Sininen mereni mun Merikarvialle ylös asti rannikko Satakunnan Selkämeren jatkuu alkain Raumalta kuuluisasti näyttäin vanhan ja nykyisen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sininen mereni mun Merikarvialle ylös asti rannikko Satakunnan Selkämeren jatkuu alkain Raumalta kuuluisasti näyttäin vanhan ja nykyisen."

Transkriptio

1 1

2 2 3 SÄILYTETÄÄN SELKÄMERI SINISENÄ Selkämeri kesästä 2008 kesään 2009 Säiletään Selkämeri sinisenä -julkaisun toimittamisesta ovat vastanneet: - Anne Savola, Satakuntaliitto - Pirjo Pihlainen, Turun Yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus - Minna Uusiniitty-Kivimäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Samu Numminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Juha Hyvärinen, Rauman kaupunki Sininen mereni mun Merikarvialle ylös asti rannikko Satakunnan Selkämeren jatkuu alkain Raumalta kuuluisasti nätäin vanhan ja nykyisen. Esittelee kuntaa Eurajoen, nätää Porin kaupungin, 120 kilometrin matkalla koen koko upean meiningin. On saaristoa suojaisaa, on meren tuulista, suurta aavaa, löyy rannikkoviivaa vaihtelevaa sekä satamaa montaa tarjoavaa. Porin kansallinen kaupunkipuisto, majakkasaaret Säpin ja Kylmäpihlajan, kaunis Kokemäenjoen suisto tuovat mieleen onnen ajan. Tuovat mieleen lapsuuden hengen, jolloin kaikki hyvin on, aikaa unohtaa millään mä voi en, täällä tiedän, en oo lohduton. On Satakunnan Selkämeri mulle, kaunein mitä mieleeni saa ja toivon, että myös sulle saan kauneuttaan kuuluttaa. Selkämeren teemavuosi -koordinaatiohankkeen toteuttivat: Kaunissaari Eurajoen saa luonnonrauhasta muistuttaa, Ourat kauneuttaan uhoaa ja rinnallaan Enskeri, Outoori lumoaa. Näen Vanhan Rauman kaupungin aarteet, Reposaaren paarlasteineen, Ahlaisten merenrantakylän kaarteet tiedän, tämä kaikki jää sydämeen. Sen aalloilla päivät purjehdin, sen rannalla rauhoitun ja sitten kun illalla ehdin sen tahtiin yöni nukun, oi kaunis sininen mereni mun. Ulla Koivula Satakuntaliitto julkaisusarja A: ISSN ISBN Julkaisija: Satakuntaliitto PL Pori Taitto: Satakuntaliitto Sami Suominen Kallon majakka Porissa Kuva: Sami Suominen

3 4 5 sisällys Sininen mereni mun 3 Esipuhe 7 Luvian Jussinkallio, näkymä kohti Lännennauloja. Kuva: Juha Hyvärinen. SELKÄMEREN TEEMAVUOSI 9 Selkämeren teemavuosi pähkinänkuoressa 10 Teemavuosi huipentui juhlapäätökseen 16 SELKÄMERI TUNNETUKSI - SELKÄMEREN TEEMAVUODEN TAUSTAT JA TOTEUTUS 21 Miksi Selkämeren teemavuosi? 22 Itämerihaaste 24 Selkämeren teemavuosi -hankkeen lähtökohdat ja toteutus - koordinaattorin näkökulma 26 Selkämeren teemavuoden vuodenkierto 28 Selkämeren teemavuoden vaikuttavuuden arviointi 47 SELKÄMERTA PINNALTA JA PINNAN ALTA 53 Satakunnan merialueella vetovoimaa 54 Selkämeren tila ja kuormitus Satakunnan rannikolla 56 Muutoksia Selkämeren kalastossa ja kalastuksessa 64 Kohtaamisia merikotkan kanssa 68 Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO-hanke) 70 Matkailutiellä lisäarvoa Selkämeren rannikolle 72 Merellisen kulttuuriperinnön ylläpito ja tuotteistaminen osana perinnelaivayhdistys Ihana ry:n toimintaa 74 Prötti ja pikakraavi Satakunnan rannikon ruokaperinteestä 76 Satakunnan merialueen hyl vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointi ja suojelu 78 Eurajoki merenrantaa, kesämökkejä ja purjehdusta 81 Merikarviasta Selkämerikarvia 85 Selkämeri luontoelokuvaksi 86 Satakunnan maakuntakaavan merelliset alueet ja erityisominaisuudet Selkämerellä 88 HUOMISEN SELKÄMERI 93 Työ Selkämeren hyväksi jatkuu 94 Selkämeren kansallispuisto jatkaa Selkämeren teemavuotta 96 Alueellinen VELMU käyntiin myös Selkämerellä 99 Ruokamaakunta tahtoo toimissaan suojella Selkämerta 100 Merenkulun ja elinkeinoelämän Selkämeri 102 Selkämeri osana ilmaston ja ympäristön muutosta 104 Rannikko- ja merialueiden yhdennetyn käön ja hoidon suunnittelu Selkämerellä 108 Selkämeri-laulu 113

4 6 7 esipuhe Suomen luonnonsuojeluliitto ja Satakuntaliitto teettivät kesällä 2009 Porin SuomiAreena keskustelutilaisuutta varten kyselutkimuksen, jonka toteutti Taloustutkimus Oy. Siinä haastateltiin kesäkuun lopulla puhelimitse noin tuhat suomalaista. Kyselyn mukaan suomalaisten enemmistö luottaa siihen, että ympäristön tila kohenee ja ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan vuoteen 2040 mennessä. Asiantuntijat ovat epäilevämpiä. Kaikki uskovat kuitenkin kamppailun Suomen luonnonvaroista kiihtyvän. Usko Itämeren rehevöitymisen pysätämiseen puolestaan jakaa suomalaiset tasan kahtia. Vajaa puolet uskoo onnistumiseen ja saman verran epäonnistumiseen. Satakunnassa on jo pitkään panostettu onnistumisen edellyksien luomiseen. Tämän vuoksi, maailman ympäristöpäivänä , käynnistyi Selkämeren teemavuosi kesästä 2008 kesään Teemavuoden suojelijana toimi ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Satakunnassa halutaan säiltää Selkämeren hyvä tila myös tulevaisuudessa. Tähän tulee kaikilla rintamilla jatkossakin paneutua laajassa yhteistyössä ja tähän me toivomme myös valtiovallan panosta. Laajat sinileväkukinnat Selkämeren merialueella kesällä 2009 hätkähdtivät ja on hyvä muistaa, että pelkästään Satakunnan alueella tehtävä työ ei ratkaise vedenlaadun tulevaa kehitystä Selkämerellä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Selkämeren kansallispuiston perustamisesta. Perustettava Selkämeren kansallispuisto täydentää olennaisella tavalla Suomen merialueiden suojelualueiden verkostoa ja on yksi Itämeren suojelua edistävistä toimenpiteistä. Kansallispuiston perustamisesta päättää lopullisesti eduskunta. Satakuntaliiton tavoitteena on, että puiston perustamislaki hyväksään eduskunnassa vuonna Teemavuosi herätti keskustelua Selkämerestä ja sen merkityksestä. Sillä saatiin aikaan sekä konkreettisia toimia että laajaa yhteistyötä, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Satakunnan tavoite on, että niin alue- kuin valtakunnan tasolla panostetaan jatkossakin Selkämeren ja rannikkoalueen kehittämiseen. Esimerkiksi Satakuntaliitto edistää omalta osaltaan toiminnassaan Selkämeren sekä rannikkoalueen kestävää kehittämistä ja rahoittanee jatkossakin niin Selkämeren tilaan kuin tulevan Selkämeren kansallispuiston kehittämiseen liittyviä hyviä hankkeita. Kiitän lämpimästi kaikkia niitä tahoja ja ihmisiä, jotka vaikuttivat teemavuoden onnistuneeseen toteuttamiseen ja ottivat Selkämeriteeman esille omissa tapahtumissaan. Erityisesti kiitän ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä teemavuoden suojelijana toimimisesta sekä Satakunnan vesistöohjelmaa, SATAVESI ja Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikköä teemavuoden koordinoinnista. Auringonlasku Porin Kallossa. Kuva: Sami Suominen Tässä julkaisussa valotetaan eri näkökulmista Selkämeren teemavuoden toimintaa ja Selkämereen liittyviä teemoja. arvioidaan vuodelle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja visioidaan myös tulevaisuutta. Toivotan hyviä lukuhetkiä ja kannustusta Selkämerta koskevien teemojen toteuttamiseen jatkossakin. Maakuntajohtaja Pertti Rajala, Satakuntaliitto, joulukuu 2009

5 8 9 SELKÄMEREN TEEMAVUOSI Jäidenlähtöä Selkämerellä. Kuva: Juha Hyvärinen

6 10 11 SELKÄMEREN TEEMAVUOSI PÄHKINÄNKUORESSA Teemavuoden tavoitteet ja kohderyhmät Enskerin saari Porissa Kuva: Sami Suominen Selkämeren teemavuosi kesästä 2008 kesään 2009 kokosi ja nosti julkiseen tietoisuuteen ja keskusteluun Selkämeren luontoon, ympäristöön ja kulttuuriin liittyviä teemoja. Samalla se toi esiin Selkämeren rannikko- ja merialuetta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Teemavuosi toteutettiin vuorovaikutuksessa alueellisesti merkittävien tapahtumien ja hankkeiden kanssa. Näitä olivat esimerkiksi Selkämeren kansallispuistohanke, Porin 450-vuotisjuhlat sekä Reposaaren loma-asuntomessut. Teemavuosi oli eräänlainen Selkämeri-sateenvarjo, jonka alla erilaiset toiminnot ja tapahtumat sekä niiden järjestäjät saattoivat halutessaan tulla osaksi kokonaisuutta ja osaltaan edistää Selkämeri-asioiden näkyvytä. Selkämeren teemavuoden tavoitteena oli: nostaa Selkämeri yleisen huomion ja kiinnostuksen kohteeksi lisätä Selkämereen kohdistuvaa tietoisuutta ja tuntemusta parantaa paikallista ja alueellista identiteettiä lisätä yhteistyötä ja näkyvytä kansallisesti ja kansainvälisesti tukea ympäristön- ja vesiensuojelua sekä kestävää kehitystä alueella tukea luonnon- ja kulttuuriympäristön monimuotoisuuden säiltämistä palvella rannikko- ja merialueen tutkimus- ja kehittämistoimintaa markkinoida rannikko- ja merialueen ominaispiirteitä ja vetovoimatekijöitä Selkämeren teemavuoden kohderyhmä oli laaja. Mitään poissulkevia rajauksia ei tehty, vaan Selkämeren aarreaitan haluttiin olevan avoinna kaikille kiinnostuneille. Erityisiä kohderyhmiä olivat muun muassa tiedotusvälineiden edustajat, erilaisten yleisötapahtumien järjestäjät, ympäristö- ja vesiensuojelualan asiantuntijat sekä suuri yleisö. Sisältö Selkämeren teemavuosi oli luonteeltaan tiedotus- ja markkinointihanke ja se pyrki nostamaan esille keskeisiä asioita ja tarjoamaan mahdollisuuksia keskustelulle Selkämerta ja Satakuntaa koskevissa asioissa. Käännössä teemavuosi kokosi ja koordinoi suurelle yleisölle ja erilaisille kohderyhmille suunnattuja tapahtumia, retkiä ja nätelyitä, jotka järjestettiin Selkämeren alueella tai jotka aihepiireiltään liittyivät Selkämeren meri- tai rannikkoalueeseen.

7 12 13 Tiedotusta ja markkinointia toteutettiin kautta vuoden, ja erityisesti kesän kulttuuritapahtumissa. Samalla pyrittiin vahvistamaan Selkämeren alueellista identiteettiä, mikä palvelee pitkällä tähtäimellä myös kestävää kehitystä omaan lähiympäristöön ja sen arvoihin sitoutumisen ja niistä huolehtimisen kautta. Suuri yleisö kohdattiin tapahtumien kautta. Tietoa Selkämerestä ja siihen liittyvistä tapahtumista tarjottiin myös omilla verkkosivuilla osoitteessa selkamerivuosi. Selkämeren teemavuoden toteutus Selkämeren teemavuoden toteutti Satakunnan vesistöohjelma SATAVESI, joka on Satakuntaliiton, Satakunnan TE-keskuksen ( alkaen Satakunnan ELYkeskus) ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ( alkaen Varsinais-Suomen ELY-keskus) yhteistyöohjelma Satakunnan vesistöjen tilan ja kätömahdollisuuksien parantamiseksi. Käännön koordinoinnista vastasi Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikkö (MKK) erillisen Selkämeren teemavuosi -hankeen puitteissa. Teemavuoden muina toteuttajina ja koordinointihankkeen rahoittajina toimivat Porin ja Rauman kaupungit, Merikarvian ja Eurajoen kunnat sekä Purjelaivayhdistys Ihana ry. Kaksivuotinen hanke sai tukea Euroopan unionin aluekehitysrahastosta Satakuntaliitolta. Teemavuoden toteutus perustui Turun yliopiston MKK:n laatimaan esiselvitykseen. Teemavuoden ajaksi teemavuoden käännön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaamaan perustettiin Selkämeren teemavuoden ohjausryhmä sekä pienempimuotoisempi Selkämeren teemavuoden suunnitteluryhmä. Näiden ryhmien jäsenet koostuivat eri alojen osaajista, joilla kaikilla oli oma roolinsa teemavuoden suunnittelussa, toteutuksessa, koordinoinnissa ja rahoittamisessa. Teemavuoden toteuttaminen perustui yhteistyöhön. Laaja joukko paikallisia ja alueellisia toimijoita ja tapahtumajärjestäjiä otti teemavuoden viestin esille omissa tapahtumissaan. Laajan joukon myötä kokonaisuudesta muodostui jopa ennakoitua laajempi: värikäs yhdistelmä kulttuuria, taidetta, tiedettä, asiaa ja viihdettä. Avajaisia vietettiin maailman ympäristöpäivänä viidellä paikkakunnalla ja päätösseminaari järjestettiin Helsingissä. Tälle välille mahtui suuri määrä tapahtumia ja toimia. Selkämeren teemavuoden kesästä 2008 kesään 2009 suojelijana toimi ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Projektipäällikkö Samu Numminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus (ennen Lounais- Suomen ympäristökeskus), SATAVESI-ohjelma Selkämeren rannikkoa. Kuva: Tiina Leino

8 14 15 Selkämeren teemavuoden koordinaatiohankkeen ohjausryhmässä toimivat: Projektipäällikkö Samu Numminen puheenjohtaja Suunnittelija Minna Uusiniitty-Kivimäki Osastopäällikkö Olli Madekivi Ylitarkastaja Heli Perttula Suunnittelija Minna Giss Vastuualueen päällikkö Altti Ylitalo Ympäristösuunnittelija Anne Savola, hankkeen yhteyshenkilö Ympäristösuunnittelija Seppo Salonen Ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen Kulttuurisihteeri Pirjo Jaakkola Kirjastonjohtaja Jouko Ilvonen Projektisihteeri Heidi Helkiö-Mäkelä Projektipäällikkö Tapio Santala Johtaja Anne Erkkilä Tutkija Minna Alhosalo Koordinaattori Pirjo Pihlainen, sihteeri Lounais-Suomen ympäristökeskus SATAVESI-ohjelma Lounais-Suomen ympäristökeskus, SATAVESI-ohjelma Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus Satakunnan TE-keskus Satakunnan TE-keskus Satakuntaliitto Porin kaupunki Rauman kaupunki Eurajoen kunta Merikarvian kunta Perinnelaivayhdistys Ihana ry. Perinnelaivayhdistys Ihana ry Turun yliopisto, MKK Turun yliopisto, MKK Turun yliopisto, MKK Selkämeren teemavuoden suunnitteluryhmässä toimivat: Projektipäällikkö Samu Numminen puheenjohtaja Suunnittelija Minna Uusiniitty-Kivimäki Ympäristösuunnittelija Anne Savola Ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen Suunnittelija Minna Giss Erityisympäristötuen asiantuntija Teija Rinne Johtaja Anne Erkkilä Koordinaattori Pirjo Pihlainen, sihteeri Lounais-Suomen ympäristökeskus, SATAVESI-ohjelma Lounais-Suomen ympäristökeskus, SATAVESI-ohjelma Satakuntaliitto Rauman kaupunki Satakunnan TE-keskus Satakunnan TE-keskus Turun yliopisto, MKK Turun yliopisto, MKK Kivikkoista Ouran saaristoa Merikarvialla. Kuva: Juha Hyvärinen

9 16 17 TEEMAVUOSI HUIPENTUI JUHLAPÄÄTÖKSEEN Selkämeren teemavuosi on ollut mittava paikallinen ja alueellinen ponnistus, jonka pyrkimyksenä on yhteisen merialueemme suojelu ja sen tunnettuuden vahvistaminen. Valtioneuvoston 200-vuotisjuhlien periaatepäätös Selkämeren kansallispuiston perustamisesta voidaan nähdä teemavuoden huipennuksena. Selkämerestä tulee Suomen 36. kansallispuisto. Se täydentää oivallisella tavalla erityisesti merellisten kansallispuistojen verkostoa. Kansallispuistopolitiikka elää ajassa Kansallispuistoja pidetään luonnonsuojelualueiden kruununjalokivinä. Jokainen on perustettu omalla laillaan. Puistojen suojelutaso on korkea. Kansallispuistopolitiikka elää ajassa: niin maankätöpaineet kuin globaalit ympäristöhaasteet ovat vaikuttaneet luonnonsuojelun painopisteisiin. Näin on myös jatkossa. Ensimmäiset kansallispuistomme Pallas-Ounastunturi ja Pyhätunturi perustettiin vuonna 1938 säiltämään Lapin matkailumaisemia. Niitä ennen valtiolle oli jo lunastettu alueita muun muassa Kolilta ja Haukiveden Linnansaaren saaristosta uhkaavien metsähakkuiden tieltä. Lunastuksia perusteltiin tuolloin matkailusyillä. Nykyään lunastuksia toteutetaan ainoastaan luonnonsuojeluperustein. Sodan jälkeisen jälleenrakentamiskauden kansallispuistot heijastelevat oman aikansa luonnonvarapolitiikkaa. Sotakorvausten maksamiseksi syntyn raskas teollisuus sekä puunjalostus- ja sahateollisuus kasvattivat puuntuotannon tehostamisvaatimuksia. Metsien suojelutarpeet nousivat esille. Syntyivät muun muassa Lapin metsäerämaita säiltävä Lemmenjoen kansallispuisto ja Kuusamon Oulangan kansallispuisto. Kansallispuistokomitean myötä uuteen aikaan Kansallispuistoverkoston kasvaessa puistoja on perustettu yhä enemmän luonnon monimuotoisuuden säiltämiseksi. Merkittävä virstanpylväs ajattelutavan muutoksessa oli kansallispuistokomitean mietintö vuodelta 1976 ja sen ehdotusten pohjalta vuonna 1982 perustetut 11 kansallispuistoa. Harju- ja suoluontoon kohdistui kasvavia hyödyntämispaineita. Soiden ojitus nousi entistä painavammin esiin keinona tehostaa metsänkasvua. Harjujemme soraa taas tarvittiin laajenevan, asvaltoidun tieverkon rakentamiseen ja elementtituotantoon. Harju- ja suoluonnon suojelutarve korostui. Tietoisuus metsälajien nopeasta katoamisesta talousmetsissä sekä ehjien kallioalueiden hupeneminen heijastuivat ja luvun kansallispuistoratkaisuihin. Koloveden kansallispuisto on yhdistelmä vanhoja luonnon metsiä ja kookkaiden saarten kallioalueita. Se on ainoa kansallispuistomme, joka muiden ominaisuuksiensa ohella on perustettu edistämään saimaannorpan suojelua. Vanhojen metsien suojeluohjelmien perusteella rajattuja ikimetsiä liitettiin jo perustettuihin Seitsemisen, Pyhätunturin ja Pallas-Ounastunturin kansallispuistoihin. Kymenlaaksoon perustetun Repoveden kansallispuiston ja siihen liittyvän Aarnikotkan suojelualueen muodostaminen sinetöi yhden eteläisen Suomen upeimman kallioalueen säilymisen jälkipolville. Nuuksion kansallispuisto pääkaupunkiseudulla ja Kurjenrahkan kansallispuisto ovat esimerkkejä oman aikamme kansallispuistopolitiikasta. Ne ovat vain noin puolen tunnin ajomatkan päässä suomalaisittain suurten kaupunkien urbaanista sykkeestä. Selkämeren kansallispuisto on modernia kansallispuistopolitiikkaa Tämän vuosikymmenen suuret maankätöhaasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan. Rannikko- ja vesialueilla korostuvat tuulivoimatuotannon tarpeet. Paineet merenalaisten soravarojen hyödyntämiseen sekä kalojen verkkokasvatukseen kasvavat myös koko ajan. Itämeren tila on pitkällisistä ponnisteluista huolimatta heikko. Näiden haasteiden tulee heijastua suojelupolitiikkaan. Vain neljä kansallispuistoa edustaa Suomen saaristoluontoa, joka on poikkeuksellisen monimuotoinen ja haavoittuva. Ei ole sattumaa, että hallitusohjelmassa on päätetty selvittää kansallispuiston perustamismahdollisuuksia juuri Selkämerelle. Pohjois-eteläsuunnassa pitkä Selkämeren saaristo- ja merialue on pohjoisen ja eteläisen lajiston kohtaamispaikka. Pituutensa, sijaintinsa sekä muiden biologisten ja fyysisten ominaisuuksiensa puolesta se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen merellisissä ekosysteemeissä. Sen avulla voidaan seurata myös kalankasvatuksen sekä ydinvoimalan lauhdevesien vaikutuksia. Selkämeren kansallispuistohankkeeseen liittyy muitakin uusia piirteitä. Ehdotettuun kansallispuistoon esitetään sen perustamisen jälkeen liitettäväksi Rauman kaupungin omistuksessa olevia saaria ja vesiä. Tämä olisi ensimmäinen kerta, kun luonnonsuojelulain 22 :ssä todettua julkisyhteisöllisen omistuksen liittämismahdollisuutta toteutettaisiin käännössä. Raumalla konsepti loisi mahdollisuudet siirtyä kaupungin rantojen virkistysalueiden ja kaupungin rauhoittamien suojelusaarten

10 18 19 kautta kansallispuistosaarille. Porin kaupungin kohdalla se vahvistaisi ekologisen käävän luomista Selkämereltä Kokemäenjoen suiston Natura 2000-alueen ja Porin kansallisen kaupunkipuiston kautta kaupungin keskustaan. Kylmäpihlajan majakka Rauman saaristossa Kuva: Tiina Leino Selkämeren kansallispuiston perustaminen on pitkään ollut Satakunnan alueellisen edunvalvonnan kärkihankkeita. Luonnonsuojelun edistäminen pääsee harvoin alueellisen kehittämisen prioriteetiksi. Paikallinen aktiivisuus on ollut merkittävästi edesauttamassa Selkämeren kansallispuiston perustamisen etenemistä. Tulevan talven aikana ympäristöministeriö valmistelee valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen lakiesityksen Selkämeren kansallispuiston perustamisesta. Esitys pohjautuu Metsähallituksen ja Satakuntaliiton teettämiin selvityksiin sekä kansallispuiston sijaintikuntien neuvotteluihin. Uskon esityksen etenevän eduskunnan käsittelyyn keväällä Selkämeren kansallispuisto edustaa modernia kansallispuistopolitiikkaa ja vastaa niin globaaleihin kuin kansallisiin ympäristön- ja luonnonsuojeluhaasteisiin. Lisäksi se tukee kuntien maa- ja vesialueiden käön kestäviä strategioita ja toteuttaa maakunnan vahvaa tahtoa. On lämpimän kiitoksen aika teemavuoden suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleille sekä kaikille meriluonnon ystäville. Laaja yleisön tuki on menestyksekkään luonnonsuojelun perusta. Uskon tämän tuen ja tuloksellisen ympäristöhallinnon ja paikallisten toimijoiden yhteistyön jatkuvan Selkämerellä tulevaisuudessakin. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki, valtioneuvosto Ympäristöministeri tutustui tulevaan Selkämeren kansallispuiston alueeseen huhtikuussa 2009 Raumalla. Kuva: Anne Savola. Kylmäpihlajan majakassa Metsähallituksen aluejohtaja Stig Johansson, Rauman apulaiskaupunginjohtaja Tomi Suvanto, Rauman ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, Rauman kaupunginjohtaja Arno Miettinen sekä ministerin erityisavustaja Helena Pakarinen. Ympäristöministeriöstä olivat mukana myös ylijohtaja Timo Tanninen sekä ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander.

11 20 21 SELKÄMERI TUNNETUKSI - SELKÄMEREN TEEMAVUODEN TAUSTAT JA TOTEUTUS Auringonlasku Luvian Pietarmerellä. Kuva: Juha Hyvärinen

12 22 23 MIKSI SELKÄMEREN TEEMAVUOSI? Taustat Selkämeren teemavuoden viettämiselle ovat huomattavasti syvemmällä kuin pelkkä jatkumo vuonna 2006 vietettyyn Saaristomerivuoteen. Itse asiassa 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä voidaan pitää Selkämeren teemavuosikymmenenä. Huoli Selkämeren tilasta sekä Selkämeren julkisesta ja tutkimuksellisesta näkymättömyydestä kanavoitui Satakunnassa vuosituhannen alussa laaja-alaiseksi ja suunnitelmalliseksi yhteistyöksi Selkämeren puolesta. Ratkaiseva merkitys tavoitteelliselle yhteistyölle oli Satakunnan vesistöohjelman, SATAVESI, käynnistyminen vuonna 2002 sekä alueelliset EU-rahoitusmahdollisuudet. Yhteistyömuotojen kehittymisen myötä Selkämerta koskevia haasteita ja mahdollisuuksia nostettiin määrätietoisesti esiin erilaisina Selkämereen liittyvinä hankkeina. Hankkeissa olivat mukana niin aluetason viranomaiset, rannikkokunnat, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK, Porin yksikkö), vesiensuojeluyhdistykset kuin rannikkoalueen suuret teollisuuslaitoksetkin. Hyviä esimerkkejä eri tahojen yhteistyön tuloksista ovat mm. kirjat Miten voit, Selkämeri? (2005) ja Tuntematon saaristo (2006) sekä Satakunnan venematkailun kehittämishankkeessa, Satavene, vuosina tuotettu aineisto ja merialueen matkailuesite. ohjausryhmässä syntyikin yhteinen näkemys, että Satakunnassa tehtävä laajapohjainen Selkämeri-yhteistyö tarvitsee kokoojakseen oman teemavuoden. Teemavuoden perustaa kartoitettiin erillisessä kyselutkimuksessa, jonka toteutti Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikkö vuonna Helsingin ja Turun kaupunkien vuonna 2007 lanseeraaman Itämerihaasteen osuminen samaan aikaan teemavuoden valmistelun kanssa oli onnekas sattuma. Selkämeri on osa Itämerta ja Selkämeren teemavuoden tavoitteiden koettiin tukevan hyvin myös Itämerihaastetta. Satakuntaliiton ohella moni taho Satakunnasta vastasi myönteisesti haasteeseen. Kirja Miten voit, Selkämeri? painottuu Satakunnan merialueen ominaispiirteiden ja vesien tilan käsittelyyn. Julkaisu lisäsi yleistä tietoutta Satakunnan rannikon erityispiirteistä ja vetovoimatekijöistä sekä alueella jo toteutetusta vesiensuojelutyöstä. Kirjan julkaisun yhteydessä järjestettiin Raumalla Selkämeri-aiheinen seminaari, joka keräsi laajan osanottajajoukon. Lisäksi kirjan aineiston perusteella tuotettiin erillinen Miten voit, Selkämeri -nätely. Tiedon lisäämisen ohella kirjan ajateltiin olevan Selkämeren vesiensuojelun kehittämisen työväline ja sitä se on ollutkin. Tuntematon saaristo -kirja esittelee monipuolisesti Selkämeren saariston maisemia, luontoa ja kulttuuriperintöä. Kirjan nimi on osuva ja ilmaisee hyvin sen, miksi Selkämerelle tarvittiin oma teemavuosi. Selkämeren monipuolista luontoa ja kulttuuriperintöä ei tunneta riittävästi edes omassa maakunnassa saati valtakunnan tasolla. Tietoisuuden lisääminen onkin tärkeää muun muassa siksi, että oman elinympäristön tuntemus sekä omakohtaiset luonto- ja vesistökokemukset vaikuttavat motivaatioon tehdä työtä vesien tilan hyväksi. Kirjan valmistuminen kkeyi sopivasti myös vuodesta 2002 Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeena olleen Selkämeren kansallispuiston perustamisen edistämisvalmisteluihin. Saaristomeren teemavuoden viettäminen herätti myös SATAVESI-ohjelman yhteistyötahot, Satakuntaliiton, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen, pohtimaan ajatusta Selkämeren teemavuodesta. SATAVESI-ohjelman Miksi päätettiin toteuttaa Selkämeren teemavuosi? Siksi, että Selkämeren eri toimijat kokivat tärkeäksi sen, että Selkämeri ja monet Selkämereen perustuvat toiminnot tulee saada yleisen huomion ja kiinnostuksen kohteeksi niin Satakunnassa, valtakunnan tasolla kuin kansainvälisestikin. Ympäristösuunnittelija Anne Savola, Satakuntaliitto Lähteet: Sarvala, M. & Sarvala, J. (toim.): Miten voit, Selkämeri? Ympäristön tila Lounais-Suomessa 4. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku Häyrynen, M., Luotonen, E., Mustalampi, E. & Bruk, E. (toim.): Tuntematon saaristo. Selkämeren eletty maisema. Otava, Helsinki Pihlainen, P. ja Alhosalo, M. (2007): Selkämeren teemavuosi kesästä kesään Esiselvitys. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C 47/ Kuva: Sami Suominen

13 24 25 ITÄMERIHAASTE Ideana lakisääteisten toimenpiteiden lisäksi tehtävät vapaaehtoiset vesiensuojelutoimet Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien henkilökohtaisesta aloitteesta kaupungit laativat laajan yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman, joka julkistettiin kesäkuussa 2007 Haaste Itämeren pelastamiseksi esitettiin myös noin 600 muulle organisaatiolle, muun muassa kaikille Suomen kunnille sekä lukuisille valtiollisille toimijoille, oppilaitoksille, tutkimuslaitoksille, etujärjestöille ja kansalaisjärjestöille Vuoden 2007 jälkeen on haastettu lisäksi muun muassa Itämeren muiden maiden kaupunkeja, risteilyvarustamoja ja suuryrityksiä Haasteen vastaanottanut organisaatio määrittelee itse omista lähtökohdistaan ja toimintansa parhaana tuntijana, mitä se voi ja haluaa tehdä lakisääteisen toiminnan lisäksi parantaakseen Itämeren tilaa tai vähentääkseen kuormitusta Syksyllä 2009 Itämerihaasteessa oli mukana yli 160 organisaatiota, joista lähes puolet kuntia ja kaupunkeja sekä lisäksi muun muassa viranomaisia, yliopistoja, kansalais- ja etujärjestöjä sekä yrityksiä Konkreettisen kuormituksen vähentämisen, ympäristön tilan seurannan tai kunnostustalkoiden lisäksi eräs tärkeä toimenpidekokonaisuus useimmissa ohjelmissa on tietoisuuden lisääminen Itämeren tilasta ja siihen vaikuttamisesta oman harrastaja-, henkilöstö-, asiakas- tai asukaskenttänsä puitteissa Selkämeren teemavuosi on hyvä esimerkki hankkeesta, joka toteuttaa Itämerihaasteen ideaa laajana kokonaisuutena usean organisaation yhteistyönä Lisätietoa: Itämerihaasteen koordinaattori Lotta Ruokanen, Helsingin kaupunki Kallo, Pori Kuva: Sami Suominen

14 26 27 SeLKÄmeren TeemAVuOSi -HAnKKeen LÄHTÖKOHDAT JA TOTeuTuS KOOrDinAATTOrin näkökulma Meri- ja rannikkoalueiden ympäristön ja kulttuurin tutkimuksella on Turun yliopistossa pitkät perinteet. Satakunnassa toimivista yliopiston laitoksista Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa (MKK), Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksella ja Reposaaren kenttäasemalla työskennellään ympäristö- ja aluekehitysteemojen parissa. Turun yliopisto oli alusta lähtien mukana ideoimassa ja suunnittelemassa Selkämeren teemavuotta. Suunnittelu aloitettiin vuonna 2006 pidetyn Saaristomeren teemavuoden vanavedessä. Lähtökohtana oli laatia Selkämerelle alueen ominaispiirteet ja kehittämistarpeet huomioiva, alueen imagoa ja tunnettuutta parantava hanke. SATAVESI-ohjelman toimijoiden; Satakuntaliiton, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen toimeksiannosta MKK teki vuonna 2007 esiselvityksen teemavuoden järjestämisestä. Esiselvityksessä teemavuoden lähtökohdat linjattiin selkeästi. Selkämeren rannikkoalueella ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus pohjautuu pitkiin perinteisiin Alueelliset toimijat pitävät tärkeänä luonnonympäristön ja ihmisen toimintaympäristön kehityksen ohjaamista kestävään suuntaan. Alueen maantieteellisesti leimalliset piirteet ovat kapea ja karu rannikkokaistale sekä laaja ja avoin ulappa. Karut olosuhteet ovat synntäneet Selkämeren rannikkokylille niille ominaisen, pienipiirteisen kulttuurimaiseman. Hyvä saavutettavuus vesiteiden kautta on jo historiallisina aikoina tehn Selkämeren rannikosta portin ulkomaille ja reitin sisämaahan. Yhä edelleen kuljetukset, satamasidonnaiset toiminnot ja teollisuus ovat alueella tärkeitä elinkeinoja. Toisaalta Selkämeren rannikkoalue on viime vuosikymmeninä jään eteläisen ruuhka-suomen varjoon. Selkämeren pitkä rannikko mielletään usein raja-alueeksi, ei niinkään portiksi ulkomaailmaan. keskeistä oli laaja-alainen yhteistyö. Turun yliopisto kiittää lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneita aktiivisesta osallistumisesta teemavuoden toteutukseen! Turun yliopisto on jatkossakin aktiivisesti mukana Selkämeren aluekehityksessä ja tutkimuksessa. Yliopisto edistää Selkämereen liittyvää monitieteistä tutkimusta muun muassa Satakunnan korkeakouluyhteistyön kautta. MKK pyrkii lisäämään meri- ja rannikkoalueen luonnontieteellistä perustutkimusta. Teemavuosi on luonut Selkämeri-yhteistyölle hyvät edellykset jatkua entistä monimuotoisempana. Johtaja Anne Erkkilä, Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Lähde: Pihlainen, P. ja Alhosalo, M. (2007): Selkämeren teemavuosi kesästä kesään Esiselvitys. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C 47 / Selvityksen perusteella SATAVESI-ohjelman toimijat päättivät käynnistää Selkämeren teemavuoden kesästä kesään Lounais-Suomen ympäristökeskus johti hanketta SATAVESI-ohjelman kautta ja Turun yliopisto lähti hankkeen koordinaattoriksi MKK:n vastatessa toteutuksesta. Teemavuoden koordinointi oli Turun yliopistolle sen kolmannen tehtävän, alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen, toteuttamista käännössä. Teemavuosi täti sille asetettuja tavoitteita osin jopa yli odotusten. Ennen kaikkea se onnistui kiinnittämään yleisön ja median huomion Selkämeren meriympäristöön sekä sen kestävän käön ja suojelun merkitykseen. Teemavuoden menestyksessä Enskerin saari Porissa. Kuvat: Sami Suominen

15 28 29 SeLKÄmeren TeemAVuODen VuODenKierTO Teemavuosi rakentui yhteistyötahojen verkostolle Selkämeren teemavuosi kesästä 2008 kesään 2009 käynnistyi maailman ympäristöpäivänä Suunnitteluryhmä oli aloittanut kampanjan valmistelutyön jo puoli vuotta aiemmin. Talven ja kevään aikana tiedotettiin tulevasta kampanjasta, etsittiin yhteistyötahoja ja koottiin verkosto, joka toimi teemavuoden perustana ja teki teemavuoden toteuttamisen mahdolliseksi. Selkämeren teemavuoden toteuttaminen perustui yhteistyöhön: alueen kaikki toimijat kutsuttiin alkuvuodesta 2008 mukaan rakentamaan teemavuotta yhteisesti. Kutsu otettiin vastaan hyvin, sillä mukana tapahtumia järjestämässä oli 71 eri toimijaa kulttuurin, vapaa-aikasektorin, luonnontieteiden ja opetuksen alalta. Teemavuoden yhteistyöperiaatteen mukaan tapahtumille ei asetettu tarkkoja sisällöllisiä vaatimuksia tai ohjeita. Tärkeimpänä tavoitteena pidettiin teemavuoden ja Selkämeri-sanoman eteenpäinviemistä. Selkämeren merialuetta ja rannikkoa päästiin esittelemään suurten tapahtumien kuten Reposaaren loma-asuntomessujen, SuomiAreenan ja Satakunta Senaatintorilla tapahtuman yhteeen. Teemavuoden koordinaatiohanke itse järjesti vuodenkiertoon kuuluneista tapahtumista 30. Viestinnän välineet Selkämeren teemavuoden markkinointi alkoi jo tammikuussa Helsingin Matka messuilla Satakunnan osastolla valokuvaaja Seppo Keräsen valokuvasta tehdyllä plakaatilla. Varsinainen viestintä käynnistyi alkuvuodesta tiedotusmateriaalien, internetsivujen, verkostotiedottamisen ja tiedotusvälineiden kautta. Vuoden profiloimiseksi haluttiin luoda konkreettiset Selkämeren teemavuoden markkinointimateriaalit, joissa päädtiin kätämään pääasiassa Raimo Sundelinin valokuvia. Yhteistyössä suunniteltiin muun muassa teemavuoden selkälokkilogo, juliste- ja postikorttisarja, esite, tapahtumakalenteri, mainospurje, ja rannikkokuntien matkailunähtävyyksiin sijoitettavat rullaständit. Tässä valmistelussa käettiin apuna myös mainostoimistoa. Näitä materiaaleja hyödynnettiin teemavuoden omilla verkkosivuilla, messuilla ja kaikessa viestinnässä. Teemavuoden logoon haluttiin valita juuri selkälokki, koska vähälukuinen lokki on alueellemme keskittyvän pesintänsä vuoksi ehkä maailman suomalaisin lintu ja Selkämerelle tunnusomainen. Teemavuoden aikana julkaistiin muun muassa Satakuntaliiton tiedotuslehden Selkämeriaiheinen teemanumero (Selkämeri-Satanen), Lounais-Suomen ympäristökeskuksen esite Selkämeri n ja tulevaisuudessa ja Ympäristöviesti-nimisen asiakaslehden Selkämeri-aiheinen teemanumero. Selkämeren teemavuodesta ovat viestittäneet myös Ulla Koivulan Selkämerilaulu ja saman tekijän runo Sininen mereni mun. Lisäksi teemavuodelle avattiin omat nettisivut: Kampanjoinnin ja tiedotuksen välineenä käettiin Säiletään Selkämeri sinisenä -teemaa, mikä kuvasi parhaiten yhteistyöverkoston vesiensuojelun, luontomatkailun ja Selkämeritietoisuuden lisäämisen tavoitteita. Selkämeren teemavuoden aikana iskulausetta käettiin otsikkona erilaisissa yhteyksissä muun muassa esitteessä, Selkämereen liittyvässä SuomiAreenan rehevöitymiskeskustelussa ja asiantuntijaseminaarissa. Osa Selkämeren teemavuoden aikana julkaistuista esitteistä.

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10. Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4 Valmisteluryhmä 4 Siirtyvistä tehtävistä ja sidosryhmäyhteistyöstä tulevassa maakunnassa / Satakuntaliitto Maakuntauudistukseen liittyvä sidosryhmätilaisuus koskien alueiden käyttöä, luonnonvaroja ja liikennettä

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Itämerihaaste simpukankuoressa

Itämerihaaste simpukankuoressa Itämerihaaste Itämerihaaste simpukankuoressa Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien aloitteesta kesäkuussa 2007 liikkeelle lähtenyt prosessi Tavoitteena parantaa Itämeren tilaa lakisääteisten toimien lisäksi

Lisätiedot

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta Paikkatiedon hyvät käytänteet -seminaari 12.5.2011 Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Kaisa Savola MIHIN TARVITAAN

Lisätiedot

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä SPEK - yhteenveto 10.12.2008 Mika Jäntti Päivä Paloasemalla palautekysely Päivä Paloasemalla tapahtumaan liittyi arviointi, jossa tapahtumassa mukana

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET 19.3.2015 klo 17.30 Eduskunnan kansalaisinfo Suomenlahden kansallispuistojen täydennys Ympäristöneuvos JukkaPekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muokkaa alaotsikon

Lisätiedot

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari keskiviikkona 21.11.2012 Satavesi-ohjelma (2002-) 1/2 Yhteistyötä

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la Savon rata 125 vuotta Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la 4.10.2014 Savon rata 125 vuotta SAVON-RADAN ryhmä SAVON-RADAN ryhmä on Etelä-Savolaisten rautatierakennusten omistajien ja niissä toimijoiden muodostama

Lisätiedot

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Lotta Ruokanen Helsingin kaupungin ympäristökeskus 7.12.2009 1 Helsingin ja Turun julkilausuma Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Anne-Mari Co-authors: Ventelä Vuoden vesistökunnostaja Johtava vesikirppu Jukka Koski- Pyhäjärvi-instituutti Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Yhteisillä vesillä ESR-hanke Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016 Muistio 1 (11) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016 Aika 13.6.2016 kello 09:00-10:17 Paikka Karviatalo, Tyyni Tuulionk.12, Karvia Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja Maija Arola sihteeri

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Katson maisemaa ja kuuntelen

Katson maisemaa ja kuuntelen Katson maisemaa ja kuuntelen Hiljan-päivän seminaari 8.10.2015 Helsinki Anne Savola, ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Eilen #meri kohisi, tänään aallot lipuvat liplatellen rantaan @luontoilija Äänet

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen 25.5.2011 Se on mahdollista! Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategiaa toteutetaan jo Miten me sen teimme VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

Meripolitiikan kehittäminen

Meripolitiikan kehittäminen Meripolitiikan kehittäminen Turun ja Varsinais-Suomen meripäivä 1.2.2017 Jussi Soramäki EU-erityisasiantuntija Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan keskeisiä toimijoita Keskeiset ministeriöt VNK, LVM,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi Metlan työraportteja 52: 139 152 Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Riikka Puhakka 1 Johdanto Kansallispuistoista

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Hiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta

Hiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta Hiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta Kestävä hiljaisuus, kestävä matkailu? seminaari 29.4.2014 - Hiljaisuusmatkailun reunaehtoja ja mahdollisuuksia Anne

Lisätiedot

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015 VELMUn tulevaisuus VELMU seminaari Vedenalainen maailma kaikkien ulottuvilla 28.1.2016 Ympäristöministeriö, Pankkisali Neuvotteleva virkamies Penina Blankett/YM Tutkimusprofessori Markku Viitasalo/SYKE

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 3.12.2009 1 Taustaa (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006 2014 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan

Lisätiedot

SOMERON JÄRVIKETJUN POLUT JA REITIT KEHITTÄMISHANKE

SOMERON JÄRVIKETJUN POLUT JA REITIT KEHITTÄMISHANKE SOMERON JÄRVIKETJUN POLUT JA REITIT KEHITTÄMISHANKE Y L E I S Ö T I L A I S U U S 6. 2. 2 0 1 6 S O M E R O N K A U P U N G I N T A L O E L I N A T U O M A R I L A P R O J E K T I K O O R D I N A A T T

Lisätiedot

OMAT VEDET PAREMMIKSI

OMAT VEDET PAREMMIKSI OMAT VEDET PAREMMIKSI kansalaishavainnointia ja koulutusta Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni Kuva: Oman vesistön seurantakurssi Pomarkussa 2012, kuvaaja Kati

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hannu Linkola, hannu.linkola@ymparisto.fi Satakunnan arvokkaat maisema-alueet -seminaari 26.11.2013 Ravintola Liisanpuisto / Satakuntaliitto Maalaismaisemaa

Lisätiedot

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Projektia hallinnoi Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja se toteutetaan yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan, Varsinais-Suomen liiton,

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

Laatua verkkoonlaajakaistaseminaari. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton! Tervetuloa! Kuinka pohjoisen tietoliikenneyhteydet

Laatua verkkoonlaajakaistaseminaari. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton! Tervetuloa! Kuinka pohjoisen tietoliikenneyhteydet Kuinka pohjoisen tietoliikenneyhteydet toteutetaan laadukkaasti? Kuka rakentaa, minne ja millä rahoituksella? Tule kuulemaan asiantuntijoiden näkemykset laadukkaiden tietoliikenneyhteyksien toteuttamisesta

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Itämerihaasteessa tapahtuu! Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaasteessa tapahtuu! Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaasteen Organisaatioorganisaatio Helsingin ja Turun toimenpiteiden

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, Pori

Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, Pori Aika klo 9.00 10.40 Paikka Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, 28100 Pori Läsnä: Huhtanen Tapio Kallio Reijo, ohjausryhmän puheenjohtaja Karvonen Marja/ Saari Maija Kaunistola Mari Laitinen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Ylijohtaja Pekka Häkkinen Savon ilmasto-ohjelman seminaarissa Hallitusohjelma haastaa ilmasto-ohjelmatyön Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaa voi pitää ympäristöasioissa edistyksellisenä

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot