heti Helsingissä (Uusimaa) ke / ilmoittautuminen mennessä Harjavallassa (Satakunta) ti / ilmoittautuminen mennessä Lahdessa (Päijät-Häme) ke / ilmoittautuminen mennessä Tervossa (Pohjois-Savo) ti / ilmoittautuminen mennessä Tampereella (Pirkanmaa) ke / ilmoittautuminen mennessä Ilmoittautuminen puh. (09) Hannele Ruotsalo, pauliina.hilden@sininauhaliitto.fi Ilmoittautuja saa kutsukirjeen Lisätietoja seminaareista Ari Inkinen, kehittämispäällikkö ari.inkinen@sininauhaliitto.fi 11

12 Sininen aalto -lehti PL HELSINKI Sininauhaliitto PL 12 / Hämeentie 105 A 18, HELSINKI puh. (09) , faksi (09) etu.suku@sininauhaliitto.fi, Johto Jorma Niemelä, Toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi, Suunnittelija Kati-Pupita Mattila, Asiantuntija Kehittämishanke Arvioinnin kehittäminen Olavi Aarnio, Tutkija Seudullistamishanke Risto Kajaste, Kehittämispäällikkö Sillakaar-lähialuehanke Juhani Haveri, Projektipäällikkö Viestinnän palveluyksikkö Tuula Huurresalo, Tiedottaja Talouden palveluyksikkö Hilppa Salminen, (09) Toimistopäällikkö Lapsi-, nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikkö Ari Inkinen, Kehittämispäällikkö Eevan perhe -perhetyön kehittämishanke Virpi Kujala, Jyväskylän osaprojekti Tarja Hiltunen, Rauman osaprojekti Helena Haavisto, Elämyskeskus osana kasvua -projekti Veikko Helin, Katetta haaveille -koulutushanke Pauliina Hildén, Väkkärä -lapsidiakonian kehittämishanke Arvo- ja päihdekasvatusohjelma Camera obscura Päihdetyön kehittämisyksikkö Risto Kajaste, Kehittämispäällikkö Tuomo Salovuori, Järjestösihteeri Elämän kevät -luovuusprojekti Hanna-Maria Vahala, Kaveria ei jätetä - työssä jaksamishanke Tuomo Salovuori, Ongelmapelaaja-projekti Jorma Niemelä, Välittävät työmarkkinat -hanke Paula Heinämäki, Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti koordinaatio Eija Kilgast, arviointi Olavi Aarnio, Sininauhaliiton osaprojekti Tarja Södergård, Kuntokantti Päihdehaittojen varhaisvaiheen ehkäisy Tukiasumisen kehittäminen Sininauhasäätiö, Jorma Soini, Kirjanpitäjä Anja Väisänen eläkkeelle Sininauhaliitossa kirjanpitäjänä yhdeksän vuotta toiminut Anja Väisänen jää eläkkeelle marraskuun alussa. Anja tuli liiton palvelukseen Uusi tie -kustannusyhtiöstä. Hän kertoo työnsä Sininauhaliitossa olleen monipuolista ja vaihtelevaa. - Olen kypsynyt tähän ratkaisuun, eikä eläkkeelle jääminen siksi tunnu vaikealta, Anja sanoo tyytyväisenä. Uusi asunto on jo hankittuna Nastolasta, jonne Anja muuttaa miehensä kanssa syksyn kuluessa. Kati-Pupita Mattila opintovapaalle Apulaistoiminnanjohtaja Kati-Pupita Mattila on jäänyt opintovapaalle. Hän on aloittanut opinnot Tampereen lääketieteellisessä tiedekunnassa ja tekee liitolle tänä aikana töitä päivän viikossa. Ismo Valkoniemi suunnittelijaksi Sininauhaliittoon Uuden kasvun yhdistyksen toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi on valittu suunnittelijaksi Sininauhaliittoon. Hän tulee Kati-Pupita Mattilan tilalle ja ottaa vastuulleen myös henkilöstöasiat. Niina Pohjoisahon pesti päättyy Camera obscurassa projektityöntekijänä työskennelleen sosionomi Niina Pohjoisahon pesti päättyy lokakuun lopussa. Niina on ollut yläasteikäisille suunnatussa, ehkäisevän päihdetyön hankkeessa monitoiminainen: hän on organisoinut, sopinut varauksia ja toiminut oppaana. Seuraavaksi Niina suuntaa seurakunnalliseen nuorisotyöhön. Helena Haavisto Eevan perhe -projektiin Rauman Katulähetys on käynnistänyt Jyväskylässä aloitetun ja naisille suunnatun Eevan perhe -projektin osahankkeen toteuttamisen. Projektityöntekijäksi on valittu sosiaalialan ohjaaja Helena Haavisto. Helenan yhteystiedot ovat (02) , helena.haavisto@sininauhaliitto.fi. Elisa Ritamäki on toiminut Jyväskylän Naisten talossa toimistosihteerin tehtävässä elokuun alusta alkaen. Työsuhde on vuoden mittainen. Koulutukseltaan Ritamäki on sosiaaliohjaaja. Sininauhaliiton tiedotuslehti TOIMITUKSEN OSOITE Sininauhaliitto, PL 12 (Hämeentie 105 A 18) HELSINKI Puhelin (09) , faksi (09) Sähköposti: uusi.toivo@sininauhaliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Tuula Huurresalo TAITTO: Terttu Hauhia PAINOPAIKKA: Kainuun Sanomat Oy, 2002 KUVA MONA MANNERHEIMO uusia ja lähteviä työntekijöitä