Päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset. Sami Pirkola ja Mauri Marttunen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset. Sami Pirkola ja Mauri Marttunen"

Transkriptio

1 Nuoren päihdeongelman hoito Päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset Sami Pirkola ja Mauri Marttunen Suomalaisten nuorten ja erityisesti alaikäisten lisääntynyt päihteidenkäyttö on herättänyt laajalti huolta ja keskustelua päihdeongelmien ehkäisy- ja hoitokeinoista. Tahdosta riippumattoman hoidon mahdollisuuksista nuorten päihdehäiriöiden hoidossa keskustellaan toistuvasti niin asiantuntijatahoilla kuin julkisuudessakin. Lainsäädännölliset edellytykset nuorten tahdosta riippumattomalle hoidolle sisältyvät pääasiassa lastensuojelulakiin, mielenterveyslakiin ja päihdehuoltolakiin. Kulloinkin sovellettavaa lakia ja sen edellytysten täyttymistä keskeisempi kysymys on kuitenkin asianmukaisen hoidon ja hoitopaikan järjestyminen sekä sen asian tutkiminen, onko tahdosta riippumattomasta hoidosta todella hyötyä päihdehäiriöiselle nuorelle. Nuorten ja erityisesti alaikäisten päihteidenkäyttö on sekä kotimaisten että ulkomaisten raporttien mukaan lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Humalahakuisen alkoholinkäytön ja erityisesti huumausaineiden käytön lisääntyminen ovat olleet nuorten vanhemmille ja yhteiskunnalle merkittävä huolen aihe (Weinberg ym. 1998, Ahlström ym. 1999). Varhaisen ongelmallisen päihteidenkäytön psykologiset, sosiaaliset ja terveydelliset seuraamukset saattavat olla vaikeampia ja moninaisempia kuin myöhemmin alkaneen käytön ja johtaa normaalin kehityksen estymiseen, psykiatrisiin ja somaattisiin sairauksiin ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Nuoruusiässä ilmenevien päihdehäiriöiden yhteydessä esiintyy runsaasti myös muita psykiatrisia häiriöitä ja epäsosiaalista käyttäytymistä, kuten piittaamattomuutta sosiaalisista velvoitteista, ongelmia koulunkäynnissä ja suhteessa viranomaisiin sekä psykososiaalisen toimintakyvyn heikkenemistä (American Academy of Child and Adolescent Psychiatry 1997, Marttunen ja Lönnqvist, tässä numerossa). Tämän lisäksi päihteillä on merkittävä osuus nuoruusikäisten onnettomuuksissa, väkivaltaisissa tapaturmissa ja itsemurhissa (Kaminer ja Tarter 1999, Pirkola ym. 1999). Nuorena alkaneen päihteidenkäytön taustalla on havaittu esiintyvän sekä biologisia kuten geneettisiä ja temperamenttiin liittyviä että perheympäristöön liittyviä altistavia tekijöitä (Weinberg ym. 1998, Kaminer ja Tarter 1999). Nuorten päihdeongelmiin näyttäisi liittyvän niin vanhempien kuin toveripiirin ja muun sosiaalisen ympäristön väkivaltaisuutta ja päihdeongelmia (American Academy of Child and Adolescent Psychiatry 1997). Nuorten päihdeongelmien hoito Nuoruusikänä pidetään tavallisesti ikävuosia Kliinisessä työssä nuoruus jaetaan usein eri vaiheisiin, joihin liittyy erilaisia kehityshaasteita kasvamisprosessissa lapsesta aikuiseksi ja toisaalta kehityksen estymisen riskejä (Marttunen ja Rantanen 1999). Päihteiden ongelmalli- Duodecim 2001;117:

2 nen käyttö voidaan nähdä yhtenä uhkana nuoruusiän keskeiselle kehitystehtävälle, aikuisuuden saavuttamiselle (American Academy of Child and Adolescent Psychiatry 1997). Nimenomaan alle 18-vuotiailla siihen liittyy hoidon ja lainsäädännön näkökulmasta monia tärkeitä kysymyksiä. Lainsäädännössä lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta. Nuorten elämänvaiheen ja päihdeongelmien erityispiirteet asettavat hoidolle omat vaatimuksensa. Nuorten päihdeongelmien hoito on liitettävä osaksi kokonaisen psykososiaalisen ongelmakentän hoitoa, ja aikuisuuteen selviämistä on pyrittävä tukemaan monin eri keinoin. Nuoren suhteet ikätovereihin, vanhempiin ja ympäröivään yhteiskuntaan kehittyvät jatkuvasti, mikä on otettava hoidon järjestämisessä huomioon (Erikson 1968). Tämä edellyttää nuorten ongelmien tuntemusta ja asianmukaista koulutusta. Yksi pulmallinen seikka on se, että päihdeongelmia esiintyy juuri niillä nuorilla, joilla on runsaasti muitakin vaikeuksia ja avun tarvetta ja jotka siksi on saatettu sijoittaa muualle kuin perusperheeseensä, esimerkiksi kodin ulkopuoliseen sijaisperheeseen, perhekotiin tai laitokseen. Nuorten päihdehäiriöiden hoidosta on vaihtelevasti tietoa, eikä selvää näyttöä minkään tietyn hoitomuodon tai -mallin vaikuttavuudesta ole. Kognitiivis-behavioraalisia ja perheterapeuttisia keinoja on pidetty nuorten päihdehäiriöiden hoidossa lupaavimpina (Weinberg ym. 1998, Cormack ja Carr 2000). Tahdosta riippumaton hoito Länsimaisissa hoitokäytännöissä ja lainsäädännöissä vastoin potilaan tahtoa toteutettavalla hoidolla pyritään yleensä turvaamaan pääsy hoitoon silloin, kun potilaan tila ja siihen liittyvät olosuhteet vaativat välittömiä toimenpiteitä, joiden merkitystä hän ei itse sillä hetkellä ymmärrä tai hyväksy. Henkilökohtaista vapautta ja itsemääräämisoikeutta on perinteisesti pidetty yksilön lähes absoluuttisina perusoikeuksina ja niihin puuttumisen on katsottu vaativan erittäin vahvat perustelut (Kaivosoja 1996, Kaltiala-Heino ja Välimäki 1999). Suomessa voimaan tulleessa perusoikeusuudistuksessa yksilön perusoikeuksina turvattuja oikeuksia ja erityisesti lasten asemaa pyrittiin laajentamaan ja vahvistamaan perustuslain tasolla. Vapaudenriiston ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumisen tulee perustua vain eduskunnan säätämiin lakeihin (Perustuslain ). Monissa läntisissä maissa mielenterveyttä koskevaa lainsäädäntöä on uusittu 1980-luvulta lähtien nimenomaan potilaiden itsemääräämisoikeutta korostavampaan suuntaan, vaikka tästä poikkeaviakin muutoshankkeita on toteutettu (Kaltiala-Heino ja Välimäki 1999). Myös Euroopan neuvoston piirissä tehdyissä yleissopimuksissa määritetään vapaudenriiston edellytyksiä ja edellytetään muun muassa erilaisten pakkotoimien entistä tarkempaa kirjaamista perusteluineen. Suomen mielenterveyslakia ollaan parhaillaan muuttamassa aiemmin mainitun perusoikeusuudistuksen viitoittamaan suuntaan. Nuorten henkilökohtaiseen vapauteen puuttuminen vaatii erityisen tarkkaa harkintaa (Kaivosoja 1996). Nuoruusikäinen elää vaihetta, jossa hän muodostaa kuvaa aikuisten maailmasta ja yhteiskunnasta (Erikson 1968), joten häneen kohdistuvat hoitotoimet saattavat vaikuttaa ratkaisevasti hänen myöhempään asenteeseensa ja suhtautumiseensa muihin ihmisiin ja instituutioihin. Asiantuntijoiden taholta ja julkisessa keskustelussa esitetään usein kysymyksiä tahdosta riippumattoman hoidon tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista nuoren käyttäessä päihteitä ongelmallisesti. Nuorison alkoholin- ja huumeidenkäyttö koetaan uhkaksi, joka tulisi torjua kaikin mahdollisin keinoin. Tahdosta riippumaton hoito nähdään keinoksi»pysäyttää» nuori silloin, kun hän ei itse ymmärrä toimintansa haitallisuutta. Toisaalta pakkokeinojen on esitetty voivan ilmentää aikuisten ja yhteiskunnan pyrkimyksiä kontrolloida nuorten käytöstä yleisemminkin, ilman että tavoitteena olisi pelkästään nuoren etu (Kaivosoja 1996). Tahdosta riippumattoman hoidon käytöstä päihdehäiriöissä yleensä on keskusteltu kansainvälisessä kirjallisuudessa, ja sen on esitetty voivan heijastaa sekä hoidettavien että ulkopuolisten tahojen tarpeita. Esimerkiksi poliittisten ja taloudellisten tekijöiden on esitetty vaikuttavan tahdonvastaisen tai laitoshoidon käyttöön kai S. Pirkola ja M. Marttunen

3 kenikäisten päihdehäiriöisten hoidossa (Weisner 1990, Wild ym. 1998). Hoidon sisällön näkökulmasta suljetun tai laitoshoidon on katsottu tarjoavan mahdollisuuden päihdehäiriön turvalliseen ja vaikuttavaan hoitoketjuun katkaisusta vieroituksen kautta kuntoutukseen (Weiss 1999). Suomen lainsäädännössä päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumatonta auttamista sivuaa käytännössä kolme lakia: lastensuojelulaki, mielenterveyslaki ja päihdehuoltolaki (taulukko 1). Näistä kaksi jälkimmäistä käsittelevät osaltaan tahdosta riippumatonta hoitoa, kun taas lastensuojelulain tarkoitus on lapsen terveyden tai kehityksen turvaaminen viime kädessä huostaanoton ja sijoituksen avulla. Nämä toimenpiteet voidaan joutua toteuttamaan myös vastoin 12 vuotta täyttäneen lapsen ja hänen huoltajiensa suostumusta. Tahdosta riippumattomasta hoidosta säädetään myös kehitysvammalaissa, mutta sen soveltamisessa päihteiden ongelmakäytöllä ei ole merkittävää asemaa. Lastensuojelulaki ja sen käyttö Lastensuojelulakia sovelletaan lastensuojelussa. Tarkoituksena on tällöin turvata lapsen terveys tai kehitys niiden vaarantuessa puutteellisen huolenpidon, kodin olosuhteiden tai lapsen oman käyttäytymisen kuten päihteiden käytön tai rikollisen toiminnan vuoksi. Laki velvoittaa viranomaiset huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen, kun vapaaehtoisuuteen perustuvat eli avohuollon tukitoimet eivät riitä tai ole mahdollisia ja terveyden tai kehityksen vakavan vaarantumisen uhka on olemassa. Laki ei käsittele hoitoa, mutta sen mukaiset toimet saattavat tukea ja turvata hoitoyrityksiä esimerkiksi lapsen käyttäessä päihteitä. Huostaanoton perusteella alaikäinen voidaan sijoittaa perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai muuhun tarkoituksenmukaiseen paikkaan. Välittömän vaaran perusteella huostaanotto voidaan myös toteuttaa tietyksi ajaksi kiireellisenä, jolloin päätös alistetaan hallinto-oikeuden vahvistettavaksi vasta jälkikäteen, toisin kuin ennen tavanomaista huostaanottoa. Huostaanoton ja sijoituksen jälkeen lapsen olinpaikaksi voidaan määrittää myös sairaala, mutta se ei voi koskaan olla hänen sijoituspaikkansa (Lastensuojelulaki 1983, Kaivosoja 1996, Ruuska ja Rantanen 1998). Alle 18-vuotiaita otetaan Suomessa huostaan vuosittain noin , joista tahdonvastaisesti (taulukko 2). Uusia huostaanottoja tehdään vuosittain noin ja noin 200 niistä on tahdonvastaisia (Kaivosoja 1996, Heino 2000). Joidenkin arvioiden mukaan perusteita olisi huomattavasti suurempaankin mää- Taulukko 1. Lastensuojelu-, mielenterveys- ja päihdehuoltolain keskeisiä piirteitä. Laki Toimenpide Aikarajat Päätöksentekijä Sijoitus Valitus Lastensuojelu- Huostaanotto Korkeintaan Sosiaalityöntekijä tai Lastensuojelun laitos, Hallinto-oikeus, korlaki ja sijoitus 18 vuoden sosiaalilautakunta perhekoti, muu kein hallinto-oikeus ikä (tahdosta riippumaton tarkoituksenmukainen huolto) sijoituspaikka Mielenterveys- Tarkkailuun otto 4 vrk + 3 kk Laillistettu lääkäri Psykiatrinen sairaala Hallinto-oikeus laki ja päätös tahdosta riippumattomasta hoidosta Päihdehuolto- Tahdosta riip- 5 vrk Lääkäri Yleissairaala, terveys- Hallinto-oikeus laki: pumaton keskuksen vuodeterveysvaara hoito osasto Päihdehuolto- Tahdosta riip- 30 vrk Sosiaalilautakunnan Lääninhallituksen hyväk- Korkein hallintolaki: pumaton esitys hallinto- symä päihdehuolto- oikeus väkivaltaisuus hoito oikeus laitos Päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset 1593

4 Taulukko 2. Huostaan otettujen lasten kokonaismäärä vuosina vuoden viimeisen huostaanottoperusteen mukaan (Heino 2000). Vuosi Kiireellinen Huostaanotto, Vastentahtoinen Yhteensä huostaanotto suostumus huostaanotto rään, mutta käytännössä huostaanottoa yritetään välttää niin pitkään kuin mahdollista (Kajava 1997). Ongelmallinen päihteiden käyttö on osasyynä merkittävässä osassa tahdonvastaisia huostaanottoja. Mielenterveyslaki ja sen käyttö Mielenterveyslain tarkoitus on turvata psyykkisesti sairastuneen hoito silloin, kun hänen kykynsä arvioida hoidon tarvettaan on psyykkisen sairauden vuoksi heikentynyt. Tahdosta riippumattoman sairaalahoidon toteuttaminen edellyttää aikuisen osalta todettua mielisairautta ja sellaista hoidon tarvetta, että ilman hoitoa mielisairaus todennäköisesti pahenisi taikka potilaan tai ulkopuolisten terveys tai turvallisuus vaarantuisivat. Lisäksi edellytetään, että muut mielenterveyspalvelut eivät riitä tai eivät sovellu käytettäväksi. Nuorten osalta mielenterveyslaissa puhutaan 1991 toteutetun muutoksen jälkeen mielisairauden lisäksi vakavasta mielenterveyden häiriöstä, jollaiseksi on tulkittu muun muassa vakava itsetuhoisuus, vaikea-asteinen ja pitkäaikainen päihteiden käyttö, johon liittyy selvästi tunnistettava mielenterveyden häiriö, vaikea ja pitkäkestoinen laihuushäiriö, joka vaarantaa nuoren terveyden, sekä vakava masennustila (Mielenterveyslaki 1990, Marttunen ja Rantanen 1999). Lainmuutoksen jälkeen mielenterveyslain mukaisten tahdosta riippumattomien hoitopäätösten määrä suureni alle 18-vuotiaiden ryhmässä niin, että päätöksiä tehtiin vakavan mielenterveyshäiriön perusteella vuonna 1993 yhtä paljon kuin mielisairauden perusteella (Kaivosoja 1996). Mielenterveyslaissa edellytetään, että nuoren potilaan tahdosta riippumaton hoito annetaan aina nuorisopsykiatrisella osastolla, mutta käytännössä näitä potilaita hoidetaan edelleen myös aikuispsykiatrisilla osastoilla (Kaivosoja 1999). Päätös alaikäisen tahdonvastaisesta hoidosta on lain mukaan annettava tiedoksi sekä nuoren huoltajille että hänen biologisille vanhemmilleen ja tiedoksiannosta on pyydettävä kirjallinen kuittaus. Tätä käytäntöä on kritisoitu sellaisessa tapauksessa, jossa biologiset vanhemmat eivät ole olleet tekemisissä nuoren kanssa ja nuori on kieltänyt yhteydenoton heihin (Haapasalo- Pesu 1997). Mielenterveyslakia ollaan parhaillaan uudistamassa nimenomaan tarkentamalla lain sallimia pakkotoimia. Valmisteltavassa lakiesityksessä tullaan kirjaamaan säännöksiä muun muassa potilaiden vapauden rajoittamisesta, eristämisestä, sitomisesta, omaisuuden ja lähetysten tarkastamisesta ja haltuunotosta sekä henkilöön kohdistuvista tarkastuksista. Vastaavia tarkennuksia on tehty ja valmistellaan edelleen lastensuojelulakiin (Hujala ym. 1998). Mielenterveyslain soveltaminen päihteitä käyttävään nuoreen voisi nykytulkinnan mukaan tulla kysymykseen esimerkiksi amfetamiinin pitkäaikaisen ja pakonomaisen käytön ja siihen liittyvien psykoottisten oireiden kuten harhaluulojen yhteydessä. Tällöin nuori tulisi lähettää tarkkailtavaksi lähimpään nuorisopsykiatriseen sairaalahoitoyksikköön, jossa pyrittäisiin arvioimaan, onko kyseessä amfetamiinin aiheuttama psykoottinen tila vai jokin muu psykiatrinen sairaus S. Pirkola ja M. Marttunen

5 Päihdehuoltolaki Päihdehuoltolaki on laadittu aikana, jolloin väestön alkoholinkäyttöön liittyvät sosiaaliset ongelmat koettiin merkittäväksi uhkaksi yhteiskunnan kehittämiselle. Lain käyttö päihdeongelmaisten tahdonvastaisen hoidon toteuttamisessa on ollut häviävän vähäistä. Päihdehuoltolain nojalla henkilö voidaan toimittaa tahdostaan riippumatta hoitoon välittömän terveysvaaran tai väkivaltaisuuden perusteella, ellei vapaaehtoisuuteen perustuvia palveluja ole mahdollista käyttää tai ne ovat riittämättömiä. Päihteiden käyttöön liittyvän terveysvaaran perusteella tahdosta riippumatonta hoitoa on mahdollista antaa viiden päivän ajan yleissairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Päihteiden käytöstä johtuvan väkivaltaisuuden perusteella sosiaaliviranomaiset voivat toimittaa henkilön hänen tahdostaan riippumatta enintään viideksi vuorokaudeksi päihdehuoltolaitokseen, ja hoitoa voidaan sosiaalilautakunnan esityksestä lääninoikeuden päätöksellä jatkaa enintään 30 vuorokautta (Päihdehuoltolaki 1986). Alle 18- vuotiaille päihdehuoltolain tarkoittamaa tahdosta riippumatonta hoitoa ei ole mahdollista antaa väkivaltaisuuden perusteella. Lakien soveltaminen päihteitä käyttävän alaikäisen kohdalla Lastensuojelulain ja mielenterveyslain tarkoittamat tahdosta riippumattoman auttamisen edellytykset poikkeavat jonkin verran toisistaan ja ovat osittain päällekkäisiä. Käytännössä näitä lakeja sovelletaan samoihin nuoriin tilannekohtaisesti, eikä soveltamisjärjestys ole aina yksiselitteisesti päätettävissä. Sekä tahdosta riippumaton psykiatrinen osastohoito että lastensuojelun pakkotoimet saattavat tulla kysymykseen järjestettäessä päihteitä ongelmallisesti käyttävän nuoren hoitoa. Lastensuojelulakia pidetään usein ensisijaisena alaikäisten auttamisen yhteydessä. Toisaalta sitä voidaan usein soveltaa myös silloin, kun muiden lakien vaatimat edellytykset tahdosta riippumattomaan auttamiseen eivät täyty (Kaivosoja 1996, Ruuska ja Rantanen 1998, Partanen 2000). Lastensuojelulain mukaisen tahdonvastaisen huostaanoton ja sijoituksen ensisijaisia toteuttamispaikkoja ovat lastensuojelun laitokset, koulu- ja nuorisokodit sekä erilaiset perhesijoitukset, kuten perheryhmäkodit tai sijaisperheet, joista erityisesti erilaiset perhekodit ovat viimeisen vuosikymmenen aikana olleet yhä laajemmalti yksityisten tahojen ylläpitämiä ja usein toimintaperiaatteiltaan epäyhtenäisiä (Hujala ym. 1998, Heino 2000). Todettaessa mahdollinen tai ilmeinen psykiatrisen sairaalahoidon tarve tulisi alaikäinen toimittaa asianmukaiseen nuorisopsykiatriseen yksikköön arviointia ja hoitoa varten soveltaen tarvittaessa mielenterveyslakia. Kulloinkin sovellettavasta lainsäädännöstä riippumatta tärkeimpiä kysymyksiä nuoren hoidossa ovat asianmukaisten hoitopaikkojen löytyminen sekä hoitamiseen tarvittava koulutus ja erityisosaaminen. Useiden arvioiden mukaan Suomessa tarvittaisiin kipeästi nuorisopsykiatriaan ja päihdeongelmiin perehtyneitä laitoshoitopaikkoja (Marttunen 2000, Partanen 2000). Tätä puutetta ilmentänee osaltaan se, että nuoria hoidetaan toisinaan edelleen aikuisten osastoilla lainsäädännöstä huolimatta. Tahdosta riippumattoman hoidon vaikuttavuudesta nuorten päihteidenkäyttöön ei ole ainakaan tavallisimpiin tietokantoihin tehtyjen hakujen perusteella juuri lainkaan kontrolloitua tutkimustietoa. Tarve itsemääräämisoikeuksien rajoituksiin on noussut esiin pääasiassa käytännön kokemusten perusteella. Tämä nostattaa herkästi kysymyksiä hoitomahdollisuuksista ja muun hoidon voimavaroista tilanteissa, joissa tarvitaan aktiivisia toimia päihteitä käyttävän nuoren auttamiseksi. Olisiko tahdosta riippumaton hoito joissakin tilanteissa vältettävissä, jos vaihtoehtoisia mahdollisuuksia olisi käytettävissä? Tietyissä tilanteissa vapaaehtoisen hoidon vaihtoehdot eivät yksinään tule kysymykseen, mutta tämä ei saisi estää pyrkimyksiä etsiä ja kehittää uusia toimintamuotoja sellaisiin päivystyksellisiin pulmatilanteisiin, joissa nuoren haitallinen päihteidenkäyttö uhkaa hänen tai muiden terveyttä tai turvallisuutta mutta joissa muiden kuin tahdonvastaisten keinojen käyttö on vielä mahdollista. Varsinaisena ongelmana nuorten päihdehäiri- Päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset 1595

6 öiden hoidossa ovat hoitopaikkojen puute, kirjavuus ja valvonta. Oma kysymyksensä on myös huolenpidon jatkuminen nuoren tullessa täysiikäiseksi, jolloin niin mielenterveyslain tarkoittamat tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset kuin lastensuojelulain soveltaminenkin muuttuvat ja viimeksi mainitussa voidaan siirtyä ns. jälkihuoltosopimukseen. Pohdintaa Käytännössä päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumatonta hoitoa annetaan lastensuojelulain ja mielenterveyslain mukaisesti. Näiden lakien soveltamisedellytykset ja tarkoitukset ovat jonkin verran erilaiset ja todellisissa tilanteissa niiden soveltamisessa täytyy käyttää ammatilliseen osaamiseen ja kerättyyn tietoon perustuvaa harkintaa. Lastensuojelulakia sovellettaessa ja huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista harkittaessa otetaan huomioon alaikäisen terveyteen ja kehitykseen vaikuttavat ulkoiset olosuhteet sekä nuoren mahdollisesti rikollinen tai muuten turmiollinen käyttäytyminen. Sosiaali- ja terveysministeriön sijaishuollon pakkotoimityöryhmä on muistiossaan ehdottanut, että lainsäädäntöön sisällytettäisiin mahdollisuus ns. erityisen huolenpidon järjestämiseen. Erityisellä huolenpidolla tarkoitetaan muistiossa lapsen kokonaisvaltaista, moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa, jonka aikana lapsen liikkumavapautta voitaisiin rajoittaa hänen hoitonsa ja huolenpitonsa vaatimassa laajuudessa (Hujala ym. 1998, Paunio 2000). Tällaisen erityisen huolenpidon yhtenä tavoitteena voisi olla alaikäisen huume- tai muun päihdekierteen katkaiseminen ja hoidon aloittaminen. Nykyinen mielenterveyslaki edellyttää alle 18- vuotiaiden tahdosta riippumattoman hoidon perusteeksi vakavaa mielenterveyden häiriötä, jollaiseksi on tulkittu myös vaikea ja pitkäaikainen päihteiden väärinkäyttö, johon liittyy selkeästi tunnistettava mielenterveyden häiriö. Mielenterveyden häiriötä ei tässä yhteydessä ole erikseen määritetty, mutta ilmeisesti pelkän päihderiippuvuuden ei ole ajateltu yksinään täyttävän vakavan mielenterveyshäiriön kriteereitä, vaikka ainakin lääketieteellisestä näkökulmasta arvioituna nuorella iällä alkaneen vaikean päihderiippuvuuden ennuste on huonoimpia mielenterveyshäiriöiden joukossa. Vallitseva tulkinta lienee, että alaikäisen tapauksessa tulisi edellyttää päihderiippuvuuden lisäksi muutakin tautiluokituksen kriteerit täyttävää häiriötä, kuten mieliala-, ahdistuneisuus- tai käytöshäiriötä. Käsityksemme mukaan olisi jossain määrin pe- Käsityksemme mukaan olisi jossain määrin perusteltua pitää päihderiippuvuutta yksistäänkin mielenterveyslaissa tarkoitettuna vakavana mielenterveyden häiriönä. rusteltua pitää päihderiippuvuutta yksistäänkin mielenterveyslaissa tarkoitettuna vakavana mielenterveyden häiriönä. Päihdehuoltolakia ei juuri sovelleta päihteiden ongelmakäytön yhteydessä, vaikka se saattaisi tarjota lainsäädännölliset edellytykset joidenkin ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön huumeiden ongelmakäyttäjien hoidon järjestämistä selvittelevä työryhmä on pohtinut mahdollisuuksia päihdehuoltolain muuttamiseen niin, että se vastaisi päihdehoidon nykyisiä tarpeita. Tässä yhteydessä laista voisi myös tulla viranomaisia velvoittava niin, että päihteiden vaaralliseen käyttöön olisi tarvittaessa puututtava myös henkilön tahdosta riippumatta. Toisaalta on esitetty näkemyksiä, ettei päihdehuoltolain tarkoittamaan tahdosta riippumattomaan hoitoon tulisi terveysvaaraperusteenkaan nojalla turvautua alle 18-vuotiaiden ryhmässä, vaan että lastensuojelulaki ja mielenterveyslaki tarjoaisivat näissä tapauksissa riittävät edellytykset auttamiselle myös tahdosta riippumatta (Kaivosoja, painossa). Nuorten päihdehäiriöiden hoidossa on monia avoimia kysymyksiä, joista tahdosta riippumattoman hoidon lainsäädännöllisten edellytysten tulkinta on vain yksi. Sen osalta olisi tarpeen 1596 S. Pirkola ja M. Marttunen

7 käydä keskustelua erityisesti päihdehäiriön tulkitsemisesta vakavaksi mielenterveyshäiriöksi. Tulisiko vaikea ja tautiluokituksen diagnostiset kriteerit täyttävä pitkäaikainen päihderiippuvuus sellaisenaan tulkita mielenterveyslain tarkoittamaksi vakavaksi mielenterveyshäiriöksi? Toisaalta voidaan myös kysyä, onko hoidon lainsäädännöllisistä edellytyksistä hyötyä, jos hoitoon ei ole voimavaroja, ja ilmentääkö tah- dosta riippumattoman hoidon tarpeellisuuden pohtiminen muiden hoitovaihtoehtojen vähäisyyttä. On erityisen yllättävää, miten vähän tieteellistä tutkimusta tahdonvastaisen hoidon vaikuttavuudesta nuorten päihdehäiriöissä on toistaiseksi saatavilla. Tällaiselle tutkimukselle on selvä tarve, varsinkin kun erityisesti huumeongelmien hoitoa joudutaan lähivuosina pohtimaan entistä tiiviimmin. Kirjallisuutta Ahlström S, Metso L, Tuovinen E-L. Miten nuorten päihteiden käyttö on muuttunut vuodesta 1995 vuoteen 1999? Yhteiskuntapolitiikka 1999;64: American Academy of Child and Adolescent Psychiatry. Practice parameters for the assessment and treatment of children and adolescents with substance use disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36: Cormack C, Carr A. Drug abuse. Kirjassa: Carr A, toim. What works with children and adolescents. A critical review of psychological interventions with children, adolescents and their families. London: Rowtledge, 2000, s Erikson EH. Identity: Youth and crisis. New York: Plenum, Haapasalo-Pesu K-M. Nuoren vai vanhemman oikeus? Duodecim 1997; 113:56 7. Heino T. Lasten psykososiaaliset palvelut ja lastensuojelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus STAKES, Raportteja 250. Helsinki s ( Hujala A, Kosonen M, Rautiainen J, Räty T, Sallinen V, Salminen M. Sijaishuollon pakkotoimiryhmän muistio. Sosiaali- ja Terveysministeriö. Työryhmämuistioita 1998:22. Kaivosoja M. Pakko auttaa: tutkimus mielenterveyslain säätämisen heijastumisesta alaikäisten pakkoauttamiskäytäntöihin vuosina Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1996: s. + liitteet. Kaivosoja M. Coercive help of children and adolescents in Finland. Psychiatria Fennica 1999;30: Kaivosoja M. Alaikäisen hoitoon määräämisen edellytykset mielenterveyslaissa. Lääkärin käsikirja. 6. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim, painossa. Kajava M. Lapsen etu huostaanottoprosessissa. Tutkimus pakkohuostaanotoista. Väitöskirja. Oulun Yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta Kaltiala-Heino R, Välimäki M. Involuntary psychiatric treatment in the threshold of the 21st century. Psychiatria Fennica 1999;30: Kaminer Y, Tarter RE. Adolescent substance abuse. Kirjassa: Galanter M, Kleber HD, toim. Textbook of substance abuse treatment. Washington DC: American Psychiatric Press 1999;40: Lastensuojelulaki /683. Marttunen M, Rantanen P. Nuorisopsykiatria. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 1999, s Marttunen M. Huumehäiriöstä kärsivät nuoret moniongelmainen ja haastava potilasryhmä. Duodecim 2000;116: Mielenterveyslaki /1116. Partanen A. Nuoren huumeidenkäyttäjän tahdosta riippumatonta hoitoa kehitetään. Dialogi 2000;10:42. Paunio R-L. Pakko terveydenhuollossa: tarvitaanko uusia säännöksiä ja ohjeita? Suom Lääkäril 2000;55: Perustuslaki /731. Pirkola S, Marttunen M, Henriksson M, Isometsä E, Heikkinen M, Lönnqvist J. Alcohol-related problems among adolescent suicides in Finland. Alcohol Alcohol 1999;34:32 9. Päihdehuoltolaki /41. Ruuska J, Rantanen P. Nuoren tahdosta riippumaton hoito. Suom Lääkäril 1998;53: Weinberg NZ, Rahdert E, Colliver JD, Glantz MD. Adolescent substance abuse: a review of the past 10 years. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1998;37: Weisner, CM. Coercion in alcohol treatment: Appendix D. Kirjassa: Institute of Medicine. Broadening the base of treatment for alcohol problems. Washington: National Academy Press, 1990, s Weiss RD. Inpatient treatment. Kirjassa: Galanter M, Kleber HD, toim. Textbook of substance abuse treatment. Washington: American Psychiatric Press 1999; 36: Wild TC, Newton-Taylor B, Alletto R. Perceived coercion among clients entering substance abuse treatment: Structural and psychological determinants. Addict Behav 1998;23: SAMI PIRKOLA, LT, apulaisylilääkäri sami.pirkola@ktl.fi Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen yksikkö Mannerheimintie Helsinki ja Helsingin kaupungin koillisen alueen psykiatrian yksikkö MAURI MARTTUNEN, dosentti, ylilääkäri mauri.marttunen@hus.fi HUS/HYKS/Peijaksen sairaala Sairaalakatu Vantaa ja Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen yksikkö Mannerheimintie Helsinki Päihteitä käyttävän nuoren tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset 1597

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi

Lisätiedot

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia

Lisätiedot

Potilaan asema ja oikeudet

Potilaan asema ja oikeudet Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos

Lotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos 25.4.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos UUSI ASIAKAS- JA POTILASLAKI Itsemääräämisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus NYKYTILA Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi

Lisätiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy Muuttuva päihdetyö Pohjois-Karjalassa 16.1.2018 Heidi Poikonen, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos Päihdepalvelujen oikeudellinen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön 29.10.2014 Petrea 4.11.2014 1 Vastuumme lapsista on suuri ja yhteinen Huostaanotetun, sijoitetun lapsen kohdalla pelkkä huostaanotto

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 38 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että mielenterveystyön

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden

Lisätiedot

THL:n pakkotyökirja. Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue

THL:n pakkotyökirja. Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue THL:n pakkotyökirja Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue THL:n TYÖRYHMÄ THL kutsui psykiatristen sairaaloiden edustajat Pakon käytön vähentämisen ja turvallisuuden lisäämisen

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO 1(5) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta vastaajan nimi

LAPIN YLIOPISTO 1(5) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta vastaajan nimi LAPIN YLIOPISTO 1(5) JULKISOIKEUDEN VALINTAKOE 13.6.2005 Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Tehtävissä julkisuuslailla tarkoitetaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja potilaslailla lakia

Lisätiedot

Lisäksi asian esittelijä on hankkinut puhelimitse selvitystä sosiaalityöntekijältä.

Lisäksi asian esittelijä on hankkinut puhelimitse selvitystä sosiaalityöntekijältä. 31.12.2003 3011/2/03 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Tuula Aantaa PERHEKODIN MENETTELY LASTENSUOJELUASIASSA 1 ASIA A arvosteli 30.10.2002 eduskunnan

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Alaikäisen tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet

Alaikäisen tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet Alaikäisen tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosjohtaja Keski-Pohjanmaan shp, apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria STAKES PAKKOSEMINAARI

Lisätiedot

Riittääkö oppivelvollisuuden laiminlyönti huostaanoton perusteeksi?

Riittääkö oppivelvollisuuden laiminlyönti huostaanoton perusteeksi? 6.11.2017 Riittääkö oppivelvollisuuden laiminlyönti huostaanoton perusteeksi? Johtava sosiaalityöntekijä Saara Keränen KSSHP 6.11.2017 6.11.2017 Lastensuojelun avohuolto 1 Lapsen oikeudesta saada opetusta

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Palveluesimiehen tehtävänä on, sen lisäksi mitä muutoin on määrätty:

Palveluesimiehen tehtävänä on, sen lisäksi mitä muutoin on määrätty: Sosiaali- ja terveystoimen delegointisääntö Voimassa 1.5.2018 1 Tausta ja tarkoitus Hallintosäännön 42 :n mukaan Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii tehtävistä, jotka sosiaali-

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki 1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset

Lisätiedot

Valtakunnalliset LAPE- päivät Rinnakkaissessio 4: Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen. Koulukodit OT- keskuksissa

Valtakunnalliset LAPE- päivät Rinnakkaissessio 4: Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen. Koulukodit OT- keskuksissa Valtakunnalliset LAPE- päivät 29.-30.5.2017 Rinnakkaissessio 4: Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen Koulukodit OT- keskuksissa Matti Salminen 30.5.2017 Vaativan tason palvelujen ja palvelurakenteiden

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa?

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Pohjoismainen konferenssi 20.6.-22.6. 2011, Vaasa Jorma Heikkinen Sähköposti:http://heikkinen_jorma@hotmail.com Kotisivu:http://jormaheikkinen.wordpress.com

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2010 1 282 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2010-1722 Esityslistan asia TJA/7 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

SISÄLLYS. iii. 1 Johdanto 1

SISÄLLYS. iii. 1 Johdanto 1 SISÄLLYS Esipuhe iii 1 Johdanto 1 2 Lapsen sijaishuollon aikaiset lastensuojelulain 11 luvun rajoitukset 7 2.1 Lapsen sijaishuoltoa koskevat lastensuojelulain 11 luvun rajoitukset 7 2.2 Lapsen sijaishuoltoa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (8) 191 Lausunto luonnoksesta mielenterveyslain väliaikaiseksi muuttamiseksi Pöydälle HEL 2013-000105 T 03 00 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Aspasäätiö sr Lausunto 07.09.2018 Asia: STM074:00/2018 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan lausunto

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Ilari Huhtasalo ilari.huhtasalo@parkinson.fi

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 26/2010 vp Laki työsopimuslain 4 luvun 4 :n ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Aloitteessa ehdotetaan,

Lisätiedot

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

TIIVISTELMÄT TUOMIOISTUIMIEN PÄÄTÖKSISTÄ

TIIVISTELMÄT TUOMIOISTUIMIEN PÄÄTÖKSISTÄ 1 Oheismateriaali ltk 27.2.2013 TIIVISTELMÄT TUOMIOISTUIMIEN PÄÄTÖKSISTÄ 1.7-31.12.2012 I. Tiivistelmä lastensuojelua koskevasta kantelupäätöksestä Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös 17.12.2012

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Round table -neuvottelu eduskunnassa 1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta

Lisätiedot

Lastensuojelu tutuksi

Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Johanna Mäkipelkola 21.10.2011 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2010. 23) Lastensuojeluilmoitusten ja lasten lukumäärä maakunnittain ja ikäryhmittäin v.2010

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Waltteri Siirala Waltteri.siirala@tyks.fi

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Nuoruus on monien mielenterveyshäiriöiden

Nuoruus on monien mielenterveyshäiriöiden Nuoren päihdeongelman hoito Nuorten päihdehäiriöiden luonne ja kulku Mauri Marttunen ja Jouko Lönnqvist Nuorten päihteidenkäytön on arvioitu yleistyneen Suomessa ja käytön aloittamisiän laskeneen viime

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Tuula Vilenius tuula.vilenius@oikeus.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Helena Vorma lääkintöneuvos

Helena Vorma lääkintöneuvos 12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot

Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot Valtakunnalliset LAPE-päivät Näkökulmia lapsiystävällisen maakunnan kehittämiseen ja ohjeistukseen -työpaja Kirsi Pollari, kirsi.pollari@lskl.fi Jaana Tervo, jaana.tervo@thl.fi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

LAUSUNTO LASTENSUOJELULAIN KOKONAISUUDISTUSTYÖRYHMÄN MUISTIOSTA

LAUSUNTO LASTENSUOJELULAIN KOKONAISUUDISTUSTYÖRYHMÄN MUISTIOSTA 29.6.2006 Dnro 1646/5/06 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kirsti Kurki-Suonio Sosiaali- ja terveysministeriölle LAUSUNTO LASTENSUOJELULAIN KOKONAISUUDISTUSTYÖRYHMÄN

Lisätiedot

10.8.2012/2127 KHO:2012:63

10.8.2012/2127 KHO:2012:63 10.8.2012/2127 KHO:2012:63 Mielenterveysasia - Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito - Hoitoon määrääminen - Julkisen vallan käyttäminen - Tarkkailulähete - Keikkalääkäri Diaarinumero: 333/2/12

Lisätiedot