LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta"

Transkriptio

1 LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta Loppuraportti

2 LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta SISÄLLYSLUETTELO 1. Hankkeen toteuttajan nimi 1 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus 1 3. Yhteenveto hankkeesta 1 4. Raportti Hankkeen tausta ja kohderyhmä Hankkeen tavoitteet 2 a) Ylemmän tason tavoitteet 2 b) Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus 4 c) Toimenpiteet 4 Verkoston koordinaattori 4 i) Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten 4 yritysrekisterin ylläpitäminen, kehittäminen ja hyödyntäminen ii) Toimialan kehityksen seuraaminen mm. selvitysten ja 6 raporttien avulla iii) Uusien hankkeiden synnyttäminen 7 iv) Yhteistyöverkostojen rakentaminen 7 Tiedotustaho 9 i) Yrityksille ja yhteistyökumppaneille suunnattu tiedottaminen 9 ii) LounaFood Uutiset odotetuin lukupaketti 9 iii) Sosiaalinen media ja internetsivut tiedotuksen tukena 10 iv) Yhteistyö median kanssa 11 Neuvonta 11 i) Matalan kynnyksen neuvontaa yhden luukun -periaatteella 11 Lähellä tuotetun ruoan puolestapuhuja ja tunnettuuden lisääjä 12 i) Varsinaissuomalaisen ruuan esiintuominen 12 ii) Yrittäjien ja ostajien yhteistyön rakentaminen 12 iii) Ruokatapahtumien kehittäminen 16 d) Aikataulu 18 e) Resurssit 18 f) Toteutuksen organisaatio 18 g) Kustannukset ja rahoitus 20 h) Raportointi ja seuranta 20 i) Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esitys jatkotoimenpiteiksi Allekirjoitukset 31

3 1 1. Hankkeen toteuttajan nimi Hankkeen toteuttaja Turun yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea TURUN YLIOPISTO 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Hankkeen nimi LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta Hanketunnus Yhteenveto hankkeesta LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta -hankkeen päätavoitteena oli toimia Varsinais-Suomen alueella elintarvikealan ja yrittäjyyden kehittäjänä olemalla verkoston koordinaattori, tiedotus- ja neuvontataho sekä lähellä tuotetun ruuan puolestapuhujana ja tunnettuuden lisääjänä. Tavoitteisiin vastattiin monenlaisin toimin, joista tiedottaminen, elintarvikealan verkoston yhteistyön lisääminen ja lähellä tuotetun ruuan imagon edistäminen olivat etualalla. Näitä toimia tuettiin esim. tekemällä erilaisia selvityksiä toimialan tilanteesta, lisäämällä tuottajien ja käyttäjien välistä yhteistyötä, neuvomalla viranomaismääräysten käyttöönotossa, informoimalla elintarvikealan uusista trendeistä ja tutkimuksista. Hankkeen tuloksena elintarvikealan toimijaverkosto vahvistui, yhteistyö lisääntyi kaikilla tasoilla ja varsinaissuomalainen lähellä tuotettu ruoka tuli tunnetummaksi. Elintarvikkeita jalostavien yritysten lukumäärä kasvoi ollen vuonna kpl (Ruoka-Suomi tilasto 6/2013), mikä on huomattavasti enemmän (19 kpl) kuin vuonna Erityisesti maaseutualueille syntyi uusia leipomoita. Jatkossakin tulisi huomioida uusien yritysten syntymistä edesauttavat toimet ml. yrittäjyyskasvatus, sillä myös elintarvikealalla yrittäjien ikärakenne vanhenee. Yritysten osaaminen ja yhteistyö toisten yritysten kanssa lisääntyi hankkeen aikana. Tästä ovat osoituksena yrityksille annetun neuvonnan suuri määrä (yli 250 neuvontaa) sekä tiedotustoimien runsaus, 20 LounaFood Uutiset lehteä ja satoja s-posteja. Laadullisena tuloksena voidaan nostaa esille myös yrittäjien suuri kiinnostus yhteismarkkinointiin mm. yhteisosastot messuilla. Ylipäätänsä hankkeen toimintaan osallistui runsaasti yrityksiä, mikä on osoituksena toimenpiteiden tarvelähtöisyydestä. Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana oli Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea. Hankkeen keskeisinä yhteistyökumppaneina olivat mm. Varsinais-Suomen seutukuntien kehittämiskeskukset, Leader toimintaryhmät, MTK Varsinais-Suomi, ProAgria Länsi-Suomi, Turun ammattikorkeakoulu, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat euroa. Hanke sai rahoituksen Varsinais-Suomen ELY-keskukselta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 90 % ja Varsinais-Suomen kunnilta 10 %.

4 2 4. Raportti 4.1.Hankkeen tausta ja kohderyhmä Elintarvikkeiden jalostus on yksi Varsinais-Suomen maaseutu-alueiden keskeisimmistä elinkeinoista. Vuonna 2007 maakunnassa oli 426 elintarvikealan toimijaa, joista noin 75 % sijaitsi maaseutu-alueella (Lähde: Ruoka-Suomi 5/2007). Pienillä ja keskisuurilla elintarvikeyrityksillä on etuina joustavuus tuotannossa ja mahdollisuus palvella asiakkaita nopeasti. Lähellä tuotettu ruoka tukee myös suurelta osin kestävän kehityksen edistämistä. Toisaalta, pienten yritysten haasteena on tuottaa tuotteita, jotka ovat kilpailukykyisiä suurten yritysten tuotteille. Panostamalla laatuun raaka-aineissa, tuotantotavoissa ja lopputuotteessa sekä erikoistuminen joko oman alueen ruokakulttuurin tai tulevaisuuden trendeihin/visioihin antavat perustaa oman asiakaskunnan löytämiselle. Pienten yritysten olisi verkostoiduttava keskenään pystyäkseen kilpailemaan suurten yritysten kanssa. Yritykset tarvitsevat tuekseen alueella toimivan puolueettoman neuvonta- ja tiedotustahon, joka edistäisi niiden toimintamahdollisuuksia. LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta hanke olisi elintarvikealan osaajien verkosto, joka toimisi maakunnan alueella. Alueella vallitsi yhteinen tahto kehittää elintarvikealaa ns. toimialahankkeen kautta, joka koordinoisi alueen elintarvikealan kehittämistoimintaa ja olisi linkkinä seudullisen ja valtakunnallisen toiminnan välillä. LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta hanketta aloitettiin suunnittelemaan tarvelähtöisesti yhteistyössä Varsinais-Suomen seutukuntien kehittämiskeskusten kanssa. Näin varmistettiin se, että hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet olivat yleisesti hyväksyttyjä ja yhteiseen päämäärään kohdennettuja. Erityisen tärkeänä pidettiin elintarvikealan substanssi osaamisen keskittämistä toimialahankkeelle mm. alaan liittyvän neuvonnan tarjoajana sekä ajankohtaisen tiedottamisen väylänä. Tärkeänä yhteistyötahona nähtiin seutukuntien kehittämiskeskusten Masva hankkeet (Maaseudun asiakasvastaava), joilla olisi tiivis yhteys alueen elintarvikeyrityksiin. Hankkeen kohderyhmänä olivat kaikki varsinaissuomalaiset elintarvikkeita jalostavat mikroja pk-yritykset (ml. Annex I -yritykset). Toiminnan osapuolina olivat myös ammattikeittiöt, vähittäiskaupat, elintarvikealan kehitysorganisaatiot, Varsinais-Suomen seutukunnat ja toimintaryhmät, eriasteiset oppilaitokset sekä kuluttajat. Hankkeen toiminta-alue oli koko Varsinais-Suomi. 4.2.Hankkeen tavoitteet a) Ylemmän tason tavoitteet Hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toimenpidettä 124 Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi. Toimenpiteen keskeisiä tavoitteita olivat elintarvikkeita jalostavien yritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantuminen, jalostusketjun vuoropuhelun ja yhteistyön lisääminen sekä yritysten osaamisen lisääminen

5 mm. tiedotuksen ja neuvonnan keinoin. Hanke vastasi ohjelman tavoitteisiin toimimalla elintarvikealan verkoston koordinaattorina, yrityksille suunnatun tiedottamisen ja neuvonnan tahona sekä yritysten ja ostajien välisen vuoropuhelun lisääjänä. b) Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena oli edistää Varsinais-Suomen elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Päätavoitteen toteuttamisen tukena olivat neljä alatavoitetta ja toimenpidettä, jotka olivat jaoteltu seuraavasti: verkoston koordinointi, tiedotus- ja neuvontatoiminta sekä lähellä tuotetun ruoan puolesta puhuminen ja tunnettuuden lisääminen. Verkoston koordinaattori - ylläpitää ja kehittää Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten yritysrekisteriä - pitää esillä elintarvikealan palvelutarjontaa Varsinais-Suomessa - tehdä selvityksiä toimialan tilanteesta ja kehittymisestä - lisätä elintarvikealan verkoston yhteistyötä ja rakentaa uusia verkostoja eri tahojen kesken ml. yrittäjäverkostot - osallistua aktiivisesti muiden elintarvikealan kehittämisorganisaatioiden toimintaan ja yhteistyön kehittämiseen Tiedotustaho - tiedottaa ajankohtaisista elintarvikealan asioista (lainsäädäntö, trendit, tutkimukset jne.) sekä keskittää yrittäjien suuntaan tapahtuvaa tiedottamista - nostaa esiin internetsivuja aktiivisen tiedottamisen välineenä - lisätä elintarvikealasta tiedottamista erilaisille kohderyhmille ml. suuri yleisö - pitää esillä Aitoa Makua Varsinais-Suomesta teemaa ja lähellä tuotettua ruokaa Neuvonta - edistää elintarvikealan yritysten oman toiminnan kehittymistä - nopeuttaa viranomaismääräysten käyttöönottoa Lähellä tuotetun ruuan puolestapuhuja ja tunnettuuden lisääjä - vahvistaa ja tukea lähellä tuotetun ruuan tunnettuutta ja käyttöä - lisätä tuottajien ja käyttäjien välistä yhteistyötä - lisätä tietoisuutta elintarvikealan uusista trendeistä, teemoista ja tutkimuksista pitää esillä suomalaista ja alueellista ruokakulttuuria Aitoa Makua Varsinais- Suomesta -teeman avulla. 3

6 4 4.3.Hankkeen toteutus c) Toimenpiteet Verkoston koordinaattori i) Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten yritysrekisterin ylläpitäminen, kehittäminen ja hyödyntäminen Hankkeen ensimmäisiä tehtäviä oli elintarvikkeita jalostavien yritysten yritysrekisterin päivittäminen, sillä edellisestä systemaattisesta päivittämisestä oli kulunut jo useampi vuosi. Ajankohtainen toimialatieto oli pohjana kaikelle kehittämistyölle, mitä hankkeessa tultiin tekemään. Yrityskyselyn tekeminen aloitettiin keväällä Kysely koostui kahdesta osasta: maakunnallisen toimijan osiosta, jossa kyseltiin tarkkoja yrityksen taustatietoja liittyen mm. liikevaihtoon, tämän hetken tilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin sekä kehittämistoiveisiin ja siihen liittyvään avun tarpeeseen sekä -sivustoon liittyvästä ns. yleisestä osiosta. Yhdistämällä nämä kaksi asiaa samaan kyselyyn vältettiin se, että yritykseltä kysyttäisiin samansuuntaisia tietoja kahteen kertaan. Aitojamakuja.fi -sivustoon liittyvät yleiset asiat (yhteystiedot ja toimialatiedot) toimivat samalla hankkeen yritysrekisterin pohjana. Kyselypohjaa valmisteltiin kevään aikana valtakunnallisessa Aitoja Makuja -työryhmässä, johon projektipäällikkö kuului. Aitojamakuja.fi -sivusto oli alkujaan valtakunnallisen Ruoka- Suomi teemaryhmän ylläpitämä elintarvikealan yritysten hakupalvelu, joka muuttui vuonna 2009 valtakunnallisen Aitoja makuja hankkeen toiminnaksi. Sivuston keräämisestä ja ylläpitämisestä vastasivat maakunnallisen tiedon osalta maakunnissa toimivat aluejäsenet (Varsinais-Suomen kohdalla LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta -hanke) samalla, kun keräsivät yritystietoa oman toiminnan tarpeisiin. Kysely lähetettiin ensin postitse ja mikäli vastausta ei lähetetty postitse takaisin, soitettiin yritykseen ja tehtiin kysely puhelinhaastatteluna. Kevään aikana huomattiin, että kyselyihin vastaaminen oli niin vähäistä, että postituksesta luovuttiin ja päätettiin hoitaa kyselyt suoraan puhelinhaastatteluina. Yritysrekisterissä olleet yritykset saatiin käytyä läpi kesäkuun 2009 loppuun mennessä, jonka jälkeen keskityttiin uusien yritysten löytämiseen sekä rekisterin tietojen päivittämiseen. Vuonna 2011 käynnistettiin yritysrekisterin systemaattinen päivitystyö. Kysely lähetettiin ensin kirjeitse ja myöhemmin sähköisesti niille yrityksille, jotka eivät vastanneet ensimmäiseen kyselyyn. Kaikkien saatujen vastausten ja lisäksi internetistä löytyvien yhteystietojen pohjalta yritysrekisteri päivitettiin joulukuussa Kaikkiaan rekisterissä oli nyt päivitetyt yhteystiedot 446 yritykselle, joista 301 oli elintarvikkeita jalostavia yrityksiä. Hanke toimi valtakunnallisen Ruoka-Suomi teemaryhmän aluejäsenenä, joka mm. kokoaa koko maan osalta elintarvikkeita jalostavien yritysten tietoja. Hanke toimitti teemaryhmälle vuosina Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten toimialatiedot. Yritysrekisteriä hyödynnettiin aktiivisesti erilaisissa tiedotustoimissa: hankkeen oma ja yhteistyökumppaneiden tiedotus yhden luukun -periaatteella, kohdennetut yhteistyöhaut (esim. raaka-aineiden toimittajat, laitteisto -yhteistyö, ostajat) sekä toimialasta viestiminen rahoittajille, medialle ja toisille kehittäjille, tutkijoille.

7 5 Aitojamakuja.fi Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja tietolähde, jonka toimintaa koordinoi valtakunnallinen Aitoja makuja hanke (Aitoja makuja I ja Aitoja makuja II ). Hanke osallistui aktiivisesti valtakunnallisen Aitojamakuja.fi sivuston kehittämis- ja viestintätyöhön toimien Varsinais-Suomen aluejäsenenä. Aluejäsenen vastuulla oli oman alueen yritysten rekrytointi sivuille sekä tietojen päivittäminen ja sivustosta tiedottaminen. LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta otti omalla alueellaan viestinnän kärjeksi Aitojamakuja ydinviestin sekä hyödynsi omissa alueellisissa tapahtumissa valtakunnallisen hankkeen erilaisia viestintämateriaaleja. Aitoja makuja aluetoimikunta kokoontui hankkeen aikana 2-3 kertaa vuodessa. Projektipäällikkö osallistui näihin kokouksiin. Lisäksi aluetoimija raportoi puolivuosittain alueellisen aitoja makuja toiminnan valtakunnalliselle hankkeelle, Kuva 1 Aitojamakuja.fi Varsinais-Suomen hakutulos, 185 yritystä. Vuoden 2013 alusta sivustolle alettiin kerätä aktiivisesti myös tiloilta suoraan kuluttajalle, ravintolalle tai keittiölle myyviä toimijoita. Tätä yhteistyötä vietiin eteenpäin yhdessä MTK Varsinais-Suomen kanssa mm. lähettämällä erilaista tieodotusmateriaalia jäsenistölle sekä osallistumalla yhdistysten kuluttajavastaavien infotilaisuuteen. Vuoden 2013 lopussa sivustolla oli 185 varsinaissuomalaista elintarvikealan yritystä, mikä on 10 % kaikista sivustolla olevista yrityksistä (yhteensä 1840).

8 6 Aitojamakuja.fi -yhteistyö tapahtumat, joissa sivustoa on yrityksiä suoraan esitelty/ Varsinais-Suomi * Taulukko 1 Aitojamakuja.fi sivustolla olevien varsinaissuomalaisten yritysten lkm:n kehitys ja sivustoesittelyjen määrä vuosina * Sivusto avattiin virallisesti ii) Toimialan kehityksen seuraaminen mm. selvitysten ja raporttien avulla Hanke teki aktiivisesti selvityksiä toimialan tilanteesta, jotta saatiin ajankohtaista tietoa kehittämisen kohteista ja tarpeista. Käsiteltäviä asioita olivat mm. elintarvikkeita jalostavien yritysten markkinatilanne, toimintaympäristö, kehityssuunnat, tietyn toimialan tilanne esimerkiksi luomu, tuottajien ja käyttäjien kohtaaminen sekä perinteiset yrityskyselyt, joiden tietoja voitiin hyödyntää yritysrekisterissä. Osa selvityksistä tehtiin yhdessä oman alueen yhteistyökumppaneiden kanssa ja osa mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisten tahojen kanssa. Vuosittain tuotettiin ja julkaistiin raportti yritysten määrän kehittymisestä (vrt. Ruoka-Suomi yritystilastot). Olennaista oli, että selvityksiä tehtiin säännöllisesti, jolloin pystyttiin seuraamaan tilanteen kehittymistä alueella ja suuntaamaan siten toimintaa jatkossa sen mukaan, mihin tarvetta on. Keväällä 2008 käytyjen keskustelujen pohjalta toteutettiin syksyllä 2008 Varsinais-Suomen luomutoimijoiden ja -tuotannon tilannekatsaus. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Varsinais-Suomen luomutuottajien toimintaa sekä tulevaisuuden näkymiä ja neuvonnan ja koulutuksen tarvetta. Työn teki Turun yliopiston luomupiirin hallitus ry. ja se toteutettiin ajalla Luomuselvitys on luettavissa Varsinais-Suomen elintarvikealan toimialaraportti tehtiin yritysrekisterin päivityksen pohjalta vuonna Raportissa kuvattiin elintarvikealan varsinaissuomalaista yrityspohjaa, toimialan nykytilaa sekä yritysten kehitystavoitteita. Maakunnallisen elintarvikealan toimialaraportin pohjalta tehtiin seutukunnalliset elintarvikealan toimialaraportit, joissa kuvattiin aina yhden seutukunnan elintarvikealan yritysten tilannetta. Toimialaraporteista tiedotettiin sidosryhmille, yrityksille sekä tiedotusvälineille. Raporttien pohjalta suunnattiin kehittämistoimia tiettyihin painopistealueisiin. Toimialaraportit ovat luettavissa Vuonna 2010 aloitettiin Varsinais-Suomen ruokakulttuuri-selvityksen tekeminen vastaamaan yhä lisääntyvään tiedontarpeeseen ja kuluttajien kiinnostukseen alueellista ruokakulttuuria ja ruoan tekijöitä kohtaan. Selvityksessä kartoitettiin varsinaissuomalaisen ruokakulttuurin erikoispiirteet, ruokakulttuuri paikallisten asukkaiden / kuluttajien silmin sekä ruokakulttuuri pienyritysten markkinointimahdollisuutena. Selvityksen tekivät Varsinais-Suomen Maa- ja

9 kotitalousnaiset. Selvitystä esiteltiin mm. Turun Ruokamessuilla, Osaava Nainen -messuilla sekä Lammas- ja vuohituotteiden markkinoilla. Lisäksi selvitys lähetettiin kaikkiin Varsinais- Suomen yläkouluihin, kotitalousopetuksen tueksi. Selvitys sai niin suuren suosion, että syksyllä 2013 päätettiin ottaa lisäpainos. Suolasilakasta rysäburgeriin varsinaissuomalaista ruokakulttuuria selvitys on luettavissa Paikallisten elintarvikeyrittäjien ja Turun keskustan ravintoloiden kanssa käynnistettiin yhteistyö v Tämä toimi oivallisena alustana tutkia yksityisten ravintoloiden ja lähiruokayrittäjien yhteistyön mahdollisuuksia ja pullonkauloja. Tämän vuoksi vuonna 2010 aloitettiin Luomu- ja lähiruoan markkinointimahdollisuudet ammattikeittiösektorilla opinnäytetyö, jonka esimerkkitapauksena Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin aloitteen -selvitys valmistui. Selvitys on luettavissa Lähiruoan asema Länsi-Turunmaan ja Kemiönsaaren lounas- ja à la carte ravintoloissa opinnäytetyö tuki entisestään ammattikeittiöiden ja lähiruokayrittäjien kanssa tehtävää yhteistyötä (2011). Selvitys on luettavissa Vuonna 2011 toteutetun yrityskyselyn pohjalta analysoitiin yritysten kehittymisnäkymiä ja tulevaisuuden haasteita. Koostettuja tuloksia esiteltiin useissa elintarvikealan toimintaa käsittelevissä seminaareissa ja palavereissa. Lisäksi haasteet saatettiin tiedoksi tulevaa EUohjelmakautta Varsinais-Suomessa valmistelevalle taholle. Tulokset ovat liitteenä 1. Hanke keräsi systemaattisesti yritystietoa vuosien aikana, jonka vuoksi tästä ajanjaksosta on koostettu yhteenveto, joka auttanee myös seuraavan ohjelmakauden painopistealueiden suunnittelussa. Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten toimialatietoa on analysoitu kohdassa hankkeen tulokset ja vaikutukset. 7 iii) Uusien hankkeiden synnyttäminen Koordinaatiohanke avusti uusien hankkeiden ja toimien työstämisessä alueella. Aiheet nousivat selvitysten pohjalta ja yrittäjien sekä sidosryhmien keskuudesta. Hankkeet olivat mm. yhden seutukunnan ja toimintaryhmän alueella toteutettavia hankkeita sekä alueiden välisiä, valtakunnallisia ja kv hankkeita (esimerkiksi Seuturuoka saatavaksi, Elintarvikeala nousuun Vakka-Suomessa, Mathantverk, Tiedolla ja osaamisella aitoja makuja Lounais- Suomesta, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU), Nimisuojatuotteet alueellista identiteettiä rakentamassa, Kasviproteiiniketjunhallinta hanke, KnowSheep, BaltFood -the BSR Food Cluster. Hankkeille haettiin erillinen rahoitus. iv) Yhteistyöverkostojen rakentaminen Toimijoiden ja yrittäjien välistä yhteistyötä lisättiin mm. yhteisten tapaamisten, opintomatkojen ja tiedonvälittämisen kautta. Lisäksi yrittäjien välistä verkostoitumista lisättiin yhteisillä tapaamisilla. Usein yrittäjän oma osaaminen ja halu oman toiminnan kehittämiseen lisääntyivät, kun verkostoiduttiin oman toimialan tai toisen toimialan yrittäjien kanssa. Uudet verkostot antoivat synergiaetuja ja lisäsivät yleistä alan tunnettuutta. Hanke osallistui aktiivisesti seutukunnissa järjestettäviin yrittäjätilaisuuksiin yhteistyössä seudullisten kehittämiskeskusten Masva -hankkeiden kanssa. Näiden tilaisuuksien aiheina olivat alueen yritysten yhteistyön kehittäminen ja verkostona toimimiseen kannustaminen.

10 8 Lisäksi vuosina 2009 ja 2010 hankkeessa järjestettiin ns. kehittäjien road show, jonka tavoitteena oli lisätä yritysten tietoa alueen kehittämispalveluista ja -mahdollisuuksista sekä kuunnella tarkalla korvalla kentän toiveita kehittämistyölle. Näihin road show tapahtumiin osallistuivat LounaFood hankkeen ja Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen elintarvikealan asiantuntijat sekä seudun Maaseudun asiakasvastaava Masva. Ravintoloiden keittiömestareiden sekä alueen elintarvikeyritysten yhteistyötä rakennettiin Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin aloitteessa monipuolisella työpaja työskentelyllä vuosina Tämän aloitteen puitteissa edistettiin myös elintarvike- ja tukkuyrittäjien verkostoitumista. Lisäksi matkailu- ja elintarvikeyrittäjien yhteistyötä pohjustettiin yhteisillä tapaamisilla sekä opintomatkan muodossa (Onko Mikkeliin mänijöitä? ) Matkailun toimialahankkeen kanssa. Paikallisten tuotteiden saaminen julkisen ruokahuollon piiriin puhututti laajasti koko hankkeen ajan. Tämän vuoksi toimenpiteitä suunnattiin kuntien hankinnoista vastaavien, ruokahuoltopäälliköiden, elintarvikeyritysten sekä kehittäjien vuoropuhelun lisäämiselle. Asiaa vietiin eteenpäin mm. Lähiruokapäivä , yrityskäynnit , Lähiruokaa käyttäjille , Hyvää ruokaa läheltä , Varsinaisen Suuri Ruokakeskustelu 11.9 yhdessä VARRU-hankkeen kanssa. Erilaiset kotimaan ja ulkomaan opintomatkat keräsivät alueen yrittäjiä yhteen. Opintomatkoja tehtiin seuraavasti: Anuga, Köln , Sial Pariisi , Helsingin Tukkutori ja Sitra , Onko Mikkeliin mänijöitä Päivittäistavarakaupan kanssa tehtiin keskeistä yhteistyötä alueen elintarvikeyritysten tuotteiden saamiseksi kaupan valikoimiin. Toimintojen tukena hyödynnettiin valtakunnallisen PTY:n hallinnoiman Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina -hankkeen materiaaleja sekä tuotekorttityökalua (esimerkiksi PTY seminaari, Tuorlan Lähiruokatreffit.). Yrittäjien yhteiset messu- ja tapahtumaesiintymiset olivat toimiva tapa lisätä yrittäjien keskinäistä verkostoitumista. Näistä esimerkkeinä toimivat Herkkujen Suomi- tapahtuma Helsingin rautatietorilla ja sekä Turun Ruokamessut , ja Varsinaissuomalaisten elintarvikealan korkeakoulujen ja alueella toimivien muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä poistettiin päällekkäistä toimintaa ja hyödynnettiin kunkin omia vahvoja puolia. Tiedon kulkua yrittäjiltä kehittäjille parannettiin erilaisten alueyhdistys- ja yrityskontaktien avulla. Kentältä saatuun asiakaspalautteeseen reagoitiin nopeasti ja toimitettiin myös tarpeen mukaan tiedoksi muille toimijoille, jotta pystyttiin edistämään erilaisten palveluiden ja koulutusten laatua. Hankkeen keskeisinä yhteistyökumppaneina toimivat seutujen Masvat sekä Leader toimintaryhmät. Yhteisiä tapaamisia pidettiin kaksi kertaa vuodessa, jolloin keskusteltiin alan kehittämisen painopisteistä, onnistumisista, haasteista ym., joiden avulla toimintaa ja roolitusta voitaisiin entisestään parantaa. Näiden tapaamisten lisäksi tavattiin em. kohderyhmiä pienemmällä porukalla usean kerran vuodessa, aina tarpeen vaatiessa. Alan verkostoitumista ja yhteistyötä lisättiin kuulumalla hankkeiden ohjausryhmiin ja erilaisiin alan työryhmiin. Näistä keskeisimpiä olivat Varsin Hyvä ry:n Läheltä enemmän

11 hanketyöryhmä, LoiMaaseutu, Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa, Seuturuoka saatavaksi, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, Tiedolla ja osaamisella aitoja makuja Lounais-Suomesta hankkeiden ohjausryhmät, Aitoja makuja aluetoimijoiden sekä Ruoka-Suomi teemaryhmän kokoukset. Lisäksi projektipäällikkö kuului Turun Ruokamessujen toimikuntaan. Yhteistyöneuvotteluja ja -tapaamisia järjestettiin hankkeen aikana lukuisia. Tiedotustaho i) Yrityksille ja yhteistyökumppaneille suunnattu tiedottaminen Elintarvikealan yrityksille tiedotettiin säännöllisesti uusista säädöksistä, rahoitusmahdollisuuksista, alan trendeistä ja tuotteiden kysynnän suuntauksista, koulutuksista ja ajankohtaisista tapahtumista. Hankkeen toteuttajalle tuli tiedotuspostia ajankohtaisista säädöksistä ja alan muutoksista sekä sähköpostitse että julkaisujen kautta. Säännöllisesti tulevia julkaisuja olivat mm. Elintarvike ja terveys, Luomulehti sekä Elintarvikelainsäädäntö kansion päivitykset, mm. näistä tietolähteistä saatua tietoa levitettiin sekä muille kehittäjille että yrittäjille. Yrityksille suuntautuvaa tiedottamista yhtenäistettiin siten, että mahdollisimman useat tiedonannot tulivat yhdestä paikasta, LounaFood -hankkeen kautta. Siten saavutettiin enemmän vastaanottajia ja säästettiin sekä tiedonlähettäjien että vastaanottajien aikaa ja vaivaa. Valtakunnalliset verkostot olivat vahvasti alueellisen toiminnan tukena. Valtakunnallisesti tietoa jakoivat Elintarvikeklusteri -ohjelma, Evira (Elintarviketurvallisuus-virasto), Ruokatieto ry, Laatuketju, Ruoka-Suomi -teemaryhmä sekä Aitoja makuja verkosto. Mainituista kahteen viimeiseen hankkeen projektipäällikkö osallistui oman maakuntansa edustajana. Valtakunnallisilta toimijoilta saatiin tärkeää tietoa elintarvikealan uusimmista säädöksistä ja määräyksistä, jotka vaikuttivat alueen toimijoihin sekä näkökulmia itse kehittämistyöhön. Tiedottamisen kohderyhmää laajennettiin tarpeen mukaan alueen yrittäjistä, kehittäjäorganisaatioista ja seutukunnista toimintaryhmiin, valtakunnallisiin tahoihin sekä kuluttajien suuntaan. Erityisesti kuluttajille menevässä tiedottamisessa tärkeällä sijalla oli lähellä tuotetun ruuan, alueen ruokakulttuurin tunnetuksi tekeminen otsikon Aitoa Makua Varsinais-Suomesta alla. Laajempaa tiedottamista tehtiin erilaisten tiedotus- ja infotilaisuuksien muodossa yhteistyössä hankkeen sidosryhmien kanssa. 9 ii) LounaFood Uutiset -odotetuin lukupaketti LounaFood Uutiset lehti toimi yhteisenä linkkinä elintarvikeyrittäjien, sidosryhmien ja kehittäjien välillä. LounaFood Uutisten levikki oli yritysten lisäksi kehittäjätahoille (ml. oppilaitokset, seutukuntien ja kuntien yritysneuvojat, terveystarkastajat, hanketoimijat) sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti. Painosmäärä vaihteli teeman mukaan kappaleen välillä. Lisäksi lehden jakeluun kuuluivat paikallislehdet ja muu paikallismedia, ammattikeittiöt (HoReCa-sektori) ja ruokahuollosta vastaavat palvelupäälliköt. Uutiset julkaistiin myös internetsivuilla, jolloin osa tiedottamisesta voitiin hoitaa sähköisesti. Uutisten tarkoituksena oli tuoda esille alueen elintarvikealan kehittämistoimintaa,

12 10 elintarvikeyrittäjyyttä sekä edistää lähellä tuotetun ruuan ajatusta myös julkisessa keskustelussa ja tuotteiden loppukäyttäjien keskuudessa. Lehti tehtiin noin neljä kertaa vuodessa ja osa lehdistä oli ns. teemanumeroita, joissa keskityttiin tiettyyn aihepiiriin, mm. luomu, seutukunnat. Teema -aiheiden lisäksi lehdissä kerrottiin ajankohtaisia asioita LounaFoodin sekä sidosryhmien toiminnasta, uusista Eviran säädöksistä, koulutuksista ja ajankohtaisista tapahtumista, yritysrahoitusmahdollisuuksista, tutkimustuloksista. Varsinais- Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen (VARRU) kuulumisista oli oma osionsa vuosina LounaFood Uutiset on luettavissa iii) Sosiaalinen media ja internetsivut tiedotuksen tukena internetsivuja hyödynnettiin ajankohtaisen ja toimijoiden yhteisen tietopankin paikkana. Internetsivuille linkitettiin yhteistyökumppaneiden omat sivut ja päinvastoin. Erityisesti sivujen Ajankohtaista osioon päivitettiin omien ja yhteistyökumppaneiden tilaisuuksia ja tapahtumia. Lisäksi vuonna 2009 aloitettiin sivuille keräämään ajankohtaista tietoa elintarvikealan lainsäädännöstä ns. Elintarvikelainsäädäntöpankki sekä asiantuntijarekisteriä vuonna Nettisivuille päivitettiin tilaisuuksien esitykset, työpajojen tulokset sekä selvitykset, jotta tieto olisi kaikkien kehittäjien ja yrittäjien käytettävissä. Liitteenä 2 on kuva sivujen ajankohtaista -osiosta. Vuonna 2012 hankkeelle perustettiin myös omat facebook -sivut https://www.facebook.com/pages/lounafood/ Facebook sivujen teemoina olivat niin ikään ajankohtaiset tapahtumat, kannanotot, kokemusten jakaminen sekä ylipäätänsä hankkeen kokonaisviestinnän tukeminen. Liitteenä 3 on kuva hankkeen facebook sivuista.

13 11 iv) Yhteistyö median kanssa Lähiruoka-asioita pidettiin esillä säännöllisillä tiedotteilla paikallislehtiin ja muihin medioihin. Edellä mainittujen toimenpiteiden aikaansaamiseksi järjestettiin yhteistyötapaamisia paikallismedian kanssa uusien suhteiden luomiseksi ja vanhojen ylläpitämiseksi. Keskeisiä mediayhteistyön aiheita olivat olleet: Varsinais-Suomen elintarvikealan toimialatieto, Hirvensalon Lähiruokakokeilu , Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin aloite vuosina 2010 ja 2011, Herkkujen Suomi vuosina 2011 ja 2012 sekä Turun Ruokamessut vuosina Yhteenveto julkaistuista lehtijutuista, artikkeleista ja esiintymisistä eri medioissa on liitteenä 4. Neuvonta i) Matalan kynnyksen neuvontaa yhden luukun periaatteella Neuvonta oli hankkeen keskeisiä toimenpiteitä, jolla pystyttiin suoraan vaikuttamaan yritysten osaamisen tasoon ja toimintaedellytyksiin. Neuvontapalvelusta tiedotettiin LounaFood Uutiset lehdessä, internetsivuilla, tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Hanke oli tunnettu toimija elintarvikealalla, jonka vuoksi yritykset ottivat herkästi yhteyttä joko puhelimella, s-postilla tai nykimällä hihasta erilaisissa tapahtumissa. Hanke tuotti ns. matalan kynnyksen neuvontaa yhden luukun periaatteella eli jos hanke ei pystynyt asiassa auttamaan, yrittäjiä ohjattiin eteenpäin sopiviin tahoihin, kuten seutukuntien yritysneuvojille tai oppilaitoksiin. Erityisesti, kun oli kyse yrittäjien investoinneista, yrityksen kehittämistoimista, muista yritystukiasioista tai yritysten kehittämishankkeista.

14 12 Yrittäjiä neuvottiin, miten viranomaismääräyksiä sovelletaan käytännön toimintaan. Aktiivisella neuvonnalla nopeutettiin viranomaismääräysten käyttöönottoa. Opastusta tarvittiin mm. tuoteturvallisuusasioissa, omavalvonnoissa, tilojen ja tuotannon kehittämisratkaisuissa, laboratorioanalyyseissä, tuotemerkkien rekisteröinnissä, yritysideoiden sparraamisessa, sähköisissä tilaus- ja laskutusjärjestelmissä, kuntien elintarvikkeiden kilpailutuskäytännöissä, päivittäistavarakaupan ja ammattikeittiöiden toimintaperiaatteista. Mikäli yrittäjä tarvitsi tarkempaa neuvontaa, hänet ohjattiin ottamaan yhteyttä sopivaan tahoon. Vuonna 2013 kokeiltiin uudentyyppistä neuvontapalvelua eli järjestettiin yhteistyössä Loimaan ja Vakka-Suomen seutukuntien kanssa neuvonta road show liittyen elintarvikealan asiantuntijapalveluiden jalkauttamiseen yritysten käyttöön. Tilaisuudet järjestettiin Kyrössä 27.2., Uudessakaupungissa tuotekehitys- ja elintarviketurvallisuus teemalla ja 6.5. Road shown päätarkoituksena oli tehdä elintarvikealan yrityksille tunnetuksi maakunnan neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä opastaa yrityksiä eteenpäin heidän kysymysten kanssa. Lähellä tuotetun ruoan puolestapuhuja ja tunnettuuden lisääjä i) Varsinaissuomalaisen ruoan esiintuominen Alueen elintarvikeyritysten näkyvyyttä lähellä tuotetun ruuan edistäjänä pidettiin esillä omassa maakunnassa ja valtakunnallisesti erilaisissa yhteyksissä. Valtakunnallista verkostoa hyödynnettiin yleisessä lähiruuan imagon edistämistoimissa. Muualta saatuja hyviä kokemuksia pyrittiin mallintamaan Varsinais-Suomen alueelle. Keskeisiä tapahtumia ja toimenpiteitä varsinaissuomalaisen ruoan esiintuomiseksi olivat mm. valtakunnalliset Lähiruokaviikot 2008-, Lähiruokaviesti 2009, Sre:n (Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma) aluetilaisuus Makuja arkeen , Salon kesätoritapahtumat 2010, Neitsytperunafestivaalit 2011, Turun kulttuuripääkaupunkivuoden teemapäivät kouluissa yhteistyössä Kaffeli ry:n ja MTK:n kanssa, Herkkujen Suomi tapahtuma , Turun Messut 2011 ja 2013 yhteistyössä Turun Osuuskaupan kanssa, Paimenenmäen maalaismarkkinat 2011, Syksyn Sato tapahtuma 2011, Turun Ruokamessut , Lammas- ja vuohituotteiden markkinat , Helsingin Lähiruoka&luomu tapahtuma Tapahtumissa kantavana teemana oli varsinaissuomalainen elintarvikeyrittäjyys ja alueen monipuolinen ruokakulttuuri. ii) Yrittäjien ja ostajien yhteistyön rakentaminen Päivittäistavarakaupan, ammattikeittiöiden ja muiden elintarvikeyrittäjien tuotteiden potentiaalisten käyttäjien kanssa keskityttiin yhteisen toiminnan kehittämiseen. Tärkeällä sijalla oli toimia tiedonvälittäjänä yrittäjien ja käyttäjien suuntaan tarpeista, joita kummallakin taholla oli. Keskeisinä aiheina olivat yhteistyön toimivuus ja yhteiset toimintatavat. Tämän lisäksi yritysten keskinäisen yhteistyön tekemistä lisättiin alueella. Taustatiedoksi hyödynnettiin muiden maakuntien kokemuksia ja mahdollisia selvityksistä/kyselyistä nousevia asioita. Paikallisten elintarvikkeiden saaminen kuntien elintarvikehankintoihin oli keskeinen asia koko hankkeen toteutusajan. Asian edistämiseksi järjestettiin lukuisia tilaisuuksia ja neuvotteluita, joista seuraavassa on joitakin mainintoja.

15 Vuonna 2009 järjestettiin yhteistyössä Lähikeittiöhankkeen, Kelaa! Kestävä kulutus ja elämänlaatu hankkeen sekä MTK Varsinais-Suomen kanssa Kestävät elintarvikehankinnat iltapäivä, johon kutsuttiin sekä elintarvikealan yrittäjiä että ammattikeittiöiden henkilöstöä erityisesti julkiselta puolelta. Päivän aikana käytiin läpi, miten tarjouspyyntöjä toteutetaan ja miten niihin vastataan sekä kuultiin keittiön puheenvuoro siitä, miten lähialueen tuottajien tuotteita käytetään. Lopuksi pohdittiin vielä ratkaisuja lähihankintojen tuottamiseksi. Jotta asiaa pystyttiin käsittelemään vieläkin käytännönläheisemmin, järjestettiin Salossa samana keväänä Miten vastaan tarjouspyyntöön? -iltapäivä. Tilaisuudessa esiteltiin Salon elintarvikehankintojen toimintatapoja sekä käytiin läpi, miten yrittäjien tulisi tarjouspyyntöön vastata. Asia oli keskeisesti vireillä joka puolella Varsinais-Suomea. Pöytyällä järjestettiin yhteistyössä Loimaan seudun kehittämiskeskuksen ja Seuturuokaa saatavaksi hankkeen kanssa Lähiruokatilaisuus Tilaisuudessa keskusteltiin paikallisten yrittäjien tuotteiden mahdollisuuksista kunnan elintarvikehankinnoissa. Tilaisuuksien lisäksi vuonna 2010 jalkauduttiin vahvasti kentälle käymään keskusteluja kuntien ruokahuolto- ja hankintahenkilöstön edustajien kanssa lähiruoan käytöstä, mahdollisista keinoista sen käytön lisäämiseksi tulevaisuudessa ja hankintalainsäädännön aiheuttamista ongelmista. Neuvotteluja käytiin Uudessakaupungissa 19.1., Loimaalla 22.1., Turussa 27.1., Marttilassa, Tarvasjoella ja Koskella 4.2., Salossa 10.2., Somero ja Kemiönsaaressa Lisäksi järjestettiin Marttilan, Tarvasjoen, Koski tl:n ja Uudenkaupungin ruokahuoltopäälliköille katsaus paikalliseen elintarviketarjontaan mm. tuoretuotteiden osalta Hirvensalon Lähiruokakokeilu Turun kaupungin Ruokapalvelu Katerinki toteutti yhteistyössä LounaFood hankkeen kanssa lähiruokakokeilun Hirvensalossa, Turussa. Kokeilussa olivat mukana Haarlan koulu ja päiväkoti sekä Anniitun päiväkoti, yhteensä 570 lasta. Kokeilu oli ensimmäinen laatuaan ja toteutettiin kuukauden ajan, Kokeilun tavoitteena oli lisätä paikallisten raaka-aineiden käyttöä. Kasvikset ja juurekset tulivat lähialueen tuottajilta, leipä paikalliselta leipomolta, kala ja liha olivat vähintään kotimaista sekä lisättiin kotimaisten marjojen käyttöä. laskea käytön taloudelliset vaikutukset. Kokeilun talousseurannassa lähiruoka-annokset olivat keskimäärin 17 % kalliimmat kuin vastaava perinteinen annos. Tähän ovat osasyynä esimerkiksi pakastekasvisten korvaaminen paikallisilla tuorekasviksilla. kerätä asiakaspalautetta (keittiön henkilökunta, lapset, opetushenkilökunta). Lapsilta saadun palautteen mukaan hyvää kokeilussa oli uusiin ruokalajeihin tutustuminen (mm. madekeitto, haukimureke) sekä ruoan alkuperästä ja tuotannosta kertominen: tieto siitä, mitä syön ja mistä se on peräisin? Keittiön henkilökunnalta saadun palautteen mukaan kokeilu toi piristävää haastetta keittiön arkirutiineihin, joustavuutta ruokalistaan sekä perehtymistä paikalliseen elintarviketarjontaan. Opetushenkilökunnan puolesta lisää tämän tyyppisiä, lasten arvojen kehittymiseen liittyviä, tempauksia kaivattiin. Esimerkiksi kokeilun jälkeen kuoriperunat tulivat jäädäkseen, ainakin yhteen päiväkotiin. seurata ruoan menekkiä. Silmämääräisesti seurattuna ruoka maistui lapsille paremmin eli ruokahävikkiä syntyi vähemmän. 13

16 14 Vuonna 2011 käynnistettiin yhteistyö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa, jota jatkettiin myöhemmin VARRU hankkeen puitteissa. Lisäksi Naantalissa heräsi kiinnostusta paikallisten tuotteiden käytölle kunnan elintarvikehankinnoissa. Ammattikeittiöille järjestettiin Lähiruokapäivä Liedon Ilmarisissa 5.4., jossa esiteltiin ajankohtaisia asioita sekä yksityisen että julkisen sektorin ravintolatoimijoille. Seuraavanakin vuonna aihe herätti laajasti mielenkiintoa, joten aiheen ympärille järjestettiin parikin tilaisuutta 2012 Uudessakaupungissa 15.2 sekä Naantalissa Lisäksi Turussa järjestettiin yhteistyössä VARRU hankkeen kanssa Varsinaisen suuri ruokakeskustelu, joka sai laajasti julkisuutta myös mediassa. Vuoden lopun kruunasi suunnatonta kiinnostusta herättänyt Terve Valinta- ammattikeittiöseminaari yhteistyössä Arktiset Aromit ry.n kanssa, jossa elintarvikeyrityksillä oli mahdollista esitellä tuotteitaan ammattikeittiöiden hankinnoista vastaaville henkilöille. Vuonna 2013 osallistuttiin EkoCentrian KeHa-hankkeen pilottikaupungin, Naantalin hanketilaisuuksiin ja 21.5., joissa edistettiin Naantalin kaupungin hankintaosaamista ja verkottumista erityisesti kalatuotteiden osalta. Ravintolayhteistyön rakentaminen Turussa järjestettiin vuoden 2011 alkupuolella Kestävän kehityksen konferenssi, jonka ruokatarjonnan suunnittelu käynnisti pitkäjaksoisen Turun keskustan ravintoloiden ja maakunnan elintarvikeyrittäjien yhteistyön. Yhteistyössä olivat mukana Valonia, UBC Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio, LounaFood, elintarvikeyritykset sekä Turun keskustan ravintoloita. Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin aloitteen tavoitteena oli lisätä lähi- ja luomuruoan käyttöä Turun keskusta-alueen ravintoloissa lanseerata Turku (kestävän kehityksen konferenssin aikana) kestävän kehityksen edelläkävijäksi kehittää lähi- ja luomuruokatuotteita ja niiden toimituksia vastaamaan ravintoloiden tarpeita luoda lähi- ja luomuruokatuotteista kilpailuetu ravintoloille poistaa lähi- ja luomuruokaan liittyviä esteitä, kuten logistiikkaongelmat. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi rakennettiin työpajojen sarja, joissa ravintolat, elintarvikeyrittäjät, tukut sekä logistiikkapalveluyritykset ja kehittäjät veivät asiaa eteenpäin. Projekti käynnistettiin vuonna 2010 aloitustilaisuuden muodossa, jonne oli kutsuttu kaikki Turun keskusta alueen ravintolat keittiömestareineen. Seuraavaksi vuorossa olivat erilaiset yhteiset työpajat: kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Logistiikka työpaja Lähiruokayrittäjien ja elintarviketukkujen yhteistyötreffit Yhteistyö- ja markkinointitreffit Ravintolayhteistyö huipentui Ratkaisuja lähellä, yhdessä konferenssin iltatapahtumaan, jolloin lähiruokamerkki ilmestyi yhdeksän turkulaisen ravintolan oveen ja ruokalistoille. Nämä yhdeksän ravintolaa olivat sitoutuneet tarjoamaan joka päivä, vähintään vuoden ajan, lähiruoka-annoksen tai menun.

17 15 Kuva 2 Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin -aloitteen lähiruokamerkki Päivittäistavarakauppa -yhteistyön rakentaminen Kiinnostus lähiruokaa kohtaan kasvoi myös päivittäistavarakauppasektorilla. Loimaan seudulla käynnistyi vuonna 2010 EAKR rahoitteinen Seuturuoka saatavaksi hanke, jonka yhteistyökumppanina LounaFood toimi. Erityisesti LounaFood -hankkeen vastuulla oli Turun osuuskaupan sitouttaminen yhteistyöhön sekä alueen elintarvikeyritysten toiminnan kehittäminen vastaamaan kaupan vaatimuksia. Seuturuoka saatavaksi hanke rakensi ns. paikallisen lähiruokahylly verkoston Loimaan seudun kauppoihin. Valtakunnallisestikin yhteistyön kehittäminen sai huomiota ja vuonna 2011 Päivittäistavarakauppayhdistys ry (PTY) käynnisti Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina hankkeen, jonka aluetoteuttajana LounaFood toimi. Tämän hankkeen puitteissa järjestettiin iso maakunnallinen seminaari , johon osallistui vajaa sata yritystä ja kaupan edustajaa. Yhteistyön rakentamista jatkettiin tuotekortti -työpajoissa mm. Salo Tuotekortin tarkoituksena oli helpottaa yrityksen valmistautumista kaupan kanssa käytäviin valikoimaneuvotteluihin ja tuoda paremmin esille, minkälaisia asioita kauppa painottaa yhteistyökumppaneiltaan. Lisäksi suunniteltiin käynnistettävän alueellinen yhteistyö mm. Turun Osuuskaupan kanssa mikroyritysten tuotteiden ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Yhteistyön merkeissä tavattiin Tämän jälkeen järjestettiin elintarvikealan yrittäjien, päivittäistavarakaupan sekä ravintoloiden verkostoitumistilaisuus lähiruokatreffit Tuorlassa Tilaisuudessa yrittäjillä oli mahdollisuus esitellä tuotteitaan kaupan ja ravintoloiden edustajille ja toisaalta ostajatahot esittelivät toimintamallejaan ja yhteistyön pelisääntöjä tuottajille. Yhteistyötä päivittäistavarakaupan kanssa jatkettiin vuonna Tavattiin Suurseudun osuuskaupan edustajat 5.3. varsinaissuomalaisten tuotteiden saamiseksi SSO:n valikoimiin. Lisäksi käytiin neuvotteluja Keskon kanssa paikallisten yritysten ja kauppiaiden verkottamiseksi keskenään ja lähetettiin Keskolle esitys LounaFoodin mahdollisuuksista toimia linkittävänä tekijänä yrittäjien ja kauppaketjun välillä. Uuden vivahteen yhteistyön rakentamiselle sai vuonna 2013 käynnistetty Makuja Läheltä kauppakampanja. Toimintamalli tähän kauppakampanjaan saatiin Etelä-Pohjanmaan Makujen Satumaa yhteistyöstä. Kauppakampanjan suunnittelu käynnistettiin Turun ammattikorkeakoulun, Varrun ja Turun Osuuskaupan kanssa. Kampanjan tarkoituksena oli nostaa esiin alueen elintarvikealaa sekä tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Suunnittelun merkeissä tavattiin 2.4. ja 4.6. Kauppakampanja toteutettiin lokakuun lopussa 6 TOK:n myymälässä. Tuotteita maistatti 25 ammattikorkeakoulun toisen vuosikurssin yrittäjyyden ja markkinoinnin opiskelijaa. Neljässä tiimissä työskentelevät opiskelijat olivat valmistautuneet tehtäväänsä tutustumalla oman yrityksensä tuotteisiin ja esimerkiksi vierailemalla yrityksessä.

18 16 Yhteistyön rakentaminen muiden toimijoiden kanssa Vahvistettiin elintarvikealan ja muiden alojen esim. pitopalveluiden ja maatilamatkailuyritysten välistä yhteistyötä. Suunniteltiin yhteistyössä Matkailun teemaryhmän, Ruoka Suomi teemaryhmän ja V-S matkailun toimialahankkeen kanssa valtakunnallista Ruoan ja matkailun seminaaria. Oma maa mansikka, muu maa mustikka seminaari järjestettiin Linnasmäessa Turussa Tapahtumassa esiteltiin mm. Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin aloitetta. Lisäksi järjestettiin maaseutumatkailuyritysten ja elintarvikeyritysten verkostoitumistreffit Uudessakaupungissa yhteistyössä Maaseudun matkailuelinkeinon kehittäminen Varsinais-Suomessa -hankkeen kanssa. Erilaisten pienten elintarvikealan yhdistysten kanssa lisättiin yhteistyötä sekä oman maakunnan että valtakunnan tasolla. Keskeisinä yhteistyökumppaneina olivat Varsinais- Suomen lammaskerho ry, Kaffeli ry ja Slowfood ry. Etsittiin mahdollisuuksia, miten voitaisiin ratkaista logistiikkaongelmia esim. miten saada tuoretuotteet joustavammin perille pienien logistiikkaratkaisujen avulla. Aloitettiin Seuturuoka saatavaksi hankkeen kanssa lähiruokatuotteiden logistiikkaselvitys, miten pienten yritysten tuotteita saataisiin kustannustehokkaasti sekä kaupan että ammattikeittiön valikoimaan. Selvityksen tuloksena Loimaan alueelle syntyi yrittäjävetoinen logistiikkarengas johon kuului noin 7 elintarvikeyritystä. Selvitettiin, minkälaisia mahdollisuuksia jo olemassa olevilla elintarviketukuilla ja kuljetuspalveluilla olisi lähiruokatuotteiden toimituksiin Varsinais-Suomen alueella. Tukkutapaamisia tehtiin vuonna 2010 ja näiden perusteella järjestettiin tukkutreffit yhteistyön parantamiseksi. Uusia alan trendejä, teemoja ja tutkimuksia esiteltiin yleisillä infopäivillä. Esimerkiksi hanke järjesti yhteistyössä Varsinais-Suomen Elintarvikekehityksen osaamiskeskuksen kanssa Laatutyöpajan Päivän aikana asiantuntijat kertoivat laadunohjaamiseen ja laatuvaatimuksiin liittyvistä asioista eri näkökulmista sekä kuultiin puheenvuoroja käytännön kokemuksista. Lisäksi LounaFood järjesti elintarvikelainsäädäntöön liittyviä tilaisuuksia Maaseudulta markkinoille , laivaseminaari 2012, Uusikaupunki Järjestettiin yhteistyössä Saaristomeren biosfäärialueen ja Turunmaan Masva hankkeen kanssa Närproducerat och ekologiskt trumf för skärgårdsföretag? tilaisuus Kasnäsissa iii) Ruokatapahtumien kehittäminen Edistettiin erilaisten markkinoiden ja tapahtumien kehittymistä siten, että tuottajien ja käyttäjien mahdollisuus kohdata toisensa parani. Hanke oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa valtakunnallista Herkkujen Suomi tapahtumaa Helsingin Rautatietorilla ja Tapahtumat keräsivät paikalle kymmeniä tuhansia kävijöitä. Yrittäjillä oli mahdollisuus verkostoitua paitsi oman maakunnan yrittäjien myös muiden maakuntien yrittäjien kanssa. Osastolla yrittäjillä oli mahdollisuus paitsi esitellä tuotteitaan suoraan pääkaupunkiseudun kuluttajille niin myös tavata useiden vähittäistavarakauppojen, kauppaketjujen sekä ravintoloiden sisäänostajia.

19 Hanke osallistui Turun Messuille yhteistyössä Turun Osuuskaupan kanssa 2011 ja Messuilla esiteltiin varsinaissuomalaista elintarvikealaa ja yrittäjiä sekä aitojamakuja.fi palvelua. Turun kulttuuripääkaupunkivuonna tapahtui paljon ruokakulttuurin ja ruokatapahtumien muodossa. Syksyn Sato tapahtuma järjestettiin Turun Kauppatorilla yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten sekä SlowFood yhdistyksen kanssa. Lisäksi osallistuttiin kesällä 2011 järjestettävien Neitsyperunafestivaalien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kulttuurivuoden koulujen teemapäivät toteutettiin yhteistyössä MTK Varsinais-Suomen kanssa. Turun Ruokamessut olivat tärkeä paikallinen tapahtuma, johon hanke osallistui vuosittain, Jokaisena vuotena messuosaston kantavana teemana oli varsinaissuomalaisen pienelintarvikeyrittäjyyden esiintuominen eri yhteistyökumppaneiden kanssa mm. MTK Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, Varsinais-Suomen seutukunnat ja elintarvikeyritykset. 17 Kuvat 3 ja 4 Turun Ruokamessut 2013 Osallistuttiin Helsingin Lähiruoka&luomu tapahtumaan järjestämällä messuille Varsinais-Suomen lähiruokakortteli yhteistyössä Loimaan ja Vakka-Suomen seutukuntien kanssa. Kuva 5 ja 6 Varsinais-Suomen kortteli Helsingin Lähiruoka&luomu tapahtumassa

20 18 Maaseudulta markkinoille -maaseutuyrittäjien kontaktimessut järjestettiin Turun messukeskuksessa LounaFood suunnitteli tapahtumaan elintarvikeyrityksille suunnattua ohjelmaa ja tietoiskuja: - Vähittäiskaupan toimintaperiaatteet tutuiksi seminaari Match Point tapaaminen TOK:n / Ruokakeskon valikoimapäällikön kanssa Paikallisella ruoalla on mahdollisuus julkisissa elintarvikehankinnoissa Tehdään hyvää syötävää yhdessä Ammattikeittiön toimintaperiaatteet tutuiksi pk-yritys ammattikeittiön tavarantoimittajana Match Point tapaaminen ammattikeittiön kanssa Osallistuttiin Lammas- ja vuohituotteiden markkinoiden suunnitteluun ja toteutukseen vuosina 2010, 2011 ja Hanke oli mukana seuraavissa kansainvälisissä tapahtumissa. LounaFood -hanketta ja varsinaissuomalaista ruokaa esiteltiin Berliinissä kansainvälisessä Grune Woche tapahtumassa EU:n maaseutuverkostoyksikön osastolla vuonna Seuraavana vuotena projektipäällikkö osallistui Maaseutuverkoston järjestämälle opintomatkalle Berliiniin Grune Woche tapahtumaan d) Aikataulu Hanketta toteutettiin e) Resurssit Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö, elintarvikealan asiantuntija, projektisihteeri, vastuullinen johtaja, graafikko ja julkaisuavustaja sekä tarvittaessa käytössä oli atk-tuki Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheassa. Koko hankkeen aikainen työpanosmäärä henkilötyövuosina laskettuna oli 13,5 htv. f) Toteutuksen organisaatio Hankkeen toteuttamisesta vastasi Turun yliopiston erillisyksikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea (vuoden 2009 loppuun saakka Täydennyskoulutuskeskus). Hankkeessa toimi projektipäällikkönä Päivi Töyli , Johanna Mattila (ent. Reinikainen) ja Sanna Vähämiko (Mattilan äitiysvapaan sijaisuus). Elintarvikealan asiantuntijana toimi Johanna Mattila (ent. Reinikainen), Teemu Halttunen , Sanna Heljakka ja Mervi Louhivaara Hankkeen projektipäällikön ja elintarvikealan asiantuntijan määräaikaiset tehtävät laitettiin julkiseen hakuun. Projektisihteerinä toimi Ritva Rantala ja hankkeen vastuullisena johtajana Heimo Välimäki. Molemmat ovat pysyvässä työsuhteessa Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheassa. LounaFood Uutiset lehden taitosta sekä muun materiaalin taitosta vastasi graafikko Keijo Viljakainen ja julkaisuavustaja Arja Meriluoto, jotka ovat niin ikään pysyvässä työsuhteessa Braheassa. ATK-tukea tarvittiin projektihenkilöstölle kuuluvien laitteiden ja yhteyksien turvaamiseksi. ATK-tuesta vastasivat Sami Nurmela ja Peter Dahl.

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Päivi Töyli Heidi Valtari paivi.toyli@utu.fi heidi.valtari@utu.fi 040 189 1929 0400 487 160 Turun yliopiston Brahea-keskus 5.10.2015 Hankkeen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä,

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, RUOKAKETJU Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, 20.1.2016 Heidi Valtari heidi.valtari@utu.fi Lähiruokakoordinaatio Turun yliopiston Brahea-keskus 8.12.2015 Lähiruoan koordinaatiohanke Yhdessä tehden

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 13.5.2016

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 13.5.2016 Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: maanantai 9.5.2016 klo 10.45-12.58 sekä tiistai 10.5. klo 16.35-17.38 Paikka: Havsvidden, Geta, Ahvenanmaa Osallistujat: Teemu Hauhia, Maaseutuverkostopalvelut

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteet pitkällä aikavälillä Matkailu on osaava, kasvava ja uudistuva maaseudun elinkeino.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Jaana Itälä-Laine 27.10.2011

VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Jaana Itälä-Laine 27.10.2011 VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Jaana Itälä-Laine 27.10.2011 Taustalla Varsinais-Suomen Agenda 21 perustettiin ympäristöviranhaltijoiden toimesta Aloitusseminaari

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Rural Youth Project must be the best thing in the world!

Rural Youth Project must be the best thing in the world! Rural Youth Project must be the best thing in the world! Toteutettiin ajalla 1.8.2012 31.12.2014 Yhteistyökumppaneina: *Järvi - Kuopion seurakunta * Espanjan Leader-ryhmän GAL -Sierra del Jarama + 17 muun

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori. Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA

Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori. Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA TAUSTA Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 Liikenneturvallisuustavoitteet ja

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku 16.12.2013 Työpajan tavoitteet Missä ollaan nyt ja prosessi, jolla edetään Ensimmäisten toimintahaasteiden valinta ja viilaus Ohjelman ja haastekampanjan

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminta oli kylien yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli kylien edunvalvonta ja kylätoiminnan edistäminen. Sen

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

Lähiruoan koordinaatiohanke

Lähiruoan koordinaatiohanke Lähiruoan koordinaatiohanke Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Päivi Töyli Heidi Valtari paivi.toyli@utu.fi heidi.valtari@utu.fi 040 189 1929 0400 487 160 Turun yliopiston Brahea-keskus 9.11.2016 Muut

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto 14.6.2012 Helsinki Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013, hallintoviranomainen Tulosviestintä,

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot