Nikotiiniriippuvuuden genetiikkaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nikotiiniriippuvuuden genetiikkaa"

Transkriptio

1 Tellervo Korhonen ja Jaakko Kaprio TEEMA: TUPAKKA Nikotiiniriippuvuus haittaa keskeisesti tupakoinnin lopettamista, ja siksi sillä on kansanterveydellinen vaikutus. Tupakointikäyttäytymisen ja nikotiiniriippuvuuden geneettistä epidemiologiaa ja rakennetta on tutkittu vuosi kymmenien ajan. Kaksos-, perhe-, ja adoptio tutkimuksissa on saatu näyttöä geneettisistä vaikutuksista monessa tupakointikäyttäytymisen ja nikotiiniriippuvuuden fenotyypissä. Geeni-ympäristöinter aktioita on havaittu. Sellaisia ovat muun muassa vanhempien valvonnan geneettistä alttiutta muokkaava vaikutus nuorten tupakoinnin määrään. Molekyyligeneettisissä analyyseissä on viime vuosina löydetty geenejä, jotka ovat yhtey dessä tupakointimäärään ja nikotiiniriippuvuuteen. Suurissa genomin laajuisissa assosiaatiotutkimuksissa on löydetty toistaiseksi vain muutamia geenejä, jotka ovat yhteydessä nikotiiniriippuvuuteen. Nikotiini reseptori alfa 5-geenin variantti, joka assosioituu nikotiiniriippuvuuteen geneettisissä tutkimuksissa, on toiminnallinen. Jatkossa tarvitaan tutkimuksia tarkemmilla fenotyypeillä, laajemmilla aineistoilla ja paremmilla ympäristötekijöiden mittareilla. Tupakoinnin kansanterveydellinen vaikutus on suuri. Tupakointi on tärkein estettävissä oleva sairastavuuden ja kuolleisuuden syy, ja sen yhteys useisiin kroonisiin sairauksiin kuten syöpään, keuhkoahtaumatautiin, sydäntauteihin sekä moniin muihin haitallisiin terveydentiloihin on osoitettu. Vaikka tupakoinnin aloittamisen ehkäiseminen ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen ovat avain asioita vähennettäessä ja lopulta eliminoitaessa tupakoinnin terveydelle aiheuttamaa kuormaa, tarvitaan enemmän tietoa tupakointia määräävistä tekijöistä. Siksi on tärkeää ymmärtää, miksi jotkut ihmiset tupakoivat ja toiset eivät ja miksi nikotiiniriippuvuuden aste tupakkariippuvuuden avain tekijä vaihtelee yksilöiden välillä. Tämä auttaa kehittämään näyttöön perustuvaa tupakointia ehkäisevää toimintaa ja kliinisiä palveluja. Monet tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden osatekijät vaihtelevat yksilöllisesti suuresti, joten tarvitaan käyttäytymis- ja molekyyli geneettistä tietämystä, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää perimän yhteyttä tupakointiin. Kaksos-, perhe- ja adoptiotutkimusten perusteella perintötekijöillä on merkittävä vaikutus tupakoinnin eri vaiheissa. Geenivariantit osoittavat toistuvasti yhteyksiä nikotiiniriippuvuuteen. Kun otetaan huomioon kehityksen nopeus, on liian varhaista sanoa, mitä kaikkea molekyyligenetiikka voi selvittää. Jo muutaman geenin tunnistaminen on syventänyt ymmärrystä tupakkariippuvuuden neurobiologisista mekanismeista. Kaksos- ja perhetutkimukset Ensimmäiset kaksostutkimukset tupakoinnista julkaistiin ja 1960-luvuilla osana väittelyä siitä, aiheuttaako tupakointi keuhkosyöpää. R. A. Fisher (1958) esitti, että tutkimuksia diskordanteilla kaksospareilla voidaan käyttää syy-yhteyden testinä. Vaihtoehtoinen hypoteesi oli, että geneettiset tekijät vaikuttavat sekä tupakointiin että keuhkosyöpään ja että näihin fenotyyppeihin vaikuttavat samat geenit. Varhaisimmat tutkimukset 1980-luvulla osoittivat toistuvasti, että tupakoinnin samankaltaisuus oli yleisempää geneettisesti identtisillä kuin epäidenttisillä kaksospareilla. Viimeisten Duodecim 2012;128:

2 TUPAKKA 1066 vuoden aikana paremmat tilastomenetelmät ovat mahdollistaneet tarkempien arviointien tekemisen perimän osuudesta ja myös vaihtoehtoisten kvantitatiivisten geneettisten mallien testaamisen perhetutkimuksissa. Sittemmin on julkaistu useita kaksos- ja perhetutkimuksiin perustuvia arviointeja siitä, missä määrin geneettiset tekijät vaikuttavat erilaisiin tupakoinnin fenotyyppeihin. Laa jassa katsauksessaan Rose ym. (2009) totesivat, että suurin osa tupakointitutkimuksista on koskenut tupakoinnin aloittamista, tupakointi määrää ja tupakoinnin jatkumista, kun taas nikotiiniriippuvuuden genetiikkaa on tutkittu vähemmän. Tupakoinnin aloittamisen periytyvyys vaihtelee %:n välillä miehillä ja %:n välillä naisilla sen mukaan, miten tupakoinnin aloittaminen on määritelty. Periytyvyys on tietylle väestölle ja ajankohdalle spesifinen arvio geenien ja ympäristötekijöiden suhteellisesta vaikutuksesta. Vaihteluun vaikuttavia tekijöitä eri väestöissä ja eri ajankohtina ovat esimerkiksi syntymäkohortti, perherakenne ja -status, vanhempien tupakointi, sosioekonominen asema ja tupakan saatavuus. Tupakoinnin jatkuvuus, joka on määritelty erilaisin tavoin eri tutkimuksissa, vaihtelee merkittävästi geneettisesti. Yhteisellä perhetaustalla on siihen vain vähän vaikutusta. Toisaalta useimmat tutkimukset ovat osoittaneet päällekkäisyyttä tupakoinnin aloittamisessa ja pysyvyyteen vaikuttavissa perintötekijöissä. Tästä huolimatta näiden kahden tupakoinnin vaiheen päällekkäisyydestä on ristiriitaista näyttöä. Tupakoinnin eri vaiheiden etiologian tunteminen nuorilla ja aikuisilla on tärkeää, kun pyritään löytämään näille vaiheille spesifisiä ja yhteisiä geenejä. Kaksostutkimukset tupakoinnin määrästä osoittavat, että periytyvyys vaihtelee %:n välillä (Rose ym. 2009). Tupakointimäärää käytetään myös nikotiiniriippuvuuden indikaattorina, ja se onkin keskeinen osa Yhdysvaltain psykiatriayhdistyksen kehittämässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden DSM-IV-diagnoosissa (APA, American Psychiatric Association 1994) sekä Fagerströmin nikotiiniriippuvuustestissä (FTND) (Heatherton ym. 1989). Nikotiiniriippuvuudesta on toistaiseksi vähän tutkimuksia, mutta pääasiassa ne viittaavat suhteellisen suureen periytyvyyteen riippumatta tutkitusta väestöstä ja käytetystä mittarista (Rose ym. 2009). Kytkentätutkimukset perheaineistoissa Vaikka riippuvuuden biologia tunnetaan verraten hyvin, sen molekyyligenetiikasta tiedetään vielä vähän (Benowitz 2010). Voidaan olettaa, että on olemassa yleisiä alttiusgeenejä, jotka ovat yhteydessä poikkeavaan käyttäytymiseen (neurobiologiset systeemit kuten dopamiinisysteemi), spesifisiä riippuvuusgeenejä psykoaktiivisille aineille (nikotiini, etanoli ja niin edelleen) ja geenejä, jotka vaikuttavat nikotiinin metaboliaan. Toistaiseksi parhaiten on kuvattu ainespesifisten geenien vaikutukset eli reseptorigeenit ja metaboliageenit. Yksittäiset geenit selittävät kuitenkin ainoastaan pienen osan siitä geneettisestä vaihtelusta, jonka on osoitettu kaksos-, perhe- ja adoptiotutkimuksissa olevan tyypillisesti %. Monia muita geenejä on löydetty eri tutkimuksissa, mutta enimmäkseen otokset ovat olleet pieniä eikä tuloksia ole pystytty toistamaan. Ensimmäiset viitteet geenien merkityksestä tupakointiin saatiin 1990-luvun kytkentätutkimuksista. Suurin osa näistä tehtiin perheissä, joita tutkittiin alun perin muiden sairauksien vuoksi, joten tupakointia koskevaa aineistoa oli käytettävissä vain satunnaisesti. Tupakointia ei mitattu tarkkaan, joten ei ollut yllättävää, että tulokset eivät pitäneet yhtä eikä niitä juuri toistettu muissa tutkimusaineistoissa. Viime aikoina on tehty suurempia paremmin suunniteltuja perhetutkimuksia, joissa on raportoitu vahvempia yhteyksiä useamman kromosomialueen ja tupakoinnin välillä. Esimerkiksi kansainvälisessä Nicotine Addiction Genetics (NAG) yhteistyöprojektissa löydettiin merkittävä yhteys kahdessa toisistaan riippumattomassa perhetutkimusaineistossa Suomessa ja Australiassa. Kytkennän tilastollisen yhteyden voimakkuutta kuvaava log-of-odds (LOD) arvo oli yli viisi (vastaa hyvin pientä p-arvoa) kromosomi 22:n alueella maksimi- T. Korhonen ja J. Kaprio

3 tupakointimäärää mittaavalle fenotyypille (suurin savukkeiden määrä vuorokauden aikana elämän aikana) (Saccone ym. 2007a). Päinvastoin kuin monessa aikaisemmassa tutkimuksessa NAG-tutkimuksen otokset oli rikastettu tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden suhteen. Myös otoskoot olivat suuremmat ja tutkimusmetodit yhtenevät kummassakin maassa. Tutkimustulosta varmistetaan vielä riippumattomassa tapaus-verrokkitutkimuksessa, jotta voitaisiin tunnistaa taustalla vaikuttavia geenejä. Äskettäin julkaistussa meta-analyysissa kytkentäperheistä löydettiin kymmenen genomialuetta, joissa esiintyi merkittävää näyttöä kytkennästä tupakointiin (Han ym. 2010). Näillä alueilla sijaitsee todennäköisesti geenejä, joilla on harvinaisempia variantteja, koska niitä ei ole löydetty yleisempiä variantteja koskevissa genomin laajuisissa assosiaatiotutkimuksissa (yleisemmät variantit ovat geenimuotoja, joissa harvinaisemman alleelin frekvenssi on yli 0,05). Assosiaatiotutkimukset Eläinmallit ja neurobiologinen tietämys nikotiinista ovat tuottaneet tutkittaviksi useita mahdollisesti tupakointikäyttäytymiseen yhteydessä olevia ehdokasgeenejä, kuten nikotiiniasetyylikoliinireseptori- ja dopamiinireseptorigeenit. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ollut riittävää tilastollista voimaa, joten tulokset ovat jääneet suurimmaksi osaksi yksittäisiksi löydöksiksi ilman riittävää toistettavuutta (Wang ja Li 2010). Viimeisten viiden kuuden vuoden aikana genominlaajuisissa assosiaatiotutkimuksissa (GWA) on tunnistettu lukuisia uusia geenejä useisiin monitekijäisiin ominaisuuksiin ja sairauksiin (Visscher ym. 2012). Vuosina 2007 ja 2008 julkaistut ensimmäiset tupakointia ja nikotiiniriippuvuutta koskevat tutkimukset ovat yhtenevästi osoittaneet, että useammasta nikotiiniasetyylikoliinireseptorigeenistä koostuva joukko kromosomissa 15 ja sen alfa-5-geeni lienee tärkein yksittäinen geeni, joka selittää yksilöiden välisiä eroja nikotiiniriippuvuudessa (Saccone ym. 2007b, Bierut ym. 2008, Thorgeirsson ym. 2008). Tupakoinnin jatkuvuus vaihtelee merkittävästi geneettisesti Näitä geenejä tutkitaan parhaillaan intensiivisesti, jotta niiden toiminta ja rooli tupakoinnin eri muodoissa selviäisi paremmin (Berrettini 2008). Yksi kiehtova löydös on, että tämä nikotiinireseptori alfa-5-, alfa-3-, beeta-4-gee nien ryväs eli CHRNA5-CHRNA3- CHRNB4-geenikompleksi näyttää olevan voimakkaimmin yh teydessä varhain kehittyvään nikotiiniriippuvuuteen (Weiss ym. 2008, Hartz ym. 2011). Tästä huolimatta tämä kromosomia 15 koskeva löydös vastaa vain pienestä osuudesta arvioidussa nikotiiniriippuvuuden geneettisessä riskissä, koska se selittää vain yhden prosentin tupakointimäärän varianssista. Siten henkilöt, joilla ei esiinny yhtään riskialleelia, polttavat päivittäin keskimäärin vain kaksi savuketta vähemmän kuin ne, joilla kummatkin riskialleelit eli homotsygootit genotyypit eiintyvät (Thorgeirsson ym. 2008). Vuonna 2010 kolme suurta genominlaajuista meta-analyysia, joissa oli mukana yhteensä tutkittavaa, vahvisti lopullisesti tämän perimäalueen merkityksen. Lisäksi useita muita nikotiini reseptorigeenejä assosioitui tupakointimäärään (Liu ym. 2010, Thorgeirsson ym. 2010, Tobacco and Genetics Consortium 2010). Huolimatta tämän geenijoukon pienestä selitysosuudesta, kromosomi 15:n alue sisältää vähintään yhden toiminnallisen variantin, CHRNA5-geenin D398N-aminohappomuutoksen, joka vaikuttaa pentameerisen nikotiinireseptorin (α4)2(β2)2α5 rakenteeseen ja toimintaan. Siten eläinmallit, jotka perustuvat α5-poistogeenisiin fenotyyppeihin, osoittivat muutoksia nikotiinin vaikutuksissa ja nikotiinin itseannostelussa (Fowler ym. 2011, Kuryatov ym. 2011). Vaikka α5-geenillä ja sen koodaamalla reseptorityypillä arveltiin aiem min olevan vähäinen merkitys, uusi geeni aineisto ja toiminnalliset tutkimukset ovat korostaneet sen merkitystä nikotiiniriippuvuuden ja muiden riippuvuuksien neurobio lo giassa. Kromosomi 15:n alue sisältää vähintään yhden, mahdollisesti useampia CHRNA5-D398N-aminohappomuutoksesta 1067

4 TUPAKKA 1068 YDINASIAT 88Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus kasautuvat perheittäin, ja geneettinen alttius on osin tämän kasautumisen taustalla. 88Laajoissa genominlaajuisissa tutkimuksissa on tunnistettu vain muutamia geenejä, jotka assosioituvat nikotiiniriippuvuuteen. 88Nikotiiniriippuvuuteen assosioituva nikotiinireseptorin CHRNA5-D398N-aminohappomuutos on toiminnallinen, sillä eläinkokeissa se vaikuttaa nikotiinin itseannosteluun. 88Geenit eivät yksin määrää tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden ilmiasuja, vaan ympäristötekijöillä on merkittävä rooli geenien ilmentymisessä. 8 8 Geeni-ympäristöinteraktiot vaikuttavat erityisesti nuorison tupakointiin esimerkiksi siten, että vanhempien ja ikätovereiden käyttäytyminen muokkaa nuoren geneettistä alttiutta tupakoinnin aloittamiseen. riippumattomia variantteja, jotka vaikuttavat tupakointikäyttäytymiseen (Saccone ym. 2010). Eräät viimeaikaiset genominlaajuiset assosiaatiotutkimukset olivat keuhkosyövän tapaus-verrokkitutkimuksia, mutta samalla ne osoittivat nikotiinireseptorijoukon yhteyden tupakointimäärään ja nikotiiniriippuvuuteen (Amos ym. 2008, Thorgeirsson ym. 2008). Vuonna 2009 tutkimus keuhkoahtaumatautia sairastavista ja heidän verrokeistaan osoitti, että kromosomin 15 nikotiinireseptorigeenijoukko oli yhteydessä myös tähän sairauteen (Pillai ym. 2009). Tässä tutkimuksessa löytyi kuitenkin kromosomissa 4 tupakoinnista riippumattomia geeniassosiaatioita, jotka olivat yhteydessä keuhkofunktion mittausarvoihin toisessa tutkimuksessa (Pillai ym. 2009, Wilk ym. 2009). Ensimmäisissä keuhkofunktion genominlaajuisissa assosiaatiotutkimuksissa ei löydetty tupakointiin liitettyjä geenejä (Hancock ym. 2010, Repapi ym. 2010), mutta tuore meta-analyysi viittaa siihen, että kromosomin 15 nikotiinireseptorigeenit ovat yhteydessä sekä keuhkofunktioon että tupakointiin (Soler Artigas ym. 2011). Lisäksi on mahdollista, että tupakointi modifioi näiden geenien vaikutuksia, mikä voi lopulta auttaa ymmärtämään, miksi toisille tupakoijille kehittyy huonompi keuhkofunktio kuin toisille. On ilmeistä, että tarvitaan paremmin suunniteltuja ja laajempia tutkimuksia, joissa käytetään monipuolisesti erilaisia, tarkasti määriteltyjä fenotyyppejä, jotta voidaan jatkossa tunnistaa enemmän tupakointiin ja nikotiiniriippuvuuteen vaikuttavia geenejä. Genominlaajuisten assosiaatiotutkimusten teknologia ja tilastomenetelmät geenivarianttien löytämiseksi kehittyvät jatkuvasti, joten tulevaisuudessa voidaan mitata genomin geneettistä variaatiota tarkemmin. Vuonna 2010 julkaistut isot genominlaajuiset meta-analyysit (Liu ym. 2010, Thorgeirsson ym. 2010, Tobacco and Genetics Consortium 2010) raportoivat aivoperäisen hermokasvutekijä (BDNF) -geenin liittyvän tupakoinnin aloittamiseen ja dopamiini-βhydroksylaasi (DBH) -geenin tupakoinnin lopettamiseen. On vielä osoittamatta, ovatko yhteydet toiminnallisia ja näistä geeneistä johtuvia. Nämä samat tutkimukset osoittivat yhteyden kromosomin 19 alueelle, jossa ovat sytokromi P 450-A6- ja -B6-geenit (CYP2A6 ja CYP2B6). Nämä CYP-geenit koodaavat nikotiinin ja sen metaboliittien hajoamisentsyymien toimintaa. Tiedetään, että hitaat metaboloijat (noin 9 % suomalaisista) tupakoivat vähemmän ja pystyvät lopettamaan tupakoinnin helpommin. On monia harvinaisia CYP2A6- alleeleja, jotka ovat yhteydessä hitaaseen metaboliaan. Matalan alleelifrekvenssinsä vuoksi ne tulevat harvoin esiin genominlaajuisissa assosiaatiotutkimuksissa. Näin ollen täytyy olla olemassa nikotiiniriippuvuuteen liittyviä geenejä, joita ei ole vielä löydetty. Toistaiseksi tehdyt genominlaajuiset assosiaatiotutkimukset eivät ole riittävän yksityiskohtaisesti kohdistuneet nikotiiniriippuvuuden geneettiseen epidemiologiaan. Tarvitaan siis enemmän vastaavia tutkimuksia, jotka perustuvat yksityiskohtaisempiin fenotyyppeihin. T. Korhonen ja J. Kaprio

5 Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden fenotyyppien määrittely Yksityiskohtainen fenotyypin määrittely voi perustua biomarkkereihin, erilaisiin nikotiiniriippuvuusmittareihin ja pitkiin tupakoinnin toistuviin seurantatutkimuksiin. Seerumin kotiniini on vakiintunut biomarkkeri, jolla voidaan määrittää sekä yksilön tupakointistatus (tupakoija, tupakoimaton) että tuottaa tupakointimäärän arvio (jos nikotiinikorvaushoidon käyttöä kontrolloidaan). Kotiniini on tarkempi mittari kuin henkilön itse raportoima päivittäin poltettujen savukkeiden määrä tai uloshengitysilman häkämittaus, koska ihmiset säätävät tupakointiaan hengittämällä tupakansavua sisään eri voimakkuuksilla. Itse asiassa näyttää olevan merkitystä, millaista fenotyyppiä käytetään nikotiiniriippuvuuden mittarina. Päivittäin poltettujen savukkeiden määrä on ollut tyypillisesti nikotiiniriippuvuuden ilmiasuna muun muassa edellä mainituissa tutkimuksissa, joissa CHRNA5-CHRNA3- CHRB4-geenikompleksi selitti vain yhden prosentin yksilöiden välisestä nikotiiniriippuvuuden vaihtelusta (Thorgeirsson ym. 2008). Kuitenkin suomalaisessa tutkimuksessa, jossa käytettiin seerumin kotiniinia fenotyyppinä, vaihtelu tässä geenijoukossa selitti viisinkertaisen määrän fenotyypin kokonaisvaihtelusta (Keskitalo ym. 2009). Tuore suomalainen perhetutkimus, jossa runsaasti tupakoivat perheenjäsenet olivat yliedustettuina, osoitti kromosomin 15 CHRNA5-CHRNA3-CHRB4- geenikompleksin alueella useita yhteyksiä muun muassa DSM-IV-nikotiiniriippuvuuteen ensimmäistä kertaa eurooppalaisessa väestössä (Broms ym. 2012). Geeni-ympäristöinteraktiot Geenit eivät yksin määrää tupakointikäyttäytymisen ja nikotiiniriippuvuuden fenotyyppejä, vaan ympäristötekijöillä on merkittävä rooli geenien ilmentymisessä (Rose ym. 2009). Niinpä kaksos- ja perhetutkimuksilla on määritelty myös ympäristötekijöiden merkitystä, koska näissä tutkimusaineistoissa voidaan geneettisten tekijöiden vaikutus ottaa huomioon. Esimerkiksi kalifornialaisilla aikuisilla kaksosilla lukion käyminen puolitti pysyvän tupakoinnin todennäköisyyden, vanhempien tupakointi melkein kaksinkertaisti riskin ja jos geneettisesti identtisen kaksosen sisarus oli joskus tupakoinut, todennäköisyys oli lähes kymmenkertainen (Hamilton ym. 2006). Malleissa, joissa arvioidaan perinnöllisyyttä kaksos- ja perhetutkimuksissa sekä genominlaajuisten assosiaatiotutkimusten tuloksia, oletetaan, että geenien ja ympäristön vaikutukset ovat toisistaan riippumattomia. Kuitenkin perinnöllisyysarviot saattavat johtaa harhaan, mikäli geeni-ympäristöinteraktioita on vaikuttamassa tarkasteltavaan ilmiasuun. Samoin genominlaajuisissa assosiaatiotutkimuksissa ei löydy sellaisia geenejä, jotka ilmentyvät vain yhdessä mutta eivät toisessa ympäristössä. Nykyinen tapa toteuttaa suuria genominlaajuisten assosiaatiotutkimusten meta-analyyseja, jotka perustuvat useisiin erilaisissa väestöissä toteutettuihin tutkimuksiin, tulee todennäköisesti painottamaan tätä tutkimusasetelman rajoitusta. Vaikka geeni-ympäristökorrelaatioiden ja -interaktioiden kuten perheenjäsenten yhteisten ympäristötekijöiden ja ikätoverien yhteisten perheen ulkopuolisten ympäristötekijöiden ajatellaan vaikuttavan tupakoinnin aloittamiseen, näitä vaikutuksia ei ole tutkittu tai raportoitu kovinkaan laajasti. Suomessa toteutettu Kaksosten kehitys ja terveys tutkimus osoitti, että geenien vaikutus nuoren tupakointiin väheni ja yhteisten ympäristötekijöiden vaikutus lisääntyi, silloin kun vanhemmat olivat hyvin tietoisia lastensa tekemisistä vapaaaikoina (Dick ym. 2007). Tämä tarkoittaa, että vanhempien vähäinen kiinnostus ja nuorten puutteellinen valvonta saattavat luoda sellaisen ympäristön, joka tarjoaa suuremman mahdollisuuden nuorten perinnöllisten alttiuksien ilmenemiseen. Yhdysvaltalainen tutkimus osoitti, että vanhempien valvonta muokkasi CHRNA5-D398N-aminohappomuutoksen (rs ) yhteyttä nikotiiniriippuvuuteen, siten että riippuvuuden riski oli suurin, kun tutkittavat raportoivat vanhempien valvonnan olleen vähäistä (Chen ym. 2009). Toisessa 1069

6 TUPAKKA tutkimuksessa raportoitiin, että ikätovereiden vaikutus nikotiiniriippuvuuteen oli heikoin suuren riskin CHRNA5-D398N-aminohappomuutoksen kantajilla. Tämä viittaa siihen, että nuorilla, jotka altistuvat nikotiinille ja kantavat erityistä riskigeeniä, sosiaalisten tekijöiden kuten ikätovereiden vaikutus ei ole niin merkittävä kuin nuorilla, joilla tuota geneettistä altiutta ei esiinny ( Johnson ym. 2010). Lopuksi Suurin osa edellä esitetyistä tutkimuksista on toteutettu eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten suhteellisen hyvinvoivilla väestöillä. Vain vähän tiedetään siitä, kuinka perintötekijät vaikuttavat tupakointiin vai vaikuttavatko ne lainkaan kehittyvissä maissa, jotka ovat nykyään suurten tupakkayhtiöiden markkinointi panostuksen kohteina. Myös muiden tupakkatuotteiden kuten piipun, sikareiden ja nuuskan käyttöä on tutkittu paljon vähemmän kuin savukkeiden polttamista geneettisesti informatiivisissa aineistoissa. Modernit aivokuvantamisen tekniikat ovat tuoneet ymmärtämystä nikotiinin vaikutuksista aivoihin, mutta selvästikään vielä ei ole täydellistä kuvaa siitä, kuinka nikotiini vaikuttaa neurobiologiaamme ja neurofysiologiaamme ja synnyttää yksilöiden välisiä eroja tupakoinnissa. Lopuksi tieto tulee kääntää kliiniseksi toiminnaksi, jotta tupakasta aiheutuvista sairauksista ja häiriöistä kärsiviä potilaita voidaan auttaa ja primääripreventiota edistää. Toistaiseksi perhehistoria on edelleen paras yksilön tupakointikäyttäytymisen ennustaja, eikä nyt käytössä olevaa geneettistä tietämystä voida vielä käyttää ennustamiseen väestötasolla. Tieto perintötekijöistä tarjoaa kuitenkin enemmän ymmärrystä tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden neurobiologiasta. Tulevaisuudessa tuo tieto voidaan ehkä lopulta kääntää paremmiksi menetelmiksi tupakasta vieroittamiseen. TELLERVO KORHONEN, FT, dosentti, yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti, PL 41, Helsinki JAAKKO KAPRIO, LKT, professori Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti ja Molekyylilääketieteen instituutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti, PL 41, Helsinki Sidonnaisuudet Tellervo Korhonen: Asiantuntijapalkkio (Pfizer) Jaakko Kaprio: Apuraha (Pfizer), Asiantuntijapalkkio (Pfizer) Summary Genetic aspects in nicotine dependence Genetic epidemiology of smoking and nicotine dependence has been studied for decades. Twin, family and adoption studies show evidence for genetic effects on smoking and nicotine dependence. Gene environment interactions exist, such as parental monitoring moderating genetic vulnerability for smoking. Molecular genetic analyses have identified a few genes associated with the amount smoked and nicotine dependence. Genome-wide association studies have identified some nicotine dependence genes. The nicotinic receptor alpha 5 gene variant associated with nicotine dependence is functional. Studies with sophisticated phenotypes, larger samples and better environment measures are needed T. Korhonen ja J. Kaprio

7 Kirjallisuutta Amos CI, Wu X, Broderick P, ym. Genome-wide association scan of tag SNPs identifies a susceptibility locus for lung cancer at 15q25.1. Nat Genet 2008;40: APA, American Psychiatric Associ ation. Diagnostic and statistical manual of mental disorders: DSM-IV. Washington DC: American Psychiatric Association, neljäs painos, Benowitz NL. Nicotine addiction. N Engl J Med 2010;362: Berrettini W. Nicotine addiction. American J Psychiatry 2008;165: Bierut LJ, Stitzel JA, Wang JC, ym. Variants in nicotinic receptors and risk for nicotine dependence. American J Psychiatry 2008;165: Broms U, Wedenoja J, Largeau M, ym. Analysis of detailed phenotype profiles reveals CHRNA5-CHRNA3-CHRNB4 gene cluster association with several nicotine dependence traits. Nicotine Tob Res 2012, doi: /ntr/ntr283. Chen LS, Johnson EO, Breslau N, ym. Interplay of genetic risk factors and parent monitoring in risk for nicotine dependence. Addiction 2009;104: Dick DM, Viken R, Purcell S, ym. Parental monitoring moderates the importance of genetic and environmental influences on adolescent smoking. J Abnorm Psychol 2007;116: Fisher RA. Cancer and smoking. Nature 1958;182:596. Fowler CD, Lu Q, Johnson PM, ym. Habenular alpha5 nicotinic receptor subunit signalling controls nicotine intake. Nature 2011;471: Hamilton AS, Lessov-Schlaggar CN, Cockburn MG, ym. Gender differences in determinants of smoking initiation and persistence in California twins. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2006;15: Han S, Gelertner J, Luo X, ym. Metaanalysis of 15 genome-wide linkage scans of smoking behavior. Biol Psychiatry 2010; 67:12 9. Hancock DB, Eijgelsheim M, Wilk JB, ym. Meta-analyses of genome-wide association studies identify multiple loci associated with pulmonary function. Nat Genet 2010;42: Hartz SM, Short S, Saccone NL, ym. Increased genetic vulnerability to smoking at CHRNA5 in early-onset smokers. Arch Gen Psychiatry 2012 (painossa). Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC, ym. Measuring the heaviness of smoking: using self-reported time to the first cigarette of the day and number of cigarettes smoked per day. Br J Addict 1989;84: Johnson EO, Chen LS, Breslau N, ym. Peer smoking and the nicotinic receptor genes: an examination of genetic and environmental risks for nicotine dependence. Addiction 2010;105: Keskitalo K, Broms U, Heliövaara M, ym. Association of serum cotinine level with a cluster of three nicotinic acetylcholine receptor genes (CHRNA3/CHRNA5/CHRNB4) on chromosome 15. Hum Mol Genet 2009; 18: Kuryatov A, Berrettini W, Lindström J, ym. Acetylcholine receptor (AChR) alpha5 subunit variant associated with risk for nicotine dependence and lung cancer reduces (alpha4beta2)alpha5 AChR function. Mol Pharmacol 2011;79: Liu JZ, Tozzi F, Waterworth DM, ym. Meta-analysis and imputation refines the association of 15q25 with smoking quantity. Nat Genet 2010;42: Pillai SG, Ge D, Zhu G, ym. A genomewide association study in chronic obstructive pulmonary disease (COPD): identification of two major susceptibility loci. PLoS Genet 2009;5:e Repapi E, Sayers I, Wain LV, ym. Genome-wide association study identifies five loci associated with lung function. Nat Genet 2010;42: Rose RJ, Broms U, Korhonen T, ym. Genetics of smoking behavior. Kirjassa: Handbook of Behavior Genetics, Kim YK (toim.) New York: Springer s , Saccone SF, Pergadia ML, Loukola A, ym. Genetic linkage to chromosome 22q12 for a heavy-smoking quantitative trait in two independent samples. Am J Hum Genet 2007a;80: Saccone SF, Hinrichs AL, Saccone NL, ym. Cholinergic nicotinic receptor genes implicated in a nicotine dependence association study targeting 348 candidate genes with 3713 SNPs. Hum Mol Genet 2007b;16: Saccone NL, Culverhouse RC, Schwantes-An TH, ym. Multiple independent loci at chromosome 15q25.1 affect smoking quantity: a meta-analysis and comparison with lung cancer and COPD. PLoS Genet 2010;6:e Soler Artigas M, Loth DW, Wain LV, ym. Genome-wide association and large scale follow-up identifies 16 novel loci for lung function. Nat Genet 2011;43: Thorgeirsson TE, Geller F, Sulem P, ym. A variant associated with nicotine dependence, lung cancer and peripheral arterial disease. Nature 2008;452: Thorgeirsson TE, Gudbjartsson DF, Surakka I, ym. Sequence variants at CHRNB3- CHRNA6 and CYP2A6 affect smoking behavior. Nat Genet 2010;42: Tobacco and genetics consortium. Genome-wide meta-analyses identify multiple loci associated with smoking behavior. Nat Genet 2010;42: Visscher PM, Brown MA, McCarthy MI, Yang J. Five years of GWAS discovery. Am J Hum Genet 2012;90:7 24. Wang J, Li MD. Common and unique biological pathways associated with smoking initiation/progression, nicotine dependence, and smoking cessation. Neuropsychopharmacology 2010;35: Weiss RB, Baker TB, Cannon DS, ym. A candidate gene approach identifies the CHRNA5-A3-B4 region as a risk factor for age-dependent nicotine addiction. PLoS Genet 2008;4:e Wilk JB, Chen TH, Gottlieb DJ, ym. A genome-wide association study of pulmonary function measures in the Framingham Heart Study. PLoS Genet 2009;5:e

Tupakointi ja geenit. Jaakko Kaprio HY ja KTL

Tupakointi ja geenit. Jaakko Kaprio HY ja KTL Tupakointi ja geenit Jaakko Kaprio HY ja KTL Kansantautien geneettinen tausta Monitekijäisiä Mikä on geenien merkitys Miten tauti periytyy? (yksi geeni vai monitekijäinen tauti)? Tavoitteeni tunnistaa

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti SIDONNAISUUDET: Asiantuntijalausuntoja nikotiiniriippuvuudesta lääkeyhtiölle vuosina

Lisätiedot

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuuden monimuotoisuus

Nikotiiniriippuvuuden monimuotoisuus Nikotiiniriippuvuuden monimuotoisuus - ilmiasu ja perimä Jaakko Jaakko Kaprio Kaprio ja ja Ulla Ulla Broms Broms Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen laitos Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Mitä uutta tupakkariippuvuudesta ja sen hoidosta?

Mitä uutta tupakkariippuvuudesta ja sen hoidosta? katsaus tieteessä Taru Kinnunen MA, Ph. D., Associate Professor Harvard Medical School and Harvard School of Dental Medicine Director of the Tobacco Dependence Treatment and Research Group taru_kinnunen@hms.harvard.edu

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden monimuotoisuus ja arviointi. Ulla Broms, FT Kansanterveystieteen laitos, HY Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto, KTL

Tupakkariippuvuuden monimuotoisuus ja arviointi. Ulla Broms, FT Kansanterveystieteen laitos, HY Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto, KTL Tupakkariippuvuuden monimuotoisuus ja arviointi Ulla Broms, FT Kansanterveystieteen laitos, HY Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto, KTL Sisältö Tupakoinnin ja tupakkariippuvuuden määrittelyä

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Ohjelma Riippuvuus Käypä hoito Työkaluja vuorovaikutukseen ja motivaatioon Menetelmäharjoitus/keskustelu

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Alkoholismin määritelmää, etiologiaa ja perinnöllisyyttä

Alkoholismin määritelmää, etiologiaa ja perinnöllisyyttä Alkoholihaitat Jaakko Kaprio Alkoholismi on monitekijäinen tauti. Perhe-, adoptio- ja kaksostutkimukset kertovat, että ulkoiset tekijät ovat vahvasti mukana ja perinnölliset tekijät vaikuttavat osaltaan

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa

Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus

Lisätiedot

Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä. Matti Pirinen

Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä. Matti Pirinen Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä Matti Pirinen Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Helsingin Yliopisto 17.2.2015 Tilastollisen päättelyn kurssi Kumpula Sisältö

Lisätiedot

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ VII Valtakunnallinen Tupakka ja Terveys päivä 29.11.2016 PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ Eeva-Liisa Tuovinen, LL Tohtorikoulutettava Erikoistuva lääkäri Kansanterveystieteen osasto

Lisätiedot

SYNNYNNÄISTEN tekijöiden ja ympäristön vaikutus

SYNNYNNÄISTEN tekijöiden ja ympäristön vaikutus Käyttäytymisgenetiikka: uusia tuulia, vanhoja metkuja ANTTI LATVALA Geenitiedon vyöry tuo mukanaan isoja kysymyksiä, joihin vastaaminen ei ole pelkästään tutkijoiden tehtävä. SYNNYNNÄISTEN tekijöiden ja

Lisätiedot

Monitekijäisten tautien genetiikka

Monitekijäisten tautien genetiikka Juha Kere, Samuli Ripatti ja Markus Perola TEEMA: LEENA PELTONEN-PALOTIE Monitekijäisten tautien genetiikka Monitekijäisillä taudeilla tarkoitetaan sellaisia, paljolti tavallisia tauteja, joiden syntyyn

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,

Lisätiedot

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla

Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla Antti Latvala Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen osasto THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto antti.latvala@helsinki.fi

Lisätiedot

Tupakoinnin vähentämisen edut

Tupakoinnin vähentämisen edut Tupakoinnin vähentämisen edut Onko 5 savuketta päivässä parempi vaihtoehto kuin 20? Tupakoida vai olla tupakoimatta? Onko muita vaihtoehtoja kuin joko-tai? Voisiko henkilölle, joka ei halua tai kykene

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA?

HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? Tässä joitakin asioita, jotka sinun tulisi tietää Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus: kylmät tosiasiat Tupakointi aiheuttaa edelleen Suomessa 4300 kuolemaa vuosittain,

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Miten kuljet kouluun?

Miten kuljet kouluun? Miten kuljet kouluun? Autolla. Voisitko tulla muulla tavalla? Kävellen tai pyörällä. Miten vietät välitunnit? Seisoskelen. Mikä saisi sinut liikkumaan? Leikin ja pelaan. Mistä pidät eniten? Mitä teet koulupäivän

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Savuttomuus keuhkoahtaumataudin hoidossa -hoitosuositus

Savuttomuus keuhkoahtaumataudin hoidossa -hoitosuositus Savuttomuus keuhkoahtaumataudin hoidossa -hoitosuositus TYÖRYHMÄN KOKOONPANO JA SIDONNAISUUDET Puheenjohtaja KATJA HEIKKINEN, TtT, Koulutus- ja tutkimusvastaava ylempi amk -koulutukset Terveys ja hyvinvointi,

Lisätiedot

Tieteellinen yhteistyö lääkekehityksessä merkittävistä geenivarianteista (IPHG)

Tieteellinen yhteistyö lääkekehityksessä merkittävistä geenivarianteista (IPHG) 16 BIOPANKKI 16 BIOPANKKI... 1 16.001 Tieteellinen yhteistyö lääkekehityksessä merkittävistä geenivarianteista (IPHG)... 2 16.002 Samuli Ripatti et al.... 2 16.003 Aarno Palotie et al.... 3 16.004 Josine

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

GEENIT SKITSOFRENIAN AIHEUTTAJANA. Tiina Paunio Dosentti Psykiatrian erikoislääkäri Skitsofreniaverkoston symposium Kuopio 11.9.

GEENIT SKITSOFRENIAN AIHEUTTAJANA. Tiina Paunio Dosentti Psykiatrian erikoislääkäri Skitsofreniaverkoston symposium Kuopio 11.9. GEENIT SKITSOFRENIAN AIHEUTTAJANA Tiina Paunio Dosentti Psykiatrian erikoislääkäri Skitsofreniaverkoston symposium Kuopio 11.9.2009 SKITSOFRENIAN ETIOLOGIAA Hermoston kehityksen häiriö Poikkeava neurotransmissio

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet ja käytön lopettamisen tuki. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Päihteet puheeksi Joensuu 2.11.

Uudet nikotiinituotteet ja käytön lopettamisen tuki. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Päihteet puheeksi Joensuu 2.11. Uudet nikotiinituotteet ja käytön lopettamisen tuki Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Päihteet puheeksi Joensuu 2.11.2016 Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus uusien haasteiden

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders

Lisätiedot

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Ihmisten erilaisuuden geneettinen perusta

Ihmisten erilaisuuden geneettinen perusta hmisten erilaisuuden geneettinen perusta etter ortin hmisen genomin tutkimus on astunut uuteen vaiheeseen kun on alettu tutkia ihmisen geneettisen monimuotoisuuden määrää ja laatua. seita tätä tutkimushanketta

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Kärkidigiä rinta rottingilla

Kärkidigiä rinta rottingilla Kärkidigiä rinta rottingilla Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta Case: Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakasta lopettamisen tukeminen Maria Juusela, LT, KFI-el

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakoinnin haitat ja lopettamisen

Lisätiedot

Sisältö. Kannattaako tupakkaan puuttua? Dos, el Kristiina Patja Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry. Pro Medico

Sisältö. Kannattaako tupakkaan puuttua? Dos, el Kristiina Patja Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry. Pro Medico Kannattaako tupakkaan puuttua? Dos, el Kristiina Patja Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry. Pro Medico Copyright Kristiina Patja Sisältö!! Miksi tupakointi kiinnostaa yhteiskuntaa?!! Miksi tupakoidaan?!!

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

GEENIT JA KORONAARITAUDIN RISKI

GEENIT JA KORONAARITAUDIN RISKI GEENIT JA KORONAARITAUDIN RISKI LT Kirsi Auro 17/10/2013 1 Aiheet Sydän- ja verisuonitautien preventiosta Suomessa Geneettiset riskilaskut Loppupäätelmät Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä Sukupuoli

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Tupakointi ja masennus

Tupakointi ja masennus Katsaus Tellervo Korhonen, Ari Haukkala, Heli Koivumaa-Honkanen ja Taru Kinnunen Tupakoinnin eri vaiheiden eli aloittamisen, säännöllisen tupakoinnin, riippuvuuden ja lopettamisen tiedetään olevan yhteydessä

Lisätiedot

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

15 Tupakka. s

15 Tupakka. s 15 Tupakka s.170-179 1 Tupakka, Mikä se on? On olemassa erilaisia tupakkatuotteita, kuten savukkeet, nuuska ja sähkötupakka. Kaikkien tupakkatuotteiden on todettu aiheuttavan merkittäviä terveysriskejä

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Pia Soronen (FM, LK, väitellyt) 21.3.2013

Pia Soronen (FM, LK, väitellyt) 21.3.2013 Pia Soronen (FM, LK, väitellyt) 21.3.2013 Yleistä periytyvyydestä ja genetiikasta Miten perinnöllisyyttä tutkitaan Kytkentäanalyyseistä nykypäivään Tärkeimmät löydökset Ehdokasgeeni esimerkkejä Uudet GWAS

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950 1960 1970

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2017. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

Tupakka. Mitä se on? Miten se vaikuttaa? Keskeiset riskit. Tupakka Published on Päihdelinkki.fi (https://www.paihdelinkki.fi)

Tupakka. Mitä se on? Miten se vaikuttaa? Keskeiset riskit. Tupakka Published on Päihdelinkki.fi (https://www.paihdelinkki.fi) Tupakka Mitä se on? Tupakka on stimulantteihin luokiteltu päihde. [1] Sitä valmistetaan kuivattamalla tupakkakasvien sukuun (nicotiana) kuuluvien kasvien lehtiä. Yleisin tupakkatuote on tupakka, jota poltetaan

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Liikunta auttaa vähentämään geneettisen alttiuden vaikutusta lihavuuteen

Liikunta auttaa vähentämään geneettisen alttiuden vaikutusta lihavuuteen Karri Silventoinen ja Jaakko Kaprio KATSAUS Liikunta auttaa vähentämään geneettisen alttiuden vaikutusta lihavuuteen Lihavuus on eräs keskeisimmistä terveysongelmista sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.

Lisätiedot

Basset: Learning the regulatory code of the accessible genome with deep convolutional neural networks. David R. Kelley

Basset: Learning the regulatory code of the accessible genome with deep convolutional neural networks. David R. Kelley Basset: Learning the regulatory code of the accessible genome with deep convolutional neural networks David R. Kelley DNA codes for complex life. How? Kundaje et al. Integrative analysis of 111 reference

Lisätiedot

Global Youth Tobacco Survey Tuloksia Suomen kyselystä

Global Youth Tobacco Survey Tuloksia Suomen kyselystä Global Youth Tobacco Survey 12 Tuloksia Suomen kyselystä 8.1.15 www.thl.fi/gyts 1 Taustaa GYTS mittaa 13 15-vuotiaiden koululaisten asenteita, tietoja ja kokemuksia tupakointia ja tupakansavulle altistumista

Lisätiedot

Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus

Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus Esityksen sisält ltö u Aivokasvaimet u Muut syövät u Neurologiset

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Mitä uutta tupakasta. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Valtakunnalliset keuhkopäivät Helsinki

Mitä uutta tupakasta. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Valtakunnalliset keuhkopäivät Helsinki Mitä uutta tupakasta Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Valtakunnalliset keuhkopäivät Helsinki 12.10.2016 Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950 1960 1970

Lisätiedot

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 8/2015) KAIKILLE SOPIVA HAVAINTOMATERIAALI Tervapurkki ja opaste Nuuskapurkit Rahapurkki opaste Tuoksupurkit (tupakanhajuinen ja raikas t-paita) ja

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus osana päihde- tai toiminnallista riippuvuutta / mielenterveysongelmaa

Tupakkariippuvuus osana päihde- tai toiminnallista riippuvuutta / mielenterveysongelmaa Tupakkariippuvuus osana päihde- tai toiminnallista riippuvuutta / mielenterveysongelmaa Dosentti Tellervo Korhonen, FT, Helsingin yliopisto Päihde ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Tupakkariippuvuus osana

Lisätiedot

Tupakkapolitiikan uusia tuulia

Tupakkapolitiikan uusia tuulia Tupakkapolitiikan uusia tuulia Tupakkapäivä 14.11.2008 HY, TTL, KTL Antero Heloma Kansanterveyslaitos 24.11.2008 Smoking prevalence in Finland 1950-2007 % 80 70 60 50 40 30 20 10 Men Women 0 1950 1970

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua

Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Kokkola 19.11.2007 KOULUTERVEYSKYSELY, 2007 Kuinka usein käytät Tytöt Pojat Yht alkoholia (%) 8. 9. 8.

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus, puheeksiotto ja motivointi tupakoimattomuuteen

Tupakkariippuvuus, puheeksiotto ja motivointi tupakoimattomuuteen Tupakkariippuvuus, puheeksiotto ja motivointi tupakoimattomuuteen Tupakoimattomana leikkaukseen koulutus Satakunnan sairaanhoitopiiri Pori, 19.3.2018 Patrick Sandström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Jokainen aikuisia hoitava lääkäri kohtaa tupakoivia

Jokainen aikuisia hoitava lääkäri kohtaa tupakoivia Näin hoidan KRISTIINA PATJA JA ANNAMARI ROUHOS Tupakasta vieroitus Suomessa on noin miljoona tupakoijaa, joista valtaosa haluaa lopettaa. Tupakoinnin lopettaminen on osa sairauksien ehkäisyä ja hoitoa.

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Menetelmät ja tutkimusnäyttö Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden hoito osana päihde- ja mielenterveysongelmaa

Tupakkariippuvuuden hoito osana päihde- ja mielenterveysongelmaa Tupakkariippuvuuden hoito osana päihde- ja mielenterveysongelmaa Dosentti Tellervo Korhonen, FT, Helsingin yliopisto Päihdepäivät 13.5.2014 Lääketieteellinen tiedekunta / Tellervo Korhonen / 13.5.2014

Lisätiedot

Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja

Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja 31.10.2018 Kimmo Aro Negen Oy, Toimitusjohtaja +358 40 149 3210 kimmo.aro@negen.fi MITKÄ ASIAT VAIKUTTAVAT TERVEYTEEN JA

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? Tarja Laitinen, Lauri A. Laitinen ja Juha Kere

Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? Tarja Laitinen, Lauri A. Laitinen ja Juha Kere Genomi Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? Tarja Laitinen, Lauri A. Laitinen ja Juha Kere Astman ja atopian genetiikaa käsittelevien julkaisujen määrä on viimeisten

Lisätiedot