Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. 2005 Toimintakertomus"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 2005 Toimintakertomus

2 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Toimintakertomus 2005 Toimittaja Mervi Palonen Vuosi 2005 lukuina ja kaavioina Tarja Turkkila, Laura Hurskainen Valokuvat Elina Julin, Mervi Palonen, Marleena Liikkanen, Laura Leinonen, Päivi Eronen, Tarja Turkkila, EKAMK arkisto Ulkoasun suunnittelu ja taitto Anneli Suuronen Painatus Painotalo Auranen Oy, Forssa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu (EKAMK) PL 303, Pohjolankatu LAPPEENRANTA Puh. vaihde

3 Sisältö 2 Rakenteellisten muutosten aikaa Liiketalous ja matkailu- ja ravitsemispalvelut Ammattikorkeakoululle neuvottelukunta Tuloksellisuusrahaa koulutuksen vetovoiman ja opintojen kulun perusteella Ritva Kosonen, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun vuoden opettaja Ensimmäiset jatkotutkinto-opiskelijat valmistuivat toukokuussa Terveyssuunnittelija Marja-Liisa Honkanen on tienraivaaja Opiskelijoiden henkilökohtaista ohjausta tehostettiin Liiketalouden koulutusta Lappeenrannassa 60 vuotta Marjaana Kareinen rakensi opetussuunnitelman englanninkieliseen matkailun koulutusohjelmaan Kymmenen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun valmentamaa kirjanpitäjää suoritti KLT-tutkinnon Muotoilun opiskelijoille kaksoisvoitto kansainvälisessä Faberge-korukilpailussa Toinen sija imatralaisille restonomiopiskelijoille Resto kilpailussa Itäisen Suomen ammattikorkeakouluilla yhteinen kansainvälinen kesäkoulu Virtuaalinen kesälukukausi suosittu Kulttuuri Opinnäytetöiden kirjallinen osuus selkeäksi osaksi työskentelyä Emma Lappalainen löysi taiteilijaidentiteettinsä perustan Suomalaisvenäläinen maalausleiri, vuosittain toistuva kesäopintojakso Tekniikka Opintojen keskeyttämiset vähenivät merkittävästi Uusi paperilaboratorio käyttöön Imatralla Sosiaali- ja terveysala Täydennyskoulutus ja kehityspalvelu Opiskelijoiden työllistymistä tuetaan Urakanava-projektissa Ammattikorkeakoulupäivät järjestettiin Lappeenrannassa toukokuuta Juhlavuosi säväytti opiskelun arkea Sosiaali- ja terveysalan koulutusta Etelä-Karjalassa 50 vuotta Yhteisprojektissa tutkittiin ja vertailtiin rajaseudun ongelmia Ammattikorkeakoulu ja Puolustusvoimat rakentavat maatutkaradan Merenlahdelle Vuosi 2005 lukuina ja kaavioina Koulutustarjonta Valmistuneet opiskelijat Hallitus ja johtoryhmä

4 Rakenteellisten muutosten aikaa Vuosi 2005 jäänee suomalaisten korkeakoulujen aikakirjoihin jonkinlaisena käännekohtana. Keskustelu korkeakoulujärjestelmän laajuudesta ja saneerauksen tarpeesta jatkui keväästä lähtien koko vuoden. Täältä Etelä-Karjalasta katsoen näyttää tätä kirjoitettaessa siltä, että valmista ei ole tullut vieläkään. 2

5 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa olemme valmistautuneet hyvin väistämättä edessä oleviin rakenteellisiin muutostarpeisiin. Olemme tehneet päätökset kaikkiaan kolmen koulutusyksikön lakkauttamisesta ja koulutuksen keskittämisestä. Liiketalouden koulutusalalla syksyllä 2005 koulutus alkoi vain Lappeenrannassa ja matkailu- ja ravitsemisalalla vain Imatralla. Vuoden päättyessä valmisteltiin kulttuurin koulutuksen keskittämistä Imatralle. Tätä koskevat päätökset tehtiin kuitenkin vasta tammikuussa Samassa yhteydessä tietotekniikan koulutus päätettiin keskittää Lappeenrantaan ja luopua logistiikan koulutuksesta kokonaan. Vuoden 2005 aikana osana rakenteelliseen kehittämiseen valmistautumista korkeakoulut laativat omat aluestrategiansa, jotka jätettiin opetusministeriölle syyskuussa Etelä-Karjalassa strategian ydin on Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston voimistuva ja tiivistyvä yhteistyö. Keskusteluja on ollut helppoa käydä, sillä alueellisen yhteistyön tekeminen ei ole ollut vierasta näille kahdelle korkeakoululle aikaisemminkaan. Mennyt vuosi oli historiallinen myös siksi, että eduskunta hyväksyi lain ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu osallistui jatkotutkintokokeiluun sosiaali- ja terveysalalla. Tästä ohjelmasta meillä valmistuivat ensimmäiset opiskelijat. Yhden heistä, näistä ensimmäisistä tienraivaajista, tapaatte tämän toimintakertomuksen sivuilla. Jatkotutkintokokeiluun osallistumisesta saadut kokemukset antavat meille erinomaisen pohjan kehittää tutkintoja myös muille aloille. Ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla meillä on mahdollisuus sopivalla tavalla täydentää maakunnan koulutustarjontaa niillä aloilla, joilla paikallisella yliopistolla ei ole koulutusohjelmia. Mennyt vuosi merkitsi meille myös onnistumista keskeiseksi asettamassamme tavoitteessa. Monta vuotta olemme eri koulutusohjelmissa pyrkineet pienentämään keskeyttämisastetta. Opetuksen laadun kehittämiseen tähtäävässä OPLAA-hankkeessa ja koulutusohjelmien arkipäivän työssä on sinnikkäästi pyritty puuttumaan tähän asiaan. Nuorisoasteen koulutusohjelmissa keskeyttämisaste puristui alle kymmenen prosentin. Tähän saavutukseen voimme olla tyytyväisiä ja jatkaa aloitetulla myönteisellä tiellä. Ponnisteluissa parempaan meitä rohkaisi viime vuonna se, että saimme kolmannen kerran peräkkäin tuloksellisuusrahaa. Opetusministeriö katsoi, että koulutuksen vetovoima ja opintojen kulku oli meillä palkitsemisen arvoinen suoritus. Tunnustus tehdystä työstä auttaa aina eteenpäin ja kannustaa vielä parempiin suorituksiin. Vuonna 2005 valmistui myös strateginen rakennusinvestointi. Uutuuttaan kiiltävä paperilaboratorio valmistui Imatran tekniikan yksikössä. Tulevina vuosina paperin ja kartongin valmistuksen koulutuksen kehittäminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ammattikorkeakoulussa tehdään riittävillä resursseilla ja asianmukaisissa tiloissa. Näistä erinomaisista lähtökohdista meidän on hyvä jatkaa ammatillisen korkeakoulutuksen kehittämistä Etelä-Karjalassa. Anneli Pirttilä Rehtori 3

6 EKAMK arkisto Ammattikorkeakoululle neuvottelukunta Ammattikorkeakoululle nimettiin maaliskuussa 2005 ensimmäistä kertaa neuvottelukunta. Sen toimikausi on neljä vuotta. Jäseniksi valittiin kymmenen yhteistyötahojen ja sidosryhmien edustajaa. Koulutusalojen omat neuvottelukunnat jatkavat entiseen tapaan yhteisen neuvottelukunnan rinnalla. Neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää ammattikorkeakoulun ja sen keskeisten yhteistyötahojen yhteistyötä. Se on luonteeltaan neuvoa-antava ja kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa käsittelemään ajankohtaisia ja tärkeitä kehittämissuunnitelmia sekä yhteistyökysymyksiä. Neuvottelukuntaan kuuluvat: - Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen, neuvottelukunnan puheenjohtaja, Lappeenrannan kaupunki - Läänintaiteilija, keraamikko Antonio Altarriba - Paikallisjohtaja Eelis Eskelinen, Partek Nordkalk Oyj - Hallintoylihoitaja Kaija Heikura, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri - Johtaja Juha Helkala, Stora Enso Oyj, Paikallistoiminnot - Hallintopäällikkö Riitta-Liisa Ikäheimonen, Toplift Finland Oy - Toimitusjohtaja Tea Laitimo, Lappeenranta Free Zone Ltd - Toimitusjohtaja Ahti Manninen, Etelä-Karjalan Osuuskauppa - Hotellinjohtaja Katja Meijer, Rantasipi Imatran Valtionhotelli - Rehtori Anneli Pirttilä, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu - Myyntijohtaja Tuomo Puhakainen, TeliaSonera Finland Oyj - Hallintopäällikkö Seija Kemppainen, neuvottelukunnan sihteeri, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tuloksellisuusrahaa koulutuksen vetovoiman ja opintojen kulun perusteella Opetusministeriö myönsi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululle euroa tuloksellisuusrahaa koulutuksen vetovoiman ja opintojen kulun perusteella arviointivuodelta Tuloksellisuusrahaa saatiin nyt kolmantena vuonna peräkkäin. Vuoden 2002 perusteella tuloksellisuusrahaa myönnettiin toiminta- ja uudistumiskyvystä ja vuoden 2003 perusteella sekä toiminta- ja uudistumiskyvystä että aluevaikuttavuudesta. 4

7 Ritva Kosonen, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Vuoden opettaja 2005 Opiskelijayhdistys valitsi kielten opettaja Ritva Kososen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun vuoden 2005 opettajaksi. Valintaperusteissa korostettiin, että hän välittää opiskelijoistaan aidosti sekä kuuntelee ja auttaa heitä. Myös oppi menee hyvin perille. Vuoden 2005 opettaja pitää tärkeänä, että opiskelijat ovat pääosassa tunnilla. Opiskelijat tekevät ja opettaja on taustavaikuttajan roolissa. Tärkeää on myös luoda ilmapiiri, jossa opiskelijat voivat turvallisesti harjoitella vieraan kielen käyttöä työelämän tilanteita varten, Ritva Kosonen sanoo. Elina Julin Hän opettaa liiketalouden koulutusalalla englantia ja venäjää sekä toimii myös Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kieli- ja viestintäpalvelujen koordinaattorina. Ritva Kosonen aloitti työnsä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa vuonna 1991 ja valmistui filosofian lisensiaatiksi

8 6

9 Ensimmäiset jatkotutkinto-opiskelijat valmistuvat toukokuussa Sosiaali- ja terveysalan jatkotutkinnon suorittaneet viisi opiskelijaa saivat tutkintotodistuksen He opiskelivat terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn jatkokoulutusohjelmassa, joka edelsi nykyistä samansisältöistä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Jatkotutkinto toteutettiin opetusministeriön myöntämällä kokeiluluvalla. Opiskelijat olivat aiemmin suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja sen lisäksi heillä oli vähintään kolme vuotta työelämäkokemusta. Tutkinnosta valmistuivat Tuija Blankenstein Imatralta, Marja-Liisa Honkanen Joroisista, Leena Hyrylä Lappeenrannasta, Maarit Kuntola Taipalsaarelta ja Johanna Värmälä Espoosta. Opetusministeriö antoi luvan ylempään sosiaalija terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sai opetusministeriöltä luvan aloittaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus sosiaali- ja terveysalalla alkaen terveyden edistämisen koulutusohjelmassa. Koulutus antaa hyvät valmiudet tutkimus- ja kehittämistyöhön, jossa pyritään vaikuttamaan muun muassa terveyden edistämisen verkostojen rakenteisiin ja niiden muodostumiseen. Työhön sisältyy väestön terveys- ja hyvinvointitietojen analysointia, jonka perusteella toimintoja kehitetään. Laura Leinonen Tutkinto valmistaa asiantuntijoita, jotka työskentelevät väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävissä suunnittelu- ja koordinointitehtävissä kunnissa. Toimenkuva ylittää perinteisen sosiaali- ja terveysalan työsaran ja hyvinvoinnin edistäminen ulottuu elinkeinoelämän sekä ihmisen elämänpiirin eri sektoreille. 7

10 Terveyssuunnittelijan työssään Marja-Liisa Honkanen jatkaa siitä, mihin opiskelussa jäätiin. Opiskelu vastasi täsmälleen nykyistä työkuvaani. Tosin koulutuksen viime vaiheessa olisi ollut hyvä pohtia sitäkin, miten tämä työ pitäisi aloittaa. Varkauden kaupungin historian ensimmäisenä terveyssuunnittelijana olen joutunut kertomaan muille, mitä teen ja kuka olen. Mervi Palonen Suomessa on yhteensä vain noin kymmenkunta terveyssuunnittelijaa eli Marja-Liisa Honkanen on yksi tienraivaajista. Tehtäväänsä hän valikoitui monen mutkan kautta ja pitääkin siksi itseään Onnen Pekkana. 8

11 Terveyssuunnittelija Marja-Liisa Honkanen on tienraivaaja Marja-Liisa Honkanen on kulkenut rastilta rastille: ensin kuntohoitajaksi, sitten lääkintävoimistelijaksi, sitten ammattikorkeakoulutasoiseksi fysioterapeutiksi, sitten terveyssuunnittelijaksi. Koko työuransa ajan hän on pohtinut, mitä oikeastaan on arkipäivän työn takana. Teemmekö oikeita asioita, vastaammeko oikeisiin tarpeisiin? Työtehtäviä muutetaan ja työntekijöitä siirrellään toisiin tehtäviin, mutta tiedämmekö, mitkä perimmäiset syyt laivaa kuljettavat? Yhtenä sunnuntaiaamuna näin lehdestä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ilmoituksen, jossa haettiin opiskelijoita terveyssuunnittelijan koulutukseen. Sanoin siltä istumalta, että tuonne minä lähden. Ja kun lähdin, niin johtava hoitaja epäili, ettei minulle löydy palattuani sopivaa tehtävää. Mutta kuinkas kävikään. Fysioterapeutti Marja-Liisa Honkanen valmistui ammattikorkeakoulun jatkotutkinnosta terveyssuunnittelijaksi toukokuussa 2005 ja aloitti nykyisessä tehtävässään jo saman vuoden kesäkuussa. Mukana päihdepysäkin pelastamisessa Marja-Liisa Honkanen tekee nyt suunnittelutyötä, mutta haluaa, että indikaattoreiden seuranta johtaa oikeisiin tekoihin ja strategiat otetaan käyttöön arjen työssä. Suunnittelu on turhaa, jos tulokset jäävät tiedostoiksi Wordin kansioihin. Käytännön tehtävissä työskentelevien ihmisten on oikeasti saatava eväitä laatimistani papereista, hän sanoo painokkaasti. Suurimpana voittonaan ensimmäisen työvuotensa aikana hän pitää nuorten päihdepysäkin pelastamista Varkaudessa. Kun se haluttiin lakkauttaa, terveyslautakunnan puheenjohtaja pyysi minulta selvitystä nuorten ehkäisevän päihdetyön merkityksestä. Selvitystyö vaikutti osaltaan siihen, että toinen päihdepysäkin työntekijöistä sai jatkaa. Opiskeluaikanaan Marja-Liisa Honkanen pääsi mukaan Savonlinnan, Mikkelin ja Varkauden seudun hyvinvoinnin kehittämisohjelmaan. Osallistuin projektissa indikaattoreiden valmistelutyöhön ja olen edelleen mukana nyt, kun lääkkeitä löytyneisiin ongelmakohtiin kehitetään. Yhteistyön luoja Terveyssuunnittelijan keskeisimpiä tehtäviä on luoda yhteistyötä. Marja-Liisa Honkanen luo pääsääntöisesti itse kontaktinsa, mutta häneenkin päin otetaan aktiivisesti yhteyttä. Lukuisista yhteydenotoista päätellen työni koetaan tärkeäksi. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisessä tärkeitä työparejani ovat terveystiedon opettajat, kouluterveydenhoitajat ja nuorisotoimi. Yhteistyö järjestöjen kanssa on tulevaisuuden suurimpia haasteita. Esimerkiksi kun ryhdyimme hakemaan kotona asuville vanhuksille kuntokummeja, otimme yhteyttä kuuteen eri järjestöön, joissa on yhteensä noin 2000 jäsentä. Yhteistyökumppaneiden listalla ovat muun muassa apteekit, kirjastot, liikunta- ja nuorisopalvelut ja jopa katsastusasemat. Stakesin suositusten mukaan paras terveyssuunnittelijan sijoituspaikka organisaatiossa on keskushallinto, jotta työ ei kallistuisi liikkaa terveydenhuollon suuntaan. Varkaudessa terveyssuunnittelija työskentelee kuitenkin terveystoimen hallinnossa. Tämä on joka tapauksessa terveydenhuollon rajat ylittävä näköalapaikka, koska työni ydin on vaikuttaa päätöksiin, joilla ihmisten koko hyvinvoinnin kirjoa rakennetaan pitkässä juoksussa. Marja-Liisa Honkanen on ollut mukana muun muassa aikuisiän diabeteksen ehkäisyohjelmassa. Laman aikana ehkäisevistä työtavoista luovuttiin ja nyt niitä on opeteltava uudelleen. Kun rahat ovat vähissä, ehkäisevän työn puolestapuhujia on harvassa, koska juuri tällä hetkellä ei kukaan kuole, vaikka sitä ei tehtäisikään. 9

12 Muotoilun opiskelijoille kaksoisvoitto kansainvälisessä Faberge-korukilpailussa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijat saivat kaksoisvoiton Lahdessa toukokuussa 2005 järjestetyssä Faberge-korukilpailussa sarjassa Cut Stone Article. Opiskelija Mirva Inkilä voitti sarjan teoksella Stone Drops, joka on valmistettu mustasta diapaasista ja langasta. Opiskelija Mikko Anttonen sijoittui saman sarjan toiseksi sirolla rintakorullaan, jonka materiaalina on kvartsi ja hopea. Faberge-kilpailu on suunnattu Venäjältä, Pohjoismaista ja Baltian maista kotoisin oleville, vuotiaille nuorille. Sarjoja on neljä: Jewellery Design, Visualisation, Cut Stone Article ja Impromptu. Lahdessa järjestettyyn kilpailuun osallistui noin sata nuorta muotoilijaa yhteensä noin 130 kilpailutyöllä. Osanottajat olivat kotoisin Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Eestistä, Latviasta ja Venäjältä. Kilpailussa jaettiin 15 palkintoa. Mikko Anttonen Kvartsivarpu 10

13 Mirva Inkilä Stone Drops EKAMK arkisto 11

14 Toinen sija imatralaisille restonomiopiskelijoille Resto kilpailuissa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Imatran matkailun yksikön opiskelijat Heidi Ruotsalainen (vas.), Jaana Niemimäki, Elina Hannonen ja Kati Myllys osallistuivat joukkueena Resto kilpailuun ja sijoittuivat toiseksi. Mervi Palonen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Imatran matkailun yksikön restonomiopiskelijat Elina Hannonen, Kati Myllys, Jaana Niemimäki ja Heidi Ruotsalainen sijoittuivat toiseksi Rovaniemellä huhtikuuta järjestetyissä Resto 2005 kilpailuissa. Kilpailuun osallistui 15 joukkuetta Suomen eri ammattikorkeakouluista. Kilpailujoukkueen vetäjä koulutuspäällikkö Jukka Moilanen arvioi, että imatralaisjoukkueen perusvahvuuksina olivat hyvä yhteistyön sujuminen, työn asiantunteva organisointi ja mielekäs työnjako joukkueen kesken. Kilpailutehtävissä keskeisinä teemoina olivat alueellisuus, innovatiivisuus ja verkottuminen. Hyvät liiketaloudelliset valmiudet ja neuvokkuus ongelmatilanteissa olivat joukkueemme ratkaisevia valtteja, Moilanen arvioi. Vuoksen helmet Imatralta Joukkueen nimenä kilpailussa oli Vuoksen Helmet. Jo nimivalinnalla halusimme kertoa mistäpäin tulemme ja että pyrimme rehellisen puhtaaseen suoritukseen. Mutta kyllä yllätyimme hyvästä sijoituksestamme. Imatran matkailun yksikkö on melko pieni verrattuna moniin suurempien kaupunkien opinahjoihin, joista oli kaksikin joukkuetta mukana kilpailussa. Näin ollen emme olleet ennakkosuosikkien listoilla. Palkintojen jakotilaisuudessa kävi melkoinen kohahdus, kun meidät kutsuttiin kakkosina lavalle, tytöt kertoivat. Restonomiopiskelijoiden vuosittainen Resto-kilpailu järjestettiin vuonna 2005 neljännen kerran. Kilpailuilla halutaan parantaa restonomien ammatin tunnettavuutta ja arvostusta. Kilpailussa testataan esimerkiksi esimiestaitoja, liikkeenjohdollisia kykyjä, tilanteiden kokonaishallintaa sekä yhteistyötaitoja ja verkottumiskykyä. Imatran matkailun yksiköstä on aikaisempina vuosina osallistunut Resto-kilpailuun kaksi joukkuetta, joiden sijoitukset olivat neljäs ja viides sija. Liiketalouden ja matkailun koulutusjohtaja Merja Heino pitää toistuvasti hyvää kilpailumenestystä osoituksena Imatran matkailun yksikön opetuksen ajanmukaisesta tasosta, hyvistä työelämäsuhteista ja harjoittelupaikkojen onnistuneesta valinnasta. Pieni yksikkö joutuu tosissaan panostamaan kehitystyöhön, jotta säilyttäisi vetovoimansa kasvukeskusten yksiköiden rinnalla. Toistuva kilpailumenestys on osoituksena, että olemme valinneet opetusmenetelmissämme oikean suunnan, Heino sanoo. 12

15 Itäisen Suomen ammattikorkeakouluilla yhteinen kansainvälinen kesäkoulu Itäisen Suomen ammattikorkeakoulut järjestivät ensimmäistä kertaa kesällä 2005 yhteisen kansainvälisen kesäkoulun. Mukana yhteistyössä olivat Etelä-Karjalan, Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut sekä Savonia-ammattikorkeakoulu. Opetusta järjestettiin toukokuusta alkaen elokuulle asti. Opiskelijoilla oli mahdollisuus valita opintojaksoja mistä tahansa mukana olleesta ammattikorkeakoulusta. Opetus oli englanninkielistä. Vuosittain toistuvaksi suunniteltu kesälukukausi toimii avoimen ammattikorkeakoulun periaatteella, joten opintojaksoille voi hakea, vaikka ei olisikaan ammattikorkeakoulun varsinainen opiskelija. Rento ilmapiiri kannustaa Kesäkoulussa opiskelijoilla on mahdollisuus jouduttaa valmistumistaan. Myös kielitaito paranee, koska kesäisen rennossa ilmapiirissä juttu luistaa vieraallakin kielellä. Oppitunneilla mielipiteitä vaihdettiin tavallista enemmän ja samalla syntyi uusia kontakteja ammattikorkeakoulujen välille. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa kesäkouluun osallistui lähes 100 opiskelijaa, joista 60 % oli suomalaisia. Aktiivisimmat suorittivat yli 30 opintopistettä kesän kuluessa. Pääsääntöisesti osallistujat olivat tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoita. Kokemukset kesäkoulutusta olivat myönteisiä ja tarkoitus on jatkaa sekä kehittää toimintaa myös tulevina vuosina. Virtuaalinen kesälukukausi suosittu Marleena Liikkanen Kesällä 2005 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa järjestettiin virtuaalinen kesälukukausi, jossa osallistujat suorittivat yhteensä 834 opintopistettä. Hyväksyttyjä ilmoittautumisia kirjattiin kaikkiaan 319. Kaikki opintojaksot olivat tarjolla myös valtakunnallisessa virtuaaliammattikorkeakoulussa ja sitä kautta opintojaksoilla oli mukana joitain opiskelijoita myös muista ammattikorkeakouluista. Halukkaita verkko-opiskelijoita olisi ollut enemmänkin kuin opiskelupaikkoja oli tarjolla. Opettajilta ja opiskelijoilta saatu palaute virtuaalikesän toteutuksesta oli pääsääntöisesti myönteistä. 13

16 14 Elina Julin

17 Tekniikka Opintojen keskeyttämiset vähenivät merkittävästi Tekniikan koulutusjohtaja Antti Lehmusvaara on vuoden 2005 toimintojen kehittymiseen tyytyväinen. Esimerkiksi opintojen keskeyttämiset vähenivät huomattavasti. Vuonna 2004 tekniikan alalla keskeyttämisaste oli vielä 11,6, mutta vuonna 2005 sama luku oli vain 9,1. Tämähän tarkoittaa kokonaista luokallista opiskelijoita, Lehmusvaara laskee. Syitä myönteiseen kehitykseen on useita ja ne ovat pääsääntöisesti kehittyneet pitkässä juoksussa. Tärkeimmiksi asiaan vaikuttaneiksi seikoiksi Lehmusvaara nostaa opetukseen ja sen määrään panostamisen sekä opiskelijoiden kanssa vuonna 2005 toteutetut henkilökohtaiset kehityskeskustelut. Jatkossa jokaisen opiskelijan kanssa käydään henkilökohtainen kehityskeskustelu ja näin yksittäisen opiskelijan ohjaus paranee. Myös matematiikan tukiopetuksen lisääminen on pitänyt opiskelijoita entistä paremmin talossa, Lehmusvaara täsmentää. Lisäksi kehityskeskusteluissa ja opintojaksopalautteissa nousee esille yksittäistä opiskelijaa askarruttavia asioita, jotka ovat tärkeitä koulutusohjelmien ja koko koulutusalan kehitystyössä. Myös koulutusohjelmien tavoitekeskusteluissa sovittujen toimenpiteiden toteuttaminen heijastuu opiskeluviihtyvyyteen: tuloskeskusteluissa puntaroidaan muun muassa yksittäisten koulutusalojen vetovoimaa, keskeyttämisastetta, valmistumisaikaa, kansainvälisen vaihdon määrää, opetuksen pedagogiikkaa ja valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä. Lisäksi selvitetään, mikä on tärkeää koko ammattikorkeakoulun kannalta ja mikä taas valtakunnallisen koulutuksen kehittämisen kannalta. Kaiken lisäksi paras tapa oppia matematiikkaa on omatoiminen harjoittelu; laskettujen harjoitusten määrä on melkeinpä suoraan verrannollinen tenttituloksiin. Toisaalta opettaja voi hyödyntää sähköisiä väyliä tukiessaan opiskelijoiden omatoimista työskentelyä, Lehmusvaara toteaa. Tekniikan opettajien pedagogiset pätevyydet alkavat olla kunnossa, mutta luonnollisesti täydentävää koulutusta tarvitaan edelleen. Henkilöstökoulutusta on järjestetty muun muassa projektioppimisesta. Rakennustekniikkaan kaksoistutkintosopimus Rakennustekniikan koulutusalalla solmittiin marraskuussa 2005 kaksoistutkintosopimus tanskalaisen Vitus Beringin ammattikorkeakoulun kanssa. Sopimuksen perusteella Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijat voivat saada sekä suomalaisen että tanskalaisen insinööritodistuksen, mikäli suorittavat yhden vuoden opinnot Tanskassa. Samalla periaatteella tanskalaisopiskelijat voivat suorittaa kaksoistutkinnon meillä. Olemme sitoutuneet tuottamaan englanniksi 65 opintopisteen edestä rakennustekniikan opintoja, mikäli saamme tanskalaisia kaksoistutkinto-opiskelijoita, Antti Lehmusvaara kertoo. Koulutusjohtaja on tyytyväinen tekniikan kansainvälisiin vaihtolukuihin: tulos oli tavoitteen mukainen. Tästä on hyvä jatkaa koulutusalan kehittämistä, Lehmusvaara toteaa. Opetusmenetelmät monipuolistuneet Virtuaaliopinnot ovat ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksessa sekä myös nuorten koulutuksessa yhä suositumpia. Esimerkiksi logistiikan opintojaksoille virtuaalinen oppimisympäristö sopii erittäin hyvin, samoin joillekin tietotekniikan osa-alueille ja johtamiskoulutukseen, Antti Lehmusvaara kertoo. Mutta kun opiskellaan vaikkapa matematiikkaa tai lujuusoppia, on vanha kunnon liitutaulu edelleen mainio pedagoginen väline. 15

18 Tekniikka Uusi paperilaboratorio käyttöön Imatralla Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän paperilaboratorio valmistui Imatralla loppuvuodesta Kustannuksiltaan lähes 3,5 miljoonan euron investointi merkitsi selkeää parannusta Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kuidutus- ja paperinvalmistustekniikan opetus- ja tutkimusresursseihin. Ammattikorkeakoulun lisäksi laboratoriota käyttävät Etelä-Karjalan ammattiopisto ja aikuisopisto. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle paperilaboratorion rakentaminen ja kalustaminen on ollut kokonaisuutena lähes 3, 5 miljoonan euron investointi. Rakentamiskustannukset olivat noin 2,6 miljoonaa euroa ja uutta kalustoa ja laitteistoa on hankittu yhteensä noin eurolla, josta Euroopan aluekehitysrahaston tukea on noin euroa. Paperilaboratorion kokonaispinta-ala on 1400 m 2, josta varsinaista laboratoriotilaa on 1000 m 2. Laboratoriotiloihin kuuluvat puun käsittelytilat, hienonnus ja jauhatuslaboratorio, jätteiden käsittelytilat, sellun keitto ja valkaisutilat, laitehalli, massan testauslaboratorio, paperintestauslaboratorio, painatuslaboratorio, kromatografiahuone, spektrometriahuone sekä epäorgaanisen ja orgaanisen kemian laboratoriot. Uudistus mahdollistaa entistä tehokkaamman ja monipuolisemman paperitekniikan koulutuksen. Suurten huonetilojen ja erinomaisen laitteiston ansiosta laboratoriossa voi työskennellä useita opetusryhmiä samaan aikaan. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusjohtaja Antti Lehmusvaaran mukaan koulutuksessa voidaan nyt aiempaa huomattavasti enemmän panostaa tutkimus- ja kehitystyöhön sekä palvelutoimintaan. Olemme nykyisessä laboratoriossamme pystyneet valmistamaan sellua ja paperia, tulevaisuudessa pystymme myös tuottaman pieniä painatuseriä. Minusta on erityisen tärkeää, että opiskelijat oivaltavat prosessin kokonaisuudessaan aina raaka-aineesta lopputuotteeseen asti, Lehmusvaara korostaa. Koulutuksen laaja-alaistamisella myös varmistetaan opiskelijoiden sijoittumista erilaisiin prosessiteollisuuden tehtäviin. Lehmusvaaran mukaan esimerkiksi myynti-insinöörin on hyvä tuntea paperilaatujen käyttäytyminen painatusvaiheessa, jotta hän osaisi ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ja toiveet. Opetus yltää nyt painatukseen asti Laitteistossa merkittävin uutuus on digitaalinen painokone, joka vie paperitekniikan opetusta huomattavasti eteenpäin kokonaisprosessissa. Painokone otetaan käyttöön kevään 2006 aikana. 16

19 Elina Julin 17

20 18 Marleena Liikkanen

21 Sosiaali- ja terveysala Juhlavuosi säväytti opiskelun arkea 50-vuotisjuhlallisuudet säväyttivät sosiaali- ja terveysalalla vuoden 2005 kulkua. Olimme jo hyvissä ajoin sopineet samanikäisen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kanssa, että he juhlivat keväällä ja me syksyllä, koulutusjohtaja Taru Juvakka kertoo. Juhlan kunniaksi koulutusalalla järjestettiin koko syyslukukauden jatkunut seminaarisarja, joka huipentui joulukuun alun kutsuseminaariin. Meillä on viisi koulutusohjelmaa ja siksi halusimme, että seminaarin aiheet ovat sekä ajan hermolla että myös moniammatillisesti kiinnostavia. Syyskuun avausluennossa käsiteltiin ikäkausia johtamisen haasteena. Muissa luennoissa pohdittiin vanhemmuuden haasteita, monikulttuurisuuden kysymyksiä sekä sosiaali- ja terveysalan talouden näkymiä ja terveydenhuoltoalan koulutuksen vaiheita. Huomio kääntyy opetuksen kehittämiseen Opetuksen kehittäminen tuli vuoden 2005 kuluessa esille useissa sosiaali- ja terveysalan palavereissa. Myös tutkimus- ja kehitystoiminta kaikkine hankkeineen palautuu loppujen lopuksi perusopetukseen. Koulutuksen hyvästä tasosta viestivät muun muassa jatkuvasti korkeina pysyttelevät hakijaluvut. Viime vuosina esimerkiksi fysioterapian koulutusohjelma on viitoittanut tietä ongelmaperustaiselle oppimiselle ja verkko-opintojaksot ovat lisänneet suosiotaan ammattikorkeakouluissa. 50 vuoden aikana opetusta on luonnollisesti jatkuvasti kehitetty, mutta täytyyhän autoonkin vaihtaa öljyt. Samaan tapaan opetustyö kaipaa välillä voitelua, Taru Juvakka vertaa. Monikulttuurisuudelle Kasvot Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta mukana on sosiaalialan, hoitotyön sekä muotoilun ja kuvataiteen opiskelijoita. Nuoruuden kehitykseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja käsitelläänkin tässä kahden koulutusalan yhteishankkeessa taiteen keinoin. Lukuvuonna alkanut projekti toteutetaan vapaavalintaisilla kuvaamataidon tunneilla peruskoulun kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Osalla hankkeeseen osallistuvista Itä-Suomen suomalaisvenäläisen koulun Imatran yksikön ja Lappeenrannan Kesämäenrinteen koulun oppilaista on monikulttuurinen tausta. Palvelu- ja talousakatemialla puolestaan on yhteistyökumppaninaan pietarilainen koulu. Koru ilmentää sukupuuta Kasvot-hankkeessa mukana oleville ammattikorkeakoulun opiskelijoille peruskoulu on mielenkiintoinen uusi oppimisympäristö. Omanlaisensa vivahteen projektioppimiselle antaa myös opiskelijoiden ja opettajien moniammatillinen yhteistyö. Kasiluokkalaiset oppilaat puolestaan käsittelevät oppimisteemoja uudella tavalla. He ovat esimerkiksi valmistaneet omaa sukupuutansa kuvaavan korun ja valokuvakartan. Tulokset olivat aivan uskomattoman upeita, projektipäällikkö Kaisu Laasonen arvioi. Etelä-Karjalan väestörakenteen muutos antoi sykäyksen hankkeen ideoinnille: Vaikka esimerkiksi Lappeenrannassa asuu kymmenittäin eri kansallisuuksien edustajia, niin rajamaakunnassa erityistä huomiota on kiinnitettävä venäläisvähemmistön nopeaan kasvuun, Laasonen painottaa. Kaksivuotinen Kasvot-hanke on saanut Interreg- ja Tacis-rahoitusta EU:n Kaakkois-Suomi, Venäjä -naapuruusohjelmasta. Sosiaali- ja terveysalalla tutkimus- ja kehitystyön loppuvuoden ponnistus oli Kasvot-hankkeen aloittaminen. Projektin tavoitteena on edistää nuorten psykososiaalista hyvinvointia monikulttuurisissa peruskouluryhmissä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pietarin valtiollisen palvelu- ja talousakatemian sosiologian laitoksen kanssa. Projektipäällikkönä toimii lehtori Kaisu Laasonen. 19

22 Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan koulutusta Etelä-Karjalassa 50 vuotta Sosiaali- ja terveysalan koulutus alkoi Lappeenrannassa vuonna 1955, kun Lappeenrannan tilapäinen sairaanhoitajakoulu aloitti toimintansa. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestetään kaikissa kolmessa Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän ylläpitämässä oppilaitoksessa: Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa, ammattiopistossa sekä aikuisopistossa. Kurssi 7: valmistumispäivä EKAMK arkisto Sosiaali- ja terveysalan toimipiste sijaitsee Lappeenrannassa Valto Käkelän kadulla Etelä-Karjalan keskussairaalan viereisessä rakennuksessa. Aikuiskoulutusta järjestetään myös Imatralla Tietäjänkadun toimipisteessä luvulta luvulle Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa vuonna 2005 järjestetyt sosiaali- ja terveysalan koulutuksen 50-vuotisjuhlallisuudet huipentuvat 2. joulukuuta 2005 juhlaseminaariin, joka päätti samalla syyslukukauden aikana pidetyn juhlaluentosarjan. Lukukauden alkaessa elokuussa järjestettiin kaikille sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta kiinnostuneille avoimien ovien päivä juhlavuoden kunniaksi. Ammattitaitoista työvoimaa sodanjälkeiseen Suomeen Ensimmäiset 24 sairaanhoitajaopiskelijaa aloittivat opiskelunsa Lappeenrannassa maaliskuussa Samana vuonna aloitettiin koulun rakentaminen Valto Käkelän kadulle. Oppilaitoksen perustaminen sijoittuu aikaan, jolloin Suomessa oli selviydytty vaikeimmista sodanjälkeisistä vuosista ja voimavaroja vapautui kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen luvun puolivälissä Lappeenrantaan oli perustettu keskussairaala, jonne muun muassa tarvittiin ammattitaitoista työvoimaa. Vetovoimaista koulutusta Ammattikorkeakoulutasoinen sosiaali- ja terveysalan koulutus alkoi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa vuonna Tällä hetkellä koulutusohjelmia on viisi: ensihoito, fysioterapia, hoitotyö (sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien koulutus), sosiaaliala ja toimintaterapia. Nuorimmat koulutusohjelmat ovat sosiaaliala ja ensihoito. Sosionomien koulutus aloitettiin vuonna 1999 ja ensihoitajien koulutus vuonna Lääkintävoimistelijoiden, sittemmin fysioterapeuttien koulutus alkoi Lappeenrannassa 40 vuotta sitten ja toimintaterapeuttien koulutus 10 vuotta sitten. Päivi Eronen 20

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Koulutustarjonta ja valintaperusteet

Koulutustarjonta ja valintaperusteet Koulutustarjonta ja valintaperusteet Saimaan ammattikorkeakoulu kevään 2016 yhteishaku Yhteishakuinfo 21.10.2015 Ammattikorkeakoulujen valintaperusteet Kolme valintatapaa Ammattikorkeakoulu määrittelee

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014 HAKIJAN OPAS Kevät 2014 Nuorten vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. 11.2.2014 Nuorten koulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 Aikuiskoulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 YAMK-tutkinnot 3.3. 1.4.2014

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAT Oppimista tavalla tai toisella - Opintopolut Vaasan ammattiopistossa Vaasan ammattiopisto Kivelä Koulutustakuu NYT!, Helsinki Suunnittelun lähtökohdat (2008) Vaasan ammattiopistossa

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on 3 100 opiskelijan ja

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyön muodot Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot