Päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset. Sami Pirkola ja Mauri Marttunen
|
|
- Hilkka Järvenpää
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nuoren päihdeongelman hoito Päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset Sami Pirkola ja Mauri Marttunen Suomalaisten nuorten ja erityisesti alaikäisten lisääntynyt päihteidenkäyttö on herättänyt laajalti huolta ja keskustelua päihdeongelmien ehkäisy- ja hoitokeinoista. Tahdosta riippumattoman hoidon mahdollisuuksista nuorten päihdehäiriöiden hoidossa keskustellaan toistuvasti niin asiantuntijatahoilla kuin julkisuudessakin. Lainsäädännölliset edellytykset nuorten tahdosta riippumattomalle hoidolle sisältyvät pääasiassa lastensuojelulakiin, mielenterveyslakiin ja päihdehuoltolakiin. Kulloinkin sovellettavaa lakia ja sen edellytysten täyttymistä keskeisempi kysymys on kuitenkin asianmukaisen hoidon ja hoitopaikan järjestyminen sekä sen asian tutkiminen, onko tahdosta riippumattomasta hoidosta todella hyötyä päihdehäiriöiselle nuorelle. Nuorten ja erityisesti alaikäisten päihteidenkäyttö on sekä kotimaisten että ulkomaisten raporttien mukaan lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Humalahakuisen alkoholinkäytön ja erityisesti huumausaineiden käytön lisääntyminen ovat olleet nuorten vanhemmille ja yhteiskunnalle merkittävä huolen aihe (Weinberg ym. 1998, Ahlström ym. 1999). Varhaisen ongelmallisen päihteidenkäytön psykologiset, sosiaaliset ja terveydelliset seuraamukset saattavat olla vaikeampia ja moninaisempia kuin myöhemmin alkaneen käytön ja johtaa normaalin kehityksen estymiseen, psykiatrisiin ja somaattisiin sairauksiin ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Nuoruusiässä ilmenevien päihdehäiriöiden yhteydessä esiintyy runsaasti myös muita psykiatrisia häiriöitä ja epäsosiaalista käyttäytymistä, kuten piittaamattomuutta sosiaalisista velvoitteista, ongelmia koulunkäynnissä ja suhteessa viranomaisiin sekä psykososiaalisen toimintakyvyn heikkenemistä (American Academy of Child and Adolescent Psychiatry 1997, Marttunen ja Lönnqvist, tässä numerossa). Tämän lisäksi päihteillä on merkittävä osuus nuoruusikäisten onnettomuuksissa, väkivaltaisissa tapaturmissa ja itsemurhissa (Kaminer ja Tarter 1999, Pirkola ym. 1999). Nuorena alkaneen päihteidenkäytön taustalla on havaittu esiintyvän sekä biologisia kuten geneettisiä ja temperamenttiin liittyviä että perheympäristöön liittyviä altistavia tekijöitä (Weinberg ym. 1998, Kaminer ja Tarter 1999). Nuorten päihdeongelmiin näyttäisi liittyvän niin vanhempien kuin toveripiirin ja muun sosiaalisen ympäristön väkivaltaisuutta ja päihdeongelmia (American Academy of Child and Adolescent Psychiatry 1997). Nuorten päihdeongelmien hoito Nuoruusikänä pidetään tavallisesti ikävuosia Kliinisessä työssä nuoruus jaetaan usein eri vaiheisiin, joihin liittyy erilaisia kehityshaasteita kasvamisprosessissa lapsesta aikuiseksi ja toisaalta kehityksen estymisen riskejä (Marttunen ja Rantanen 1999). Päihteiden ongelmalli- Duodecim 2001;117:
2 nen käyttö voidaan nähdä yhtenä uhkana nuoruusiän keskeiselle kehitystehtävälle, aikuisuuden saavuttamiselle (American Academy of Child and Adolescent Psychiatry 1997). Nimenomaan alle 18-vuotiailla siihen liittyy hoidon ja lainsäädännön näkökulmasta monia tärkeitä kysymyksiä. Lainsäädännössä lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta. Nuorten elämänvaiheen ja päihdeongelmien erityispiirteet asettavat hoidolle omat vaatimuksensa. Nuorten päihdeongelmien hoito on liitettävä osaksi kokonaisen psykososiaalisen ongelmakentän hoitoa, ja aikuisuuteen selviämistä on pyrittävä tukemaan monin eri keinoin. Nuoren suhteet ikätovereihin, vanhempiin ja ympäröivään yhteiskuntaan kehittyvät jatkuvasti, mikä on otettava hoidon järjestämisessä huomioon (Erikson 1968). Tämä edellyttää nuorten ongelmien tuntemusta ja asianmukaista koulutusta. Yksi pulmallinen seikka on se, että päihdeongelmia esiintyy juuri niillä nuorilla, joilla on runsaasti muitakin vaikeuksia ja avun tarvetta ja jotka siksi on saatettu sijoittaa muualle kuin perusperheeseensä, esimerkiksi kodin ulkopuoliseen sijaisperheeseen, perhekotiin tai laitokseen. Nuorten päihdehäiriöiden hoidosta on vaihtelevasti tietoa, eikä selvää näyttöä minkään tietyn hoitomuodon tai -mallin vaikuttavuudesta ole. Kognitiivis-behavioraalisia ja perheterapeuttisia keinoja on pidetty nuorten päihdehäiriöiden hoidossa lupaavimpina (Weinberg ym. 1998, Cormack ja Carr 2000). Tahdosta riippumaton hoito Länsimaisissa hoitokäytännöissä ja lainsäädännöissä vastoin potilaan tahtoa toteutettavalla hoidolla pyritään yleensä turvaamaan pääsy hoitoon silloin, kun potilaan tila ja siihen liittyvät olosuhteet vaativat välittömiä toimenpiteitä, joiden merkitystä hän ei itse sillä hetkellä ymmärrä tai hyväksy. Henkilökohtaista vapautta ja itsemääräämisoikeutta on perinteisesti pidetty yksilön lähes absoluuttisina perusoikeuksina ja niihin puuttumisen on katsottu vaativan erittäin vahvat perustelut (Kaivosoja 1996, Kaltiala-Heino ja Välimäki 1999). Suomessa voimaan tulleessa perusoikeusuudistuksessa yksilön perusoikeuksina turvattuja oikeuksia ja erityisesti lasten asemaa pyrittiin laajentamaan ja vahvistamaan perustuslain tasolla. Vapaudenriiston ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumisen tulee perustua vain eduskunnan säätämiin lakeihin (Perustuslain ). Monissa läntisissä maissa mielenterveyttä koskevaa lainsäädäntöä on uusittu 1980-luvulta lähtien nimenomaan potilaiden itsemääräämisoikeutta korostavampaan suuntaan, vaikka tästä poikkeaviakin muutoshankkeita on toteutettu (Kaltiala-Heino ja Välimäki 1999). Myös Euroopan neuvoston piirissä tehdyissä yleissopimuksissa määritetään vapaudenriiston edellytyksiä ja edellytetään muun muassa erilaisten pakkotoimien entistä tarkempaa kirjaamista perusteluineen. Suomen mielenterveyslakia ollaan parhaillaan muuttamassa aiemmin mainitun perusoikeusuudistuksen viitoittamaan suuntaan. Nuorten henkilökohtaiseen vapauteen puuttuminen vaatii erityisen tarkkaa harkintaa (Kaivosoja 1996). Nuoruusikäinen elää vaihetta, jossa hän muodostaa kuvaa aikuisten maailmasta ja yhteiskunnasta (Erikson 1968), joten häneen kohdistuvat hoitotoimet saattavat vaikuttaa ratkaisevasti hänen myöhempään asenteeseensa ja suhtautumiseensa muihin ihmisiin ja instituutioihin. Asiantuntijoiden taholta ja julkisessa keskustelussa esitetään usein kysymyksiä tahdosta riippumattoman hoidon tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista nuoren käyttäessä päihteitä ongelmallisesti. Nuorison alkoholin- ja huumeidenkäyttö koetaan uhkaksi, joka tulisi torjua kaikin mahdollisin keinoin. Tahdosta riippumaton hoito nähdään keinoksi»pysäyttää» nuori silloin, kun hän ei itse ymmärrä toimintansa haitallisuutta. Toisaalta pakkokeinojen on esitetty voivan ilmentää aikuisten ja yhteiskunnan pyrkimyksiä kontrolloida nuorten käytöstä yleisemminkin, ilman että tavoitteena olisi pelkästään nuoren etu (Kaivosoja 1996). Tahdosta riippumattoman hoidon käytöstä päihdehäiriöissä yleensä on keskusteltu kansainvälisessä kirjallisuudessa, ja sen on esitetty voivan heijastaa sekä hoidettavien että ulkopuolisten tahojen tarpeita. Esimerkiksi poliittisten ja taloudellisten tekijöiden on esitetty vaikuttavan tahdonvastaisen tai laitoshoidon käyttöön kai S. Pirkola ja M. Marttunen
3 kenikäisten päihdehäiriöisten hoidossa (Weisner 1990, Wild ym. 1998). Hoidon sisällön näkökulmasta suljetun tai laitoshoidon on katsottu tarjoavan mahdollisuuden päihdehäiriön turvalliseen ja vaikuttavaan hoitoketjuun katkaisusta vieroituksen kautta kuntoutukseen (Weiss 1999). Suomen lainsäädännössä päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumatonta auttamista sivuaa käytännössä kolme lakia: lastensuojelulaki, mielenterveyslaki ja päihdehuoltolaki (taulukko 1). Näistä kaksi jälkimmäistä käsittelevät osaltaan tahdosta riippumatonta hoitoa, kun taas lastensuojelulain tarkoitus on lapsen terveyden tai kehityksen turvaaminen viime kädessä huostaanoton ja sijoituksen avulla. Nämä toimenpiteet voidaan joutua toteuttamaan myös vastoin 12 vuotta täyttäneen lapsen ja hänen huoltajiensa suostumusta. Tahdosta riippumattomasta hoidosta säädetään myös kehitysvammalaissa, mutta sen soveltamisessa päihteiden ongelmakäytöllä ei ole merkittävää asemaa. Lastensuojelulaki ja sen käyttö Lastensuojelulakia sovelletaan lastensuojelussa. Tarkoituksena on tällöin turvata lapsen terveys tai kehitys niiden vaarantuessa puutteellisen huolenpidon, kodin olosuhteiden tai lapsen oman käyttäytymisen kuten päihteiden käytön tai rikollisen toiminnan vuoksi. Laki velvoittaa viranomaiset huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen, kun vapaaehtoisuuteen perustuvat eli avohuollon tukitoimet eivät riitä tai ole mahdollisia ja terveyden tai kehityksen vakavan vaarantumisen uhka on olemassa. Laki ei käsittele hoitoa, mutta sen mukaiset toimet saattavat tukea ja turvata hoitoyrityksiä esimerkiksi lapsen käyttäessä päihteitä. Huostaanoton perusteella alaikäinen voidaan sijoittaa perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai muuhun tarkoituksenmukaiseen paikkaan. Välittömän vaaran perusteella huostaanotto voidaan myös toteuttaa tietyksi ajaksi kiireellisenä, jolloin päätös alistetaan hallinto-oikeuden vahvistettavaksi vasta jälkikäteen, toisin kuin ennen tavanomaista huostaanottoa. Huostaanoton ja sijoituksen jälkeen lapsen olinpaikaksi voidaan määrittää myös sairaala, mutta se ei voi koskaan olla hänen sijoituspaikkansa (Lastensuojelulaki 1983, Kaivosoja 1996, Ruuska ja Rantanen 1998). Alle 18-vuotiaita otetaan Suomessa huostaan vuosittain noin , joista tahdonvastaisesti (taulukko 2). Uusia huostaanottoja tehdään vuosittain noin ja noin 200 niistä on tahdonvastaisia (Kaivosoja 1996, Heino 2000). Joidenkin arvioiden mukaan perusteita olisi huomattavasti suurempaankin mää- Taulukko 1. Lastensuojelu-, mielenterveys- ja päihdehuoltolain keskeisiä piirteitä. Laki Toimenpide Aikarajat Päätöksentekijä Sijoitus Valitus Lastensuojelu- Huostaanotto Korkeintaan Sosiaalityöntekijä tai Lastensuojelun laitos, Hallinto-oikeus, korlaki ja sijoitus 18 vuoden sosiaalilautakunta perhekoti, muu kein hallinto-oikeus ikä (tahdosta riippumaton tarkoituksenmukainen huolto) sijoituspaikka Mielenterveys- Tarkkailuun otto 4 vrk + 3 kk Laillistettu lääkäri Psykiatrinen sairaala Hallinto-oikeus laki ja päätös tahdosta riippumattomasta hoidosta Päihdehuolto- Tahdosta riip- 5 vrk Lääkäri Yleissairaala, terveys- Hallinto-oikeus laki: pumaton keskuksen vuodeterveysvaara hoito osasto Päihdehuolto- Tahdosta riip- 30 vrk Sosiaalilautakunnan Lääninhallituksen hyväk- Korkein hallintolaki: pumaton esitys hallinto- symä päihdehuolto- oikeus väkivaltaisuus hoito oikeus laitos Päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset 1593
4 Taulukko 2. Huostaan otettujen lasten kokonaismäärä vuosina vuoden viimeisen huostaanottoperusteen mukaan (Heino 2000). Vuosi Kiireellinen Huostaanotto, Vastentahtoinen Yhteensä huostaanotto suostumus huostaanotto rään, mutta käytännössä huostaanottoa yritetään välttää niin pitkään kuin mahdollista (Kajava 1997). Ongelmallinen päihteiden käyttö on osasyynä merkittävässä osassa tahdonvastaisia huostaanottoja. Mielenterveyslaki ja sen käyttö Mielenterveyslain tarkoitus on turvata psyykkisesti sairastuneen hoito silloin, kun hänen kykynsä arvioida hoidon tarvettaan on psyykkisen sairauden vuoksi heikentynyt. Tahdosta riippumattoman sairaalahoidon toteuttaminen edellyttää aikuisen osalta todettua mielisairautta ja sellaista hoidon tarvetta, että ilman hoitoa mielisairaus todennäköisesti pahenisi taikka potilaan tai ulkopuolisten terveys tai turvallisuus vaarantuisivat. Lisäksi edellytetään, että muut mielenterveyspalvelut eivät riitä tai eivät sovellu käytettäväksi. Nuorten osalta mielenterveyslaissa puhutaan 1991 toteutetun muutoksen jälkeen mielisairauden lisäksi vakavasta mielenterveyden häiriöstä, jollaiseksi on tulkittu muun muassa vakava itsetuhoisuus, vaikea-asteinen ja pitkäaikainen päihteiden käyttö, johon liittyy selvästi tunnistettava mielenterveyden häiriö, vaikea ja pitkäkestoinen laihuushäiriö, joka vaarantaa nuoren terveyden, sekä vakava masennustila (Mielenterveyslaki 1990, Marttunen ja Rantanen 1999). Lainmuutoksen jälkeen mielenterveyslain mukaisten tahdosta riippumattomien hoitopäätösten määrä suureni alle 18-vuotiaiden ryhmässä niin, että päätöksiä tehtiin vakavan mielenterveyshäiriön perusteella vuonna 1993 yhtä paljon kuin mielisairauden perusteella (Kaivosoja 1996). Mielenterveyslaissa edellytetään, että nuoren potilaan tahdosta riippumaton hoito annetaan aina nuorisopsykiatrisella osastolla, mutta käytännössä näitä potilaita hoidetaan edelleen myös aikuispsykiatrisilla osastoilla (Kaivosoja 1999). Päätös alaikäisen tahdonvastaisesta hoidosta on lain mukaan annettava tiedoksi sekä nuoren huoltajille että hänen biologisille vanhemmilleen ja tiedoksiannosta on pyydettävä kirjallinen kuittaus. Tätä käytäntöä on kritisoitu sellaisessa tapauksessa, jossa biologiset vanhemmat eivät ole olleet tekemisissä nuoren kanssa ja nuori on kieltänyt yhteydenoton heihin (Haapasalo- Pesu 1997). Mielenterveyslakia ollaan parhaillaan uudistamassa nimenomaan tarkentamalla lain sallimia pakkotoimia. Valmisteltavassa lakiesityksessä tullaan kirjaamaan säännöksiä muun muassa potilaiden vapauden rajoittamisesta, eristämisestä, sitomisesta, omaisuuden ja lähetysten tarkastamisesta ja haltuunotosta sekä henkilöön kohdistuvista tarkastuksista. Vastaavia tarkennuksia on tehty ja valmistellaan edelleen lastensuojelulakiin (Hujala ym. 1998). Mielenterveyslain soveltaminen päihteitä käyttävään nuoreen voisi nykytulkinnan mukaan tulla kysymykseen esimerkiksi amfetamiinin pitkäaikaisen ja pakonomaisen käytön ja siihen liittyvien psykoottisten oireiden kuten harhaluulojen yhteydessä. Tällöin nuori tulisi lähettää tarkkailtavaksi lähimpään nuorisopsykiatriseen sairaalahoitoyksikköön, jossa pyrittäisiin arvioimaan, onko kyseessä amfetamiinin aiheuttama psykoottinen tila vai jokin muu psykiatrinen sairaus S. Pirkola ja M. Marttunen
5 Päihdehuoltolaki Päihdehuoltolaki on laadittu aikana, jolloin väestön alkoholinkäyttöön liittyvät sosiaaliset ongelmat koettiin merkittäväksi uhkaksi yhteiskunnan kehittämiselle. Lain käyttö päihdeongelmaisten tahdonvastaisen hoidon toteuttamisessa on ollut häviävän vähäistä. Päihdehuoltolain nojalla henkilö voidaan toimittaa tahdostaan riippumatta hoitoon välittömän terveysvaaran tai väkivaltaisuuden perusteella, ellei vapaaehtoisuuteen perustuvia palveluja ole mahdollista käyttää tai ne ovat riittämättömiä. Päihteiden käyttöön liittyvän terveysvaaran perusteella tahdosta riippumatonta hoitoa on mahdollista antaa viiden päivän ajan yleissairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Päihteiden käytöstä johtuvan väkivaltaisuuden perusteella sosiaaliviranomaiset voivat toimittaa henkilön hänen tahdostaan riippumatta enintään viideksi vuorokaudeksi päihdehuoltolaitokseen, ja hoitoa voidaan sosiaalilautakunnan esityksestä lääninoikeuden päätöksellä jatkaa enintään 30 vuorokautta (Päihdehuoltolaki 1986). Alle 18- vuotiaille päihdehuoltolain tarkoittamaa tahdosta riippumatonta hoitoa ei ole mahdollista antaa väkivaltaisuuden perusteella. Lakien soveltaminen päihteitä käyttävän alaikäisen kohdalla Lastensuojelulain ja mielenterveyslain tarkoittamat tahdosta riippumattoman auttamisen edellytykset poikkeavat jonkin verran toisistaan ja ovat osittain päällekkäisiä. Käytännössä näitä lakeja sovelletaan samoihin nuoriin tilannekohtaisesti, eikä soveltamisjärjestys ole aina yksiselitteisesti päätettävissä. Sekä tahdosta riippumaton psykiatrinen osastohoito että lastensuojelun pakkotoimet saattavat tulla kysymykseen järjestettäessä päihteitä ongelmallisesti käyttävän nuoren hoitoa. Lastensuojelulakia pidetään usein ensisijaisena alaikäisten auttamisen yhteydessä. Toisaalta sitä voidaan usein soveltaa myös silloin, kun muiden lakien vaatimat edellytykset tahdosta riippumattomaan auttamiseen eivät täyty (Kaivosoja 1996, Ruuska ja Rantanen 1998, Partanen 2000). Lastensuojelulain mukaisen tahdonvastaisen huostaanoton ja sijoituksen ensisijaisia toteuttamispaikkoja ovat lastensuojelun laitokset, koulu- ja nuorisokodit sekä erilaiset perhesijoitukset, kuten perheryhmäkodit tai sijaisperheet, joista erityisesti erilaiset perhekodit ovat viimeisen vuosikymmenen aikana olleet yhä laajemmalti yksityisten tahojen ylläpitämiä ja usein toimintaperiaatteiltaan epäyhtenäisiä (Hujala ym. 1998, Heino 2000). Todettaessa mahdollinen tai ilmeinen psykiatrisen sairaalahoidon tarve tulisi alaikäinen toimittaa asianmukaiseen nuorisopsykiatriseen yksikköön arviointia ja hoitoa varten soveltaen tarvittaessa mielenterveyslakia. Kulloinkin sovellettavasta lainsäädännöstä riippumatta tärkeimpiä kysymyksiä nuoren hoidossa ovat asianmukaisten hoitopaikkojen löytyminen sekä hoitamiseen tarvittava koulutus ja erityisosaaminen. Useiden arvioiden mukaan Suomessa tarvittaisiin kipeästi nuorisopsykiatriaan ja päihdeongelmiin perehtyneitä laitoshoitopaikkoja (Marttunen 2000, Partanen 2000). Tätä puutetta ilmentänee osaltaan se, että nuoria hoidetaan toisinaan edelleen aikuisten osastoilla lainsäädännöstä huolimatta. Tahdosta riippumattoman hoidon vaikuttavuudesta nuorten päihteidenkäyttöön ei ole ainakaan tavallisimpiin tietokantoihin tehtyjen hakujen perusteella juuri lainkaan kontrolloitua tutkimustietoa. Tarve itsemääräämisoikeuksien rajoituksiin on noussut esiin pääasiassa käytännön kokemusten perusteella. Tämä nostattaa herkästi kysymyksiä hoitomahdollisuuksista ja muun hoidon voimavaroista tilanteissa, joissa tarvitaan aktiivisia toimia päihteitä käyttävän nuoren auttamiseksi. Olisiko tahdosta riippumaton hoito joissakin tilanteissa vältettävissä, jos vaihtoehtoisia mahdollisuuksia olisi käytettävissä? Tietyissä tilanteissa vapaaehtoisen hoidon vaihtoehdot eivät yksinään tule kysymykseen, mutta tämä ei saisi estää pyrkimyksiä etsiä ja kehittää uusia toimintamuotoja sellaisiin päivystyksellisiin pulmatilanteisiin, joissa nuoren haitallinen päihteidenkäyttö uhkaa hänen tai muiden terveyttä tai turvallisuutta mutta joissa muiden kuin tahdonvastaisten keinojen käyttö on vielä mahdollista. Varsinaisena ongelmana nuorten päihdehäiri- Päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset 1595
6 öiden hoidossa ovat hoitopaikkojen puute, kirjavuus ja valvonta. Oma kysymyksensä on myös huolenpidon jatkuminen nuoren tullessa täysiikäiseksi, jolloin niin mielenterveyslain tarkoittamat tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset kuin lastensuojelulain soveltaminenkin muuttuvat ja viimeksi mainitussa voidaan siirtyä ns. jälkihuoltosopimukseen. Pohdintaa Käytännössä päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumatonta hoitoa annetaan lastensuojelulain ja mielenterveyslain mukaisesti. Näiden lakien soveltamisedellytykset ja tarkoitukset ovat jonkin verran erilaiset ja todellisissa tilanteissa niiden soveltamisessa täytyy käyttää ammatilliseen osaamiseen ja kerättyyn tietoon perustuvaa harkintaa. Lastensuojelulakia sovellettaessa ja huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista harkittaessa otetaan huomioon alaikäisen terveyteen ja kehitykseen vaikuttavat ulkoiset olosuhteet sekä nuoren mahdollisesti rikollinen tai muuten turmiollinen käyttäytyminen. Sosiaali- ja terveysministeriön sijaishuollon pakkotoimityöryhmä on muistiossaan ehdottanut, että lainsäädäntöön sisällytettäisiin mahdollisuus ns. erityisen huolenpidon järjestämiseen. Erityisellä huolenpidolla tarkoitetaan muistiossa lapsen kokonaisvaltaista, moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa, jonka aikana lapsen liikkumavapautta voitaisiin rajoittaa hänen hoitonsa ja huolenpitonsa vaatimassa laajuudessa (Hujala ym. 1998, Paunio 2000). Tällaisen erityisen huolenpidon yhtenä tavoitteena voisi olla alaikäisen huume- tai muun päihdekierteen katkaiseminen ja hoidon aloittaminen. Nykyinen mielenterveyslaki edellyttää alle 18- vuotiaiden tahdosta riippumattoman hoidon perusteeksi vakavaa mielenterveyden häiriötä, jollaiseksi on tulkittu myös vaikea ja pitkäaikainen päihteiden väärinkäyttö, johon liittyy selkeästi tunnistettava mielenterveyden häiriö. Mielenterveyden häiriötä ei tässä yhteydessä ole erikseen määritetty, mutta ilmeisesti pelkän päihderiippuvuuden ei ole ajateltu yksinään täyttävän vakavan mielenterveyshäiriön kriteereitä, vaikka ainakin lääketieteellisestä näkökulmasta arvioituna nuorella iällä alkaneen vaikean päihderiippuvuuden ennuste on huonoimpia mielenterveyshäiriöiden joukossa. Vallitseva tulkinta lienee, että alaikäisen tapauksessa tulisi edellyttää päihderiippuvuuden lisäksi muutakin tautiluokituksen kriteerit täyttävää häiriötä, kuten mieliala-, ahdistuneisuus- tai käytöshäiriötä. Käsityksemme mukaan olisi jossain määrin pe- Käsityksemme mukaan olisi jossain määrin perusteltua pitää päihderiippuvuutta yksistäänkin mielenterveyslaissa tarkoitettuna vakavana mielenterveyden häiriönä. rusteltua pitää päihderiippuvuutta yksistäänkin mielenterveyslaissa tarkoitettuna vakavana mielenterveyden häiriönä. Päihdehuoltolakia ei juuri sovelleta päihteiden ongelmakäytön yhteydessä, vaikka se saattaisi tarjota lainsäädännölliset edellytykset joidenkin ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön huumeiden ongelmakäyttäjien hoidon järjestämistä selvittelevä työryhmä on pohtinut mahdollisuuksia päihdehuoltolain muuttamiseen niin, että se vastaisi päihdehoidon nykyisiä tarpeita. Tässä yhteydessä laista voisi myös tulla viranomaisia velvoittava niin, että päihteiden vaaralliseen käyttöön olisi tarvittaessa puututtava myös henkilön tahdosta riippumatta. Toisaalta on esitetty näkemyksiä, ettei päihdehuoltolain tarkoittamaan tahdosta riippumattomaan hoitoon tulisi terveysvaaraperusteenkaan nojalla turvautua alle 18-vuotiaiden ryhmässä, vaan että lastensuojelulaki ja mielenterveyslaki tarjoaisivat näissä tapauksissa riittävät edellytykset auttamiselle myös tahdosta riippumatta (Kaivosoja, painossa). Nuorten päihdehäiriöiden hoidossa on monia avoimia kysymyksiä, joista tahdosta riippumattoman hoidon lainsäädännöllisten edellytysten tulkinta on vain yksi. Sen osalta olisi tarpeen 1596 S. Pirkola ja M. Marttunen
7 käydä keskustelua erityisesti päihdehäiriön tulkitsemisesta vakavaksi mielenterveyshäiriöksi. Tulisiko vaikea ja tautiluokituksen diagnostiset kriteerit täyttävä pitkäaikainen päihderiippuvuus sellaisenaan tulkita mielenterveyslain tarkoittamaksi vakavaksi mielenterveyshäiriöksi? Toisaalta voidaan myös kysyä, onko hoidon lainsäädännöllisistä edellytyksistä hyötyä, jos hoitoon ei ole voimavaroja, ja ilmentääkö tah- dosta riippumattoman hoidon tarpeellisuuden pohtiminen muiden hoitovaihtoehtojen vähäisyyttä. On erityisen yllättävää, miten vähän tieteellistä tutkimusta tahdonvastaisen hoidon vaikuttavuudesta nuorten päihdehäiriöissä on toistaiseksi saatavilla. Tällaiselle tutkimukselle on selvä tarve, varsinkin kun erityisesti huumeongelmien hoitoa joudutaan lähivuosina pohtimaan entistä tiiviimmin. Kirjallisuutta Ahlström S, Metso L, Tuovinen E-L. Miten nuorten päihteiden käyttö on muuttunut vuodesta 1995 vuoteen 1999? Yhteiskuntapolitiikka 1999;64: American Academy of Child and Adolescent Psychiatry. Practice parameters for the assessment and treatment of children and adolescents with substance use disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36: Cormack C, Carr A. Drug abuse. Kirjassa: Carr A, toim. What works with children and adolescents. A critical review of psychological interventions with children, adolescents and their families. London: Rowtledge, 2000, s Erikson EH. Identity: Youth and crisis. New York: Plenum, Haapasalo-Pesu K-M. Nuoren vai vanhemman oikeus? Duodecim 1997; 113:56 7. Heino T. Lasten psykososiaaliset palvelut ja lastensuojelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus STAKES, Raportteja 250. Helsinki s ( Hujala A, Kosonen M, Rautiainen J, Räty T, Sallinen V, Salminen M. Sijaishuollon pakkotoimiryhmän muistio. Sosiaali- ja Terveysministeriö. Työryhmämuistioita 1998:22. Kaivosoja M. Pakko auttaa: tutkimus mielenterveyslain säätämisen heijastumisesta alaikäisten pakkoauttamiskäytäntöihin vuosina Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1996: s. + liitteet. Kaivosoja M. Coercive help of children and adolescents in Finland. Psychiatria Fennica 1999;30: Kaivosoja M. Alaikäisen hoitoon määräämisen edellytykset mielenterveyslaissa. Lääkärin käsikirja. 6. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim, painossa. Kajava M. Lapsen etu huostaanottoprosessissa. Tutkimus pakkohuostaanotoista. Väitöskirja. Oulun Yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta Kaltiala-Heino R, Välimäki M. Involuntary psychiatric treatment in the threshold of the 21st century. Psychiatria Fennica 1999;30: Kaminer Y, Tarter RE. Adolescent substance abuse. Kirjassa: Galanter M, Kleber HD, toim. Textbook of substance abuse treatment. Washington DC: American Psychiatric Press 1999;40: Lastensuojelulaki /683. Marttunen M, Rantanen P. Nuorisopsykiatria. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 1999, s Marttunen M. Huumehäiriöstä kärsivät nuoret moniongelmainen ja haastava potilasryhmä. Duodecim 2000;116: Mielenterveyslaki /1116. Partanen A. Nuoren huumeidenkäyttäjän tahdosta riippumatonta hoitoa kehitetään. Dialogi 2000;10:42. Paunio R-L. Pakko terveydenhuollossa: tarvitaanko uusia säännöksiä ja ohjeita? Suom Lääkäril 2000;55: Perustuslaki /731. Pirkola S, Marttunen M, Henriksson M, Isometsä E, Heikkinen M, Lönnqvist J. Alcohol-related problems among adolescent suicides in Finland. Alcohol Alcohol 1999;34:32 9. Päihdehuoltolaki /41. Ruuska J, Rantanen P. Nuoren tahdosta riippumaton hoito. Suom Lääkäril 1998;53: Weinberg NZ, Rahdert E, Colliver JD, Glantz MD. Adolescent substance abuse: a review of the past 10 years. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1998;37: Weisner, CM. Coercion in alcohol treatment: Appendix D. Kirjassa: Institute of Medicine. Broadening the base of treatment for alcohol problems. Washington: National Academy Press, 1990, s Weiss RD. Inpatient treatment. Kirjassa: Galanter M, Kleber HD, toim. Textbook of substance abuse treatment. Washington: American Psychiatric Press 1999; 36: Wild TC, Newton-Taylor B, Alletto R. Perceived coercion among clients entering substance abuse treatment: Structural and psychological determinants. Addict Behav 1998;23: SAMI PIRKOLA, LT, apulaisylilääkäri sami.pirkola@ktl.fi Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen yksikkö Mannerheimintie Helsinki ja Helsingin kaupungin koillisen alueen psykiatrian yksikkö MAURI MARTTUNEN, dosentti, ylilääkäri mauri.marttunen@hus.fi HUS/HYKS/Peijaksen sairaala Sairaalakatu Vantaa ja Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen yksikkö Mannerheimintie Helsinki Päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset 1597
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotPotilaan asema ja oikeudet
Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotLastensuojelu Suomessa
Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,
LisätiedotLotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos
25.4.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos UUSI ASIAKAS- JA POTILASLAKI Itsemääräämisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus NYKYTILA Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi
LisätiedotTARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotVT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä
VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotAsiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy
Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy Muuttuva päihdetyö Pohjois-Karjalassa 16.1.2018 Heidi Poikonen, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos Päihdepalvelujen oikeudellinen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotMielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007
Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan
LisätiedotKyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1
Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotSosiaalihuollon lupa ja ilmoitus
Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön 29.10.2014 Petrea 4.11.2014 1 Vastuumme lapsista on suuri ja yhteinen Huostaanotetun, sijoitetun lapsen kohdalla pelkkä huostaanotto
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa
Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden
Lisätiedot1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1991 vp - HE 38 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että mielenterveystyön
LisätiedotLastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki
Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden
LisätiedotTHL:n pakkotyökirja. Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue
THL:n pakkotyökirja Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue THL:n TYÖRYHMÄ THL kutsui psykiatristen sairaaloiden edustajat Pakon käytön vähentämisen ja turvallisuuden lisäämisen
LisätiedotPäihdehuoltolaki 17.1.1986/41
Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO 1(5) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta vastaajan nimi
LAPIN YLIOPISTO 1(5) JULKISOIKEUDEN VALINTAKOE 13.6.2005 Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Tehtävissä julkisuuslailla tarkoitetaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja potilaslailla lakia
LisätiedotLisäksi asian esittelijä on hankkinut puhelimitse selvitystä sosiaalityöntekijältä.
31.12.2003 3011/2/03 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Tuula Aantaa PERHEKODIN MENETTELY LASTENSUOJELUASIASSA 1 ASIA A arvosteli 30.10.2002 eduskunnan
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotTahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus
Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on
LisätiedotKodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset
Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotAlaikäisen tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet
Alaikäisen tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosjohtaja Keski-Pohjanmaan shp, apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria STAKES PAKKOSEMINAARI
LisätiedotRiittääkö oppivelvollisuuden laiminlyönti huostaanoton perusteeksi?
6.11.2017 Riittääkö oppivelvollisuuden laiminlyönti huostaanoton perusteeksi? Johtava sosiaalityöntekijä Saara Keränen KSSHP 6.11.2017 6.11.2017 Lastensuojelun avohuolto 1 Lapsen oikeudesta saada opetusta
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotPalveluesimiehen tehtävänä on, sen lisäksi mitä muutoin on määrätty:
Sosiaali- ja terveystoimen delegointisääntö Voimassa 1.5.2018 1 Tausta ja tarkoitus Hallintosäännön 42 :n mukaan Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii tehtävistä, jotka sosiaali-
LisätiedotSOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS
SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö
LisätiedotUusi lastensuojelulaki
1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset
LisätiedotValtakunnalliset LAPE- päivät Rinnakkaissessio 4: Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen. Koulukodit OT- keskuksissa
Valtakunnalliset LAPE- päivät 29.-30.5.2017 Rinnakkaissessio 4: Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen Koulukodit OT- keskuksissa Matti Salminen 30.5.2017 Vaativan tason palvelujen ja palvelurakenteiden
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto
LisätiedotAseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta
Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin
LisätiedotJorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa?
Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Pohjoismainen konferenssi 20.6.-22.6. 2011, Vaasa Jorma Heikkinen Sähköposti:http://heikkinen_jorma@hotmail.com Kotisivu:http://jormaheikkinen.wordpress.com
LisätiedotLAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä
LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25
LisätiedotENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET
ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2010 1 282 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2010-1722 Esityslistan asia TJA/7 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT
LisätiedotKohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?
Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014
LisätiedotSISÄLLYS. iii. 1 Johdanto 1
SISÄLLYS Esipuhe iii 1 Johdanto 1 2 Lapsen sijaishuollon aikaiset lastensuojelulain 11 luvun rajoitukset 7 2.1 Lapsen sijaishuoltoa koskevat lastensuojelulain 11 luvun rajoitukset 7 2.2 Lapsen sijaishuoltoa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (8) 191 Lausunto luonnoksesta mielenterveyslain väliaikaiseksi muuttamiseksi Pöydälle HEL 2013-000105 T 03 00 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot
LisätiedotLausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Aspasäätiö sr Lausunto 07.09.2018 Asia: STM074:00/2018 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan lausunto
LisätiedotPotilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015
Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki
Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Ilari Huhtasalo ilari.huhtasalo@parkinson.fi
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotNuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?
Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 26/2010 vp Laki työsopimuslain 4 luvun 4 :n ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Aloitteessa ehdotetaan,
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista
Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain
LisätiedotLuo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2
Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus
LisätiedotLastensuojelun asiakkaana Suomessa
Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotKemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma
1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotTIIVISTELMÄT TUOMIOISTUIMIEN PÄÄTÖKSISTÄ
1 Oheismateriaali ltk 27.2.2013 TIIVISTELMÄT TUOMIOISTUIMIEN PÄÄTÖKSISTÄ 1.7-31.12.2012 I. Tiivistelmä lastensuojelua koskevasta kantelupäätöksestä Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös 17.12.2012
LisätiedotLapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö
Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)
LisätiedotRound table -neuvottelu eduskunnassa
1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta
LisätiedotLastensuojelu tutuksi
Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Johanna Mäkipelkola 21.10.2011 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2010. 23) Lastensuojeluilmoitusten ja lasten lukumäärä maakunnittain ja ikäryhmittäin v.2010
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Waltteri Siirala Waltteri.siirala@tyks.fi
LisätiedotPerhehoitolaki 263/2015
Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotPsykiatrinen hoitotahto
Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotNuoruus on monien mielenterveyshäiriöiden
Nuoren päihdeongelman hoito Nuorten päihdehäiriöiden luonne ja kulku Mauri Marttunen ja Jouko Lönnqvist Nuorten päihteidenkäytön on arvioitu yleistyneen Suomessa ja käytön aloittamisiän laskeneen viime
LisätiedotTUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ
TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...
LisätiedotLainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Tuula Vilenius tuula.vilenius@oikeus.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Suomen
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotRaumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys
Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotLasten ja nuorten oikeusturvakeinot
Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot Valtakunnalliset LAPE-päivät Näkökulmia lapsiystävällisen maakunnan kehittämiseen ja ohjeistukseen -työpaja Kirsi Pollari, kirsi.pollari@lskl.fi Jaana Tervo, jaana.tervo@thl.fi
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
LisätiedotLapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014
Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotLAUSUNTO LASTENSUOJELULAIN KOKONAISUUDISTUSTYÖRYHMÄN MUISTIOSTA
29.6.2006 Dnro 1646/5/06 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kirsti Kurki-Suonio Sosiaali- ja terveysministeriölle LAUSUNTO LASTENSUOJELULAIN KOKONAISUUDISTUSTYÖRYHMÄN
Lisätiedot10.8.2012/2127 KHO:2012:63
10.8.2012/2127 KHO:2012:63 Mielenterveysasia - Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito - Hoitoon määrääminen - Julkisen vallan käyttäminen - Tarkkailulähete - Keikkalääkäri Diaarinumero: 333/2/12
Lisätiedot