Sininen mereni mun Merikarvialle ylös asti rannikko Satakunnan Selkämeren jatkuu alkain Raumalta kuuluisasti näyttäin vanhan ja nykyisen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sininen mereni mun Merikarvialle ylös asti rannikko Satakunnan Selkämeren jatkuu alkain Raumalta kuuluisasti näyttäin vanhan ja nykyisen."

Transkriptio

1 1

2 2 3 SÄILYTETÄÄN SELKÄMERI SINISENÄ Selkämeri kesästä 2008 kesään 2009 Säiletään Selkämeri sinisenä -julkaisun toimittamisesta ovat vastanneet: - Anne Savola, Satakuntaliitto - Pirjo Pihlainen, Turun Yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus - Minna Uusiniitty-Kivimäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Samu Numminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Juha Hyvärinen, Rauman kaupunki Sininen mereni mun Merikarvialle ylös asti rannikko Satakunnan Selkämeren jatkuu alkain Raumalta kuuluisasti nätäin vanhan ja nykyisen. Esittelee kuntaa Eurajoen, nätää Porin kaupungin, 120 kilometrin matkalla koen koko upean meiningin. On saaristoa suojaisaa, on meren tuulista, suurta aavaa, löyy rannikkoviivaa vaihtelevaa sekä satamaa montaa tarjoavaa. Porin kansallinen kaupunkipuisto, majakkasaaret Säpin ja Kylmäpihlajan, kaunis Kokemäenjoen suisto tuovat mieleen onnen ajan. Tuovat mieleen lapsuuden hengen, jolloin kaikki hyvin on, aikaa unohtaa millään mä voi en, täällä tiedän, en oo lohduton. On Satakunnan Selkämeri mulle, kaunein mitä mieleeni saa ja toivon, että myös sulle saan kauneuttaan kuuluttaa. Selkämeren teemavuosi -koordinaatiohankkeen toteuttivat: Kaunissaari Eurajoen saa luonnonrauhasta muistuttaa, Ourat kauneuttaan uhoaa ja rinnallaan Enskeri, Outoori lumoaa. Näen Vanhan Rauman kaupungin aarteet, Reposaaren paarlasteineen, Ahlaisten merenrantakylän kaarteet tiedän, tämä kaikki jää sydämeen. Sen aalloilla päivät purjehdin, sen rannalla rauhoitun ja sitten kun illalla ehdin sen tahtiin yöni nukun, oi kaunis sininen mereni mun. Ulla Koivula Satakuntaliitto julkaisusarja A: ISSN ISBN Julkaisija: Satakuntaliitto PL Pori Taitto: Satakuntaliitto Sami Suominen Kallon majakka Porissa Kuva: Sami Suominen

3 4 5 sisällys Sininen mereni mun 3 Esipuhe 7 Luvian Jussinkallio, näkymä kohti Lännennauloja. Kuva: Juha Hyvärinen. SELKÄMEREN TEEMAVUOSI 9 Selkämeren teemavuosi pähkinänkuoressa 10 Teemavuosi huipentui juhlapäätökseen 16 SELKÄMERI TUNNETUKSI - SELKÄMEREN TEEMAVUODEN TAUSTAT JA TOTEUTUS 21 Miksi Selkämeren teemavuosi? 22 Itämerihaaste 24 Selkämeren teemavuosi -hankkeen lähtökohdat ja toteutus - koordinaattorin näkökulma 26 Selkämeren teemavuoden vuodenkierto 28 Selkämeren teemavuoden vaikuttavuuden arviointi 47 SELKÄMERTA PINNALTA JA PINNAN ALTA 53 Satakunnan merialueella vetovoimaa 54 Selkämeren tila ja kuormitus Satakunnan rannikolla 56 Muutoksia Selkämeren kalastossa ja kalastuksessa 64 Kohtaamisia merikotkan kanssa 68 Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO-hanke) 70 Matkailutiellä lisäarvoa Selkämeren rannikolle 72 Merellisen kulttuuriperinnön ylläpito ja tuotteistaminen osana perinnelaivayhdistys Ihana ry:n toimintaa 74 Prötti ja pikakraavi Satakunnan rannikon ruokaperinteestä 76 Satakunnan merialueen hyl vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointi ja suojelu 78 Eurajoki merenrantaa, kesämökkejä ja purjehdusta 81 Merikarviasta Selkämerikarvia 85 Selkämeri luontoelokuvaksi 86 Satakunnan maakuntakaavan merelliset alueet ja erityisominaisuudet Selkämerellä 88 HUOMISEN SELKÄMERI 93 Työ Selkämeren hyväksi jatkuu 94 Selkämeren kansallispuisto jatkaa Selkämeren teemavuotta 96 Alueellinen VELMU käyntiin myös Selkämerellä 99 Ruokamaakunta tahtoo toimissaan suojella Selkämerta 100 Merenkulun ja elinkeinoelämän Selkämeri 102 Selkämeri osana ilmaston ja ympäristön muutosta 104 Rannikko- ja merialueiden yhdennetyn käön ja hoidon suunnittelu Selkämerellä 108 Selkämeri-laulu 113

4 6 7 esipuhe Suomen luonnonsuojeluliitto ja Satakuntaliitto teettivät kesällä 2009 Porin SuomiAreena keskustelutilaisuutta varten kyselutkimuksen, jonka toteutti Taloustutkimus Oy. Siinä haastateltiin kesäkuun lopulla puhelimitse noin tuhat suomalaista. Kyselyn mukaan suomalaisten enemmistö luottaa siihen, että ympäristön tila kohenee ja ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan vuoteen 2040 mennessä. Asiantuntijat ovat epäilevämpiä. Kaikki uskovat kuitenkin kamppailun Suomen luonnonvaroista kiihtyvän. Usko Itämeren rehevöitymisen pysätämiseen puolestaan jakaa suomalaiset tasan kahtia. Vajaa puolet uskoo onnistumiseen ja saman verran epäonnistumiseen. Satakunnassa on jo pitkään panostettu onnistumisen edellyksien luomiseen. Tämän vuoksi, maailman ympäristöpäivänä , käynnistyi Selkämeren teemavuosi kesästä 2008 kesään Teemavuoden suojelijana toimi ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Satakunnassa halutaan säiltää Selkämeren hyvä tila myös tulevaisuudessa. Tähän tulee kaikilla rintamilla jatkossakin paneutua laajassa yhteistyössä ja tähän me toivomme myös valtiovallan panosta. Laajat sinileväkukinnat Selkämeren merialueella kesällä 2009 hätkähdtivät ja on hyvä muistaa, että pelkästään Satakunnan alueella tehtävä työ ei ratkaise vedenlaadun tulevaa kehitystä Selkämerellä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Selkämeren kansallispuiston perustamisesta. Perustettava Selkämeren kansallispuisto täydentää olennaisella tavalla Suomen merialueiden suojelualueiden verkostoa ja on yksi Itämeren suojelua edistävistä toimenpiteistä. Kansallispuiston perustamisesta päättää lopullisesti eduskunta. Satakuntaliiton tavoitteena on, että puiston perustamislaki hyväksään eduskunnassa vuonna Teemavuosi herätti keskustelua Selkämerestä ja sen merkityksestä. Sillä saatiin aikaan sekä konkreettisia toimia että laajaa yhteistyötä, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Satakunnan tavoite on, että niin alue- kuin valtakunnan tasolla panostetaan jatkossakin Selkämeren ja rannikkoalueen kehittämiseen. Esimerkiksi Satakuntaliitto edistää omalta osaltaan toiminnassaan Selkämeren sekä rannikkoalueen kestävää kehittämistä ja rahoittanee jatkossakin niin Selkämeren tilaan kuin tulevan Selkämeren kansallispuiston kehittämiseen liittyviä hyviä hankkeita. Kiitän lämpimästi kaikkia niitä tahoja ja ihmisiä, jotka vaikuttivat teemavuoden onnistuneeseen toteuttamiseen ja ottivat Selkämeriteeman esille omissa tapahtumissaan. Erityisesti kiitän ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä teemavuoden suojelijana toimimisesta sekä Satakunnan vesistöohjelmaa, SATAVESI ja Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikköä teemavuoden koordinoinnista. Auringonlasku Porin Kallossa. Kuva: Sami Suominen Tässä julkaisussa valotetaan eri näkökulmista Selkämeren teemavuoden toimintaa ja Selkämereen liittyviä teemoja. arvioidaan vuodelle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja visioidaan myös tulevaisuutta. Toivotan hyviä lukuhetkiä ja kannustusta Selkämerta koskevien teemojen toteuttamiseen jatkossakin. Maakuntajohtaja Pertti Rajala, Satakuntaliitto, joulukuu 2009

5 8 9 SELKÄMEREN TEEMAVUOSI Jäidenlähtöä Selkämerellä. Kuva: Juha Hyvärinen

6 10 11 SELKÄMEREN TEEMAVUOSI PÄHKINÄNKUORESSA Teemavuoden tavoitteet ja kohderyhmät Enskerin saari Porissa Kuva: Sami Suominen Selkämeren teemavuosi kesästä 2008 kesään 2009 kokosi ja nosti julkiseen tietoisuuteen ja keskusteluun Selkämeren luontoon, ympäristöön ja kulttuuriin liittyviä teemoja. Samalla se toi esiin Selkämeren rannikko- ja merialuetta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Teemavuosi toteutettiin vuorovaikutuksessa alueellisesti merkittävien tapahtumien ja hankkeiden kanssa. Näitä olivat esimerkiksi Selkämeren kansallispuistohanke, Porin 450-vuotisjuhlat sekä Reposaaren loma-asuntomessut. Teemavuosi oli eräänlainen Selkämeri-sateenvarjo, jonka alla erilaiset toiminnot ja tapahtumat sekä niiden järjestäjät saattoivat halutessaan tulla osaksi kokonaisuutta ja osaltaan edistää Selkämeri-asioiden näkyvytä. Selkämeren teemavuoden tavoitteena oli: nostaa Selkämeri yleisen huomion ja kiinnostuksen kohteeksi lisätä Selkämereen kohdistuvaa tietoisuutta ja tuntemusta parantaa paikallista ja alueellista identiteettiä lisätä yhteistyötä ja näkyvytä kansallisesti ja kansainvälisesti tukea ympäristön- ja vesiensuojelua sekä kestävää kehitystä alueella tukea luonnon- ja kulttuuriympäristön monimuotoisuuden säiltämistä palvella rannikko- ja merialueen tutkimus- ja kehittämistoimintaa markkinoida rannikko- ja merialueen ominaispiirteitä ja vetovoimatekijöitä Selkämeren teemavuoden kohderyhmä oli laaja. Mitään poissulkevia rajauksia ei tehty, vaan Selkämeren aarreaitan haluttiin olevan avoinna kaikille kiinnostuneille. Erityisiä kohderyhmiä olivat muun muassa tiedotusvälineiden edustajat, erilaisten yleisötapahtumien järjestäjät, ympäristö- ja vesiensuojelualan asiantuntijat sekä suuri yleisö. Sisältö Selkämeren teemavuosi oli luonteeltaan tiedotus- ja markkinointihanke ja se pyrki nostamaan esille keskeisiä asioita ja tarjoamaan mahdollisuuksia keskustelulle Selkämerta ja Satakuntaa koskevissa asioissa. Käännössä teemavuosi kokosi ja koordinoi suurelle yleisölle ja erilaisille kohderyhmille suunnattuja tapahtumia, retkiä ja nätelyitä, jotka järjestettiin Selkämeren alueella tai jotka aihepiireiltään liittyivät Selkämeren meri- tai rannikkoalueeseen.

7 12 13 Tiedotusta ja markkinointia toteutettiin kautta vuoden, ja erityisesti kesän kulttuuritapahtumissa. Samalla pyrittiin vahvistamaan Selkämeren alueellista identiteettiä, mikä palvelee pitkällä tähtäimellä myös kestävää kehitystä omaan lähiympäristöön ja sen arvoihin sitoutumisen ja niistä huolehtimisen kautta. Suuri yleisö kohdattiin tapahtumien kautta. Tietoa Selkämerestä ja siihen liittyvistä tapahtumista tarjottiin myös omilla verkkosivuilla osoitteessa selkamerivuosi. Selkämeren teemavuoden toteutus Selkämeren teemavuoden toteutti Satakunnan vesistöohjelma SATAVESI, joka on Satakuntaliiton, Satakunnan TE-keskuksen ( alkaen Satakunnan ELYkeskus) ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ( alkaen Varsinais-Suomen ELY-keskus) yhteistyöohjelma Satakunnan vesistöjen tilan ja kätömahdollisuuksien parantamiseksi. Käännön koordinoinnista vastasi Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikkö (MKK) erillisen Selkämeren teemavuosi -hankeen puitteissa. Teemavuoden muina toteuttajina ja koordinointihankkeen rahoittajina toimivat Porin ja Rauman kaupungit, Merikarvian ja Eurajoen kunnat sekä Purjelaivayhdistys Ihana ry. Kaksivuotinen hanke sai tukea Euroopan unionin aluekehitysrahastosta Satakuntaliitolta. Teemavuoden toteutus perustui Turun yliopiston MKK:n laatimaan esiselvitykseen. Teemavuoden ajaksi teemavuoden käännön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaamaan perustettiin Selkämeren teemavuoden ohjausryhmä sekä pienempimuotoisempi Selkämeren teemavuoden suunnitteluryhmä. Näiden ryhmien jäsenet koostuivat eri alojen osaajista, joilla kaikilla oli oma roolinsa teemavuoden suunnittelussa, toteutuksessa, koordinoinnissa ja rahoittamisessa. Teemavuoden toteuttaminen perustui yhteistyöhön. Laaja joukko paikallisia ja alueellisia toimijoita ja tapahtumajärjestäjiä otti teemavuoden viestin esille omissa tapahtumissaan. Laajan joukon myötä kokonaisuudesta muodostui jopa ennakoitua laajempi: värikäs yhdistelmä kulttuuria, taidetta, tiedettä, asiaa ja viihdettä. Avajaisia vietettiin maailman ympäristöpäivänä viidellä paikkakunnalla ja päätösseminaari järjestettiin Helsingissä. Tälle välille mahtui suuri määrä tapahtumia ja toimia. Selkämeren teemavuoden kesästä 2008 kesään 2009 suojelijana toimi ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Projektipäällikkö Samu Numminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus (ennen Lounais- Suomen ympäristökeskus), SATAVESI-ohjelma Selkämeren rannikkoa. Kuva: Tiina Leino

8 14 15 Selkämeren teemavuoden koordinaatiohankkeen ohjausryhmässä toimivat: Projektipäällikkö Samu Numminen puheenjohtaja Suunnittelija Minna Uusiniitty-Kivimäki Osastopäällikkö Olli Madekivi Ylitarkastaja Heli Perttula Suunnittelija Minna Giss Vastuualueen päällikkö Altti Ylitalo Ympäristösuunnittelija Anne Savola, hankkeen yhteyshenkilö Ympäristösuunnittelija Seppo Salonen Ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen Kulttuurisihteeri Pirjo Jaakkola Kirjastonjohtaja Jouko Ilvonen Projektisihteeri Heidi Helkiö-Mäkelä Projektipäällikkö Tapio Santala Johtaja Anne Erkkilä Tutkija Minna Alhosalo Koordinaattori Pirjo Pihlainen, sihteeri Lounais-Suomen ympäristökeskus SATAVESI-ohjelma Lounais-Suomen ympäristökeskus, SATAVESI-ohjelma Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus Satakunnan TE-keskus Satakunnan TE-keskus Satakuntaliitto Porin kaupunki Rauman kaupunki Eurajoen kunta Merikarvian kunta Perinnelaivayhdistys Ihana ry. Perinnelaivayhdistys Ihana ry Turun yliopisto, MKK Turun yliopisto, MKK Turun yliopisto, MKK Selkämeren teemavuoden suunnitteluryhmässä toimivat: Projektipäällikkö Samu Numminen puheenjohtaja Suunnittelija Minna Uusiniitty-Kivimäki Ympäristösuunnittelija Anne Savola Ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen Suunnittelija Minna Giss Erityisympäristötuen asiantuntija Teija Rinne Johtaja Anne Erkkilä Koordinaattori Pirjo Pihlainen, sihteeri Lounais-Suomen ympäristökeskus, SATAVESI-ohjelma Lounais-Suomen ympäristökeskus, SATAVESI-ohjelma Satakuntaliitto Rauman kaupunki Satakunnan TE-keskus Satakunnan TE-keskus Turun yliopisto, MKK Turun yliopisto, MKK Kivikkoista Ouran saaristoa Merikarvialla. Kuva: Juha Hyvärinen

9 16 17 TEEMAVUOSI HUIPENTUI JUHLAPÄÄTÖKSEEN Selkämeren teemavuosi on ollut mittava paikallinen ja alueellinen ponnistus, jonka pyrkimyksenä on yhteisen merialueemme suojelu ja sen tunnettuuden vahvistaminen. Valtioneuvoston 200-vuotisjuhlien periaatepäätös Selkämeren kansallispuiston perustamisesta voidaan nähdä teemavuoden huipennuksena. Selkämerestä tulee Suomen 36. kansallispuisto. Se täydentää oivallisella tavalla erityisesti merellisten kansallispuistojen verkostoa. Kansallispuistopolitiikka elää ajassa Kansallispuistoja pidetään luonnonsuojelualueiden kruununjalokivinä. Jokainen on perustettu omalla laillaan. Puistojen suojelutaso on korkea. Kansallispuistopolitiikka elää ajassa: niin maankätöpaineet kuin globaalit ympäristöhaasteet ovat vaikuttaneet luonnonsuojelun painopisteisiin. Näin on myös jatkossa. Ensimmäiset kansallispuistomme Pallas-Ounastunturi ja Pyhätunturi perustettiin vuonna 1938 säiltämään Lapin matkailumaisemia. Niitä ennen valtiolle oli jo lunastettu alueita muun muassa Kolilta ja Haukiveden Linnansaaren saaristosta uhkaavien metsähakkuiden tieltä. Lunastuksia perusteltiin tuolloin matkailusyillä. Nykyään lunastuksia toteutetaan ainoastaan luonnonsuojeluperustein. Sodan jälkeisen jälleenrakentamiskauden kansallispuistot heijastelevat oman aikansa luonnonvarapolitiikkaa. Sotakorvausten maksamiseksi syntyn raskas teollisuus sekä puunjalostus- ja sahateollisuus kasvattivat puuntuotannon tehostamisvaatimuksia. Metsien suojelutarpeet nousivat esille. Syntyivät muun muassa Lapin metsäerämaita säiltävä Lemmenjoen kansallispuisto ja Kuusamon Oulangan kansallispuisto. Kansallispuistokomitean myötä uuteen aikaan Kansallispuistoverkoston kasvaessa puistoja on perustettu yhä enemmän luonnon monimuotoisuuden säiltämiseksi. Merkittävä virstanpylväs ajattelutavan muutoksessa oli kansallispuistokomitean mietintö vuodelta 1976 ja sen ehdotusten pohjalta vuonna 1982 perustetut 11 kansallispuistoa. Harju- ja suoluontoon kohdistui kasvavia hyödyntämispaineita. Soiden ojitus nousi entistä painavammin esiin keinona tehostaa metsänkasvua. Harjujemme soraa taas tarvittiin laajenevan, asvaltoidun tieverkon rakentamiseen ja elementtituotantoon. Harju- ja suoluonnon suojelutarve korostui. Tietoisuus metsälajien nopeasta katoamisesta talousmetsissä sekä ehjien kallioalueiden hupeneminen heijastuivat ja luvun kansallispuistoratkaisuihin. Koloveden kansallispuisto on yhdistelmä vanhoja luonnon metsiä ja kookkaiden saarten kallioalueita. Se on ainoa kansallispuistomme, joka muiden ominaisuuksiensa ohella on perustettu edistämään saimaannorpan suojelua. Vanhojen metsien suojeluohjelmien perusteella rajattuja ikimetsiä liitettiin jo perustettuihin Seitsemisen, Pyhätunturin ja Pallas-Ounastunturin kansallispuistoihin. Kymenlaaksoon perustetun Repoveden kansallispuiston ja siihen liittyvän Aarnikotkan suojelualueen muodostaminen sinetöi yhden eteläisen Suomen upeimman kallioalueen säilymisen jälkipolville. Nuuksion kansallispuisto pääkaupunkiseudulla ja Kurjenrahkan kansallispuisto ovat esimerkkejä oman aikamme kansallispuistopolitiikasta. Ne ovat vain noin puolen tunnin ajomatkan päässä suomalaisittain suurten kaupunkien urbaanista sykkeestä. Selkämeren kansallispuisto on modernia kansallispuistopolitiikkaa Tämän vuosikymmenen suuret maankätöhaasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan. Rannikko- ja vesialueilla korostuvat tuulivoimatuotannon tarpeet. Paineet merenalaisten soravarojen hyödyntämiseen sekä kalojen verkkokasvatukseen kasvavat myös koko ajan. Itämeren tila on pitkällisistä ponnisteluista huolimatta heikko. Näiden haasteiden tulee heijastua suojelupolitiikkaan. Vain neljä kansallispuistoa edustaa Suomen saaristoluontoa, joka on poikkeuksellisen monimuotoinen ja haavoittuva. Ei ole sattumaa, että hallitusohjelmassa on päätetty selvittää kansallispuiston perustamismahdollisuuksia juuri Selkämerelle. Pohjois-eteläsuunnassa pitkä Selkämeren saaristo- ja merialue on pohjoisen ja eteläisen lajiston kohtaamispaikka. Pituutensa, sijaintinsa sekä muiden biologisten ja fyysisten ominaisuuksiensa puolesta se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen merellisissä ekosysteemeissä. Sen avulla voidaan seurata myös kalankasvatuksen sekä ydinvoimalan lauhdevesien vaikutuksia. Selkämeren kansallispuistohankkeeseen liittyy muitakin uusia piirteitä. Ehdotettuun kansallispuistoon esitetään sen perustamisen jälkeen liitettäväksi Rauman kaupungin omistuksessa olevia saaria ja vesiä. Tämä olisi ensimmäinen kerta, kun luonnonsuojelulain 22 :ssä todettua julkisyhteisöllisen omistuksen liittämismahdollisuutta toteutettaisiin käännössä. Raumalla konsepti loisi mahdollisuudet siirtyä kaupungin rantojen virkistysalueiden ja kaupungin rauhoittamien suojelusaarten

10 18 19 kautta kansallispuistosaarille. Porin kaupungin kohdalla se vahvistaisi ekologisen käävän luomista Selkämereltä Kokemäenjoen suiston Natura 2000-alueen ja Porin kansallisen kaupunkipuiston kautta kaupungin keskustaan. Kylmäpihlajan majakka Rauman saaristossa Kuva: Tiina Leino Selkämeren kansallispuiston perustaminen on pitkään ollut Satakunnan alueellisen edunvalvonnan kärkihankkeita. Luonnonsuojelun edistäminen pääsee harvoin alueellisen kehittämisen prioriteetiksi. Paikallinen aktiivisuus on ollut merkittävästi edesauttamassa Selkämeren kansallispuiston perustamisen etenemistä. Tulevan talven aikana ympäristöministeriö valmistelee valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen lakiesityksen Selkämeren kansallispuiston perustamisesta. Esitys pohjautuu Metsähallituksen ja Satakuntaliiton teettämiin selvityksiin sekä kansallispuiston sijaintikuntien neuvotteluihin. Uskon esityksen etenevän eduskunnan käsittelyyn keväällä Selkämeren kansallispuisto edustaa modernia kansallispuistopolitiikkaa ja vastaa niin globaaleihin kuin kansallisiin ympäristön- ja luonnonsuojeluhaasteisiin. Lisäksi se tukee kuntien maa- ja vesialueiden käön kestäviä strategioita ja toteuttaa maakunnan vahvaa tahtoa. On lämpimän kiitoksen aika teemavuoden suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleille sekä kaikille meriluonnon ystäville. Laaja yleisön tuki on menestyksekkään luonnonsuojelun perusta. Uskon tämän tuen ja tuloksellisen ympäristöhallinnon ja paikallisten toimijoiden yhteistyön jatkuvan Selkämerellä tulevaisuudessakin. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki, valtioneuvosto Ympäristöministeri tutustui tulevaan Selkämeren kansallispuiston alueeseen huhtikuussa 2009 Raumalla. Kuva: Anne Savola. Kylmäpihlajan majakassa Metsähallituksen aluejohtaja Stig Johansson, Rauman apulaiskaupunginjohtaja Tomi Suvanto, Rauman ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, Rauman kaupunginjohtaja Arno Miettinen sekä ministerin erityisavustaja Helena Pakarinen. Ympäristöministeriöstä olivat mukana myös ylijohtaja Timo Tanninen sekä ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander.

11 20 21 SELKÄMERI TUNNETUKSI - SELKÄMEREN TEEMAVUODEN TAUSTAT JA TOTEUTUS Auringonlasku Luvian Pietarmerellä. Kuva: Juha Hyvärinen

12 22 23 MIKSI SELKÄMEREN TEEMAVUOSI? Taustat Selkämeren teemavuoden viettämiselle ovat huomattavasti syvemmällä kuin pelkkä jatkumo vuonna 2006 vietettyyn Saaristomerivuoteen. Itse asiassa 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä voidaan pitää Selkämeren teemavuosikymmenenä. Huoli Selkämeren tilasta sekä Selkämeren julkisesta ja tutkimuksellisesta näkymättömyydestä kanavoitui Satakunnassa vuosituhannen alussa laaja-alaiseksi ja suunnitelmalliseksi yhteistyöksi Selkämeren puolesta. Ratkaiseva merkitys tavoitteelliselle yhteistyölle oli Satakunnan vesistöohjelman, SATAVESI, käynnistyminen vuonna 2002 sekä alueelliset EU-rahoitusmahdollisuudet. Yhteistyömuotojen kehittymisen myötä Selkämerta koskevia haasteita ja mahdollisuuksia nostettiin määrätietoisesti esiin erilaisina Selkämereen liittyvinä hankkeina. Hankkeissa olivat mukana niin aluetason viranomaiset, rannikkokunnat, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK, Porin yksikkö), vesiensuojeluyhdistykset kuin rannikkoalueen suuret teollisuuslaitoksetkin. Hyviä esimerkkejä eri tahojen yhteistyön tuloksista ovat mm. kirjat Miten voit, Selkämeri? (2005) ja Tuntematon saaristo (2006) sekä Satakunnan venematkailun kehittämishankkeessa, Satavene, vuosina tuotettu aineisto ja merialueen matkailuesite. ohjausryhmässä syntyikin yhteinen näkemys, että Satakunnassa tehtävä laajapohjainen Selkämeri-yhteistyö tarvitsee kokoojakseen oman teemavuoden. Teemavuoden perustaa kartoitettiin erillisessä kyselutkimuksessa, jonka toteutti Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikkö vuonna Helsingin ja Turun kaupunkien vuonna 2007 lanseeraaman Itämerihaasteen osuminen samaan aikaan teemavuoden valmistelun kanssa oli onnekas sattuma. Selkämeri on osa Itämerta ja Selkämeren teemavuoden tavoitteiden koettiin tukevan hyvin myös Itämerihaastetta. Satakuntaliiton ohella moni taho Satakunnasta vastasi myönteisesti haasteeseen. Kirja Miten voit, Selkämeri? painottuu Satakunnan merialueen ominaispiirteiden ja vesien tilan käsittelyyn. Julkaisu lisäsi yleistä tietoutta Satakunnan rannikon erityispiirteistä ja vetovoimatekijöistä sekä alueella jo toteutetusta vesiensuojelutyöstä. Kirjan julkaisun yhteydessä järjestettiin Raumalla Selkämeri-aiheinen seminaari, joka keräsi laajan osanottajajoukon. Lisäksi kirjan aineiston perusteella tuotettiin erillinen Miten voit, Selkämeri -nätely. Tiedon lisäämisen ohella kirjan ajateltiin olevan Selkämeren vesiensuojelun kehittämisen työväline ja sitä se on ollutkin. Tuntematon saaristo -kirja esittelee monipuolisesti Selkämeren saariston maisemia, luontoa ja kulttuuriperintöä. Kirjan nimi on osuva ja ilmaisee hyvin sen, miksi Selkämerelle tarvittiin oma teemavuosi. Selkämeren monipuolista luontoa ja kulttuuriperintöä ei tunneta riittävästi edes omassa maakunnassa saati valtakunnan tasolla. Tietoisuuden lisääminen onkin tärkeää muun muassa siksi, että oman elinympäristön tuntemus sekä omakohtaiset luonto- ja vesistökokemukset vaikuttavat motivaatioon tehdä työtä vesien tilan hyväksi. Kirjan valmistuminen kkeyi sopivasti myös vuodesta 2002 Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeena olleen Selkämeren kansallispuiston perustamisen edistämisvalmisteluihin. Saaristomeren teemavuoden viettäminen herätti myös SATAVESI-ohjelman yhteistyötahot, Satakuntaliiton, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen, pohtimaan ajatusta Selkämeren teemavuodesta. SATAVESI-ohjelman Miksi päätettiin toteuttaa Selkämeren teemavuosi? Siksi, että Selkämeren eri toimijat kokivat tärkeäksi sen, että Selkämeri ja monet Selkämereen perustuvat toiminnot tulee saada yleisen huomion ja kiinnostuksen kohteeksi niin Satakunnassa, valtakunnan tasolla kuin kansainvälisestikin. Ympäristösuunnittelija Anne Savola, Satakuntaliitto Lähteet: Sarvala, M. & Sarvala, J. (toim.): Miten voit, Selkämeri? Ympäristön tila Lounais-Suomessa 4. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku Häyrynen, M., Luotonen, E., Mustalampi, E. & Bruk, E. (toim.): Tuntematon saaristo. Selkämeren eletty maisema. Otava, Helsinki Pihlainen, P. ja Alhosalo, M. (2007): Selkämeren teemavuosi kesästä kesään Esiselvitys. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C 47/ Kuva: Sami Suominen

13 24 25 ITÄMERIHAASTE Ideana lakisääteisten toimenpiteiden lisäksi tehtävät vapaaehtoiset vesiensuojelutoimet Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien henkilökohtaisesta aloitteesta kaupungit laativat laajan yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman, joka julkistettiin kesäkuussa 2007 Haaste Itämeren pelastamiseksi esitettiin myös noin 600 muulle organisaatiolle, muun muassa kaikille Suomen kunnille sekä lukuisille valtiollisille toimijoille, oppilaitoksille, tutkimuslaitoksille, etujärjestöille ja kansalaisjärjestöille Vuoden 2007 jälkeen on haastettu lisäksi muun muassa Itämeren muiden maiden kaupunkeja, risteilyvarustamoja ja suuryrityksiä Haasteen vastaanottanut organisaatio määrittelee itse omista lähtökohdistaan ja toimintansa parhaana tuntijana, mitä se voi ja haluaa tehdä lakisääteisen toiminnan lisäksi parantaakseen Itämeren tilaa tai vähentääkseen kuormitusta Syksyllä 2009 Itämerihaasteessa oli mukana yli 160 organisaatiota, joista lähes puolet kuntia ja kaupunkeja sekä lisäksi muun muassa viranomaisia, yliopistoja, kansalais- ja etujärjestöjä sekä yrityksiä Konkreettisen kuormituksen vähentämisen, ympäristön tilan seurannan tai kunnostustalkoiden lisäksi eräs tärkeä toimenpidekokonaisuus useimmissa ohjelmissa on tietoisuuden lisääminen Itämeren tilasta ja siihen vaikuttamisesta oman harrastaja-, henkilöstö-, asiakas- tai asukaskenttänsä puitteissa Selkämeren teemavuosi on hyvä esimerkki hankkeesta, joka toteuttaa Itämerihaasteen ideaa laajana kokonaisuutena usean organisaation yhteistyönä Lisätietoa: Itämerihaasteen koordinaattori Lotta Ruokanen, Helsingin kaupunki Kallo, Pori Kuva: Sami Suominen

14 26 27 SeLKÄmeren TeemAVuOSi -HAnKKeen LÄHTÖKOHDAT JA TOTeuTuS KOOrDinAATTOrin näkökulma Meri- ja rannikkoalueiden ympäristön ja kulttuurin tutkimuksella on Turun yliopistossa pitkät perinteet. Satakunnassa toimivista yliopiston laitoksista Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa (MKK), Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksella ja Reposaaren kenttäasemalla työskennellään ympäristö- ja aluekehitysteemojen parissa. Turun yliopisto oli alusta lähtien mukana ideoimassa ja suunnittelemassa Selkämeren teemavuotta. Suunnittelu aloitettiin vuonna 2006 pidetyn Saaristomeren teemavuoden vanavedessä. Lähtökohtana oli laatia Selkämerelle alueen ominaispiirteet ja kehittämistarpeet huomioiva, alueen imagoa ja tunnettuutta parantava hanke. SATAVESI-ohjelman toimijoiden; Satakuntaliiton, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen toimeksiannosta MKK teki vuonna 2007 esiselvityksen teemavuoden järjestämisestä. Esiselvityksessä teemavuoden lähtökohdat linjattiin selkeästi. Selkämeren rannikkoalueella ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus pohjautuu pitkiin perinteisiin Alueelliset toimijat pitävät tärkeänä luonnonympäristön ja ihmisen toimintaympäristön kehityksen ohjaamista kestävään suuntaan. Alueen maantieteellisesti leimalliset piirteet ovat kapea ja karu rannikkokaistale sekä laaja ja avoin ulappa. Karut olosuhteet ovat synntäneet Selkämeren rannikkokylille niille ominaisen, pienipiirteisen kulttuurimaiseman. Hyvä saavutettavuus vesiteiden kautta on jo historiallisina aikoina tehn Selkämeren rannikosta portin ulkomaille ja reitin sisämaahan. Yhä edelleen kuljetukset, satamasidonnaiset toiminnot ja teollisuus ovat alueella tärkeitä elinkeinoja. Toisaalta Selkämeren rannikkoalue on viime vuosikymmeninä jään eteläisen ruuhka-suomen varjoon. Selkämeren pitkä rannikko mielletään usein raja-alueeksi, ei niinkään portiksi ulkomaailmaan. keskeistä oli laaja-alainen yhteistyö. Turun yliopisto kiittää lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneita aktiivisesta osallistumisesta teemavuoden toteutukseen! Turun yliopisto on jatkossakin aktiivisesti mukana Selkämeren aluekehityksessä ja tutkimuksessa. Yliopisto edistää Selkämereen liittyvää monitieteistä tutkimusta muun muassa Satakunnan korkeakouluyhteistyön kautta. MKK pyrkii lisäämään meri- ja rannikkoalueen luonnontieteellistä perustutkimusta. Teemavuosi on luonut Selkämeri-yhteistyölle hyvät edellykset jatkua entistä monimuotoisempana. Johtaja Anne Erkkilä, Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Lähde: Pihlainen, P. ja Alhosalo, M. (2007): Selkämeren teemavuosi kesästä kesään Esiselvitys. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C 47 / Selvityksen perusteella SATAVESI-ohjelman toimijat päättivät käynnistää Selkämeren teemavuoden kesästä kesään Lounais-Suomen ympäristökeskus johti hanketta SATAVESI-ohjelman kautta ja Turun yliopisto lähti hankkeen koordinaattoriksi MKK:n vastatessa toteutuksesta. Teemavuoden koordinointi oli Turun yliopistolle sen kolmannen tehtävän, alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen, toteuttamista käännössä. Teemavuosi täti sille asetettuja tavoitteita osin jopa yli odotusten. Ennen kaikkea se onnistui kiinnittämään yleisön ja median huomion Selkämeren meriympäristöön sekä sen kestävän käön ja suojelun merkitykseen. Teemavuoden menestyksessä Enskerin saari Porissa. Kuvat: Sami Suominen

15 28 29 SeLKÄmeren TeemAVuODen VuODenKierTO Teemavuosi rakentui yhteistyötahojen verkostolle Selkämeren teemavuosi kesästä 2008 kesään 2009 käynnistyi maailman ympäristöpäivänä Suunnitteluryhmä oli aloittanut kampanjan valmistelutyön jo puoli vuotta aiemmin. Talven ja kevään aikana tiedotettiin tulevasta kampanjasta, etsittiin yhteistyötahoja ja koottiin verkosto, joka toimi teemavuoden perustana ja teki teemavuoden toteuttamisen mahdolliseksi. Selkämeren teemavuoden toteuttaminen perustui yhteistyöhön: alueen kaikki toimijat kutsuttiin alkuvuodesta 2008 mukaan rakentamaan teemavuotta yhteisesti. Kutsu otettiin vastaan hyvin, sillä mukana tapahtumia järjestämässä oli 71 eri toimijaa kulttuurin, vapaa-aikasektorin, luonnontieteiden ja opetuksen alalta. Teemavuoden yhteistyöperiaatteen mukaan tapahtumille ei asetettu tarkkoja sisällöllisiä vaatimuksia tai ohjeita. Tärkeimpänä tavoitteena pidettiin teemavuoden ja Selkämeri-sanoman eteenpäinviemistä. Selkämeren merialuetta ja rannikkoa päästiin esittelemään suurten tapahtumien kuten Reposaaren loma-asuntomessujen, SuomiAreenan ja Satakunta Senaatintorilla tapahtuman yhteeen. Teemavuoden koordinaatiohanke itse järjesti vuodenkiertoon kuuluneista tapahtumista 30. Viestinnän välineet Selkämeren teemavuoden markkinointi alkoi jo tammikuussa Helsingin Matka messuilla Satakunnan osastolla valokuvaaja Seppo Keräsen valokuvasta tehdyllä plakaatilla. Varsinainen viestintä käynnistyi alkuvuodesta tiedotusmateriaalien, internetsivujen, verkostotiedottamisen ja tiedotusvälineiden kautta. Vuoden profiloimiseksi haluttiin luoda konkreettiset Selkämeren teemavuoden markkinointimateriaalit, joissa päädtiin kätämään pääasiassa Raimo Sundelinin valokuvia. Yhteistyössä suunniteltiin muun muassa teemavuoden selkälokkilogo, juliste- ja postikorttisarja, esite, tapahtumakalenteri, mainospurje, ja rannikkokuntien matkailunähtävyyksiin sijoitettavat rullaständit. Tässä valmistelussa käettiin apuna myös mainostoimistoa. Näitä materiaaleja hyödynnettiin teemavuoden omilla verkkosivuilla, messuilla ja kaikessa viestinnässä. Teemavuoden logoon haluttiin valita juuri selkälokki, koska vähälukuinen lokki on alueellemme keskittyvän pesintänsä vuoksi ehkä maailman suomalaisin lintu ja Selkämerelle tunnusomainen. Teemavuoden aikana julkaistiin muun muassa Satakuntaliiton tiedotuslehden Selkämeriaiheinen teemanumero (Selkämeri-Satanen), Lounais-Suomen ympäristökeskuksen esite Selkämeri n ja tulevaisuudessa ja Ympäristöviesti-nimisen asiakaslehden Selkämeri-aiheinen teemanumero. Selkämeren teemavuodesta ovat viestittäneet myös Ulla Koivulan Selkämerilaulu ja saman tekijän runo Sininen mereni mun. Lisäksi teemavuodelle avattiin omat nettisivut: Kampanjoinnin ja tiedotuksen välineenä käettiin Säiletään Selkämeri sinisenä -teemaa, mikä kuvasi parhaiten yhteistyöverkoston vesiensuojelun, luontomatkailun ja Selkämeritietoisuuden lisäämisen tavoitteita. Selkämeren teemavuoden aikana iskulausetta käettiin otsikkona erilaisissa yhteyksissä muun muassa esitteessä, Selkämereen liittyvässä SuomiAreenan rehevöitymiskeskustelussa ja asiantuntijaseminaarissa. Osa Selkämeren teemavuoden aikana julkaistuista esitteistä.

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Osallistavaa tiedotusta Porin malliin Heli Nukki, Porin kaupunkisuunnittelu

Osallistavaa tiedotusta Porin malliin Heli Nukki, Porin kaupunkisuunnittelu Osallistavaa tiedotusta Porin malliin Heli Nukki, Porin kaupunkisuunnittelu Näyttely- kokonaisuus Osarahoitus: Euroopan aluekehitysrahasto Länsi-Suomi Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku Pytty-kampanja Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Haaste Itämeren pelastamiseksi Turku ja Helsinki ovat sitoutuneet toimiin Itämeren tilan

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Merkkipaaluja Satakunnassa 2009

Merkkipaaluja Satakunnassa 2009 C/o Ari Impola 050 517 8011 Impolantie 45 28130 PORI impola@meka.tv Satakunnan taidetoimikunta 16.12.2009 Raportti avustuksen käytöstä Merkkipaaluja Satakunnassa 2009 Vuonna 2009 järjestyi monia tilaisuuksia,

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Turun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun panostus Itämeri-työhön Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelman teemat 1. Pistekuormituksen vähentäminen 2. Hajakuormituksen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry

Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry 1 Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry Kevätkokous 24.3.2015 klo 17-18.30 Ravintola Merimestan kokoustilassa Porin Reposaarella Läsnä Raimo Hakila Arto Holma Päivi Kuusisto Hannu Rantala Ilmo Suikkanen

Lisätiedot

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta Paikkatiedon hyvät käytänteet -seminaari 12.5.2011 Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Kaisa Savola MIHIN TARVITAAN

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Tervetuloa Satakuntaan!

Tervetuloa Satakuntaan! Tervetuloa Satakuntaan! Yksi Suomen 18 maakunnasta Historiallinen maakunta, joka on mainittu ensi kerran vuonna 1331 Suomen tunnetuin historiallinen löytö hirvenpää 5000 eaa. löytyi Huittisista Sijaitsee

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2).

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2). 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät yhdistys Yhdistyksen ensimmäinen kokous Aika: 28.8.2013 klo 19-20 Paikka: Luontotalo Arkki, Pori Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Lasse Lovén avasi kokouksen ja totesi,

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Muinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen

Muinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen Arkeologista tutkimusta on tehty viime vuosisadalta lähtien jatkuvasta. Pelastuskaivausten lisäksi kunta on rahoittanut maamme merkittävintä tutkimuskaivausta Luistarin alueella vuosina 1969-92. Tutkittua

Lisätiedot

Liikkujan viikko 2014

Liikkujan viikko 2014 Liikkujan viikko 2014 Omilla poluilla ja radioaalloilla 19.5.2014 Sirpa Mustonen ja Kaisa Kauhanen 1 Euroopan yhteinen Liikkujan viikko Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16. 22.9. Viikon

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi Metlan työraportteja 52: 139 152 Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Riikka Puhakka 1 Johdanto Kansallispuistoista

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Katson maisemaa ja kuuntelen

Katson maisemaa ja kuuntelen Katson maisemaa ja kuuntelen Hiljan-päivän seminaari 8.10.2015 Helsinki Anne Savola, ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Eilen #meri kohisi, tänään aallot lipuvat liplatellen rantaan @luontoilija Äänet

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Tiina Lehtosaari Projektipäällikkö 8/8/11

Tiina Lehtosaari Projektipäällikkö 8/8/11 Tiina Lehtosaari Projektipäällikkö 1 8/8/11 Taustaa MOT Moniosaajat kiinteistöpalvelualalla: MOT oli puhdistuspalvelualan ja kiinteistöhoidon opetuksen ja osaamisen kehittämiseen sekä verkostoitumiseen

Lisätiedot

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Lotta Ruokanen Helsingin kaupungin ympäristökeskus 7.12.2009 1 Helsingin ja Turun julkilausuma Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle

Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle Puheenjohtaja Lasse Lovén, Ukko-Kolin Ystävät ry ja Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Kansallispuistojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot

Satakunnan matkailuyrittäjien yhteistyön ja toimintaedellytysten kehittämishanke 2013-2014. Matkailutilaisuudet 14.11. Siikainen ja Yyteri

Satakunnan matkailuyrittäjien yhteistyön ja toimintaedellytysten kehittämishanke 2013-2014. Matkailutilaisuudet 14.11. Siikainen ja Yyteri Matkailutilaisuudet 14.11. Siikainen ja Yyteri Hanke alkanut 1.4.2013, joka on 2-vuotinen 2013-2014) Yrittäjien matkailuhankkeen rahoittajina ovat (EAKR-rahoitteinen hanke): Satakunnan ELY-keskus, Satakuntaliitto

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Yhteiskunnallisia lähtökohtia Yhteiskunta on määrännyt itselleen enemmän yksityiskohtaisesti säädeltyjä

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Työttömien määrää alentunut maaliskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari Tampere 16.9.2009 Marketta Nummijärvi Kauhajoki HYYPPÄ: SIJAINTI MAISEMA- RAKENNE ARVOT

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Rajattomasti kestävä kehitys

Rajattomasti kestävä kehitys Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Yleisradion logot kautta aikojen. Tuire Nuolivirta 13.8.2010

Yleisradion logot kautta aikojen. Tuire Nuolivirta 13.8.2010 Yleisradion logot kautta aikojen Tuire Nuolivirta 13.8.2010 Yleisradion logot kautta aikojen 2 Yleisradion logon kehitys sähköisen viestinnän monopoliajasta vapaan kilpailun aikaan O.Y. Suomen Yleisradio

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11.

Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11. 1 Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11. Satakunnan matkailuyrittäjien yhteistyön ja toimintaedellytysten kehittämishanke 2013-2014 Satakunnan matkailuyrittäjien

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot