Miten Suomi pääsisi irti lamasta? Varojenjaon verotus muuttumassa. Luovuutta ja logiikkaa taidemuseo EMMAssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten Suomi pääsisi irti lamasta? Varojenjaon verotus muuttumassa. Luovuutta ja logiikkaa taidemuseo EMMAssa"

Transkriptio

1 Miten Suomi pääsisi irti lamasta? Varojenjaon verotus muuttumassa Luovuutta ja logiikkaa taidemuseo EMMAssa

2 PÄÄKIRJOITUS Ahneus ja valvonta Kanslianeuvos, KHT Yrjö Tuokko Ahneus on se tekijä, joka löytyy sekä 90-luvun laman että maailmalaajuisen finanssikriisin taustalta. 90- luvulla ahneus oli lähinnä suomalaisten pankkien markkinaosuusahneutta. Laitumelle kirmattiin kuin vasikat keväällä ulkomaista luotonottoa koskevien rajoitusten poistuttua. Maailmanlaajuisen finanssikriisin taustalla on myös ahneus Yhdysvaltalaisten investointipankkien ja ennen kaikkea johtajien jättipalkkioihin perustuva ahneus. Seurauksena oli talouselämän ajautuminen syvään, yhä edelleen jatkuvaan lamaan.. Vain vaivoin vältyttiin ns. domino-efektistä, joka toteutuessaan olisi saattanut tuhota koko länsimaisen rahoitusjärjestelmän. Valvonta petti Ahneuden ja valvonnan välinen yhteys on varsin mielenkiintoinen asia. Hyvä kysymys onkin; voidaanko valvonnalla estää sellaisten vahinkojen syntyminen, jotka perustuvat yritysjohdon ahneuteen. Kahden vuosikymmenen kokemukset valvonnan onnistumisesta näissä tilanteissa ovat valitettavan negatiivisia. Kummallakaan vuosikymmenellä valvonta ei kyennyt rajoittamaan, saatikka estämään vahinkojen syntyä. Ihmisluonteen kekseliäisyys halutun päämäärän saavuttamiseen on lähes tulkoon rajaton. Viimeaikaisessa lainsäädännössä, niin meillä kuin maailmallakin, on ihanteena ollut liberaalinen, laajaan toimintavapauteen perustuva ajattelutapa. Tämä lähestymistapa tarjoaa erilaisille, ei-toivotuille pyrkimyksille hyvän kasvupohjan ja toteutusmahdollisuudet. Finanssikriisin kupla puhkesi vuoden 2008 lopulla ja eri valtiot, estääkseen katastrofin syntymisen, ovat satsanneet pelastustoimiin satoja miljardeja. Syvällä yksimielisyydellä kaikki valtiot esittävät tuolloin vaatimuksia kansainvälisen valvontajärjestelmän luomiseen ja kehittämiseen. Tämä poliittinen terhakkuus näyttää pikku hiljaa laantuneen, mutta toivottavasti ei kokonaan unohtuneen. Voidaanko ahneus pitää aisoissa Voitaisiinko ahneuteen perustuvat, ei-toivotut pyrkimykset ja seuraukset ylipäätään täysin estää? Vastaus on ilman muuta ei! Näitä ei-toivottuja pyrkimyksiä ja niiden seurauksia voidaan toki pyrkiä estämään. Tällöin avainasemaan nousevat seuraavat seikat: Lainsäädäntö, jossa tulisi muistaa myös se, että lainsäädäntöön kuuluu aina paitsi toimintaa koskevien rajoitusten säätäminen, myös yleisen oikeustajun mukaiset rikoksista ja rikkomuksista määräytyvät sanktiot. Tekisi mieli sanoa, että meillä on sanktioissa desimaalipilkku-virhe. Yritysjohdon moraali ja eettiset toimintaperiaatteet sekä hallituksen ote näyttelevät erittäin keskeistä osaa siinä, pidetäänkö lyhytkautisiin tulostavoitteisiin verhottu ahneus aisoissa ja kaidalla tiellä vai avataanko kaikki portit auki. Sitä paitsi johdon jättipalkkiojärjestelmät ovat varsin usein konsulttien ja johdon yhdessä valmistelemia. On itsestään selvää, että tällaisessa tilanteessa vaaditaan hallitukselta todella ryhtiä asettaa palikat kohdalleen. Palkkio-ohjelmien valmistelua ei koskaan pitäisikään jättää johdon tehtäväksi. Yritysjohdon ja hallituksen osalta ei myöskään pidä unohtaa tuottamukseen perustuvien sanktioiden merkitystä. Tehokkaalla valvonnalla on luonnollisesti merkittävä rooli ahneuden negatiivisten seurausten estämisessä. Tällöin valvonnan tärkeimpänä tehtävän on varmistua siitä, ettei ahneuden huumassa unohdeta päätöksenteon luotettavuutta ja ryhdytä liialliseen riskinottoon ja toimiin, joilla saatetaan vaarantaa yhteisön olemassaolo. Valvonta, olipa kyse viranomaisvalvonnasta tai tilintarkastuksesta, on kuitenkin pääosaltaan jälkivalvontaa. Tästä valvonnalle tyypillisestä ominaisuudesta huolimatta tehokkaalla ja suoraselkäisellä valvonnalla on asioiden oikea-aikaisen havainnoinnin lisäksi myös ennaltaehkäisevä merkitys. Eli summa summarum, jos lainsäädännössä unohdetaan toimintaa ohjaavien tekijöiden huomioon ottaminen, ja ennen muuta jos hallintoelinten moraali ei ole riittävä korkealla tasolla, on ahneuden pitäminen aisoissa yksinomaan valvonnallisilla toimilla ylivoimaiselta tuntuva tehtävä. 2 TUOKKONEN 3/09

3 Ajankohtaistilaisuus Järjestämme yritysverotuksen ajankohtaisia asioita käsittelevän koulutustilaisuuden. Tilaisuudessa käydään läpi arvonlisäverotuksen ja verotilijärjestelmän ajankohtaiset asiat sekä muita yritysverotukseen liittyviä kysymyksiä. AIKA PAIKKA Yritysverotuksesta Torstai klo 8.30 alkaen. Tuokko Tilintarkastus Oy, Munkkiniemen puistotie 25, 7. krs. Helsinki NIMITYKSIÄ NIMITYKSIÄ Tuokko Tilintarkastus Oy KHT, CIA Simo Kännö on nimitetty 1.9. alkaen erityistarkastusryhmään. AIKATAULU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi HINTA ILMOITTAUTUMINEN Arvonlisäverotuksen palvelukaupan uudet säännökset vuodelle Luennoitsijana arvonlisäverotuksen asiantuntija Leena Juusela Verotilijärjestelmän voimaantulo vuoden 2010 alusta lukien. Luennoitsijana Vero-osaston johtaja, VT Tom Hoffström Varojenjaon muuttuva verotus sekä muut verotuksen ajankohtaiset aiheet. Luennoitsijoina veroasiantuntija Alpo Ronkainen. Tuokko Tilintarkastus Oy:n ja Tuokko Laskenta Oy:n asiakkaille 100 euroa + ALV Muille 150 euroa + ALV Hinta sisältää luentoaineiston ja kokoustarjoilun mennessä sähköpostilla osoitteeseen tai puhelimitse Ilmoittautumisen yhteydessä pyydämme antamaan laskutusosoitteen. Osallistujamäärä on rajoitettu 20 henkilöön. Toinen tilaisuus järjestetään tarvittaessa. PIDÄTÄMME OIKEUDEN MUUTOKSIIN. OTM Tytti Mäkelä on nimitetty alkaen asiantuntijaksi erityistarkastusryhmään. KTM Terhi Latvala on nimitetty 1.9. alkaen tilintarkastusassistentiksi. TERVETULOA! Yrjö Tuokolle pesti veteraanien hyväksi Suomen Sotaveteraaniliitto ry on nimennyt Yrjö Tuokon jäseneksi liiton neuvottelukuntaan. Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa virikkeitä liiton toimintaan sekä edistää liiton tarvitseman tuen saamista. Sotaveteraaniliitto on viime sotiimme osallistuneita miehiä ja naisia laajimmin yhdistävä valtakunnallinen etu-, tuki- ja aatteellinen järjestö. Liitto toimii Suomen lisäksi myös ulkomailla. Sotaveteraaniliitto toimii sotaveteraaniyhdistysten keskusjärjestönä. Liitto valvoo ja parantaa sotiemme veteraanien yhteiskunnallisia etuja. Tuokko Yhtiöt Oy VT, KTM Olli Rantanen on nimitetty alkaen asiantuntijaksi Oulun aluetoimistoon. Hänen toimenkuvaansa kuuluu pääasiassa erityistarkastukset. Medianomi Kaisa Huusko on nimitetty 1.7. alkaen Tuokko Yhtiöiden viestintäpäälliköksi. TUOKKONEN 3/09 3

4 TUOKKO VIERAILEE Luovuutta ja logiikkaa taidemuseo EMMAssa EMMA on Espoon taidemuseosäätiön ylläpitä mä taidemuseo Espoon Tapiolassa. Pysyvästi esillä olevan Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttelyn lisäksi EMMAssa järjestetään vaihtuvia nykytaiteen sekä 1900-luvun taiteen näyttelyitä kotimaasta ja ulkomailta. Lokakuun 14. päivä EMMAssa avataan Tapio Wirkkalan veistotaiteeseen keskittyvä näyttely. Espoon taidemuseosäätiö on Tuokko Tilintarkastus Oy:n asia kas ja haastattelimme EMMAn talous- ja hallintopäällikkö Tuija Karjalaista ja museonjohtaja Markku Valkosta. Kaikkia asiakkaita houkutellaan ennen kaikkea kiinnostavalla sisällöllä, erilaisilla näyttelyillä ja upealla kokoelmalla, jonka ripustus niin ikään elää aika ajoin. Erityisesti EMMAn oheisohjelmistossa erilaiset kävijät, kuten lapset ja yritykset on huomioitu hyvin. Lapsille löytyy mm. lasten opastukset, vuosittainen lastentapahtuma sekä Taidehaltijan pajakutsut, erilainen tapa juhlistaa vaikka syntymäpäiviä. Perinteisten opastusten, työpajojen ja luentojen lisäksi EMMA on linkittänyt näyttelyihin teatteria, tanssia ja musiikkia. Logiikka ja luovuus eivät aina kulje käsi kädessä. Millaiset raamit taloudellinen ajattelu asettaa taidemuseon toiminnalle? Mitkä ovat teidän aseenne kilpailtaessa monien muiden pääkaupunkiseudun taidemuseoiden kanssa kävijöistä? EMMAn näyttelyohjelmisto on jo luonut oman profiilinsa, joka on vahvasti kansainvälinen. Pyrimme esittelemään rinnan modernismin klassikoita ja uutta ajankohtaista taidetta. Kävijätutkimukset osoittavat että museon linja on otettu hyvin vastaan. Museot toki kilpailevat samasta vapaa-ajasta, mutta toisaalta myös tukevat toisiaan. Onnistunut museokäynti inspiroi toiseen, eri museoon ja näyttelyyn. Kansainvälinen näyttelytoiminta on kaikkine järjestelyineen hidasta ja kallista työtä. Espoon kaupungin vuosittainen avustus on kuitenkin niin merkittävä että suuri osa unelmissa kangastelevista näyttelyistä on mahdollista toteuttaa. Perä perää näitä kalliita näyttelyitä ei kuitenkaan voi järjestää. Suunnittelu ja järjestelmällisyys ovat taloudellisuuden keskeinen peruste. Kuvassa vasemmalla EMMAn talous- ja hallintopäällikkö Tuija Karjalainen, museojohtaja Markku Valkonen sekä Tuokko Tilintarkastus Oy:n KHT -tilintarkastaja Jari Miikkulainen. 4 TUOKKONEN 3/09

5 Kuva: Ari Karttunen/EMMA. Miten näette tilintarkastuksen osana taloushallintoanne? Tilintarkastus toimii sekä taloushallinnon tukena että sen portinvartijana. Odotamme tilintarkastukselta ennen kaikkea että siinä käyvät ilmi hallinnon mahdolliset vuotokohdat, jotta ne saataisiin tukittua mahdollisimman nopeasti. Koska uskomme vakaasti siihen että on parempi selvittää ikävätkin asiat etukäteen kuin setviä seurauksia jälkikäteen, näemme tilintarkastusyhteisön myös hallinnon tukena, jota voi konsultoida tarvittaessa. Olemme saaneet erinomaista apua Tuokko Tilintarkastusyhteisöltä mm. verotuskäytäntöjen selvittämisessä. Miten säätiömuotoisuus toimii osana kaupunki-konsernia? Kokemukset ovat olleet kahtalaisia. Toisaalta säätiömuotoisuus on helpottanut jokapäiväisten asioiden ja rutiinien hoitamista. Toisaalta säätiön rooli kaupunkikonsernin osana pakottaa sen noudattamaan julkisyhteisöille asetettuja varsin tiukkoja säädöksiä esim. tavaroiden ja palveluiden hankinnassa. Se vaatii hallinnolta melkoisesti aikaa ja ajatusta. Tytäryhteisönä olemme sidottuja konsernin budjetointi- ja raportointiaikatauluihin sekä käytäntöihin, jotka eivät ikävä kyllä aina istu luontevasti näyttelysykleihin. Kaiken kaikkiaan kokemus on ollut myönteinen ja säätiömuoto toimiva valinta museon hallinnoimiseksi. Miten toimintanne on kehittynyt olemassaolonne ajan ja millaiselta EMMAN tulevaisuus näyttää? EMMA sai varsin räjähtävän lähdön ja löysi hyvin nopeasti paikkansa Suomen merkittävien isojen taidetoimijoiden joukosta. Startti oli niin raju, että työyhteisön sisäisiä prosesseja ehdittiin viilamaan toimiviksi vasta hieman jälkijunassa. Avajaisia sekä Salvador Dalín ja Claude Monet n näyttelyitä seurannut rauhallisempi jakso on ollut tässä työssä tervetullutta. Lama tietenkin vaikuttaa EMMAn toimintaan mutta ei mitenkään halvauta sitä. Säästökuri kirpaisee mutta se on myös omiaan inspiroimaan uudenlaisia ratkaisuja. EMMAn valitsemasta näyttelylinjasta ei ole mitään syytä luopua. Sama koskee uusia visioita. Ne ovat omiaan silloittamaan matkaa laman ylitse. Teille on nyt tulossa Tapio Wirkkalan näyttely. Miten suomalaisuus näkyy näyttelyvalinnoissanne? Suomalaisuudella on luonnollisesti tärkeä sija EMMAn näyttelyohjelmistossa. Tapio Wirkkalan näyttely on yksi esimerkki, samoin kuin Ole Kandelinin näyttelyn aloittama EMMAn klassikoiden sarja. Vuoden museoteko -tunnustus annettiin EMMAlle mm. siitä että ohjelmisto rinnastaa toisiinsa merkittäviä kansainvälisiä ja kotimaisia tekijöitä. Suomen taide on kansainvälisestikin korkeatasoista ja vireää, joten on aivan luonnollista että ohjelmistossa on paljon kotimaisten taiteilijoiden teoksia. Yhteinen piirre valituille taiteilijoille ja näyttelyille on korkea taiteellinen taso. Lisäksi valintoja rajaa modernismin aikakausi, jonka voi katsoa alkaneen impressionismista. TUOKKONEN 3/09 5

6 TUOKKO TALLINNASSA Suomalaisten toiminta Virossa: Maassa maan tavalla osa 2 KTM, KHT Timo Tuokko, Tuokko Tiintarkastus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Toimiessamme Virossa yli 15 vuoden ajan olemme tottuneet siihen, että asiat eivät Suomenlahden toisella puolella mene aina samalla tavalla kuin Suomessa. Edellisessä numerossamme kommentoin sopimuskäytäntöihin liittyviä eroja. Tässä artikkelissa käsittelen lisää näitä eroja. Kulttuuri ja kielierot Virolaiset ovat isänmaallisia ja ylpeitä virolaisuudestaan, aivan kuin mekin suomalaisuudestamme. Viro pyrkii suuntautumaan selvästi enemmän Keski- Eurooppaan kuin Suomeen. Tämä näkyy myös Viron lainsäädännössä. Mallia on otettu enemmän Saksasta kuin Suomesta. Tässä suhteessa vapautuminen Venäjän ikeen alta vasta reilu viisitoista vuotta sitten on johtanut tiettyihin ylilyönteihin, jotka tulevat tasaantumaan ajan myötä, mutta se vie aikaa. Nuoremman sukupolven virolaiset eivät enää välttämättä puhu Suomea. Vielä kymmenen vuotta sitten meidänkin kaikki työntekijämme puhuivat suomea. Eivät enää. Jos me suomalaiset alamme puhua virolaisille suomea ensimmäiseksi, voi vastaanotto olla vaihtelevan negatiivinen. Emme me muuallakaan maailmalla ala puhua ensimmäiseksi suomea paikallisten kanssa, miksi sitten Virossa. Jos ei pärjää paikallisella kielellä, kannattaa tarjota ensimmäiseksi englantia. Virolainen esittämistapa kirjeenvaihdossa on yleensä varsin suora. Suomalaisille ja etenkin eurooppalaisille, jotka ovat tottuneet tiettyyn kohteliaaseen esittämistapaan, tämä voi vaikuttaa töksähtelevältä. Tämä on tullut esiin myös meidän omassa toimistossa. On tullut esiin tapauksia, joissa suorat keskustelut ovat sujuneet hyvin. Sitten on tullut Tallinnan toimistoltamme sähköpostia ja minulle on ihmetelty, miksi näin negatiivinen sävy. Virolaisten kanssa toimiessa pitää muistaa se, että suomi ei ole heidän äidinkielensä. Tähän kun lisää vielä edellä todetun suoran esittämistavan, on väärinkäsitys selvä. Vaikka virolaisilta saadut sähköpostit tuntuvat negatiivisilta ja töksähtäviltä, ei tämä tarkoita, että asiat olisivat välttämättä näin. Kyse on pelkästään kieli- ja kulttuurieroista. Kirjanpito ja verotus K i r j a n p i t o s ä ä n n ö k s e t Vi r o s - sa noudattavat Virossa hyvin pitkälti samoja periaatteita kuin Suomessa. Eroja on lähinnä luontaiseduissa, edustuskuluissa sekä lesing-vuokratun omaisuuden kirjanpitokäsittelyssä. Virossa ei tunneta luontaisetuja samalla tavalla kuin Suomessa. Virossa yhtiön ei ole mahdollista maksaa henkilöstön etuuksia siinä laajuudessa kuin Suomessa. Esimerkiksi henkilökunnan kuntoilua ei yhtiö voi Virossa maksaa eikä Virossa tunneta lounasetukäytäntöä. Kaikki menot, jotka liittyvät henkilökunnan yksityiseen kulutukseen tulkitaan Virossa liiketoimintaan liittymättömiksi menoiksi, joista tulee maksaa tulovero ja sosiaalivero. Poikkeuksen tästä muodostaa autoetu. Jos yhtiön henkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä on käytössään yhtiön auto, maksaa yhtiö tästä veroa 21/79 auton hinnasta/leasing-vuokrasta. Yhtiö maksaa kaikki auton kulut. Henkilölle ei tästä muodostu verotettavaa etuutta Virossa. Autoetu onkin varsin kannattava palkitsemismuoto Virossa. Huomattavaa on myös, että Virossa autot hankitaan yleensä leasingillä. Vaihtoehtoisesti yhtiö voi maksaa työntekijälle verovapaasti 4000 euroa kuukaudessa siitä, että työntekijä käyttää omaa autoaan yhtiön ajoihin. Edustuskulujen vähennyskelpoisuus on sidottu yhtiön maksamiin palkkoihin. Edustuskuluja voidaan maksaa 2% palkkojen määrästä. Ylimenevästä osasta tulee maksaa tuloveroa voimassa olevan verokannan mukaan. Leasing-omaisuuden osalta kirjanpidollinen käsittely on erilainen sellaisen omaisuuden kohdalla, joka luokitellaan rahoitusleasingillä hankituksi. Tällainen omaisuus käsitellään vastaavasti kuin IFRS-säännökset edellyttävät. Omaisuus kirjataan pysyviin vastaaviin ja omaisuudesta kirjataan leasing-velka. Omaisuudesta kirjataan poistot ja maksetut leasingvuokrat jaetaan lyhennyksiin ja korkoihin. Tämä on syytä pitää mielessä, kun virolaisen tytäryhtiön lukuja yhdistellään suomalaisen emon konsernitilinpäätökseen. Virossa veroilmoitukset annetaan kuukausittain. Mitään koko vuoden kattavaa veroilmoitusta ei Virossa anneta. Tämän vuoksi on tärkeää, että kirjanpito todella tehdään kuukausikohtaisesti. Kuukausittain annettavat veroilmoitukset tarkoittavat sitä, että jos myöhemmin tulee esiin menoja tai tuloja, jotka kohdistuvat aiemmille kuukausille, korjaukset pitää tehdä kyseiselle kuukaudelle ja antaa uusi veroilmoitus. Veroilmoitus on annettava seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä ja alv-ilmoitus seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä, joten aikaa kirjanpidon tekemiseen kuukauden päättymisen jälkeen ei paljoa ole. Lopuksi Edellä todettujen asioiden ymmärtäminen auttaa huomattavasti käytännön toimintaa lahden toisella puolella. Jo se, että ymmärtää sen, että lainsäädäntö Virossa ei ole sama kuin Suomessa, auttaa pitkälle. Käytännön ongelma on erojen selvittäminen suomalaisille. Autamme mielellämme näiden asioiden hoidossa. 6 TUOKKONEN 3/09

7 VEROTUS Varojenjaon verotus muuttumassa Alpo Ronkainen, Tuokko Tilintarkastus Oy:n veroasiantuntija Osakeyhtiön varojenjaon verotusta ollaan uudistamassa. Uudistukset kiristävät verotusta ja tulevat voimaan mahdollisesti jo Yritysten ja osakkeenomistajien tulisi selvittää muutosten vaikutus omaan verotukseensa ja tehdä nykyisen lain mahdollistamat alhaisemman verorasituksen varojenjaot vielä tämän vuoden puolella. Uusi osakeyhtiölaki (OYL) tuli voimaan syykuussa OYL:ssä on säännös muun muassa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP). Rahastoon voidaan merkitä esim. se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei merkitä osakepääomaan. SVOP:iin voidaan merkitä myös muu yhtiöön tehty oman pääoman sijoitus kuten myös muita eriä esimerkiksi sidotun oman pääoman alentamiseen tai yritysjärjestelyyn liittyen. Osakeyhtiölain mukaiset varojenjakotavat ovat: voitonjako (osinko), varojen jakaminen SVOP:ista, sidotun oman pääoman alentaminen, omien osakkeiden hankinta sekä yhtiön purkaminen. Nykyisen lainsäädännön mukaan muihin kuin osinkoon ja voittovaroista kertyneen SVOP:in palauttamiseen sovelletaan osakkaan verotuksessa luovutusvoittoa koskevia määräyksiä. Palautetut varat ovat luovutusvoittoa vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää osakkeiden hankintamenon. Eräissä tilanteissa sidotun oman pääoman alentaminen tai omien osakkeiden hankinta voi olla peiteltyä osinkoa. Muutosten vaikutus Varojenjaon verotukseen kaavailtujen muutosten mukaan varojenjakoon sidotusta ja vapaasta pääomasta sovellettaisiin osinkoa koskevia määräyksiä. Suunnitelmien mukaan varojenjako voittovaroista, vapaasta ja sidotusta pääomasta laskettaisiin yhteen. Tästä määrästä olisi henkilöomistajien verotuksessa pääomatuloa osakkeen matemaattisesta arvosta laskettu 9 prosentin osuus. Siltä osin kuin varojenjako olisi tapahtunut tuloslaskelman tuotoista muodostuneista voittovaroista, olisi se verovapaata euroon asti, kuten se on nykyisenkin lainsäädännön mukaan. Muuhun varojenjakoon ei sovellettaisi kuitenkaan osinkoihin liittyvää euron verovapautta, vaan se olisi veronalaista pääomatuloa 70 prosentin osalta kaikilta osin. Pääomatulon ylittävä varojenjako olisi 70 prosentin osalta veronalaista ansiotuloa. Vaikutus osakeyhtiöiden verotukseen Muutoksilla ei olisi olennaista vaikutusta osakeyhtiöiden verotukseen, sillä niiden saamat osingot ovat pääsääntöisesti verovapaata tuloa. Sen sijaan muutoksella olisi huomattava vaikutus henkilöomistajien verotukseen, kun aiemmin lievästi verotettu luovutusvoitto tai osakkeiden hankintamenoa pienentänyt varojen palautus muuttuu veronalaiseksi tuloksi. Mahdollisen lainsäädännön muutoksen jälkeenkin luovutusta koskevia säännöksiä voidaan kuitenkin soveltaa edellä kuvattuun varojenjakoon, kun siihen on saatu Verohallinnon lupa. Luvan saamisen edellytyksenä olisi, että yhtiön oma pääoma on liian suuri, varojenjako tehtäisiin osakkeenomistajan tekemistä sijoituksista perustellusta syystä, pääomasijoituksen tekemisestä on kulunut korkeintaan kaksi vuotta ja yhtiöllä ei ole jakamattomia voittovaroja. Jos varojenjakoon sovelletaan luovutusta koskevia säännöksiä, olisi osakkeiden hankintamenosta vähennettävissä vain varojenpalautusta vastaava suhteellinen osa. Varojenjaon verotus muuttumassa Varojenjaon verotus on siis todennäköisesti muuttumassa. Useimmissa tapauksissa muutokset lisäävät verorasitusta. Jossain tilanteissa muutokset johtavat kohtuuttomaan lopputulokseen, kun osakkaan yhtiöön tekemien sijoitusten palautusta verotetaan, vaikka tosiasiallisesti osakkaalla ei ole muodostunut varsinaista tuloa. Osakeyhtiöiden olisikin syytä selvittää mahdollisten muutosten vaikutukset osakkaiden verotukseen hyvissä ajoin, jotta varoja voitaisiin jakaa tarvittaessa vielä tämän vuoden puolella nykyisen lainsäädännön mukaisesti. TUOKKONEN 3/09 7

8 VEROTUS Muutokset kansainvälisen palvelukaupan myyntimaasäännöksiin DE Leena Juusela, Tuokko Tilintarkastus Oy:n ALV- verotuksen asiantuntija Yleissäännökset Vuoden 2010 alussa arvonlisäverolakiin on tulossa muutoksia johtuen Euroopan yhteisön palvelujen verotuspaikkaa koskevasta direktiivistä. Merkittävin muutos on yleissäännön kääntyminen päinvastaiseksi nykyiseen sääntöön verrattuna. Toinen keskeinen muutos on lain rakenteellinen kahtiajako elinkeinonharjoittajille ja kuluttajille myytäviin palveluihin. Myös ilmoittamismenettely tulee muuttumaan. Elinkeinonharjoittajille myydyt palvelut verotetaan jatkossa Suomessa, jos ostaja on sijoittunut tänne. Näihin myynteihin on jatkossa sovellettava käännettyä verovelvollisuutta kaikissa jäsenvaltioissa tilanteessa, jossa myyjä on sijoittautunut eri jäsenvaltioon kuin myyjä. Tämä vähentää olennaisesti tarvetta hakea arvonlisäveron palautuksia muista jäsenvaltioista. Myös rekisteröitymisvelvoite muissa jäsenvaltioissa vähenee olennaisesti. 8 TUOKKONEN 3/09

9 Kuluttajille myytävät palvelut verotetaan Suomessa, jos myyjä on sijoittautunut tänne. Lakiin tulee tätä koskeva erillinen säännös, joka vastaa nykyistä sääntelyä. Uudet yleissäännökset eivät kuitenkaan koske kaikkia palveluja. Lakiin tulee tiettyjä palveluja koskevia erityissäännöksiä. Erityissäännökset Elinkeinoharjoittajille myytyjen välityspalvelujen verotus määräytyy yleissäännön perusteella. Kuluttajille myytävien palvelujen osalta lakiin tulee nykyistä vastaava säännös, jonka mukaan välityspalvelu on myyty Suomessa, jos välitetty palvelu on myyty täällä Kiinteistöpalvelujen verotukseen ei tule muutosta. Myös henkilökuljetuspalvelujen verotus säilyy ennallaan. Elinkeinonharjoittajille myytävien kuljetuspalvelujen, myös yhteisökuljetusten, verotusmaa määräytyy uuden yleissäännöksen mukaan. Käytännössä yhteisökuljetusten osalta ei tapahdu muutosta, sillä verotuspaikka voidaan nykyäänkin siirtää ostajan maahan VAT-tunnusta käyttämällä mutta muiden kuljetuspalvelujen verotus siirtyy suoritusvaltiosta ostajan sijoittautumisvaltioon. Kuluttajille myytävät kuljetuspalvelut suorakuljetuksia lukuun ottamatta verotetaan nykyiseen tapaan, eli yhteisökuljetukset kuljetuksen alkamisvaltiossa ja muut kuljetuspalvelut valtiossa, jossa kuljetus tapahtuu. Suorakuljetukset yhteisön ulkopuolelle ovat jatkossakin verottomia. Kuljetuksen liitännäispalvelujen verotukseen ei ole tulossa muutoksia. Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen verotus tosin tulee määräytymään uuden yleissäännöksen mukaan, mutta voimassa olevan lainsäädännön mukaan verotuspaikka on voitu siirtää ostajan maahan arvonlisäverotunnistetta käyttämällä, joten käytännössä tilanne säilyy samana. Lakiin on tulossa oma säännös koskien ravintola- ja ateriapalveluja. Nykyisin ne verotetaan yleissäännön mukaan myyjän sijoittautumisvaltiossa. Jatkossa nämä verotetaan Suomessa, jos ne suoritetaan täällä. Vesi- ja ilma-aluksessa sekä junassa yhteisön alueella myytävien palvelujen verotuspaikka on Suomi, jos kuljetus alkaa täältä. Uusia säännöksiä sovelletaan sekä elinkeinonharjoittajille että kuluttajille myytäviin palveluihin. Kansainvälisessä liikenteessä olevilla vesi- ja ilma-aluksilla suoritettavat ravintola- ja ateriapalvelut säilyvät nykyiseen tapaan verottomina. Lakiin on tulossa oma säännös koskien ravintola- ja ateriapalveluja. Nykyisin ne verotetaan yleissäännön mukaan myyjän sijoittautumisvaltiossa. Jatkossa palvelut verotetaan Suomessa, jos ne suoritetaan täällä. Vesi- ja ilma-aluksessa sekä junassa yhteisön alueella myytävien palvelujen verotuspaikka on Suomi, jos kuljetus alkaa täältä. Uusia säännöksiä sovelletaan sekä elinkeinonharjoittajille että kuluttajille myytäviin palveluihin. Kansainvälisessä liikenteessä olevilla vesi- ja ilma-aluksilla suoritettavat ravintola- ja ateriapalvelut säilyvät nykyiseen tapaan verottomina. Kuljetusvälineiden vuokraukseen tullaan soveltamaan erilaisia sääntöjä riippuen siitä, onko kysymyksessä lyhyt- vai pitkäaikainen vuokraus. Pitkäaikainen vuokraus tulee verotettavaksi ostajan sijoittautumisvaltiossa. Lyhytaikaisen vuokrauksen verotuspaikka puolestaan määräytyy sen mukaan, missä valtiossa kuljetusväline annetaan asiakkaan käyttöön. Elinkeinonharjoittajien osalta nämä muutokset tulevat voimaan vuonna 2010, mutta pitkäaikainen vuokraus kuluttaja-asiakkaille verotetaan nykyiseen tapaan vuoden 2012 loppuun asti. Immateriaalipalvelujen osalta verotus ei tule muuttumaan, vaikka säännökset muuttuvat. Vain immateriaalipalvelujen välityksen verotussäännökset muuttuvat sikäli, että elinkeinonharjoittajille myynnin osalta verotuspaikka määräytyy uuden yleissäännön perusteella ja kuluttajille myynnin osalta uuden välityspalveluja koskevan säännöksen mukaan. Matkatoimistopalvelujen verotus ei muutu, mutta uudesta yleissäännöksestä johtuen lakiin otetaan erityissäännös. Myöhemmin voimaan tulevat muutokset Kulttuuri- ja viihde- sekä muita vastaavia palveluja koskevat uudet säännökset tulevat voimaan vuoden 2011 alusta. Säännöksiin tulee uutena maininta messu- ja näyttelytapahtumista. Elinkeinonharjoittajille myynnin osalta verotus määräytyy muuten uuden yleissäännön perusteella, mutta pääsylippujen ja muiden niihin liittyvien palvelujen osalta verotus säilyy ennallaan, suoritusmaassa, kuten myös kuluttajille myytyjen palvelujen verotus. Vuoden 2010 verotus määräytyy nykyisten säännösten mukaisesti ja sitä varten lakiin otetaan väliaikaissäännös. Kuljetusvälineiden, myös huvialusten, pitkäaikainen vuokraus kuluttajaasiakkaille verotetaan ostajan sijoittautumisvaltiossa vuoden 2013 alusta. Tästä syystä vuokralleantajat joutuvat suorittamaan veroa kuluttajan maassa. Vuodesta 2015 lähtien kuluttajille myytävien radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten ja telepalvelujen verotus tulee tapahtumaan ostajan maassa myös silloin, kun myyjä on sijoittautunut yhteisön alueelle. Verovelvollisille tapahtuvan myynnin osalta ei verotukseen tule muutosta, ei myöskään sähköisten palvelujen erityisjärjestelmään. Yhteisökaupan valvonta Ensi vuoden alusta lähtien yhteisökaupan valvontajärjestelmä koskee myös palveluja eli myös niiden osalta on annettava yhteenvetoilmoitus. Ilmoitukset tulee antaa sähköisesti. Ilmoituskausi lyhenee nykyisestä neljännesvuodesta kuukauteen ja antamisaika 20 päivään. Muutosten vaikutuksia yritysten kannalta Myönteinen muutos on käännetyn verovelvollisuuden soveltamisen laajentaminen, joka vähentää palautusten hakemisen tarvetta muista jäsenvaltioista sekä rekisteröitymisvelvoitetta muihin muissa yhteisövaltioissa. Kokonaisuudessaan palvelukaupan säännökset selkiytyvät nykyisiin verrattuna. Myös palautusten hakeminen muista jäsenvaltioista helpottuu Palvelukaupan tuleminen yhteenvetoilmoitusvelvollisuuden piiriin puolestaan lisää yritysten kustannuksia. Erityisiä ongelmia aiheuttaa ja ilmoitusjakson lyhentäminen lähes kuukaudella; ilmoitustenhan on oltava verohallinnolla 20 päivän kuluessa kohdekuukauden päättymisestä. TUOKKONEN 3/09 9

10 TERVEYTTÄMINEN Miten Suomi pääsisi irti lamasta? Kauppatieteiden tri. Kai Järvikare, Tuokko Tilintarkastus Oy:n CFO-Palveluiden johtaja Työnteon lisääminen yksilötasolla Talouskasvu voidaan jakaa työmäärän muutokseen ja työn tuottavuuden kasvuun pitkällä aikavälillä. Työn määrä vaihtelee väestönkasvun, työhön osallistumisasteen ja työajan mukaan. Tuottavuuteen vaikuttaa taloudellisen toiminnan ympäristö ja teknologinen kehitys. Työmäärän muutoksen ja työn tuottavuuden kasvun yhteisvaikutuksen on oltava positiivinen, jotta lamasta noustaisiin. Työvoiman määrä Suomessa supistuu ikääntymisen myötä. Verotuksen rakenteita olisi muutettava niin, että työnteko yksilötasolla kannattaisi, jotta työmäärän muutoksen vaikutus ei alentaisi merkittävästi talouskasvua. Nyt meillä verotus on matalilla palkkatasoilla alhaista eurooppalaisittain vertailtuna ja kiristyy suhteessa palkkatason kasvaessa niin, että korkeilla palkkatasoilla verotus on eurooppalaisittain kireää. Kun suomalaisen keskituloisen työntekijän palkka nousee, verokiila on runsaat 60 % ja verokiila on sitä leveämpi, mitä suurempi palkka on. Progressiivisen verotuksen vuoksi verojen osuus työvoimakustannuksista kasvaa tulojen noustessa. Verokiilalla tarkoitetaan työhön kohdistuvien verojen ja veronluontoisten maksujen kokonaismäärää eli työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välistä erotusta. Työnantajan työvoimakustannuksiin kuuluvat palkan lisäksi työnantajamaksut kuten työeläke- sekä sosiaaliturvamaksu. Työntekijän nettotulo on bruttopalkka vähennettynä tuloverolla, sosiaaliturva-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksuilla. Verokiilaa tarkastelemalla havainnollistetaan verotuksen työlle aiheuttamaa kokonaisrasitusta tai verotuksen työnteon kannusteita vähentävää vaikutusta (olettaen verojen määrän vaikuttavan vain työntekijän nettotuloon). Verokiilan vaikutus on suuri erityisesti työvoimavaltaisessa palvelujen tuotannossa. Työn teettämistä ja ostamista rasittaa kaksinkertainen verokiila. Termillä viitataan siihen, että verokiila on sekä työntekijän omassa palkassa että ostetun palvelun hinnassa. Verokiilan haitallista vaikutusta palvelutuotannossa on pyritty vähentämään korkean verokiilan maissa. Esimerkiksi Suomessa ja Tanskassa on otettu käyttöön kotitalousvähennys, joka on poistanut merkittävän osan kannusteesta teettää työtä pimeästi. Verokiilan työnteon kannusteita vähentävä vaikutus on pääosin kuitenkin ratkaisematta ja se olisi syytä ratkaista pikaisesti. Eläkkeen, työnteon ja verotuksen suhde olisi uusittava eliminoimalla työnteon kannusteita vähentävä vaikutus, jotta eläkeläisten työnteon aste kasvaisi. Tämä on tulevan talouskasvun avainkysymys, joka olisi pikaisesti ratkaistava. Energian hinta ja kansainvälinen kilpailukyky Suomen energiaintensiivisen prosessiteollisuuden kilpailukyvyssä merkittävä seikka on ollut se, että Suomi on kuulunut Euroopassa edullisen sähkönhinnan maihin. Myös muissa energiaintensiivisen teollisuuden maissa, kuten Ranskassa, ydinsähköllä tuotettu edullinen energian hinta on merkittävä osa teollisuuden kilpailukykyä. Yritykset Suomessa kokevat ongelmaksi EU:n päästökaupan aiheuttaman merkittävän kilpailuhaitan erityisesti energiaintensiiviselle teollisuudelle. Merkittävä kilpailuhaitta aiheutuu siitä, että kaikki maat eivät ole päästökaupan piirissä. Tästä syystä on tärkeää, että teollisuuden kilpailukyvyn ja sähkömarkkinoiden kilpailun takaamiseksi uusien ydinvoimaloiden määrää ei valtion toimesta keinotekoisesti rajoitettaisi. Jatkossa kilpaillut energiatuotannon markkinat ja tätä kautta saavutettavissa oleva edullinen sähkön hinta ovat entistä tärkeämpiä kilpailutekijöitä suomalaiselle teollisuudelle. Kotimarkkinasektorin kilpailun aste ja kansainvälinen kilpailukyky Keskeistä ihmisten ostovoiman kannalta on kotimarkkinasektorin kilpailun aste. Michael E. Porter varoitti jo vuonna 2001 Suomessa puhuessaan siitä, että kansainvälinen kilpailukyky ei voi pitkällä aikavälillä säilyä, jos kilpailu kotimarkkinasektorilla ei toimi. Suomen paistatellessa 2001 globaalin kilpailukyvyn kärkisijoilla Porter esitti myös toisen varoitusindikaattorin Suomen osalta ja se liittyi keskeisiin kilpailijamaihin verrattu- 10 TUOKKONEN 3/09

11 na heikkoon infrastruktuuriin. Kärjistäen tehoton kotimarkkinasektori ja heikko infrastruktuuri vievät vientiteollisuuden kilpailukyvyn ennemmin tai myöhemmin. Heikosti toimiva kilpailu näkyy Suomessa korkeina hintoina kärjistyen erityisesti kiinteistöjen, asumisen ja ruoan osalta. Suomalainen hintataso on Euroopan kovimpia ja palkkataso on keskitasoa. Tästä syystä ostovoima Suomessa on heikkoa eurooppalaisittain. Potentiaalisen kilpailun mahdollistamiseen liittyviin seikkoihin olisi paneuduttava yhteiskunnan kaikilla sektoreilla kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Suomessa on menneisyydessä loistavia esimerkkejä siitä, miten odottamattoman hyviin tuloksiin telekilpailun vapauttaminen johti. Puitetekijöiden ollessa kunnossa markkinamekanismilla on mahdollista päästä huikeisiin lopputuloksiin. Infrastruktuuri-investoinnit ja kansainvälinen kilpailukyky Infrastruktuuri-investoinnit ovat olennainen osa kansainvälistä kilpailukykyämme. Ei ole yhdentekevää, miten paljon investoimme ja ennen kaikkea mihin investoimme. Rahat pitäisi suunnata investointeihin, jotka tulevaisuudessa mahdollistaisivat parhaan mahdollisen tuoton, jotta talous kasvaisi. Pääkaupunkiseudulla kehäteihin investoimalla saisi huomattavasti suuremman taloudellisen hyödyn selvästi pienemmällä rahamäärällä kuin metroon investoimalla. Ouluun johtavan moottoritien tuotto suhteessa kustannukseen ylittäisi ratahankkeiden vastaavan. Mitä tuottavammin investoimme - sitä paremman talouskasvun saamme. Negatiivisen tuottoasteen julkiset investoinnit syövät tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Kilpailukykyinen verojärjestelmä osana kansainvälistä kilpailukykyä Ansiotuloverotukseen liittyen Suomessa on tehty viime vuosina ratkaisuja, jotka ovat keventäneet verotusta ja alentaneet työntekijän verokiilaa muutamilla prosenttiyksiköillä. Veroratkaisuilla on pystytty hienoisesti parantamaan Suomen suhteellista verotuksellista asemaa, mutta kun muutkin teollisuusmaat ovat toteuttaneet omia veronkevennysohjelmiaan, työhön kohdistuva verotus on Suomessa edelleen kansainvälistä keskitasoa kireämpää. Kilpailukyvyn näkökulmasta kysymys on edelleen selkeästä heikkoudesta. Suomen yhteisöverotukseen aiemmin liittynyttä kilpailuetua on viime vuosien aikana menetetty. Suomen yhteisöverokanta on prosenttiyksikön korkeammalla kuin uudistuksen voimaantullessa vuonna 1993 ja samaan aikaan useiden muiden maiden verokantaa on alennettu. Kilpailukykyinen verojärjestelmä on olennainen osa kansainvälistä kilpailukykyä. Suhteellisen harvoja asioita pystytään globaalissa taloudessa verottamaan ja julkinen sektori tulisi saattaa vastaamaan näitä realiteetteja. Byrokratialla on taipumus ylläpitää itseään ja byrokratian karsiminen ei poliittisessa keskustelussa ole vaihtoehtojen listalla. Koulutus ja kilpailukyky Kilpailukyvyn vahva osa-alue on ollut koulutus. Nuorten koulutushalukkuus on pysynyt korkealla tasolla. Samoin suomalaisten oppilaiden menestys osaamistasoa mittaavissa kansainvälisissä testeissä on ollut suhteellisen hyvä. Toisaalta selviä kehittämishaasteitakin on koulutussektorilla olemassa. Opiskeluajat korkeakouluissa ovat kansainväliseen keskitasoon verrattuna pitkiä ja korkeakouluopiskelu alkaa keskimäärin melko myöhään. Paradoksaalista on, että esimerkiksi hyvää tarkoittava opiskelijoiden saama asumistuki siirtyy pienasuntojen vuokriin ja kohottaa pienasuntojen hintoja. Yksittäisen opiskelijan saama hyöty on murto-osia tuesta. Tuen myötä pienasuntojen kysyntä säilyy valtion tuen myötä vahvana ja vuokrat kovempina. Asuntokanta painottuu asumistuen myötä pienasuntoihin opiskelupaikkakunnilla. Korkeakoulusektorilla hallintohenkilökunnan suhde opetushenkilökuntaan on kasvanut huomattavan paljon viimeisen 25 vuoden aikana. Opetushenkilökunnan suhde opiskelijoihin ei vastaavassa ajassa ole olennaisesti muuttunut. Kärjistyneimpänä tilanne näkyy muodostetuissa ammattikorkeakouluissa. Sama muutos näkyy julkisella sektorilla kautta linjan. Hallinto-henkilökunnan määrä kasvaa ja samanaikaisesti asiakasrajapinnassa resurssit eivät juuri kasva. Koulutuksen säilyminen Suomen todellisena vahvuutena edellyttää sekä sisällön että tehokkuuden edelleen kehittämistä. Miten uutta kasvua Työmäärän muutos on keskeinen osa talouskasvua. Väestön ikääntyessä ja työvoiman määrän kääntyessä laskuun on verotuksen työnteon kannusteita vähentävä vaikutus syytä eliminoida uuden kasvun aikaansaamiseksi. Tärkeää on saada eläkeläiset tekemään työtä eläkkeidensä siitä kärsimättä ja samaten saada palkansaajan lisätyön verotus kilpailukykyiseksi työmäärän kasvattamiseksi. Talouskasvun näkökulmasta verotuksellisin keinoin ei kannattaisi vähentää työvoiman määrää luomalla verokannusteita perheen toiselle palkansaajalle jättäytyä kotiin pitkäksi aikaa. Palkkojen korotukset tulisi pitää eurooppalaisittain matalina kilpailukyvyn takaamiseksi. Samanaikaisesti palkkojen eurooppalaisittain heikkoa ostovoimaa tulisi korjata kotimaista kilpailua avaamalla ja sääntelyä voimakkaasti purkamalla. Koulutuksen säilyttäminen todellisena vahvuutena suhteessa kilpailijamaihin edellyttää sekä koulutuksen sisällön että tehokkuuden edelleen kehittämistä. Verotuksemme kansainvälinen kilpailukyky vaatii julkisen sektorin roolin täysin uudelleen ajattelun kilpailukyvyn ja tehokkuuden näkökulmasta. Julkisten investointiemme toteuttaminen niiden tuoton mukaisessa järjestyksessä loisi uutta talouskasvua nyt ja tulevaisuudessa. Negatiivisen tuottoasteen julkiset investoinnit tuhlaavat niukkoja voimavaroja ja heikentävät tulevaisuuden talouskasvua. Teollisuuden toimintaedellytyksistä keskeisimpiä on energian hinta ja sen ennustettavuus. Toimintaedellytysten ja työllisyyden kannalta sähkömarkkinoiden kilpailun takaaminen on ydinkysymyksiä. Uusien ydinvoimaloiden määrää ei pitäisi valtion toimesta keinotekoisesti rajoittaa. TUOKKONEN 3/09 11

12 Muistilista Maksuprosentit % % Eläkevakuutusmaksut Yksityisten alojen palkansaajia koskevat eläkelait TEL, TaEL ja LEL yhdistyivät yhdeksi työntekijän eläkelaiksi eli TyEL:ksi. TyEL -ansion raja 49,93 /kk 47,08 /kk Tilapäinen työnantaja, vain tilapäisiä työntekijöitä ja palkkasumma v.2009 alle 7152 /6kk 22,40 v.2008 alle 6744 /6kk 22,40 Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma v.2009 vähintään 7152 /6kk v.2008 vähintään 6744 /6kk TyEL- maksu, perusmaksu, ilman asiakashyvitystä ja hoitokustannusalennusta palkkasumma alle ,44 21, ,44-22,04 21,40-22,40 nousee liukuvasti palkkasumma yli ,04 22,40 Työntekijän osuus TyEL- maksusta - alle 53 v. työntekijä 4,3 4,1 - vähintään 53 v. työntekijä 5,4 5,2 YEL 20,8 20,6 53 vuotta täyttäneiltä 21,9 21,7 Työttömyysvakuutusmaksu % % työnantajan osuus 0,65 0,70 työntekijän osuus 0,20 0,34 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2,70 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2,90 Sotumaksu maksuluokka 1 2,0 2,801 maksuluokka 2 4,2 5,001 maksuluokka 3 5,1 5,901 Korot % Viivästyskorko korkolain mukaan 8,0 Peruskorko ,0 Peruskorko ,75 Määräaikoja verotuksessa - Veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. - Verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisen jälkeen. - Jäännösverot maksetaan viimeistään verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivänä. - Työnantajasuorituksen (sotu ja ennakkopidätykset) maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä. - Arvonlisäverot maksetaan kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivänä. - Valvontailmoitus annetaan viimeistään ilmoituskuukauden 15. päivänä (kuukausimenettelyssä oleva ALV- velvollinen ja säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja). - Huomioithan, että kannattaa maksaa ennakontäydennystä, jos verolaskelma osoittaa, että ennakot ovat liian pienet. Näin vältytään jäännösveron koroilta, jotka ovat vähennyskelvottomia. Liikaa maksettua ennakkoa voi vielä hakea takaisin neljän kuukauden kuluessa ja ennakkon kokonaan poistamista kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Näin saat liikaa maksetut ennakot nopeammin takaisin. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa! Helsinki Munkkiniemen puistotie Helsinki Puh. (09) Fax (09) Tampere Hämeenkatu Tampere Puh. (03) Fax (03) Turku Aurakatu Turku Puh. (020) Fax (020) Oulu Hallituskatu 11 B Oulu Puh. (08) Fax (08) Jyväskylä Väinönkatu 26 A Jyväskylä Puh. (014) Fax (014) Lappeenranta Raatimiehenkatu 22 A Lappeenranta Puh. (0400) Fax (05) Tallinna Toompuistee Tallinn, Estonia Puh Fax

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa?

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa? Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 15.12.2016 osakkeenomistajat tekevät sijoitukset SVOP-rahastoon muussa kuin osakeomistuksen Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa elinkeinoverolain mukaan?

2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa elinkeinoverolain mukaan? Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan työperäisellä osingolla ja miten sitä käsitellään osingon maksavan osakeyhtiön ja osingonsaajan verotuksessa? 2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE

TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE ASIAKASKIRJE 17.01.2017 TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Oikein Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2017! Uuden vuoden alkaessa olen taas koonnut tähän ajankohtaisia asioita

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Suomen verotus selkokielellä

Suomen verotus selkokielellä Suomen verotus selkokielellä Mitä sanat tarkoittavat? Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 5b: Henkilöstömenot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 5b: Henkilöstömenot KIRJANPITO 22C00100 Luento 5b: Henkilöstömenot KULULAJIKOHTAINEN KAAVA (KPA 1:1 ) LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia. Tilinpäätöstiedote vuodelta 2013 1 Osuuskunta KPY konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1.-31.12.2013 Vuoden 2013 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 247,0 miljoonaa euroa (216,1 miljoonaa euroa vuonna

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Vuosi-ilmoitukset Ohjelmistotalopäivä Tarja Kivilaakso Verohallinto

Vuosi-ilmoitukset Ohjelmistotalopäivä Tarja Kivilaakso Verohallinto Vuosi-ilmoitukset 2015 Ohjelmistotalopäivä 28.11.2014 Tarja Kivilaakso Verohallinto Sisältö Vuosi-ilmoitusten palautuspäivät Tietovälineellä ilmoittaminen Vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä Vuosi-ilmoitus

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Autoveron vientipalautuskäytännöt muuttuvat miten uutta lakia sovelletaan? Auto 2016 /

Autoveron vientipalautuskäytännöt muuttuvat miten uutta lakia sovelletaan? Auto 2016 / Autoveron vientipalautuskäytännöt muuttuvat miten uutta lakia sovelletaan? Auto 2016 / 17.11.2016 Autoverolain muutos 1.1.2017 Laki autoverolain muuttamisesta (561/2016) Vientipalautus (säännösmuutos)

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma OULUN YLIOPISTO Nimi Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus 30.1.2014 Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma 1 a) Konserniaktiivan käsittely suomalaisessa kirjanpitokäytännössä

Lisätiedot

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa.

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kaikkien verontili- verojen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Täydennys Finanssivalvonnan hyväksymään Orava Asuntorahasto Oyj:n listalleottoesitteeseen. (FIVA 51/ /2015).

Täydennys Finanssivalvonnan hyväksymään Orava Asuntorahasto Oyj:n listalleottoesitteeseen. (FIVA 51/ /2015). Orava Asuntorahasto Oyj LISTALLEOTTOESITTEEN TÄYDENNYSASIAKIRJA 24.8.2015 Täydennys Finanssivalvonnan 30.6.2015 hyväksymään Orava Asuntorahasto Oyj:n listalleottoesitteeseen. (FIVA 51/02.05.04/2015). Listalleottoesitteessä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta 1.6.2016 A8-0189/101 101 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Immateriaalioikeuksiin, patentteihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä verojärjestelyjä käytetään laajalti koko unionissa. Monet

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN TULOSLASKELMA SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 2.5.2012 KLO 8.30 SCANFIL EMS OY KONSERNIN VUODEN 2011 LUVUT VERTAILUTIEDOKSI SCANFIL OYJ:LLE Uusi Scanfil Oyj syntyi Sievi Capital Oyj:n 1.1.2012 täytäntöönpannussa osittaisjakautumisessa,

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Marjanpoimijoiden verotus Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Luonnon marjojen poimimisen verotus Tuloverolain (TVL) 89 :n mukaan luonnonvaraisten

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot