ALTIA VIINIKERHON MESSUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN VIINIEXPOSSA 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALTIA VIINIKERHON MESSUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN VIINIEXPOSSA 2004"

Transkriptio

1 ALTIA VIINIKERHON MESSUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN VIINIEXPOSSA 2004 Anu Ojala Opinnäytetyö Toukokuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä OJALA, Anu Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 74 Julkaisun kieli suomi Luottamuksellisuus Salainen saakka Työn nimi ALTIA VIINIKERHON MESSUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN VIINIEXPOSSA 2004 Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaajat RANTASUO, Helena ja PAUKKU, Päivi Toimeksiantaja Altia Oyj Tiivistelmä Opinnäytetyön aiheena oli kehittää Altia Viinikerhon messutoimintaa ViiniExpossa Tarkoituksena oli löytää keinoja onnistuneelle messuosallistumiselle, mikä tarkoitti Viinikerholle uusien jäsenten saamista ja nykyisten jäsensuhteiden lujittamista ViiniExpossa. Työssä oli tarkoitus selvittää myös ViiniExpon messukävijöiden sekä Viinikerhon jäsenrekisterin jäsenten muutamien demografisten tekijöiden yhteneväisyyttä. Samalla oli tarkoitus seurata ViiniExpon sekä Viinikerhon aktiivisen messutyöskentelyn vaikutusta kerhon Internet-sivujen kävijämääriin. Uusien jäsenten tavoitteluun suunniteltiin messuilla jaettava rekisteröitymislomake, jonka toiselle puolelle luotiin Viinivisa-aiheinen tietokilpailu. Lomakkeella kerättiin uusien jäsenten yhteystiedot ja samalla saatiin aineistoa myös kaikista Viinikerhon tiskillä vierailleista kilpailuun osallistuneista asiakkaista. Näitä tietoja vertailtiin jäsenrekisteriin demografisten tekijöiden selvityksessä. Nykyisiä jäseniä lähestyttiin ennen messuja Viinikerhon jäsenkirjeellä, jonka tarkoituksena oli houkutella jäseniä messuille. Viinikerhon Internet-sivujen kävijämääriä seurattiin valittuina ajanjaksoina Altian web-sivustojen käyttötilastojen avulla. Viinikerhoon rekisteröityi kaiken kaikkiaan 317 uutta jäsentä. Jäsenkirjeitä lähetettiin kappaletta joista ainoastaan 90 palautui. Messuilla liikkui eniten 50- ja 60-luvulla syntyneitä, joita myös Viinikerhon jäsenrekisterissä on eniten kolmen suurimman ikäryhmän joukossa. Suosituimmaksi asuinkaupungiksi nousi Helsinki, Espoon ja Vantaan ollessa molemmissa otteissa seuraavina. Viinikerhon Internet-sivujen kävijämäärät kasvoivat ViiniExpo-kuukauden eli maaliskuun aikana huomattavasti. Opinnäytetyö auttoi Viinikerhoa saavuttamaan ViiniExpossa kannattavuutta osallistumiselleen. Työn avulla selvisi, että ViiniExpossa on mahdollisuus kasvattaa jäsenrekisteriä ja että tapahtuma on sekä kävijöiden että näkyvyyden kannalta kerholle oivallinen. Demografisten tekijöiden selvitystä Viinikerho voi käyttää jäsenryhmien segmentointiin ja tätä kautta markkinointiviestinnällisiin tarkoituksiin. Avainsanat (asiasanat) Altia Viinikerho, ViiniExpo, messut, jäsenet, jäsenrekisteri

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Service Management Author(s) OJALA, Anu Type of Publication Bachelor s Thesis Pages 74 Language Finnish Confidential Until Title DEVELOPING OF ALTIA WINECLUB FAIR ACTIVITIES IN WINE EXPO 2004 Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutors RANTASUO, Helena and PAUKKU, Päivi Assigned by Altia Oyj Abstract The purpose of the thesis was to develop Altia Wineclub activities in WineExpo The meaning was to find right methods for successful fair participation, which means getting new members and strengthening present memberships of Altia Wineclub. Another purpose was to find out the potential similarities between demographic features typical of the WineExpo visitors and the Wineclub members. At the same time, the Internet hit rate at the Wineclub website was being checked. For the registration at the fair a form was created. The form included a wine quiz. The information of the fair visitors thus collected was analysed and compared to the information included in the membership register. A special attention was paid to the comparison of demographic features. The present members were approached with a welcoming letter to the WineExpo. There were 317 new members of Altia Wineclub after WineExpo Membership letters were sent to members, but only 90 letters were returned at the fair. There were no significant differences between the demographic features of the fair visitors in general and those of the Wineclub members. Like the Wineclub members, most of the visitors were born in the years of The most popular cities to live were Helsinki, Espoo and Vantaa in both samples. Internet hit rates increased considerably during the month of march. The result of thesis helped Altia Wineclub to profit participating in the WineExpo. They also showed that WineExpo is most suitable to the WineClub to attract new members, and to market its activities. Demographic factors can be used in segmentation and in planning new fairs. Key Words Altia Wineclub, WineExpo, fair, members, register Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Työn toimeksiantaja Työn tavoitteet VIINIKERHON JÄSENET OVAT ASIAKKAITA Asiakkuudenhallinta Segmentointi MESSUJÄRJESTÄJÄT Suomen Messut ViiniExpo Maamme suurimmat messujärjestäjät MESSUT TEHOKAS MARKKINOINTIVÄLINE Messut on merkittävä media Messut yrityksen markkinointikeinona Markkinointi Markkinointiviestintä Tapahtumamarkkinointi ONNISTUNEET MESSUT Suunnittelu Toteutus Seuranta VIINIKERHON NYKYTILA-ANALYYSI...31

5 2 6.1 Kysymykset ja hypoteesit SWOT-analyysi VIINIKERHO VIINIEXPOSSA Suunnittelu Lomake Jäsenlahjat Jäsenrekisteri Toteutus Jälkihoito VIINIKERHON MESSUONNISTUMINEN Jäsenvahvistus Vanhat jäsenet Uudet jäsenet Asiakasrakenteet Ikäjakaumat Asuinpaikkajakauma Internet-kävijät POHDINTA...60 LÄHTEET...65 LIITTEET...67 Liite1. Altia Viinikerhon huhtikuun jäsenviesti ja kutsu pruuviin...67 Liite 2. Altia Viinikerhon pullosinetti...68 Liite 3. Altia Viinikerhon messulomake...69 Liite 4. Altia Viinikerhon jäsenlahja uusille jäsenille ViiniExpossa

6 3 Liite 5. Altia Viinikerhon jäsenkirje ViiniExpoon Liite 6. Altia Viinikerhon jäsenlahja vanhoille jäsenille ViiniExpossa Liite 7. Altia Viinikerhon viinien tarrapohjat ViiniExpossa KUVIOT KUVIO 1. Altia Viinikerhon logo...7 KUVIO 2. Markkinointiviestimien osuus mainonnasta suunnittelu- ja tuotantokustannuksineen vuonna KUVIO 3. Messuosallistumisen tulos- ja kustannusmittari...28 KUVIO 4. SWOT ANALYYSI Altia Viinikerho ViiniExpossa KUVIO 5. Ikäjakaumat...51 KUVIO 6. Kaupunkijakaumat...55 KUVIO 7. Viinikerhon Internet-sivujen kävijämäärät viikoittain...57 KUVIO 8. Viinikerhon Internet-sivujen kävijämäärät kuukausittain...59 TAULUKOT TAULUKKO 1. Messujärjestäjien Union jäsenten tunnuslukuja TAULUKKO 2. Viinikerhon jäsenrekisterin jäsenten ikäjakauma...49 TAULUKKO 3. ViiniExpon kävijöiden ikäjakauma...50 TAULUKKO 4. Viinikerhon jäsenrekisterin jäsenten asuinpaikkajakauma...52 TAULUKKO 5. ViiniExpon kävijöiden asuinpaikkajaukauma...54

7 4 1 JOHDANTO Myönnän sen, kuulun viinihurahtaneiden joukkoon. Opiskeluaikanani Jyväskylässä innostuin Alkon työharjoittelun kautta alasta ja sille tielle jäin. Työskentelen tällä hetkellä Suomen johtavan alkoholijuomatalon Altian asiakaspalvelusihteerinä, joten on luontevaa, että myös opinnäytetyöni kohdistuu tähän suuntaan. Sain toimeksiantajaltani vapaat kädet opinnäytetyöni aiheen rajaukseen ja koska opintoni matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla suuntautuivat kuluttajapalveluihin, minua kiinnosti suuresti Altian kuluttajille tarkoitetun Viinikerhon toiminta. ViiniExpokin oli taas edessä, vaikka marraskuussa 2003 se näytti vielä kovin kaukaiselta tavoitteelta ja Viinikerhon oli tarkoitus messuille osallistua. Työni tavoitteeksi muodostui lopulta Altia Viinikerhon ViiniExpoon 2004 osallistumisen kehittäminen. Tarkoituksena oli löytää keinoja onnistuneelle messuosallistumiselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Aikaisempina vuosina Viinikerho oli osallistunut ViiniExpoon tarkoituksinaan pelkästään mukanaolo ja toiminnan esittely. Messuilta ei oltu lähdetty hakemaan kannattavuuden tai onnistumisen tunnuslukuja. Opinnäytetyöni tavoitteiksi nousevat tämän vuoden ViiniExpoon Viinikerhon hyödyn maksimointi eli käytännössä uusien jäsenten saaminen sekä jo nykyisten jäsensuhteiden lujittaminen. Näille tavoitteille opinnäytetyössäni etsitään sopivat menetelmät ja ne toteutettiin käytännössä eli ViiniExpossa Viinin Ystävän Päivänä Altia Viinikerholla on jäsenistään rekisteri. Rekisteriin tallentuvat ne tiedot, joita Internet-sivuilla jäseniltä rekisteröitymisen yhteydessä kysytään. Tätä kattavaa rekisteriä ei oltu aiemmin käytetty tutkimuksellisessa mielessä hyväksi ja se muotoutuu yhdeksi opinnäytteeni tehtäväksi. ViiniExpo on maamme suurin viinialan messutapahtuma, joka antaa myös Altia Viinikerholle hyvän mahdollisuuden olla näytteillä ja tehdä toimintaansa tunnetummaksi kuluttajille. Viinikerhon toiminta keskittyy Internetiin, jossa myös aktiivisesti seurataan sivuilla käyneiden kävijöiden määriä. Vaikka opinnäytetyöni keskittyy messuta-

8 5 pahtuman kehittämiseen, halutaan samalla saada tietoa myös siitä, lisääkö aktiivinen messutyöskentely Internet-sivujen kävijämääriä. Tarkoituksena on vertailla kävijätilastoista erikseen määriteltyjen aikakausien kävijämääriä ja tehdä asiasta päätelmiä. Työssäni käytettävien termien oikeinkirjoitusasut ovat Timo Muttoselta (Muttonen 2004) saamieni tietojen mukaan seuraavat. ViiniExpo kirjoitetaan edellä kuvatulla tavalla kahta isoa kirjainta käyttäen, Viini-lehti on kuusi kertaa vuodessa julkaistava viiniaiheinen aikakausilehti ja Viinilehti Oy on voittoa tavoitteleva yksityinen yritys, jonka toimenkuvaan kuuluu muun muassa ViiniExpon järjestäminen yhdessä Helsingin Messukeskuksen kanssa. 1.1 Työn toimeksiantaja Johtavan suomalaisen alkoholijuomatalon, Altian, historia ulottuu vuoteen 1888 asti. Tällöin Nurmijärven Rajamäelle perustettiin Hyvinkään Tehtaan Osakeyhtiö, joka kasvoi pian maamme suurimmaksi hiivatehtaaksi ja viinapolttimoksi. Kieltolaki astui kuitenkin voimaan vuonna 1919, ja Valtion Alkoholiliike osti Hyvinkään Tehtaan Osakeyhtiön, minkä jälkeen tehtailta välitettiin alkoholia ainoastaan lääkinnällisiin, teknisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin. Eduskunta kumosi kieltolain vuonna 1932, jolloin Valtion Alkoholiliike lopetettiin ja tilalle perustettiin valtionomisteinen Oy Alkoholiliike Ab. (Altia 2004.) Kieltolain, muuttuvien alkoholilakien sekä organisaatiorakenteiden ja yli sadan toimintavuoden jälkeen alkoholijuomayhtiö Alko Oy irrotettiin silloisesta Alko-Yhtiötkonsernista. Vähittäismyynnin siirryttyä kokonaisuudessaan Alkon alaisuuteen jäljelle jäivät kiinteistöjen ja osakkeiden hallintayhtiö Arctia sekä alkoholiteollisuudessa toimiva Altia Group Oy, jotka myös erotettiin. Samalla pienemmät alkoholiyhtiöt Primalco Oy sekä Havistra Oy liitettiin emoyhtiö Altia Group Oy:öön. (Altia 2004.) Alkoholijuomien tuotannosta, markkinoinnista ja viennistä vastaava konserni fuusioi vuonna 2002 molemmat tytäryhtiönsä emoyhtiöön ja aloitti kokonaisuudessaan nimellä Altia Oyj. Tähän mennessä rinnalle oli perustettu myös tytäryhtiö Finlandia Vodka Worldwide Ltd, joka vastaa Finlandia Vodkan valmistuksesta ja jonka toiselle omistajayhtiölle, yhdysvaltalaiselle Brown-Formanille myytiin vuonna 2002 kaiken kaikki-

9 6 aan 80 prosentin osakeomistus. Tällä hetkellä Altia jatkaa 20 prosentin osakeomistuksella Finlandia Vodkan valmistamista yksinoikeudella ainakin vuoteen 2017 asti. Mukaan toimintaan on liitetty myös vuonna 2003 Finnairin kanssa perustettu huippuviinitoimittaja SkyCellar Oy. (Altia 2004.) Altia edustaa valmistuksen ja maahantuonnin ohella useita kansainvälisiä tuotteita Suomessa ja Itämeren alueella. Liiketoimintayksiköt on jaettu seuraavasti. Altia Väkevät Altia Viinit Viljateollisuus Entsyymit Alkoholijuomien tuotanto ja logistiikka. Altian osuus Suomen väkevien juomien vähittäismyynnistä on lähes 70 %. Vahvoja omia tuotemerkkejä ovat muun muassa Koskenkorva Viina ja Jaloviina. Kansainvälisiä johtavia väkevien juomien tuotemerkkejä Altian edustuksessa on muun muassa Sociéte Jas Hennessy & Cien konjakkeja ja William Grant & Sonsin viskejä. Finlandia Vodka kuuluu osana Altia Väkevät yksikköön, kuten myös Baltian toiminnasta oma väkevien osasto. (Altia 2004.) Altia Viinit vastaa kotimaan ja Baltian maiden viinien liiketoiminnasta. Osuus Suomessa myytävistä viineistä on noin kolmannes. Viinivalikoima koostuu Altian omista pullotteista ja sen maahantuomista viineistä. Esimerkiksi Suomen myydyin viini, unkarilainen valkoviini Magyar Fehér Bor, on Altian pullottama. Kansainvälisesti tunnetuista viinitaloista Altia tuo maahan muun muassa Moët & Chandonin shampanjoita, sekä australialaisia Lindemans-viinitalon viinejä. Viinit -liiketoimintayksikössä seurataan myös SkyCellaria, joka toimittaa laadukkaita viinejä Finnairin matkustajaliikenteeseen sekä muille yhteistyökumppaneilleen. (Altia 2004.) Viljateollisuus- liiketoiminnan muodostavat Koskenkorvan tehdas, joka tuottaa viljaviinaa, tärkkelystä ja rehuja, sekä Rajamäen tehdas teknisten etanolien ja elintarvikkeiden valmistuksen osalta. Elintarvikkeista yleisesti tunnetuimpia ovat Rajamäen

10 7 etikat ja Ohrakas. Altian 50 -prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö Roal Oy harjoittaa entsyymiliiketoimintaa. Entsyymien valmistus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta sijaitsevat Rajamäellä. Roalin toinen omistaja on ABF Overseas Ltd. Rajamäen alkoholijuomatehdas valmistaa ja pullottaa kotimaahan myytävät Altian alkoholijuomat sekä pääosin vientiin Koskenkorva Vodkan ja Finlandia Vodkan. (Altia 2004; Vuosikertomus Altia 2002, 4-5.) Altia Oyj:n liikevaihto vuonna 2003 oli 200,3 miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli samana vuonna keskimäärin 676 henkeä. Altian omistaa Suomen valtio ja se toimii kauppaja teollisuusministeriön hallinnon alaisena. Altian missio on olla luotettava kansainvälinen alkoholijuomatalo, joka tuottaa taloudellista lisäarvoa asiakkailleen sekä omistajilleen. (Altia 2004; Vuosikertomus Altia 2002, 4-5.) Altia Viinikerho Altia Viinit -liiketoimintayksikön yhtenä osana toimii kuluttajille tarkoitettu Internetviinikerho. Viinikerho aloitti toimintansa vuoden 2002 ViiniExpon ajankohdan yhteydessä, jossa se esitteli kuluttajille toimintaansa ensimmäisen kerran. Viinikerhon pääasiallinen tarkoitus on yrityksen edustamien tuotteiden tunnetuksi tekeminen eli myynnin tukeminen ja se toimiikin yhtenä Altian markkinointistrategian osana. Kerho etsii hinta-laatusuhteeltaan hyviä viinejä eri puolilta maailmaa ja suosittelee niistä mielenkiintoisimpia. Kerhon toiminta tähtää kaikkien viinistä kiinnostuneiden kuluttajien viinitietouden lisäämiseen, viinivalinnan helpottamiseen sekä välillisesti brandiuskollisuuden aikaansaamiseen. Kerho löytyy osoitteesta (Altia Viinikerho 2004.) Seuraavassa Altia Viinikerhon logo, joka oli olennainen osa ViiniExpoon osallistumista suunniteltaessa Viinikerhon näkyvyyden kannalta. KUVIO 1. Altia Viinikerhon logo

11 8 Viinikerhon Internet-sivut ovat kaikille avoimet ilman jäsentunnuksia. Kerhoon voi kuitenkin kuka tahansa rekisteröityä myös jäseneksi täyttämällä ja lähettämällä Internet -sivuilta löytyvän kaavakkeen. Jäsenyys on täysin maksuton eikä se sido asiakasta mihinkään. Kaikille rekisteröityneille jäsenille kerhon vetäjä, Altian viestintäosastolla työskentelevä tiedottaja Soili Rajamäki, lähettää kuusi kertaa vuodessa sähköpostiviestin eli viinibulletinin, joka sisältää ajankohtaisia viinimaailman uutisia. Viestien sisältö koskee tietenkin paljon Altian viinejä ja linkkejä Viinikerhon sivuille, mutta myös yleistä viinimaailmaan liittyvää asiaa on usein mukana. Liitteenä on (liite 1.) Viinikerhon huhtikuussa 2004 jäsenilleen lähettämä viiniviesti sekä ilmoitus kuukausittain järjestettävästä pruuvista, eli viinien maistelutilaisuudesta. Joka kuukausi, lukuun ottamatta kesäkuukausia, järjestetään siis Altian pääkonttorin tiloissa Helsingin Salmisaaressa Viinikerhon pruuvi, jonne arvotaan aina mukaan kutsutun vieraan sekä viiniammattilaisten lisäksi myös muutama kerhon rekisteröitynyt jäsen. Raadin on tarkoitus maistella viinejä erilaisten teemojen tiimoilta eikä mukana maisteluissa suinkaan ole pelkästään Altian edustamia tuotteita, vaan mitä tahansa Alkosta saatavilla olevia viinejä. Viinikerho ei halua menettää uskottavuuttaan viinitietouden lisääjänä ja keskittyä vain omiin tuotteisiinsa, vaan se toimii kuluttajien hyödyksi koko viinitarjonta huomioon ottaen. Viinikerhon sivuilta löytyy paljon viiniaiheista asiaa. Runsaan viinitietouden ja ruokaohjeiden lisäksi esimerkiksi kaikki järjestetyt viinien maistelutilaisuudet sekä niissä olleet viinit arvioineen löytyvät sivuilta. Kuluttajalla on mahdollisuus käydä myös arvioimassa ja pisteyttämässä viinejä itse. Sivuilla järjestetään myös muita kyselyjä ja kilpailuja ja sieltä löytyy myös asiantuntijapalvelu, jossa voi esittää mieltä askarruttavan viiniaiheisen kysymyksen sekä uusimpana Älypää Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettu Viinivisa. Viinivisa on ilmainen viiniaiheinen tietovisa-peli jota voi vapaasti pelata Viinikerhon sivun linkin kautta. Sivujen tuottamisesta ja ylläpidosta vastaa Altian viini- ja viestintäosastolta viinien markkinointipäällikkö Marko Valkeapää ja tiedottaja Soili Rajamäki. (Altia Viinikerho 2004.) Viinikerhon on myös tarkoitus näkyä kuluttajille Alkossa. Koska Alkon myymälöissä kaikenlainen mainostaminen on kielletty, on kerhon ainoa keino tuoda itseään näkyviin viinipullojen avulla. Altian Rajamäen Tehtailla pullotettuihin viinikerhon viineihin lisätään pullon kaulaan Viinikerhon sinetti (ks. liite 2.). Sinetti opastaa kuluttajia

12 9 ja varsinkin Viinikerhon jäseniä valitsemaan Alkon hyllyiltä kerhon suosittelemia viinejä. Nämä viinit on kerhon pruuveissa havaittu hyviksi niin laadultaan kuin hinnaltaankin ja niille on helppo löytää myös ruokasuosituksia Viinikerhon sivuilta. Altia Viinikerhon idean voikin tiivistää hyvin sen omassa mainonnassa näkyvään lauseeseen; Helppohan se on hyviä viinejä löytää, kun joku kertoo. (Altia Viinikerho 2004.) Viinikerho on osallistunut ViiniExpoon jokaisena toimintavuotenaan eli tähän mennessä kaksi kertaa. Kerho on ollut esillä ainoastaan kuluttajapäivänä eli Viinin Ystävän Päivänä ja tarkoituksena on ollut molempina kertoina esitellä kerhon toimintaa kuluttajille. ViiniExpo on Suomen ainoa suurta suosiota nauttiva viinitapahtuma ja tämän vuoksi Altia haluaa olla mukana Suomen suurimpana alkoholijuomatalona tässä ainutlaatuisessa tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. 1.2 Työn tavoitteet Opinnäytetyöni tavoitteina ovat kolme eri asiakokonaisuutta. Kaikki ovat osaltaan sidoksissa Viinikerhon toimintaidean tavoitteisiin, eli kerhon toiminnan ja Altian tuotteiden markkinointiin sekä Internet-sivujen käyttäjien ja uusien jäsenten lisäämiseen. Jäsenet Tärkeimpänä panostuksen kohteena on ViiniExpon hyödyntäminen uusien jäsenten hankinnassa. Koska ViiniExpo tarjoaa kerholle mahdollisuuden toimia ympäristössä, jossa asiakkaina ovat viineistä kiinnostuneet kuluttajat, on tavoitteena mahdollisimman monen uuden jäsenen saaminen kerhon jäsenrekisteriin. Tavoitteena on löytää tehokkaat keinot asiakkaiden rekisteröitymiseen joko jo heti messuilla tai kotona messujen jälkeen. Eikä messuilla tietenkään voinut unohtaa Viinikerhon nykyisiä jäseniä vaikka Messuvalmennus.comin yritysvalmentaja Risto Huvila (2001) toteaakin artikkelissaan, että messut ovat aivan liian kallis foorumi tyhjänpäiväiseen kanssakäymiseen. Tällä hän tarkoittaa lähinnä sitä, että messuille ei pitäisi ylipäätään kutsua vanhoja asiakkaita, tässä tapauksessa jäseniä, joiden asiakashistoria tunnetaan jo hyvin ja jotka tuntevat

13 10 myös Viinikerhon? Tällöin kohtaaminen jää usein kiva nähdä mitäs kuuluu soitellaan tasolle. Väittämä on varmasti totta tulosta tavoitteleville liike-yrityksille, mutta Viinikerhon ollessa kyseessä on asiassa myös toinen puoli. ViiniExpo on kuitenkin ainoa suuri tilaisuus vuodessa, jolloin kerholla on mahdollisuus tavata jäseniään. Tavoitteena on saada vanhat jäsenet tulemaan messuille ja ennen kaikkea Viinikerhon osastolle. Tapaamisen tarkoituksena on säilyttää ja lujittaa suhteita jäseniin. Ideana onkin löytää keinoja vanhojen jäsenten huomioimiseen me s- sujen avulla. Asiakasrakenteet Tavoitteena on selvittää sekä messujen että Viinikerhon jäsenrekisterin avulla kerhon jäsenten ja messuvieraiden muutamia ominaisuuksia. Työssäni on tarkoitus selvittää jäsenrekisterin avulla ensin sitä, minkälainen ikä- ja asuinpaikkarakenne nykyisillä jäsenillä on ja vertailla sitä messujen jälkeen siellä käyneiden kuluttajien samoihin tietoihin. Tarkoituksena on kerätä näitä erikseen määriteltyjä tietoja Altian osastolla, lähinnä Viinikerhon tiskillä vierailleista ihmisistä. Messuilta saatuja asiakkaiden yhteystietoja muun muassa kilpailujen kautta ei oltu aikaisemmin käsitelty kerhon etua ajatellen. Internet-kävijät Kerhon idea on tarjota Internet-ympäristössä viiniaiheista tietoa siellä surffaaville henkilöille. Kerho on päässyt tavoitteeseensa, kun sen sivuilla käydään ja sitä kautta tutustutaan kerhon edustamiin tuotteisiin. Jokaista sivuilla tehtyä käyntiä seurataan tarkasti tunti tunnilta Altian web-sivustojen käyttötilastoissa, jonne tallentuvat muun muassa juuri sivujen kävijämäärätiedot. Näiden tilastojen tarjoamaa yksityiskohtaista tietoa on tarkoitus käyttää hyväksi selvitettäessä että, lisääkö messuosallistuminen Viinikerhon sivujen käyttöä. Jos oletetaan, että messuilta saadaan lisää uusia jäseniä, on oleellista olettaa, että myös sivujen kävijämäärät kasvavat. Tarkoituksena on me s- sutyöskentelyllä lisätä sivujen kävijämääriä ja oletuksena on myös se, että pelkästään ViiniExpo ja kerhon mukanaolo lisäävät Altia Viinikerhon sivujen kävijämääriä. Opinnäytetyöni on messuosallistumisen ohella tarkoitus selvittää tilastojen avulla sitä, kuinka paljon messukuussa eli maaliskuussa kävijämäärät kasvavat ja kasvavatko ne.

14 11 2 VIINIKERHON JÄSENET OVAT ASIAKKAITA Käytän Viinikerhon nykyisistä ja uusista jäsenistä nimitystä asiakkaat. Jäsenet ovat kerholle asiakkaita aivan samoin kuin asiakkaat missä tahansa muussakin voittoa tavoittelevassa yrityksessä. Ainoa ero on se, että Viinikerho ei toiminnallaan tee suoraa tulosta, vaan se on osa Altian markkinointistrategiaa. Mäntyneva (2001, 9) sanoo jo asiakkuudenhallintaa käsittelevän kirjansa johdannossa, että yritys tarvitsee asiakkaitaan olemassaolonsa turvaamiseksi. Viinikerho tarvitsee jäseniään toimintansa jatkuvuuden turvaamiseksi, jolloin asiakkuudenhallinta on suuremmilta osin verrattavissa kerhon jäsentoimintaan. Toisaalta voidaan todeta, että koko Viinikerhon toiminta on Altian asiakkuudenhallinnan osa, jonka tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon asiakaskannattavuuden lisäämisen tueksi soveltuvaa tietoa asiakkaistaan. Viinikerhon jäsenet ovat Altian yksi segmentoitu, viineistä kiinnostunut asiakasryhmä. Kerho on se kanava, jolla markkinointitoimenpiteitä kohdistetaan tälle tietylle, valikoidulle ryhmälle. (Mäntyneva 2001, 9-10.) Jotta Viinikerho pystyisi kohdistamaan markkinointitoimenpiteitään, pitäisi sen asiakkaista olla jonkinlaista tarkempaa tietoa, kuin todennäköisen viinikiinnostuksen omaaminen. Opinnäytetyöni tavoite on tuottaa kerhon asiakkaista muutamia ennakkoon määriteltyjä tietoja, Viinikerhon asiakkuudenhallinnan ja asiakasryhmien tarkemman segmentoinnin tueksi. 2.1 Asiakkuudenhallinta Asiakkuudenhallinnalla tarkoitetaan yrityksen olemassa olevan asiakaskannan arvon lisäämistä. Englanniksi käsite tunnetaan nimikkeellä Customer Relationship Management, eli CRM. Vaikka tämä käsite koostuukin yhden asiakkuuden hallinnasta, tulisi sen Mäntynevan (2001, 9) mukaan kattaa yrityksen kaikkien asiakkuuksien hallinnan. Asiakkuudenhallinnan tavoitteena on asioiden tarkasteleminen asiakkaan näkökulmasta (Mäntyneva 2001, 11). Feargal Quinn (1996) onkin omistanut aiheelle kokonaisen kirjan, jonka punaisena lankana on juuri kaikkien liiketoimintojen keskittyminen siihen tavoitteeseen, kuinka asiakas saadaan palaamaan yritykseen uudestaan. Asiakaslähtöisen ajattelutavan on lähdettävä siitä, että yksinkertaisesti ajatellaan samalla

15 12 tavoin kuin asiakas. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa asia on paljon monimutkaisempi. Monesti tuudittaudutaan siihen oletukseen, että asiakas tunnetaan jo täysin ja yritystä johdetaan ainoastaan johtoryhmän näkökannoilla. (Quinn 1996, ) Asiakkuudenhallinta voidaan jakaa asiakkuuden elinkaaren eri vaiheisiin. Tarkoituksena on keskittyä kustannustehokkailla menetelmillä näihin eri vaiheisiin, jotka koostuvat asiakkuuksien hankinnasta, haltuunotosta, kehittämisestä ja säilyttämisestä. (Mäntyneva 2001, 20.) Ensimmäinen vaihe eli hankinta tulisi tehdä suhteellisen kannattavana ja pyrkiä samalla luomaan pysyvä asiakkuus. Mikäli uusia asiakas hankitaan tappiollisesti ja asiakassuhde menetetään, on sijoitus ollut yritykselle täysin kannattamaton. Asiakkuuden haltuunotolla tarkoitetaankin sitä, millä tavoin asiakkuus saadaan kannattavaksi uusia kauppoja aikaansaamalla. Uusien asiakkaiden hankinta on kuitenkin monesti paljon kalliimpaa kuin nykyisten asiakassuhteiden kehittäminen. Tämän vuoksi ei ole perusteltua keskittyä ainoastaan uusien asiakkaiden hankintaan vaan pikemminkin taloudellisempaan vaiheeseen, nykyisten asiakkuuksien hoitamiseen. (Mäntyneva 2001, ) Asiakasuskollisuutta voi asiakkuuden kehittämisen avulla lujittaa. Yrityksen on löydettävä oikeat tuotteet ja palvelut oikeille asiakkaille todellisten tarpeiden mukaan. Kehittämisellä on mahdollista tehdä ryhmäkohtaisia suunnitelmia ja toimintamalleja, jolloin asiakkaiden segmentointi tulee tärkeäksi osaksi asiakkuudenhallintaa. Segmentointi auttaa valitsemaan kullekin asiakasryhmälle oikeat kehittämismenetelmät. (Mäntyneva 2001, ) Myös asiakkuuksien säilyttämisessä on tärkeää asiakkaiden syvällisempi tunnistaminen. Ostohistoria auttaa näkemään potentiaaliset ja panostuksen arvoiset asiakassuhteet. Kaikki asiakkaat eivät nimittäin ole välttämättä taloudellisessa mielessä säilyttämisen arvoisia. Ongelmaksi kuitenkin jää monesti se, millä keinoilla parhaimmat asiakkaat pidetään yrityksen asiakkaina jatkossakin. (Mäntyneva 2001, )

16 Segmentointi Asiakasryhmän segmentointi on olennainen osa asiakkuudenhallintaa. Markkinatutkimukset ovat asiakasryhmien määrittelyn avuksi käytettynä hyvin suosittuja. Quinn (emt. 41) toteaa kuitenkin kirjassaan, että monesti tutkimuksissa kerätään vähemmän hyödyllistä tietoa ja jätetään tärkeät mittarit käyttämättä. Mittaukset olisi kuitenkin tärkeä kohdistaa oikein, sillä siihen kaikkeen mitä mitataan, siihen myös kiinnitettään huomiota ja päinvastoin taas sitä mitä ei mitata, se jää huomiotta. Yrityksen pitäisikin Quinnin mukaan kerätä mahdollisimman paljon tietoa asiakkaistaan oikein kohdistetun markkinatutkimuksen avuksi. Asiakkuudet ovat Mäntynevan (2001, 13) mukaan kovin erilaisia, eikä yrityksen kannata lähestyä asiakkaitaan enää perinteisen massamarkkinoinnin tavoin. Asiakkuuksia ryhmitellään eli segmentoidaan kannattavuuden maksimoimiseksi. Ryhmittely on lähtökohtana asiakkuudenhallinnan toteutumiselle, joka käytännössä tarkoittaa selvitystä siitä, keitä asiakkaat todella ovat ja minkälaisia demografisia taustoja heillä on. Ryhmittelyllä pyritään tunnistamaan ja erittelemään niitä asiakasryhmiä, joilla on samankaltaiset tarpeet ja odotukset sekä yhdenmukaiset ostokäyttäytymiset. Tällä tavoin voidaan tarkemmin kohdentaa yrityksen tuotteita, palveluita ja markkinointiviestintää. Segmentin koon tulisi kuitenkin olla tarpeeksi suuri, jotta esimerkiksi markkinointiviestintä olisi perusteltua eikä koituisi yritykselle kannattamattomaksi. (Emt. 2001, ) Vaikka Mäntynevan (2001) Asiakkuudenhallinta-kirja keskittyykin pääosin nimenomaan yrityksen kannalta taloudellisesti kannattavimpiin ratkaisuihin, löytyy siitä asiakkuudenhallinnan perusajatuskin. Kaiken asiakkuudenhallinnan lähtökohtana ovat asiakkaat itse ja Mäntyneva toteaakin, että segmentoinnin tarkoituksena on yrityksen tuote- ja palveluvalikoiman muokkaaminen siten, että asiakkaiden tarpeet ja odotukset pystytään täyttämään paremmin. Quinn (1996) toteaa, että asiakkaita ei pidä kohdella tilastotietoina vaan yksittäisinä ihmisinä, jolloin pystytään helpommin katsomaan asioita heidän näkökulmastaan ja palvelemaan heitä paremmin. Hän rohkaisee yrityksiä tekemään asiakaslähtöisiä sijoituksia vaikka ne eivät toisikaan rahoja heti takaisin. Kyse on riskinotosta ja suuresta intuition käyttämisestä ja itseensä ja omiin tunteisiinsa luottamisesta. Monet yrittäjät ja liikkeenjohdosta vastuussa olevat varmasti kritisoi-

17 14 vat tätä ajatusta. Quinn uskoo kuitenkin asiakkaiden tarpeista lähteneiden harkittujen sijoitusten maksavan itsensä vielä moninkertaisena takaisin. (Emt. 1996, 40, ) 3 MESSUJÄRJESTÄJÄT Maamme suurimmalla messujärjestäjällä Suomen Messuilla on ollut kautta historiansa suuri merkitys valtiomme kansantaloudelle. Sen siipien suojissa ovat syntyneet monet vaikuttavat sopimukset ja yhteistyöpäätökset aina yksityisistä kansainvälisiin. Paljon on kuitenkin tapahtunut ennen kuin ViiniExpon on Helsingin Messukeskuksesta vuosittain löytänyt. 3.1 Suomen Messut Suomen ensimmäiset messut järjestettiin 27. toukokuuta 6. kesäkuuta vuonna Jo vuotta aiemmin oli perustettu valtakunnallisesti toimiva Suomen Messut Osuuskunta. Osuuskunta syntyi itsenäiseen Suomeen koko silloisen talouselämän yhteisen toiveen ansiosta. Suomen oli saatava valtakunnalliset messut kansainvälisen mallin mukaisesti. Sen hetkiset kauppasuhteet olivatkin suurimmilta osin Venäjän varassa, joten tuotantoelämän elvyttämistä ja uusien kauppakumppaneitten löytymistä tuonnille ja viennille kaivattiin. (Holopainen 1990, 6; Vesikansa 1999, 3.) Suomen Messut on kuluneiden vuosien aikana mukautunut aina yhteiskunnan, talouselämän vaatimusten ja trendien mukaisesti. Vaikka messut olivat tulleet suuren suosion myötä Suomeen 1920-luvulla jäädäkseen, koettiin ensimmäisten vilkkaiden messuvuosien jälkeen hiukan messuväsymystäkin. (Vesikansa 1999, 3-5.) Suuremmista maamme messuista Suomen Messut Osuuskunta järjesti vielä Tampereen ja Turun messut vuosina 1922 ja 1929, ennen kuin se keskitti toimintansa Helsinkiin ja ajatus omasta messutilasta alkoi kypsyä. (Holopainen 1990, 25; Vesikansa 1999, 5.)

18 15 Ensimmäinen oma messuhalli Mannerheimintielle Helsingin Töölöön nousi aikakautensa Pohjoismaiden suurin näyttelytila eli Messuhalli vuonna Tänä päivänä halli tunnetaan nimellä Kisahalli. Messuhallin valmistumispäivään mennessä Suomen Messut oli järjestänyt yhteensä 19 messutapahtumaa aina ensimmäisistä messuista lähtien. (Harmoinen 2004; Holopainen 1990, 25; Vesikansa 1999, 5-6.) Uudesta Messuhallista huolimatta 50-luvulla nähtiin, että Töölön tarjoamat puitteet eivät riittäneet tulevaisuudessa kovinkaan pitkälle yhä enemmän tilaa vaativille messuille. Tilapäisrakennukset olivat messujen jokakertaisia vieraita jo 60-luvulla. Ne tulivat kalliiksi, olivat hankalia messuvieraiden sekä järjestäjien kannalta ja valtasivat kaiken liikenevän tilan hallin ympäriltä aina Stadionin edustalle asti. (Vesikansa 1999, 7-8.) Jäähallin ja Finlandia-talon valmistuminen 1970-luvun alussa loivat Suomen Messuille tilanteen, jossa oli varmistettava kilpailukykyinen tulevaisuus. Suuremmat tilat oli saatava ja tätä kautta etulyöntiasema maan huipputapahtumiin. (Vesikansa 1999, ) Messukeskus vauhtiin Ensimmäinen peruspaalu lyötiin maahan Helsingin Pasilassa uudelle Messukeskukselle vuonna Lainoilla, investoinneilla, vanhan hallin kauppahinnalla ja osuuspääoman lisäyksillä rahoitettu Messukeskus-hanke todettiin jo ennen sen valmistumista taloudellisesti kannattamattomaksi lyhyellä tähtäimellä. Töölöön jääminen olisi kuitenkin merkinnyt päättäjien mukaan vanhaan jämähtämistä ja loppujen lopuksi taantumista. Messukeskus piti vain saada vauhtiin. (Vesikansa 1999, ) Uudelle vuosituhannelle astuttaessa Suomen Messut on kiistaton markkinajohtaja tapahtumien järjestäjänä Suomessa. Suomen Messut konserniin kuuluvat Suomen Messut Osuuskunta ja sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt somistusalan Standiman Oy ja audiovisuaalisia palveluja tarjoava Suomen Videoviestintä Oy. Suomen Messujen kunnia-asiana onkin tarjota asiakkailleen vain täysipainoisia, hyvin suunniteltuja tapahtumia moniosaamistaan hyväksi käyttäen. (Vuosikertomus Suomen Messut 2002, 3-8.) Messukeskus kätkee tänä päivänä sisäänsä kokonaista kuusi näyttelyhallia, 34 kongressi- ja kokoustilaa kymmenelle yli neljälle tuhannelle hengelle, yhteensä 11 ravin-

19 16 tolaa ja kahvilaa sekä hotellin. Joka vuosi uudet tapahtumat ja messut löytyvät Messukeskuksen uumenista Pasilasta, vanho jen jo perinteiksi muodostuneiden messujen yhä vain kasvattaessa suosiotaan sekä menestystään. (Vuosikertomus Suomen Messut 3-8.) Helsingin messukeskus tukeekin toiminnallaan merkittävästi Suomen elinkeinoelämää ja edistää kilpailukykyä järjestämällä messuja ja tapahtumia aina yksityisistä juhlista esimerkiksi eri valtioiden virallisiin kokouksiin asti, tarjoamalla korkeatasoiset tilat käyttöön ja tuottamalla näihin toimintoihin liittyviä palveluita. Kävijämäärät eivät messujen erikoistumisen vuoksi ole kahdeksankymmentä luvulta juurikaan muuttuneet, mutta tapahtumien määrä on moninkertaistunut. Avajaisvuonna 1975 Messukeskuksessa järjestettiin viisi tapahtumaa, kun vuonna 2003 erilaisia tapahtumia oli jo lähes 60. Alkuvuosien tappioista on noustu huimasti neljän miljoonan euron vuosittaiseen tulokseen ja kasvu vain jatkuu. (Tärkeät luvut 2004; Vesikansa 1999, 52 55; Vuosikertomus Suomen Messut 2002, 4-7.) 3.2 ViiniExpo Messukeskuksen yksi suosituimmista ja ainutlaatuisimmista vuosittain järjestettävistä messuista on kiistatta ViiniExpo. Tämä tällä hetkellä Suomen suurin viinimaailman kohtaamispaikka on järjestetty Messukeskuksessa vuodesta 1996 lähtien. ViiniExpo löytyi ensimmäisen kerran vuonna 1993 ravintola Dipolista Helsingistä. Tapahtuma oli saanut alkunsa Dipolin tarpeesta kehittää toimintaansa jotain uutta ja alkuperäisen idean isän, Timo Muttosen ajatus viinimessuista nähtiin silloin jatkokehittelyn arvo i- sena tuotteena. Dipolista otettiin yhteyttä Viini-lehteen, josta mukaan kehittämiseen saatiin silloiset päätoimittaja Juha Berglund sekä markkinointipäällikkö Lauri Pyhälä. Keväällä 1992 perustettu työryhmä toteutti ensimmäisen ViiniExpon keväällä vuotta myöhemmin, jolloin järjestelyistä vastasivat siis Dipoli Oy sekä Viinilehti Oy yhdessä. Tapahtuma löysi tiensä jo heti ensimmäisellä kerralla suomalaisten sydämiin. Messut järjestettiin runsaan ohjelman, luentojen ja julkisuuden saattelemana. Näytteilleasettajia esiintyi paikan päällä lähes kaksikymmentä. (Muttonen 2004.) Uuden ja huomiota herättävän tapahtuman tavoitteiksi nousivat työryhmän toimesta seuraavat asiat.

20 17 ViiniExpo tulee olemaan ainoa ja suurin viinitapahtuma Suomessa ViiniExpon tavoitteena on nostaa viinikulttuuria Suomessa ViiniExpossa tarjotaan aina myös suurelle yleisölle mahdollisuus tutustua uusiin viineihin ja viinimaihin. Tavoitteissa on onnistuttu varsin hyvin. Tähän päivään mennessä mikään Suomessa järjestetty viinitapahtuma ei ole yltänyt lähellekään ViiniExpon suosiota eikä sen kokoa. Kuluttajatkin pääsevät nauttimaan messuhumusta joka vuosi aivan erikseen heille nimettynä päivänä. (Muttonen 2004.) Dipoli Oy:n lopetettua toimintansa vuonna 1995, tapahtuman oikeudet siirtyivät kokonaisuudessaan Viinilehti Oy:lle. ViiniExpo siirtyi järjestettäväksi Messukeskuksen suojiin kolmen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Työnjako messujen järjestämisestä, joka on vielä tänäkin päivänä voimassa, sovittiin Suomen Messujen kanssa puoliksi niin, että Viinilehdellä oli vastuu tapahtuman tilamyynnistä, ohjelmasta ja markkinoinnista, kun taas Suomen Messut vastasi tiloista, hallinnosta ja messujen käytännön pystyttämisestä. Uudet suuremmat tilat sekä lainsäädännön muutokset muun muassa maahantuontisäännöksissä edesauttoivat heti ViiniExpon voimakasta kasvua. Tänä päivänä tapahtuma kerää ympärilleen lähes 70 näytteilleasettajaa ja näyttelyneliöt ovat kasvaneet alkuaikojen 500:stä neliöstä 2 400:een neliöön asti. Kävijämäärätkin ovat moninkertaistuneet yhdeksänkymmentäluvun puolivälin jälkeen. (Muttonen 2004.) ViiniExpo on toteutettu Messukeskuksen vuosien aikana vaihtovuosin vuorotellen kolmen ja neljän päivän aukiololla. Joka toinen vuosi Gastro-messujen kanssa yhtä aikaa järjestettäessä ViiniExpo on neljäpäiväinen tapahtuma, jolloin mukana on viinien lisäksi myös väkevät alkoholijuomat. Joka toinen vuosi taas kolmepäiväinen. Joka vuosi yksi messupäivä, yleensä lauantai on tarkoitettu kaikille viineistä kiinnostuneille kuluttajille avoimeksi, jolloin sisään pääsee pääsymaksun maksamalla. Niin kutsuttuna Viinin Ystävän Päivänä esillä ovat aina ainoastaan miedot alkoholijuomat. Muina eli ammattilaispäivinä, joko keskiviikosta tai torstaista perjantaihin, sisään pääsevät ainoastaan alkoholialanammattilaiset, jolloin voidaan esitellä myös väkeviä juomia. ViiniExpossa on myös joka vuosi ollut jokin teema, jonka aiheesta muun muassa luennot ja muut tapahtumat koostuvat. Tänä vuonna teemana oli Ranska.

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Terveysteknologia 2014 -infotilaisuus

Terveysteknologia 2014 -infotilaisuus Terveysteknologia 2014 -infotilaisuus 22.10.2013 Faktaa & lukuja Aktiivinen näytteilleasettaja = tyytyväinen näytteilleasettaja Aktiivinen näytteilleasettaja saa jopa 300 % enemmän kävijöitä osastolleen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Messukeskus looginen kohtaamispaikka

Messukeskus looginen kohtaamispaikka Messukeskus looginen kohtaamispaikka Kehityksen kiihtyvä vauhti, informaatiotulva ja ihmisten kasvava ajanpuute lisäävät tapahtumien merkitystä kohtaamispaikkana Kävijät tulevat tapahtumaan saadakseen

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Kristina Ruuskanen TV09S1M1

Kristina Ruuskanen TV09S1M1 Kristina Ruuskanen TV09S1M1 1/24 1. Johdanto 2. Digitaalinen markkinointi 3. Digitaalisen markkinoinnin muotoja 4. Suosituimmat digitaalisen markkinoinnin keinot 5. Digitaalisen markkinoinnin käytön syyt

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016

TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016 TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016 Tervetuloa! OHJELMA 9.30 Tilaisuuden avaus - Tervetuloa ja ajankohtaiset - Valikoimastrategia 2017-2020 - Verkkokaupan tilannekatsaus 11.15 Tauko ja siirtyminen 11.30

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen hallinnoi EkoCentria ja rahoittaa MMM ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2002 ohjelma on

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Online Advertising Mainonnan panostukset

Online Advertising Mainonnan panostukset Online Advertising 212 Mainonnan panostukset TNS 212 Verkkomainonnan määrä ja kehitys 29 211 (display- ja luokiteltu, hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot) 25 2 15 1 5 Milj. Euroa 14,7 Muutos-% 18

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

NÄYTTEILLEASETTAJIEN KICK-OFF

NÄYTTEILLEASETTAJIEN KICK-OFF NÄYTTEILLEASETTAJIEN KICK-OFF NHTEF 2015 Annika Puotsaari, Tiia Paananen 01-12-15 1 FAKTAA JA LUKUJA Aktiivinen näytteilleasettaja = tyytyväinen näytteilleasettaja Aktiivinen näytteilleasettaja saa jopa

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2012 MESSUKESKUKSESSA

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2012 MESSUKESKUKSESSA LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2012 MESSUKESKUKSESSA 2.-4.11.2012 LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 TYYTYVÄISIÄ NÄYTTEILLEASETTAJIA, KUMPPANEITA JA KÄVIJÖITÄ Edellisvuoden tapaan TNS Gallupin tutkimuksen mukaan Lätkä&Säbä 2011 sai

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Alma Media Q1 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 27.4.2012

Alma Media Q1 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 27.4.2012 Alma Media Q1 2012 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Q1 2012 lyhyesti Keskeiset strategiset hankkeet Markkinoiden kehitys Suomessa Taloudellinen kehitys ja

Lisätiedot

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Kuinka myyn heille? JANNE HEPOLA 17.11.2016 JANNE HEPOLA Markkinoinnin tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Erityisosaaminen kuluttajakäyttäytyminen,

Lisätiedot

Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa. Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille

Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa. Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille Somepulssi-kyselystä Somepulssi 2016 -kyselyssä kartoitettiin sosiaalisen median

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Ruukki sosiaalisessa mediassa

Ruukki sosiaalisessa mediassa Ruukki sosiaalisessa mediassa Sosiaalinen media ja yhteisölliset toimintatavat teknologiateollisuudessa - Facebook-hömpästä bisneksen tueksi 26.1.2011 Petri Kyrönviita Ruukki tänään Rakentamisen liiketoiminta

Lisätiedot

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI Alma Media -esittely osakesäästäjille 8.12.2016 Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen 1 Alma Media tänään: kestävää mediaa ja digitaalisia palveluita

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Mediavertailu Sisältöotsikot:

Mediavertailu Sisältöotsikot: Mediavertailu Yritysmaailman viestinnän ja markkinoinnin kanavat ovat muuttumassa nopeasti. in käyttömuodot yleistyvät kovaa vauhtia samalla, kun panostus painettuun mainontaan laskee. Sisältöotsikot:

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011

Alma Median tulos Q1 2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011 Alma Median tulos Q1 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011 1 Agenda Avainkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys Q1 ja

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom. SOSTE cå 1

Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom. SOSTE cå 1 Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom SOSTE 20.9.2016 cå 1 Agenda Mitä yhteistyöllä tavoitellaan? Minkälaisia yritysyhteistyön muotoja on olemassa? Mitä pitää

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS Mainosvuosi 2015 Ad spend trends Kantar Media #Mainosvuosi Kantar Media international ad spend trends Mediamainonnan kehitys on ollut vaatimatonta myös kansainvälisesti viime vuonna. Etelä- ja Itä Euroopassa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot