Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma SUY D: 11/2006 WSP Design Studio

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma SUY D: 11/2006 WSP Design Studio"

Transkriptio

1 Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma SUY D: 11/2006 WSP Design Studio Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma Liikenne- ja viestintäministeriö

2

3 Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI LIIKENNELAITOS Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijä(t) Mari Siikonen WSP, Eeva Mustonen HKL Julkaisun nimi Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma Tiivistelmä KÄTEVÄ-hankkeen tuloksena on joukkoliikenneinformaation suunnittelua ja toteutusta palveleva käytettävyyden toimenpideohjelma Helsingin kaupungin liikennelaitokselle, HKL. Kun toimenpideohjelma on otettu käyttöön, on kaikkien käyttäjäryhmien huomiointi jatkuva, automaattinen ja luonteva osa matkustajainformaation suunnittelua, kehittämistä ja päivittämistä. Tavoitetilanteeseen pääsemiseksi työn tuloksena suositellaan kahta asiaa sekä esitetään keinoja ja työkaluja niiden toteuttamiseksi: 1.Käyttäjätutkimus otetaan osaksi HKL:n tavanomaista matkustajainformaation toteutus- ja tuotantoprosessia. 2.Tiedot matkustajainformaation esteettömyydestä kirjataan järjestelmällisesti ja niitä pidetään yllä. Työn helpottamiseksi on laadittu yhteismitallisuuden ja havainnollisuuden mahdollistava mallitaulukko (nk. check-lista). Esteettömyystietojen kirjaaminen voidaan tehdä asiantuntija-arviona, mutta luotettavin tieto tilanteesta saadaan käyttäjätutkimuksen perusteella. Toimenpideohjelma laadittiin hankkimalla vertailevaa tietoa vastaavista menettelyistä ja niiden hyvistä ja huonoista puolista. Muiden menetelmien ja HKL:n omien prosessien selvittämisen pohjalta toimenpideohjelma työkaluineen on voitu laatia siten, että se tukeutuu yrityksen laatujärjestelmään ja istuu mahdollisimman helposti HKL:n olemassa olevaan suunnittelu- ja tuotantoprosessiin. Toimenpideohjelman toimivuutta on testattu ja havainnollistettu toteuttamalla palvelulinjan informaation testaus asiantuntijaarviona. Lopputulos on hyödynnettävissä tässä työssä esitetyn aiheen (matkustajainformaatio) lisäksi muidenkin osa-alueiden, esimerkiksi kaluston tai pysäkkiympäristön käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Avainsanat esteettömyys, käytettävyys, matkustajainformaatio, toimenpideohjelma, prosessi Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN-numero ISBN-numero HKL:n julkaisusarja D: 11/2006 Painopaikka ja -vuosi Kieli Sivuja Liitteitä Helsinki 2006 Suomi

4 Publisher HELSINKI CITY TRANSPORT Planning Unit DESCRIPTION Date of publication Author(s) Mari Siikonen WSP, Eeva Mustonen HKL Name of publication PASSENGER INFORMATION USABILITY ACTION PLAN Abstract The result of the KÄTEVÄ program is a usability action plan, which supports the design and implementation of Helsinki City Transport s public transport information. After the plan has been implemented, all user groups will be automatically and naturally included in the design, development and updating of passenger information. Two main courses of action are recommended in order to reach the desired goals and ways to implement them are researched: 1. User studies are incorporated as a part of Helsinki City Transport s passenger information implementation and production process 2. Information regarding the accessibility of passenger information is systematically logged and maintained. A uniform and clear check-list has been created to simplify this work. Accessibility information can be logged based on expert evaluations, but user studies provide the most reliable information. The action plan was devised by gathering comparative information about similar procedures and their pros and cons. Based on other methods and an analysis of Helsinki City Transport s own processes it has been possible to devise the action plan in a way that easily integrates with Helsinki City Transport s existing planning and production process and is based on the organization s quality system. The functionality of the action plan has been tested and illustrated by implementing a review of the information for a service line as an expert evaluation. In addition to the area presented in this work (passenger information), the end result can be utilized in the user centered design of other areas such as vehicles and stop surroundings. Key words accessibility, usability, passenger information, action plan, process Other information Serie number ISSN number ISBN number HKL D: 11/ Printing place and year Language Pages Appendices Helsinki 2006 Finnish

5 ESTEETTÖMÄN LIIKKUMISEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA ELSA Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa-ohjelma on toteutettu vuosina Kolmivuotisella Elsa-ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen. Elsa-ohjelma toteuttaa osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiaa. Vuonna 2003 julkaistun strategian tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Lisätietoja Elsa-ohjelmasta: Liikenne- ja viestintäministeriö 3

6 ESIPUHE Käyttäjälle suunnattua tietoa Helsingin joukkoliikenteestä on tällä hetkellä määrällisesti runsaasti saatavilla. Sen helppokäyttöisyydessä on kuitenkin parantamisen varaa kaikkien, myös toimimis- ja liikkumisesteisten matkustajien käyttäjien näkökulmasta. Olennaista informaation helppokäyttöisyyden kannalta on se, että kaikki käyttäjäryhmät löytävät tarvitsemansa tiedon vaivattomasti ja osaavat paikantaa palvelun helposti. Informaation helppokäyttöisyys parantaa merkittävästi joukkoliikenteen toimivuutta ja sitä kautta sen houkuttelevuutta. Vaihtoehtoisten ja rinnakkaisten informaatiotuotteiden suunnittelu ja ylläpito siten, että ne muodostavat itsenäisiä, mutta toisiaan tukevia informaatiopolkuja, on ensiarvoisen tärkeää. Tässä työssä on hyödynnetty kansainvälistä verkostoa ja asiantuntemusta sekä kartoitettu Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kannalta kiinnostavia kansainvälisiä kohteita ja hyväksi havaittuja käytäntöjä. Erityisesti on tarkasteltu Greater Copenhagen Authorityn (HUR) palvelulinjan informaation käytettävyyttä ja sen kehittämistä. Hankkeen tuloksena laadittua informaation käytettävyyden toimenpideohjelmaa voidaan mahdolisesti hyödyntää HKL:ssä muihin joukkoliikenneympäristön osa-alueisiin testauksen ja käyttäjätiedon järjestelmällisen hyödyntämisen mallia voitaisiin laajentaa esimerkiksi odotustilojen ja liikennevälineiden käytettävyyteen. Esteettömyys on käsillä olevan käytettävyyden toimenpideohjelman keskeinen sisältö. Toimenpideohjelmaa voidaan hyödyntää myös muiden joukkoliikennetoimijoiden organisaatioissa. Sitä soveltamalla voidaan joukkoliikenneinformaation käytettävyyttä edistää ja kehittää muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Työssä esille tullut vertaileva tieto vastaavien prosessien kehittämisestä eräissä maissa saattaa niin ikään olla arvokasta eri toimijoille. Työ on tehty osana Elsa-ohjelmaa ja siitä ovat vastanneet teolliset muotoilijat Mari Siikonen (projektipäällikkö) ja Reija Pasanen sekä käyttöliittymäsuunnittelija Natalia Martamo WSP Design Studiosta. Lisäksi työhön ovat osallistuneet graafinen suunnittelija Marjo Hannukainen ja tekn. yo Mikko Lehmuskoski ja alikonsulttina esteettömyyden asiantuntija Karin Bendixen Bexcomista, Tanskasta. Raportin englanninkieliset tekstiosiot ovat hänen tuotantoaan. Työn ohjausryhmäkokouksiin HKL:stä osallistuivat Eeva Mustonen, Seppo Vepsäläinen, Leena Rautanen-Saari, Elina Tartia, Paula Kuronen ja Tapio Tolmunen. Elsa-ohjelmaa ja esteettömyyden erityisasiantuntemusta ryhmässä edustivat Reija Lampinen sosiaalivirastosta ja Jukka Jokiniemi Innojok Oy:stä sekä Elsa-ohjelman koordinaattori Maija Stenvall (myöhemmin Riikka Kallio). Seppo Vepsäläinen suunnittelujohtaja, Helsingin kaupungin liikennelaitos 4

7 KÄSITTEITÄ Informaatioketju Koko matkaketjun sisältävä informaatio. Informaatioketjussa tärkeää on sen katkeamattomuus: tietoa on annettava ja saatava matkaketjun joka vaiheessa. Toimivan informaatioketjun merkitys korostuu erityisesti matkaketjun eri vaiheiden solmukohdissa. Joukkoliikenteen esteettömyys Joukkoliikennejärjestelmän käytettävyys kokonaisuudessaan. Käsite sisältää täten myös esimerkiksi matkakohteen saavutettavuuden joukkoliikenteellä sekä matkustamisen turvallisuuden. Myös yksityiskohtien toteuttaminen on hyvin tärkeä osa esteetöntä kokonaisuutta. Fyysisten olosuhteiden ja yhteystarjonnan ohella tärkeitä asioita esteettömyyden parantamisessa ovat lisäksi esimerkiksi hyvä informaatio ja henkilökunnan palvelu. Käytettävyys Palvelua sanotaan helppokäyttöiseksi, kun käyttäjä saavuttaa sillä tavoitteensa helposti ja tehokkaasti oli hän millä osaamistasolla tahansa. Yleisesti ottaen, tuotteen käytettävyys kertoo, kuinka hyvin käyttäjät pystyvät käyttämään tuotetta tuottavasti, tehokkaasti ja miellyttävästi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tietyssä käyttöympäristössä. (ISO ). Käyttäjäkokemus on kokonaiskuva, jonka palvelusta saa. Käyttäjälähtöisyys Ensisijaisesti käyttäjien tarpeet huomioiva tapa suunnitella esimerkiksi erilaisia palveluja. Vastakohtana on tuottajalähtöisyys, jossa suunnittelun lähtökohtana on tuottajien kannalta paras vaihtoehto. Liikkumis- ja toimimisesteisyys Liikkumis- ja toimimisesteisiksi luetaan henkilöt, joiden kyky liikkua, toimia tai kommunikoida itsenäisesti on sairauden vamman, ikääntymisen tai muun syyn johdosta heikentynyt väliaikaisesti tai pysyvästi. Toimimisesteisyys voi liittyä esimerkiksi liikkumiskykyyn, aistien toimintaan, ymmärtämis- ja oppimiskykyyn, allergiaan tai muihin liikkumista ja matkustamista hankaloittaviin tekijöihin, ja se voi olla ulospäin näkyvää tai näkymätöntä. Liikkumisesteisyys ei aina liity ikään, sairauteen tai vammaan, vaan esimerkiksi raskaiden kantamusten tai pienten lasten kanssa liikkuvat matkustajat kokevat monenlaisia liikkumisen esteitä. Matkaketju Kokonaisuus, joka pitää sisällään matkan eri vaiheet odottelusta ennen matkaa, liityntämatkasta pysäkille tai asemalle, kulkuneuvon odotuksesta, matkoista kulkuneuvoissa, mahdollisista matkojen aiheuttamista kävelyistä ja odotuksista määränpään jatkoyhteyteen. 5

8 Sisältö ESIPUHE 4 KÄSITTEITÄ 5 1 LÄHTÖKOHDAT Visio ja keinoja sen toteuttamiseen Työn tausta Liittyminen LVM:n muihin hankkeisiin Informaation määrittely Liikkumis- ja toimimisesteisten käyttäjäryhmien kuvaus Eri käyttäjäryhmien tietotarpeet Informaatiotarpeet matkaketjun eri vaiheissa Informaation viestittämisen keinot 14 2 NYKYTILAN ARVIOINTI HKL:n laatuprosessit ja käytössä olevat resurssit Laatu ja ympäristöjärjestelmä Spontaani asiakkaan kuuleminen Laatumittauskäytännöt Tuotantoon liittyvä prosessien ketju Matkustajainformaation kehittämistarpeita 21 3 KÄYTETTÄVYYDEN TOIMENPIDEOHJELMA Käyttäjätutkimusmenetelmiä ja -tahoja Suomessa Testausprosessi osana HKL:n arkea Informaatiotuotteen käyttäjätestaus käytännössä Käytettävyyden check-list 32 4 ESIMERKKEJÄ PALVELULINJOJEN KÄYTETTÄVYYDESTÄ Helsingin palvelulinjan informaatio Kööpenhaminan palvelulinjakonsepti ja HUR (Kööpenhaminan seudun liikennelaitos) Palvelulinjojen vertailu 43 5 LÄHDELUETTELO 48 6 LIITTEET 49 LIITE A Kööpenhaminan palvelulinjan esittelyaineistoa: esite ja www-sivut (englanniksi) 49 LIITE B Travel guide for all esteettömyystieto reittioppaassa (englanniksi) 55 LIITE C Katsaus muihin esimerkkeihin (teksti englanniksi) 56 LIITE D HKL:n matkustajatyytyväisyyden tutkimuksessa käytettävä lomake 60 LIITE E Käytettävyyden check-list -taulukko 62 6

9 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Visio ja keinoja sen toteuttamiseen Tämän toimenpideohjelman tarkoituksena on lisätä joukkoliikennepalvelujen tuottajien keskuudessa tietoisuutta siitä, että palveluiden käyttäjät liikkuvat, toimivat, käyttävät aistejaan ja käsittelevät tietoa monin eri tavoin. Yhdenvertaisuus eri väestöryhmien välillä paranee, kun joukkoliikenteen matkustajainformaation käytettävyyttä kehitetään. Esteetön joukkoliikenne on olennainen osa esteetöntä liikennejärjestelmää. Matkustajainformaatiolla ja sen ymmärrettävyydellä on siinä hyvin tärkeä rooli. Joukkoliikenteestä ja -liikenteessä saatavan informaation helppokäyttöisyys ja oikeellisuus on tärkeää jokaisen liikennejärjestelmän käyttäjän kannalta. Tavoitetilanteessa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen organisaatiolle muodostuu rutiininomaiset käytännöt, joilla varmistetaan, että matkustajainformaatio ja palvelut soveltuvat kaikille. Suoritetaan tarkoituksenmukaisia käyttäjätutkimuksia ja -testausta sekä kehitetään matkustajainformaation käytettävyyttä johdonmukaisesti kaikille matkustajaryhmille sopivaksi. Tämän työn tuloksena suositellaan yksiselitteisesti erityisesti kahta asiaa kuvattuun visioon pääsemiseksi: 1. Käyttäjätutkimus otetaan osaksi Helsingin kaupungin liikennelaitoksen tavanomaista matkustajainformaation toteutus- ja tuotantoprosessia. Erilaisia mahdollisuuksia ja tapoja käyttäjätutkimuksen toteuttamiseksi on käyty läpi ja esitelty sekä suositeltu HKL:n käyttöön parhaiten sopivaa menettelyä (luvut 2.2, 3.1, 3.2 ja 3.3) 2. Tiedot matkustajainformaation esteettömyydestä kirjataan järjestelmällisesti ja niitä pidetään yllä. Työn helpottamiseksi on laadittu yhteismitallisuuden ja havainnollisuuden mahdollistava malli taulukoksi (nk. check-lista). Taulukkoa voidaan täyttää asiantuntijatyönä, mutta kattava kuva tilanteesta saadaan vain, kun se täytetään käyttäjätutkimuksen perusteella. (luvut 3.4, 4.1, 4.2 ja 4.3) 7

10 1.2 Työn tausta Jotta HKL:n laaja ja monipuolinen palvelutarjonta tulisi mahdollisimman tehokkaasti ja laajasti hyödynnetyksi, sen käyttämisen on oltava helppoa. Joukkoliikenneinformaation pitää olla kaikille kaiken aikaa helposti saatavilla ja sen pitää olla luotettavaa. Esteettömyyden merkitys lisääntyy väestön ikääntyessä. Tarvitaan entistä enemmän korotettuja ja riittävän leveitä pysäkkejä, niiaavia busseja ja hitaasti liikkuvien ovipainikkeita, liukuovia, hissejä, kontrastien ja valaistuksen hyödyntämistä, informaatiota eri muodoissa ja yleisesti ottaen sekä selkeyttä että johdonmukaisuutta kaikessa toiminnassa. Esteettömyyteen kuuluu olennaisena osana myös turvallisuus, joka Helsingin joukkoliikenteessä on korkealla tasolla. HKL:n matkustajainformaatio Aikataulu- ja linjatiedot ovat keskeisin osa HKL:n joukkoliikenteen yleisinformaatiota. Vaikka eletäänkin digi-aikaa, ovat aikataulukirjat pitäneet pintansa suosituimpana tiedonlähteenä. Osoitteessa on saatavilla kaikki aikataulukirjan tiedot, linjastokartat ja lähtölaiturikartat sekä mm. aikataulutiedot. YTV:n reittiopas osoitteessa palvelee niin ikään HKL:n matkustajia ja sen kautta löytyy linjaopas sekä pysäkkikohtaiset aikataulutiedot. Aikataulutietoja saa puhelimitse seudun yhteisestä liikenneneuvonnasta joko henkilökohtaisena palveluna tai automaatin kautta. Henkilökohtaista palvelua saa myös kahdesta palvelupisteestä Rautatientorilta ja Itäkeskuksesta. Kuvat 1 ja 2 Joukkoliikenneinformaatiota matkan varrella. Kuvat Johnny Korkman ja HKL. Matkan aikana saatava sähköinen informaatio tulee todennäköisesti lisääntymään lähitulevaisuudessa. Muun muassa Rautatieasemalla ja Kampin keskuksessa olevat sähköiset tietopylväät (infokioskit) ovat käytettävissä joukkoliikennetiedon hakuun. Jopa 95 %:lla suomalaisista on Tilastokeskuksen mukaan matkapuhelinliittymä (2004), mikä voidaan nähdä mahdollisuutena välittää yhä yksilöllisempää joukkoliikenneinformaatiota. Reaaliaikaisia aikataulu- ja poikkeusliikennetietoja voidaan jo nyt kysyä ja saada matkapuhelimella ( Omat lähdöt -aikataulupalvelu). 8

11 Paikannukseen perustuvien tietojen lisääntyessä matkustaja saa yhä useammin joukkoliikennetietoa reaaliaikaisena. Tällä hetkellä vilkkaimmilla raitiovaunu- ja bussipysäkeillä sekä metroasemilla on käytössä reaaliaikaisia näyttötauluja. HKL pyrkii luomaan matkaketjun kestäväksi siten, että informaatiota on helposti saatavilla myös poikkeustilanteissa. Raitiolinjoja, metroa, Suomenlinnan lauttaa ja VR:n lähiliikennettä koskevaa poikkeustilanneinformaatiota saa matkapuhelimella, HKL:n www-sivuilta ja halutessaan myös sähköpostiviestinä. Metroasemilla kuulutetaan omana järjestelmänään metroliikenteeseen liittyviä tietoja. Äkillisiä poikkeustilanteita varten on oma taustajärjestelmänsä. Sekä raitiovaunuissa että busseissa on valmiudet sekä poikkeustilanteita että esimerkiksi juhlapyhiä koskevien tietojen kuuluttamista varten. HKL tiedottaa joukkoliikennepalveluista ja niihin liittyvistä asioista myös ilmaisjakelulehdissä (Alueuutiset, Uutislehti 100 ja Metro). Niissä ilmestyy kahdesti viikossa HKL linjalla -tiedotussivu. Lisäksi perinteistä linjakartan ja/tai aikatauluja sisältävää painettua informaatiota esiintyy matkan varrella mm. pysäkeillä, asemilla, terminaaleissa ja kaupungin ylläpitämissä liikuntapaikoissa. 1.3 Liittyminen LVM:n muihin hankkeisiin Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu Joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen käytettävyys, ohje käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi (mietintöjä ja muistioita B 2/2003) kokoaa yhteen hyvän käytännön ohjeet kaikille sopivasta joukkoliikenteen informaatiosta (Suomen Good Practice Guide). Julkaisu on tämän toimenpideohjelman pohjana: tavoitteena on kehittää HKL:n matkustajainformaatiota siten, että ihmisten oikeus ja mahdollisuus liikkua ja saavuttaa peruspalvelut sekä niihin liittyvä informaatio toteutuisi. Edellä mainitun julkaisun osana olevat ohjekortit sisältävät huomioon otettavia joukkoliikenteen informaation suunnittelunäkökohtia seuraavista osa-alueista: 1. Ennakkotiedotus 2. Elektroniset pysäkkinäytöt 3. Henkilökohtainen palvelu 4. Infokioski 5. Joukkoliikennevälineiden sisänäytöt 6. Joukkoliikennevälineiden ulkoinen informaatio 7. Kilvet ja opasteet 8. Kuulovammaisuus ja joukkoliikenneinfo (sisältää kohdan: Akustiikka) 9. Liikuntavammaisuus ja joukkoliikenneinfo 10. Liityntäpysäköinti 11. Näkövammaisuus ja joukkoliikenneinfo (sisältää kohdan Tunnusteltava informaatio 9

12 12. Puhelinpalvelu (sisältää kohdan: Matkapuhelin ja wap ) 13. Pysäkin kiinteä informaatio 14. Terminaalin kiinteä informaatio 15. Terminaalin muuttuva informaatio 16. Www-sivut 1.4 Informaation määrittely Liikenteen informaation voidaan määritellä olevan tietoa, joka vaikuttaa matkustajan tietämykseen ja osaamiseen ja jonka perusteella hän voi tehdä tai muuttaa reitti- ja aikatauluvalintoja ennen matkaa ja/tai matkan aikana. Matkustajainformaation voi jakaa kuuteen osioon: yleisinformaatio opasteet kaupunkiympäristössä pysäkki-, asema- ja terminaali-informaatio vaunun sisäpuolinen informaatio suunniteltujen muutosten toteutumisesta tiedottaminen poikkeustilanteiden tiedottaminen. Eri väestöryhmien tarpeet tulee suunnittelussa ottaa huomioon siten, että kuka tahansa saa tarvitsemansa tiedon. Palveluissa on otettava huomioon myös toimimisrajoitteisten henkilöiden tarpeet. Liikenteen tiedotuspalveluiden tulee lisäksi olla yhdistetty tai linkitetty siten, että käyttäjä saa: valita haluamansa tietolähteen ja -laitteen koko matkaketjua koskevat tiedot vaihtoehtoisia kulkutapoja koskevan tiedon. Lisäksi informaatiopalvelut tulee voida yksilöidä kullekin käyttäjälle erikseen, jotta käyttäjä saa vain itselleen olennaista tietoa (nk. profilointi). Informaatiota tarjotaan joko yksisuuntaisesti tai interaktiivisesti (myös henkilökohtaisena palveluna) näkyvänä kuuluvana kosketuspintana. 10 Kehityssuuntana on joukkoliikenteen informaation käytön lisääntyminen yleisen liikkumisen lisääntymisen myötä. Tällöin informaation käytettävyys tulee olemaan entistä merkittävämpi tekijä joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämisessä. Lisäksi yhä enenevässä määrin ollaan menossa kohti ajantasaisia informaatiopalveluja myös joukkoliikennetiedotuksessa.

13 Suurin lähiajan muutos joukkoliikenteen käytön edistämisessä liittyneekin sähköisen informaation saatavuuden parantamiseen. Tämän tavoitteen kannalta olennaista on niin hyvin toimivien ajantasaisten tiedonsiirtoyhteyksien takaaminen eri toimijoiden välillä kuin hyvin määritelty ja standardoitu tiedon esitystapa. /2/ 1.5 Liikkumis- ja toimimisesteisten käyttäjäryhmien kuvaus Liikkumis- ja toimimisesteisiä ovat henkilöt, joiden kyky liikkua ja toimia itsenäisesti on sairauden, vamman tai jonkin muun syyn takia heikentynyt väliaikaisesti tai pysyvästi. Liikkumis- tai toimimisesteisyys voi liittyä aisteihin, liikkumiskykyyn, ymmärtämis- ja oppimiskykyyn tai muihin liikkumista hankaloittaviin tekijöihin (esim. allergiat). Toimintarajoitteisuus voi olla joko ulospäin näkyvää tai näkymätöntä. Perinteisesti on arvioitu, että noin 10 % väestöstä on tavalla tai toisella liikkumisesteisiä. Näistä vain 5 % on pyörätuolin käyttäjiä. Joukkoliikenteessä liikkumisesteisyys ei matkustamisen kannalta välttämättä liity sairauteen tai vammaan. Esim. raskaiden kantamusten tai lastenvaunujen kanssa liikkuvat henkilöt kokevat monenlaisia liikkumisesteitä tasoerojen ja ovien kanssa. Myös he kuuluvat kohderyhmään. Eri tavoin toimintarajoitteiset matkustajat liikkuvat usein ryhmän jäsenenä tai avustajan kanssa, jolloin liikkumisesteisyyttä vähentävät ratkaisut palvelevat myös muita matkustajia. Esteettömien palvelujen kehittäminen ja esteettömän ympäristön rakentaminen palvelee vähintään % väestöstä. Samalla se lisää merkittävästi joukkoliikenteen yleistä houkuttelevuutta ja matkustamisen laatua kaikkien käyttäjäryhmien kannalta. /4/ 1.6 Eri käyttäjäryhmien tietotarpeet Kaikkia käyttäjäryhmiä koskeva keskeinen ongelma on yhdenmukaisen informaation saaminen koko matkaketjusta katkeamattomasti. Matkustajien tietotarpeet poikkeavat toisistaan sen mukaan, onko kyseessä säännöllinen joukkoliikenteen käyttäjä vai satunnaiskäyttäjä. Säännölliselle käyttäjälle syntyy ongelmatilanteita lähinnä häiriö- ja poikkeustilanteissa, vaihtoyhteyden tai vaihtoehtoisten reittien valinnassa. Satunnaiskäyttäjälle tai joukkoliikennejärjestelmää tuntemattomalle käyttäjälle saattaa ongelmaksi muodostua jo kysymys, mistä informaatiota on saatavissa. Tietoa tarvitaan mm. aikatauluista, sopivista kulkumuodoista ja linjoista, vaihtoyhteyksistä, fyysisestä esteettömyydestä sekä mahdollisista muutoksista ja häiriötilanteista. Yksittäisistä kulkumuodoista on saatavissa hyvin tietoa eri lähteistä varsinkin aikataulujen osalta. Sen sijaan kaikkien kulkumuotojen aikataulujen tai matkaketjun esteettömyyden selvittäminen etukäteen on vaikeaa ainakin samasta tietolähteestä. YTV:n Reittiopas ( fi) palvelee aikataulujen ja linjojen valinnassa keskitetysti hyvin, etenkin matkasuunnitelmaa tehdessä ennen matkaa, mutta matkaketjun esteettömyystietoja siitä ei saa. Ainoa esteettömyystieto Reittioppaassa on tällä hetkellä merkintä siitä, onko bussi matalalattiaista tyyppiä. 11

14 TOIMIMISESTEISYYS? Alaraajojen ongelmat, tasapainohäiriöt, heikkous, esim. iäkkäät henkilöt Lyhytkasvuiset henkilöt, lapset Pyörätuolin käyttäjät, matkustajat, joilla lastenvaunu tai raskaita matkatavaroita Yläraajojen vajaatoiminta, kuulo- ja näkövammaisuus (lievät), tiedon ymmärtämisen vaikeudet ym. Sokeus, näkövammaisuus Kuurous, kuulohäiriöt, kieliongelmat, ulkomaalaiset Sairauden tai muun lääketieteellisen syyn vuoksi rajallisesti toimivat Allergiat Kuva 3 ERITYISEN INFORMAATION TARVE JA HUOMIOITA- VAA? Etäisyydet, tasoerot, kerrokset, istumismahdollisuus, avunsaanti Laitteiden käyttö, ylettyminen Pyörätuolilla/lastenvaunuilla pääsy, etäisyydet, tasojen turvallisuus (ei kalteva pinta tms.) Laitteiden käyttö (automaatit: tieto ei saa olla vain näppäimistön tms. kautta saatavissa, vaan on oltava mahdollisuus esimerkiksi ääniohjaukseen) Siirtyminen tilassa (myös reittien risteyksissä eri suunnista), vaaralliset kohdat tilassa (tasoerot, pään korkeudella sijaitsevat ns. yläesteet, mahdolliset konfliktipaikat ajoneuvojen kanssa jne.), palvelujen löytyminen (visuaalinen informaatio on välitettävä myös kuulutuksin, ääniopastuksella tai henkilökohtaisilla palveluilla) Piktogrammit, selkeät kuvat (kuten kello, kulkutapatunnukset jne.), kommunikaatiota esim. kirjoittamalla, hätä/poikkeustilakuulutusten antaminen korvaavalla tavalla Erityispalvelut, hätätilanteiden informointitapa suunniteltava haavoittuvimpien kannalta Tieto allergisoimattomista tiloista ja kulkuneuvojen osastoista yms. Toimimisesteisten matkustajien tietotarpeita. Mukaillen lähdettä: Joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen käytettävyys, LVM B2/

15 Erityisen tärkeää olisi saada tietoa matkaketjun fyysisestä toimivuudesta, kuten käsin avattavista ovista ja muista pyörätuolin käytön esteistä, henkilökohtaisesta avunsaantimahdollisuudesta, sokeille tarkoitetuista istumapaikoista jne. Ihannetilanteessa informaatio tulisi välittää ottaen kattavasti koko matkaketjulla huomioon näkörajoitteet (helppo luettavuus eli riittävän iso tekstikoko ja hyvä kontrastisuus, kuulutus, nauhoite tai taktiili informaatio ja opastavat raidat jne.), kuulorajoitteet (kuulutettavien tietojen esittäminen myös visuaalisesti jne.) sekä muut havaitsemista tai ymmärtämistä heikentävät seikat. /4/ 1.7 Informaatiotarpeet matkaketjun eri vaiheissa Joukkoliikenteen käyttäjä tarvitsee informaatiota kaikissa matkansa vaiheissa: matka kotiovelta määräpaikkaan joukkoliikenteellä vaatii paljon erilaista tietoa erityisesti silloin, kun matkaa ei ole tehty aikaisemmin tai jos matkustaja on toimimis- tai liikkumisesteinen. Matkaan voi lähteä täysin turvallisin mielin vain, jos tietää saavansa tietoa itselleen soveltuvalla tavalla ja katkeamattomasti koko matkaketjusta. Hyvään informaatioon kuuluu vielä tiedon varmistamisen mahdollisuus eli ns. uskonvahvistus. Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten kannalta Informaation kartoitus -selvityksessä on ennen matkaa saatavan informaation tarpeet kiteytetty seuraavasti: Informaatiota tarvitaan koko liikennejärjestelmästä ja sen tarjoamista palveluista. Tarjonta muuttuu koko ajan, joten tiedot muutoksista ovat erityisen tärkeitä. Matkustajan täytyy voida suunnitella etukäteen koko matkaketjunsa ja varmistua matkan onnistumisesta. Informaatiota tulee voida tilata kotiin. Ennen matkaa tarvitaan tietoa tarjolla olevista kulkuvälineistä, aikatauluista, matkaan kuluvasta ajasta, pysäkeistä, asemista, pysäköintipaikoista, kävelymatkojen pituuksista vaihdettaessa kulkuvälinettä, reittivaihtoehdoista, matkojen hinnoista ja lippuvaihtoehdoista, lipunostopaikoista, matkatavaran kuljetuksista ja jatkoyhteyksistä. Vammaiset henkilöt tarvitsevat erityisesti tietoa matkan aikana saatavista erityispalveluista, niiden käyttömahdollisuuksista, yksityiskohtaista tietoa kalustosta, pyörätuolin käyttömahdollisuuksista terminaaleissa ja kulkuvälineissä. Tiedot muutoksista: linjamuutokset, aikataulumuutokset, uudet vaihtomahdollisuudet, juhlapyhien erikoisjärjestelyt. Tieto on saatava matkaketjussa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään jo ennen matkalle lähtöä, terminaalissa tai edellisessä kulkuvälineessä. Liikkumis- ja toimimisesteisten sekä iäkkäiden henkilöiden valmiudet suunnitella matkaketju etukäteen riippuu vamman tai toimintarajoitteisuuden laadusta. Informaation tarpeeseen vaikuttaa myös matkan pituus. Matkan aikana informaatiota on usein runsaasti tarjolla; matkalla pysäkille tai terminaaliin /asemalle on tärkeää saada tietoa esimerkiksi mahdollisista ruuhkista, onnettomuuksista, erityisjärjestelyistä, pysäkin tai terminaalin sijainnista sekä matkojen pituuksista pysäkille. 13

16 Terminaaleissa ja pysäkeillä tarvitaan informaatiota mm. seuraavista asioista: aikataulu- ja odotusaikatiedot (mieluiten reaaliajassa) palvelupisteiden kuten lipunmyyntipaikkojen sijainnit terminaalien palveluiden määrä ja laatu, esim. wc, lepopaikat, virvokkeet, lehdet kulkuvälineiden lähtö- ja saapumispaikkojen sijainnit toimintaohjeet kulkuvälineissä; käytettävät maksuvälineet, paikkatiedot, matalalattiaisuus jne. Kulkuvälineessä tarvitaan informaatiota mm. seuraavista asioista: istuinpaikat matkatavaroiden säilytyspaikat poistumispysäkkien nimet audiovisuaalisesti, laitureiden poistumispuolet, henkilökunnan avunsaantimahdollisuudet jne. saapumisajat vaihtoyhteydet kulkuvälineiden tarjoamat palvelut mahdolliset myöhästymiset ja muut poikkeamat. Poikkeus- ja hätätilanteista tulee terminaaleissa informoida kuulutuksilla tai näyttötauluilla. Kulkuvälineissä informointi tapahtuu pääasiassa kuljettajien tai muun henkilökunnan välityksellä, jolloin voi olla vaarana, että tieto ei saavuta esimerkiksi kuulovammaisia henkilöitä. 1.8 Informaation viestittämisen keinot Nykyisin HKL:n käytössä olevat informaatiopalvelut ennen matkaa: painetut aikataulutuotteet puhelinpalvelut ja henkilökohtainen palvelu informaatiopalvelut internetissä mobiili-informaatiopalvelut näkövammaisilla henkilöillä puhesyntetisaattorit ja pistekirjoitukset kuulovammaisilla henkilöillä induktiosilmukat ja muut kuuntelujärjestelmät. Nykyisin käytössä olevat informaatiopalvelut matkan aikana: 14 painetut aikataulut, kartat ja tiedotteet (pysäkeillä, asemilla) kuulutukset (metroasemilla) monitorit ja näyttötaulut ajantasaiset informaatiopalvelut ajantasainen pysäkki- informaatiojärjestelmä internet- ja mobiilipalvelut.

17 Nykyisin käytössä olevat informaatiopalvelut kulkuvälineissä: sisänäytöt kuulutukset painetut aikataulutuotteet puhelinpalvelu ja henkilökohtainen palvelu. Nykyisin käytössä olevat informaatiopalvelut poikkeus- ja hätätilanteissa: terminaaleissa kuulutuksilla tai näyttötauluilla kulkuvälineissä kuljettajien tai muun henkilökunnan välityksellä lautoilla on jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla vastuualue hätätilanteen sattuessa. tiedotuspuhelinnumero sähköposti tekstiviestikysely internet- ja mobiilipalvelut. 2 NYKYTILAN ARVIOINTI 2.1 HKL:n laatuprosessit ja käytössä olevat resurssit HKL:n toiminta-ajatuksena on tarjota kaupunkilaisille tasapuoliset liikkumismahdollisuudet ja luoda edellytykset toimivalle ja elinvoimaiselle kaupungille. HKL on toiminut 60 vuotta kunnallisena joukkoliikennelaitoksena. Nykyisin HKL:n organisaatio on jaettu tilaaja- ja tuottajatoimintoihin. Tilaajatehtäviä hoitavat suunnittelu-, rakennus- sekä hallinto- ja talousyksikkö. Tuottajayksiköitä ovat HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne. Tärkeimpiä suunnittelua ja kehitystä ohjaavia mittareita ovat joukkoliikenneosuuden kehitys, laatumittausten tulokset, reittinopeudet, matkustajakilometrikustannus ja -tuotto sekä kysynnän ja tarjonnan suhde. HKL seuraa Helsingin ja joukkoliikenteen kehitystä monin tavoin sekä tekee säännöllisesti asiakastutkimuksia, kerää palautetta ja laatii ennusteita. Suunnittelun asiakaslähtöisyys ja välitön muutostarpeiden havaitseminen vähentävät massiivisten muutosten tarvetta ja näin ylläpidetään jatkuvuutta. HKL:n tuottamien palveluiden kehittämiseksi tehdään vuosittain asiakastyytyväisyystutkimuksia sekä henkilöstötutkimuksia. On esimerkiksi toteutettu henkilöstötutkimus, jossa selvitettiin miten maahanmuuttajat ja muut työntekijät kokevat työyhteisön tasavertaisuuden työyhteisössä. HKL:n laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti suoritetaan sekä sisäisiä että ulkoisia auditointeja ja itsearviointia. Laatu- ja ympäristöjärjestelmän perusrakenne on kuvattu kaaviossa luvussa Suunnitteluyksikön laatujärjestelmälle on myönnetty ISO 9001:2000 -laatusertifikaatti. Palautejärjestelmä eli ns. spontaani asiakkaan kuuleminen toimii monella eri tavalla palautepuhelimesta asukastilaisuuksiin. Palaute saatetaan luodun järjestelmän mukaisesti 15

18 (henkilökohtainen laatukortti) tiedoksi sille henkilölle, jota se koskee. Kirjattua palautetta on myös arkistoitu vuodesta 1996 lähtien. Vuosittain palautteissa ei ilmene suuria muutoksia ja saadun palautteen määrä on suhteellisen vakio. Palautejärjestelmän muuttamista olisi mahdollisesti syytä harkita siten, että palautetta keskitettäisiin esimerkiksi tiettyyn strategisesti tärkeään kohteeseen. Keskitetyn palautteen avulla palvelua voitaisiin kehittää entistä asiakaslähtöisemmin. HKL:n henkilöstön kehittämisestä vastaa linjajohto ja tarvittaessa apuna käytetään ulkopuolisia konsulttipalveluja. Tiedotusyksikön toiminnan painopisteenä on asiakasinformaation tuottaminen ja kehittäminen. Asiakasinformaation osuus on entisestään laajentunut, kun pysäkki-, asema-, terminaali- ym. informaation tehtäviä on siirretty suunnitteluyksiköstä tiedotukseen ja markkinointiin. Suunnitteluyksikkö vastaa sähköisen matkustajainformaation kehittämisestä. HKL:lla on käytössä suuri joukko erilaisia joukkoliikenteen matkustajainformaatiopalveluja, jotka muodostavat kokonaisuuden. Sen kaikkia osia pitää jatkuvasti kehittää toimintaympäristön muuttuessa ja matkustajien vaatimustason kasvaessa. Matkustajainformaation käytettävyyttä lisää omalta osaltaan se, jos informaatio pystytään annostelemaan käyttäjälle pienissä erissä ja räätälöimään se matkustajan kulloisenkin tarpeen mukaiseksi. HKL on ottanut käyttöön poikkeusinfopalvelun, joka kattaa bussiliikennettä lukuun ottamatta kaikki joukkoliikennemuodot. Palvelu toimii sähköposti, internet- ja puhelinpalvelussa sekä mobiilipalveluna matkapuhelimeen. Poikkeustietoa välitetään myös sähköisten monitorien avulla. Asiakas voi lähettää palautetta häiriöinformaatiopilotista joko internetin kautta tai palautepuhelimeen soittamalla Laatu ja ympäristöjärjestelmä HKL:n laatu- ja ympäristöjärjestelmä on kuvattu kaaviossa seuraavalla sivulla Spontaani asiakkaan kuuleminen Asiakkaiden kuulemisjärjestelmä Liikennelaitoksen asiakkaiden kuulemisjärjestelmään kuuluu kolme tapaa hankkia asiakkailta spontaania palautetta: asukastilaisuudet, palautepuhelin sekä joko liikennelaitoksen omat tai kaupungin internetsivujen keskustelufoorumit. Lisäksi saatavilla on palautekortteja palvelupisteistä, liikennehenkilökunnalta sekä matkalippujen tarkastajilta. Palautetta voi lähettää myös sähköpostilla ja faksilla; numerot ovat helposti nähtävissä aikatauluissa ja aikataulukirjassa. Asiakkaat voivat tulla myös käymään esimerkiksi palvelupisteisiin Rautatientorille ja Itäkeskukseen. 16

19 Kuva 4 Kaavio HKL:n laatu- ja ympäristöjärjestelmästä. HKL 2005 Asukastilaisuudet Asukastilaisuuksia järjestetään alueittain tarpeen mukaan joka vuosi vaihtelevalla tiheydellä useammin yleensä silloin, jos on tulossa tai tehty isoja linjajärjestelyjä. Tilaisuudet ovat joko HKL:n itsensä järjestämiä tai vaihtoehtoisesti HKL:n edustaja osallistuu muiden virastojen tai asukasyhdistysten järjestämään tilaisuuteen. 17

20 Tilaisuuksissa esitellään nykyisiä ja tulevia joukkoliikennejärjestelyjä ja kuunnellaan asukkaiden mielipiteitä niistä. Samalla kartoitetaan yleisemmin asiakkaiden odotuksia HKL:n palveluja kohtaan ja heidän kokemuksiaan palveluista. Asukastilaisuuksissa on yleensä vain yksi HKL:n edustaja esittelemässä ajankohtaista asiaa ja vastaamassa kysymyksiin kirjaten samalla palautetta ja mielipiteitä. Kun esitellään uusia järjestelyjä, paikalla on yleensä useampia henkilöitä liikennelaitokselta. Palautteen jälkikäsittely tapahtuu asian luonteen mukaisesti riippuen siitä koskeeko kysymys nykyistä vai tulevaa liikennettä. Asukastilaisuuksista saatavia tietoja ei yhdistetä järjestelmällisesti muuhun asiakaspalautetietoon, mutta yleensä kaikki samaan asiaan liittyvä asiakaspalaute tulee asian vastuuhenkilölle, joka voi ottaa palautteet huomioon. Asukastilaisuuksien vahvuutena on aito vuorovaikutus molemmin puolin. Hankaluutena on se, että joskus äänekkäimmät palautteen antajat saattavat yksittäiseen seikkaan keskittyvillä puheenvuoroillaan hankaloittaa muiden osallistumista. Palautepuhelin Syyskuusta 1996 lähtien palautteet on kirjattu atk-pohjaiseen kirjaamisjärjestelmään. Palautesihteeri kirjaa järjestelmään saadun palautteen, josta 90 % tulee puhelimitse ja loput kirjeitse, palautekortteina tai internetin kautta. Palautepuhelimen numero löytyy tiedotusaineistosta ja numero on maksuton. Palautepuhelimeen voi jättää palautetta 24 tuntia vuorokaudessa. Puheluita tulee vuosittain noin kpl, päivittäin kpl. Noin 34 prosenttia yhteydenotoista kirjataan palautteiksi, osa on aikatauluja tai reittejä koskevia tiedusteluja ja osa alatyylisiä puheluita, joita ei kirjata. Palautepuhelimeen voi kertoa odotuksia, toiveita, hyviä ja huonoja kokemuksia. Asiakkaalle kerrotaan henkilökohtaisesti, mihin toimenpiteisiin hänen palautteensa vuoksi on ryhdytty, jos hän sitä toivoo. Tietojärjestelmään viedyt asiakaspalautteet toimitetaan kyseessä olevan asian nimetylle vastuuhenkilölle tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten. Tietojärjestelmään annetaan palautteesta luokittelutietoja (mm. reittien suunnittelu, aikataulut, henkilökunnan ammattitaito, käyttäytyminen), joiden mukaan palautteista voidaan tehdä erilaisia yhteenvetoja. Yksiköiden johtajat saavat sekä kuukausittain että vuosittain raportin tulleista palautteista. Palautepuhelimen kautta saatavaa tietoa ei teknisesti yhdistetä muiden kanavien kautta saatuihin palautetietoihin. Arviona palautepuhelimesta voi sanoa, että asiakkaat ovat löytäneet sen ja käyttävät sitä ahkerasti. Asiakkaiden reagointi näkyy palautteessa yleensä välittömästi esimerkiksi aikataulu- ja reittimuutoksiin. Järjestelmän teknisessä toimivuudessa on ollut jonkin verran ongelmia. Keskustelufoorumit internetissä 18 Joukkoliikenteen oma keskustelufoorumi avattiin verkossa toukokuussa vuonna 2000 ja sitä

21 pidettiin toiminnassa muutaman vuoden ajan. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja joukkoliikennekeskusteluun voivat kirjoittaa kaikki, joilla oli mahdollisuus käyttää sähköpostia. Tällä hetkellä osana Helsingin kaupungin www-sivujen keskustelua käydään usein ajatustenvaihtoa myös joukkoliikenteeseen liittyvistä asioista. HKL:ssä seurataan keskustelua ja vastataan kysymyksiin kaupungin tiedottaja on tarpeen vaatiessa kyseisellä foorumilla esitetyistä kysymyksistä yhteydessä liikennelaitokseen. Sähköposti Omat lähdöt -palvelulla on oma sähköpostiosoite palautteita ja kysymyksiä varten. Postiin tulee 3 5 palautetta tai kehittämisehdotusta viikossa Laatumittauskäytännöt Asiakastutkimukset Asiakastyytyväisyyttä mittaavaa tutkimusta raportoidaan kaksi kertaa vuodessa. Tutkimus sisältää mielipide- ja taustatietokysymyksiä ja vuoden aikana sitä varten haastatellaan noin HKL:n asiakasta. Tutkimuksen lähtökohtana on HKL:n intressi kehittää jatkuvasti omaa toimintaansa. Tutkimuksessa käytetty kyselykaavake on raportin liitteenä (liite D). HKL:n palvelupisteissä on syksyllä 2004 toteutettu asiakastyytyväisyyskysely, jossa tutkittiin mystery shopping -menetelmän eli haamututkimuksen avulla palvelupisteiden asiakaspalvelun laatua. Tutkimuksessa kerättiin tietoa Rautatientorin palvelupisteen ohella myös Itäkeskuksen palvelupisteessä asioineilta. Tiedot kerättiin palvelupisteiden ovensuusta siten, että palvelupisteestä poistuvat asiakkaat täyttivät kyselylomakkeen omatoimisesti. Kyselyyn osallistui 51 Itäkeskuksen asiakasta sekä 150 Rautatientorin asiakasta, kaikkiaan siis 201 vastaajaa. Tietoa kerättiin eri viikonpäivinä sekä vaihtelevina kellonaikoina, jolla pyrittiin minimoimaan otoksen vääristymää. Myös infokioskeista ja HELMI-näytöistä on tehty käyttäjätutkimus ja Omat lähdöt -palvelusta käytettävyystutkimus. Jatkossa toteutetaan myös matkalippujen tarkastukseen liittyen palvelun laatututkimus. Edellä kuvattujen lisäksi HKL seuraa ulkopuolisia laatumittauksia, kuten TIEKE:n (Helsingin Tietokeskus) mittausta Helsingin kaupungin palveluista sekä KSV:n (Kaupunkisuunnitteluvirasto) liikennebarometria. Benchmarking Helsinki on mukana vuosittain toteutettavassa kansainvälisessä BEST-tutkimuksessa, joka käynnistyi vuonna Benchmarking-prosessin ideana on tutkia, mitkä ovat mukana olevien kaupunkien joukkoliikenteen vahvuudet ja heikkoudet, analysoida tuloksia, ottaa oppia ja saada uusia ideoita muilta kaupungeilta. Tavoitteena on siten benchmarking-prosessia 19

22 soveltaen parantaa asukkaiden tyytyväisyyttä oman alueensa joukkoliikenteeseen ja sitä kautta lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Projekti kesti vuoteen 2005, mutta sille on suunniteltu jatkoa. Projektia käynnistettäessä mukaan lähtivät neljän Pohjoismaan pääkaupungit. Osanottajien määrä nousi parhaimmillaan 9 kaupunkiin. Vuonna 2004 mukana oli kaikkiaan 7 kaupunkia: Helsinki Tukholma Oslo Kööpenhamina Wien Barcelona Geneve. Kaupunkien joukkoliikenteen vahvuuksia ja heikkouksia on tutkittu kerran vuodessa tehtävällä asiakastyytyväisyystutkimuksella. Tutkimus on tehty samanaikaisesti kaikissa kaupungeissa sisällöltään samanlaisena puhelinhaastatteluna. Tutkimuksessa on haastateltu vuosittain pääkaupunkiseudun asukasta. Tutkimuksessa haastateltavilta kysyttiin 28 mielipidekysymystä asuinalueensa joukkoliikenteen laadusta ja lisäksi 5 taustakysymystä. Mielipidekysymykset mittaavat asukkaiden kokonaistyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen sekä tyytyväisyyttä yhdeksään osa-alueeseen, jotka ovat: liikennetarjonta luotettavuus informaatio henkilöstö turvallisuus mukavuus sosiaalinen merkitys rahalle saatu vastine joukkoliikenneuskollisuus. Tyytyväisyyttä eri osa-alueisiin mitattiin yhdellä tai useammalla kysymyksellä. Esimerkiksi tyytyväisyyttä palvelun tarjontaan mitattiin kahdeksalla kysymyksellä, joista laskettu keskiarvo muodosti sen osa-alueen arvosanan. Mielipidekysymykset esitettiin väittäminä ja vastausvaihtoehtoja oli 5. Tutkimuksen tulokset ilmaistaan prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka suuri on kahden parhaan arvosanan (4 ja 5) osuus kaikista vastauksista. Tiedon saantiin liittyviä kysymyksiä tutkimuksessa on kaksi. Väittämän On helppoa saada tarvitsemansa tieto, kun suunnittelee matkaa kanssa oli lähes tai täysin samaa mieltä 76,8 % haastatelluista vuonna Vastaavasti väittämän Liikennehäiriöissä tiedotus toimii hyvin kanssa lähes tai täysin samaa mieltä oli 26 % haastatelluista. /5/ 20

23 2.2 Tuotantoon liittyvä prosessien ketju Matkustajainformaation tuottaminen ja hoito on sisäisenä prosessin ohjauksena jaettu eri yksiköiden vastuualueisiin oheisen kaavion mukaisesti. Työtehtävä-kohdassa on kuvattu, mikä informaatiotuote on kyseessä ja mihin kohteeseen (esim. metroasemat, bussi- ja raitiovaunupysäkki-info). Kuvausta seuraaviin vaiheisiin oli määritelty vastuut työvaiheille suunnittelu, tuotanto, jakelu ja ylläpito. Työtehtävä kpl/v pv/v Suunnittelu/ teksti/lay-out pv/v pv/v Tuotanto/painatus/ym. vastuuyksikkö tai -henkilö Kiinnittäminen/jakelu vastuuyksikkö tai -henkilö pv/v Valvonta, ylläpito vastuuyksikkö tai -henkilö Kohdepaikka ja siellä oleva tuote jne. jne. n n vastuuyksikkö tai -henkilö n n n Kuva 5 HKL:ssä käytössä ollut vastuunjakokaavio. Muk. Eeva Mustonen Tässä projektissa keskeisenä tehtävänä on ollut löytää HKL:n organisaatiolle luontevia käytäntöjä, joiden avulla matkustajainformaation käytettävyyden kehittäminen olisi osa jokapäiväistä toimintaa. Tästä lähtökohdasta vastuunjakotaulukkoa kehitettiin eteenpäin siten, että tuotantoon liittyvään prosessien ketjuun otettiin mukaan informaatiotuotteen testausvaihe. Myös informaation jakelukanavien ryhmittelyä pelkistettiin jonkin verran. Seuraavilla sivuilla esitettävään taulukkoon (kuva 6) voidaan edelleen määritellä eri vaiheista huolehtivat vastuutahot tai -henkilöt. 2.3 Matkustajainformaation kehittämistarpeita Kuva 6 avaa HKL:n informaatiojärjestelmän monimuotoisuuden ja siinä konkretisoituu yhteneväisen kokonaisuuden hallinnan haaste jo sellaisenaan. Lisäksi kaikissa jakelukanavissa ja -tuotteissa tulisi ihannetilanteessa huomioida erilaiset matkustajat. Matkustajainformaation käytettävyyden kehittämisen perustana on kaikkien matkustajaryhmien myös liikkumis- ja toimimisesteisten sekä iäkkäiden henkilöiden itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksien lisääminen. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä eri palveluntarjoajien, operaattoreiden, infrastruktuurista vastaavien tahojen, vammaisjärjestöjen sekä joukkoliikenteen käyttäjien kesken. Ennen matkaa informaatiota tulee jakaa monella tavalla ja monessa muodossa. Informaatiokanavina tulee käyttää painettuja aikataulutuotteita, puhelinpalveluja, internet-sivuja, teksti- TV:tä, tekstiviestijärjestelmiä jne. Tietoa tulee tarjota aikatauluista, sopivista kulkumuodoista ja linjoista, vaihtoyhteyksistä, fyysisestä esteettömyydestä sekä mahdollisista muutoksista ja häiriötilanteista. Ennakkoinformaation jakelua liikkumis- ja toimimisesteisten sekä iäkkäiden henkilöiden kannalta tulee kehittää käyttämällä hyväksi uusia informaatiovälineitä. 21

24 22 METROASEMAT Metroaikataulut Bussiaikataulut Näyttötaulut Lähialuekartat Liikennekartat Hinnat Kuulutukset Muu Informaatio BUSSITERMINAALIT Aikataulut Näyttötaulut Kartat Hinnat Muu Informaatio VR-ASEMAT Aikataulut Näyttötaulut Kartat Hinnat Muu informaatio LAIVATERMINAALIT Aikataulut Näyttötaulut Kartat Hinnat Muu informaatio BUSSIPYSÄKIT Aikataulut Pysäkkinäytöt Kartat Hinnat Linjaliuskat Muu informaatio RAITIOVAUNUPYSÄKIT Aikataulut Pysäkkinäytöt Kartat Hinnat Linjaliuskat Muu informaatio SUOMENLINNAN LAITURIT Aikataulut Näyttötaulut Kartat Hinnat Muu informaatio Informaation sisältö Suunnittelu Testaus Tuotanto Jakelu Valvonta/Ylläpito Huomioitavaa

25 BUSSI Vaunuinfo Hinnat Palveluinformaatio Poikkeusinformaatio Kuulutukset RAITIOVAUNU Vaunuinfo Hinnat Palveluinformaatio Poikkeusinformaatio Kuulutukset METRO Vaunuinfo Hinnat Palveluinformaatio Poikkeusinformaatio Kuulutukset SUOMENLINNAN LAUTTA Vaunuinfo Hinnat Aikataulut Kartat Muu info INTERNET Aikataulut Reitit / kartat Muu informaatio MATKAPUHELIN Aikataulut Poikkeusinfo PYLONIT Aikataulut Lähialuekartat Linjatunnukset INFOKIOSKIT Informaation sisältö Suunnittelu Testaus Tuotanto Jakelu Valvonta/Ylläpito Huomioitavaa INFOPAKETTI Aikataulut Lähialuekartat Linjasto Hinnat TIEDOTTAMINEN Metro-lehti Uutislehti 100 Alueuutiset Kuva 6 Prosessien mukaisesti jaoteltu vastuunjakokaavio, käytettävyystestausvaihe mukana. 23

26 Tällaisia välineitä ovat mm. internet- ja mobiilipalveluiden jalostaminen paremmin kaikkia käyttäjäryhmiä palveleviksi. Internet-palvelut pitää olla saatavissa audiovisuaalisessa muodossa siten, että myös näkö- ja kuulovammaisten henkilöiden tarpeet otetaan huomioon. Informaatiopalvelujen kehittämisessä tulee avainasemassa olla matkaketjuajattelu, jossa asiakkaalle tarjotaan tietoa ovelta ovelle -periaatteella riippumatta siitä, mistä kulkumuodoista matkaketju koostuu. Matkan aikana tulee jakaa tietoa terminaaleissa, pysäkeillä sekä kulkuvälineissä monitorien, näyttötaulujen ja kuulutusten avulla tai henkilökohtaisena neuvontana. Muita keinoja voivat olla painetut aikataulutuotteet ja puhelinpalvelut. Erityistä huomiota tulee kiinnittää poikkeus- ja hätätilanteista viestittämiseen. Ajantasaisen informaation määrää tulee lisätä mahdollisuuksien mukaan. Informaation sisällössä tulee kiinnittää erityistä huomiota: poikkeustilanteisiin aikatauluista myöhästymiset ja poikkeamiset muutostiedot tulee ilmoittaa useilla eri tavoilla yhtä aikaa vaihtopysäkkien infoon; sen yhteydessä etenkin aikataulu- ja kalustotietoon. A) Terminaaleissa tulee antaa informaatiota audiovisuaalisessa muodossa: kuulutusten tulee olla äänentasoltaan ja rytmitykseltään selkeitä monitoreissa ja näyttötauluissa tulee tekstikoon olla riittävän suuri ja värikontrastien oikein valittuja monitorit ja näyttölaitteet tulee asentaa siten, että vältetään häiritsevät heijastukset terminaaleissa tulee olla vahvistimilla varustettuja yleisöpuhelimia sekä palvelupisteet tulee varustaa induktiosilmukoilla. B) Pysäkeille tulee saada riittävän isotekstiset, selkeät ja helppolukuiset pysäkkikohtaiset aikataulut: erittäin tärkeät pysäkit tulee varustaa reaaliaikaisilla informaatiojärjestelmillä. C) Kulkuvälineissä tulee ottaa käyttöön: selkeät linjanumerot ja tunnistusmenetelmät audiovisuaaliset monitorit ja näyttölaitteet kuulutukset (tekniikka on olemassa, mutta vaatii kehittämistä). 24 Tietoa tulee jakaa myös terminaalireittien soveltuvuudesta liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Opastuksessa tulee suosia esteettömiä yhteyksiä. Ymmärrettävyyden lisäämiseksi tulee kehittää ja hyväksyttää käyttöön erilaisia piktogrammeja kuvaamaan eri toimintoja ja reittejä. Myös viitoituksen on oltava loogisesti etenevä ja katkeamaton perille saakka.

27 3 KÄYTETTÄVYYDEN TOIMENPIDEOHJELMA 3.1 Käyttäjätutkimusmenetelmiä ja -tahoja Suomessa Työn yhtenä osana on kartoitettu käyttäjätutkimusta tekeviä tahoja, ja tunnistettu niistä potentiaalisia ehkä pitkäaikaisiakin yhteistyökumppaneita HKL:lle. Eri vammaisjärjestöistä, tutkimuslaitoksista ja yksityisiltä käytettävyystestausta ja -tutkimusta tuottavilta yrityksiltä on selvitetty niiden tutkimuspalvelut, menetelmät ja kokemukset vastaavista hankkeista. Vammaisjärjestöt ja tutkimuslaitokset Vammaisjärjestöillä on omakohtainen kosketus esteettömyyteen palveluiden käyttäjänä ja kiinnostusta Design for All -ajatuksen kehittämiseksi. Lisäksi järjestöillä on kokemusta julkisten palveluiden tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Valmis testiryhmäverkosto luo vammaisjärjestöille hyvät edellytykset toimia yhteistyössä HKL:n kanssa käytettävyystesteissä ja -tutkimuksissa. Toisaalta järjestöillä ei ole kartoituksen perusteella riittävästi resursseja koko HKL:n matkustajainformaation testausprosessin suunnitteluun, läpivientiin ja raportointiin. Kartoitus tutkimuslaitoksista (VTT, Taideteollinen korkeakoulu / Future home institute ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA) osoitti, että tahoilla on paljon kokemusta julkisten palveluiden tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä kiinnostusta Design for All -ajatuksen kehittämisestä. Tutkimuslaitoksilla on myös vakiintuneet kontaktit moniin koti- ja ulkomaisiin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tutkimuslaitoksiin ja alaa tutkiviin järjestöihin, yliopistoihin ja korkeakouluihin. Yhteistyön jatkuvuus ja suunniteltavuus saattaa muodostua haasteeksi tekijöiden vaihtuvuuden takia. Muut yksityiset yritykset Käytettävyystestausta sekä -tutkimuspalveluita tarjoavia yrityksiä ja tutkimusyksiköitä on perustettu useita vuoden 2000 jälkeen. Tämä kertoo myös tutkimusalan yleisestä kehityksestä ja tunnettuuden lisääntymisestä. Monilla yrityksillä on kokemusta joukkoliikennepalveluiden tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä laajaa aikaisempaa yhteistyötä julkishallinnon kanssa. Yksityisillä yrityksillä on myös riittävät resurssit ja osaamista kentällä tapahtuvaan palveluiden testaukseen. Toisaalta palveluiden edelleen kehittäminen testaus- ja tutkimustulosten perusteella tuottaa HKL:n näkökulmasta palveluketjun, jolla voidaan taata matkustajainformaation kehittäminen. Informaatiotuotteiden ja -palveluiden teknisten ratkaisujen kehittämisresursseja arvioitiin tällä hetkellä olevan käytössään Adage Oy:llä sekä VTT:n tutkimusyksiköllä. 25

KÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari 16.3.2006

KÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari 16.3.2006 KÄTEVÄ Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle ELSA hankeseminaari 16.3.2006 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Visio 1.2 Työn tausta 1.3 Liittyminen LVM:n muihin hankkeisiin 1.4 Informaation määrittely

Lisätiedot

Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi

Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi FITS-KEVÄTTAPAAMINEN 10.4.2003 1/12 Projektista lyhyesti 1/2 projekti käynnistettiin tammikuun 2002 lopulla ja valmistui tammikuun 2003 alussa tuloksena

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Yhteistyötahot SOTERA Sosiaali- ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on pääkaupunkiseudun vireillä olevien hankkeiden,

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Sähköisten mobiilien infokanavien kehittäminen tähtäimenä matkustajien palvelu Kerkko Vanhanen, kehittämispäällikkö Jakelun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Palvelumuotoilu osaksi joukkoliikenteen kehittämistä Liikenneviraston kokemuksia 15.4.2015 Laura Langer

Palvelumuotoilu osaksi joukkoliikenteen kehittämistä Liikenneviraston kokemuksia 15.4.2015 Laura Langer Palvelumuotoilu osaksi joukkoliikenteen kehittämistä Liikenneviraston kokemuksia Laura Langer Esityksen sisältö 1. Mitä palvelumuotoilu on? 2. Miten palvelumuotoilua voi hyödyntää joukkoliikenteessä? 3.

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus pilotti Palvelukuvaus

HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus pilotti Palvelukuvaus HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus pilotti Palvelukuvaus Sampo Hietanen Tieliikelaitos liikkujan palvelut puh. 040 565 7688 HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus PV 1 00.00.0000 Häiriöinfo-pilotti Pilotin

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksia kaupunkiliikenteestä ja kaupunkienergiasta käyttäjät palveluiden kehittämisen resurssina

Käyttäjäkokemuksia kaupunkiliikenteestä ja kaupunkienergiasta käyttäjät palveluiden kehittämisen resurssina Käyttäjäkokemuksia kaupunkiliikenteestä ja kaupunkienergiasta käyttäjät palveluiden kehittämisen resurssina 6.11.2009 Vesa Kemppainen Movense Oy Mitä käyttäjäkokemus on? Käyttäjäkokemus on enemmän kuin

Lisätiedot

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Mukana hankkeessa Joensuun, Mikkelin ja Kuopion kaupungit Itä-Suomen lääninhallitus

Lisätiedot

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen käytettävyys Ohje käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi

Joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen käytettävyys Ohje käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 2/2003 Joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen käytettävyys Ohje käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki,

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Kayttäjälähtöisen tilasuunnittelun perusteet kurssi 05.11.2015 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi 05.11.2015 Yhteistyötahot

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETTÖMYYS: Perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja - asetukseen Omatoiminen asiointi, liikkuminen, harrastaminen ja osallistuminen on jokaisen oikeus Toimiva ja

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenteen reitit ja aikataulut Tässä.fi:ssä

Helsingin seudun liikenteen reitit ja aikataulut Tässä.fi:ssä Adfore Technologies Oy Helsingin seudun liikenteen reitit ja aikataulut Tässä.fi:ssä Adfore Technologies Oy edelläkävijä paikallisuuteen perustuvissa digitaalisissa palveluissa Adfore Technologies Oy kehittää

Lisätiedot

Esteettömyysluokittelu osana sote-palveluhakemistoa

Esteettömyysluokittelu osana sote-palveluhakemistoa Esteettömyysluokittelu osana sote-palveluhakemistoa Suomen Design for All verkoston tapaaminen 21.03.2014 / Johanna Hätönen Esteettömyysluokituksen taustaa Syksyllä 2013 käynnistynyt esteettömyysluokituksen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI

Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI) Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi Vuosina 2001-2004 Henkilöliikenteen info-ohjelma

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL:n toimialue Kuusi perustajakuntaa: Helsinki,Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Laajenemisvaraus

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta 1 Nykytilanne Prosessi Pelastustoiminnassa onnettomuustilanteessa organisaatiolla yhteinen prosessi Liikenteen hallinnassa ja tiedotuksessa kullakin oma prosessi

Lisätiedot

Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain sinistä liikkumisen ohjauksen ohjelman toteuttajan näkökulma

Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain sinistä liikkumisen ohjauksen ohjelman toteuttajan näkökulma Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain sinistä liikkumisen ohjauksen ohjelman toteuttajan näkökulma Tykelin verkostoitumistilaisuus 4.9.2012, Anna Ruskovaara, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Jotain

Lisätiedot

Kuljetuspalveluista liikkumiseen

Kuljetuspalveluista liikkumiseen Kuljetuspalveluista liikkumiseen Kuljetuspalveluiden käytännöt, haasteet ja kehittämisehdotukset 28.1.2015 Vammaispalveluiden neuvottelupäivät / 1 Kynnys ry Vammaisten henkilöiden liikkumiseen ja kuljetuspalveluihin

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Koilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut

Koilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Koilliskeskus 17.5. joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Joukkoliikennelaki 2009/869, 4: Tämän lain 14 :n

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

ESTEETTA - Esteetön terminaali Tapiolaan

ESTEETTA - Esteetön terminaali Tapiolaan ESTEETTA - Esteetön terminaali Tapiolaan 6..6 Kaisa Kauhanen /9 SUUNNITTELUALUE TERMINAALI 6..6 /9 Tapiolan terminaali nykytilanne 7 käyttäjää vuorokaudessa, mikä on 7 prosenttia Espoon kaikkien pysäkkien

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

ARK- E2001 Käyttäjälähtöisen tilasuunnittelun perusteet (2op) klo

ARK- E2001 Käyttäjälähtöisen tilasuunnittelun perusteet (2op) klo ARK- E2001 Käyttäjälähtöisen tilasuunnittelun perusteet (2op) 29.10 3.12.2015 klo 15.15-17.00 Ira Verma, Sotera Instituutti, Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi MyCourses MyCourses (mycourses.aalto.fi)

Lisätiedot

Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt

Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt JATin vierailu HSL:ään 18.3.2014 Sari Kotikangas, tiedotuspäällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä 2 Miksi varaudumme? HSL:n perustehtävä Asiakkaalla on oikeus

Lisätiedot

Helsingin joukkoliikenne kansainvälisessä BEST-tutkimuksessa 2009

Helsingin joukkoliikenne kansainvälisessä BEST-tutkimuksessa 2009 Helsingin joukkoliikenne kansainvälisessä BEST-tutkimuksessa 2009 SUY Marko Vihervuori B: 4/2009 Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI HKL-liikelaitos Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 5.6.2009

Lisätiedot

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p.

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p. Hallitus 163 23.11.2010 JOUKKOLIIKENTEEN YKSIKKÖKUSTANNUKSET VUONNA 2009 393/07/71/711/2010 hall 163 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p. 4766 4330,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE <PVM>

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Vantaan linjastomuutoksen toteuttamisprojekti

Vantaan linjastomuutoksen toteuttamisprojekti Vantaan linjastomuutoksen toteuttamisprojekti Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Joukkoliikennesuunnittelija Petri Nissinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Muutokset lyhyesti Mikä

Lisätiedot

Laajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille?

Laajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille? Laajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille? Autotekniikan visiopäivä 17.1.2008 Helsinki Oy Matkahuolto Ab Pekka Hongisto toimitusjohtaja Langaton

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma

Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit Oy 1 Esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan asema 1. kerros Työryhmä: Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kari Tenkanen KSV/Liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen

Lisätiedot

Liikennetelematiikan T&K-ohjelmat : Suunnittelutyön tilanne

Liikennetelematiikan T&K-ohjelmat : Suunnittelutyön tilanne Liikennetelematiikan T&K-ohjelmat 2004-2007: Suunnittelutyön tilanne Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Säätytalo 28.10.2003 1 Sisältö Valmisteluprosessi Valmistelutyön tuloksia

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/3 03.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/3 03.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 85 Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan lausunto koskien A. Kalle Könkkölän valtuustoaloitetta raitiovaunupysäkkien kunnostamisesta HEL 2012-004353 T 00

Lisätiedot

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Cityliikenteen tarjouskilpailu 2016 Linja-autokalustoa koskevat vaatimukset Diaarinumero TARJOUSPYYNNÖN LIITE 2. Kalustovaatimukset 1(6) Tässä

Lisätiedot

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoaseman joukkoliikennemonitorit

Helsinki-Vantaan lentoaseman joukkoliikennemonitorit Heili-loppuraportti Ilmailulaitos Sähkö- ja teletoimisto Juha Sarkkinen 20.10.04 Helsinki-Vantaan lentoaseman joukkoliikennemonitorit 1. Yleistä Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen toiseksi suurin linja-autoasema,

Lisätiedot

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija Esteetön ja yhdenvertainen Golfympäristö hanke esteettömän Golfympäristön edistämiseksi ja selvitys esteettömyydestä Golfkentillä Suomessa vuosina 2016-2018. Suomen HCP Golf Ry Veijo Notkola, projektin

Lisätiedot

HSL-tietoisku: Uusi Avoin reittiopas ja pysäkkikuulutukset. Kerkko Vanhanen, VAMPO-seminaari 3.6.2015

HSL-tietoisku: Uusi Avoin reittiopas ja pysäkkikuulutukset. Kerkko Vanhanen, VAMPO-seminaari 3.6.2015 HSL-tietoisku: Uusi Avoin reittiopas ja pysäkkikuulutukset Kerkko Vanhanen, VAMPO-seminaari 3.6.2015 HSL-liikenteessä tehdään päivittäin noin miljoona nousua joukkoliikennevälineisiin Infopalveluilla paras

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Muuton myötä uusille reiteille

Muuton myötä uusille reiteille Muuton myötä uusille reiteille Hei sinä, jonka kodin tai työpaikan osoite on vaihtumassa tai juuri muuttunut! Mitä, jos siirtyisit uusien reittien myötä joukkoliikenteen käyttäjäksi tai pyöräilijäksi osittain

Lisätiedot

Joukkoliikenteen pysäkki

Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkin pakolliset ominaisuustiedot on esitetty paksummalla fontilla, muut ominaisuustiedot ovat vapaaehtoisia. Pysäkillä voi olla joko suomen- tai ruotsinkielinen

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari

Lisätiedot

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti Hintatiedotus ja tietojen välitys Loppuraportti Henkilöliikenne 18. marraskuuta 2002 1 Lähtökohdat VR Henkilöliikenteellä on käytössä Journey Planner reitinsuunnittelupalvelu. Palvelua käyttävät matkustajat

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Sivu 1(19) Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Seasam House Oy Helsingin seudun liikenne Hyväksynyt: Päivämäärä: Hyväksynyt: Päivämäärä: www.seasam.com Sivu 2(19) Versio historia Versio 0.01

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä MUUTOSESITYKSET/TAUSTAA Erityisryhmien lippusubventio

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Ohjelma-alue 6. Älykäs liikenteenohjaus FITS raportti 23/2003

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

sataesteetön SUOMEKSI

sataesteetön SUOMEKSI sataesteetön SUOMEKSI ESTEETÖNTÄ ASUMISTA ESTEETÖNTÄ VAPAA-AIKAA Sataesteetön-hanke Esteettömyys, mitä se on? Turvallisuutta sekä parempaa elämänlaatua Hyviä perusratkaisuja Yhdenvertaisia toimimismahdollisuuksia

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella / Esteettömyys ja kestävä kehitys aluerakentamisessa

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella / Esteettömyys ja kestävä kehitys aluerakentamisessa KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella / Esteettömyys ja kestävä kehitys aluerakentamisessa SAAVUTETTAVUUDEN ARVIOINNIN TARKASTELULISTA LUONNOLLISEN JA RAKENNETUN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/11 06.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/11 06.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 11 Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta HEL 2013-000830 T 02 08 02 01 Päätös Liikennelaitos liikelaitoksen johtokunta päätti palauttaa

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot