Sininen mereni mun Merikarvialle ylös asti rannikko Satakunnan Selkämeren jatkuu alkain Raumalta kuuluisasti näyttäin vanhan ja nykyisen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sininen mereni mun Merikarvialle ylös asti rannikko Satakunnan Selkämeren jatkuu alkain Raumalta kuuluisasti näyttäin vanhan ja nykyisen."

Transkriptio

1 1

2 2 3 SÄILYTETÄÄN SELKÄMERI SINISENÄ Selkämeri kesästä 2008 kesään 2009 Säiletään Selkämeri sinisenä -julkaisun toimittamisesta ovat vastanneet: - Anne Savola, Satakuntaliitto - Pirjo Pihlainen, Turun Yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus - Minna Uusiniitty-Kivimäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Samu Numminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Juha Hyvärinen, Rauman kaupunki Sininen mereni mun Merikarvialle ylös asti rannikko Satakunnan Selkämeren jatkuu alkain Raumalta kuuluisasti nätäin vanhan ja nykyisen. Esittelee kuntaa Eurajoen, nätää Porin kaupungin, 120 kilometrin matkalla koen koko upean meiningin. On saaristoa suojaisaa, on meren tuulista, suurta aavaa, löyy rannikkoviivaa vaihtelevaa sekä satamaa montaa tarjoavaa. Porin kansallinen kaupunkipuisto, majakkasaaret Säpin ja Kylmäpihlajan, kaunis Kokemäenjoen suisto tuovat mieleen onnen ajan. Tuovat mieleen lapsuuden hengen, jolloin kaikki hyvin on, aikaa unohtaa millään mä voi en, täällä tiedän, en oo lohduton. On Satakunnan Selkämeri mulle, kaunein mitä mieleeni saa ja toivon, että myös sulle saan kauneuttaan kuuluttaa. Selkämeren teemavuosi -koordinaatiohankkeen toteuttivat: Kaunissaari Eurajoen saa luonnonrauhasta muistuttaa, Ourat kauneuttaan uhoaa ja rinnallaan Enskeri, Outoori lumoaa. Näen Vanhan Rauman kaupungin aarteet, Reposaaren paarlasteineen, Ahlaisten merenrantakylän kaarteet tiedän, tämä kaikki jää sydämeen. Sen aalloilla päivät purjehdin, sen rannalla rauhoitun ja sitten kun illalla ehdin sen tahtiin yöni nukun, oi kaunis sininen mereni mun. Ulla Koivula Satakuntaliitto julkaisusarja A: ISSN ISBN Julkaisija: Satakuntaliitto PL Pori Taitto: Satakuntaliitto Sami Suominen Kallon majakka Porissa Kuva: Sami Suominen

3 4 5 sisällys Sininen mereni mun 3 Esipuhe 7 Luvian Jussinkallio, näkymä kohti Lännennauloja. Kuva: Juha Hyvärinen. SELKÄMEREN TEEMAVUOSI 9 Selkämeren teemavuosi pähkinänkuoressa 10 Teemavuosi huipentui juhlapäätökseen 16 SELKÄMERI TUNNETUKSI - SELKÄMEREN TEEMAVUODEN TAUSTAT JA TOTEUTUS 21 Miksi Selkämeren teemavuosi? 22 Itämerihaaste 24 Selkämeren teemavuosi -hankkeen lähtökohdat ja toteutus - koordinaattorin näkökulma 26 Selkämeren teemavuoden vuodenkierto 28 Selkämeren teemavuoden vaikuttavuuden arviointi 47 SELKÄMERTA PINNALTA JA PINNAN ALTA 53 Satakunnan merialueella vetovoimaa 54 Selkämeren tila ja kuormitus Satakunnan rannikolla 56 Muutoksia Selkämeren kalastossa ja kalastuksessa 64 Kohtaamisia merikotkan kanssa 68 Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO-hanke) 70 Matkailutiellä lisäarvoa Selkämeren rannikolle 72 Merellisen kulttuuriperinnön ylläpito ja tuotteistaminen osana perinnelaivayhdistys Ihana ry:n toimintaa 74 Prötti ja pikakraavi Satakunnan rannikon ruokaperinteestä 76 Satakunnan merialueen hyl vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointi ja suojelu 78 Eurajoki merenrantaa, kesämökkejä ja purjehdusta 81 Merikarviasta Selkämerikarvia 85 Selkämeri luontoelokuvaksi 86 Satakunnan maakuntakaavan merelliset alueet ja erityisominaisuudet Selkämerellä 88 HUOMISEN SELKÄMERI 93 Työ Selkämeren hyväksi jatkuu 94 Selkämeren kansallispuisto jatkaa Selkämeren teemavuotta 96 Alueellinen VELMU käyntiin myös Selkämerellä 99 Ruokamaakunta tahtoo toimissaan suojella Selkämerta 100 Merenkulun ja elinkeinoelämän Selkämeri 102 Selkämeri osana ilmaston ja ympäristön muutosta 104 Rannikko- ja merialueiden yhdennetyn käön ja hoidon suunnittelu Selkämerellä 108 Selkämeri-laulu 113

4 6 7 esipuhe Suomen luonnonsuojeluliitto ja Satakuntaliitto teettivät kesällä 2009 Porin SuomiAreena keskustelutilaisuutta varten kyselutkimuksen, jonka toteutti Taloustutkimus Oy. Siinä haastateltiin kesäkuun lopulla puhelimitse noin tuhat suomalaista. Kyselyn mukaan suomalaisten enemmistö luottaa siihen, että ympäristön tila kohenee ja ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan vuoteen 2040 mennessä. Asiantuntijat ovat epäilevämpiä. Kaikki uskovat kuitenkin kamppailun Suomen luonnonvaroista kiihtyvän. Usko Itämeren rehevöitymisen pysätämiseen puolestaan jakaa suomalaiset tasan kahtia. Vajaa puolet uskoo onnistumiseen ja saman verran epäonnistumiseen. Satakunnassa on jo pitkään panostettu onnistumisen edellyksien luomiseen. Tämän vuoksi, maailman ympäristöpäivänä , käynnistyi Selkämeren teemavuosi kesästä 2008 kesään Teemavuoden suojelijana toimi ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Satakunnassa halutaan säiltää Selkämeren hyvä tila myös tulevaisuudessa. Tähän tulee kaikilla rintamilla jatkossakin paneutua laajassa yhteistyössä ja tähän me toivomme myös valtiovallan panosta. Laajat sinileväkukinnat Selkämeren merialueella kesällä 2009 hätkähdtivät ja on hyvä muistaa, että pelkästään Satakunnan alueella tehtävä työ ei ratkaise vedenlaadun tulevaa kehitystä Selkämerellä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Selkämeren kansallispuiston perustamisesta. Perustettava Selkämeren kansallispuisto täydentää olennaisella tavalla Suomen merialueiden suojelualueiden verkostoa ja on yksi Itämeren suojelua edistävistä toimenpiteistä. Kansallispuiston perustamisesta päättää lopullisesti eduskunta. Satakuntaliiton tavoitteena on, että puiston perustamislaki hyväksään eduskunnassa vuonna Teemavuosi herätti keskustelua Selkämerestä ja sen merkityksestä. Sillä saatiin aikaan sekä konkreettisia toimia että laajaa yhteistyötä, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Satakunnan tavoite on, että niin alue- kuin valtakunnan tasolla panostetaan jatkossakin Selkämeren ja rannikkoalueen kehittämiseen. Esimerkiksi Satakuntaliitto edistää omalta osaltaan toiminnassaan Selkämeren sekä rannikkoalueen kestävää kehittämistä ja rahoittanee jatkossakin niin Selkämeren tilaan kuin tulevan Selkämeren kansallispuiston kehittämiseen liittyviä hyviä hankkeita. Kiitän lämpimästi kaikkia niitä tahoja ja ihmisiä, jotka vaikuttivat teemavuoden onnistuneeseen toteuttamiseen ja ottivat Selkämeriteeman esille omissa tapahtumissaan. Erityisesti kiitän ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä teemavuoden suojelijana toimimisesta sekä Satakunnan vesistöohjelmaa, SATAVESI ja Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikköä teemavuoden koordinoinnista. Auringonlasku Porin Kallossa. Kuva: Sami Suominen Tässä julkaisussa valotetaan eri näkökulmista Selkämeren teemavuoden toimintaa ja Selkämereen liittyviä teemoja. arvioidaan vuodelle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja visioidaan myös tulevaisuutta. Toivotan hyviä lukuhetkiä ja kannustusta Selkämerta koskevien teemojen toteuttamiseen jatkossakin. Maakuntajohtaja Pertti Rajala, Satakuntaliitto, joulukuu 2009

5 8 9 SELKÄMEREN TEEMAVUOSI Jäidenlähtöä Selkämerellä. Kuva: Juha Hyvärinen

6 10 11 SELKÄMEREN TEEMAVUOSI PÄHKINÄNKUORESSA Teemavuoden tavoitteet ja kohderyhmät Enskerin saari Porissa Kuva: Sami Suominen Selkämeren teemavuosi kesästä 2008 kesään 2009 kokosi ja nosti julkiseen tietoisuuteen ja keskusteluun Selkämeren luontoon, ympäristöön ja kulttuuriin liittyviä teemoja. Samalla se toi esiin Selkämeren rannikko- ja merialuetta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Teemavuosi toteutettiin vuorovaikutuksessa alueellisesti merkittävien tapahtumien ja hankkeiden kanssa. Näitä olivat esimerkiksi Selkämeren kansallispuistohanke, Porin 450-vuotisjuhlat sekä Reposaaren loma-asuntomessut. Teemavuosi oli eräänlainen Selkämeri-sateenvarjo, jonka alla erilaiset toiminnot ja tapahtumat sekä niiden järjestäjät saattoivat halutessaan tulla osaksi kokonaisuutta ja osaltaan edistää Selkämeri-asioiden näkyvytä. Selkämeren teemavuoden tavoitteena oli: nostaa Selkämeri yleisen huomion ja kiinnostuksen kohteeksi lisätä Selkämereen kohdistuvaa tietoisuutta ja tuntemusta parantaa paikallista ja alueellista identiteettiä lisätä yhteistyötä ja näkyvytä kansallisesti ja kansainvälisesti tukea ympäristön- ja vesiensuojelua sekä kestävää kehitystä alueella tukea luonnon- ja kulttuuriympäristön monimuotoisuuden säiltämistä palvella rannikko- ja merialueen tutkimus- ja kehittämistoimintaa markkinoida rannikko- ja merialueen ominaispiirteitä ja vetovoimatekijöitä Selkämeren teemavuoden kohderyhmä oli laaja. Mitään poissulkevia rajauksia ei tehty, vaan Selkämeren aarreaitan haluttiin olevan avoinna kaikille kiinnostuneille. Erityisiä kohderyhmiä olivat muun muassa tiedotusvälineiden edustajat, erilaisten yleisötapahtumien järjestäjät, ympäristö- ja vesiensuojelualan asiantuntijat sekä suuri yleisö. Sisältö Selkämeren teemavuosi oli luonteeltaan tiedotus- ja markkinointihanke ja se pyrki nostamaan esille keskeisiä asioita ja tarjoamaan mahdollisuuksia keskustelulle Selkämerta ja Satakuntaa koskevissa asioissa. Käännössä teemavuosi kokosi ja koordinoi suurelle yleisölle ja erilaisille kohderyhmille suunnattuja tapahtumia, retkiä ja nätelyitä, jotka järjestettiin Selkämeren alueella tai jotka aihepiireiltään liittyivät Selkämeren meri- tai rannikkoalueeseen.

7 12 13 Tiedotusta ja markkinointia toteutettiin kautta vuoden, ja erityisesti kesän kulttuuritapahtumissa. Samalla pyrittiin vahvistamaan Selkämeren alueellista identiteettiä, mikä palvelee pitkällä tähtäimellä myös kestävää kehitystä omaan lähiympäristöön ja sen arvoihin sitoutumisen ja niistä huolehtimisen kautta. Suuri yleisö kohdattiin tapahtumien kautta. Tietoa Selkämerestä ja siihen liittyvistä tapahtumista tarjottiin myös omilla verkkosivuilla osoitteessa selkamerivuosi. Selkämeren teemavuoden toteutus Selkämeren teemavuoden toteutti Satakunnan vesistöohjelma SATAVESI, joka on Satakuntaliiton, Satakunnan TE-keskuksen ( alkaen Satakunnan ELYkeskus) ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ( alkaen Varsinais-Suomen ELY-keskus) yhteistyöohjelma Satakunnan vesistöjen tilan ja kätömahdollisuuksien parantamiseksi. Käännön koordinoinnista vastasi Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikkö (MKK) erillisen Selkämeren teemavuosi -hankeen puitteissa. Teemavuoden muina toteuttajina ja koordinointihankkeen rahoittajina toimivat Porin ja Rauman kaupungit, Merikarvian ja Eurajoen kunnat sekä Purjelaivayhdistys Ihana ry. Kaksivuotinen hanke sai tukea Euroopan unionin aluekehitysrahastosta Satakuntaliitolta. Teemavuoden toteutus perustui Turun yliopiston MKK:n laatimaan esiselvitykseen. Teemavuoden ajaksi teemavuoden käännön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaamaan perustettiin Selkämeren teemavuoden ohjausryhmä sekä pienempimuotoisempi Selkämeren teemavuoden suunnitteluryhmä. Näiden ryhmien jäsenet koostuivat eri alojen osaajista, joilla kaikilla oli oma roolinsa teemavuoden suunnittelussa, toteutuksessa, koordinoinnissa ja rahoittamisessa. Teemavuoden toteuttaminen perustui yhteistyöhön. Laaja joukko paikallisia ja alueellisia toimijoita ja tapahtumajärjestäjiä otti teemavuoden viestin esille omissa tapahtumissaan. Laajan joukon myötä kokonaisuudesta muodostui jopa ennakoitua laajempi: värikäs yhdistelmä kulttuuria, taidetta, tiedettä, asiaa ja viihdettä. Avajaisia vietettiin maailman ympäristöpäivänä viidellä paikkakunnalla ja päätösseminaari järjestettiin Helsingissä. Tälle välille mahtui suuri määrä tapahtumia ja toimia. Selkämeren teemavuoden kesästä 2008 kesään 2009 suojelijana toimi ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Projektipäällikkö Samu Numminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus (ennen Lounais- Suomen ympäristökeskus), SATAVESI-ohjelma Selkämeren rannikkoa. Kuva: Tiina Leino

8 14 15 Selkämeren teemavuoden koordinaatiohankkeen ohjausryhmässä toimivat: Projektipäällikkö Samu Numminen puheenjohtaja Suunnittelija Minna Uusiniitty-Kivimäki Osastopäällikkö Olli Madekivi Ylitarkastaja Heli Perttula Suunnittelija Minna Giss Vastuualueen päällikkö Altti Ylitalo Ympäristösuunnittelija Anne Savola, hankkeen yhteyshenkilö Ympäristösuunnittelija Seppo Salonen Ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen Kulttuurisihteeri Pirjo Jaakkola Kirjastonjohtaja Jouko Ilvonen Projektisihteeri Heidi Helkiö-Mäkelä Projektipäällikkö Tapio Santala Johtaja Anne Erkkilä Tutkija Minna Alhosalo Koordinaattori Pirjo Pihlainen, sihteeri Lounais-Suomen ympäristökeskus SATAVESI-ohjelma Lounais-Suomen ympäristökeskus, SATAVESI-ohjelma Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus Satakunnan TE-keskus Satakunnan TE-keskus Satakuntaliitto Porin kaupunki Rauman kaupunki Eurajoen kunta Merikarvian kunta Perinnelaivayhdistys Ihana ry. Perinnelaivayhdistys Ihana ry Turun yliopisto, MKK Turun yliopisto, MKK Turun yliopisto, MKK Selkämeren teemavuoden suunnitteluryhmässä toimivat: Projektipäällikkö Samu Numminen puheenjohtaja Suunnittelija Minna Uusiniitty-Kivimäki Ympäristösuunnittelija Anne Savola Ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen Suunnittelija Minna Giss Erityisympäristötuen asiantuntija Teija Rinne Johtaja Anne Erkkilä Koordinaattori Pirjo Pihlainen, sihteeri Lounais-Suomen ympäristökeskus, SATAVESI-ohjelma Lounais-Suomen ympäristökeskus, SATAVESI-ohjelma Satakuntaliitto Rauman kaupunki Satakunnan TE-keskus Satakunnan TE-keskus Turun yliopisto, MKK Turun yliopisto, MKK Kivikkoista Ouran saaristoa Merikarvialla. Kuva: Juha Hyvärinen

9 16 17 TEEMAVUOSI HUIPENTUI JUHLAPÄÄTÖKSEEN Selkämeren teemavuosi on ollut mittava paikallinen ja alueellinen ponnistus, jonka pyrkimyksenä on yhteisen merialueemme suojelu ja sen tunnettuuden vahvistaminen. Valtioneuvoston 200-vuotisjuhlien periaatepäätös Selkämeren kansallispuiston perustamisesta voidaan nähdä teemavuoden huipennuksena. Selkämerestä tulee Suomen 36. kansallispuisto. Se täydentää oivallisella tavalla erityisesti merellisten kansallispuistojen verkostoa. Kansallispuistopolitiikka elää ajassa Kansallispuistoja pidetään luonnonsuojelualueiden kruununjalokivinä. Jokainen on perustettu omalla laillaan. Puistojen suojelutaso on korkea. Kansallispuistopolitiikka elää ajassa: niin maankätöpaineet kuin globaalit ympäristöhaasteet ovat vaikuttaneet luonnonsuojelun painopisteisiin. Näin on myös jatkossa. Ensimmäiset kansallispuistomme Pallas-Ounastunturi ja Pyhätunturi perustettiin vuonna 1938 säiltämään Lapin matkailumaisemia. Niitä ennen valtiolle oli jo lunastettu alueita muun muassa Kolilta ja Haukiveden Linnansaaren saaristosta uhkaavien metsähakkuiden tieltä. Lunastuksia perusteltiin tuolloin matkailusyillä. Nykyään lunastuksia toteutetaan ainoastaan luonnonsuojeluperustein. Sodan jälkeisen jälleenrakentamiskauden kansallispuistot heijastelevat oman aikansa luonnonvarapolitiikkaa. Sotakorvausten maksamiseksi syntyn raskas teollisuus sekä puunjalostus- ja sahateollisuus kasvattivat puuntuotannon tehostamisvaatimuksia. Metsien suojelutarpeet nousivat esille. Syntyivät muun muassa Lapin metsäerämaita säiltävä Lemmenjoen kansallispuisto ja Kuusamon Oulangan kansallispuisto. Kansallispuistokomitean myötä uuteen aikaan Kansallispuistoverkoston kasvaessa puistoja on perustettu yhä enemmän luonnon monimuotoisuuden säiltämiseksi. Merkittävä virstanpylväs ajattelutavan muutoksessa oli kansallispuistokomitean mietintö vuodelta 1976 ja sen ehdotusten pohjalta vuonna 1982 perustetut 11 kansallispuistoa. Harju- ja suoluontoon kohdistui kasvavia hyödyntämispaineita. Soiden ojitus nousi entistä painavammin esiin keinona tehostaa metsänkasvua. Harjujemme soraa taas tarvittiin laajenevan, asvaltoidun tieverkon rakentamiseen ja elementtituotantoon. Harju- ja suoluonnon suojelutarve korostui. Tietoisuus metsälajien nopeasta katoamisesta talousmetsissä sekä ehjien kallioalueiden hupeneminen heijastuivat ja luvun kansallispuistoratkaisuihin. Koloveden kansallispuisto on yhdistelmä vanhoja luonnon metsiä ja kookkaiden saarten kallioalueita. Se on ainoa kansallispuistomme, joka muiden ominaisuuksiensa ohella on perustettu edistämään saimaannorpan suojelua. Vanhojen metsien suojeluohjelmien perusteella rajattuja ikimetsiä liitettiin jo perustettuihin Seitsemisen, Pyhätunturin ja Pallas-Ounastunturin kansallispuistoihin. Kymenlaaksoon perustetun Repoveden kansallispuiston ja siihen liittyvän Aarnikotkan suojelualueen muodostaminen sinetöi yhden eteläisen Suomen upeimman kallioalueen säilymisen jälkipolville. Nuuksion kansallispuisto pääkaupunkiseudulla ja Kurjenrahkan kansallispuisto ovat esimerkkejä oman aikamme kansallispuistopolitiikasta. Ne ovat vain noin puolen tunnin ajomatkan päässä suomalaisittain suurten kaupunkien urbaanista sykkeestä. Selkämeren kansallispuisto on modernia kansallispuistopolitiikkaa Tämän vuosikymmenen suuret maankätöhaasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan. Rannikko- ja vesialueilla korostuvat tuulivoimatuotannon tarpeet. Paineet merenalaisten soravarojen hyödyntämiseen sekä kalojen verkkokasvatukseen kasvavat myös koko ajan. Itämeren tila on pitkällisistä ponnisteluista huolimatta heikko. Näiden haasteiden tulee heijastua suojelupolitiikkaan. Vain neljä kansallispuistoa edustaa Suomen saaristoluontoa, joka on poikkeuksellisen monimuotoinen ja haavoittuva. Ei ole sattumaa, että hallitusohjelmassa on päätetty selvittää kansallispuiston perustamismahdollisuuksia juuri Selkämerelle. Pohjois-eteläsuunnassa pitkä Selkämeren saaristo- ja merialue on pohjoisen ja eteläisen lajiston kohtaamispaikka. Pituutensa, sijaintinsa sekä muiden biologisten ja fyysisten ominaisuuksiensa puolesta se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen merellisissä ekosysteemeissä. Sen avulla voidaan seurata myös kalankasvatuksen sekä ydinvoimalan lauhdevesien vaikutuksia. Selkämeren kansallispuistohankkeeseen liittyy muitakin uusia piirteitä. Ehdotettuun kansallispuistoon esitetään sen perustamisen jälkeen liitettäväksi Rauman kaupungin omistuksessa olevia saaria ja vesiä. Tämä olisi ensimmäinen kerta, kun luonnonsuojelulain 22 :ssä todettua julkisyhteisöllisen omistuksen liittämismahdollisuutta toteutettaisiin käännössä. Raumalla konsepti loisi mahdollisuudet siirtyä kaupungin rantojen virkistysalueiden ja kaupungin rauhoittamien suojelusaarten

10 18 19 kautta kansallispuistosaarille. Porin kaupungin kohdalla se vahvistaisi ekologisen käävän luomista Selkämereltä Kokemäenjoen suiston Natura 2000-alueen ja Porin kansallisen kaupunkipuiston kautta kaupungin keskustaan. Kylmäpihlajan majakka Rauman saaristossa Kuva: Tiina Leino Selkämeren kansallispuiston perustaminen on pitkään ollut Satakunnan alueellisen edunvalvonnan kärkihankkeita. Luonnonsuojelun edistäminen pääsee harvoin alueellisen kehittämisen prioriteetiksi. Paikallinen aktiivisuus on ollut merkittävästi edesauttamassa Selkämeren kansallispuiston perustamisen etenemistä. Tulevan talven aikana ympäristöministeriö valmistelee valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen lakiesityksen Selkämeren kansallispuiston perustamisesta. Esitys pohjautuu Metsähallituksen ja Satakuntaliiton teettämiin selvityksiin sekä kansallispuiston sijaintikuntien neuvotteluihin. Uskon esityksen etenevän eduskunnan käsittelyyn keväällä Selkämeren kansallispuisto edustaa modernia kansallispuistopolitiikkaa ja vastaa niin globaaleihin kuin kansallisiin ympäristön- ja luonnonsuojeluhaasteisiin. Lisäksi se tukee kuntien maa- ja vesialueiden käön kestäviä strategioita ja toteuttaa maakunnan vahvaa tahtoa. On lämpimän kiitoksen aika teemavuoden suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleille sekä kaikille meriluonnon ystäville. Laaja yleisön tuki on menestyksekkään luonnonsuojelun perusta. Uskon tämän tuen ja tuloksellisen ympäristöhallinnon ja paikallisten toimijoiden yhteistyön jatkuvan Selkämerellä tulevaisuudessakin. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki, valtioneuvosto Ympäristöministeri tutustui tulevaan Selkämeren kansallispuiston alueeseen huhtikuussa 2009 Raumalla. Kuva: Anne Savola. Kylmäpihlajan majakassa Metsähallituksen aluejohtaja Stig Johansson, Rauman apulaiskaupunginjohtaja Tomi Suvanto, Rauman ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, Rauman kaupunginjohtaja Arno Miettinen sekä ministerin erityisavustaja Helena Pakarinen. Ympäristöministeriöstä olivat mukana myös ylijohtaja Timo Tanninen sekä ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander.

11 20 21 SELKÄMERI TUNNETUKSI - SELKÄMEREN TEEMAVUODEN TAUSTAT JA TOTEUTUS Auringonlasku Luvian Pietarmerellä. Kuva: Juha Hyvärinen

12 22 23 MIKSI SELKÄMEREN TEEMAVUOSI? Taustat Selkämeren teemavuoden viettämiselle ovat huomattavasti syvemmällä kuin pelkkä jatkumo vuonna 2006 vietettyyn Saaristomerivuoteen. Itse asiassa 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä voidaan pitää Selkämeren teemavuosikymmenenä. Huoli Selkämeren tilasta sekä Selkämeren julkisesta ja tutkimuksellisesta näkymättömyydestä kanavoitui Satakunnassa vuosituhannen alussa laaja-alaiseksi ja suunnitelmalliseksi yhteistyöksi Selkämeren puolesta. Ratkaiseva merkitys tavoitteelliselle yhteistyölle oli Satakunnan vesistöohjelman, SATAVESI, käynnistyminen vuonna 2002 sekä alueelliset EU-rahoitusmahdollisuudet. Yhteistyömuotojen kehittymisen myötä Selkämerta koskevia haasteita ja mahdollisuuksia nostettiin määrätietoisesti esiin erilaisina Selkämereen liittyvinä hankkeina. Hankkeissa olivat mukana niin aluetason viranomaiset, rannikkokunnat, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK, Porin yksikkö), vesiensuojeluyhdistykset kuin rannikkoalueen suuret teollisuuslaitoksetkin. Hyviä esimerkkejä eri tahojen yhteistyön tuloksista ovat mm. kirjat Miten voit, Selkämeri? (2005) ja Tuntematon saaristo (2006) sekä Satakunnan venematkailun kehittämishankkeessa, Satavene, vuosina tuotettu aineisto ja merialueen matkailuesite. ohjausryhmässä syntyikin yhteinen näkemys, että Satakunnassa tehtävä laajapohjainen Selkämeri-yhteistyö tarvitsee kokoojakseen oman teemavuoden. Teemavuoden perustaa kartoitettiin erillisessä kyselutkimuksessa, jonka toteutti Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikkö vuonna Helsingin ja Turun kaupunkien vuonna 2007 lanseeraaman Itämerihaasteen osuminen samaan aikaan teemavuoden valmistelun kanssa oli onnekas sattuma. Selkämeri on osa Itämerta ja Selkämeren teemavuoden tavoitteiden koettiin tukevan hyvin myös Itämerihaastetta. Satakuntaliiton ohella moni taho Satakunnasta vastasi myönteisesti haasteeseen. Kirja Miten voit, Selkämeri? painottuu Satakunnan merialueen ominaispiirteiden ja vesien tilan käsittelyyn. Julkaisu lisäsi yleistä tietoutta Satakunnan rannikon erityispiirteistä ja vetovoimatekijöistä sekä alueella jo toteutetusta vesiensuojelutyöstä. Kirjan julkaisun yhteydessä järjestettiin Raumalla Selkämeri-aiheinen seminaari, joka keräsi laajan osanottajajoukon. Lisäksi kirjan aineiston perusteella tuotettiin erillinen Miten voit, Selkämeri -nätely. Tiedon lisäämisen ohella kirjan ajateltiin olevan Selkämeren vesiensuojelun kehittämisen työväline ja sitä se on ollutkin. Tuntematon saaristo -kirja esittelee monipuolisesti Selkämeren saariston maisemia, luontoa ja kulttuuriperintöä. Kirjan nimi on osuva ja ilmaisee hyvin sen, miksi Selkämerelle tarvittiin oma teemavuosi. Selkämeren monipuolista luontoa ja kulttuuriperintöä ei tunneta riittävästi edes omassa maakunnassa saati valtakunnan tasolla. Tietoisuuden lisääminen onkin tärkeää muun muassa siksi, että oman elinympäristön tuntemus sekä omakohtaiset luonto- ja vesistökokemukset vaikuttavat motivaatioon tehdä työtä vesien tilan hyväksi. Kirjan valmistuminen kkeyi sopivasti myös vuodesta 2002 Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeena olleen Selkämeren kansallispuiston perustamisen edistämisvalmisteluihin. Saaristomeren teemavuoden viettäminen herätti myös SATAVESI-ohjelman yhteistyötahot, Satakuntaliiton, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen, pohtimaan ajatusta Selkämeren teemavuodesta. SATAVESI-ohjelman Miksi päätettiin toteuttaa Selkämeren teemavuosi? Siksi, että Selkämeren eri toimijat kokivat tärkeäksi sen, että Selkämeri ja monet Selkämereen perustuvat toiminnot tulee saada yleisen huomion ja kiinnostuksen kohteeksi niin Satakunnassa, valtakunnan tasolla kuin kansainvälisestikin. Ympäristösuunnittelija Anne Savola, Satakuntaliitto Lähteet: Sarvala, M. & Sarvala, J. (toim.): Miten voit, Selkämeri? Ympäristön tila Lounais-Suomessa 4. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku Häyrynen, M., Luotonen, E., Mustalampi, E. & Bruk, E. (toim.): Tuntematon saaristo. Selkämeren eletty maisema. Otava, Helsinki Pihlainen, P. ja Alhosalo, M. (2007): Selkämeren teemavuosi kesästä kesään Esiselvitys. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C 47/ Kuva: Sami Suominen

13 24 25 ITÄMERIHAASTE Ideana lakisääteisten toimenpiteiden lisäksi tehtävät vapaaehtoiset vesiensuojelutoimet Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien henkilökohtaisesta aloitteesta kaupungit laativat laajan yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman, joka julkistettiin kesäkuussa 2007 Haaste Itämeren pelastamiseksi esitettiin myös noin 600 muulle organisaatiolle, muun muassa kaikille Suomen kunnille sekä lukuisille valtiollisille toimijoille, oppilaitoksille, tutkimuslaitoksille, etujärjestöille ja kansalaisjärjestöille Vuoden 2007 jälkeen on haastettu lisäksi muun muassa Itämeren muiden maiden kaupunkeja, risteilyvarustamoja ja suuryrityksiä Haasteen vastaanottanut organisaatio määrittelee itse omista lähtökohdistaan ja toimintansa parhaana tuntijana, mitä se voi ja haluaa tehdä lakisääteisen toiminnan lisäksi parantaakseen Itämeren tilaa tai vähentääkseen kuormitusta Syksyllä 2009 Itämerihaasteessa oli mukana yli 160 organisaatiota, joista lähes puolet kuntia ja kaupunkeja sekä lisäksi muun muassa viranomaisia, yliopistoja, kansalais- ja etujärjestöjä sekä yrityksiä Konkreettisen kuormituksen vähentämisen, ympäristön tilan seurannan tai kunnostustalkoiden lisäksi eräs tärkeä toimenpidekokonaisuus useimmissa ohjelmissa on tietoisuuden lisääminen Itämeren tilasta ja siihen vaikuttamisesta oman harrastaja-, henkilöstö-, asiakas- tai asukaskenttänsä puitteissa Selkämeren teemavuosi on hyvä esimerkki hankkeesta, joka toteuttaa Itämerihaasteen ideaa laajana kokonaisuutena usean organisaation yhteistyönä Lisätietoa: Itämerihaasteen koordinaattori Lotta Ruokanen, Helsingin kaupunki Kallo, Pori Kuva: Sami Suominen

14 26 27 SeLKÄmeren TeemAVuOSi -HAnKKeen LÄHTÖKOHDAT JA TOTeuTuS KOOrDinAATTOrin näkökulma Meri- ja rannikkoalueiden ympäristön ja kulttuurin tutkimuksella on Turun yliopistossa pitkät perinteet. Satakunnassa toimivista yliopiston laitoksista Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa (MKK), Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksella ja Reposaaren kenttäasemalla työskennellään ympäristö- ja aluekehitysteemojen parissa. Turun yliopisto oli alusta lähtien mukana ideoimassa ja suunnittelemassa Selkämeren teemavuotta. Suunnittelu aloitettiin vuonna 2006 pidetyn Saaristomeren teemavuoden vanavedessä. Lähtökohtana oli laatia Selkämerelle alueen ominaispiirteet ja kehittämistarpeet huomioiva, alueen imagoa ja tunnettuutta parantava hanke. SATAVESI-ohjelman toimijoiden; Satakuntaliiton, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen toimeksiannosta MKK teki vuonna 2007 esiselvityksen teemavuoden järjestämisestä. Esiselvityksessä teemavuoden lähtökohdat linjattiin selkeästi. Selkämeren rannikkoalueella ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus pohjautuu pitkiin perinteisiin Alueelliset toimijat pitävät tärkeänä luonnonympäristön ja ihmisen toimintaympäristön kehityksen ohjaamista kestävään suuntaan. Alueen maantieteellisesti leimalliset piirteet ovat kapea ja karu rannikkokaistale sekä laaja ja avoin ulappa. Karut olosuhteet ovat synntäneet Selkämeren rannikkokylille niille ominaisen, pienipiirteisen kulttuurimaiseman. Hyvä saavutettavuus vesiteiden kautta on jo historiallisina aikoina tehn Selkämeren rannikosta portin ulkomaille ja reitin sisämaahan. Yhä edelleen kuljetukset, satamasidonnaiset toiminnot ja teollisuus ovat alueella tärkeitä elinkeinoja. Toisaalta Selkämeren rannikkoalue on viime vuosikymmeninä jään eteläisen ruuhka-suomen varjoon. Selkämeren pitkä rannikko mielletään usein raja-alueeksi, ei niinkään portiksi ulkomaailmaan. keskeistä oli laaja-alainen yhteistyö. Turun yliopisto kiittää lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneita aktiivisesta osallistumisesta teemavuoden toteutukseen! Turun yliopisto on jatkossakin aktiivisesti mukana Selkämeren aluekehityksessä ja tutkimuksessa. Yliopisto edistää Selkämereen liittyvää monitieteistä tutkimusta muun muassa Satakunnan korkeakouluyhteistyön kautta. MKK pyrkii lisäämään meri- ja rannikkoalueen luonnontieteellistä perustutkimusta. Teemavuosi on luonut Selkämeri-yhteistyölle hyvät edellykset jatkua entistä monimuotoisempana. Johtaja Anne Erkkilä, Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Lähde: Pihlainen, P. ja Alhosalo, M. (2007): Selkämeren teemavuosi kesästä kesään Esiselvitys. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C 47 / Selvityksen perusteella SATAVESI-ohjelman toimijat päättivät käynnistää Selkämeren teemavuoden kesästä kesään Lounais-Suomen ympäristökeskus johti hanketta SATAVESI-ohjelman kautta ja Turun yliopisto lähti hankkeen koordinaattoriksi MKK:n vastatessa toteutuksesta. Teemavuoden koordinointi oli Turun yliopistolle sen kolmannen tehtävän, alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen, toteuttamista käännössä. Teemavuosi täti sille asetettuja tavoitteita osin jopa yli odotusten. Ennen kaikkea se onnistui kiinnittämään yleisön ja median huomion Selkämeren meriympäristöön sekä sen kestävän käön ja suojelun merkitykseen. Teemavuoden menestyksessä Enskerin saari Porissa. Kuvat: Sami Suominen

15 28 29 SeLKÄmeren TeemAVuODen VuODenKierTO Teemavuosi rakentui yhteistyötahojen verkostolle Selkämeren teemavuosi kesästä 2008 kesään 2009 käynnistyi maailman ympäristöpäivänä Suunnitteluryhmä oli aloittanut kampanjan valmistelutyön jo puoli vuotta aiemmin. Talven ja kevään aikana tiedotettiin tulevasta kampanjasta, etsittiin yhteistyötahoja ja koottiin verkosto, joka toimi teemavuoden perustana ja teki teemavuoden toteuttamisen mahdolliseksi. Selkämeren teemavuoden toteuttaminen perustui yhteistyöhön: alueen kaikki toimijat kutsuttiin alkuvuodesta 2008 mukaan rakentamaan teemavuotta yhteisesti. Kutsu otettiin vastaan hyvin, sillä mukana tapahtumia järjestämässä oli 71 eri toimijaa kulttuurin, vapaa-aikasektorin, luonnontieteiden ja opetuksen alalta. Teemavuoden yhteistyöperiaatteen mukaan tapahtumille ei asetettu tarkkoja sisällöllisiä vaatimuksia tai ohjeita. Tärkeimpänä tavoitteena pidettiin teemavuoden ja Selkämeri-sanoman eteenpäinviemistä. Selkämeren merialuetta ja rannikkoa päästiin esittelemään suurten tapahtumien kuten Reposaaren loma-asuntomessujen, SuomiAreenan ja Satakunta Senaatintorilla tapahtuman yhteeen. Teemavuoden koordinaatiohanke itse järjesti vuodenkiertoon kuuluneista tapahtumista 30. Viestinnän välineet Selkämeren teemavuoden markkinointi alkoi jo tammikuussa Helsingin Matka messuilla Satakunnan osastolla valokuvaaja Seppo Keräsen valokuvasta tehdyllä plakaatilla. Varsinainen viestintä käynnistyi alkuvuodesta tiedotusmateriaalien, internetsivujen, verkostotiedottamisen ja tiedotusvälineiden kautta. Vuoden profiloimiseksi haluttiin luoda konkreettiset Selkämeren teemavuoden markkinointimateriaalit, joissa päädtiin kätämään pääasiassa Raimo Sundelinin valokuvia. Yhteistyössä suunniteltiin muun muassa teemavuoden selkälokkilogo, juliste- ja postikorttisarja, esite, tapahtumakalenteri, mainospurje, ja rannikkokuntien matkailunähtävyyksiin sijoitettavat rullaständit. Tässä valmistelussa käettiin apuna myös mainostoimistoa. Näitä materiaaleja hyödynnettiin teemavuoden omilla verkkosivuilla, messuilla ja kaikessa viestinnässä. Teemavuoden logoon haluttiin valita juuri selkälokki, koska vähälukuinen lokki on alueellemme keskittyvän pesintänsä vuoksi ehkä maailman suomalaisin lintu ja Selkämerelle tunnusomainen. Teemavuoden aikana julkaistiin muun muassa Satakuntaliiton tiedotuslehden Selkämeriaiheinen teemanumero (Selkämeri-Satanen), Lounais-Suomen ympäristökeskuksen esite Selkämeri n ja tulevaisuudessa ja Ympäristöviesti-nimisen asiakaslehden Selkämeri-aiheinen teemanumero. Selkämeren teemavuodesta ovat viestittäneet myös Ulla Koivulan Selkämerilaulu ja saman tekijän runo Sininen mereni mun. Lisäksi teemavuodelle avattiin omat nettisivut: Kampanjoinnin ja tiedotuksen välineenä käettiin Säiletään Selkämeri sinisenä -teemaa, mikä kuvasi parhaiten yhteistyöverkoston vesiensuojelun, luontomatkailun ja Selkämeritietoisuuden lisäämisen tavoitteita. Selkämeren teemavuoden aikana iskulausetta käettiin otsikkona erilaisissa yhteyksissä muun muassa esitteessä, Selkämereen liittyvässä SuomiAreenan rehevöitymiskeskustelussa ja asiantuntijaseminaarissa. Osa Selkämeren teemavuoden aikana julkaistuista esitteistä.

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

REITTI SELKÄMERELLE HANKE (A31768) PÖYTÄKIRJA 1/2011

REITTI SELKÄMERELLE HANKE (A31768) PÖYTÄKIRJA 1/2011 REITTI SELKÄMERELLE HANKE (A31768) PÖYTÄKIRJA 1/2011 OHJAUSRYHMÄN ALOITUSKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA KOKOUSAIKA KESKIVIIKKO 2.11.2011 KLO 13.33 15.12 KOKOUSPAIKKA SATAKUNTALIITTO (POHJOISRANTA 11D) NEUVOTTELUHUONE

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien

Lisätiedot

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10. Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Osallistavaa tiedotusta Porin malliin Heli Nukki, Porin kaupunkisuunnittelu

Osallistavaa tiedotusta Porin malliin Heli Nukki, Porin kaupunkisuunnittelu Osallistavaa tiedotusta Porin malliin Heli Nukki, Porin kaupunkisuunnittelu Näyttely- kokonaisuus Osarahoitus: Euroopan aluekehitysrahasto Länsi-Suomi Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4 Valmisteluryhmä 4 Siirtyvistä tehtävistä ja sidosryhmäyhteistyöstä tulevassa maakunnassa / Satakuntaliitto Maakuntauudistukseen liittyvä sidosryhmätilaisuus koskien alueiden käyttöä, luonnonvaroja ja liikennettä

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi Vesien ja merenhoito maakuntien tehtäväksi Miten maakunnat valmistautuvat / case Satakunta Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.9.2017,

Lisätiedot

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Turun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun panostus Itämeri-työhön Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelman teemat 1. Pistekuormituksen vähentäminen 2. Hajakuormituksen

Lisätiedot

Merkkipaaluja Satakunnassa 2009

Merkkipaaluja Satakunnassa 2009 C/o Ari Impola 050 517 8011 Impolantie 45 28130 PORI impola@meka.tv Satakunnan taidetoimikunta 16.12.2009 Raportti avustuksen käytöstä Merkkipaaluja Satakunnassa 2009 Vuonna 2009 järjestyi monia tilaisuuksia,

Lisätiedot

Itämerihaaste simpukankuoressa

Itämerihaaste simpukankuoressa Itämerihaaste Itämerihaaste simpukankuoressa Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien aloitteesta kesäkuussa 2007 liikkeelle lähtenyt prosessi Tavoitteena parantaa Itämeren tilaa lakisääteisten toimien lisäksi

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku Pytty-kampanja Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Haaste Itämeren pelastamiseksi Turku ja Helsinki ovat sitoutuneet toimiin Itämeren tilan

Lisätiedot

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa Satu Viitasalo-Frösen 6.5.2013 Miksi Citywater? Itämeren tila on huono Puhdas meri tarjoaa runsaasti ns. ekosysteemipalveluita rannikon kaupungeille ja kunnille

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry

Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry 1 Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry Kevätkokous 24.3.2015 klo 17-18.30 Ravintola Merimestan kokoustilassa Porin Reposaarella Läsnä Raimo Hakila Arto Holma Päivi Kuusisto Hannu Rantala Ilmo Suikkanen

Lisätiedot

Tapahtuma voi olla myös kulttuuriympäristösitoumus! Tehoa työhön ja näkyvyyttä tapahtumallesi. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2017 avajaiset

Tapahtuma voi olla myös kulttuuriympäristösitoumus! Tehoa työhön ja näkyvyyttä tapahtumallesi. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2017 avajaiset Tapahtuma voi olla myös kulttuuriympäristösitoumus! Tehoa työhön ja näkyvyyttä tapahtumallesi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2017 avajaiset Kulttuuriympäristötyö näkyväksi kulttuuriympäristösitoumuksella

Lisätiedot

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2).

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2). 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät yhdistys Yhdistyksen ensimmäinen kokous Aika: 28.8.2013 klo 19-20 Paikka: Luontotalo Arkki, Pori Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Lasse Lovén avasi kokouksen ja totesi,

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta Paikkatiedon hyvät käytänteet -seminaari 12.5.2011 Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Kaisa Savola MIHIN TARVITAAN

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö

Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Demokratian kehittäminen: taustaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari keskiviikkona 21.11.2012 Satavesi-ohjelma (2002-) 1/2 Yhteistyötä

Lisätiedot

Selkämeren teemavuoden vaikuttavuuden arviointi. Emilia Tommila

Selkämeren teemavuoden vaikuttavuuden arviointi. Emilia Tommila LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 12 2009 Selkämeren teemavuoden vaikuttavuuden arviointi Emilia Tommila Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 12 2009

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Tervetuloa Satakuntaan!

Tervetuloa Satakuntaan! Tervetuloa Satakuntaan! Yksi Suomen 18 maakunnasta Historiallinen maakunta, joka on mainittu ensi kerran vuonna 1331 Suomen tunnetuin historiallinen löytö hirvenpää 5000 eaa. löytyi Huittisista Sijaitsee

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

ITÄMERI KIITTÄÄ ÖSTERSJÖN TACKAR ( ), KATSAUS PROJEKTIIN. Päivi Kippo-Edlund Borgå Västra Porvoo Läntinen

ITÄMERI KIITTÄÄ ÖSTERSJÖN TACKAR ( ), KATSAUS PROJEKTIIN. Päivi Kippo-Edlund Borgå Västra Porvoo Läntinen ITÄMERI KIITTÄÄ ÖSTERSJÖN TACKAR (2016-2018), KATSAUS PROJEKTIIN Päivi Kippo-Edlund Borgå Västra Porvoo Läntinen HANKKEEN TAUSTALLA Huoli lähivesien ja Itämeren huonosta tilasta Halu tehdä hyvää suojelemalla

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Liikkujan viikko 2014

Liikkujan viikko 2014 Liikkujan viikko 2014 Omilla poluilla ja radioaalloilla 19.5.2014 Sirpa Mustonen ja Kaisa Kauhanen 1 Euroopan yhteinen Liikkujan viikko Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16. 22.9. Viikon

Lisätiedot

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä SPEK - yhteenveto 10.12.2008 Mika Jäntti Päivä Paloasemalla palautekysely Päivä Paloasemalla tapahtumaan liittyi arviointi, jossa tapahtumassa mukana

Lisätiedot

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET 19.3.2015 klo 17.30 Eduskunnan kansalaisinfo Suomenlahden kansallispuistojen täydennys Ympäristöneuvos JukkaPekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muokkaa alaotsikon

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016 Muistio 1 (11) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016 Aika 13.6.2016 kello 09:00-10:17 Paikka Karviatalo, Tyyni Tuulionk.12, Karvia Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja Maija Arola sihteeri

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Selkämeri-ryhmän kokous 25.9.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Selkämeren taustakuormituksen mallinnus

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat

Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat 1 Lähtökohdat EU:n teemavuosi kaikissa jäsenmaissa EU:n tavoitteet Euroopan laajuinen viestintäkampanja Volunteering in the European Union-tutkimus

Lisätiedot

Muinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen

Muinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen Arkeologista tutkimusta on tehty viime vuosisadalta lähtien jatkuvasta. Pelastuskaivausten lisäksi kunta on rahoittanut maamme merkittävintä tutkimuskaivausta Luistarin alueella vuosina 1969-92. Tutkittua

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh Vapaa-aikalautakunta 97 16.12.2015 Vapaa-aikalautakunta 10 18.02.2016 Vapaa-aikalautakunta 62 21.09.2016 Vapaa-aikalautakunta 8 25.01.2017 Vapaa-aikalautakunta 27 20.04.2017 Suomi 100 vuotta Vapla 16.12.2015

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

OMAT VEDET PAREMMIKSI

OMAT VEDET PAREMMIKSI OMAT VEDET PAREMMIKSI kansalaishavainnointia ja koulutusta Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni Kuva: Oman vesistön seurantakurssi Pomarkussa 2012, kuvaaja Kati

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen 25.5.2011 Se on mahdollista! Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategiaa toteutetaan jo Miten me sen teimme VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Työttömien määrää alentunut maaliskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Meripolitiikan kehittäminen

Meripolitiikan kehittäminen Meripolitiikan kehittäminen Turun ja Varsinais-Suomen meripäivä 1.2.2017 Jussi Soramäki EU-erityisasiantuntija Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan keskeisiä toimijoita Keskeiset ministeriöt VNK, LVM,

Lisätiedot

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Lotta Ruokanen Helsingin kaupungin ympäristökeskus 7.12.2009 1 Helsingin ja Turun julkilausuma Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Selkämeri-ryhmän kokous 27.03.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen

Lisätiedot

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Hiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta

Hiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta Hiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta Kestävä hiljaisuus, kestävä matkailu? seminaari 29.4.2014 - Hiljaisuusmatkailun reunaehtoja ja mahdollisuuksia Anne

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi 2 Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 -

Lisätiedot

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la Savon rata 125 vuotta Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la 4.10.2014 Savon rata 125 vuotta SAVON-RADAN ryhmä SAVON-RADAN ryhmä on Etelä-Savolaisten rautatierakennusten omistajien ja niissä toimijoiden muodostama

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Katson maisemaa ja kuuntelen

Katson maisemaa ja kuuntelen Katson maisemaa ja kuuntelen Hiljan-päivän seminaari 8.10.2015 Helsinki Anne Savola, ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Eilen #meri kohisi, tänään aallot lipuvat liplatellen rantaan @luontoilija Äänet

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EDISTÄÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien

Lisätiedot