Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Toimintakertomus

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 2005 Toimintakertomus

2 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Toimintakertomus 2005 Toimittaja Mervi Palonen Vuosi 2005 lukuina ja kaavioina Tarja Turkkila, Laura Hurskainen Valokuvat Elina Julin, Mervi Palonen, Marleena Liikkanen, Laura Leinonen, Päivi Eronen, Tarja Turkkila, EKAMK arkisto Ulkoasun suunnittelu ja taitto Anneli Suuronen Painatus Painotalo Auranen Oy, Forssa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu (EKAMK) PL 303, Pohjolankatu LAPPEENRANTA Puh. vaihde

3 Sisältö 2 Rakenteellisten muutosten aikaa Liiketalous ja matkailu- ja ravitsemispalvelut Ammattikorkeakoululle neuvottelukunta Tuloksellisuusrahaa koulutuksen vetovoiman ja opintojen kulun perusteella Ritva Kosonen, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun vuoden opettaja Ensimmäiset jatkotutkinto-opiskelijat valmistuivat toukokuussa Terveyssuunnittelija Marja-Liisa Honkanen on tienraivaaja Opiskelijoiden henkilökohtaista ohjausta tehostettiin Liiketalouden koulutusta Lappeenrannassa 60 vuotta Marjaana Kareinen rakensi opetussuunnitelman englanninkieliseen matkailun koulutusohjelmaan Kymmenen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun valmentamaa kirjanpitäjää suoritti KLT-tutkinnon Muotoilun opiskelijoille kaksoisvoitto kansainvälisessä Faberge-korukilpailussa Toinen sija imatralaisille restonomiopiskelijoille Resto kilpailussa Itäisen Suomen ammattikorkeakouluilla yhteinen kansainvälinen kesäkoulu Virtuaalinen kesälukukausi suosittu Kulttuuri Opinnäytetöiden kirjallinen osuus selkeäksi osaksi työskentelyä Emma Lappalainen löysi taiteilijaidentiteettinsä perustan Suomalaisvenäläinen maalausleiri, vuosittain toistuva kesäopintojakso Tekniikka Opintojen keskeyttämiset vähenivät merkittävästi Uusi paperilaboratorio käyttöön Imatralla Sosiaali- ja terveysala Täydennyskoulutus ja kehityspalvelu Opiskelijoiden työllistymistä tuetaan Urakanava-projektissa Ammattikorkeakoulupäivät järjestettiin Lappeenrannassa toukokuuta Juhlavuosi säväytti opiskelun arkea Sosiaali- ja terveysalan koulutusta Etelä-Karjalassa 50 vuotta Yhteisprojektissa tutkittiin ja vertailtiin rajaseudun ongelmia Ammattikorkeakoulu ja Puolustusvoimat rakentavat maatutkaradan Merenlahdelle Vuosi 2005 lukuina ja kaavioina Koulutustarjonta Valmistuneet opiskelijat Hallitus ja johtoryhmä

4 Rakenteellisten muutosten aikaa Vuosi 2005 jäänee suomalaisten korkeakoulujen aikakirjoihin jonkinlaisena käännekohtana. Keskustelu korkeakoulujärjestelmän laajuudesta ja saneerauksen tarpeesta jatkui keväästä lähtien koko vuoden. Täältä Etelä-Karjalasta katsoen näyttää tätä kirjoitettaessa siltä, että valmista ei ole tullut vieläkään. 2

5 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa olemme valmistautuneet hyvin väistämättä edessä oleviin rakenteellisiin muutostarpeisiin. Olemme tehneet päätökset kaikkiaan kolmen koulutusyksikön lakkauttamisesta ja koulutuksen keskittämisestä. Liiketalouden koulutusalalla syksyllä 2005 koulutus alkoi vain Lappeenrannassa ja matkailu- ja ravitsemisalalla vain Imatralla. Vuoden päättyessä valmisteltiin kulttuurin koulutuksen keskittämistä Imatralle. Tätä koskevat päätökset tehtiin kuitenkin vasta tammikuussa Samassa yhteydessä tietotekniikan koulutus päätettiin keskittää Lappeenrantaan ja luopua logistiikan koulutuksesta kokonaan. Vuoden 2005 aikana osana rakenteelliseen kehittämiseen valmistautumista korkeakoulut laativat omat aluestrategiansa, jotka jätettiin opetusministeriölle syyskuussa Etelä-Karjalassa strategian ydin on Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston voimistuva ja tiivistyvä yhteistyö. Keskusteluja on ollut helppoa käydä, sillä alueellisen yhteistyön tekeminen ei ole ollut vierasta näille kahdelle korkeakoululle aikaisemminkaan. Mennyt vuosi oli historiallinen myös siksi, että eduskunta hyväksyi lain ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu osallistui jatkotutkintokokeiluun sosiaali- ja terveysalalla. Tästä ohjelmasta meillä valmistuivat ensimmäiset opiskelijat. Yhden heistä, näistä ensimmäisistä tienraivaajista, tapaatte tämän toimintakertomuksen sivuilla. Jatkotutkintokokeiluun osallistumisesta saadut kokemukset antavat meille erinomaisen pohjan kehittää tutkintoja myös muille aloille. Ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla meillä on mahdollisuus sopivalla tavalla täydentää maakunnan koulutustarjontaa niillä aloilla, joilla paikallisella yliopistolla ei ole koulutusohjelmia. Mennyt vuosi merkitsi meille myös onnistumista keskeiseksi asettamassamme tavoitteessa. Monta vuotta olemme eri koulutusohjelmissa pyrkineet pienentämään keskeyttämisastetta. Opetuksen laadun kehittämiseen tähtäävässä OPLAA-hankkeessa ja koulutusohjelmien arkipäivän työssä on sinnikkäästi pyritty puuttumaan tähän asiaan. Nuorisoasteen koulutusohjelmissa keskeyttämisaste puristui alle kymmenen prosentin. Tähän saavutukseen voimme olla tyytyväisiä ja jatkaa aloitetulla myönteisellä tiellä. Ponnisteluissa parempaan meitä rohkaisi viime vuonna se, että saimme kolmannen kerran peräkkäin tuloksellisuusrahaa. Opetusministeriö katsoi, että koulutuksen vetovoima ja opintojen kulku oli meillä palkitsemisen arvoinen suoritus. Tunnustus tehdystä työstä auttaa aina eteenpäin ja kannustaa vielä parempiin suorituksiin. Vuonna 2005 valmistui myös strateginen rakennusinvestointi. Uutuuttaan kiiltävä paperilaboratorio valmistui Imatran tekniikan yksikössä. Tulevina vuosina paperin ja kartongin valmistuksen koulutuksen kehittäminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ammattikorkeakoulussa tehdään riittävillä resursseilla ja asianmukaisissa tiloissa. Näistä erinomaisista lähtökohdista meidän on hyvä jatkaa ammatillisen korkeakoulutuksen kehittämistä Etelä-Karjalassa. Anneli Pirttilä Rehtori 3

6 EKAMK arkisto Ammattikorkeakoululle neuvottelukunta Ammattikorkeakoululle nimettiin maaliskuussa 2005 ensimmäistä kertaa neuvottelukunta. Sen toimikausi on neljä vuotta. Jäseniksi valittiin kymmenen yhteistyötahojen ja sidosryhmien edustajaa. Koulutusalojen omat neuvottelukunnat jatkavat entiseen tapaan yhteisen neuvottelukunnan rinnalla. Neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää ammattikorkeakoulun ja sen keskeisten yhteistyötahojen yhteistyötä. Se on luonteeltaan neuvoa-antava ja kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa käsittelemään ajankohtaisia ja tärkeitä kehittämissuunnitelmia sekä yhteistyökysymyksiä. Neuvottelukuntaan kuuluvat: - Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen, neuvottelukunnan puheenjohtaja, Lappeenrannan kaupunki - Läänintaiteilija, keraamikko Antonio Altarriba - Paikallisjohtaja Eelis Eskelinen, Partek Nordkalk Oyj - Hallintoylihoitaja Kaija Heikura, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri - Johtaja Juha Helkala, Stora Enso Oyj, Paikallistoiminnot - Hallintopäällikkö Riitta-Liisa Ikäheimonen, Toplift Finland Oy - Toimitusjohtaja Tea Laitimo, Lappeenranta Free Zone Ltd - Toimitusjohtaja Ahti Manninen, Etelä-Karjalan Osuuskauppa - Hotellinjohtaja Katja Meijer, Rantasipi Imatran Valtionhotelli - Rehtori Anneli Pirttilä, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu - Myyntijohtaja Tuomo Puhakainen, TeliaSonera Finland Oyj - Hallintopäällikkö Seija Kemppainen, neuvottelukunnan sihteeri, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tuloksellisuusrahaa koulutuksen vetovoiman ja opintojen kulun perusteella Opetusministeriö myönsi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululle euroa tuloksellisuusrahaa koulutuksen vetovoiman ja opintojen kulun perusteella arviointivuodelta Tuloksellisuusrahaa saatiin nyt kolmantena vuonna peräkkäin. Vuoden 2002 perusteella tuloksellisuusrahaa myönnettiin toiminta- ja uudistumiskyvystä ja vuoden 2003 perusteella sekä toiminta- ja uudistumiskyvystä että aluevaikuttavuudesta. 4

7 Ritva Kosonen, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Vuoden opettaja 2005 Opiskelijayhdistys valitsi kielten opettaja Ritva Kososen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun vuoden 2005 opettajaksi. Valintaperusteissa korostettiin, että hän välittää opiskelijoistaan aidosti sekä kuuntelee ja auttaa heitä. Myös oppi menee hyvin perille. Vuoden 2005 opettaja pitää tärkeänä, että opiskelijat ovat pääosassa tunnilla. Opiskelijat tekevät ja opettaja on taustavaikuttajan roolissa. Tärkeää on myös luoda ilmapiiri, jossa opiskelijat voivat turvallisesti harjoitella vieraan kielen käyttöä työelämän tilanteita varten, Ritva Kosonen sanoo. Elina Julin Hän opettaa liiketalouden koulutusalalla englantia ja venäjää sekä toimii myös Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kieli- ja viestintäpalvelujen koordinaattorina. Ritva Kosonen aloitti työnsä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa vuonna 1991 ja valmistui filosofian lisensiaatiksi

8 6

9 Ensimmäiset jatkotutkinto-opiskelijat valmistuvat toukokuussa Sosiaali- ja terveysalan jatkotutkinnon suorittaneet viisi opiskelijaa saivat tutkintotodistuksen He opiskelivat terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn jatkokoulutusohjelmassa, joka edelsi nykyistä samansisältöistä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Jatkotutkinto toteutettiin opetusministeriön myöntämällä kokeiluluvalla. Opiskelijat olivat aiemmin suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja sen lisäksi heillä oli vähintään kolme vuotta työelämäkokemusta. Tutkinnosta valmistuivat Tuija Blankenstein Imatralta, Marja-Liisa Honkanen Joroisista, Leena Hyrylä Lappeenrannasta, Maarit Kuntola Taipalsaarelta ja Johanna Värmälä Espoosta. Opetusministeriö antoi luvan ylempään sosiaalija terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sai opetusministeriöltä luvan aloittaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus sosiaali- ja terveysalalla alkaen terveyden edistämisen koulutusohjelmassa. Koulutus antaa hyvät valmiudet tutkimus- ja kehittämistyöhön, jossa pyritään vaikuttamaan muun muassa terveyden edistämisen verkostojen rakenteisiin ja niiden muodostumiseen. Työhön sisältyy väestön terveys- ja hyvinvointitietojen analysointia, jonka perusteella toimintoja kehitetään. Laura Leinonen Tutkinto valmistaa asiantuntijoita, jotka työskentelevät väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävissä suunnittelu- ja koordinointitehtävissä kunnissa. Toimenkuva ylittää perinteisen sosiaali- ja terveysalan työsaran ja hyvinvoinnin edistäminen ulottuu elinkeinoelämän sekä ihmisen elämänpiirin eri sektoreille. 7

10 Terveyssuunnittelijan työssään Marja-Liisa Honkanen jatkaa siitä, mihin opiskelussa jäätiin. Opiskelu vastasi täsmälleen nykyistä työkuvaani. Tosin koulutuksen viime vaiheessa olisi ollut hyvä pohtia sitäkin, miten tämä työ pitäisi aloittaa. Varkauden kaupungin historian ensimmäisenä terveyssuunnittelijana olen joutunut kertomaan muille, mitä teen ja kuka olen. Mervi Palonen Suomessa on yhteensä vain noin kymmenkunta terveyssuunnittelijaa eli Marja-Liisa Honkanen on yksi tienraivaajista. Tehtäväänsä hän valikoitui monen mutkan kautta ja pitääkin siksi itseään Onnen Pekkana. 8

11 Terveyssuunnittelija Marja-Liisa Honkanen on tienraivaaja Marja-Liisa Honkanen on kulkenut rastilta rastille: ensin kuntohoitajaksi, sitten lääkintävoimistelijaksi, sitten ammattikorkeakoulutasoiseksi fysioterapeutiksi, sitten terveyssuunnittelijaksi. Koko työuransa ajan hän on pohtinut, mitä oikeastaan on arkipäivän työn takana. Teemmekö oikeita asioita, vastaammeko oikeisiin tarpeisiin? Työtehtäviä muutetaan ja työntekijöitä siirrellään toisiin tehtäviin, mutta tiedämmekö, mitkä perimmäiset syyt laivaa kuljettavat? Yhtenä sunnuntaiaamuna näin lehdestä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ilmoituksen, jossa haettiin opiskelijoita terveyssuunnittelijan koulutukseen. Sanoin siltä istumalta, että tuonne minä lähden. Ja kun lähdin, niin johtava hoitaja epäili, ettei minulle löydy palattuani sopivaa tehtävää. Mutta kuinkas kävikään. Fysioterapeutti Marja-Liisa Honkanen valmistui ammattikorkeakoulun jatkotutkinnosta terveyssuunnittelijaksi toukokuussa 2005 ja aloitti nykyisessä tehtävässään jo saman vuoden kesäkuussa. Mukana päihdepysäkin pelastamisessa Marja-Liisa Honkanen tekee nyt suunnittelutyötä, mutta haluaa, että indikaattoreiden seuranta johtaa oikeisiin tekoihin ja strategiat otetaan käyttöön arjen työssä. Suunnittelu on turhaa, jos tulokset jäävät tiedostoiksi Wordin kansioihin. Käytännön tehtävissä työskentelevien ihmisten on oikeasti saatava eväitä laatimistani papereista, hän sanoo painokkaasti. Suurimpana voittonaan ensimmäisen työvuotensa aikana hän pitää nuorten päihdepysäkin pelastamista Varkaudessa. Kun se haluttiin lakkauttaa, terveyslautakunnan puheenjohtaja pyysi minulta selvitystä nuorten ehkäisevän päihdetyön merkityksestä. Selvitystyö vaikutti osaltaan siihen, että toinen päihdepysäkin työntekijöistä sai jatkaa. Opiskeluaikanaan Marja-Liisa Honkanen pääsi mukaan Savonlinnan, Mikkelin ja Varkauden seudun hyvinvoinnin kehittämisohjelmaan. Osallistuin projektissa indikaattoreiden valmistelutyöhön ja olen edelleen mukana nyt, kun lääkkeitä löytyneisiin ongelmakohtiin kehitetään. Yhteistyön luoja Terveyssuunnittelijan keskeisimpiä tehtäviä on luoda yhteistyötä. Marja-Liisa Honkanen luo pääsääntöisesti itse kontaktinsa, mutta häneenkin päin otetaan aktiivisesti yhteyttä. Lukuisista yhteydenotoista päätellen työni koetaan tärkeäksi. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisessä tärkeitä työparejani ovat terveystiedon opettajat, kouluterveydenhoitajat ja nuorisotoimi. Yhteistyö järjestöjen kanssa on tulevaisuuden suurimpia haasteita. Esimerkiksi kun ryhdyimme hakemaan kotona asuville vanhuksille kuntokummeja, otimme yhteyttä kuuteen eri järjestöön, joissa on yhteensä noin 2000 jäsentä. Yhteistyökumppaneiden listalla ovat muun muassa apteekit, kirjastot, liikunta- ja nuorisopalvelut ja jopa katsastusasemat. Stakesin suositusten mukaan paras terveyssuunnittelijan sijoituspaikka organisaatiossa on keskushallinto, jotta työ ei kallistuisi liikkaa terveydenhuollon suuntaan. Varkaudessa terveyssuunnittelija työskentelee kuitenkin terveystoimen hallinnossa. Tämä on joka tapauksessa terveydenhuollon rajat ylittävä näköalapaikka, koska työni ydin on vaikuttaa päätöksiin, joilla ihmisten koko hyvinvoinnin kirjoa rakennetaan pitkässä juoksussa. Marja-Liisa Honkanen on ollut mukana muun muassa aikuisiän diabeteksen ehkäisyohjelmassa. Laman aikana ehkäisevistä työtavoista luovuttiin ja nyt niitä on opeteltava uudelleen. Kun rahat ovat vähissä, ehkäisevän työn puolestapuhujia on harvassa, koska juuri tällä hetkellä ei kukaan kuole, vaikka sitä ei tehtäisikään. 9

12 Muotoilun opiskelijoille kaksoisvoitto kansainvälisessä Faberge-korukilpailussa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijat saivat kaksoisvoiton Lahdessa toukokuussa 2005 järjestetyssä Faberge-korukilpailussa sarjassa Cut Stone Article. Opiskelija Mirva Inkilä voitti sarjan teoksella Stone Drops, joka on valmistettu mustasta diapaasista ja langasta. Opiskelija Mikko Anttonen sijoittui saman sarjan toiseksi sirolla rintakorullaan, jonka materiaalina on kvartsi ja hopea. Faberge-kilpailu on suunnattu Venäjältä, Pohjoismaista ja Baltian maista kotoisin oleville, vuotiaille nuorille. Sarjoja on neljä: Jewellery Design, Visualisation, Cut Stone Article ja Impromptu. Lahdessa järjestettyyn kilpailuun osallistui noin sata nuorta muotoilijaa yhteensä noin 130 kilpailutyöllä. Osanottajat olivat kotoisin Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Eestistä, Latviasta ja Venäjältä. Kilpailussa jaettiin 15 palkintoa. Mikko Anttonen Kvartsivarpu 10

13 Mirva Inkilä Stone Drops EKAMK arkisto 11

14 Toinen sija imatralaisille restonomiopiskelijoille Resto kilpailuissa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Imatran matkailun yksikön opiskelijat Heidi Ruotsalainen (vas.), Jaana Niemimäki, Elina Hannonen ja Kati Myllys osallistuivat joukkueena Resto kilpailuun ja sijoittuivat toiseksi. Mervi Palonen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Imatran matkailun yksikön restonomiopiskelijat Elina Hannonen, Kati Myllys, Jaana Niemimäki ja Heidi Ruotsalainen sijoittuivat toiseksi Rovaniemellä huhtikuuta järjestetyissä Resto 2005 kilpailuissa. Kilpailuun osallistui 15 joukkuetta Suomen eri ammattikorkeakouluista. Kilpailujoukkueen vetäjä koulutuspäällikkö Jukka Moilanen arvioi, että imatralaisjoukkueen perusvahvuuksina olivat hyvä yhteistyön sujuminen, työn asiantunteva organisointi ja mielekäs työnjako joukkueen kesken. Kilpailutehtävissä keskeisinä teemoina olivat alueellisuus, innovatiivisuus ja verkottuminen. Hyvät liiketaloudelliset valmiudet ja neuvokkuus ongelmatilanteissa olivat joukkueemme ratkaisevia valtteja, Moilanen arvioi. Vuoksen helmet Imatralta Joukkueen nimenä kilpailussa oli Vuoksen Helmet. Jo nimivalinnalla halusimme kertoa mistäpäin tulemme ja että pyrimme rehellisen puhtaaseen suoritukseen. Mutta kyllä yllätyimme hyvästä sijoituksestamme. Imatran matkailun yksikkö on melko pieni verrattuna moniin suurempien kaupunkien opinahjoihin, joista oli kaksikin joukkuetta mukana kilpailussa. Näin ollen emme olleet ennakkosuosikkien listoilla. Palkintojen jakotilaisuudessa kävi melkoinen kohahdus, kun meidät kutsuttiin kakkosina lavalle, tytöt kertoivat. Restonomiopiskelijoiden vuosittainen Resto-kilpailu järjestettiin vuonna 2005 neljännen kerran. Kilpailuilla halutaan parantaa restonomien ammatin tunnettavuutta ja arvostusta. Kilpailussa testataan esimerkiksi esimiestaitoja, liikkeenjohdollisia kykyjä, tilanteiden kokonaishallintaa sekä yhteistyötaitoja ja verkottumiskykyä. Imatran matkailun yksiköstä on aikaisempina vuosina osallistunut Resto-kilpailuun kaksi joukkuetta, joiden sijoitukset olivat neljäs ja viides sija. Liiketalouden ja matkailun koulutusjohtaja Merja Heino pitää toistuvasti hyvää kilpailumenestystä osoituksena Imatran matkailun yksikön opetuksen ajanmukaisesta tasosta, hyvistä työelämäsuhteista ja harjoittelupaikkojen onnistuneesta valinnasta. Pieni yksikkö joutuu tosissaan panostamaan kehitystyöhön, jotta säilyttäisi vetovoimansa kasvukeskusten yksiköiden rinnalla. Toistuva kilpailumenestys on osoituksena, että olemme valinneet opetusmenetelmissämme oikean suunnan, Heino sanoo. 12

15 Itäisen Suomen ammattikorkeakouluilla yhteinen kansainvälinen kesäkoulu Itäisen Suomen ammattikorkeakoulut järjestivät ensimmäistä kertaa kesällä 2005 yhteisen kansainvälisen kesäkoulun. Mukana yhteistyössä olivat Etelä-Karjalan, Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut sekä Savonia-ammattikorkeakoulu. Opetusta järjestettiin toukokuusta alkaen elokuulle asti. Opiskelijoilla oli mahdollisuus valita opintojaksoja mistä tahansa mukana olleesta ammattikorkeakoulusta. Opetus oli englanninkielistä. Vuosittain toistuvaksi suunniteltu kesälukukausi toimii avoimen ammattikorkeakoulun periaatteella, joten opintojaksoille voi hakea, vaikka ei olisikaan ammattikorkeakoulun varsinainen opiskelija. Rento ilmapiiri kannustaa Kesäkoulussa opiskelijoilla on mahdollisuus jouduttaa valmistumistaan. Myös kielitaito paranee, koska kesäisen rennossa ilmapiirissä juttu luistaa vieraallakin kielellä. Oppitunneilla mielipiteitä vaihdettiin tavallista enemmän ja samalla syntyi uusia kontakteja ammattikorkeakoulujen välille. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa kesäkouluun osallistui lähes 100 opiskelijaa, joista 60 % oli suomalaisia. Aktiivisimmat suorittivat yli 30 opintopistettä kesän kuluessa. Pääsääntöisesti osallistujat olivat tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoita. Kokemukset kesäkoulutusta olivat myönteisiä ja tarkoitus on jatkaa sekä kehittää toimintaa myös tulevina vuosina. Virtuaalinen kesälukukausi suosittu Marleena Liikkanen Kesällä 2005 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa järjestettiin virtuaalinen kesälukukausi, jossa osallistujat suorittivat yhteensä 834 opintopistettä. Hyväksyttyjä ilmoittautumisia kirjattiin kaikkiaan 319. Kaikki opintojaksot olivat tarjolla myös valtakunnallisessa virtuaaliammattikorkeakoulussa ja sitä kautta opintojaksoilla oli mukana joitain opiskelijoita myös muista ammattikorkeakouluista. Halukkaita verkko-opiskelijoita olisi ollut enemmänkin kuin opiskelupaikkoja oli tarjolla. Opettajilta ja opiskelijoilta saatu palaute virtuaalikesän toteutuksesta oli pääsääntöisesti myönteistä. 13

16 14 Elina Julin

17 Tekniikka Opintojen keskeyttämiset vähenivät merkittävästi Tekniikan koulutusjohtaja Antti Lehmusvaara on vuoden 2005 toimintojen kehittymiseen tyytyväinen. Esimerkiksi opintojen keskeyttämiset vähenivät huomattavasti. Vuonna 2004 tekniikan alalla keskeyttämisaste oli vielä 11,6, mutta vuonna 2005 sama luku oli vain 9,1. Tämähän tarkoittaa kokonaista luokallista opiskelijoita, Lehmusvaara laskee. Syitä myönteiseen kehitykseen on useita ja ne ovat pääsääntöisesti kehittyneet pitkässä juoksussa. Tärkeimmiksi asiaan vaikuttaneiksi seikoiksi Lehmusvaara nostaa opetukseen ja sen määrään panostamisen sekä opiskelijoiden kanssa vuonna 2005 toteutetut henkilökohtaiset kehityskeskustelut. Jatkossa jokaisen opiskelijan kanssa käydään henkilökohtainen kehityskeskustelu ja näin yksittäisen opiskelijan ohjaus paranee. Myös matematiikan tukiopetuksen lisääminen on pitänyt opiskelijoita entistä paremmin talossa, Lehmusvaara täsmentää. Lisäksi kehityskeskusteluissa ja opintojaksopalautteissa nousee esille yksittäistä opiskelijaa askarruttavia asioita, jotka ovat tärkeitä koulutusohjelmien ja koko koulutusalan kehitystyössä. Myös koulutusohjelmien tavoitekeskusteluissa sovittujen toimenpiteiden toteuttaminen heijastuu opiskeluviihtyvyyteen: tuloskeskusteluissa puntaroidaan muun muassa yksittäisten koulutusalojen vetovoimaa, keskeyttämisastetta, valmistumisaikaa, kansainvälisen vaihdon määrää, opetuksen pedagogiikkaa ja valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä. Lisäksi selvitetään, mikä on tärkeää koko ammattikorkeakoulun kannalta ja mikä taas valtakunnallisen koulutuksen kehittämisen kannalta. Kaiken lisäksi paras tapa oppia matematiikkaa on omatoiminen harjoittelu; laskettujen harjoitusten määrä on melkeinpä suoraan verrannollinen tenttituloksiin. Toisaalta opettaja voi hyödyntää sähköisiä väyliä tukiessaan opiskelijoiden omatoimista työskentelyä, Lehmusvaara toteaa. Tekniikan opettajien pedagogiset pätevyydet alkavat olla kunnossa, mutta luonnollisesti täydentävää koulutusta tarvitaan edelleen. Henkilöstökoulutusta on järjestetty muun muassa projektioppimisesta. Rakennustekniikkaan kaksoistutkintosopimus Rakennustekniikan koulutusalalla solmittiin marraskuussa 2005 kaksoistutkintosopimus tanskalaisen Vitus Beringin ammattikorkeakoulun kanssa. Sopimuksen perusteella Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijat voivat saada sekä suomalaisen että tanskalaisen insinööritodistuksen, mikäli suorittavat yhden vuoden opinnot Tanskassa. Samalla periaatteella tanskalaisopiskelijat voivat suorittaa kaksoistutkinnon meillä. Olemme sitoutuneet tuottamaan englanniksi 65 opintopisteen edestä rakennustekniikan opintoja, mikäli saamme tanskalaisia kaksoistutkinto-opiskelijoita, Antti Lehmusvaara kertoo. Koulutusjohtaja on tyytyväinen tekniikan kansainvälisiin vaihtolukuihin: tulos oli tavoitteen mukainen. Tästä on hyvä jatkaa koulutusalan kehittämistä, Lehmusvaara toteaa. Opetusmenetelmät monipuolistuneet Virtuaaliopinnot ovat ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksessa sekä myös nuorten koulutuksessa yhä suositumpia. Esimerkiksi logistiikan opintojaksoille virtuaalinen oppimisympäristö sopii erittäin hyvin, samoin joillekin tietotekniikan osa-alueille ja johtamiskoulutukseen, Antti Lehmusvaara kertoo. Mutta kun opiskellaan vaikkapa matematiikkaa tai lujuusoppia, on vanha kunnon liitutaulu edelleen mainio pedagoginen väline. 15

18 Tekniikka Uusi paperilaboratorio käyttöön Imatralla Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän paperilaboratorio valmistui Imatralla loppuvuodesta Kustannuksiltaan lähes 3,5 miljoonan euron investointi merkitsi selkeää parannusta Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kuidutus- ja paperinvalmistustekniikan opetus- ja tutkimusresursseihin. Ammattikorkeakoulun lisäksi laboratoriota käyttävät Etelä-Karjalan ammattiopisto ja aikuisopisto. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle paperilaboratorion rakentaminen ja kalustaminen on ollut kokonaisuutena lähes 3, 5 miljoonan euron investointi. Rakentamiskustannukset olivat noin 2,6 miljoonaa euroa ja uutta kalustoa ja laitteistoa on hankittu yhteensä noin eurolla, josta Euroopan aluekehitysrahaston tukea on noin euroa. Paperilaboratorion kokonaispinta-ala on 1400 m 2, josta varsinaista laboratoriotilaa on 1000 m 2. Laboratoriotiloihin kuuluvat puun käsittelytilat, hienonnus ja jauhatuslaboratorio, jätteiden käsittelytilat, sellun keitto ja valkaisutilat, laitehalli, massan testauslaboratorio, paperintestauslaboratorio, painatuslaboratorio, kromatografiahuone, spektrometriahuone sekä epäorgaanisen ja orgaanisen kemian laboratoriot. Uudistus mahdollistaa entistä tehokkaamman ja monipuolisemman paperitekniikan koulutuksen. Suurten huonetilojen ja erinomaisen laitteiston ansiosta laboratoriossa voi työskennellä useita opetusryhmiä samaan aikaan. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusjohtaja Antti Lehmusvaaran mukaan koulutuksessa voidaan nyt aiempaa huomattavasti enemmän panostaa tutkimus- ja kehitystyöhön sekä palvelutoimintaan. Olemme nykyisessä laboratoriossamme pystyneet valmistamaan sellua ja paperia, tulevaisuudessa pystymme myös tuottaman pieniä painatuseriä. Minusta on erityisen tärkeää, että opiskelijat oivaltavat prosessin kokonaisuudessaan aina raaka-aineesta lopputuotteeseen asti, Lehmusvaara korostaa. Koulutuksen laaja-alaistamisella myös varmistetaan opiskelijoiden sijoittumista erilaisiin prosessiteollisuuden tehtäviin. Lehmusvaaran mukaan esimerkiksi myynti-insinöörin on hyvä tuntea paperilaatujen käyttäytyminen painatusvaiheessa, jotta hän osaisi ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ja toiveet. Opetus yltää nyt painatukseen asti Laitteistossa merkittävin uutuus on digitaalinen painokone, joka vie paperitekniikan opetusta huomattavasti eteenpäin kokonaisprosessissa. Painokone otetaan käyttöön kevään 2006 aikana. 16

19 Elina Julin 17

20 18 Marleena Liikkanen

21 Sosiaali- ja terveysala Juhlavuosi säväytti opiskelun arkea 50-vuotisjuhlallisuudet säväyttivät sosiaali- ja terveysalalla vuoden 2005 kulkua. Olimme jo hyvissä ajoin sopineet samanikäisen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kanssa, että he juhlivat keväällä ja me syksyllä, koulutusjohtaja Taru Juvakka kertoo. Juhlan kunniaksi koulutusalalla järjestettiin koko syyslukukauden jatkunut seminaarisarja, joka huipentui joulukuun alun kutsuseminaariin. Meillä on viisi koulutusohjelmaa ja siksi halusimme, että seminaarin aiheet ovat sekä ajan hermolla että myös moniammatillisesti kiinnostavia. Syyskuun avausluennossa käsiteltiin ikäkausia johtamisen haasteena. Muissa luennoissa pohdittiin vanhemmuuden haasteita, monikulttuurisuuden kysymyksiä sekä sosiaali- ja terveysalan talouden näkymiä ja terveydenhuoltoalan koulutuksen vaiheita. Huomio kääntyy opetuksen kehittämiseen Opetuksen kehittäminen tuli vuoden 2005 kuluessa esille useissa sosiaali- ja terveysalan palavereissa. Myös tutkimus- ja kehitystoiminta kaikkine hankkeineen palautuu loppujen lopuksi perusopetukseen. Koulutuksen hyvästä tasosta viestivät muun muassa jatkuvasti korkeina pysyttelevät hakijaluvut. Viime vuosina esimerkiksi fysioterapian koulutusohjelma on viitoittanut tietä ongelmaperustaiselle oppimiselle ja verkko-opintojaksot ovat lisänneet suosiotaan ammattikorkeakouluissa. 50 vuoden aikana opetusta on luonnollisesti jatkuvasti kehitetty, mutta täytyyhän autoonkin vaihtaa öljyt. Samaan tapaan opetustyö kaipaa välillä voitelua, Taru Juvakka vertaa. Monikulttuurisuudelle Kasvot Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta mukana on sosiaalialan, hoitotyön sekä muotoilun ja kuvataiteen opiskelijoita. Nuoruuden kehitykseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja käsitelläänkin tässä kahden koulutusalan yhteishankkeessa taiteen keinoin. Lukuvuonna alkanut projekti toteutetaan vapaavalintaisilla kuvaamataidon tunneilla peruskoulun kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Osalla hankkeeseen osallistuvista Itä-Suomen suomalaisvenäläisen koulun Imatran yksikön ja Lappeenrannan Kesämäenrinteen koulun oppilaista on monikulttuurinen tausta. Palvelu- ja talousakatemialla puolestaan on yhteistyökumppaninaan pietarilainen koulu. Koru ilmentää sukupuuta Kasvot-hankkeessa mukana oleville ammattikorkeakoulun opiskelijoille peruskoulu on mielenkiintoinen uusi oppimisympäristö. Omanlaisensa vivahteen projektioppimiselle antaa myös opiskelijoiden ja opettajien moniammatillinen yhteistyö. Kasiluokkalaiset oppilaat puolestaan käsittelevät oppimisteemoja uudella tavalla. He ovat esimerkiksi valmistaneet omaa sukupuutansa kuvaavan korun ja valokuvakartan. Tulokset olivat aivan uskomattoman upeita, projektipäällikkö Kaisu Laasonen arvioi. Etelä-Karjalan väestörakenteen muutos antoi sykäyksen hankkeen ideoinnille: Vaikka esimerkiksi Lappeenrannassa asuu kymmenittäin eri kansallisuuksien edustajia, niin rajamaakunnassa erityistä huomiota on kiinnitettävä venäläisvähemmistön nopeaan kasvuun, Laasonen painottaa. Kaksivuotinen Kasvot-hanke on saanut Interreg- ja Tacis-rahoitusta EU:n Kaakkois-Suomi, Venäjä -naapuruusohjelmasta. Sosiaali- ja terveysalalla tutkimus- ja kehitystyön loppuvuoden ponnistus oli Kasvot-hankkeen aloittaminen. Projektin tavoitteena on edistää nuorten psykososiaalista hyvinvointia monikulttuurisissa peruskouluryhmissä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pietarin valtiollisen palvelu- ja talousakatemian sosiologian laitoksen kanssa. Projektipäällikkönä toimii lehtori Kaisu Laasonen. 19

22 Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan koulutusta Etelä-Karjalassa 50 vuotta Sosiaali- ja terveysalan koulutus alkoi Lappeenrannassa vuonna 1955, kun Lappeenrannan tilapäinen sairaanhoitajakoulu aloitti toimintansa. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestetään kaikissa kolmessa Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän ylläpitämässä oppilaitoksessa: Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa, ammattiopistossa sekä aikuisopistossa. Kurssi 7: valmistumispäivä EKAMK arkisto Sosiaali- ja terveysalan toimipiste sijaitsee Lappeenrannassa Valto Käkelän kadulla Etelä-Karjalan keskussairaalan viereisessä rakennuksessa. Aikuiskoulutusta järjestetään myös Imatralla Tietäjänkadun toimipisteessä luvulta luvulle Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa vuonna 2005 järjestetyt sosiaali- ja terveysalan koulutuksen 50-vuotisjuhlallisuudet huipentuvat 2. joulukuuta 2005 juhlaseminaariin, joka päätti samalla syyslukukauden aikana pidetyn juhlaluentosarjan. Lukukauden alkaessa elokuussa järjestettiin kaikille sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta kiinnostuneille avoimien ovien päivä juhlavuoden kunniaksi. Ammattitaitoista työvoimaa sodanjälkeiseen Suomeen Ensimmäiset 24 sairaanhoitajaopiskelijaa aloittivat opiskelunsa Lappeenrannassa maaliskuussa Samana vuonna aloitettiin koulun rakentaminen Valto Käkelän kadulle. Oppilaitoksen perustaminen sijoittuu aikaan, jolloin Suomessa oli selviydytty vaikeimmista sodanjälkeisistä vuosista ja voimavaroja vapautui kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen luvun puolivälissä Lappeenrantaan oli perustettu keskussairaala, jonne muun muassa tarvittiin ammattitaitoista työvoimaa. Vetovoimaista koulutusta Ammattikorkeakoulutasoinen sosiaali- ja terveysalan koulutus alkoi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa vuonna Tällä hetkellä koulutusohjelmia on viisi: ensihoito, fysioterapia, hoitotyö (sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien koulutus), sosiaaliala ja toimintaterapia. Nuorimmat koulutusohjelmat ovat sosiaaliala ja ensihoito. Sosionomien koulutus aloitettiin vuonna 1999 ja ensihoitajien koulutus vuonna Lääkintävoimistelijoiden, sittemmin fysioterapeuttien koulutus alkoi Lappeenrannassa 40 vuotta sitten ja toimintaterapeuttien koulutus 10 vuotta sitten. Päivi Eronen 20