Muuttuva saunakulttuuri. 4-5 Rakentaminen odottaa valtion päätöksiä Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotuslehti

Transkriptio

1 Kotimaisema Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotuslehti Muuttuva saunakulttuuri Rakentaminen odottaa valtion päätöksiä Tontti meren ja golfin ääreltä 15 Pidä oma sauna siistinä Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on kohta huutava pula. s. 4-5

2 Pääkirjoitus Toivon valtiolta pikaisia toimia edullisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotannon vauhdittamiseksi. Toimitusjohtaja Esa Kankainen s. 4-5 Hitaammin inhimillisemmin Kotoilu on päivän sana. Trendikotoilijat tekevät sitä, mitä on periaatteessa aina tehty: säilötty, valmistettu kotiruokaa, kudottu sukkaa, värkätty himmeleitä ja mitä kaikkea. Kodista pyritään luomaan viihtyisä pesä, jossa on mukava puuhastella. Ja vaikka ei itse jaksaisikaan aina, voi asettua mukavasti television ääreen katsomaan, kun muut tekee. Mutta miksi kotoilu on Suomessa näin in juuri nyt? Syytä voi hakea nopeasta kansainvälistymisestä tai vaikka talouslaman varjosta. Kun maailmanmeno tuntuu hallitsemattomalta ja ennakoimattomalta, koti on se turvallisin paikka. Kotoilu eli homing on maailmanlaajuinen trendi. Kotoiluun tarvitaan koti. Kohtuuhintaisista mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan kodeista on puute. Näkemyksiä tästä asiasta löydät tuonnempana Kotimaisemasta. Kotoilu on arjen luksusta. Siihen luksukseen on suomalaisessa kulttuuriperinnössä kuulunut lähtemättömästi sauna. Sillä on tärkeä paikka niin suomalaisten arjessa kuin tärkeimmissä juhlissakin. Saunan ja saunomisen ympärille on ajan saatossa kehittynyt rikas kansanperinne, joka on muotoutunut vuorovaikutuksessa käytännön tarpeiden, maailmankuvan ja ekologisen ympäristön kanssa. Kulttuuriperintö uusiutuu jatkuvasti, mutta samalla se muodostaa elävän yhteyden kaukaiseen menneisyyteemme ja on jo pitkään ollut keskeinen osa suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Kannattaa pysähtyä tarkemminkin asiaa mietiskelemään. Kaiken tämän takaa löytyy siis hidastamisen, ekologisuuden ja kestävän kehityksen kaltaisia megatrendejä. Jostain sattui silmiini ajatus, jossa kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin haaste tiivistettiin sanoihin: hitaammin, lähemmäs, vähemmän, paremmin, kauniimmin. Elämäntavan kohtuullisuuden pohtiminen palautuu lopulta kysymykseen millaista on hyvä elämä. Asuntosäätiön tavoitteena on tarjota hyviä puitteita hyvälle elämälle. Suomi on saunojen maa. Mutta onko saunakulttuuri muuttumassa? Raimo Pasanen on aloittelemassa omakotitalon rakentamista upeisiin maisemiin. Tässä lehdessä Asuntotuotanto on romahtanut Pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto on jäi kauaksi tavoitteista viime vuonna eikä helpotusta näy tänäkään vuonna. Sauna ei enää ole pakollinen Pienissä kerrostalo-asunnoissa monet asukkaat vaihtaisivat saunan mielellään vaatehuoneeksi ja ottaisivat tasokkaan talo- tai kerrossaunan. Kiinnostaako golf ja upea luonto? Raimo Pasanen hankki Asuntosäätiöltä tontin Pickalasta, golfin, meren, monien harrastusten ja upean luonnon ääreltä. Päätoimittaja Ritva Bergström Ajankohtaista Oma sauna on mukava, mutta sen kunnossapitoon kannattaa kiinnittää huomiota. KUSTANTAJA Asuntosäätiö, Tuulikuja 2, ESPOO, p. (09) , Päätoimittaja Ritva Bergström Toimituskunta Helena Hiila, Henri Holmberg, Esa Kankainen, Eija Lopmeri, Raija Mäkinen, Päivi Tulokas, Timo Kivioja ja Kari Toiviainen TUOTANTO TK mediatalo Oy, p , Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja Valokuvat Saara Vuorjoki ja Mikko Käkelä Kannen kuva Rodeo/Petri Jauhiainen Piirrokset Juha Hellström Painopaikka Edita Prima, Helsinki Painosmäärä kpl Stand up koomikko Risto K. Järvinen viihdytti Valimomestarin harjakaisissa. Harjakaiset. Helsingin Valimomestari on noussut harjakorkeuteen Pitäjänmäellä. Uusia koteja. Asuntosäätiöltä valmistuu koko ajan uusi koteja. Katso, löydätkö omasi. Kotimaisema

3 Kuva Mikko Käkelä Kohtuuhintaista asuntotuotantoa kaivataan lisää Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen toivoo asuntorakentamisen alalle saatavan uusia ratkaisuja hallituksen tulevassa puolenvälin tarkastelussa. Rakentamista pitää kuitenkin tarkastella myös laajemmalla perspektiivillä. Asuntoministeri on pitkään valitellut sitä, että rakennuttajilta puuttuu tahtotila, eikä kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen kiinnosta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Etenkin pienemmillä rakennuttajilla olisi halu, mutta tällä hetkellä noudatettava tukipolitiikka ei sitä mahdollista. Asuntorakentamisen tilanne oli viime vuonna vaikea. Tavoitteena oli käynnistää vuokra-asunnon ja erityisryhmien asunnon tuotanto. Tavoitteesta jäätiin rajusti. Vain erityisryhmien asunnoissa tavoite ylittyi. Vuokra-asuntoja käynnistyi 1 240, joista vain reilu 300 oli pääkaupunkiseudulla, missä tilanne on kuitenkin kaikkein pahin. Tilanne ei näytä yhtään paremmalta käynnistyneen vuoden osalta. Tavoite on sama uutta vuokra-asuntoa, mutta hankkeita on vain reilut 1 300, joista pääkaupunkiseudulle on tulossa vajaat 600. Viime vuonna sentään asumisoikeusasuntoja käynnistyi Uusien varausten määrä on vähäinen, vaikka se on asumisvaihtoehtona osoittautunut erittäin toimivaksi ja ihmisiä kiinnostavaksi vaihtoehdoksi omistusasumisen ja vuokra-asumisen välimuotona. Asumisoikeusasunnot pitäisikin ehdottomasti säilyttää vuokra-asumisen rinnalla. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, ettei asumista kaupungeissa pitäisi kehittää niin, että syntyy alueita joilla on pelkästään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Pienillä toimijoilla olisi tahtoa rakentamiseen. Julkisuudessa on valiteltu, että rakennuttajilta puuttuu tahtotila, eikä kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen kiinnosta. Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa. Etenkin Asuntosäätiön kaltaisilla pienemmillä toimijoilla olisi kyllä halu rakentamiseen, mutta tällä hetkellä noudatettava tukipolitiikka ei sitä mahdollista. Taloudelliset resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. Suuret taas eivät siihen ryhdy, koska rajoitukset sitovat liikaa. Meille pienemmille kynnyskysymyksenä on omarahoitusosuuden vaatimus. Nykyisen menettelyn mukaan omaa rahaa pitää olla 10 prosenttia ja valtion tukemaa lainaa on 90 prosenttia. Se tarkoittaa, että esimerkiksi viiden miljoonan hankkeessa omaa rahaa pitää olla euroa. Näin suurten summien hankkiminen rajoittaa hankkeiden lukumäärää. Suuremmille ongelmana ovat ennen muuta pitkät rajoitusajat. Nyt rajoitusaika on 40 vuotta, jolloin pankitkaan eivät noteeraa asuntoa vakuusarvoina. Rajoitusaikojen puolittaminen olisi varmasti kaikille toimijoille tervetullut ratkaisu. Kruunuasunnot eivät tuo nopeaa ratkaisua. Rajoitusaikojen lyhentäminen ei kuitenkaan ratkaise pienempien yhtiöiden rahoitusongelmaa. Siihen auttaisivat paremmin ministeriön esille tuomat valtion täytetakaus omarahoitusosuuden 10 prosentille ja käynnistysavustusten ottaminen uudelleen käyttöön. On myös puhuttu valtion omasta Kruunuasunnot-yhtiöstä. Se ei kuiten- Meillä olisi lähiaikoina mahdollisuuksia käynnistää muutaman sadan asumisoikeusasunnon tuotanto. Tätä tukee myös se, että kaikille nyt käynnissä oleville kohteille on jo ottajat. Lisää siis tarvitaan etenkin, kun pankit ovat kiristäneet omistusasuntojen lainaehtoja. kaan toisi nopeaa apua tilanteeseen, koska Kruunuasunnoilla ei esimerkiksi ole omaa tonttivarantoa eikä henkilöresursseja. Jos tontit järjestettäisiin kaavoituksen kautta, siihen menisi ainakin kaksi vuotta. Lisäksi valtion mahdolliset subventiot vääristäisivät rajusti koko rakentamisen alaa ja kilpailua. Nopeaa ratkaisua etsittäessä kannattaa kuitenkin muistaa, että tarjolla on Asuntosäätiön ohella useita sellaisia toimijoita, jotka ovat valmiita käynnistämään tuotantoa, jos se vain olisi mahdollista. Lisäksi välimallin käyttöönottoa kannattaisi harkita uudelleen. Sen avulla saatiin vuosina hankkeita nopeasti käyntiin ja malli toi asuntomarkkinoille myös lisää sekä vuokra-asuntototeuttajia että pääomia. Näitä kaikkia vaihtoehtoja pohditaan hallituksen maaliskuun kehysriihessä. Toivottavasti uusia ratkaisuja löydetään, koska uusia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja tarvitaan nopeasti lisää. Asuntosäätiö vuonna Toiveenamme on myös asumisoikeusasuntojen pitäminen jatkuvasti mukana hallituksen ohjelmassa siinä muodossa, missä ne alkuperäiseen hallitusohjelmaan alun perin kirjattiin. Meillä olisi esimerkiksi lähiaikoina mahdollisuuksia käynnistää muutaman sadan asumisoikeusasunnon tuotanto. Tiedän muillakin yhtiöillä olevan vastaavanlaisia valmiuksia. Tätä tukee myös se, että kaikille nyt käynnissä oleville kohteille on jo ottajat. Lisää siis tarvitaan etenkin, kun pankit ovat kiristäneet omistusasuntojen lainaehtoja. Odotamme, että valtion tukemaan asuntorakentamiseen tulisi vihdoin selkeitä päätöksiä. Niitä odotellessa näyttää siltä, että Asuntosäätiön tavoite on rakennuttaa noin 400 uutta asuntoa vuoden 2013 aikana. Puolet tästä olisi asumisoikeusasuntoja, sata vuokra-asuntoa ja sata vapaan rahan omistusasuntoa. Isossa roolissa meillä on myös kaksi alueellista kehityshanketta. Tapiolan Tuuliniityn puurakennuskohde, jossa ideakilpailun ehdotukset on juuri saatu sekä Jätkäsaaressa sijaitseva palvelurakentamisen hanke, jossa on mukana meidän lisäksemme HOAS ja S-asunnot. Toimitusjohtaja Esa Kankainen Asuntosäätiö 4 Kotimaisema Kotimaisema

4 Teksti Tom Kalima Kuvat Saara Vuorjoki ja Rodeo/Petri Jauhiainen Saunojen Suomi Saunojen alkuperästä on kiistelty eikä sen suomalasista juurista enää ole varmuutta. Tosiasia kuitenkin lienee, että missään muualla siihen ei suhtauduta yhtä suurella tunteella kuin Suomessa. Ennen se oli osa välttämätöntä puhtautta, mutta modernissa kaupunkiasumisessa sillä on ollut myös statussymbolin asema. Mökkisaunojen jäljittelemätöntä suomalaista tunnelmaa ei pysty saavuttamaan pienissä asuntosaunoissa. 6 Kotimaisema Kotimaisema

5 Vaikka tutkimukset kuinka osoittaisivat, että saunan alkuperämaa ei välttämättä ole Suomi ja että se on mahdollisesti peräisin jostain Bysantista, suomalaiset ovat sen omineet ja saunomiseen suhtaudutaan suurella tunteella. Se ei ole peseytymistä, vaan pikemminkin jonkinlainen rituaali. Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla romaanitrilogia alkaa sanoilla Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi. Paljon ei siis miehellä ollut, mutta mitä hän tekikään, kun oli peltonsa raivannut? Hän rakensi ensimmäiseksi saunan ja vasta sitten talon. Vastaavanlaisia esimerkkejä on suomalaisessa kirjallisuudessa runsaasti, joten sauna kuuluu kiistatta suomalaiseen kulttuuriin. Edelleenkin tämä saunojen rooli on Suomessa niin vahva, että kunnat, esimerkiksi Helsinki ja Espoo noudattavat rakennuslupien määräyksissä sellaista menettelyä, että jokaista 20 saunatonta asuntoa kohden on oltava yksi talosauna. Eli, jos talossa on 35 asuntoa, joissa ei omaa saunaa ole, talosaunoja on oltava kaksi. Samaa ohjeistoa noudattaa ARA valtion lainoittamissa kohteissa, joten käytännössä Suomessa ei voida rakentaa asuintaloja joissa ei saunomista ole otettu huomioon, sanoo Asuntosäätiön rakennuttajapäällikkö Eija Lopmeri. Vastaavaa menettelyä ei varmasti ole missään muualla maailmassa. Olkoon siis saunan alkuperä missä tahansa, mutta Suomi on sen kehto ollut pitkään ja on sitä edelleenkin. Ei omaa saunaa joka huoneistoon. Eija Lopmeren mukaan tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että kerrostalohuoneistossa olevien omien saunojen asema horjuu. Monet asukkaat vaihtavat saunan mieluusti vaikkapa vaatehuoneeseen. Osaltaan tämä johtuu myös siitä, että nykyiset kustannuspaineet ja rakennusmääräykset ovat johtaneet asuintilojen pienenemiseen ja säilytystilojen vähenemiseen. Tällainen valinnaisuus olisi melko helppo toteuttaa ja olemme sitä kokeilleetkin, mutta ongelmana ovat aikataulut. Valinta on tehtävä melko aikaisessa vaiheessa, mutta melko usein lopulliset ostopäätökset tehdään vasta asunnon valmistuttua tai rakentamisen ollessa siinä vaiheessa, että muutokset eivät enää ole mahdollisia, Eija Lopmeri sanoo. Ikävän usein isännöitsijämme kuitenkin näkevät, että saunoja on jälkeenpäin otettu varastokäyttöön. Sitä ei kuitenkaan saa tehdä, sillä paloturvallisuusvaatimukset kieltävät saunan käyttämisen varastona. Säilytystilan tarpeen lisäksi voi myös olla että pienet asuntosaunat eivät samalla tavalla enää tyydytä ihmisiä, vaan enemmän halutaan aitoa kylpemisen tunnelmaa, eli palataan saunomisen alkulähteille eli saunarituaalien pariin. Jossain vaiheessa tuntui siltä, että oma sauna piti olla ihan pienimmässäkin yksiössä. Nyt tilalle on tullut aivan uudenlaisia ratkaisuja uusiin asuintaloihin. Kyse ei ole vain peseytymisestä. On sanottu, että sauna liittyy oleellisesti peseytymisen tarpeeseen. Se ei kuitenkaan selitä sitä, että saunat tulivat teollistumisen ja kaupungistumisen myötä myös kaupunkeihin ja levisivät senkin jälkeen, kun puhdistautuminen tuli vaivattomaksi suihkussa, lämpöisen, juoksevan veden alla. Agraariyhteisössä saunominen oli välttämätöntä raskaiden pelto- ja metsätöiden jälkeen. Peseytyminen ei kuitenkaan ole tämänhetkisen käsityksen mukaan tärkeintä saunomisessa, vaan tarve hikoilla. Saunomista harrastivat esi-isistämme maanviljelijät, eivät metsästäjät, joten raskaisiin töihin kuului raskas puhdistautuminen hikoillen, pesten, uiden ja rentoutuen. Tämän mukaan kyse todellakin on suomalaiseen kulttuuriin kuuluvasta rituaalista. Saunat siis muuttivat kaupunkeihin siinä missä ihmisetkin. Ensin oli runsaasti yleisiä saunoja pesijöineen kuppareineen, mutta sen jälkeen alkoivat yleistyä talosaunat, joihin asukkaat varasivat innolla saunavuoroja tai käyttivät hyväkseen yhteisiä lenkkisaunoja, joulusaunoja jne. Se lisäsi asumisen yhteisöllisyyttä, joka nyt on suuressa määrin kadonnut. Uudet saunaratkaisut tulevat. Eija Lopmeri uskoo, että tulevaisuus tuo entistä enemmän uudenlaisia ratkaisuja kerrostalojen saunoihin. Jossain vaiheessa tuntui siltä, että oma sauna piti olla ihan pienimmässäkin yksiössä, mutta enää ei näin välttämättä ole, Eija Lopmeri toteaa. Yhtenä uutena muotona ovat nk. kerrossaunat. Se tarkoittaa sitä, että saunoja on useampia ja yksi sauna palvelee vain rajattua määrää asuntoja, esimerkiksi kahta kerrosta. Silloin käyttäjiä on vähemmän, vuorot voivat olla väljempiä ja omasta asunnosta vapautuu tärkeätä asuintilaa muuhun käyttöön. Toisena trendinä näkyy Lopmeren mukaan se, että tehdään tosi viihtyisiä yhteissaunoja, jotka voivat sijaita jopa kattoterassilla ja tarjoavat näin erinomaiset puitteet ja Tiesitkö? Sauna ei ole suomalainen keksintö. Sauna on vuotta vanha. Suomalaiset saunoivat jo kivikaudella. Löylyä on pidetty pyhänä asiana. Saunoessa kiireettömyys on oleellista. Hikoilu kuuluu saunaan. Jos hiki ei tahdo irrota, juo pari lasillista vettä. suuren viihtyvyyden. Tällaisissa saunoissa ja yhteisissä tiloissa asukkaat voivat jopa järjestää omia juhliaan. Nämä ratkaisut tarjoavat aivan jotain muuta kuin tavalliset pienet asuntosaunat. Ne tuovat kylpemiseen jotain samankaltaista rituaalia kuin kylpylätkin. Olemme myös pohtineet, olisiko mahdollista yhdistää asemakaavassa olevat kerhotilojen ja saunojen vaatimukset. Kaavassa on nimittäin yleensä vaatimus asukkaiden yhteisestä kerhotilasta. Niiden käyttö on kuitenkin yleensä todella vähäistä. Koska ne sellaisena eivät tunnu kiinnostavan asukkaita, voisi olla järkevämpää rakentaa viihtyisämpiä tiloja, joissa olisi esimerkiksi takkahuone, oleskelutilat ja hieno sauna. Eija Lopmeri pohtii. Sauna oli ylpeyden aihe. Oma saunan vaatimus jokaiseen asuntoon ei ole kovin uusi ilmiö. Omakotitaloissa se tietenkin oli, mutta kaupunkeihin ilmaantuneet rivitalot toivat sen hiljalleen tullessaan. Alussa rivitaloissakin tapasi olla yhteinen sauna talon toisessa päädyssä. Mutta vähitellen saunat alettiin sijoittaa jokaiseen adsuntoon erikseen. Rivitalot edustivat tavallaan vauraampaa asumisen muotoa ja alussa ne olivatkin yleensä myös tiloiltaan suurempia asuntoja, kuin kerrostalot. Ehkä tämä johti siihen, p Hämyinen tunnelma kuuluu saunaan. tp Kerrostalojen saunojen yhtenä uutena muotona ovat kerrossaunat. Tällöin saunoja on useampia ja yksi sauna palvelee esimerkiksi kahta kerrosta. pp Tulevaisuudessa on ehkä mahdollista yhdistää kerhotilojen ja saunojen vaatimukset. 8 Kotimaisema Kotimaisema

6 Hienot talosaunat ja uudet kerrossaunat tekevät tuloaan ja korvaavat asuntosaunoja. rempia tilakokonaisuuksia jos ne voidaan suunnitella ilman asuntosaunaa. lut lähes vakio. Kuitenkin sama tila voisi palvella asumista paremminkin, koska saunojen käyttö on joillakin asukkailla todella vähäistä. Sitkeästi ne kuitenkin ovat ohjelmassa. Itse kuntoilen paljon ja olen huomannut, että on mukava sen jälkeen mennä omaan saunaan tarvitsematta ajatella mitään aikatauluja. Kaikki eivät kuitenkaan näin ajattele, joten vaihtoehtoja todella tarvitaan. Hänen mukaansa asuntojen suunnittelu on nykyisin tosi haastavaa, kun verraten pieniä neliömääriä yritetään vanuttaa toimivaksi kokonaisuudeksi. Esteettömyysvaatimukset on huomioitava ja varsinkin pienissä asunnoissa, yksiöissä ja kaksioissa saunan ja märkätilojen osuus kokonaisneliöistä on usein kohtuuttoman suuri. Jos ei ole kiinnostunut saunomisesta, samaan tilaan mahtuisi esimerkiksi viihtyisä amme, jotka ovat palaamassa taas muotiin tai kokonaan toinen tila; esimerkiksi vaatehuone. Tämä vaihtoehto pitää ottaa suunnittelussa huomioon, jotta se voidaan järkevästi toteuttaa. Jos löylyhuone on sijoitettu siten, että se on joko makuuhuoneen tai eteisen kanssa samalla seinällä, muutos on melko yksinkertainen. Myöhäisessä rakentamisen vaiheessa kaikki muutostyöt ovat tietenkin kalliita ja hankalia, joskus jopa mahdottomia. Hyvällä perussuunnittelulla siihen voi kuitenkin olla mahdollisuuksia. Löylyhuone on osa asunnon märkätilaa yhdessä kylpyhuoneen kanssa, joten se tehdään yhtenä kokonaisuutena. Muutos on kuitenkin mahdollista, jos löylyhuone on sijoitettu asuntoon järkevästi. Pienemmistä asuntotyypeistä saadaan kuitenkin toimivampia ja pap Kerrostalonkin saunoissa maisema on osa tunnelmaa. pu Asuntosaunassa vilvoittelu tapahtuu usein olohuoneessa. että isännille ei enää riittänyt pelkkä suomalaiskansallinen tapa oman asunnon perinpohjainen esitteleminen vieraille, vaan heille tarjottiin mahdollisuus saunomiseen. Tämä huvittava ja monelle hyvin kiusallinen muoti on nyt tyystin kadonnut, mutta se oli vallalla jonkin aikaa1960-luvun loppupuolelta alkaen. Käytäntö ei rajoittunut pelkästään rivitaloasuntoihin, vaan yleistyi myös kerrostaloissa sitä mukaa, kun niihin asuntosaunoja tuli. Toki hyviä ystäviä voidaan kutsua varta vasten sanomaan tai tarjota se mahdollisuus yövieraille jossain illan vaiheessa. Hölmöltä se kuitenkin tuntui, että siisteihin kylävaatteisiin laittautuneilta ihmisiltä kysyttiin jo ovella ensimmäiseksi: Mennäänkö saunaan? Asiaa ei voi oikein selittää muulla kuin sillä, että saunat ottivat itselleen statuksen roolin asumisessa. Omaan saunaan kulminoitui asumisen taso. Se ilmensi vaurautta ja menestystä. Onneksi tämä muotivillitys lopulta katosi melko nopeasti. Osaksi varmaan siksi, että asuntosaunat alkoivat yleistyä ja monet rakensivat myös vanhoihin asuntoihinsa lähes suihkukaappien kokoisia saunoja. Muoti-ilmiön hiipumiseen vaikutti varmasti sekin, että pienet asuntosaunat eivät sittenkään tarjoa sitä samaa idyllistä kuvaa, mikä meillä saunomisesta on: tyyntyvä kesäilta, järvellä soutava sorsapoikue ja kutsuvana lämpenevä rantasauna. Hyvä suunnittelu mahdollistaa muutokset. Arkkitehti Kristiina Hannunkari on työssään todennut saunojen vahvan roolin asuntorakentamisessa. Usein olen ihmetellyt miksi asuntosaunoista on tul- Nyt etsitään aitoa tunnelmaa. Kristiina Hannunkarin mukaan sukupolvet ovat muuttuneet. Perussauna ei enää samalla tavalla riitä, vaan saunaan etsitään tunnelmaa. Tarjolla onkin erilaisia väri- ja valomaailmoja sekä kiuastyyppejä, joilla tunnelmia voidaan rakentaa. Parhaiten tämä tietenkin onnistuu, jos tehdään taloyhtiöön yhteiset saunatilat. Silloin eivät neliötkään ole niin rajoittavia ja viihtyvyyteen voidaan panostaa enemmän. Voisi hyvin ajatella, että talosauna olisi samalla tietynlainen olohuone, jossa jokainen voisi halutessaan pitää illanistujaisia saunomisen merkeissä. Saunan voisi yhdistää myös viihtyisään kuntosaliin. Sellaisen tilan käyttö voisi olla runsasta. Onnistuessaan tällaiset tilaratkaisut lisäisivät varmasti myös asumisen yhteisöllisyyttä, jota nykyisin peräänkuulutetaan. Rakentamisen kokonaiskustannuksiin nähden ei ole lopulta valtavaa eroa, jos yhteinen saunaosasto toteutetaan vähän paremmilla materiaaleilla ja tasokkaammin, kuin yleensä. Viihtyisiä SPA-tunnelmia. Kaupunkikodin sauna on hengeltään erityyppinen kuin järven rannalla oleva perinteinen mökkisauna. Kristiina Hannunkari tekisi kaupunkisaunaksi mielellään sellaisen saunan, johon loisi hämyisen SPA-tunnelman. Leveä laude, jossa mahtuu urheilun jälkeen venyttelemään tai vaikka joogaamaan, jalkalauteeseen upotettu kivikorityyppinen kiuas. Materiaaleina puu, kivi ja lasi toimivat edelleen. Hämysen ja rentouttavan tunnelman rakentaisin oikealla valaistuksella, jonka moderni valaistustekniikka mahdollistaa. Saunatoimittajia on nykyisin paljon, joten mahdollisuuksiakin on runsaasti, Kristiina Hannunkari sanoo. Asemakaavamääräykset mitoittavat usein kerhohuoneiden pinta-alan ja talosaunojen lukumäärän, mutta paljon kuulee sanottavan, että esimerkiksi kerhohuoneita ei käytetä tai, että ne jopa vuokrataan ulkopuolisille. Vähän viihtyisämmät saunatilat, takkahuoneineen, kuntosalit verstastilat tai vierasasunnot voivat olla sellaisia, jotka oikeasti tyydyttävät asukkaiden todellisia tarpeita ja lisäisivät viihtyvyyttä. Asunnot ovat nykyisin niin pieniä, että ylimääräisiä vierashuoneita ei ole, jolloin yövieraita on lähes mahdotonta sijoittaa. Silloin taloyhtiön oma pieni vierashuone voisi olla todella tervetullut lisä, Kristiina Hannunkari sanoo. pp Vaihtaisitko oman asuntosaunan vaatehuoneeseen? p Uudet materiaalit ja valotekniikat rakentavat tunnelmaa. 10 Kotimaisema Kotimaisema

7 Teksti Tom Kalima Kuva Saara Vuorjoki Asuntosäätiöllä on vielä tonttimaata upeasta Pickalasta. Tontti merellisistä maisemista Siuntiossa, Pickalan merellisessä ympäristössä on tarjolla omakotitalotontteja kansainvälisen tason asuin- ja vapaa-ajan alueelta. Rakentamaan pääsee nopeasti sillä kunnallistekniikka on valmiina tontin rajalle. Yksi rakentajista on Raimo Pasanen. Raimo Pasasen perheelle Pickalan alue on ollut jo pitkään tuttu, sillä hän on vuosien varrella tehnyt tiiviisti yhteistyötä koko alueen kehittämiseksi myös Asuntosäätiön kanssa. Nyt siitä on kulunut jonkin verran aikaa, mutta päätimme yhdessä Antti-poikani kanssa hankkia tontit Pickalasta ja muuttaa kaikille läheisen harrastuksen, golfin äärelle. Uskon, että Pickalan alueella on hyvä tulevaisuus. Moottoritien valmistuminen on tuonut sen saavutettavuuden aivan uudelle tasolle. Autolla parikymmentä minuuttia Tapiolaan ei ole todellakaan paljon. Tällaista hienoa luonnonympäristöä harrastemahdollisuuksineen ei Euroopasta montakaan löydy, Raimo Pasanen sanoo. Rakentaminen on tarkoitus käynnistää keväällä, heti lumien sulettua. Kallioinen tontti antaa töiden varhaiselle aloittamiselle hyvät mahdollisuudet. Talot on suunnitellut arkkitehti Pet Michael, jonka käsialaa on Pickalan alueella muutama muukin talo. Upea ympäristö. Pickala tarjoa poikkeuksellisen upean asuinympäristön, luonnonkauniit metsät sekä meren läheisyyden. Tämän ohella alueella on loistavat harrastusmahdollisuudet: golfkeskus, tenniskentät, kanoottikeskus, venesatama ja talvisin vaikka murtomaahiihto. Näistä Golf on ollut ylitse muiden Pasasen perheessä. Tutustuimme golfiin 80-luvun lopulla ja tiiviimmin sen jälkeen, kun Pickalan kenttä valmistuivat. Upea ympäristö veti ja oma asuminenkin alueella alkoi kiehtoa aikaa myöden yhä enemmän. Alkuaikoina vapaa-ajan asumisemme järjestyi Pickalanranta -nimisessä yhtiössä, mikä on ensimmäinen Asuntosäätiön alueelle rakentama pienimuotoinen vapaa-ajan kylä. Myöhemmin olemme asuneet myös Golfkartanossa ja Kotilahden omakotialueella, Raimo Pasanen kertoo. Pasasten perheen suhde Pickalan golfmaailmaan muodostuikin todella tiiviiksi. Itse olin kenttätoimikunnan puheenjohtaja melkein 10 vuotta ja vaimoni Margit on toiminut mm. naiskapteenina. Sen lisäksi molemmat pojat ovat Pickalan kasvatteja ja jopa entisiä edustuspelaajia. Vanhimmalle golfista tuli jopa ammatti ensin pelaajana ja sittemmin golfkauppiaana ja opettajana. Luulen vahvasti, että hänen 2-vuotiaat kaksospoikansakin aloittavat pian golfuransa Pickalassa. Raimo Pasanen odottaa lumien sulamista ja rakentamisen aloittamista. Veri veti takaisin. Rakentaminen Pickalaan merkitsee Pasasille tavallaan paluuta entiseen, sillä he ovat olleet pois Pickalan kuvioista liki kymmenen vuotta. Vanhojen yhteyksien kautta osasin kysellä vapaista tonteista. Tiesin, että Asuntosäätiö oli kaavoittanut omakotialuetta golfkartanon ja tenniskenttien läheisyyteen. Sijainti harrastuksia ajatellen tuntui erinomaiselta. Kävelymatkan päässä kaikki, Raimo Pasanen kertoo. Minulla oli hyvät kokemukset yhteistyöstä Asuntosäätiön kanssa. Asuntosäätiö rakensi 80-luvun lopulla Golfkentän rakentamisen rinnalla Pickalan ensimmäiset asumiseen tarkoitetut yhtiöt; Pickalanrannan, Pickalanharjun ja Golfkartanon. Tämän 1-vaiheen rakentamisen jälkeen olin mukana yhteistyökumppanina liki 15 vuoden ajan myymällä mm. vapaa-ajanasuntoja ja omakotitontteja alueella. Upea merellinen ympäristö laajoine harrastemahdollisuuksineen veti kuitenkin takaisin, joten päätimme yhdessä nuorimman poikani Antin kanssa hankia tontit Pickalan alueelta. Siuntion kuntakeskus kehittyy Siuntion kunta on yhdessä Asuntosäätiön kanssa teettänyt kuntakeskusta koskevan mittavan kehityssuunnitelman. Siuntion aseman ympäristöstä on tarkoitus tehdä monipuolisen asumisen ja palveluiden viihtyisä kokonaisuus. Hyvällä suunnittelulla ja hyvin suunnitellulla asuntojen täydennysrakentamisella aseman seudusta tulee lähivuosina vetovoimainen ja korkeatasoinen elinympäristö, jossa uusi rakentaminen liittyy luontevasti olemassa olevaan, pienen mittakaavan miljööseen. Siuntion aseman lähiympäristö on käytännössä vielä rakentamatonta, mikä antaa erinomaiset mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle täydennysrakentamisen keinoin. Kunta on vahvistanut alueelle asumisen ja palveluiden sijoittumista ja rakentamista mahdollistavan asemakaavan. Koko alueen asuntorakennusoikeus on kerrosneliömetriä, mikä palvelee kehittämisprojektia, jonka mukaan keskustan väestö kasvaa noin asukkaalla. Hanke liittyy yhteistyösopimukseen, jonka kunta on jo joitakin vuosia sitten solminut Asuntosäätiön kanssa. Sopimus koskee keskustan kehittämistä ja sen mukaan Asuntosäätiö on huolehtinut alueen ideoinnista sekä asemakaavoituksesta yhdessä Siuntion kunnan kanssa. Asuntosäätiön suunnitelmissa on rakennuttaa alueelle asuinrakennuksia siten, että ensimmäisen kohteen rakennustyöt alkaisivat jo tämän vuoden aikana. Suunnitelmien mukaan asunnot ovat asumisoikeuskohteita. 12 Kotimaisema Kotimaisema

8 Ajankohtaista Kysy asumisesta Uutta asumista Asumisen vinkit Teksti Henri Holmberg Kuva Juha Hellström Mitä olet aina halunnut kysyä asumisesta? Tällä palstalla käsitellään lukijoiden lähettämiä kysymyksiä. Lähetä omasi oheisella lomakkeella tai sähköpostitse. Pitäjänmäellä sijaitseva kohde on muuttovalmis kesällä. Valimomestari nousi harjaan PICKALA GOLFIN KOLME KENTTÄÄ PELIOIKEUKSIA VUOKRALLE KAUDELLE 2013 Hinta: 990 / pelioikeus. Voit myös kerätä kolmen kimpan, silloin hinta on enää 900 / pelioikeus. Ota yhteys, kysy lisää Päivi Tulokas puh Asuntosäätiöön voi maksaa myös Smartumin liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Joulukuussa vietettiin Helsingin Pitäjänmäelle valmistuvan Valimomestarin harjannostajaisia. Valimomestari on hoikka 7-kerroksinen kerrostalo, johon tulee 25 asumisoikeuskotia. Hankeen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy ja pääurakoitsija on Rakennus Omera Oy. Työn juhlaa vietettiin maittavan lounaan merkeissä ja hankkeesta vastaaville henkilöille tarjoutui tilaisuus vaihtaa kuulumisia niin keskenään kuin myös tulevien asukkaiden kanssa. Tunnelmaa piti yllä stand up koomikko Risto K. Järvinen. Työt ovat edenneet suunnitelmien mukaan ja muuttopuuhiin päästään kesän korvalla. Kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille. Pitäjänmäen vanhasta teollisuusalueesta on kehittymässä upea asuinalue. 1Mistä saan tietoa kiinteistöäni koskevista asioista? Parhaiten ajantasaista tietoa löytyy netistä isannointi. Sivustolla on sekä yleistä asumista koskevaa tietoa, että yksittäisen kiinteistön asioita, kokouspöytäkirjoja yms. Kiinteistökohtaiset tiedot ovat salasanojen takana. 2Miten pääsen kiinteistökohtaisille sivuille? Siihen tarvitset salasanan, jonka saat ottamalla yhteyttä isännöintiin, Sanna Tuunaiseen. Salasana toimitetaan postitse kiinteistössä asuvaksi merkitylle henkilölle. 3Vuokriin ja vastikkeisiin sisältyy laajakaista. Miten saan sen toimimaan? Sinun tulee rekisteröityä asianomaiselle operaattorille, jolta saat käyttäjätunnukset. Tiedon operaattorista ja sen ohjeistukset jaetaan aina sopimuksen teon yhteydessä ja löydät niitä myös huoneistossasi olevasta kodin kansioista. 4 Joku pysäköi parkkiruudussani. Mitä tehdä? Aluksi voit vaikka laittaa ystävällisen, kohteliaan lapun tuulilasiin, jossa kerrot olevasi paikan oikea vuokraaja. Mikäli tällä ei ole vaikutusta, ota yhteyttä isännöintiin Petra Kokkoseen ja kerro asian tila sekä kyseisen auton malli, väri ja rekisterinumero. Suurpellon Alsikeapila Espoon modernissa puistokaupunginosassa käynnistyi 33 uuden asumisoikeusasunnon rakennustyö: yksiöistä aina sataneliöisiin perheasuntoihin. Kohteen suunnittelijana on toiminut Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy ja pääurakoitsija on Peab Oy. Kohde valmistuu arviolta joulukuussa Leinelän Moreeni Vantaan taidekaupunginosaan tulevan Kehäradan tuntumaan 38 korkotuettua vuokra-asuntoa. Nelikerroksisessa yhtiön huoneistot vaihtelevat 36-neliöisistä yksiöistä 90-neliöisiin neljä huonetta käsittäviin koteihin. Moreenin suunnittelu on Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n käsialaa ja urakoitsijana toimii Lemminkäinen Talo Oy. Kohde valmistuu kesäkuussa Nimityksiä Sonja Lindqvist on nimitetty Asuntosäätiön pääkirjanpitäjäksi. Työssään hän vastaa Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy:n ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:n kirjanpidon kokonaisuudesta sekä projektilaskennasta. Aiemmin hän toimi kirjanpitäjänä. Pidä sauna miellyttävänä Luulisi, että Suomessa osataan saunoa. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. Asuntoja kiertäessä törmää kaikenlaisiin saunavirityksiin jopa kylpyhuoneeseen luvatta rakennettuun saunaan. Seuraavassa on ohjeita saunan käyttöön. Käytä aina saunoessasi laudeliinaa Heitä vettä vain kiukaalle, älä paneeliseinille Vältä kantamasta likaa tavaroiden tai jalkojen mukana. Käy aina pesulla ennen löylyyn menoa. Nosta laudetasot pystyasentoon kuivumaan saunomisen jälkeen mikäli mahdollista. Jätä kiuas hetkeksi päälle saunottuasi, jotta sauna kuivuu nopeammin. Huolehdi saunan ilmanvaihdosta pitämällä venttiilit auki. Pyykin kuivaaminen löylyhuoneessa on ehdottomasti kielletty. Hyvin yleinen asuntopalon aiheuttaja on kiukaan päälle tipahtaneet vaatteet. Mikäli et käytä saunaa ollenkaan tai erittäin harvoin, laita sulakkeet (3 kpl) pois päältä vahinkojen välttämiseksi. Pese lauteet tarpeen mukaan niille soveltuvilla pesuaineilla, esimerkiksi Mäntysuovalla noin 4 kertaa vuodessa, käytön määrästä riippuen. Saunan huuhteleminen suihkulla jokaisen käyttökerran jälkeen on turhaa ja rasittaa puurakenteita. Kiuaskivet kuuluvat asukkaan vastuulle. Kivet tulee asentaa mahdollisimman ilmavasti ja siten etteivät rasita vastuksia. Vastukset eivät saa osua toisiinsa eivätkä kiukaan seinämiin. Lattiakaivot tulee puhdistaa kerran kuukaudessa epämiellyttävien hajujen välttämiseksi. 14 Kotimaisema

9 fiksu ASUMISOIKEUS Espoon uniikissa Suurpellossa Suurpellon Apilapelto. Rakenteilla 55 huoneistoa nykyaikaiseen kaupunkielämään lasitettuine parvekkeineen, astianpesukoneineen, kalusteuuneineen, yms. Käyttövastikkeessa laajakaistayhteys. Huoneistoesimerkkejä: Asumisoikeusmaksu Käyttö- vastike 2 h + kk 48,0 m² ,53 687,50 2 h + k + vih. (6 m²) 51,0 m² ,83 724,63 2 h + k + s + vih. (6 m²) 59,5 m² ,27 845,63 3 h + k 65,5 m² ,42 877,25 3 h + k + s + vih. (6 m²) 87,0 m² , ,13 Arvioitu valmistuminen 10/2013. Helsingin värikkäässä Alppikylässä Helsingin Kyläpäällikkö. Monimuotoiseen Alppikylään rakenteilla 38 uutta kotia. Useissa huoneistoissa hyvät säilytystilat ja paritaloissa ullakkokerros monenlaiseen käyttöön. Asukkaiden käytössä myös talopesula, kuivaushuone ja kerhotilat. Käyttövastike sisältää 2 Mbit/s laajakaistayhteyden. Huoneistoesimerkkejä: Asumis- Käyttö- Kerrostalossa oikeusmaksu vastike 2 k + kt + s + var 53,5 m² ,28 799,08 3 h + kt + s + var 73,0 m² , ,96 3 h + kt + s + var 75,0 m² , ,07 3 h + kt + s + var 88,0 m² , ,15 Paritaloissa 4 h+k+s+var+ullakko 141,0 m² , ,94 4 h+k+s+var+ullakko 146,5 m² , ,39 Arvioitu valmistuminen 10/2013. Vantaan taiteellisessa Leinelässä Leinelän Graniitti. Uuden ajan tasokkaita asumisoikeusasuntoja. Leinelän Graniitissa on 33 asuntoa, joissa lasitetut parvekkeet, keraamiset keittotasot ja astianpesukoneet. Käyttövastikkeessa laajakaistayhteys. Huoneistoesimerkkejä: Asumisoikeusmaksu Käyttö- vastike 2 h + kk 50,0 m² ,67 723,78 2 h + kt 59,0 m² ,36 820,10 3 h + k + s 78,0 m² , ,25 4 h + k + s 103,0 m² , ,97 Arvioitu valmistuminen 08/2013. ASUMISOIKEUS SOPIVA KOTI SINULLEKIN Asumisoikeus on oivallinen vaihtoehto vuokraasunnon ja omistusasumisen välimaastossa. Sijoitus vain 15% asunnon hinnasta, ei tulorajoja eikä 55 vuotta täyttäneillä omaisuusrajoja. Asumisoikeussopimus käy mahdollisen lainan vakuudeksi. Asumisoikeusnumeron saat osoitteesta Tuulikuja ESPOO Puh