Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. 2005 Toimintakertomus"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 2005 Toimintakertomus

2 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Toimintakertomus 2005 Toimittaja Mervi Palonen Vuosi 2005 lukuina ja kaavioina Tarja Turkkila, Laura Hurskainen Valokuvat Elina Julin, Mervi Palonen, Marleena Liikkanen, Laura Leinonen, Päivi Eronen, Tarja Turkkila, EKAMK arkisto Ulkoasun suunnittelu ja taitto Anneli Suuronen Painatus Painotalo Auranen Oy, Forssa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu (EKAMK) PL 303, Pohjolankatu LAPPEENRANTA Puh. vaihde

3 Sisältö 2 Rakenteellisten muutosten aikaa Liiketalous ja matkailu- ja ravitsemispalvelut Ammattikorkeakoululle neuvottelukunta Tuloksellisuusrahaa koulutuksen vetovoiman ja opintojen kulun perusteella Ritva Kosonen, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun vuoden opettaja Ensimmäiset jatkotutkinto-opiskelijat valmistuivat toukokuussa Terveyssuunnittelija Marja-Liisa Honkanen on tienraivaaja Opiskelijoiden henkilökohtaista ohjausta tehostettiin Liiketalouden koulutusta Lappeenrannassa 60 vuotta Marjaana Kareinen rakensi opetussuunnitelman englanninkieliseen matkailun koulutusohjelmaan Kymmenen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun valmentamaa kirjanpitäjää suoritti KLT-tutkinnon Muotoilun opiskelijoille kaksoisvoitto kansainvälisessä Faberge-korukilpailussa Toinen sija imatralaisille restonomiopiskelijoille Resto kilpailussa Itäisen Suomen ammattikorkeakouluilla yhteinen kansainvälinen kesäkoulu Virtuaalinen kesälukukausi suosittu Kulttuuri Opinnäytetöiden kirjallinen osuus selkeäksi osaksi työskentelyä Emma Lappalainen löysi taiteilijaidentiteettinsä perustan Suomalaisvenäläinen maalausleiri, vuosittain toistuva kesäopintojakso Tekniikka Opintojen keskeyttämiset vähenivät merkittävästi Uusi paperilaboratorio käyttöön Imatralla Sosiaali- ja terveysala Täydennyskoulutus ja kehityspalvelu Opiskelijoiden työllistymistä tuetaan Urakanava-projektissa Ammattikorkeakoulupäivät järjestettiin Lappeenrannassa toukokuuta Juhlavuosi säväytti opiskelun arkea Sosiaali- ja terveysalan koulutusta Etelä-Karjalassa 50 vuotta Yhteisprojektissa tutkittiin ja vertailtiin rajaseudun ongelmia Ammattikorkeakoulu ja Puolustusvoimat rakentavat maatutkaradan Merenlahdelle Vuosi 2005 lukuina ja kaavioina Koulutustarjonta Valmistuneet opiskelijat Hallitus ja johtoryhmä

4 Rakenteellisten muutosten aikaa Vuosi 2005 jäänee suomalaisten korkeakoulujen aikakirjoihin jonkinlaisena käännekohtana. Keskustelu korkeakoulujärjestelmän laajuudesta ja saneerauksen tarpeesta jatkui keväästä lähtien koko vuoden. Täältä Etelä-Karjalasta katsoen näyttää tätä kirjoitettaessa siltä, että valmista ei ole tullut vieläkään. 2

5 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa olemme valmistautuneet hyvin väistämättä edessä oleviin rakenteellisiin muutostarpeisiin. Olemme tehneet päätökset kaikkiaan kolmen koulutusyksikön lakkauttamisesta ja koulutuksen keskittämisestä. Liiketalouden koulutusalalla syksyllä 2005 koulutus alkoi vain Lappeenrannassa ja matkailu- ja ravitsemisalalla vain Imatralla. Vuoden päättyessä valmisteltiin kulttuurin koulutuksen keskittämistä Imatralle. Tätä koskevat päätökset tehtiin kuitenkin vasta tammikuussa Samassa yhteydessä tietotekniikan koulutus päätettiin keskittää Lappeenrantaan ja luopua logistiikan koulutuksesta kokonaan. Vuoden 2005 aikana osana rakenteelliseen kehittämiseen valmistautumista korkeakoulut laativat omat aluestrategiansa, jotka jätettiin opetusministeriölle syyskuussa Etelä-Karjalassa strategian ydin on Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston voimistuva ja tiivistyvä yhteistyö. Keskusteluja on ollut helppoa käydä, sillä alueellisen yhteistyön tekeminen ei ole ollut vierasta näille kahdelle korkeakoululle aikaisemminkaan. Mennyt vuosi oli historiallinen myös siksi, että eduskunta hyväksyi lain ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu osallistui jatkotutkintokokeiluun sosiaali- ja terveysalalla. Tästä ohjelmasta meillä valmistuivat ensimmäiset opiskelijat. Yhden heistä, näistä ensimmäisistä tienraivaajista, tapaatte tämän toimintakertomuksen sivuilla. Jatkotutkintokokeiluun osallistumisesta saadut kokemukset antavat meille erinomaisen pohjan kehittää tutkintoja myös muille aloille. Ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla meillä on mahdollisuus sopivalla tavalla täydentää maakunnan koulutustarjontaa niillä aloilla, joilla paikallisella yliopistolla ei ole koulutusohjelmia. Mennyt vuosi merkitsi meille myös onnistumista keskeiseksi asettamassamme tavoitteessa. Monta vuotta olemme eri koulutusohjelmissa pyrkineet pienentämään keskeyttämisastetta. Opetuksen laadun kehittämiseen tähtäävässä OPLAA-hankkeessa ja koulutusohjelmien arkipäivän työssä on sinnikkäästi pyritty puuttumaan tähän asiaan. Nuorisoasteen koulutusohjelmissa keskeyttämisaste puristui alle kymmenen prosentin. Tähän saavutukseen voimme olla tyytyväisiä ja jatkaa aloitetulla myönteisellä tiellä. Ponnisteluissa parempaan meitä rohkaisi viime vuonna se, että saimme kolmannen kerran peräkkäin tuloksellisuusrahaa. Opetusministeriö katsoi, että koulutuksen vetovoima ja opintojen kulku oli meillä palkitsemisen arvoinen suoritus. Tunnustus tehdystä työstä auttaa aina eteenpäin ja kannustaa vielä parempiin suorituksiin. Vuonna 2005 valmistui myös strateginen rakennusinvestointi. Uutuuttaan kiiltävä paperilaboratorio valmistui Imatran tekniikan yksikössä. Tulevina vuosina paperin ja kartongin valmistuksen koulutuksen kehittäminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ammattikorkeakoulussa tehdään riittävillä resursseilla ja asianmukaisissa tiloissa. Näistä erinomaisista lähtökohdista meidän on hyvä jatkaa ammatillisen korkeakoulutuksen kehittämistä Etelä-Karjalassa. Anneli Pirttilä Rehtori 3

6 EKAMK arkisto Ammattikorkeakoululle neuvottelukunta Ammattikorkeakoululle nimettiin maaliskuussa 2005 ensimmäistä kertaa neuvottelukunta. Sen toimikausi on neljä vuotta. Jäseniksi valittiin kymmenen yhteistyötahojen ja sidosryhmien edustajaa. Koulutusalojen omat neuvottelukunnat jatkavat entiseen tapaan yhteisen neuvottelukunnan rinnalla. Neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää ammattikorkeakoulun ja sen keskeisten yhteistyötahojen yhteistyötä. Se on luonteeltaan neuvoa-antava ja kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa käsittelemään ajankohtaisia ja tärkeitä kehittämissuunnitelmia sekä yhteistyökysymyksiä. Neuvottelukuntaan kuuluvat: - Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen, neuvottelukunnan puheenjohtaja, Lappeenrannan kaupunki - Läänintaiteilija, keraamikko Antonio Altarriba - Paikallisjohtaja Eelis Eskelinen, Partek Nordkalk Oyj - Hallintoylihoitaja Kaija Heikura, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri - Johtaja Juha Helkala, Stora Enso Oyj, Paikallistoiminnot - Hallintopäällikkö Riitta-Liisa Ikäheimonen, Toplift Finland Oy - Toimitusjohtaja Tea Laitimo, Lappeenranta Free Zone Ltd - Toimitusjohtaja Ahti Manninen, Etelä-Karjalan Osuuskauppa - Hotellinjohtaja Katja Meijer, Rantasipi Imatran Valtionhotelli - Rehtori Anneli Pirttilä, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu - Myyntijohtaja Tuomo Puhakainen, TeliaSonera Finland Oyj - Hallintopäällikkö Seija Kemppainen, neuvottelukunnan sihteeri, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tuloksellisuusrahaa koulutuksen vetovoiman ja opintojen kulun perusteella Opetusministeriö myönsi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululle euroa tuloksellisuusrahaa koulutuksen vetovoiman ja opintojen kulun perusteella arviointivuodelta Tuloksellisuusrahaa saatiin nyt kolmantena vuonna peräkkäin. Vuoden 2002 perusteella tuloksellisuusrahaa myönnettiin toiminta- ja uudistumiskyvystä ja vuoden 2003 perusteella sekä toiminta- ja uudistumiskyvystä että aluevaikuttavuudesta. 4

7 Ritva Kosonen, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Vuoden opettaja 2005 Opiskelijayhdistys valitsi kielten opettaja Ritva Kososen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun vuoden 2005 opettajaksi. Valintaperusteissa korostettiin, että hän välittää opiskelijoistaan aidosti sekä kuuntelee ja auttaa heitä. Myös oppi menee hyvin perille. Vuoden 2005 opettaja pitää tärkeänä, että opiskelijat ovat pääosassa tunnilla. Opiskelijat tekevät ja opettaja on taustavaikuttajan roolissa. Tärkeää on myös luoda ilmapiiri, jossa opiskelijat voivat turvallisesti harjoitella vieraan kielen käyttöä työelämän tilanteita varten, Ritva Kosonen sanoo. Elina Julin Hän opettaa liiketalouden koulutusalalla englantia ja venäjää sekä toimii myös Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kieli- ja viestintäpalvelujen koordinaattorina. Ritva Kosonen aloitti työnsä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa vuonna 1991 ja valmistui filosofian lisensiaatiksi

8 6

9 Ensimmäiset jatkotutkinto-opiskelijat valmistuvat toukokuussa Sosiaali- ja terveysalan jatkotutkinnon suorittaneet viisi opiskelijaa saivat tutkintotodistuksen He opiskelivat terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn jatkokoulutusohjelmassa, joka edelsi nykyistä samansisältöistä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Jatkotutkinto toteutettiin opetusministeriön myöntämällä kokeiluluvalla. Opiskelijat olivat aiemmin suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja sen lisäksi heillä oli vähintään kolme vuotta työelämäkokemusta. Tutkinnosta valmistuivat Tuija Blankenstein Imatralta, Marja-Liisa Honkanen Joroisista, Leena Hyrylä Lappeenrannasta, Maarit Kuntola Taipalsaarelta ja Johanna Värmälä Espoosta. Opetusministeriö antoi luvan ylempään sosiaalija terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sai opetusministeriöltä luvan aloittaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus sosiaali- ja terveysalalla alkaen terveyden edistämisen koulutusohjelmassa. Koulutus antaa hyvät valmiudet tutkimus- ja kehittämistyöhön, jossa pyritään vaikuttamaan muun muassa terveyden edistämisen verkostojen rakenteisiin ja niiden muodostumiseen. Työhön sisältyy väestön terveys- ja hyvinvointitietojen analysointia, jonka perusteella toimintoja kehitetään. Laura Leinonen Tutkinto valmistaa asiantuntijoita, jotka työskentelevät väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävissä suunnittelu- ja koordinointitehtävissä kunnissa. Toimenkuva ylittää perinteisen sosiaali- ja terveysalan työsaran ja hyvinvoinnin edistäminen ulottuu elinkeinoelämän sekä ihmisen elämänpiirin eri sektoreille. 7

10 Terveyssuunnittelijan työssään Marja-Liisa Honkanen jatkaa siitä, mihin opiskelussa jäätiin. Opiskelu vastasi täsmälleen nykyistä työkuvaani. Tosin koulutuksen viime vaiheessa olisi ollut hyvä pohtia sitäkin, miten tämä työ pitäisi aloittaa. Varkauden kaupungin historian ensimmäisenä terveyssuunnittelijana olen joutunut kertomaan muille, mitä teen ja kuka olen. Mervi Palonen Suomessa on yhteensä vain noin kymmenkunta terveyssuunnittelijaa eli Marja-Liisa Honkanen on yksi tienraivaajista. Tehtäväänsä hän valikoitui monen mutkan kautta ja pitääkin siksi itseään Onnen Pekkana. 8

11 Terveyssuunnittelija Marja-Liisa Honkanen on tienraivaaja Marja-Liisa Honkanen on kulkenut rastilta rastille: ensin kuntohoitajaksi, sitten lääkintävoimistelijaksi, sitten ammattikorkeakoulutasoiseksi fysioterapeutiksi, sitten terveyssuunnittelijaksi. Koko työuransa ajan hän on pohtinut, mitä oikeastaan on arkipäivän työn takana. Teemmekö oikeita asioita, vastaammeko oikeisiin tarpeisiin? Työtehtäviä muutetaan ja työntekijöitä siirrellään toisiin tehtäviin, mutta tiedämmekö, mitkä perimmäiset syyt laivaa kuljettavat? Yhtenä sunnuntaiaamuna näin lehdestä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ilmoituksen, jossa haettiin opiskelijoita terveyssuunnittelijan koulutukseen. Sanoin siltä istumalta, että tuonne minä lähden. Ja kun lähdin, niin johtava hoitaja epäili, ettei minulle löydy palattuani sopivaa tehtävää. Mutta kuinkas kävikään. Fysioterapeutti Marja-Liisa Honkanen valmistui ammattikorkeakoulun jatkotutkinnosta terveyssuunnittelijaksi toukokuussa 2005 ja aloitti nykyisessä tehtävässään jo saman vuoden kesäkuussa. Mukana päihdepysäkin pelastamisessa Marja-Liisa Honkanen tekee nyt suunnittelutyötä, mutta haluaa, että indikaattoreiden seuranta johtaa oikeisiin tekoihin ja strategiat otetaan käyttöön arjen työssä. Suunnittelu on turhaa, jos tulokset jäävät tiedostoiksi Wordin kansioihin. Käytännön tehtävissä työskentelevien ihmisten on oikeasti saatava eväitä laatimistani papereista, hän sanoo painokkaasti. Suurimpana voittonaan ensimmäisen työvuotensa aikana hän pitää nuorten päihdepysäkin pelastamista Varkaudessa. Kun se haluttiin lakkauttaa, terveyslautakunnan puheenjohtaja pyysi minulta selvitystä nuorten ehkäisevän päihdetyön merkityksestä. Selvitystyö vaikutti osaltaan siihen, että toinen päihdepysäkin työntekijöistä sai jatkaa. Opiskeluaikanaan Marja-Liisa Honkanen pääsi mukaan Savonlinnan, Mikkelin ja Varkauden seudun hyvinvoinnin kehittämisohjelmaan. Osallistuin projektissa indikaattoreiden valmistelutyöhön ja olen edelleen mukana nyt, kun lääkkeitä löytyneisiin ongelmakohtiin kehitetään. Yhteistyön luoja Terveyssuunnittelijan keskeisimpiä tehtäviä on luoda yhteistyötä. Marja-Liisa Honkanen luo pääsääntöisesti itse kontaktinsa, mutta häneenkin päin otetaan aktiivisesti yhteyttä. Lukuisista yhteydenotoista päätellen työni koetaan tärkeäksi. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisessä tärkeitä työparejani ovat terveystiedon opettajat, kouluterveydenhoitajat ja nuorisotoimi. Yhteistyö järjestöjen kanssa on tulevaisuuden suurimpia haasteita. Esimerkiksi kun ryhdyimme hakemaan kotona asuville vanhuksille kuntokummeja, otimme yhteyttä kuuteen eri järjestöön, joissa on yhteensä noin 2000 jäsentä. Yhteistyökumppaneiden listalla ovat muun muassa apteekit, kirjastot, liikunta- ja nuorisopalvelut ja jopa katsastusasemat. Stakesin suositusten mukaan paras terveyssuunnittelijan sijoituspaikka organisaatiossa on keskushallinto, jotta työ ei kallistuisi liikkaa terveydenhuollon suuntaan. Varkaudessa terveyssuunnittelija työskentelee kuitenkin terveystoimen hallinnossa. Tämä on joka tapauksessa terveydenhuollon rajat ylittävä näköalapaikka, koska työni ydin on vaikuttaa päätöksiin, joilla ihmisten koko hyvinvoinnin kirjoa rakennetaan pitkässä juoksussa. Marja-Liisa Honkanen on ollut mukana muun muassa aikuisiän diabeteksen ehkäisyohjelmassa. Laman aikana ehkäisevistä työtavoista luovuttiin ja nyt niitä on opeteltava uudelleen. Kun rahat ovat vähissä, ehkäisevän työn puolestapuhujia on harvassa, koska juuri tällä hetkellä ei kukaan kuole, vaikka sitä ei tehtäisikään. 9

12 Muotoilun opiskelijoille kaksoisvoitto kansainvälisessä Faberge-korukilpailussa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijat saivat kaksoisvoiton Lahdessa toukokuussa 2005 järjestetyssä Faberge-korukilpailussa sarjassa Cut Stone Article. Opiskelija Mirva Inkilä voitti sarjan teoksella Stone Drops, joka on valmistettu mustasta diapaasista ja langasta. Opiskelija Mikko Anttonen sijoittui saman sarjan toiseksi sirolla rintakorullaan, jonka materiaalina on kvartsi ja hopea. Faberge-kilpailu on suunnattu Venäjältä, Pohjoismaista ja Baltian maista kotoisin oleville, vuotiaille nuorille. Sarjoja on neljä: Jewellery Design, Visualisation, Cut Stone Article ja Impromptu. Lahdessa järjestettyyn kilpailuun osallistui noin sata nuorta muotoilijaa yhteensä noin 130 kilpailutyöllä. Osanottajat olivat kotoisin Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Eestistä, Latviasta ja Venäjältä. Kilpailussa jaettiin 15 palkintoa. Mikko Anttonen Kvartsivarpu 10

13 Mirva Inkilä Stone Drops EKAMK arkisto 11

14 Toinen sija imatralaisille restonomiopiskelijoille Resto kilpailuissa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Imatran matkailun yksikön opiskelijat Heidi Ruotsalainen (vas.), Jaana Niemimäki, Elina Hannonen ja Kati Myllys osallistuivat joukkueena Resto kilpailuun ja sijoittuivat toiseksi. Mervi Palonen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Imatran matkailun yksikön restonomiopiskelijat Elina Hannonen, Kati Myllys, Jaana Niemimäki ja Heidi Ruotsalainen sijoittuivat toiseksi Rovaniemellä huhtikuuta järjestetyissä Resto 2005 kilpailuissa. Kilpailuun osallistui 15 joukkuetta Suomen eri ammattikorkeakouluista. Kilpailujoukkueen vetäjä koulutuspäällikkö Jukka Moilanen arvioi, että imatralaisjoukkueen perusvahvuuksina olivat hyvä yhteistyön sujuminen, työn asiantunteva organisointi ja mielekäs työnjako joukkueen kesken. Kilpailutehtävissä keskeisinä teemoina olivat alueellisuus, innovatiivisuus ja verkottuminen. Hyvät liiketaloudelliset valmiudet ja neuvokkuus ongelmatilanteissa olivat joukkueemme ratkaisevia valtteja, Moilanen arvioi. Vuoksen helmet Imatralta Joukkueen nimenä kilpailussa oli Vuoksen Helmet. Jo nimivalinnalla halusimme kertoa mistäpäin tulemme ja että pyrimme rehellisen puhtaaseen suoritukseen. Mutta kyllä yllätyimme hyvästä sijoituksestamme. Imatran matkailun yksikkö on melko pieni verrattuna moniin suurempien kaupunkien opinahjoihin, joista oli kaksikin joukkuetta mukana kilpailussa. Näin ollen emme olleet ennakkosuosikkien listoilla. Palkintojen jakotilaisuudessa kävi melkoinen kohahdus, kun meidät kutsuttiin kakkosina lavalle, tytöt kertoivat. Restonomiopiskelijoiden vuosittainen Resto-kilpailu järjestettiin vuonna 2005 neljännen kerran. Kilpailuilla halutaan parantaa restonomien ammatin tunnettavuutta ja arvostusta. Kilpailussa testataan esimerkiksi esimiestaitoja, liikkeenjohdollisia kykyjä, tilanteiden kokonaishallintaa sekä yhteistyötaitoja ja verkottumiskykyä. Imatran matkailun yksiköstä on aikaisempina vuosina osallistunut Resto-kilpailuun kaksi joukkuetta, joiden sijoitukset olivat neljäs ja viides sija. Liiketalouden ja matkailun koulutusjohtaja Merja Heino pitää toistuvasti hyvää kilpailumenestystä osoituksena Imatran matkailun yksikön opetuksen ajanmukaisesta tasosta, hyvistä työelämäsuhteista ja harjoittelupaikkojen onnistuneesta valinnasta. Pieni yksikkö joutuu tosissaan panostamaan kehitystyöhön, jotta säilyttäisi vetovoimansa kasvukeskusten yksiköiden rinnalla. Toistuva kilpailumenestys on osoituksena, että olemme valinneet opetusmenetelmissämme oikean suunnan, Heino sanoo. 12

15 Itäisen Suomen ammattikorkeakouluilla yhteinen kansainvälinen kesäkoulu Itäisen Suomen ammattikorkeakoulut järjestivät ensimmäistä kertaa kesällä 2005 yhteisen kansainvälisen kesäkoulun. Mukana yhteistyössä olivat Etelä-Karjalan, Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut sekä Savonia-ammattikorkeakoulu. Opetusta järjestettiin toukokuusta alkaen elokuulle asti. Opiskelijoilla oli mahdollisuus valita opintojaksoja mistä tahansa mukana olleesta ammattikorkeakoulusta. Opetus oli englanninkielistä. Vuosittain toistuvaksi suunniteltu kesälukukausi toimii avoimen ammattikorkeakoulun periaatteella, joten opintojaksoille voi hakea, vaikka ei olisikaan ammattikorkeakoulun varsinainen opiskelija. Rento ilmapiiri kannustaa Kesäkoulussa opiskelijoilla on mahdollisuus jouduttaa valmistumistaan. Myös kielitaito paranee, koska kesäisen rennossa ilmapiirissä juttu luistaa vieraallakin kielellä. Oppitunneilla mielipiteitä vaihdettiin tavallista enemmän ja samalla syntyi uusia kontakteja ammattikorkeakoulujen välille. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa kesäkouluun osallistui lähes 100 opiskelijaa, joista 60 % oli suomalaisia. Aktiivisimmat suorittivat yli 30 opintopistettä kesän kuluessa. Pääsääntöisesti osallistujat olivat tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoita. Kokemukset kesäkoulutusta olivat myönteisiä ja tarkoitus on jatkaa sekä kehittää toimintaa myös tulevina vuosina. Virtuaalinen kesälukukausi suosittu Marleena Liikkanen Kesällä 2005 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa järjestettiin virtuaalinen kesälukukausi, jossa osallistujat suorittivat yhteensä 834 opintopistettä. Hyväksyttyjä ilmoittautumisia kirjattiin kaikkiaan 319. Kaikki opintojaksot olivat tarjolla myös valtakunnallisessa virtuaaliammattikorkeakoulussa ja sitä kautta opintojaksoilla oli mukana joitain opiskelijoita myös muista ammattikorkeakouluista. Halukkaita verkko-opiskelijoita olisi ollut enemmänkin kuin opiskelupaikkoja oli tarjolla. Opettajilta ja opiskelijoilta saatu palaute virtuaalikesän toteutuksesta oli pääsääntöisesti myönteistä. 13

16 14 Elina Julin

17 Tekniikka Opintojen keskeyttämiset vähenivät merkittävästi Tekniikan koulutusjohtaja Antti Lehmusvaara on vuoden 2005 toimintojen kehittymiseen tyytyväinen. Esimerkiksi opintojen keskeyttämiset vähenivät huomattavasti. Vuonna 2004 tekniikan alalla keskeyttämisaste oli vielä 11,6, mutta vuonna 2005 sama luku oli vain 9,1. Tämähän tarkoittaa kokonaista luokallista opiskelijoita, Lehmusvaara laskee. Syitä myönteiseen kehitykseen on useita ja ne ovat pääsääntöisesti kehittyneet pitkässä juoksussa. Tärkeimmiksi asiaan vaikuttaneiksi seikoiksi Lehmusvaara nostaa opetukseen ja sen määrään panostamisen sekä opiskelijoiden kanssa vuonna 2005 toteutetut henkilökohtaiset kehityskeskustelut. Jatkossa jokaisen opiskelijan kanssa käydään henkilökohtainen kehityskeskustelu ja näin yksittäisen opiskelijan ohjaus paranee. Myös matematiikan tukiopetuksen lisääminen on pitänyt opiskelijoita entistä paremmin talossa, Lehmusvaara täsmentää. Lisäksi kehityskeskusteluissa ja opintojaksopalautteissa nousee esille yksittäistä opiskelijaa askarruttavia asioita, jotka ovat tärkeitä koulutusohjelmien ja koko koulutusalan kehitystyössä. Myös koulutusohjelmien tavoitekeskusteluissa sovittujen toimenpiteiden toteuttaminen heijastuu opiskeluviihtyvyyteen: tuloskeskusteluissa puntaroidaan muun muassa yksittäisten koulutusalojen vetovoimaa, keskeyttämisastetta, valmistumisaikaa, kansainvälisen vaihdon määrää, opetuksen pedagogiikkaa ja valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä. Lisäksi selvitetään, mikä on tärkeää koko ammattikorkeakoulun kannalta ja mikä taas valtakunnallisen koulutuksen kehittämisen kannalta. Kaiken lisäksi paras tapa oppia matematiikkaa on omatoiminen harjoittelu; laskettujen harjoitusten määrä on melkeinpä suoraan verrannollinen tenttituloksiin. Toisaalta opettaja voi hyödyntää sähköisiä väyliä tukiessaan opiskelijoiden omatoimista työskentelyä, Lehmusvaara toteaa. Tekniikan opettajien pedagogiset pätevyydet alkavat olla kunnossa, mutta luonnollisesti täydentävää koulutusta tarvitaan edelleen. Henkilöstökoulutusta on järjestetty muun muassa projektioppimisesta. Rakennustekniikkaan kaksoistutkintosopimus Rakennustekniikan koulutusalalla solmittiin marraskuussa 2005 kaksoistutkintosopimus tanskalaisen Vitus Beringin ammattikorkeakoulun kanssa. Sopimuksen perusteella Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijat voivat saada sekä suomalaisen että tanskalaisen insinööritodistuksen, mikäli suorittavat yhden vuoden opinnot Tanskassa. Samalla periaatteella tanskalaisopiskelijat voivat suorittaa kaksoistutkinnon meillä. Olemme sitoutuneet tuottamaan englanniksi 65 opintopisteen edestä rakennustekniikan opintoja, mikäli saamme tanskalaisia kaksoistutkinto-opiskelijoita, Antti Lehmusvaara kertoo. Koulutusjohtaja on tyytyväinen tekniikan kansainvälisiin vaihtolukuihin: tulos oli tavoitteen mukainen. Tästä on hyvä jatkaa koulutusalan kehittämistä, Lehmusvaara toteaa. Opetusmenetelmät monipuolistuneet Virtuaaliopinnot ovat ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksessa sekä myös nuorten koulutuksessa yhä suositumpia. Esimerkiksi logistiikan opintojaksoille virtuaalinen oppimisympäristö sopii erittäin hyvin, samoin joillekin tietotekniikan osa-alueille ja johtamiskoulutukseen, Antti Lehmusvaara kertoo. Mutta kun opiskellaan vaikkapa matematiikkaa tai lujuusoppia, on vanha kunnon liitutaulu edelleen mainio pedagoginen väline. 15

18 Tekniikka Uusi paperilaboratorio käyttöön Imatralla Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän paperilaboratorio valmistui Imatralla loppuvuodesta Kustannuksiltaan lähes 3,5 miljoonan euron investointi merkitsi selkeää parannusta Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kuidutus- ja paperinvalmistustekniikan opetus- ja tutkimusresursseihin. Ammattikorkeakoulun lisäksi laboratoriota käyttävät Etelä-Karjalan ammattiopisto ja aikuisopisto. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle paperilaboratorion rakentaminen ja kalustaminen on ollut kokonaisuutena lähes 3, 5 miljoonan euron investointi. Rakentamiskustannukset olivat noin 2,6 miljoonaa euroa ja uutta kalustoa ja laitteistoa on hankittu yhteensä noin eurolla, josta Euroopan aluekehitysrahaston tukea on noin euroa. Paperilaboratorion kokonaispinta-ala on 1400 m 2, josta varsinaista laboratoriotilaa on 1000 m 2. Laboratoriotiloihin kuuluvat puun käsittelytilat, hienonnus ja jauhatuslaboratorio, jätteiden käsittelytilat, sellun keitto ja valkaisutilat, laitehalli, massan testauslaboratorio, paperintestauslaboratorio, painatuslaboratorio, kromatografiahuone, spektrometriahuone sekä epäorgaanisen ja orgaanisen kemian laboratoriot. Uudistus mahdollistaa entistä tehokkaamman ja monipuolisemman paperitekniikan koulutuksen. Suurten huonetilojen ja erinomaisen laitteiston ansiosta laboratoriossa voi työskennellä useita opetusryhmiä samaan aikaan. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusjohtaja Antti Lehmusvaaran mukaan koulutuksessa voidaan nyt aiempaa huomattavasti enemmän panostaa tutkimus- ja kehitystyöhön sekä palvelutoimintaan. Olemme nykyisessä laboratoriossamme pystyneet valmistamaan sellua ja paperia, tulevaisuudessa pystymme myös tuottaman pieniä painatuseriä. Minusta on erityisen tärkeää, että opiskelijat oivaltavat prosessin kokonaisuudessaan aina raaka-aineesta lopputuotteeseen asti, Lehmusvaara korostaa. Koulutuksen laaja-alaistamisella myös varmistetaan opiskelijoiden sijoittumista erilaisiin prosessiteollisuuden tehtäviin. Lehmusvaaran mukaan esimerkiksi myynti-insinöörin on hyvä tuntea paperilaatujen käyttäytyminen painatusvaiheessa, jotta hän osaisi ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ja toiveet. Opetus yltää nyt painatukseen asti Laitteistossa merkittävin uutuus on digitaalinen painokone, joka vie paperitekniikan opetusta huomattavasti eteenpäin kokonaisprosessissa. Painokone otetaan käyttöön kevään 2006 aikana. 16

19 Elina Julin 17

20 18 Marleena Liikkanen

21 Sosiaali- ja terveysala Juhlavuosi säväytti opiskelun arkea 50-vuotisjuhlallisuudet säväyttivät sosiaali- ja terveysalalla vuoden 2005 kulkua. Olimme jo hyvissä ajoin sopineet samanikäisen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kanssa, että he juhlivat keväällä ja me syksyllä, koulutusjohtaja Taru Juvakka kertoo. Juhlan kunniaksi koulutusalalla järjestettiin koko syyslukukauden jatkunut seminaarisarja, joka huipentui joulukuun alun kutsuseminaariin. Meillä on viisi koulutusohjelmaa ja siksi halusimme, että seminaarin aiheet ovat sekä ajan hermolla että myös moniammatillisesti kiinnostavia. Syyskuun avausluennossa käsiteltiin ikäkausia johtamisen haasteena. Muissa luennoissa pohdittiin vanhemmuuden haasteita, monikulttuurisuuden kysymyksiä sekä sosiaali- ja terveysalan talouden näkymiä ja terveydenhuoltoalan koulutuksen vaiheita. Huomio kääntyy opetuksen kehittämiseen Opetuksen kehittäminen tuli vuoden 2005 kuluessa esille useissa sosiaali- ja terveysalan palavereissa. Myös tutkimus- ja kehitystoiminta kaikkine hankkeineen palautuu loppujen lopuksi perusopetukseen. Koulutuksen hyvästä tasosta viestivät muun muassa jatkuvasti korkeina pysyttelevät hakijaluvut. Viime vuosina esimerkiksi fysioterapian koulutusohjelma on viitoittanut tietä ongelmaperustaiselle oppimiselle ja verkko-opintojaksot ovat lisänneet suosiotaan ammattikorkeakouluissa. 50 vuoden aikana opetusta on luonnollisesti jatkuvasti kehitetty, mutta täytyyhän autoonkin vaihtaa öljyt. Samaan tapaan opetustyö kaipaa välillä voitelua, Taru Juvakka vertaa. Monikulttuurisuudelle Kasvot Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta mukana on sosiaalialan, hoitotyön sekä muotoilun ja kuvataiteen opiskelijoita. Nuoruuden kehitykseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja käsitelläänkin tässä kahden koulutusalan yhteishankkeessa taiteen keinoin. Lukuvuonna alkanut projekti toteutetaan vapaavalintaisilla kuvaamataidon tunneilla peruskoulun kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Osalla hankkeeseen osallistuvista Itä-Suomen suomalaisvenäläisen koulun Imatran yksikön ja Lappeenrannan Kesämäenrinteen koulun oppilaista on monikulttuurinen tausta. Palvelu- ja talousakatemialla puolestaan on yhteistyökumppaninaan pietarilainen koulu. Koru ilmentää sukupuuta Kasvot-hankkeessa mukana oleville ammattikorkeakoulun opiskelijoille peruskoulu on mielenkiintoinen uusi oppimisympäristö. Omanlaisensa vivahteen projektioppimiselle antaa myös opiskelijoiden ja opettajien moniammatillinen yhteistyö. Kasiluokkalaiset oppilaat puolestaan käsittelevät oppimisteemoja uudella tavalla. He ovat esimerkiksi valmistaneet omaa sukupuutansa kuvaavan korun ja valokuvakartan. Tulokset olivat aivan uskomattoman upeita, projektipäällikkö Kaisu Laasonen arvioi. Etelä-Karjalan väestörakenteen muutos antoi sykäyksen hankkeen ideoinnille: Vaikka esimerkiksi Lappeenrannassa asuu kymmenittäin eri kansallisuuksien edustajia, niin rajamaakunnassa erityistä huomiota on kiinnitettävä venäläisvähemmistön nopeaan kasvuun, Laasonen painottaa. Kaksivuotinen Kasvot-hanke on saanut Interreg- ja Tacis-rahoitusta EU:n Kaakkois-Suomi, Venäjä -naapuruusohjelmasta. Sosiaali- ja terveysalalla tutkimus- ja kehitystyön loppuvuoden ponnistus oli Kasvot-hankkeen aloittaminen. Projektin tavoitteena on edistää nuorten psykososiaalista hyvinvointia monikulttuurisissa peruskouluryhmissä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pietarin valtiollisen palvelu- ja talousakatemian sosiologian laitoksen kanssa. Projektipäällikkönä toimii lehtori Kaisu Laasonen. 19

22 Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan koulutusta Etelä-Karjalassa 50 vuotta Sosiaali- ja terveysalan koulutus alkoi Lappeenrannassa vuonna 1955, kun Lappeenrannan tilapäinen sairaanhoitajakoulu aloitti toimintansa. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestetään kaikissa kolmessa Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän ylläpitämässä oppilaitoksessa: Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa, ammattiopistossa sekä aikuisopistossa. Kurssi 7: valmistumispäivä EKAMK arkisto Sosiaali- ja terveysalan toimipiste sijaitsee Lappeenrannassa Valto Käkelän kadulla Etelä-Karjalan keskussairaalan viereisessä rakennuksessa. Aikuiskoulutusta järjestetään myös Imatralla Tietäjänkadun toimipisteessä luvulta luvulle Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa vuonna 2005 järjestetyt sosiaali- ja terveysalan koulutuksen 50-vuotisjuhlallisuudet huipentuvat 2. joulukuuta 2005 juhlaseminaariin, joka päätti samalla syyslukukauden aikana pidetyn juhlaluentosarjan. Lukukauden alkaessa elokuussa järjestettiin kaikille sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta kiinnostuneille avoimien ovien päivä juhlavuoden kunniaksi. Ammattitaitoista työvoimaa sodanjälkeiseen Suomeen Ensimmäiset 24 sairaanhoitajaopiskelijaa aloittivat opiskelunsa Lappeenrannassa maaliskuussa Samana vuonna aloitettiin koulun rakentaminen Valto Käkelän kadulle. Oppilaitoksen perustaminen sijoittuu aikaan, jolloin Suomessa oli selviydytty vaikeimmista sodanjälkeisistä vuosista ja voimavaroja vapautui kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen luvun puolivälissä Lappeenrantaan oli perustettu keskussairaala, jonne muun muassa tarvittiin ammattitaitoista työvoimaa. Vetovoimaista koulutusta Ammattikorkeakoulutasoinen sosiaali- ja terveysalan koulutus alkoi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa vuonna Tällä hetkellä koulutusohjelmia on viisi: ensihoito, fysioterapia, hoitotyö (sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien koulutus), sosiaaliala ja toimintaterapia. Nuorimmat koulutusohjelmat ovat sosiaaliala ja ensihoito. Sosionomien koulutus aloitettiin vuonna 1999 ja ensihoitajien koulutus vuonna Lääkintävoimistelijoiden, sittemmin fysioterapeuttien koulutus alkoi Lappeenrannassa 40 vuotta sitten ja toimintaterapeuttien koulutus 10 vuotta sitten. Päivi Eronen 20

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Koulutustarjonta ja valintaperusteet

Koulutustarjonta ja valintaperusteet Koulutustarjonta ja valintaperusteet Saimaan ammattikorkeakoulu kevään 2016 yhteishaku Yhteishakuinfo 21.10.2015 Ammattikorkeakoulujen valintaperusteet Kolme valintatapaa Ammattikorkeakoulu määrittelee

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa 2011 Mirja Järvinen, Metropolia Kyselyt 2008 ja 2010 Kaikkia koulutusaloja koskeva kysely kielten opintopistemääristä 2008 Sosiaali- ja

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen CHEM-A1000 1. jakson palautetilaisuus Tapani Vuorinen Sisältö 10:15 Aloitus ja ohjelma, Tapani 10:20 YTHS:n esittely & SÄTKY-kysely, Anna-Reetta 10:40 Vaihtoon 3. lukuvuotena, Heidi ja Kaisa 11:00 Omat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä ovat käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

OPS-tiekartta Missä mennään?

OPS-tiekartta Missä mennään? OPS-tiekartta Missä mennään? Kevät 2014 Oman tilanteen arviointi jatkuu Alueellisen/kuntakohtaisen/ koulukohtaisen ops-työn organisointi; työn rakenne, työnjako ja vastuut kasvun ja oppimisen jatkumosta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA -seminaari

KOTA-AMKOTA -seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Vesa Hämäläinen 24.9.2010 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi

TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi Auri Kaihlavirta 1.6.2011 1. Tapaaminen 1.6. klo 16-18 Varajohtajan terveiset Kurssin esittely Tavoite Läsnäolo Suoritustavat Esittäytyminen HOPS 1 Opintojen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot 2017 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio OSAO järjestää lukio-opinnot yhteistyössä Oulun aikuislukion kanssa. Opetusta antavat pääasiallisesti

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot