LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta"

Transkriptio

1 LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta Loppuraportti

2 LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta SISÄLLYSLUETTELO 1. Hankkeen toteuttajan nimi 1 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus 1 3. Yhteenveto hankkeesta 1 4. Raportti Hankkeen tausta ja kohderyhmä Hankkeen tavoitteet 2 a) Ylemmän tason tavoitteet 2 b) Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus 4 c) Toimenpiteet 4 Verkoston koordinaattori 4 i) Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten 4 yritysrekisterin ylläpitäminen, kehittäminen ja hyödyntäminen ii) Toimialan kehityksen seuraaminen mm. selvitysten ja 6 raporttien avulla iii) Uusien hankkeiden synnyttäminen 7 iv) Yhteistyöverkostojen rakentaminen 7 Tiedotustaho 9 i) Yrityksille ja yhteistyökumppaneille suunnattu tiedottaminen 9 ii) LounaFood Uutiset odotetuin lukupaketti 9 iii) Sosiaalinen media ja internetsivut tiedotuksen tukena 10 iv) Yhteistyö median kanssa 11 Neuvonta 11 i) Matalan kynnyksen neuvontaa yhden luukun -periaatteella 11 Lähellä tuotetun ruoan puolestapuhuja ja tunnettuuden lisääjä 12 i) Varsinaissuomalaisen ruuan esiintuominen 12 ii) Yrittäjien ja ostajien yhteistyön rakentaminen 12 iii) Ruokatapahtumien kehittäminen 16 d) Aikataulu 18 e) Resurssit 18 f) Toteutuksen organisaatio 18 g) Kustannukset ja rahoitus 20 h) Raportointi ja seuranta 20 i) Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esitys jatkotoimenpiteiksi Allekirjoitukset 31

3 1 1. Hankkeen toteuttajan nimi Hankkeen toteuttaja Turun yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea TURUN YLIOPISTO 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Hankkeen nimi LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta Hanketunnus Yhteenveto hankkeesta LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta -hankkeen päätavoitteena oli toimia Varsinais-Suomen alueella elintarvikealan ja yrittäjyyden kehittäjänä olemalla verkoston koordinaattori, tiedotus- ja neuvontataho sekä lähellä tuotetun ruuan puolestapuhujana ja tunnettuuden lisääjänä. Tavoitteisiin vastattiin monenlaisin toimin, joista tiedottaminen, elintarvikealan verkoston yhteistyön lisääminen ja lähellä tuotetun ruuan imagon edistäminen olivat etualalla. Näitä toimia tuettiin esim. tekemällä erilaisia selvityksiä toimialan tilanteesta, lisäämällä tuottajien ja käyttäjien välistä yhteistyötä, neuvomalla viranomaismääräysten käyttöönotossa, informoimalla elintarvikealan uusista trendeistä ja tutkimuksista. Hankkeen tuloksena elintarvikealan toimijaverkosto vahvistui, yhteistyö lisääntyi kaikilla tasoilla ja varsinaissuomalainen lähellä tuotettu ruoka tuli tunnetummaksi. Elintarvikkeita jalostavien yritysten lukumäärä kasvoi ollen vuonna kpl (Ruoka-Suomi tilasto 6/2013), mikä on huomattavasti enemmän (19 kpl) kuin vuonna Erityisesti maaseutualueille syntyi uusia leipomoita. Jatkossakin tulisi huomioida uusien yritysten syntymistä edesauttavat toimet ml. yrittäjyyskasvatus, sillä myös elintarvikealalla yrittäjien ikärakenne vanhenee. Yritysten osaaminen ja yhteistyö toisten yritysten kanssa lisääntyi hankkeen aikana. Tästä ovat osoituksena yrityksille annetun neuvonnan suuri määrä (yli 250 neuvontaa) sekä tiedotustoimien runsaus, 20 LounaFood Uutiset lehteä ja satoja s-posteja. Laadullisena tuloksena voidaan nostaa esille myös yrittäjien suuri kiinnostus yhteismarkkinointiin mm. yhteisosastot messuilla. Ylipäätänsä hankkeen toimintaan osallistui runsaasti yrityksiä, mikä on osoituksena toimenpiteiden tarvelähtöisyydestä. Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana oli Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea. Hankkeen keskeisinä yhteistyökumppaneina olivat mm. Varsinais-Suomen seutukuntien kehittämiskeskukset, Leader toimintaryhmät, MTK Varsinais-Suomi, ProAgria Länsi-Suomi, Turun ammattikorkeakoulu, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat euroa. Hanke sai rahoituksen Varsinais-Suomen ELY-keskukselta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 90 % ja Varsinais-Suomen kunnilta 10 %.

4 2 4. Raportti 4.1.Hankkeen tausta ja kohderyhmä Elintarvikkeiden jalostus on yksi Varsinais-Suomen maaseutu-alueiden keskeisimmistä elinkeinoista. Vuonna 2007 maakunnassa oli 426 elintarvikealan toimijaa, joista noin 75 % sijaitsi maaseutu-alueella (Lähde: Ruoka-Suomi 5/2007). Pienillä ja keskisuurilla elintarvikeyrityksillä on etuina joustavuus tuotannossa ja mahdollisuus palvella asiakkaita nopeasti. Lähellä tuotettu ruoka tukee myös suurelta osin kestävän kehityksen edistämistä. Toisaalta, pienten yritysten haasteena on tuottaa tuotteita, jotka ovat kilpailukykyisiä suurten yritysten tuotteille. Panostamalla laatuun raaka-aineissa, tuotantotavoissa ja lopputuotteessa sekä erikoistuminen joko oman alueen ruokakulttuurin tai tulevaisuuden trendeihin/visioihin antavat perustaa oman asiakaskunnan löytämiselle. Pienten yritysten olisi verkostoiduttava keskenään pystyäkseen kilpailemaan suurten yritysten kanssa. Yritykset tarvitsevat tuekseen alueella toimivan puolueettoman neuvonta- ja tiedotustahon, joka edistäisi niiden toimintamahdollisuuksia. LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta hanke olisi elintarvikealan osaajien verkosto, joka toimisi maakunnan alueella. Alueella vallitsi yhteinen tahto kehittää elintarvikealaa ns. toimialahankkeen kautta, joka koordinoisi alueen elintarvikealan kehittämistoimintaa ja olisi linkkinä seudullisen ja valtakunnallisen toiminnan välillä. LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta hanketta aloitettiin suunnittelemaan tarvelähtöisesti yhteistyössä Varsinais-Suomen seutukuntien kehittämiskeskusten kanssa. Näin varmistettiin se, että hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet olivat yleisesti hyväksyttyjä ja yhteiseen päämäärään kohdennettuja. Erityisen tärkeänä pidettiin elintarvikealan substanssi osaamisen keskittämistä toimialahankkeelle mm. alaan liittyvän neuvonnan tarjoajana sekä ajankohtaisen tiedottamisen väylänä. Tärkeänä yhteistyötahona nähtiin seutukuntien kehittämiskeskusten Masva hankkeet (Maaseudun asiakasvastaava), joilla olisi tiivis yhteys alueen elintarvikeyrityksiin. Hankkeen kohderyhmänä olivat kaikki varsinaissuomalaiset elintarvikkeita jalostavat mikroja pk-yritykset (ml. Annex I -yritykset). Toiminnan osapuolina olivat myös ammattikeittiöt, vähittäiskaupat, elintarvikealan kehitysorganisaatiot, Varsinais-Suomen seutukunnat ja toimintaryhmät, eriasteiset oppilaitokset sekä kuluttajat. Hankkeen toiminta-alue oli koko Varsinais-Suomi. 4.2.Hankkeen tavoitteet a) Ylemmän tason tavoitteet Hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toimenpidettä 124 Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi. Toimenpiteen keskeisiä tavoitteita olivat elintarvikkeita jalostavien yritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantuminen, jalostusketjun vuoropuhelun ja yhteistyön lisääminen sekä yritysten osaamisen lisääminen

5 mm. tiedotuksen ja neuvonnan keinoin. Hanke vastasi ohjelman tavoitteisiin toimimalla elintarvikealan verkoston koordinaattorina, yrityksille suunnatun tiedottamisen ja neuvonnan tahona sekä yritysten ja ostajien välisen vuoropuhelun lisääjänä. b) Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena oli edistää Varsinais-Suomen elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Päätavoitteen toteuttamisen tukena olivat neljä alatavoitetta ja toimenpidettä, jotka olivat jaoteltu seuraavasti: verkoston koordinointi, tiedotus- ja neuvontatoiminta sekä lähellä tuotetun ruoan puolesta puhuminen ja tunnettuuden lisääminen. Verkoston koordinaattori - ylläpitää ja kehittää Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten yritysrekisteriä - pitää esillä elintarvikealan palvelutarjontaa Varsinais-Suomessa - tehdä selvityksiä toimialan tilanteesta ja kehittymisestä - lisätä elintarvikealan verkoston yhteistyötä ja rakentaa uusia verkostoja eri tahojen kesken ml. yrittäjäverkostot - osallistua aktiivisesti muiden elintarvikealan kehittämisorganisaatioiden toimintaan ja yhteistyön kehittämiseen Tiedotustaho - tiedottaa ajankohtaisista elintarvikealan asioista (lainsäädäntö, trendit, tutkimukset jne.) sekä keskittää yrittäjien suuntaan tapahtuvaa tiedottamista - nostaa esiin internetsivuja aktiivisen tiedottamisen välineenä - lisätä elintarvikealasta tiedottamista erilaisille kohderyhmille ml. suuri yleisö - pitää esillä Aitoa Makua Varsinais-Suomesta teemaa ja lähellä tuotettua ruokaa Neuvonta - edistää elintarvikealan yritysten oman toiminnan kehittymistä - nopeuttaa viranomaismääräysten käyttöönottoa Lähellä tuotetun ruuan puolestapuhuja ja tunnettuuden lisääjä - vahvistaa ja tukea lähellä tuotetun ruuan tunnettuutta ja käyttöä - lisätä tuottajien ja käyttäjien välistä yhteistyötä - lisätä tietoisuutta elintarvikealan uusista trendeistä, teemoista ja tutkimuksista pitää esillä suomalaista ja alueellista ruokakulttuuria Aitoa Makua Varsinais- Suomesta -teeman avulla. 3

6 4 4.3.Hankkeen toteutus c) Toimenpiteet Verkoston koordinaattori i) Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten yritysrekisterin ylläpitäminen, kehittäminen ja hyödyntäminen Hankkeen ensimmäisiä tehtäviä oli elintarvikkeita jalostavien yritysten yritysrekisterin päivittäminen, sillä edellisestä systemaattisesta päivittämisestä oli kulunut jo useampi vuosi. Ajankohtainen toimialatieto oli pohjana kaikelle kehittämistyölle, mitä hankkeessa tultiin tekemään. Yrityskyselyn tekeminen aloitettiin keväällä Kysely koostui kahdesta osasta: maakunnallisen toimijan osiosta, jossa kyseltiin tarkkoja yrityksen taustatietoja liittyen mm. liikevaihtoon, tämän hetken tilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin sekä kehittämistoiveisiin ja siihen liittyvään avun tarpeeseen sekä -sivustoon liittyvästä ns. yleisestä osiosta. Yhdistämällä nämä kaksi asiaa samaan kyselyyn vältettiin se, että yritykseltä kysyttäisiin samansuuntaisia tietoja kahteen kertaan. Aitojamakuja.fi -sivustoon liittyvät yleiset asiat (yhteystiedot ja toimialatiedot) toimivat samalla hankkeen yritysrekisterin pohjana. Kyselypohjaa valmisteltiin kevään aikana valtakunnallisessa Aitoja Makuja -työryhmässä, johon projektipäällikkö kuului. Aitojamakuja.fi -sivusto oli alkujaan valtakunnallisen Ruoka- Suomi teemaryhmän ylläpitämä elintarvikealan yritysten hakupalvelu, joka muuttui vuonna 2009 valtakunnallisen Aitoja makuja hankkeen toiminnaksi. Sivuston keräämisestä ja ylläpitämisestä vastasivat maakunnallisen tiedon osalta maakunnissa toimivat aluejäsenet (Varsinais-Suomen kohdalla LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta -hanke) samalla, kun keräsivät yritystietoa oman toiminnan tarpeisiin. Kysely lähetettiin ensin postitse ja mikäli vastausta ei lähetetty postitse takaisin, soitettiin yritykseen ja tehtiin kysely puhelinhaastatteluna. Kevään aikana huomattiin, että kyselyihin vastaaminen oli niin vähäistä, että postituksesta luovuttiin ja päätettiin hoitaa kyselyt suoraan puhelinhaastatteluina. Yritysrekisterissä olleet yritykset saatiin käytyä läpi kesäkuun 2009 loppuun mennessä, jonka jälkeen keskityttiin uusien yritysten löytämiseen sekä rekisterin tietojen päivittämiseen. Vuonna 2011 käynnistettiin yritysrekisterin systemaattinen päivitystyö. Kysely lähetettiin ensin kirjeitse ja myöhemmin sähköisesti niille yrityksille, jotka eivät vastanneet ensimmäiseen kyselyyn. Kaikkien saatujen vastausten ja lisäksi internetistä löytyvien yhteystietojen pohjalta yritysrekisteri päivitettiin joulukuussa Kaikkiaan rekisterissä oli nyt päivitetyt yhteystiedot 446 yritykselle, joista 301 oli elintarvikkeita jalostavia yrityksiä. Hanke toimi valtakunnallisen Ruoka-Suomi teemaryhmän aluejäsenenä, joka mm. kokoaa koko maan osalta elintarvikkeita jalostavien yritysten tietoja. Hanke toimitti teemaryhmälle vuosina Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten toimialatiedot. Yritysrekisteriä hyödynnettiin aktiivisesti erilaisissa tiedotustoimissa: hankkeen oma ja yhteistyökumppaneiden tiedotus yhden luukun -periaatteella, kohdennetut yhteistyöhaut (esim. raaka-aineiden toimittajat, laitteisto -yhteistyö, ostajat) sekä toimialasta viestiminen rahoittajille, medialle ja toisille kehittäjille, tutkijoille.

7 5 Aitojamakuja.fi Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja tietolähde, jonka toimintaa koordinoi valtakunnallinen Aitoja makuja hanke (Aitoja makuja I ja Aitoja makuja II ). Hanke osallistui aktiivisesti valtakunnallisen Aitojamakuja.fi sivuston kehittämis- ja viestintätyöhön toimien Varsinais-Suomen aluejäsenenä. Aluejäsenen vastuulla oli oman alueen yritysten rekrytointi sivuille sekä tietojen päivittäminen ja sivustosta tiedottaminen. LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta otti omalla alueellaan viestinnän kärjeksi Aitojamakuja ydinviestin sekä hyödynsi omissa alueellisissa tapahtumissa valtakunnallisen hankkeen erilaisia viestintämateriaaleja. Aitoja makuja aluetoimikunta kokoontui hankkeen aikana 2-3 kertaa vuodessa. Projektipäällikkö osallistui näihin kokouksiin. Lisäksi aluetoimija raportoi puolivuosittain alueellisen aitoja makuja toiminnan valtakunnalliselle hankkeelle, Kuva 1 Aitojamakuja.fi Varsinais-Suomen hakutulos, 185 yritystä. Vuoden 2013 alusta sivustolle alettiin kerätä aktiivisesti myös tiloilta suoraan kuluttajalle, ravintolalle tai keittiölle myyviä toimijoita. Tätä yhteistyötä vietiin eteenpäin yhdessä MTK Varsinais-Suomen kanssa mm. lähettämällä erilaista tieodotusmateriaalia jäsenistölle sekä osallistumalla yhdistysten kuluttajavastaavien infotilaisuuteen. Vuoden 2013 lopussa sivustolla oli 185 varsinaissuomalaista elintarvikealan yritystä, mikä on 10 % kaikista sivustolla olevista yrityksistä (yhteensä 1840).

8 6 Aitojamakuja.fi -yhteistyö tapahtumat, joissa sivustoa on yrityksiä suoraan esitelty/ Varsinais-Suomi * Taulukko 1 Aitojamakuja.fi sivustolla olevien varsinaissuomalaisten yritysten lkm:n kehitys ja sivustoesittelyjen määrä vuosina * Sivusto avattiin virallisesti ii) Toimialan kehityksen seuraaminen mm. selvitysten ja raporttien avulla Hanke teki aktiivisesti selvityksiä toimialan tilanteesta, jotta saatiin ajankohtaista tietoa kehittämisen kohteista ja tarpeista. Käsiteltäviä asioita olivat mm. elintarvikkeita jalostavien yritysten markkinatilanne, toimintaympäristö, kehityssuunnat, tietyn toimialan tilanne esimerkiksi luomu, tuottajien ja käyttäjien kohtaaminen sekä perinteiset yrityskyselyt, joiden tietoja voitiin hyödyntää yritysrekisterissä. Osa selvityksistä tehtiin yhdessä oman alueen yhteistyökumppaneiden kanssa ja osa mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisten tahojen kanssa. Vuosittain tuotettiin ja julkaistiin raportti yritysten määrän kehittymisestä (vrt. Ruoka-Suomi yritystilastot). Olennaista oli, että selvityksiä tehtiin säännöllisesti, jolloin pystyttiin seuraamaan tilanteen kehittymistä alueella ja suuntaamaan siten toimintaa jatkossa sen mukaan, mihin tarvetta on. Keväällä 2008 käytyjen keskustelujen pohjalta toteutettiin syksyllä 2008 Varsinais-Suomen luomutoimijoiden ja -tuotannon tilannekatsaus. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Varsinais-Suomen luomutuottajien toimintaa sekä tulevaisuuden näkymiä ja neuvonnan ja koulutuksen tarvetta. Työn teki Turun yliopiston luomupiirin hallitus ry. ja se toteutettiin ajalla Luomuselvitys on luettavissa Varsinais-Suomen elintarvikealan toimialaraportti tehtiin yritysrekisterin päivityksen pohjalta vuonna Raportissa kuvattiin elintarvikealan varsinaissuomalaista yrityspohjaa, toimialan nykytilaa sekä yritysten kehitystavoitteita. Maakunnallisen elintarvikealan toimialaraportin pohjalta tehtiin seutukunnalliset elintarvikealan toimialaraportit, joissa kuvattiin aina yhden seutukunnan elintarvikealan yritysten tilannetta. Toimialaraporteista tiedotettiin sidosryhmille, yrityksille sekä tiedotusvälineille. Raporttien pohjalta suunnattiin kehittämistoimia tiettyihin painopistealueisiin. Toimialaraportit ovat luettavissa Vuonna 2010 aloitettiin Varsinais-Suomen ruokakulttuuri-selvityksen tekeminen vastaamaan yhä lisääntyvään tiedontarpeeseen ja kuluttajien kiinnostukseen alueellista ruokakulttuuria ja ruoan tekijöitä kohtaan. Selvityksessä kartoitettiin varsinaissuomalaisen ruokakulttuurin erikoispiirteet, ruokakulttuuri paikallisten asukkaiden / kuluttajien silmin sekä ruokakulttuuri pienyritysten markkinointimahdollisuutena. Selvityksen tekivät Varsinais-Suomen Maa- ja

9 kotitalousnaiset. Selvitystä esiteltiin mm. Turun Ruokamessuilla, Osaava Nainen -messuilla sekä Lammas- ja vuohituotteiden markkinoilla. Lisäksi selvitys lähetettiin kaikkiin Varsinais- Suomen yläkouluihin, kotitalousopetuksen tueksi. Selvitys sai niin suuren suosion, että syksyllä 2013 päätettiin ottaa lisäpainos. Suolasilakasta rysäburgeriin varsinaissuomalaista ruokakulttuuria selvitys on luettavissa Paikallisten elintarvikeyrittäjien ja Turun keskustan ravintoloiden kanssa käynnistettiin yhteistyö v Tämä toimi oivallisena alustana tutkia yksityisten ravintoloiden ja lähiruokayrittäjien yhteistyön mahdollisuuksia ja pullonkauloja. Tämän vuoksi vuonna 2010 aloitettiin Luomu- ja lähiruoan markkinointimahdollisuudet ammattikeittiösektorilla opinnäytetyö, jonka esimerkkitapauksena Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin aloitteen -selvitys valmistui. Selvitys on luettavissa Lähiruoan asema Länsi-Turunmaan ja Kemiönsaaren lounas- ja à la carte ravintoloissa opinnäytetyö tuki entisestään ammattikeittiöiden ja lähiruokayrittäjien kanssa tehtävää yhteistyötä (2011). Selvitys on luettavissa Vuonna 2011 toteutetun yrityskyselyn pohjalta analysoitiin yritysten kehittymisnäkymiä ja tulevaisuuden haasteita. Koostettuja tuloksia esiteltiin useissa elintarvikealan toimintaa käsittelevissä seminaareissa ja palavereissa. Lisäksi haasteet saatettiin tiedoksi tulevaa EUohjelmakautta Varsinais-Suomessa valmistelevalle taholle. Tulokset ovat liitteenä 1. Hanke keräsi systemaattisesti yritystietoa vuosien aikana, jonka vuoksi tästä ajanjaksosta on koostettu yhteenveto, joka auttanee myös seuraavan ohjelmakauden painopistealueiden suunnittelussa. Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten toimialatietoa on analysoitu kohdassa hankkeen tulokset ja vaikutukset. 7 iii) Uusien hankkeiden synnyttäminen Koordinaatiohanke avusti uusien hankkeiden ja toimien työstämisessä alueella. Aiheet nousivat selvitysten pohjalta ja yrittäjien sekä sidosryhmien keskuudesta. Hankkeet olivat mm. yhden seutukunnan ja toimintaryhmän alueella toteutettavia hankkeita sekä alueiden välisiä, valtakunnallisia ja kv hankkeita (esimerkiksi Seuturuoka saatavaksi, Elintarvikeala nousuun Vakka-Suomessa, Mathantverk, Tiedolla ja osaamisella aitoja makuja Lounais- Suomesta, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU), Nimisuojatuotteet alueellista identiteettiä rakentamassa, Kasviproteiiniketjunhallinta hanke, KnowSheep, BaltFood -the BSR Food Cluster. Hankkeille haettiin erillinen rahoitus. iv) Yhteistyöverkostojen rakentaminen Toimijoiden ja yrittäjien välistä yhteistyötä lisättiin mm. yhteisten tapaamisten, opintomatkojen ja tiedonvälittämisen kautta. Lisäksi yrittäjien välistä verkostoitumista lisättiin yhteisillä tapaamisilla. Usein yrittäjän oma osaaminen ja halu oman toiminnan kehittämiseen lisääntyivät, kun verkostoiduttiin oman toimialan tai toisen toimialan yrittäjien kanssa. Uudet verkostot antoivat synergiaetuja ja lisäsivät yleistä alan tunnettuutta. Hanke osallistui aktiivisesti seutukunnissa järjestettäviin yrittäjätilaisuuksiin yhteistyössä seudullisten kehittämiskeskusten Masva -hankkeiden kanssa. Näiden tilaisuuksien aiheina olivat alueen yritysten yhteistyön kehittäminen ja verkostona toimimiseen kannustaminen.

10 8 Lisäksi vuosina 2009 ja 2010 hankkeessa järjestettiin ns. kehittäjien road show, jonka tavoitteena oli lisätä yritysten tietoa alueen kehittämispalveluista ja -mahdollisuuksista sekä kuunnella tarkalla korvalla kentän toiveita kehittämistyölle. Näihin road show tapahtumiin osallistuivat LounaFood hankkeen ja Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen elintarvikealan asiantuntijat sekä seudun Maaseudun asiakasvastaava Masva. Ravintoloiden keittiömestareiden sekä alueen elintarvikeyritysten yhteistyötä rakennettiin Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin aloitteessa monipuolisella työpaja työskentelyllä vuosina Tämän aloitteen puitteissa edistettiin myös elintarvike- ja tukkuyrittäjien verkostoitumista. Lisäksi matkailu- ja elintarvikeyrittäjien yhteistyötä pohjustettiin yhteisillä tapaamisilla sekä opintomatkan muodossa (Onko Mikkeliin mänijöitä? ) Matkailun toimialahankkeen kanssa. Paikallisten tuotteiden saaminen julkisen ruokahuollon piiriin puhututti laajasti koko hankkeen ajan. Tämän vuoksi toimenpiteitä suunnattiin kuntien hankinnoista vastaavien, ruokahuoltopäälliköiden, elintarvikeyritysten sekä kehittäjien vuoropuhelun lisäämiselle. Asiaa vietiin eteenpäin mm. Lähiruokapäivä , yrityskäynnit , Lähiruokaa käyttäjille , Hyvää ruokaa läheltä , Varsinaisen Suuri Ruokakeskustelu 11.9 yhdessä VARRU-hankkeen kanssa. Erilaiset kotimaan ja ulkomaan opintomatkat keräsivät alueen yrittäjiä yhteen. Opintomatkoja tehtiin seuraavasti: Anuga, Köln , Sial Pariisi , Helsingin Tukkutori ja Sitra , Onko Mikkeliin mänijöitä Päivittäistavarakaupan kanssa tehtiin keskeistä yhteistyötä alueen elintarvikeyritysten tuotteiden saamiseksi kaupan valikoimiin. Toimintojen tukena hyödynnettiin valtakunnallisen PTY:n hallinnoiman Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina -hankkeen materiaaleja sekä tuotekorttityökalua (esimerkiksi PTY seminaari, Tuorlan Lähiruokatreffit.). Yrittäjien yhteiset messu- ja tapahtumaesiintymiset olivat toimiva tapa lisätä yrittäjien keskinäistä verkostoitumista. Näistä esimerkkeinä toimivat Herkkujen Suomi- tapahtuma Helsingin rautatietorilla ja sekä Turun Ruokamessut , ja Varsinaissuomalaisten elintarvikealan korkeakoulujen ja alueella toimivien muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä poistettiin päällekkäistä toimintaa ja hyödynnettiin kunkin omia vahvoja puolia. Tiedon kulkua yrittäjiltä kehittäjille parannettiin erilaisten alueyhdistys- ja yrityskontaktien avulla. Kentältä saatuun asiakaspalautteeseen reagoitiin nopeasti ja toimitettiin myös tarpeen mukaan tiedoksi muille toimijoille, jotta pystyttiin edistämään erilaisten palveluiden ja koulutusten laatua. Hankkeen keskeisinä yhteistyökumppaneina toimivat seutujen Masvat sekä Leader toimintaryhmät. Yhteisiä tapaamisia pidettiin kaksi kertaa vuodessa, jolloin keskusteltiin alan kehittämisen painopisteistä, onnistumisista, haasteista ym., joiden avulla toimintaa ja roolitusta voitaisiin entisestään parantaa. Näiden tapaamisten lisäksi tavattiin em. kohderyhmiä pienemmällä porukalla usean kerran vuodessa, aina tarpeen vaatiessa. Alan verkostoitumista ja yhteistyötä lisättiin kuulumalla hankkeiden ohjausryhmiin ja erilaisiin alan työryhmiin. Näistä keskeisimpiä olivat Varsin Hyvä ry:n Läheltä enemmän

11 hanketyöryhmä, LoiMaaseutu, Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa, Seuturuoka saatavaksi, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, Tiedolla ja osaamisella aitoja makuja Lounais-Suomesta hankkeiden ohjausryhmät, Aitoja makuja aluetoimijoiden sekä Ruoka-Suomi teemaryhmän kokoukset. Lisäksi projektipäällikkö kuului Turun Ruokamessujen toimikuntaan. Yhteistyöneuvotteluja ja -tapaamisia järjestettiin hankkeen aikana lukuisia. Tiedotustaho i) Yrityksille ja yhteistyökumppaneille suunnattu tiedottaminen Elintarvikealan yrityksille tiedotettiin säännöllisesti uusista säädöksistä, rahoitusmahdollisuuksista, alan trendeistä ja tuotteiden kysynnän suuntauksista, koulutuksista ja ajankohtaisista tapahtumista. Hankkeen toteuttajalle tuli tiedotuspostia ajankohtaisista säädöksistä ja alan muutoksista sekä sähköpostitse että julkaisujen kautta. Säännöllisesti tulevia julkaisuja olivat mm. Elintarvike ja terveys, Luomulehti sekä Elintarvikelainsäädäntö kansion päivitykset, mm. näistä tietolähteistä saatua tietoa levitettiin sekä muille kehittäjille että yrittäjille. Yrityksille suuntautuvaa tiedottamista yhtenäistettiin siten, että mahdollisimman useat tiedonannot tulivat yhdestä paikasta, LounaFood -hankkeen kautta. Siten saavutettiin enemmän vastaanottajia ja säästettiin sekä tiedonlähettäjien että vastaanottajien aikaa ja vaivaa. Valtakunnalliset verkostot olivat vahvasti alueellisen toiminnan tukena. Valtakunnallisesti tietoa jakoivat Elintarvikeklusteri -ohjelma, Evira (Elintarviketurvallisuus-virasto), Ruokatieto ry, Laatuketju, Ruoka-Suomi -teemaryhmä sekä Aitoja makuja verkosto. Mainituista kahteen viimeiseen hankkeen projektipäällikkö osallistui oman maakuntansa edustajana. Valtakunnallisilta toimijoilta saatiin tärkeää tietoa elintarvikealan uusimmista säädöksistä ja määräyksistä, jotka vaikuttivat alueen toimijoihin sekä näkökulmia itse kehittämistyöhön. Tiedottamisen kohderyhmää laajennettiin tarpeen mukaan alueen yrittäjistä, kehittäjäorganisaatioista ja seutukunnista toimintaryhmiin, valtakunnallisiin tahoihin sekä kuluttajien suuntaan. Erityisesti kuluttajille menevässä tiedottamisessa tärkeällä sijalla oli lähellä tuotetun ruuan, alueen ruokakulttuurin tunnetuksi tekeminen otsikon Aitoa Makua Varsinais-Suomesta alla. Laajempaa tiedottamista tehtiin erilaisten tiedotus- ja infotilaisuuksien muodossa yhteistyössä hankkeen sidosryhmien kanssa. 9 ii) LounaFood Uutiset -odotetuin lukupaketti LounaFood Uutiset lehti toimi yhteisenä linkkinä elintarvikeyrittäjien, sidosryhmien ja kehittäjien välillä. LounaFood Uutisten levikki oli yritysten lisäksi kehittäjätahoille (ml. oppilaitokset, seutukuntien ja kuntien yritysneuvojat, terveystarkastajat, hanketoimijat) sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti. Painosmäärä vaihteli teeman mukaan kappaleen välillä. Lisäksi lehden jakeluun kuuluivat paikallislehdet ja muu paikallismedia, ammattikeittiöt (HoReCa-sektori) ja ruokahuollosta vastaavat palvelupäälliköt. Uutiset julkaistiin myös internetsivuilla, jolloin osa tiedottamisesta voitiin hoitaa sähköisesti. Uutisten tarkoituksena oli tuoda esille alueen elintarvikealan kehittämistoimintaa,

12 10 elintarvikeyrittäjyyttä sekä edistää lähellä tuotetun ruuan ajatusta myös julkisessa keskustelussa ja tuotteiden loppukäyttäjien keskuudessa. Lehti tehtiin noin neljä kertaa vuodessa ja osa lehdistä oli ns. teemanumeroita, joissa keskityttiin tiettyyn aihepiiriin, mm. luomu, seutukunnat. Teema -aiheiden lisäksi lehdissä kerrottiin ajankohtaisia asioita LounaFoodin sekä sidosryhmien toiminnasta, uusista Eviran säädöksistä, koulutuksista ja ajankohtaisista tapahtumista, yritysrahoitusmahdollisuuksista, tutkimustuloksista. Varsinais- Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen (VARRU) kuulumisista oli oma osionsa vuosina LounaFood Uutiset on luettavissa iii) Sosiaalinen media ja internetsivut tiedotuksen tukena internetsivuja hyödynnettiin ajankohtaisen ja toimijoiden yhteisen tietopankin paikkana. Internetsivuille linkitettiin yhteistyökumppaneiden omat sivut ja päinvastoin. Erityisesti sivujen Ajankohtaista osioon päivitettiin omien ja yhteistyökumppaneiden tilaisuuksia ja tapahtumia. Lisäksi vuonna 2009 aloitettiin sivuille keräämään ajankohtaista tietoa elintarvikealan lainsäädännöstä ns. Elintarvikelainsäädäntöpankki sekä asiantuntijarekisteriä vuonna Nettisivuille päivitettiin tilaisuuksien esitykset, työpajojen tulokset sekä selvitykset, jotta tieto olisi kaikkien kehittäjien ja yrittäjien käytettävissä. Liitteenä 2 on kuva sivujen ajankohtaista -osiosta. Vuonna 2012 hankkeelle perustettiin myös omat facebook -sivut https://www.facebook.com/pages/lounafood/ Facebook sivujen teemoina olivat niin ikään ajankohtaiset tapahtumat, kannanotot, kokemusten jakaminen sekä ylipäätänsä hankkeen kokonaisviestinnän tukeminen. Liitteenä 3 on kuva hankkeen facebook sivuista.

13 11 iv) Yhteistyö median kanssa Lähiruoka-asioita pidettiin esillä säännöllisillä tiedotteilla paikallislehtiin ja muihin medioihin. Edellä mainittujen toimenpiteiden aikaansaamiseksi järjestettiin yhteistyötapaamisia paikallismedian kanssa uusien suhteiden luomiseksi ja vanhojen ylläpitämiseksi. Keskeisiä mediayhteistyön aiheita olivat olleet: Varsinais-Suomen elintarvikealan toimialatieto, Hirvensalon Lähiruokakokeilu , Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin aloite vuosina 2010 ja 2011, Herkkujen Suomi vuosina 2011 ja 2012 sekä Turun Ruokamessut vuosina Yhteenveto julkaistuista lehtijutuista, artikkeleista ja esiintymisistä eri medioissa on liitteenä 4. Neuvonta i) Matalan kynnyksen neuvontaa yhden luukun periaatteella Neuvonta oli hankkeen keskeisiä toimenpiteitä, jolla pystyttiin suoraan vaikuttamaan yritysten osaamisen tasoon ja toimintaedellytyksiin. Neuvontapalvelusta tiedotettiin LounaFood Uutiset lehdessä, internetsivuilla, tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Hanke oli tunnettu toimija elintarvikealalla, jonka vuoksi yritykset ottivat herkästi yhteyttä joko puhelimella, s-postilla tai nykimällä hihasta erilaisissa tapahtumissa. Hanke tuotti ns. matalan kynnyksen neuvontaa yhden luukun periaatteella eli jos hanke ei pystynyt asiassa auttamaan, yrittäjiä ohjattiin eteenpäin sopiviin tahoihin, kuten seutukuntien yritysneuvojille tai oppilaitoksiin. Erityisesti, kun oli kyse yrittäjien investoinneista, yrityksen kehittämistoimista, muista yritystukiasioista tai yritysten kehittämishankkeista.

14 12 Yrittäjiä neuvottiin, miten viranomaismääräyksiä sovelletaan käytännön toimintaan. Aktiivisella neuvonnalla nopeutettiin viranomaismääräysten käyttöönottoa. Opastusta tarvittiin mm. tuoteturvallisuusasioissa, omavalvonnoissa, tilojen ja tuotannon kehittämisratkaisuissa, laboratorioanalyyseissä, tuotemerkkien rekisteröinnissä, yritysideoiden sparraamisessa, sähköisissä tilaus- ja laskutusjärjestelmissä, kuntien elintarvikkeiden kilpailutuskäytännöissä, päivittäistavarakaupan ja ammattikeittiöiden toimintaperiaatteista. Mikäli yrittäjä tarvitsi tarkempaa neuvontaa, hänet ohjattiin ottamaan yhteyttä sopivaan tahoon. Vuonna 2013 kokeiltiin uudentyyppistä neuvontapalvelua eli järjestettiin yhteistyössä Loimaan ja Vakka-Suomen seutukuntien kanssa neuvonta road show liittyen elintarvikealan asiantuntijapalveluiden jalkauttamiseen yritysten käyttöön. Tilaisuudet järjestettiin Kyrössä 27.2., Uudessakaupungissa tuotekehitys- ja elintarviketurvallisuus teemalla ja 6.5. Road shown päätarkoituksena oli tehdä elintarvikealan yrityksille tunnetuksi maakunnan neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä opastaa yrityksiä eteenpäin heidän kysymysten kanssa. Lähellä tuotetun ruoan puolestapuhuja ja tunnettuuden lisääjä i) Varsinaissuomalaisen ruoan esiintuominen Alueen elintarvikeyritysten näkyvyyttä lähellä tuotetun ruuan edistäjänä pidettiin esillä omassa maakunnassa ja valtakunnallisesti erilaisissa yhteyksissä. Valtakunnallista verkostoa hyödynnettiin yleisessä lähiruuan imagon edistämistoimissa. Muualta saatuja hyviä kokemuksia pyrittiin mallintamaan Varsinais-Suomen alueelle. Keskeisiä tapahtumia ja toimenpiteitä varsinaissuomalaisen ruoan esiintuomiseksi olivat mm. valtakunnalliset Lähiruokaviikot 2008-, Lähiruokaviesti 2009, Sre:n (Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma) aluetilaisuus Makuja arkeen , Salon kesätoritapahtumat 2010, Neitsytperunafestivaalit 2011, Turun kulttuuripääkaupunkivuoden teemapäivät kouluissa yhteistyössä Kaffeli ry:n ja MTK:n kanssa, Herkkujen Suomi tapahtuma , Turun Messut 2011 ja 2013 yhteistyössä Turun Osuuskaupan kanssa, Paimenenmäen maalaismarkkinat 2011, Syksyn Sato tapahtuma 2011, Turun Ruokamessut , Lammas- ja vuohituotteiden markkinat , Helsingin Lähiruoka&luomu tapahtuma Tapahtumissa kantavana teemana oli varsinaissuomalainen elintarvikeyrittäjyys ja alueen monipuolinen ruokakulttuuri. ii) Yrittäjien ja ostajien yhteistyön rakentaminen Päivittäistavarakaupan, ammattikeittiöiden ja muiden elintarvikeyrittäjien tuotteiden potentiaalisten käyttäjien kanssa keskityttiin yhteisen toiminnan kehittämiseen. Tärkeällä sijalla oli toimia tiedonvälittäjänä yrittäjien ja käyttäjien suuntaan tarpeista, joita kummallakin taholla oli. Keskeisinä aiheina olivat yhteistyön toimivuus ja yhteiset toimintatavat. Tämän lisäksi yritysten keskinäisen yhteistyön tekemistä lisättiin alueella. Taustatiedoksi hyödynnettiin muiden maakuntien kokemuksia ja mahdollisia selvityksistä/kyselyistä nousevia asioita. Paikallisten elintarvikkeiden saaminen kuntien elintarvikehankintoihin oli keskeinen asia koko hankkeen toteutusajan. Asian edistämiseksi järjestettiin lukuisia tilaisuuksia ja neuvotteluita, joista seuraavassa on joitakin mainintoja.

15 Vuonna 2009 järjestettiin yhteistyössä Lähikeittiöhankkeen, Kelaa! Kestävä kulutus ja elämänlaatu hankkeen sekä MTK Varsinais-Suomen kanssa Kestävät elintarvikehankinnat iltapäivä, johon kutsuttiin sekä elintarvikealan yrittäjiä että ammattikeittiöiden henkilöstöä erityisesti julkiselta puolelta. Päivän aikana käytiin läpi, miten tarjouspyyntöjä toteutetaan ja miten niihin vastataan sekä kuultiin keittiön puheenvuoro siitä, miten lähialueen tuottajien tuotteita käytetään. Lopuksi pohdittiin vielä ratkaisuja lähihankintojen tuottamiseksi. Jotta asiaa pystyttiin käsittelemään vieläkin käytännönläheisemmin, järjestettiin Salossa samana keväänä Miten vastaan tarjouspyyntöön? -iltapäivä. Tilaisuudessa esiteltiin Salon elintarvikehankintojen toimintatapoja sekä käytiin läpi, miten yrittäjien tulisi tarjouspyyntöön vastata. Asia oli keskeisesti vireillä joka puolella Varsinais-Suomea. Pöytyällä järjestettiin yhteistyössä Loimaan seudun kehittämiskeskuksen ja Seuturuokaa saatavaksi hankkeen kanssa Lähiruokatilaisuus Tilaisuudessa keskusteltiin paikallisten yrittäjien tuotteiden mahdollisuuksista kunnan elintarvikehankinnoissa. Tilaisuuksien lisäksi vuonna 2010 jalkauduttiin vahvasti kentälle käymään keskusteluja kuntien ruokahuolto- ja hankintahenkilöstön edustajien kanssa lähiruoan käytöstä, mahdollisista keinoista sen käytön lisäämiseksi tulevaisuudessa ja hankintalainsäädännön aiheuttamista ongelmista. Neuvotteluja käytiin Uudessakaupungissa 19.1., Loimaalla 22.1., Turussa 27.1., Marttilassa, Tarvasjoella ja Koskella 4.2., Salossa 10.2., Somero ja Kemiönsaaressa Lisäksi järjestettiin Marttilan, Tarvasjoen, Koski tl:n ja Uudenkaupungin ruokahuoltopäälliköille katsaus paikalliseen elintarviketarjontaan mm. tuoretuotteiden osalta Hirvensalon Lähiruokakokeilu Turun kaupungin Ruokapalvelu Katerinki toteutti yhteistyössä LounaFood hankkeen kanssa lähiruokakokeilun Hirvensalossa, Turussa. Kokeilussa olivat mukana Haarlan koulu ja päiväkoti sekä Anniitun päiväkoti, yhteensä 570 lasta. Kokeilu oli ensimmäinen laatuaan ja toteutettiin kuukauden ajan, Kokeilun tavoitteena oli lisätä paikallisten raaka-aineiden käyttöä. Kasvikset ja juurekset tulivat lähialueen tuottajilta, leipä paikalliselta leipomolta, kala ja liha olivat vähintään kotimaista sekä lisättiin kotimaisten marjojen käyttöä. laskea käytön taloudelliset vaikutukset. Kokeilun talousseurannassa lähiruoka-annokset olivat keskimäärin 17 % kalliimmat kuin vastaava perinteinen annos. Tähän ovat osasyynä esimerkiksi pakastekasvisten korvaaminen paikallisilla tuorekasviksilla. kerätä asiakaspalautetta (keittiön henkilökunta, lapset, opetushenkilökunta). Lapsilta saadun palautteen mukaan hyvää kokeilussa oli uusiin ruokalajeihin tutustuminen (mm. madekeitto, haukimureke) sekä ruoan alkuperästä ja tuotannosta kertominen: tieto siitä, mitä syön ja mistä se on peräisin? Keittiön henkilökunnalta saadun palautteen mukaan kokeilu toi piristävää haastetta keittiön arkirutiineihin, joustavuutta ruokalistaan sekä perehtymistä paikalliseen elintarviketarjontaan. Opetushenkilökunnan puolesta lisää tämän tyyppisiä, lasten arvojen kehittymiseen liittyviä, tempauksia kaivattiin. Esimerkiksi kokeilun jälkeen kuoriperunat tulivat jäädäkseen, ainakin yhteen päiväkotiin. seurata ruoan menekkiä. Silmämääräisesti seurattuna ruoka maistui lapsille paremmin eli ruokahävikkiä syntyi vähemmän. 13

16 14 Vuonna 2011 käynnistettiin yhteistyö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa, jota jatkettiin myöhemmin VARRU hankkeen puitteissa. Lisäksi Naantalissa heräsi kiinnostusta paikallisten tuotteiden käytölle kunnan elintarvikehankinnoissa. Ammattikeittiöille järjestettiin Lähiruokapäivä Liedon Ilmarisissa 5.4., jossa esiteltiin ajankohtaisia asioita sekä yksityisen että julkisen sektorin ravintolatoimijoille. Seuraavanakin vuonna aihe herätti laajasti mielenkiintoa, joten aiheen ympärille järjestettiin parikin tilaisuutta 2012 Uudessakaupungissa 15.2 sekä Naantalissa Lisäksi Turussa järjestettiin yhteistyössä VARRU hankkeen kanssa Varsinaisen suuri ruokakeskustelu, joka sai laajasti julkisuutta myös mediassa. Vuoden lopun kruunasi suunnatonta kiinnostusta herättänyt Terve Valinta- ammattikeittiöseminaari yhteistyössä Arktiset Aromit ry.n kanssa, jossa elintarvikeyrityksillä oli mahdollista esitellä tuotteitaan ammattikeittiöiden hankinnoista vastaaville henkilöille. Vuonna 2013 osallistuttiin EkoCentrian KeHa-hankkeen pilottikaupungin, Naantalin hanketilaisuuksiin ja 21.5., joissa edistettiin Naantalin kaupungin hankintaosaamista ja verkottumista erityisesti kalatuotteiden osalta. Ravintolayhteistyön rakentaminen Turussa järjestettiin vuoden 2011 alkupuolella Kestävän kehityksen konferenssi, jonka ruokatarjonnan suunnittelu käynnisti pitkäjaksoisen Turun keskustan ravintoloiden ja maakunnan elintarvikeyrittäjien yhteistyön. Yhteistyössä olivat mukana Valonia, UBC Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio, LounaFood, elintarvikeyritykset sekä Turun keskustan ravintoloita. Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin aloitteen tavoitteena oli lisätä lähi- ja luomuruoan käyttöä Turun keskusta-alueen ravintoloissa lanseerata Turku (kestävän kehityksen konferenssin aikana) kestävän kehityksen edelläkävijäksi kehittää lähi- ja luomuruokatuotteita ja niiden toimituksia vastaamaan ravintoloiden tarpeita luoda lähi- ja luomuruokatuotteista kilpailuetu ravintoloille poistaa lähi- ja luomuruokaan liittyviä esteitä, kuten logistiikkaongelmat. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi rakennettiin työpajojen sarja, joissa ravintolat, elintarvikeyrittäjät, tukut sekä logistiikkapalveluyritykset ja kehittäjät veivät asiaa eteenpäin. Projekti käynnistettiin vuonna 2010 aloitustilaisuuden muodossa, jonne oli kutsuttu kaikki Turun keskusta alueen ravintolat keittiömestareineen. Seuraavaksi vuorossa olivat erilaiset yhteiset työpajat: kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Logistiikka työpaja Lähiruokayrittäjien ja elintarviketukkujen yhteistyötreffit Yhteistyö- ja markkinointitreffit Ravintolayhteistyö huipentui Ratkaisuja lähellä, yhdessä konferenssin iltatapahtumaan, jolloin lähiruokamerkki ilmestyi yhdeksän turkulaisen ravintolan oveen ja ruokalistoille. Nämä yhdeksän ravintolaa olivat sitoutuneet tarjoamaan joka päivä, vähintään vuoden ajan, lähiruoka-annoksen tai menun.

17 15 Kuva 2 Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin -aloitteen lähiruokamerkki Päivittäistavarakauppa -yhteistyön rakentaminen Kiinnostus lähiruokaa kohtaan kasvoi myös päivittäistavarakauppasektorilla. Loimaan seudulla käynnistyi vuonna 2010 EAKR rahoitteinen Seuturuoka saatavaksi hanke, jonka yhteistyökumppanina LounaFood toimi. Erityisesti LounaFood -hankkeen vastuulla oli Turun osuuskaupan sitouttaminen yhteistyöhön sekä alueen elintarvikeyritysten toiminnan kehittäminen vastaamaan kaupan vaatimuksia. Seuturuoka saatavaksi hanke rakensi ns. paikallisen lähiruokahylly verkoston Loimaan seudun kauppoihin. Valtakunnallisestikin yhteistyön kehittäminen sai huomiota ja vuonna 2011 Päivittäistavarakauppayhdistys ry (PTY) käynnisti Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina hankkeen, jonka aluetoteuttajana LounaFood toimi. Tämän hankkeen puitteissa järjestettiin iso maakunnallinen seminaari , johon osallistui vajaa sata yritystä ja kaupan edustajaa. Yhteistyön rakentamista jatkettiin tuotekortti -työpajoissa mm. Salo Tuotekortin tarkoituksena oli helpottaa yrityksen valmistautumista kaupan kanssa käytäviin valikoimaneuvotteluihin ja tuoda paremmin esille, minkälaisia asioita kauppa painottaa yhteistyökumppaneiltaan. Lisäksi suunniteltiin käynnistettävän alueellinen yhteistyö mm. Turun Osuuskaupan kanssa mikroyritysten tuotteiden ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Yhteistyön merkeissä tavattiin Tämän jälkeen järjestettiin elintarvikealan yrittäjien, päivittäistavarakaupan sekä ravintoloiden verkostoitumistilaisuus lähiruokatreffit Tuorlassa Tilaisuudessa yrittäjillä oli mahdollisuus esitellä tuotteitaan kaupan ja ravintoloiden edustajille ja toisaalta ostajatahot esittelivät toimintamallejaan ja yhteistyön pelisääntöjä tuottajille. Yhteistyötä päivittäistavarakaupan kanssa jatkettiin vuonna Tavattiin Suurseudun osuuskaupan edustajat 5.3. varsinaissuomalaisten tuotteiden saamiseksi SSO:n valikoimiin. Lisäksi käytiin neuvotteluja Keskon kanssa paikallisten yritysten ja kauppiaiden verkottamiseksi keskenään ja lähetettiin Keskolle esitys LounaFoodin mahdollisuuksista toimia linkittävänä tekijänä yrittäjien ja kauppaketjun välillä. Uuden vivahteen yhteistyön rakentamiselle sai vuonna 2013 käynnistetty Makuja Läheltä kauppakampanja. Toimintamalli tähän kauppakampanjaan saatiin Etelä-Pohjanmaan Makujen Satumaa yhteistyöstä. Kauppakampanjan suunnittelu käynnistettiin Turun ammattikorkeakoulun, Varrun ja Turun Osuuskaupan kanssa. Kampanjan tarkoituksena oli nostaa esiin alueen elintarvikealaa sekä tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Suunnittelun merkeissä tavattiin 2.4. ja 4.6. Kauppakampanja toteutettiin lokakuun lopussa 6 TOK:n myymälässä. Tuotteita maistatti 25 ammattikorkeakoulun toisen vuosikurssin yrittäjyyden ja markkinoinnin opiskelijaa. Neljässä tiimissä työskentelevät opiskelijat olivat valmistautuneet tehtäväänsä tutustumalla oman yrityksensä tuotteisiin ja esimerkiksi vierailemalla yrityksessä.

18 16 Yhteistyön rakentaminen muiden toimijoiden kanssa Vahvistettiin elintarvikealan ja muiden alojen esim. pitopalveluiden ja maatilamatkailuyritysten välistä yhteistyötä. Suunniteltiin yhteistyössä Matkailun teemaryhmän, Ruoka Suomi teemaryhmän ja V-S matkailun toimialahankkeen kanssa valtakunnallista Ruoan ja matkailun seminaaria. Oma maa mansikka, muu maa mustikka seminaari järjestettiin Linnasmäessa Turussa Tapahtumassa esiteltiin mm. Lähiruokaa Turun keskustan ravintoloihin aloitetta. Lisäksi järjestettiin maaseutumatkailuyritysten ja elintarvikeyritysten verkostoitumistreffit Uudessakaupungissa yhteistyössä Maaseudun matkailuelinkeinon kehittäminen Varsinais-Suomessa -hankkeen kanssa. Erilaisten pienten elintarvikealan yhdistysten kanssa lisättiin yhteistyötä sekä oman maakunnan että valtakunnan tasolla. Keskeisinä yhteistyökumppaneina olivat Varsinais- Suomen lammaskerho ry, Kaffeli ry ja Slowfood ry. Etsittiin mahdollisuuksia, miten voitaisiin ratkaista logistiikkaongelmia esim. miten saada tuoretuotteet joustavammin perille pienien logistiikkaratkaisujen avulla. Aloitettiin Seuturuoka saatavaksi hankkeen kanssa lähiruokatuotteiden logistiikkaselvitys, miten pienten yritysten tuotteita saataisiin kustannustehokkaasti sekä kaupan että ammattikeittiön valikoimaan. Selvityksen tuloksena Loimaan alueelle syntyi yrittäjävetoinen logistiikkarengas johon kuului noin 7 elintarvikeyritystä. Selvitettiin, minkälaisia mahdollisuuksia jo olemassa olevilla elintarviketukuilla ja kuljetuspalveluilla olisi lähiruokatuotteiden toimituksiin Varsinais-Suomen alueella. Tukkutapaamisia tehtiin vuonna 2010 ja näiden perusteella järjestettiin tukkutreffit yhteistyön parantamiseksi. Uusia alan trendejä, teemoja ja tutkimuksia esiteltiin yleisillä infopäivillä. Esimerkiksi hanke järjesti yhteistyössä Varsinais-Suomen Elintarvikekehityksen osaamiskeskuksen kanssa Laatutyöpajan Päivän aikana asiantuntijat kertoivat laadunohjaamiseen ja laatuvaatimuksiin liittyvistä asioista eri näkökulmista sekä kuultiin puheenvuoroja käytännön kokemuksista. Lisäksi LounaFood järjesti elintarvikelainsäädäntöön liittyviä tilaisuuksia Maaseudulta markkinoille , laivaseminaari 2012, Uusikaupunki Järjestettiin yhteistyössä Saaristomeren biosfäärialueen ja Turunmaan Masva hankkeen kanssa Närproducerat och ekologiskt trumf för skärgårdsföretag? tilaisuus Kasnäsissa iii) Ruokatapahtumien kehittäminen Edistettiin erilaisten markkinoiden ja tapahtumien kehittymistä siten, että tuottajien ja käyttäjien mahdollisuus kohdata toisensa parani. Hanke oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa valtakunnallista Herkkujen Suomi tapahtumaa Helsingin Rautatietorilla ja Tapahtumat keräsivät paikalle kymmeniä tuhansia kävijöitä. Yrittäjillä oli mahdollisuus verkostoitua paitsi oman maakunnan yrittäjien myös muiden maakuntien yrittäjien kanssa. Osastolla yrittäjillä oli mahdollisuus paitsi esitellä tuotteitaan suoraan pääkaupunkiseudun kuluttajille niin myös tavata useiden vähittäistavarakauppojen, kauppaketjujen sekä ravintoloiden sisäänostajia.

19 Hanke osallistui Turun Messuille yhteistyössä Turun Osuuskaupan kanssa 2011 ja Messuilla esiteltiin varsinaissuomalaista elintarvikealaa ja yrittäjiä sekä aitojamakuja.fi palvelua. Turun kulttuuripääkaupunkivuonna tapahtui paljon ruokakulttuurin ja ruokatapahtumien muodossa. Syksyn Sato tapahtuma järjestettiin Turun Kauppatorilla yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten sekä SlowFood yhdistyksen kanssa. Lisäksi osallistuttiin kesällä 2011 järjestettävien Neitsyperunafestivaalien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kulttuurivuoden koulujen teemapäivät toteutettiin yhteistyössä MTK Varsinais-Suomen kanssa. Turun Ruokamessut olivat tärkeä paikallinen tapahtuma, johon hanke osallistui vuosittain, Jokaisena vuotena messuosaston kantavana teemana oli varsinaissuomalaisen pienelintarvikeyrittäjyyden esiintuominen eri yhteistyökumppaneiden kanssa mm. MTK Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, Varsinais-Suomen seutukunnat ja elintarvikeyritykset. 17 Kuvat 3 ja 4 Turun Ruokamessut 2013 Osallistuttiin Helsingin Lähiruoka&luomu tapahtumaan järjestämällä messuille Varsinais-Suomen lähiruokakortteli yhteistyössä Loimaan ja Vakka-Suomen seutukuntien kanssa. Kuva 5 ja 6 Varsinais-Suomen kortteli Helsingin Lähiruoka&luomu tapahtumassa

20 18 Maaseudulta markkinoille -maaseutuyrittäjien kontaktimessut järjestettiin Turun messukeskuksessa LounaFood suunnitteli tapahtumaan elintarvikeyrityksille suunnattua ohjelmaa ja tietoiskuja: - Vähittäiskaupan toimintaperiaatteet tutuiksi seminaari Match Point tapaaminen TOK:n / Ruokakeskon valikoimapäällikön kanssa Paikallisella ruoalla on mahdollisuus julkisissa elintarvikehankinnoissa Tehdään hyvää syötävää yhdessä Ammattikeittiön toimintaperiaatteet tutuiksi pk-yritys ammattikeittiön tavarantoimittajana Match Point tapaaminen ammattikeittiön kanssa Osallistuttiin Lammas- ja vuohituotteiden markkinoiden suunnitteluun ja toteutukseen vuosina 2010, 2011 ja Hanke oli mukana seuraavissa kansainvälisissä tapahtumissa. LounaFood -hanketta ja varsinaissuomalaista ruokaa esiteltiin Berliinissä kansainvälisessä Grune Woche tapahtumassa EU:n maaseutuverkostoyksikön osastolla vuonna Seuraavana vuotena projektipäällikkö osallistui Maaseutuverkoston järjestämälle opintomatkalle Berliiniin Grune Woche tapahtumaan d) Aikataulu Hanketta toteutettiin e) Resurssit Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö, elintarvikealan asiantuntija, projektisihteeri, vastuullinen johtaja, graafikko ja julkaisuavustaja sekä tarvittaessa käytössä oli atk-tuki Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheassa. Koko hankkeen aikainen työpanosmäärä henkilötyövuosina laskettuna oli 13,5 htv. f) Toteutuksen organisaatio Hankkeen toteuttamisesta vastasi Turun yliopiston erillisyksikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea (vuoden 2009 loppuun saakka Täydennyskoulutuskeskus). Hankkeessa toimi projektipäällikkönä Päivi Töyli , Johanna Mattila (ent. Reinikainen) ja Sanna Vähämiko (Mattilan äitiysvapaan sijaisuus). Elintarvikealan asiantuntijana toimi Johanna Mattila (ent. Reinikainen), Teemu Halttunen , Sanna Heljakka ja Mervi Louhivaara Hankkeen projektipäällikön ja elintarvikealan asiantuntijan määräaikaiset tehtävät laitettiin julkiseen hakuun. Projektisihteerinä toimi Ritva Rantala ja hankkeen vastuullisena johtajana Heimo Välimäki. Molemmat ovat pysyvässä työsuhteessa Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheassa. LounaFood Uutiset lehden taitosta sekä muun materiaalin taitosta vastasi graafikko Keijo Viljakainen ja julkaisuavustaja Arja Meriluoto, jotka ovat niin ikään pysyvässä työsuhteessa Braheassa. ATK-tukea tarvittiin projektihenkilöstölle kuuluvien laitteiden ja yhteyksien turvaamiseksi. ATK-tuesta vastasivat Sami Nurmela ja Peter Dahl.

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Johanna Mattila Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahea LounaFood Aitoa Makua Varsinais Suomesta hanke LOUNAFOOD

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Päivi Töyli Heidi Valtari paivi.toyli@utu.fi heidi.valtari@utu.fi 040 189 1929 0400 487 160 Turun yliopiston Brahea-keskus 27.10.2015 Hankkeen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Päivi Töyli Heidi Valtari paivi.toyli@utu.fi heidi.valtari@utu.fi 040 189 1929 0400 487 160 Turun yliopiston Brahea-keskus 5.10.2015 Hankkeen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 6.-7.11.2007 Liisanpuiston auditorio, PORI Lehtori, tiedottaja Irma Kärkkäinen

Lisätiedot

Aitoja makuja. mitä sai aikaan ja miten, valtakunnallinen yhteistyö. Lähiruoka on bisnes! 9.10.2014

Aitoja makuja. mitä sai aikaan ja miten, valtakunnallinen yhteistyö. Lähiruoka on bisnes! 9.10.2014 Aitoja makuja mitä sai aikaan ja miten, valtakunnallinen yhteistyö Lähiruoka on bisnes! 9.10.2014 Päivi Töyli projektipäällikkö, Aitoja makuja II -hanke Turun yliopiston Brahea-keskus 040 189 1929, paivi.toyli@utu.fi

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Oulustako lähiruokakaupunki? -seminaari, Oulu 20.9.2012 Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmä Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Elintarvikeyritykset

Lisätiedot

Luomualan koordinaatiohanke

Luomualan koordinaatiohanke Luomualan koordinaatiohanke austaa Kansalliset tavoitteet lähtökohtana: Maaseutuohjelman tavoitteet luomulle Luomualan kehitysohjelma (julkaistu 1.10): Keskeistä kysynnän luominen. Oletus: koordinaation

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Valtakunnallinen yhteistyö alueiden vahvuudeksi

Valtakunnallinen yhteistyö alueiden vahvuudeksi Valtakunnallinen yhteistyö alueiden vahvuudeksi case Herkkujen Suomen maakuntaosastot Päivi Töyli projektipäällikkö, Aitoja makuja II -hanke Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea 040 189

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa 20.9.2012 Toivo Muilu ja Silja Puoskari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä -hanke

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014

KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014 KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014 EKOCENTRIA JA KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen kehittämisyksikkö - Tavoitteena kestävän

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 1. Toiminnan tarkoitus Kuopion Yrittäjät ry toimii valtakunnallisen yrittäjäjärjestön paikallisena edunvalvojana Kuopiossa. Kuopion Yrittäjät tekee työtä pienten ja keskisuurten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN KOKOUS. 18.3.2013 Hanne Husso

OHJAUSRYHMÄN KOKOUS. 18.3.2013 Hanne Husso OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 18.3.2013 Hanne Husso KeHa:n TAVOITE julkisten ruokapalveluiden hankintaosaamisen edistäminen tuottaa malleja kestävien elintarvikevalintojen kilpailutusprosesseista 27.3.2013 2 HANKKEEN

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 13.5.2016

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 13.5.2016 Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: maanantai 9.5.2016 klo 10.45-12.58 sekä tiistai 10.5. klo 16.35-17.38 Paikka: Havsvidden, Geta, Ahvenanmaa Osallistujat: Teemu Hauhia, Maaseutuverkostopalvelut

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöä tarkemmin Lähiruoka ja Aitoja makuja osio

YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöä tarkemmin Lähiruoka ja Aitoja makuja osio LIITE 4 YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöä tarkemmin Lähiruoka ja Aitoja makuja osio Liite hankesuunnitelmaan YmpäristöAgro II Maaseutuympäristö - Luomu Lähiruoka - Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Luomulihan arvoketjutyöryhmä 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Kimmo Jokinen, L uomunokka Pasi

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi ProAgria Keski-Suomi Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset www.maajakotitalousnaiset.fi www.proagria.fi Maaseutuneuvonnan naisjärjestö, yksi Suomen suurimmista

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot