Miten Suomi pääsisi irti lamasta? Varojenjaon verotus muuttumassa. Luovuutta ja logiikkaa taidemuseo EMMAssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten Suomi pääsisi irti lamasta? Varojenjaon verotus muuttumassa. Luovuutta ja logiikkaa taidemuseo EMMAssa"

Transkriptio

1 Miten Suomi pääsisi irti lamasta? Varojenjaon verotus muuttumassa Luovuutta ja logiikkaa taidemuseo EMMAssa

2 PÄÄKIRJOITUS Ahneus ja valvonta Kanslianeuvos, KHT Yrjö Tuokko Ahneus on se tekijä, joka löytyy sekä 90-luvun laman että maailmalaajuisen finanssikriisin taustalta. 90- luvulla ahneus oli lähinnä suomalaisten pankkien markkinaosuusahneutta. Laitumelle kirmattiin kuin vasikat keväällä ulkomaista luotonottoa koskevien rajoitusten poistuttua. Maailmanlaajuisen finanssikriisin taustalla on myös ahneus Yhdysvaltalaisten investointipankkien ja ennen kaikkea johtajien jättipalkkioihin perustuva ahneus. Seurauksena oli talouselämän ajautuminen syvään, yhä edelleen jatkuvaan lamaan.. Vain vaivoin vältyttiin ns. domino-efektistä, joka toteutuessaan olisi saattanut tuhota koko länsimaisen rahoitusjärjestelmän. Valvonta petti Ahneuden ja valvonnan välinen yhteys on varsin mielenkiintoinen asia. Hyvä kysymys onkin; voidaanko valvonnalla estää sellaisten vahinkojen syntyminen, jotka perustuvat yritysjohdon ahneuteen. Kahden vuosikymmenen kokemukset valvonnan onnistumisesta näissä tilanteissa ovat valitettavan negatiivisia. Kummallakaan vuosikymmenellä valvonta ei kyennyt rajoittamaan, saatikka estämään vahinkojen syntyä. Ihmisluonteen kekseliäisyys halutun päämäärän saavuttamiseen on lähes tulkoon rajaton. Viimeaikaisessa lainsäädännössä, niin meillä kuin maailmallakin, on ihanteena ollut liberaalinen, laajaan toimintavapauteen perustuva ajattelutapa. Tämä lähestymistapa tarjoaa erilaisille, ei-toivotuille pyrkimyksille hyvän kasvupohjan ja toteutusmahdollisuudet. Finanssikriisin kupla puhkesi vuoden 2008 lopulla ja eri valtiot, estääkseen katastrofin syntymisen, ovat satsanneet pelastustoimiin satoja miljardeja. Syvällä yksimielisyydellä kaikki valtiot esittävät tuolloin vaatimuksia kansainvälisen valvontajärjestelmän luomiseen ja kehittämiseen. Tämä poliittinen terhakkuus näyttää pikku hiljaa laantuneen, mutta toivottavasti ei kokonaan unohtuneen. Voidaanko ahneus pitää aisoissa Voitaisiinko ahneuteen perustuvat, ei-toivotut pyrkimykset ja seuraukset ylipäätään täysin estää? Vastaus on ilman muuta ei! Näitä ei-toivottuja pyrkimyksiä ja niiden seurauksia voidaan toki pyrkiä estämään. Tällöin avainasemaan nousevat seuraavat seikat: Lainsäädäntö, jossa tulisi muistaa myös se, että lainsäädäntöön kuuluu aina paitsi toimintaa koskevien rajoitusten säätäminen, myös yleisen oikeustajun mukaiset rikoksista ja rikkomuksista määräytyvät sanktiot. Tekisi mieli sanoa, että meillä on sanktioissa desimaalipilkku-virhe. Yritysjohdon moraali ja eettiset toimintaperiaatteet sekä hallituksen ote näyttelevät erittäin keskeistä osaa siinä, pidetäänkö lyhytkautisiin tulostavoitteisiin verhottu ahneus aisoissa ja kaidalla tiellä vai avataanko kaikki portit auki. Sitä paitsi johdon jättipalkkiojärjestelmät ovat varsin usein konsulttien ja johdon yhdessä valmistelemia. On itsestään selvää, että tällaisessa tilanteessa vaaditaan hallitukselta todella ryhtiä asettaa palikat kohdalleen. Palkkio-ohjelmien valmistelua ei koskaan pitäisikään jättää johdon tehtäväksi. Yritysjohdon ja hallituksen osalta ei myöskään pidä unohtaa tuottamukseen perustuvien sanktioiden merkitystä. Tehokkaalla valvonnalla on luonnollisesti merkittävä rooli ahneuden negatiivisten seurausten estämisessä. Tällöin valvonnan tärkeimpänä tehtävän on varmistua siitä, ettei ahneuden huumassa unohdeta päätöksenteon luotettavuutta ja ryhdytä liialliseen riskinottoon ja toimiin, joilla saatetaan vaarantaa yhteisön olemassaolo. Valvonta, olipa kyse viranomaisvalvonnasta tai tilintarkastuksesta, on kuitenkin pääosaltaan jälkivalvontaa. Tästä valvonnalle tyypillisestä ominaisuudesta huolimatta tehokkaalla ja suoraselkäisellä valvonnalla on asioiden oikea-aikaisen havainnoinnin lisäksi myös ennaltaehkäisevä merkitys. Eli summa summarum, jos lainsäädännössä unohdetaan toimintaa ohjaavien tekijöiden huomioon ottaminen, ja ennen muuta jos hallintoelinten moraali ei ole riittävä korkealla tasolla, on ahneuden pitäminen aisoissa yksinomaan valvonnallisilla toimilla ylivoimaiselta tuntuva tehtävä. 2 TUOKKONEN 3/09

3 Ajankohtaistilaisuus Järjestämme yritysverotuksen ajankohtaisia asioita käsittelevän koulutustilaisuuden. Tilaisuudessa käydään läpi arvonlisäverotuksen ja verotilijärjestelmän ajankohtaiset asiat sekä muita yritysverotukseen liittyviä kysymyksiä. AIKA PAIKKA Yritysverotuksesta Torstai klo 8.30 alkaen. Tuokko Tilintarkastus Oy, Munkkiniemen puistotie 25, 7. krs. Helsinki NIMITYKSIÄ NIMITYKSIÄ Tuokko Tilintarkastus Oy KHT, CIA Simo Kännö on nimitetty 1.9. alkaen erityistarkastusryhmään. AIKATAULU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi HINTA ILMOITTAUTUMINEN Arvonlisäverotuksen palvelukaupan uudet säännökset vuodelle Luennoitsijana arvonlisäverotuksen asiantuntija Leena Juusela Verotilijärjestelmän voimaantulo vuoden 2010 alusta lukien. Luennoitsijana Vero-osaston johtaja, VT Tom Hoffström Varojenjaon muuttuva verotus sekä muut verotuksen ajankohtaiset aiheet. Luennoitsijoina veroasiantuntija Alpo Ronkainen. Tuokko Tilintarkastus Oy:n ja Tuokko Laskenta Oy:n asiakkaille 100 euroa + ALV Muille 150 euroa + ALV Hinta sisältää luentoaineiston ja kokoustarjoilun mennessä sähköpostilla osoitteeseen tai puhelimitse Ilmoittautumisen yhteydessä pyydämme antamaan laskutusosoitteen. Osallistujamäärä on rajoitettu 20 henkilöön. Toinen tilaisuus järjestetään tarvittaessa. PIDÄTÄMME OIKEUDEN MUUTOKSIIN. OTM Tytti Mäkelä on nimitetty alkaen asiantuntijaksi erityistarkastusryhmään. KTM Terhi Latvala on nimitetty 1.9. alkaen tilintarkastusassistentiksi. TERVETULOA! Yrjö Tuokolle pesti veteraanien hyväksi Suomen Sotaveteraaniliitto ry on nimennyt Yrjö Tuokon jäseneksi liiton neuvottelukuntaan. Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa virikkeitä liiton toimintaan sekä edistää liiton tarvitseman tuen saamista. Sotaveteraaniliitto on viime sotiimme osallistuneita miehiä ja naisia laajimmin yhdistävä valtakunnallinen etu-, tuki- ja aatteellinen järjestö. Liitto toimii Suomen lisäksi myös ulkomailla. Sotaveteraaniliitto toimii sotaveteraaniyhdistysten keskusjärjestönä. Liitto valvoo ja parantaa sotiemme veteraanien yhteiskunnallisia etuja. Tuokko Yhtiöt Oy VT, KTM Olli Rantanen on nimitetty alkaen asiantuntijaksi Oulun aluetoimistoon. Hänen toimenkuvaansa kuuluu pääasiassa erityistarkastukset. Medianomi Kaisa Huusko on nimitetty 1.7. alkaen Tuokko Yhtiöiden viestintäpäälliköksi. TUOKKONEN 3/09 3

4 TUOKKO VIERAILEE Luovuutta ja logiikkaa taidemuseo EMMAssa EMMA on Espoon taidemuseosäätiön ylläpitä mä taidemuseo Espoon Tapiolassa. Pysyvästi esillä olevan Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttelyn lisäksi EMMAssa järjestetään vaihtuvia nykytaiteen sekä 1900-luvun taiteen näyttelyitä kotimaasta ja ulkomailta. Lokakuun 14. päivä EMMAssa avataan Tapio Wirkkalan veistotaiteeseen keskittyvä näyttely. Espoon taidemuseosäätiö on Tuokko Tilintarkastus Oy:n asia kas ja haastattelimme EMMAn talous- ja hallintopäällikkö Tuija Karjalaista ja museonjohtaja Markku Valkosta. Kaikkia asiakkaita houkutellaan ennen kaikkea kiinnostavalla sisällöllä, erilaisilla näyttelyillä ja upealla kokoelmalla, jonka ripustus niin ikään elää aika ajoin. Erityisesti EMMAn oheisohjelmistossa erilaiset kävijät, kuten lapset ja yritykset on huomioitu hyvin. Lapsille löytyy mm. lasten opastukset, vuosittainen lastentapahtuma sekä Taidehaltijan pajakutsut, erilainen tapa juhlistaa vaikka syntymäpäiviä. Perinteisten opastusten, työpajojen ja luentojen lisäksi EMMA on linkittänyt näyttelyihin teatteria, tanssia ja musiikkia. Logiikka ja luovuus eivät aina kulje käsi kädessä. Millaiset raamit taloudellinen ajattelu asettaa taidemuseon toiminnalle? Mitkä ovat teidän aseenne kilpailtaessa monien muiden pääkaupunkiseudun taidemuseoiden kanssa kävijöistä? EMMAn näyttelyohjelmisto on jo luonut oman profiilinsa, joka on vahvasti kansainvälinen. Pyrimme esittelemään rinnan modernismin klassikoita ja uutta ajankohtaista taidetta. Kävijätutkimukset osoittavat että museon linja on otettu hyvin vastaan. Museot toki kilpailevat samasta vapaa-ajasta, mutta toisaalta myös tukevat toisiaan. Onnistunut museokäynti inspiroi toiseen, eri museoon ja näyttelyyn. Kansainvälinen näyttelytoiminta on kaikkine järjestelyineen hidasta ja kallista työtä. Espoon kaupungin vuosittainen avustus on kuitenkin niin merkittävä että suuri osa unelmissa kangastelevista näyttelyistä on mahdollista toteuttaa. Perä perää näitä kalliita näyttelyitä ei kuitenkaan voi järjestää. Suunnittelu ja järjestelmällisyys ovat taloudellisuuden keskeinen peruste. Kuvassa vasemmalla EMMAn talous- ja hallintopäällikkö Tuija Karjalainen, museojohtaja Markku Valkonen sekä Tuokko Tilintarkastus Oy:n KHT -tilintarkastaja Jari Miikkulainen. 4 TUOKKONEN 3/09

5 Kuva: Ari Karttunen/EMMA. Miten näette tilintarkastuksen osana taloushallintoanne? Tilintarkastus toimii sekä taloushallinnon tukena että sen portinvartijana. Odotamme tilintarkastukselta ennen kaikkea että siinä käyvät ilmi hallinnon mahdolliset vuotokohdat, jotta ne saataisiin tukittua mahdollisimman nopeasti. Koska uskomme vakaasti siihen että on parempi selvittää ikävätkin asiat etukäteen kuin setviä seurauksia jälkikäteen, näemme tilintarkastusyhteisön myös hallinnon tukena, jota voi konsultoida tarvittaessa. Olemme saaneet erinomaista apua Tuokko Tilintarkastusyhteisöltä mm. verotuskäytäntöjen selvittämisessä. Miten säätiömuotoisuus toimii osana kaupunki-konsernia? Kokemukset ovat olleet kahtalaisia. Toisaalta säätiömuotoisuus on helpottanut jokapäiväisten asioiden ja rutiinien hoitamista. Toisaalta säätiön rooli kaupunkikonsernin osana pakottaa sen noudattamaan julkisyhteisöille asetettuja varsin tiukkoja säädöksiä esim. tavaroiden ja palveluiden hankinnassa. Se vaatii hallinnolta melkoisesti aikaa ja ajatusta. Tytäryhteisönä olemme sidottuja konsernin budjetointi- ja raportointiaikatauluihin sekä käytäntöihin, jotka eivät ikävä kyllä aina istu luontevasti näyttelysykleihin. Kaiken kaikkiaan kokemus on ollut myönteinen ja säätiömuoto toimiva valinta museon hallinnoimiseksi. Miten toimintanne on kehittynyt olemassaolonne ajan ja millaiselta EMMAN tulevaisuus näyttää? EMMA sai varsin räjähtävän lähdön ja löysi hyvin nopeasti paikkansa Suomen merkittävien isojen taidetoimijoiden joukosta. Startti oli niin raju, että työyhteisön sisäisiä prosesseja ehdittiin viilamaan toimiviksi vasta hieman jälkijunassa. Avajaisia sekä Salvador Dalín ja Claude Monet n näyttelyitä seurannut rauhallisempi jakso on ollut tässä työssä tervetullutta. Lama tietenkin vaikuttaa EMMAn toimintaan mutta ei mitenkään halvauta sitä. Säästökuri kirpaisee mutta se on myös omiaan inspiroimaan uudenlaisia ratkaisuja. EMMAn valitsemasta näyttelylinjasta ei ole mitään syytä luopua. Sama koskee uusia visioita. Ne ovat omiaan silloittamaan matkaa laman ylitse. Teille on nyt tulossa Tapio Wirkkalan näyttely. Miten suomalaisuus näkyy näyttelyvalinnoissanne? Suomalaisuudella on luonnollisesti tärkeä sija EMMAn näyttelyohjelmistossa. Tapio Wirkkalan näyttely on yksi esimerkki, samoin kuin Ole Kandelinin näyttelyn aloittama EMMAn klassikoiden sarja. Vuoden museoteko -tunnustus annettiin EMMAlle mm. siitä että ohjelmisto rinnastaa toisiinsa merkittäviä kansainvälisiä ja kotimaisia tekijöitä. Suomen taide on kansainvälisestikin korkeatasoista ja vireää, joten on aivan luonnollista että ohjelmistossa on paljon kotimaisten taiteilijoiden teoksia. Yhteinen piirre valituille taiteilijoille ja näyttelyille on korkea taiteellinen taso. Lisäksi valintoja rajaa modernismin aikakausi, jonka voi katsoa alkaneen impressionismista. TUOKKONEN 3/09 5

6 TUOKKO TALLINNASSA Suomalaisten toiminta Virossa: Maassa maan tavalla osa 2 KTM, KHT Timo Tuokko, Tuokko Tiintarkastus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Toimiessamme Virossa yli 15 vuoden ajan olemme tottuneet siihen, että asiat eivät Suomenlahden toisella puolella mene aina samalla tavalla kuin Suomessa. Edellisessä numerossamme kommentoin sopimuskäytäntöihin liittyviä eroja. Tässä artikkelissa käsittelen lisää näitä eroja. Kulttuuri ja kielierot Virolaiset ovat isänmaallisia ja ylpeitä virolaisuudestaan, aivan kuin mekin suomalaisuudestamme. Viro pyrkii suuntautumaan selvästi enemmän Keski- Eurooppaan kuin Suomeen. Tämä näkyy myös Viron lainsäädännössä. Mallia on otettu enemmän Saksasta kuin Suomesta. Tässä suhteessa vapautuminen Venäjän ikeen alta vasta reilu viisitoista vuotta sitten on johtanut tiettyihin ylilyönteihin, jotka tulevat tasaantumaan ajan myötä, mutta se vie aikaa. Nuoremman sukupolven virolaiset eivät enää välttämättä puhu Suomea. Vielä kymmenen vuotta sitten meidänkin kaikki työntekijämme puhuivat suomea. Eivät enää. Jos me suomalaiset alamme puhua virolaisille suomea ensimmäiseksi, voi vastaanotto olla vaihtelevan negatiivinen. Emme me muuallakaan maailmalla ala puhua ensimmäiseksi suomea paikallisten kanssa, miksi sitten Virossa. Jos ei pärjää paikallisella kielellä, kannattaa tarjota ensimmäiseksi englantia. Virolainen esittämistapa kirjeenvaihdossa on yleensä varsin suora. Suomalaisille ja etenkin eurooppalaisille, jotka ovat tottuneet tiettyyn kohteliaaseen esittämistapaan, tämä voi vaikuttaa töksähtelevältä. Tämä on tullut esiin myös meidän omassa toimistossa. On tullut esiin tapauksia, joissa suorat keskustelut ovat sujuneet hyvin. Sitten on tullut Tallinnan toimistoltamme sähköpostia ja minulle on ihmetelty, miksi näin negatiivinen sävy. Virolaisten kanssa toimiessa pitää muistaa se, että suomi ei ole heidän äidinkielensä. Tähän kun lisää vielä edellä todetun suoran esittämistavan, on väärinkäsitys selvä. Vaikka virolaisilta saadut sähköpostit tuntuvat negatiivisilta ja töksähtäviltä, ei tämä tarkoita, että asiat olisivat välttämättä näin. Kyse on pelkästään kieli- ja kulttuurieroista. Kirjanpito ja verotus K i r j a n p i t o s ä ä n n ö k s e t Vi r o s - sa noudattavat Virossa hyvin pitkälti samoja periaatteita kuin Suomessa. Eroja on lähinnä luontaiseduissa, edustuskuluissa sekä lesing-vuokratun omaisuuden kirjanpitokäsittelyssä. Virossa ei tunneta luontaisetuja samalla tavalla kuin Suomessa. Virossa yhtiön ei ole mahdollista maksaa henkilöstön etuuksia siinä laajuudessa kuin Suomessa. Esimerkiksi henkilökunnan kuntoilua ei yhtiö voi Virossa maksaa eikä Virossa tunneta lounasetukäytäntöä. Kaikki menot, jotka liittyvät henkilökunnan yksityiseen kulutukseen tulkitaan Virossa liiketoimintaan liittymättömiksi menoiksi, joista tulee maksaa tulovero ja sosiaalivero. Poikkeuksen tästä muodostaa autoetu. Jos yhtiön henkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä on käytössään yhtiön auto, maksaa yhtiö tästä veroa 21/79 auton hinnasta/leasing-vuokrasta. Yhtiö maksaa kaikki auton kulut. Henkilölle ei tästä muodostu verotettavaa etuutta Virossa. Autoetu onkin varsin kannattava palkitsemismuoto Virossa. Huomattavaa on myös, että Virossa autot hankitaan yleensä leasingillä. Vaihtoehtoisesti yhtiö voi maksaa työntekijälle verovapaasti 4000 euroa kuukaudessa siitä, että työntekijä käyttää omaa autoaan yhtiön ajoihin. Edustuskulujen vähennyskelpoisuus on sidottu yhtiön maksamiin palkkoihin. Edustuskuluja voidaan maksaa 2% palkkojen määrästä. Ylimenevästä osasta tulee maksaa tuloveroa voimassa olevan verokannan mukaan. Leasing-omaisuuden osalta kirjanpidollinen käsittely on erilainen sellaisen omaisuuden kohdalla, joka luokitellaan rahoitusleasingillä hankituksi. Tällainen omaisuus käsitellään vastaavasti kuin IFRS-säännökset edellyttävät. Omaisuus kirjataan pysyviin vastaaviin ja omaisuudesta kirjataan leasing-velka. Omaisuudesta kirjataan poistot ja maksetut leasingvuokrat jaetaan lyhennyksiin ja korkoihin. Tämä on syytä pitää mielessä, kun virolaisen tytäryhtiön lukuja yhdistellään suomalaisen emon konsernitilinpäätökseen. Virossa veroilmoitukset annetaan kuukausittain. Mitään koko vuoden kattavaa veroilmoitusta ei Virossa anneta. Tämän vuoksi on tärkeää, että kirjanpito todella tehdään kuukausikohtaisesti. Kuukausittain annettavat veroilmoitukset tarkoittavat sitä, että jos myöhemmin tulee esiin menoja tai tuloja, jotka kohdistuvat aiemmille kuukausille, korjaukset pitää tehdä kyseiselle kuukaudelle ja antaa uusi veroilmoitus. Veroilmoitus on annettava seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä ja alv-ilmoitus seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä, joten aikaa kirjanpidon tekemiseen kuukauden päättymisen jälkeen ei paljoa ole. Lopuksi Edellä todettujen asioiden ymmärtäminen auttaa huomattavasti käytännön toimintaa lahden toisella puolella. Jo se, että ymmärtää sen, että lainsäädäntö Virossa ei ole sama kuin Suomessa, auttaa pitkälle. Käytännön ongelma on erojen selvittäminen suomalaisille. Autamme mielellämme näiden asioiden hoidossa. 6 TUOKKONEN 3/09

7 VEROTUS Varojenjaon verotus muuttumassa Alpo Ronkainen, Tuokko Tilintarkastus Oy:n veroasiantuntija Osakeyhtiön varojenjaon verotusta ollaan uudistamassa. Uudistukset kiristävät verotusta ja tulevat voimaan mahdollisesti jo Yritysten ja osakkeenomistajien tulisi selvittää muutosten vaikutus omaan verotukseensa ja tehdä nykyisen lain mahdollistamat alhaisemman verorasituksen varojenjaot vielä tämän vuoden puolella. Uusi osakeyhtiölaki (OYL) tuli voimaan syykuussa OYL:ssä on säännös muun muassa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP). Rahastoon voidaan merkitä esim. se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei merkitä osakepääomaan. SVOP:iin voidaan merkitä myös muu yhtiöön tehty oman pääoman sijoitus kuten myös muita eriä esimerkiksi sidotun oman pääoman alentamiseen tai yritysjärjestelyyn liittyen. Osakeyhtiölain mukaiset varojenjakotavat ovat: voitonjako (osinko), varojen jakaminen SVOP:ista, sidotun oman pääoman alentaminen, omien osakkeiden hankinta sekä yhtiön purkaminen. Nykyisen lainsäädännön mukaan muihin kuin osinkoon ja voittovaroista kertyneen SVOP:in palauttamiseen sovelletaan osakkaan verotuksessa luovutusvoittoa koskevia määräyksiä. Palautetut varat ovat luovutusvoittoa vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää osakkeiden hankintamenon. Eräissä tilanteissa sidotun oman pääoman alentaminen tai omien osakkeiden hankinta voi olla peiteltyä osinkoa. Muutosten vaikutus Varojenjaon verotukseen kaavailtujen muutosten mukaan varojenjakoon sidotusta ja vapaasta pääomasta sovellettaisiin osinkoa koskevia määräyksiä. Suunnitelmien mukaan varojenjako voittovaroista, vapaasta ja sidotusta pääomasta laskettaisiin yhteen. Tästä määrästä olisi henkilöomistajien verotuksessa pääomatuloa osakkeen matemaattisesta arvosta laskettu 9 prosentin osuus. Siltä osin kuin varojenjako olisi tapahtunut tuloslaskelman tuotoista muodostuneista voittovaroista, olisi se verovapaata euroon asti, kuten se on nykyisenkin lainsäädännön mukaan. Muuhun varojenjakoon ei sovellettaisi kuitenkaan osinkoihin liittyvää euron verovapautta, vaan se olisi veronalaista pääomatuloa 70 prosentin osalta kaikilta osin. Pääomatulon ylittävä varojenjako olisi 70 prosentin osalta veronalaista ansiotuloa. Vaikutus osakeyhtiöiden verotukseen Muutoksilla ei olisi olennaista vaikutusta osakeyhtiöiden verotukseen, sillä niiden saamat osingot ovat pääsääntöisesti verovapaata tuloa. Sen sijaan muutoksella olisi huomattava vaikutus henkilöomistajien verotukseen, kun aiemmin lievästi verotettu luovutusvoitto tai osakkeiden hankintamenoa pienentänyt varojen palautus muuttuu veronalaiseksi tuloksi. Mahdollisen lainsäädännön muutoksen jälkeenkin luovutusta koskevia säännöksiä voidaan kuitenkin soveltaa edellä kuvattuun varojenjakoon, kun siihen on saatu Verohallinnon lupa. Luvan saamisen edellytyksenä olisi, että yhtiön oma pääoma on liian suuri, varojenjako tehtäisiin osakkeenomistajan tekemistä sijoituksista perustellusta syystä, pääomasijoituksen tekemisestä on kulunut korkeintaan kaksi vuotta ja yhtiöllä ei ole jakamattomia voittovaroja. Jos varojenjakoon sovelletaan luovutusta koskevia säännöksiä, olisi osakkeiden hankintamenosta vähennettävissä vain varojenpalautusta vastaava suhteellinen osa. Varojenjaon verotus muuttumassa Varojenjaon verotus on siis todennäköisesti muuttumassa. Useimmissa tapauksissa muutokset lisäävät verorasitusta. Jossain tilanteissa muutokset johtavat kohtuuttomaan lopputulokseen, kun osakkaan yhtiöön tekemien sijoitusten palautusta verotetaan, vaikka tosiasiallisesti osakkaalla ei ole muodostunut varsinaista tuloa. Osakeyhtiöiden olisikin syytä selvittää mahdollisten muutosten vaikutukset osakkaiden verotukseen hyvissä ajoin, jotta varoja voitaisiin jakaa tarvittaessa vielä tämän vuoden puolella nykyisen lainsäädännön mukaisesti. TUOKKONEN 3/09 7

8 VEROTUS Muutokset kansainvälisen palvelukaupan myyntimaasäännöksiin DE Leena Juusela, Tuokko Tilintarkastus Oy:n ALV- verotuksen asiantuntija Yleissäännökset Vuoden 2010 alussa arvonlisäverolakiin on tulossa muutoksia johtuen Euroopan yhteisön palvelujen verotuspaikkaa koskevasta direktiivistä. Merkittävin muutos on yleissäännön kääntyminen päinvastaiseksi nykyiseen sääntöön verrattuna. Toinen keskeinen muutos on lain rakenteellinen kahtiajako elinkeinonharjoittajille ja kuluttajille myytäviin palveluihin. Myös ilmoittamismenettely tulee muuttumaan. Elinkeinonharjoittajille myydyt palvelut verotetaan jatkossa Suomessa, jos ostaja on sijoittunut tänne. Näihin myynteihin on jatkossa sovellettava käännettyä verovelvollisuutta kaikissa jäsenvaltioissa tilanteessa, jossa myyjä on sijoittautunut eri jäsenvaltioon kuin myyjä. Tämä vähentää olennaisesti tarvetta hakea arvonlisäveron palautuksia muista jäsenvaltioista. Myös rekisteröitymisvelvoite muissa jäsenvaltioissa vähenee olennaisesti. 8 TUOKKONEN 3/09

9 Kuluttajille myytävät palvelut verotetaan Suomessa, jos myyjä on sijoittautunut tänne. Lakiin tulee tätä koskeva erillinen säännös, joka vastaa nykyistä sääntelyä. Uudet yleissäännökset eivät kuitenkaan koske kaikkia palveluja. Lakiin tulee tiettyjä palveluja koskevia erityissäännöksiä. Erityissäännökset Elinkeinoharjoittajille myytyjen välityspalvelujen verotus määräytyy yleissäännön perusteella. Kuluttajille myytävien palvelujen osalta lakiin tulee nykyistä vastaava säännös, jonka mukaan välityspalvelu on myyty Suomessa, jos välitetty palvelu on myyty täällä Kiinteistöpalvelujen verotukseen ei tule muutosta. Myös henkilökuljetuspalvelujen verotus säilyy ennallaan. Elinkeinonharjoittajille myytävien kuljetuspalvelujen, myös yhteisökuljetusten, verotusmaa määräytyy uuden yleissäännöksen mukaan. Käytännössä yhteisökuljetusten osalta ei tapahdu muutosta, sillä verotuspaikka voidaan nykyäänkin siirtää ostajan maahan VAT-tunnusta käyttämällä mutta muiden kuljetuspalvelujen verotus siirtyy suoritusvaltiosta ostajan sijoittautumisvaltioon. Kuluttajille myytävät kuljetuspalvelut suorakuljetuksia lukuun ottamatta verotetaan nykyiseen tapaan, eli yhteisökuljetukset kuljetuksen alkamisvaltiossa ja muut kuljetuspalvelut valtiossa, jossa kuljetus tapahtuu. Suorakuljetukset yhteisön ulkopuolelle ovat jatkossakin verottomia. Kuljetuksen liitännäispalvelujen verotukseen ei ole tulossa muutoksia. Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen verotus tosin tulee määräytymään uuden yleissäännöksen mukaan, mutta voimassa olevan lainsäädännön mukaan verotuspaikka on voitu siirtää ostajan maahan arvonlisäverotunnistetta käyttämällä, joten käytännössä tilanne säilyy samana. Lakiin on tulossa oma säännös koskien ravintola- ja ateriapalveluja. Nykyisin ne verotetaan yleissäännön mukaan myyjän sijoittautumisvaltiossa. Jatkossa nämä verotetaan Suomessa, jos ne suoritetaan täällä. Vesi- ja ilma-aluksessa sekä junassa yhteisön alueella myytävien palvelujen verotuspaikka on Suomi, jos kuljetus alkaa täältä. Uusia säännöksiä sovelletaan sekä elinkeinonharjoittajille että kuluttajille myytäviin palveluihin. Kansainvälisessä liikenteessä olevilla vesi- ja ilma-aluksilla suoritettavat ravintola- ja ateriapalvelut säilyvät nykyiseen tapaan verottomina. Lakiin on tulossa oma säännös koskien ravintola- ja ateriapalveluja. Nykyisin ne verotetaan yleissäännön mukaan myyjän sijoittautumisvaltiossa. Jatkossa palvelut verotetaan Suomessa, jos ne suoritetaan täällä. Vesi- ja ilma-aluksessa sekä junassa yhteisön alueella myytävien palvelujen verotuspaikka on Suomi, jos kuljetus alkaa täältä. Uusia säännöksiä sovelletaan sekä elinkeinonharjoittajille että kuluttajille myytäviin palveluihin. Kansainvälisessä liikenteessä olevilla vesi- ja ilma-aluksilla suoritettavat ravintola- ja ateriapalvelut säilyvät nykyiseen tapaan verottomina. Kuljetusvälineiden vuokraukseen tullaan soveltamaan erilaisia sääntöjä riippuen siitä, onko kysymyksessä lyhyt- vai pitkäaikainen vuokraus. Pitkäaikainen vuokraus tulee verotettavaksi ostajan sijoittautumisvaltiossa. Lyhytaikaisen vuokrauksen verotuspaikka puolestaan määräytyy sen mukaan, missä valtiossa kuljetusväline annetaan asiakkaan käyttöön. Elinkeinonharjoittajien osalta nämä muutokset tulevat voimaan vuonna 2010, mutta pitkäaikainen vuokraus kuluttaja-asiakkaille verotetaan nykyiseen tapaan vuoden 2012 loppuun asti. Immateriaalipalvelujen osalta verotus ei tule muuttumaan, vaikka säännökset muuttuvat. Vain immateriaalipalvelujen välityksen verotussäännökset muuttuvat sikäli, että elinkeinonharjoittajille myynnin osalta verotuspaikka määräytyy uuden yleissäännön perusteella ja kuluttajille myynnin osalta uuden välityspalveluja koskevan säännöksen mukaan. Matkatoimistopalvelujen verotus ei muutu, mutta uudesta yleissäännöksestä johtuen lakiin otetaan erityissäännös. Myöhemmin voimaan tulevat muutokset Kulttuuri- ja viihde- sekä muita vastaavia palveluja koskevat uudet säännökset tulevat voimaan vuoden 2011 alusta. Säännöksiin tulee uutena maininta messu- ja näyttelytapahtumista. Elinkeinonharjoittajille myynnin osalta verotus määräytyy muuten uuden yleissäännön perusteella, mutta pääsylippujen ja muiden niihin liittyvien palvelujen osalta verotus säilyy ennallaan, suoritusmaassa, kuten myös kuluttajille myytyjen palvelujen verotus. Vuoden 2010 verotus määräytyy nykyisten säännösten mukaisesti ja sitä varten lakiin otetaan väliaikaissäännös. Kuljetusvälineiden, myös huvialusten, pitkäaikainen vuokraus kuluttajaasiakkaille verotetaan ostajan sijoittautumisvaltiossa vuoden 2013 alusta. Tästä syystä vuokralleantajat joutuvat suorittamaan veroa kuluttajan maassa. Vuodesta 2015 lähtien kuluttajille myytävien radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten ja telepalvelujen verotus tulee tapahtumaan ostajan maassa myös silloin, kun myyjä on sijoittautunut yhteisön alueelle. Verovelvollisille tapahtuvan myynnin osalta ei verotukseen tule muutosta, ei myöskään sähköisten palvelujen erityisjärjestelmään. Yhteisökaupan valvonta Ensi vuoden alusta lähtien yhteisökaupan valvontajärjestelmä koskee myös palveluja eli myös niiden osalta on annettava yhteenvetoilmoitus. Ilmoitukset tulee antaa sähköisesti. Ilmoituskausi lyhenee nykyisestä neljännesvuodesta kuukauteen ja antamisaika 20 päivään. Muutosten vaikutuksia yritysten kannalta Myönteinen muutos on käännetyn verovelvollisuuden soveltamisen laajentaminen, joka vähentää palautusten hakemisen tarvetta muista jäsenvaltioista sekä rekisteröitymisvelvoitetta muihin muissa yhteisövaltioissa. Kokonaisuudessaan palvelukaupan säännökset selkiytyvät nykyisiin verrattuna. Myös palautusten hakeminen muista jäsenvaltioista helpottuu Palvelukaupan tuleminen yhteenvetoilmoitusvelvollisuuden piiriin puolestaan lisää yritysten kustannuksia. Erityisiä ongelmia aiheuttaa ja ilmoitusjakson lyhentäminen lähes kuukaudella; ilmoitustenhan on oltava verohallinnolla 20 päivän kuluessa kohdekuukauden päättymisestä. TUOKKONEN 3/09 9

10 TERVEYTTÄMINEN Miten Suomi pääsisi irti lamasta? Kauppatieteiden tri. Kai Järvikare, Tuokko Tilintarkastus Oy:n CFO-Palveluiden johtaja Työnteon lisääminen yksilötasolla Talouskasvu voidaan jakaa työmäärän muutokseen ja työn tuottavuuden kasvuun pitkällä aikavälillä. Työn määrä vaihtelee väestönkasvun, työhön osallistumisasteen ja työajan mukaan. Tuottavuuteen vaikuttaa taloudellisen toiminnan ympäristö ja teknologinen kehitys. Työmäärän muutoksen ja työn tuottavuuden kasvun yhteisvaikutuksen on oltava positiivinen, jotta lamasta noustaisiin. Työvoiman määrä Suomessa supistuu ikääntymisen myötä. Verotuksen rakenteita olisi muutettava niin, että työnteko yksilötasolla kannattaisi, jotta työmäärän muutoksen vaikutus ei alentaisi merkittävästi talouskasvua. Nyt meillä verotus on matalilla palkkatasoilla alhaista eurooppalaisittain vertailtuna ja kiristyy suhteessa palkkatason kasvaessa niin, että korkeilla palkkatasoilla verotus on eurooppalaisittain kireää. Kun suomalaisen keskituloisen työntekijän palkka nousee, verokiila on runsaat 60 % ja verokiila on sitä leveämpi, mitä suurempi palkka on. Progressiivisen verotuksen vuoksi verojen osuus työvoimakustannuksista kasvaa tulojen noustessa. Verokiilalla tarkoitetaan työhön kohdistuvien verojen ja veronluontoisten maksujen kokonaismäärää eli työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välistä erotusta. Työnantajan työvoimakustannuksiin kuuluvat palkan lisäksi työnantajamaksut kuten työeläke- sekä sosiaaliturvamaksu. Työntekijän nettotulo on bruttopalkka vähennettynä tuloverolla, sosiaaliturva-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksuilla. Verokiilaa tarkastelemalla havainnollistetaan verotuksen työlle aiheuttamaa kokonaisrasitusta tai verotuksen työnteon kannusteita vähentävää vaikutusta (olettaen verojen määrän vaikuttavan vain työntekijän nettotuloon). Verokiilan vaikutus on suuri erityisesti työvoimavaltaisessa palvelujen tuotannossa. Työn teettämistä ja ostamista rasittaa kaksinkertainen verokiila. Termillä viitataan siihen, että verokiila on sekä työntekijän omassa palkassa että ostetun palvelun hinnassa. Verokiilan haitallista vaikutusta palvelutuotannossa on pyritty vähentämään korkean verokiilan maissa. Esimerkiksi Suomessa ja Tanskassa on otettu käyttöön kotitalousvähennys, joka on poistanut merkittävän osan kannusteesta teettää työtä pimeästi. Verokiilan työnteon kannusteita vähentävä vaikutus on pääosin kuitenkin ratkaisematta ja se olisi syytä ratkaista pikaisesti. Eläkkeen, työnteon ja verotuksen suhde olisi uusittava eliminoimalla työnteon kannusteita vähentävä vaikutus, jotta eläkeläisten työnteon aste kasvaisi. Tämä on tulevan talouskasvun avainkysymys, joka olisi pikaisesti ratkaistava. Energian hinta ja kansainvälinen kilpailukyky Suomen energiaintensiivisen prosessiteollisuuden kilpailukyvyssä merkittävä seikka on ollut se, että Suomi on kuulunut Euroopassa edullisen sähkönhinnan maihin. Myös muissa energiaintensiivisen teollisuuden maissa, kuten Ranskassa, ydinsähköllä tuotettu edullinen energian hinta on merkittävä osa teollisuuden kilpailukykyä. Yritykset Suomessa kokevat ongelmaksi EU:n päästökaupan aiheuttaman merkittävän kilpailuhaitan erityisesti energiaintensiiviselle teollisuudelle. Merkittävä kilpailuhaitta aiheutuu siitä, että kaikki maat eivät ole päästökaupan piirissä. Tästä syystä on tärkeää, että teollisuuden kilpailukyvyn ja sähkömarkkinoiden kilpailun takaamiseksi uusien ydinvoimaloiden määrää ei valtion toimesta keinotekoisesti rajoitettaisi. Jatkossa kilpaillut energiatuotannon markkinat ja tätä kautta saavutettavissa oleva edullinen sähkön hinta ovat entistä tärkeämpiä kilpailutekijöitä suomalaiselle teollisuudelle. Kotimarkkinasektorin kilpailun aste ja kansainvälinen kilpailukyky Keskeistä ihmisten ostovoiman kannalta on kotimarkkinasektorin kilpailun aste. Michael E. Porter varoitti jo vuonna 2001 Suomessa puhuessaan siitä, että kansainvälinen kilpailukyky ei voi pitkällä aikavälillä säilyä, jos kilpailu kotimarkkinasektorilla ei toimi. Suomen paistatellessa 2001 globaalin kilpailukyvyn kärkisijoilla Porter esitti myös toisen varoitusindikaattorin Suomen osalta ja se liittyi keskeisiin kilpailijamaihin verrattu- 10 TUOKKONEN 3/09

11 na heikkoon infrastruktuuriin. Kärjistäen tehoton kotimarkkinasektori ja heikko infrastruktuuri vievät vientiteollisuuden kilpailukyvyn ennemmin tai myöhemmin. Heikosti toimiva kilpailu näkyy Suomessa korkeina hintoina kärjistyen erityisesti kiinteistöjen, asumisen ja ruoan osalta. Suomalainen hintataso on Euroopan kovimpia ja palkkataso on keskitasoa. Tästä syystä ostovoima Suomessa on heikkoa eurooppalaisittain. Potentiaalisen kilpailun mahdollistamiseen liittyviin seikkoihin olisi paneuduttava yhteiskunnan kaikilla sektoreilla kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Suomessa on menneisyydessä loistavia esimerkkejä siitä, miten odottamattoman hyviin tuloksiin telekilpailun vapauttaminen johti. Puitetekijöiden ollessa kunnossa markkinamekanismilla on mahdollista päästä huikeisiin lopputuloksiin. Infrastruktuuri-investoinnit ja kansainvälinen kilpailukyky Infrastruktuuri-investoinnit ovat olennainen osa kansainvälistä kilpailukykyämme. Ei ole yhdentekevää, miten paljon investoimme ja ennen kaikkea mihin investoimme. Rahat pitäisi suunnata investointeihin, jotka tulevaisuudessa mahdollistaisivat parhaan mahdollisen tuoton, jotta talous kasvaisi. Pääkaupunkiseudulla kehäteihin investoimalla saisi huomattavasti suuremman taloudellisen hyödyn selvästi pienemmällä rahamäärällä kuin metroon investoimalla. Ouluun johtavan moottoritien tuotto suhteessa kustannukseen ylittäisi ratahankkeiden vastaavan. Mitä tuottavammin investoimme - sitä paremman talouskasvun saamme. Negatiivisen tuottoasteen julkiset investoinnit syövät tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Kilpailukykyinen verojärjestelmä osana kansainvälistä kilpailukykyä Ansiotuloverotukseen liittyen Suomessa on tehty viime vuosina ratkaisuja, jotka ovat keventäneet verotusta ja alentaneet työntekijän verokiilaa muutamilla prosenttiyksiköillä. Veroratkaisuilla on pystytty hienoisesti parantamaan Suomen suhteellista verotuksellista asemaa, mutta kun muutkin teollisuusmaat ovat toteuttaneet omia veronkevennysohjelmiaan, työhön kohdistuva verotus on Suomessa edelleen kansainvälistä keskitasoa kireämpää. Kilpailukyvyn näkökulmasta kysymys on edelleen selkeästä heikkoudesta. Suomen yhteisöverotukseen aiemmin liittynyttä kilpailuetua on viime vuosien aikana menetetty. Suomen yhteisöverokanta on prosenttiyksikön korkeammalla kuin uudistuksen voimaantullessa vuonna 1993 ja samaan aikaan useiden muiden maiden verokantaa on alennettu. Kilpailukykyinen verojärjestelmä on olennainen osa kansainvälistä kilpailukykyä. Suhteellisen harvoja asioita pystytään globaalissa taloudessa verottamaan ja julkinen sektori tulisi saattaa vastaamaan näitä realiteetteja. Byrokratialla on taipumus ylläpitää itseään ja byrokratian karsiminen ei poliittisessa keskustelussa ole vaihtoehtojen listalla. Koulutus ja kilpailukyky Kilpailukyvyn vahva osa-alue on ollut koulutus. Nuorten koulutushalukkuus on pysynyt korkealla tasolla. Samoin suomalaisten oppilaiden menestys osaamistasoa mittaavissa kansainvälisissä testeissä on ollut suhteellisen hyvä. Toisaalta selviä kehittämishaasteitakin on koulutussektorilla olemassa. Opiskeluajat korkeakouluissa ovat kansainväliseen keskitasoon verrattuna pitkiä ja korkeakouluopiskelu alkaa keskimäärin melko myöhään. Paradoksaalista on, että esimerkiksi hyvää tarkoittava opiskelijoiden saama asumistuki siirtyy pienasuntojen vuokriin ja kohottaa pienasuntojen hintoja. Yksittäisen opiskelijan saama hyöty on murto-osia tuesta. Tuen myötä pienasuntojen kysyntä säilyy valtion tuen myötä vahvana ja vuokrat kovempina. Asuntokanta painottuu asumistuen myötä pienasuntoihin opiskelupaikkakunnilla. Korkeakoulusektorilla hallintohenkilökunnan suhde opetushenkilökuntaan on kasvanut huomattavan paljon viimeisen 25 vuoden aikana. Opetushenkilökunnan suhde opiskelijoihin ei vastaavassa ajassa ole olennaisesti muuttunut. Kärjistyneimpänä tilanne näkyy muodostetuissa ammattikorkeakouluissa. Sama muutos näkyy julkisella sektorilla kautta linjan. Hallinto-henkilökunnan määrä kasvaa ja samanaikaisesti asiakasrajapinnassa resurssit eivät juuri kasva. Koulutuksen säilyminen Suomen todellisena vahvuutena edellyttää sekä sisällön että tehokkuuden edelleen kehittämistä. Miten uutta kasvua Työmäärän muutos on keskeinen osa talouskasvua. Väestön ikääntyessä ja työvoiman määrän kääntyessä laskuun on verotuksen työnteon kannusteita vähentävä vaikutus syytä eliminoida uuden kasvun aikaansaamiseksi. Tärkeää on saada eläkeläiset tekemään työtä eläkkeidensä siitä kärsimättä ja samaten saada palkansaajan lisätyön verotus kilpailukykyiseksi työmäärän kasvattamiseksi. Talouskasvun näkökulmasta verotuksellisin keinoin ei kannattaisi vähentää työvoiman määrää luomalla verokannusteita perheen toiselle palkansaajalle jättäytyä kotiin pitkäksi aikaa. Palkkojen korotukset tulisi pitää eurooppalaisittain matalina kilpailukyvyn takaamiseksi. Samanaikaisesti palkkojen eurooppalaisittain heikkoa ostovoimaa tulisi korjata kotimaista kilpailua avaamalla ja sääntelyä voimakkaasti purkamalla. Koulutuksen säilyttäminen todellisena vahvuutena suhteessa kilpailijamaihin edellyttää sekä koulutuksen sisällön että tehokkuuden edelleen kehittämistä. Verotuksemme kansainvälinen kilpailukyky vaatii julkisen sektorin roolin täysin uudelleen ajattelun kilpailukyvyn ja tehokkuuden näkökulmasta. Julkisten investointiemme toteuttaminen niiden tuoton mukaisessa järjestyksessä loisi uutta talouskasvua nyt ja tulevaisuudessa. Negatiivisen tuottoasteen julkiset investoinnit tuhlaavat niukkoja voimavaroja ja heikentävät tulevaisuuden talouskasvua. Teollisuuden toimintaedellytyksistä keskeisimpiä on energian hinta ja sen ennustettavuus. Toimintaedellytysten ja työllisyyden kannalta sähkömarkkinoiden kilpailun takaaminen on ydinkysymyksiä. Uusien ydinvoimaloiden määrää ei pitäisi valtion toimesta keinotekoisesti rajoittaa. TUOKKONEN 3/09 11

12 Muistilista Maksuprosentit % % Eläkevakuutusmaksut Yksityisten alojen palkansaajia koskevat eläkelait TEL, TaEL ja LEL yhdistyivät yhdeksi työntekijän eläkelaiksi eli TyEL:ksi. TyEL -ansion raja 49,93 /kk 47,08 /kk Tilapäinen työnantaja, vain tilapäisiä työntekijöitä ja palkkasumma v.2009 alle 7152 /6kk 22,40 v.2008 alle 6744 /6kk 22,40 Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma v.2009 vähintään 7152 /6kk v.2008 vähintään 6744 /6kk TyEL- maksu, perusmaksu, ilman asiakashyvitystä ja hoitokustannusalennusta palkkasumma alle ,44 21, ,44-22,04 21,40-22,40 nousee liukuvasti palkkasumma yli ,04 22,40 Työntekijän osuus TyEL- maksusta - alle 53 v. työntekijä 4,3 4,1 - vähintään 53 v. työntekijä 5,4 5,2 YEL 20,8 20,6 53 vuotta täyttäneiltä 21,9 21,7 Työttömyysvakuutusmaksu % % työnantajan osuus 0,65 0,70 työntekijän osuus 0,20 0,34 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2,70 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2,90 Sotumaksu maksuluokka 1 2,0 2,801 maksuluokka 2 4,2 5,001 maksuluokka 3 5,1 5,901 Korot % Viivästyskorko korkolain mukaan 8,0 Peruskorko ,0 Peruskorko ,75 Määräaikoja verotuksessa - Veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. - Verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisen jälkeen. - Jäännösverot maksetaan viimeistään verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivänä. - Työnantajasuorituksen (sotu ja ennakkopidätykset) maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä. - Arvonlisäverot maksetaan kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivänä. - Valvontailmoitus annetaan viimeistään ilmoituskuukauden 15. päivänä (kuukausimenettelyssä oleva ALV- velvollinen ja säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja). - Huomioithan, että kannattaa maksaa ennakontäydennystä, jos verolaskelma osoittaa, että ennakot ovat liian pienet. Näin vältytään jäännösveron koroilta, jotka ovat vähennyskelvottomia. Liikaa maksettua ennakkoa voi vielä hakea takaisin neljän kuukauden kuluessa ja ennakkon kokonaan poistamista kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Näin saat liikaa maksetut ennakot nopeammin takaisin. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa! Helsinki Munkkiniemen puistotie Helsinki Puh. (09) Fax (09) Tampere Hämeenkatu Tampere Puh. (03) Fax (03) Turku Aurakatu Turku Puh. (020) Fax (020) Oulu Hallituskatu 11 B Oulu Puh. (08) Fax (08) Jyväskylä Väinönkatu 26 A Jyväskylä Puh. (014) Fax (014) Lappeenranta Raatimiehenkatu 22 A Lappeenranta Puh. (0400) Fax (05) Tallinna Toompuistee Tallinn, Estonia Puh Fax

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala KONEYHTEISTYÖ VIRRAT ProAgria Pirkanmaa Simo Solala Yhteistyön tavoitteet Kustannussäästöjen mahdollisuus Uusilla koneilla on suuri konekapasiteetti Koneiden yksikkökustannukset pienentyvät käytön lisääntyessä.

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % TIEDOTE 2015 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2015 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero Avaintiedot 2015 Pääomatulovero Pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, mutta siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30.000 euroa, verokanta on 33 prosenttia. Yhteisövero

Lisätiedot

Pääkirjoitus 3 Asiantuntijakirjoituksia 4

Pääkirjoitus 3 Asiantuntijakirjoituksia 4 Sisällysluettelo Pääkirjoitus 3 Asiantuntijakirjoituksia 4 Muutokset kansainvälisen palvelukaupan myyntimaasäännöksiin 4 Varojenjaon verotus muuttumassa 6 Bonusten verotus 8 Oikeuskäytäntö 9 Elinkeinotulon

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Sanni Kiri 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Sanni Kiri 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 1 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 2 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 3 huhti 21 10:43 Sanni Kiri 4 Valtion tuloveroasteikko 2015 Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2 Esimerkki Liite1 Jälleenmyyjä ostaa verotta käytetyn auton (6 000 euroa), jonka hän puhdistaa ja kunnostaa sekä asentaa korjaustyön yhteydessä autoon verollisena ostamiaan uusia osia (1 220 euroa) ja verottomasti

Lisätiedot

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 1 1 Millainen on lasku? Laskun sisältövaatimukset - Päiväys (ei tarkemmin määritelty; tulostus, lähetys ym.) - Juokseva tunniste - Myyjän

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen Kansainvälinen tavarakauppa 6.5.2015 Kati Tamminen Tavaran käsite Arvonlisäverotuksessa sovelletaan eri säännöksiä riippuen siitä, onko kyse tavarakaupasta vai palvelukaupasta. Tavaralla tarkoitetaan (AVL

Lisätiedot

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Professori, ma. Juha Lindgren Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Kauppatieteellinen tiedekunta Tutkimusryhmästä ja oppiaineesta Talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmä

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS Mika Kavakka Porotalouden verotus Paliskunta laskentayksikkönä (poikkeus Kiiminki-Kollaja) Porotalouden

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Yritystoiminnan myynti ja verotus

Yritystoiminnan myynti ja verotus Yritystoiminnan myynti ja verotus Henri Pelkonen 9.6.2014 KPMG Suomessa KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluita. Toimimme 155

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

Varatuomari Joachim Reimers

Varatuomari Joachim Reimers Tavaran myynti asennettuna tai koottuna Varatuomari Joachim Reimers Maaliskuu 2013 Suomessa kansainvälinen kauppa muodostaa vuosi vuodelta merkittävän osan kansantuotteesta. Vaikka sitä on harjoitettu

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa 17.3.2014 Raija Isotupa Verohallinto, Pääkaupunkiseudun verotoimisto Apurahat verotuksessa Apurahat voivat vaikuttaa verotukseen kahta eri kautta: 1. Voidaanko

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3 Tärkeitä lukuja vuodelle 2015 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2 Ravintoetu 2 Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3 Kotimaan päivärahat 2015 3 Kilometrikorvaus

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl...

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl... Page 1 of 6 Tätä lomaketta käyttävät m.m. osakeyhtiö ja osuuskunta. Nimi BrroBustle Oy Katuosoite tai postilokero PL 39 Asiainhoitaja raimo ruohola Tilikausi, max 18 kk 01.07.2009-30.06.2010 6B ELINKEINOTOIMINNAN

Lisätiedot

Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija

Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija 28.1.2010 1 Muutoksia Verotili, ja siihen tarvittavat tunnukset ALV: verokantojen

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014.

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014. Tärkeitä lukuja vuodelle 01 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 01 LUONTOISEDUT 01 Ravintoetu Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET Kotimaan päivärahat 01 Kilometrikorvaus SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Uudet säännökset astuvat voimaan 1.4.2011 Uudistus koskee myös muita yhtiöitä kuin perinteisiä rakennusyhtiöitä. 2 Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Tilannekatsaus Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 15.9.2014 sekä osuuskuntien että niiden jäsenten verotukseen

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttava eläkkeensaaja 1. Ulkomaille muutosta huolimatta Suomesta saatu eläke verotetaan

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus

Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus Jaksot: 17.10.2011 Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa 17.11.2011 Käyttöomaisuus kirjanpidossa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot