Teemana matkailu. Kainuuta viemässä s. 6. Svengiä ja sykettä. s. 3

Transkriptio

1 Teemana matkailu 400 vuotta täyttävän Kajaanin linnan rauniot valaistiin itsenäisyyspäivänä sadoilla kynttilöillä. Anssi Väisänen Svengiä ja sykettä Arto Tulima Miten taipuvat listahitit Salakan suussa? Kysy eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalta. Sen jäsenet saivat Intotalolla marraskuussa tutustua Kavala Salakka -orkesterin kalastushenkiseen tunnelmointiin. Itse orkesteri on osa Siniset Vaarat -nimistä yritystä, jota luotsaa tämän kuukauden kajaanilainen - ohjelmistopalveluyrittäjä Taneli Sutinen. Kavala Salakka on niittänyt suosiota muun muassa pikkujouluesiintymisillään. s. 3 Restonomiopiskelijat Leena-Mari Kinnunen ja Saija Huuskonen ahkeroivat projektissa, joka vie Kainuun Matka messuille Helsinkiin. Kainuuta viemässä s. 6

2 2 TAMMIKUU 2004 Matkalla Kajaanin matkailumaineeseen Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa on ilmestynyt Riitta Juntheikin raportti matkailun aiheuttamista tulo- ja työllisyysvaikutuksista Kainuussa vuonna Tutkimuksessa on osoitettu, että matkailu tuo aluetaloudelle merkittävää lisäarvoa. Yllättävintä tutkimuksessa oli se, että Kainuun kunnista eniten matkailutuloa sai Kajaani. Kaupungin saama välitön matkailutulo oli arvonlisäverottomana yli 36 miljoonaa euroa. Sotkamo sijoittui hienosti toiselle sijalle melkein 34 miljoonalla eurollaan. Samoin matkailun työllisyys- ja verotulovaikutukset olivat suurimmat Kajaanissa ja toiseksi suurimmat Sotkamossa. Matkailulla on siis vahva positiivinen merkitys näiden molempien kuntien taloudenpidolle. Kuluvan vuoden marraskuussa ilmestyneessä, ja myös Kajaanin ammattikorkeakoulun tekemässä, Kainuun talvimatkailututkimuksessa vuodelta 2003 analysoidaan Kainuuseen ja tietenkin myös Kajaaniin saapuneita talvimatkailijoita. Tutkimuksessa tarkastellaan matkustuskäyttäytymistä, asiakastyytyväisyyttä, mahdollisia matkakohteen valintakriteereitä sekä esitetään tyypillisen talvimatkailijan profiili. Tyypillinen Kajaaniin saapuva talvimatkailija on iältään vuotias. Suuri osa on naisia tai pariskuntia. Hyvin usein he ovat lomamatkalla ja loman tärkeimmäksi syyksi ilmoitetaan virkistäytyminen ja harrastusmahdollisuudet. Myös tuttava- tai sukulaismatkojen osuus on merkittävä. Talvimatkailijat tulivat Kajaaniin työmatkalle useammin kuin muualle Kainuuseen. Matkailijoiden lähtöalueina olivat pääasiassa Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois- Savon maakunnat. Merkittävimmät lähtökaupungit olivat Helsinki ja Oulu. Kajaaniin tullaan omalla autolla kahdestaan puolison kanssa ja majoitutaan hotellissa. Muualle Kainuuseen tullaan useimmiten koko perheen kanssa. Kajaaniin tullaan myös yksin tai seurueen kanssa, esimerkiksi osallistumaan johonkin tapahtumaan tai kokoukseen. Kulttuurimatkailu on myös suosiossa. Merkittävässä asemassa ovat vierailut vuoden 2003 teatteriksi valittuun Kajaanin kaupunginteatteriin. Tärkeimpiä matkakohteen valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat mm. matkailupalvelun oikea hinta/laatusuhde sekä hyvä asiakaspalvelu. Kajaanin kaupunginvaltuusto velvoitti talousarviokokouksessaan elinkeinotoimea valmistelemaan vuoden 2004 aikana kaupungin elinkeinostrategian. Strategiaan tulee myös matkailuosio. Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelmaan on sisällytetty myöskin matkailutyöryhmä, jossa on edustajat kaikista kuudesta seudun kunnasta. Aluekeskusohjelman kuntia ovat Kajaanin lisäksi Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo,Vaala ja Vuolijoki. Yhteistyön ytimen muodostaa Vuokatti-Oulujärvi alue. Kajaanin roolina on toimia tietynlaisena välittäjänä ja kulttuuri- ja tapahtumamatkailun tuotteistajana. Tämä ohjelmallinen yhteistyö kestää aina vuoteen 2007 saakka. Kainuun hallintokokeilun käynnistyminen tuo myös matkailulle uusia haasteita ja yhteistyön velvoitteita kaikkien Kainuun kuntien ja matkailuyrittäjien kesken. Varsinkin kansainväliseen yhteismarkkinointiin tarvitaan pikaisesti koko maakunnan yhteistä näkemystä, tekemistä ja voimavaroja. Seuraava kainuulaisen matkailuyhteisön yhteisponnistus on osallistuminen tammikuussa järjestettäville matkamessuille siellä on oiva tilaisuus antaa näyte kainuulaisesta yhteisöllisyydestä. Aila Vähämaa ALAKERTA Matkailu ja matkailualan koulutus Kainuussa Juuri ilmestyneen talvimatkailijatutkimuksen mukaan Kainuu on osoittautunut perhelomakohteeksi, jonka talvimatkailu perustuu suurelta osin luonnon vetovoimaisuuteen ja sen tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin. Kainuun matkailun vahvuuksia ovat puhdas luonto ja siihen liittyvät aktiviteetit sekä kauniit maisemat. Matkailijat antavat suuren arvon myös Kainuun rauhallisuudelle ja ruuhkattomuudelle. Matkailijat arvostavat matkakohteen valinnassa matkailupalvelujen hyvää hinta/laatusuhdetta sekä korkeatasoista asiakaspalvelua. Tutkimustulosten mukaan valtaosa lomamatkailijoista aikoo palata Kainuuseen ja suositella aluetta matkakohteeksi tuttaville. Tyypillinen Kainuun talvimatkailija on keski-ikäinen perheen kanssa liikkuva lomamatkailija. Talvimatkailijat saapuvat Kainuuseen eniten Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjois-Savon maakunnista. Tärkeimmät lähtökaupungit ovat Helsinki, Oulu, Espoo, Kuopio ja Vantaa. Lomamatkailijoiden tärkeimmät syyt tulla Kainuuseen ovat virkistäytyminen sekä hyvät ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Useimmiten vaihtoehtoiseksi kohteeksi harkitaan Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hiihtokeskuksia. Tutkimuksessa Kainuun kovimmiksi kilpailijoiksi osoittautuivat Ruka-Kuusamo, Iso-Syöte, Ylläs, Levi sekä Tahko. Suosituimmat harrastusaktiviteetit matkan aikana ovat perinteiset saunominen ja murtomaahiihto, joita harrasti tutkimuksen mukaan yli puolet matkailijoista. Seuraavaksi eniten harrastettiin laskettelua tai lumilautailua sekä kylpylässä käyntiä. Talviaktiviteeteista eniten kiinnostivat moottorikelkkailu, koiravaljakkoajelu sekä lumikenkäkävely, joita kuitenkin harrastettiin Kainuussa vielä suhteellisen vähän. Tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että näiden aktiviteettien ympärille kannattaa kehittää ohjelmapalvelutarjontaa. Ulkomaalaisista eniten yöpymisiä Kainuussa on venäläisillä, joiden osuus oli vuonna 2002 Tilastokeskuksen matkailutilaston mukaan yli puolet kaikista ulkomaalaisten yöpymisistä. Seuraavaksi eniten yöpymisiä oli saksalaisilla ja hollantilaisilla. Tutkimustulosten osoittamiin tarpeisiin ja matkailuyritysten asettamiin haasteisiin pyrkii vastaamaan Kajaanin ammattikorkeakoulussa neljä vuotta sitten aloitettu restonomikoulutus. Ammattikorkeakoulussa annetaan kahdenlaista restonomikoulutusta: matkailun sekä palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Molemmissa korostetaan luonto-, liikunta- ja tapahtumamatkailua. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille käytännönläheistä koulutusta, joka antaa valmiudet palvella kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita. Opiskelijat saavat laaja-alaiset tiedot ja taidot matkailu- ja ravitsemisalan monipuolisiin työtehtäviin. Työelämälähtöisyys näkyy selkeästi opetussuunnitelmassa, sillä opinnot on suunniteltu ja toteutettu siten, että niissä yhdistyy teoria ja käytäntö. Teorian ja käytännön sekä työelämän yhdistämisestä viimeisin esimerkki on opiskelijoiden toiminen tammikuussa Pohjoismaiden suurimmilla matkamessuilla Kainuun osastolla messuesittelijöinä. Projektitutkija FM Riikka Juntheikki Kajaanin ammattikorkeakoulu Opettaja FM Tuija Jurvakainen Kajaanin ammattikorkeakoulu Opettaja FM Mika Pietarinen Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin kaupungin tiedotuslehti Toimitusneuvosto: Risto Hämäläinen, kansliapäällikkö päätoimittaja , Seppo Heikkinen, kaupunkisuunnittelupäällikkö varapäätoimittaja , Tuula Heikkinen, viestintäsihteeri toimitussihteeri , Martti Anttila, tekninen johtaja Antti Mäkinen, Kainuun museon johtaja Maarit Tartia-Kallio, Ammatti-Instituutin koulutusjohtaja Kalevi Yliniemi, perusturvajohtaja Henna Roivainen, Kajaanin ammattikorkeakoulun markkinointisuunnittelija Toimituksen osoite: Kajaanin kaupunki, hallintopalvelukeskus PL 133, Kajaani Sotkamo-lehti Anssi Väisänen, päätoimittaja Tuula Uitto-Korhonen, myyntipäällikkö Tämän lehden jutut ja kuvat: Päivi Saarilahti ja Anssi Väisänen Ulkoasu ja sivunvalmistus: Suomen Paikallissanomat Oy Sotkamo-lehti / Sampo Kaste Paino: Kainuun Sanomat Oy 2003 PIIRROS: MARKKU HERNETKOSKI

3 TAMMIKUU Sykkeen nostattaja Kun kahdeksanvuotias pellavapää Taneli Sutinen muutti perheensä vanavedessä Savosta Kajaaniin, hän tuskin osasi arvata miten vankka side uuteen kotikaupunkiin syntyy. Nyt, kun muutosta on kulunut 18 vuotta, Sutinen tunnustautuu kokonaan kajaanilaiseksi. Hän on tehnyt retkensä kehä kolmosen sisäpuolelle, mutta palasi mihin kokee kuuluvansa: Kainuuseen. 26-vuotias Sutinen on majoittanut Kajaaniin paitsi letkeän persoonansa myös yrityksensä Siniset Vaarat. - Haluamme olla rikastuttamassa Kainuun palvelutarjontaa: synnyttää uutta ja ennen näkemätöntä ohjelmapalvelutoimintaa Kajaanissa, Sutinen kuvailee yrityksensä lähtökohtia. - Koen Kajaanin oikein rakkaaksi kotiseuduksi. Elämyksistä elanto Karhunpaini on Sinisten Vaarojen uusimpia tuotteita. Perusteellisesti pehmustetut kontiot ottavat toisistaan mittaa tuomari Taneli Sutisen silmien alla. Taneli Sutisen tie ohjelmapalveluyrittäjäksi ei ollut suora ja selkeä, miltei päinvastoin. Hän kiinnostui lukiossa nuorisotoiminnasta ja suunnitteli uraa nuorten parissa. Sutinen päätyi kuitenkin hakemaan teatterikouluun, suunnittelipa hän turvallisuusalaakin. - Mutta nuorisotyö pysyi kuitenkin koko ajan taustalla kiinnostuksen kohteena, hän kertoo. Sutinen hankki pääkaupunkiseudulla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon. Opiskeluun oli mahdollista yhdistää elämyspedagogiaa, joten hän teki niin. - Innostuin. Tein työharjoitteluni ja kesätyöt aiheen parissa, Sutinen kuvailee. Sutinen seurasi tiiviisti elämysalaa. Hän kävi muun muassa Suomen kiipeilyliiton kurssin ja tutustui lumikenkäilyyn. - Koin, että haluan tehdä tätä, ja että minulla on alalle myös annettavaa, Sutinen sanoo. Kun Sutisen pitkäaikainen ystävä, Antti Holappa, vielä oli kiinnostunut samoista aiheista, kaverukset alkoivat yhdessä kehitellä ajatusta eteenpäin. Niin syntyi ohjelmapalveluyritys Siniset Vaarat. Maatiaismieltä ja värikuulasotaa Sutinen jakaa Sinisten Vaarojen tuotteet kahteen lohkoon. Toiseen kuuluvat sykkeennostatustuotteet, toiseen huumori- ja illanviettopalvelut. Jälkimmäinen lohko rakentuu Kavala Salakka -orkesterin ympärille. Sutisen mukaan ideana on junttimeininki ja maalaisviihde. - Se on herättänyt paljon kiinnostusta. Orkesteri voi soittaa lähes missä vaan. Linja-autossa, savusaunassa, kodassa ja ravintoloissa, hän luettelee. Junttiviihteeseen liittyy myös karhunpaini, yksi uusimmista tuotteista. Siinä kaksi kilpailijaa pukee päälleen runsaasti pehmustetut karhupuvut ja ottaa toisistaan mittaa painimatolla. - Junttiudesta voi tulla brändi. Järjestämissämme junttikisoissa on lajeja, jotka ovat maalta peräisin, esimerkiksi hernekeittopurkkien ampuminen ilmakiväärillä. Ja lypsäminen saattaa olla helsinkiläiselle aivan uusi juttu, Sutinen virnistää. Sinisten Vaarojen toisessa tuotelohkossa ovat itsensä ylittämiseen liittyvät kokemukset. Joukossa on muun muassa korkeiden paikkojen elämyksiä, kiipeilyä ja värikuulasotaa. Tuotteiden turvallisuuden takaa yrityksen henkilökunnan jatkuva koulutus. Henkilökuntaan kuuluu Sutisen itsensä lisäksi kaksi vakituista työntekijää ja kolme keikkatyöntekijää. Joukossa on niin kokkia, eräopasta kuin opettajankoulutuslaitoksen opiskelijaakin. - Olen saanut rakentaa unelmien työpaikkaa. Ainakin tämänhetkisten unelmien, Sutinen hymyilee. Häntä on helppo uskoa. Kajaani Info pesi kasvonsa Kajaani-Infon asiakaspalvelutilat ovat valoisat. Asiakkaat ovat ottaneet Infon omakseen: tämän vuoden kävijän tavoite täyttyikin reippaasti. Kajaani Info palvelee nyt kaupunkilaisia ja matkailijoita uudistunein ilmein Raatihuoneentorin varrella. Infon sisustus on uusittu, ja kolme asiakaspalvelupistettä on järjestetty entistä näppärämmin: nyt asiakas voi poimia esitteitä rauhassa samaan aikaan, kun toinen istahtaa palveltavaksi vaikkapa teatterilippuasioissa. Nyt tilamme ovat paljon entistä toiminnallisemmat. Asiakkaat saavat suoritetuksi asiansa nyt paremmassa rauhassa henkilökuntamme kanssa, toimistopäällikkö Aila Vähämaa iloitsee. Kesällä kokeiltiin käytäntöä, jossa kaupunkilaiset saattoivat käydä maksamassa kaupungin laskunsa myös Kajaani Infossa. Tästä kokeilusta saatiin niin hyvä palaute, että se muutettiin pysyväksi käytännöksi. Kaupungin maksupalvelut ovat meillä nyt pysyvästi, joten esimerkiksi päivähoidon, terveyspalvelujen ja vesilaitoksen maksut voi käydä maksamassa meille. Asiakkaat ovat nähneet Raatihuoneentorin keskeiseksi paikaksi, Vähämaa sanoo. Lipunmyynti kehittyy hyvin. Kajaani Infosta osataan jo ostaa teatteriliput ja Kaukametsän konserttien liput. Mutta meillä on myös valtakunnallinen Lippupiste. Helsinkiin matkaavat voivat hankkia esimerkiksi ooppera- tai konserttilippunsa etukäteen meiltä. Kajaani Infon kävimäärätavoite tälle vuodelle oli Tämä täyttyy: jo marraskuun lopussa saavutettiin kävijän määrä. Kajaani Infossa työskentelee Aila Vähämaan lisäksi kaksi vakinaista ja yksi määräaikainen toimihenkilö. Tokihan meillä tehdään muutakin: olemme jatkuvassa yhteistyössä muiden matkailualan toimijoiden kanssa. Parhaillaan on meneillään opaskartan ja tapahtumakalenterien päivitys. Myös kiertoajelut ja tervansoutunäytökset sekä Paltaniemen kuvakirkon aukipito kuuluvat meidän tehtäviimme muiden matkailupalvelujen ohella, Aila Vähämaa kertoo. Kajaani-Info on talvikaudella avoinna maanantaista perjantaihin klo

4 4 TAMMIKUU 2004 Linnanpäällikön läsnäoloa tilaisuuksiin Kajaanissa järjestettävissä tapahtumissa on ensi vuonna yksi teemavaihtoehto yli muiden. Tasan 400 vuotta vanhan linnan henki ja tunnelma on siirretty Kaukametsän kongressikeskuksen kokouspaketiksi. Linnanpäällikön kokoukseen voi valita perinteisten kokouspalvelujen lisäksi vaikkapa esitelmän Kajaanin linnan vaiheista, Pietari Brahen vierailun tai opastetun tutustumisen linnanraunioihin. Myös pitopöydästä kokousvieraat saavat tuntumaa jylhään linnaelämään: vuosisatojen takaisista tunnelmista tähän päivään mukautettuja makuja ovat esimerkiksi linnanpäällikön palvilihaloota ja tykkitornin ohrasalaatti. Aivan uusi kokouspaketin myötävaikutuksesta syntynyt herkku on Vivalliuksen vehnänen. Se on rinkilänmallinen pulla, jossa vehnätaikinaan on lisätty ripaus ruista. Makua vehnäselle antaa myös mustikka. Linnanpäällikön kokouksen ovat yhdessä Kaukametsän henkilökunnan kanssa suunnitelleet Kajaanin ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat. He suunnittelivat kokoukselle esitteen, menun ja somistuksen, joka on siirrettävissä myös Kaukametsän ulkopuolelle. Lisäksi kokouspakettiin voi yhdistää barokkimusiikkia, tanssiesityksen tai muuta sopivaa ohjelmaa. Kaukametsän kongressikeskus, tapahtumasihteeri Raija-Leena Chorin puh. (08) ja Kirsi Karppinen, puh. (08) Kajaanilla riittää juhlavuosia Kajaanin kaupungin historia on niin värikäs, että lähes jokaiselle vuodelle löytyy omia juhlavuosia. Vuosi 2003 on ollut EinoLeinon syntymän 125-vuotisjuhlavuosi ja vuonna 2004 vietetään kahta merkittävää juhlavuotta. Kajaanin linnan rakentaminen alkoi vuonna 1604, joten alkamassa on linnan 400-vuotisjuhlavuosi. Alueen hallinnollisena ja sotilaallisena keskuksena sekä vankilana ja paikallisen väestön turvapaikkana toiminut linna räjäytettiin pitkän piirityksen ja antautumisen jälkeen vuonna 1716 ja siitä lähtien se on ollut raunioina. Linnanrauniot on suojeltu muinaismuistolain perusteella ja museoviraston toimesta kohdetta on nyt parin vuoden ajan tutkittu ja kunnostettu. Työ jatkuu vielä muutaman vuoden. Kajaanin kaupunki puolestaan huolehtii linnan ympäristön kehittämisestä entistä viihtyisämmäksi. Linnan juhlavuodelle on suunniteltu monia eri toimintoja, joiden kautta linnan historia tulee tutuksi ja linnan matkailullinen arvo sekä tapahtumakäyttö lisääntyvät. Kaupunkilaisille ja matkailijoille on luvassa muun muassa esitelmiä, näyttelyitä Kainuun Museossa ja kesällä erilaisia ulkoilmatilaisuuksia linnassa ja sen ympäristössä. Toinen kaupungin kehitykselle tärkeä merkkipaalu on ollut vuosi 1904, jolloin Kajaaniin saatiin rautatieyhteys. Matkustamisen helpottuessa paranivat myös tiedonkulku ja etenkin teollisuuden ja kaupankäynnin edellyttämät kuljetusmahdollisuudet. Rautatieyhteyden 100-vuotisjuhlavuosi huomioidaan myös Kainuun Museon näyttelyssä keväällä sekä juhlatilaisuuksina kesäkuun alussa. Kainuun museon näyttelyt Kainuun Museossa on aina esillä maakunnan historiaa ja kulttuuria esittelevä perusnäyttely. Vuonna 2004 järjestetään lisäksi seuraavat laajemmat erikoisnäyttelyt: KERÄILIJÖITÄ JA KOKOELMIA Poimintoja kainuulaisten yksityisten keräilijöiden kokoelmista, mukana mm. puukkoja, pulloja ja pulmaleluja KISKOT VIEVÄT ETELÄÄN Junaliikenteen kehitystä Kajaanin rautatieyhteyden 100- vuotisjuhlavuonna KAJAANIN LINNA 400 VUOTTA Linnan historiaa vuosilta , raunioista löytyneitä esineitä ja muuta raunioihin liittyvää aineistoa PIETARI BRAHE MATKUSTAA Viiden maakuntamuseon yhteistyönä syntynyt näyttely Pietari Brahesta ja hänen toiminnastaan 1600-luvun Suomessa. Lisätietoja museosta ja sen näyttelyistä: Kajaanin linnan henki on siirretty Kaukametsän kokouspaketiksi. Tarjolla on muun muassa linnanpäällikön palvilihalootaa. Kajaani tanssii jo kolmannentoista kerran Helmikuun toiseen viikonloppuun ajoittunut valtakunnallinen tanssitapahtuma Kajaani Tanssii sekä Uudet Tanssit -koreografiakatselmus on ainutlaatuinen tapahtuma tanssitaiteen saralla. Tapahtuma on saavuttanut vuosi toisensa jälkeen runsaasti tanssijoita, koreografeja ja yleisöä ympäri Suomea Kajaaniin. Vuonna 2004 tapahtuma järjestetään jo kolmannentoista kerran. Katselmuksessa viime vuosina nähty huima tason nousu on osoitus siitä, että tapahtuma on toiminut ansiokkaasti myös koulutuspaikkana. Katselmus on ollut oiva paikka mm. ammattikoulutuksessa oleville koreografeille, omasta työstä saatu palaute voi tukea ja vahvistaa omaa orastavaa ammatti-identiteettiä. Ideat ja vaikutteet risteilevät ja kasvavat ympäristössä, jossa voi nähdä toistensa teoksia. Se on myös uusien kykyjen etu: syntyy ilmasto, jossa yrittäminen, kokeileminen ja elämysten etsintä on toivottavaa. Tapahtumaan on aiemmin osallistunut myös juuri nyt Suomessa erittäin arvostettu nuori koreografi Jenni Kivelä. Tapahtuma alkaa jo perinteikkäästi 5.2. kajaanilaisten tanssiyhteisöjen yhteisnäytöksellä. Vuonna 2004 kajaanilaisista tanssiyhteisöistä ovat mukana Kajaanin Tanssiurheiluseura Casamba, Naisten klubi 9, Elon voimistelijat ja Kajaanin Tanssi. Kaukametsän salin lavalla nähdään kahden tunnin aikana balettia, lastentanssia, kilpatanssia, bailatinoa, discotansseja, naisvoimistelua, itämaista tanssia, flamencoa ja showtanssia - siis kokonaisuudessaan tanssia ja liikkumisen riemua monipuolisesti. Perjantai-iltana 6.2. voi nähdä Kajaanin Tanssin opiskelijoiden omia koreografioita Kajaani tanssii Arto Tulima Leihu-salissa. Lauantaina 7.2 SIIVILLE illassa näemme Kaukametsän lavalla Aurinkobaletin kiitetyn esityksen Hän joka lensi ylösalaisin, kor. Sasha Pepaljajev. Tähtivieraana illassa vierailee tanssija Niina Hyvärisen esittämä pienoisteos, jonka hän on itse myös koreografioinut. Kajaanilaisten ammattitanssijoiden muodostama Routa-ryhmä esittää kaksi pienoisteosta. Vastaavaa monen yhteistyötahon tanssitapahtumaa ei löydy Suomesta. Sekä toimintamallit, tekijät että aito arvostus tanssitaide ja tanssikasvatus ovat menneet ja menevät eteenpäin. Olemme saaneet tunnustusta valtakunnallisesti - ei vain tanssikoulujen katselmuksessa, sillä toimintamallejamme tunnetaan valtakunnallisesti. Kajaanin Tanssiteatterin ja Kainuun musiikkiopiston monivuotinen yhteistyö kajaanilaisten kulttuurilaitosten ja tanssikoulujen kesken on ollut ainutlaatuinen ja kiinnostusta herättänyt tapa toimia yhdessä. Yhteistyö on kajaanilaisen tanssin voima. Tanssijoita ja yleisöä eri tapahtumiin odotetaan osallistuvan noin To 5.2 klo Kaukametsän sali KAJAANILAISTEN TANSSIYHTEISÖJEN TANSSINÄYTÖS illassa esiintyvät Naisten klubi 9, Tanssiurheiluseura Casamba, Elon voimistelijat ja Kajaanin Tanssi Pe 6.2 klo Leihu-sali AVOIMET OVET Kajaanin Tanssin oppilaat esittävät omia koreografioitaan La 7.2. klo Kaukametsän sali UUDET TANSSIT koreografiakatselmus, tuomaristossa tanssija Niina Hyvärinen, kapellimestari Jyri Nissilä, tanssikriitikko Jussi Tossavainen, teatteriohjaaja Sina Kujansuu, tanssitaiteilija Mikko Orpana La 7.2 klo 19 Kaukametsän sali SIIVILLE! ilta tanssitaiteen nosteessa: Niina Hyvärinen, Aurinkobaletti, Routa-ryhmä Su 8.2. klo Kaukametsän sali UUDET TANSSIT koreografiakatselmus jatkuu Su 8.2 klo Kaukametsän sali ENSI-ILTA: TUHKIMO - Kajaanin Tanssin oppilaiden balettisatu Su 8.2. klo 17 Kaukametsän sali UUDET TANSSIT koreografiakatselmuksen palkintojen jako ja palkittujen koreografioiden esityksiä Pääsylippujen ennakkomyynti Kajaani Info. Tapahtuman järjestävät Kajaanin kaupunki, Kajaanin Tanssi, Oulun läänin taidetoimikunta.

5 TAMMIKUU Teatteri tarjoaa taas kiinnostavia ensi-iltoja Kaupunginteatterin molemmilla näyttämöillä nähdään kevätkaudella kiinnostava ensi-ilta. Helmikuussa teatteritalon näyttämölle valmistuva Mihin sateenkaari päättyy on jo nyt herättänyt valtakunnallista kiinnostusta. Näytelmä perustuu Harri Tapperin romaaneihin, muun muassa viime vuonna Finlandia-palkinnon saaneeseen Pitkäsuisten sukuun. Näytelmä kertoo Tapperin taiteilijaveljesten kirjailija Marko Tapion, kirjailija Harri Tapperin, kuvanveistäjä Kain Tapperin ja lavastaja Yrjö Tapperin lapsuudesta ja nuoruudesta. Huhtikuussa Sissilinnassa saa ensi-iltansa teatterin, tanssin ja kuvataiteen keinoja yhdistävä Pirut ja enkelit. Tässäkin esityksessä inspiraation lähteenä on ollut suomalainen taiteilija, sillä esitys pohjautuu Hugo Simbergin maalauksiin, kirjeisiin ja elämänkertaan. Alueteatteritoiminnan juhlavuoden kunniaksi teatteritalossa esitetään toukokuussa 3xShakespearetrilogia, jonka rooleissa nähdään kainuulaisia nuoria. Sitä ennen Vuolijoen Otello, Paltamon Macbeth ja Ristijärven Hamlet saavat ensi-iltansa nuorten kotikunnissa. Hienot arvostelut saanut Tohtori Finckelman on ohjelmistossa tammi- ja maaliskuussa. Tammikuun alussa esitetään muutaman kerran Iso Paha Susi. Runsaasti teatterivierailuja Lisämausteen ohjelmistoon tuovat teatterivierailut, joita riittää melkein joka kuukaudelle. Helmikuussa vierailevat Joensuun Kaupunginteatteri Maria Jotunin komedialla Miehen kylkiluu ja Kemin Kaupunginteatteri nykynäytelmällä Juhlapäivät sekä lastennäytelmällä Hippo ja Hepo. Maaliskuussa nähdään uusintana Kajaanin Runoviikolle valmistunut ja hyvän vastaanoton saanut Valkoinen pöytä, jossa on jälleen esittäjinä nuoria teatteriharrastajia. Huhtikuussa KOM-teatteri vierailee Kajaanissa pitkästä aikaa Reko Lundánin näytelmällä Tarpeettomia ihmisiä. Toukokuussa kajaanilainen Routa-Ryhmä ja Oulun Tanssi Keskus JoJo esittävät Sylitanssiteoksen. Mihin sateenkaari päättyy - näytelmässä aikuista Harria esittää Perttu Hallikainen ja pientä Halla -poikaa Mika Huttunen. Maria Jaskari Runoviikko ajassa kiinni Kajaani Maraton juostaan syyskuun alussa. Kajaani on erittäin vilkas urheilukaupunki Kajaani on vilkas urheilukaupunki jossa tapahtuu paljon ja monessa lajissa. Laadukkaat liikuntatapahtumat kohdistetaan erityisesti kuntoilijoille ja luonnosta liikuntaelämyksiä hakeville. Jo vuodesta 1998 Kainuun Soutu on tarjonnut elämyksiä Nuasjärvellä, kun venekunnat ovat kisailleet Kajaanin ja Vuokatin välillä enemmän tai vähemmän tosissaan. Tänä vuonna Kainuun Soutu järjestetään 3. heinäkuuta. Viestijuoksun SM-kisat Vimpelinlaaksossa Suomen parhaat viestijoukkueet kisailevat Kajaanissa SM-mitaleista Vimpelinlaaksossa heinäkuuta. Kisoihin odotetaan yli tuhatta juoksijaa, joiden mukana saapuu luonnollisesti huoltajia, vanhempia ja muita tukijoukkoja. Viestejä juostaan molempina päivinä klo Kisat myös televisioidaan. Kainuun Soudussa joukkueet kilpailevat enemmän tai vähemmän tosissaan. Maraton juostaan toisen kerran Kajaani Maraton on uusin tulokas suosittujen kaupunkimaratonien joukossa. Raatihuoneentorilta lähtevä maratonreitti kiertelee kaupungin kaduilla ja Kajaaninjoen upeilla rantaväylillä. Nimestään huolimatta maraton on muutakin kuin totista kilpajuoksua: matkan voi taittaa vaikka sauvakävellen kaveriporukassa. Tänä vuonna Kajaani Maraton juostaan 4. syyskuuta. Liikuntatapahtumista löytyy lisätietoja nettisivuilta Runoviikon 2004 teema, ahneus, tulee nykypäivän ihmistä lähelle. Runoviikolla etsitään vastausta kysymykseen: Paljonko on tarpeeksi? Uuden taiteellisen johtajan Sina Kujansuun ajatus on nostaa päivittäin esille jokin ahneuden moninaisista muunnelmista. Teemaa käsitellään paitsi runon, myös rapin, rockin, tanssin ja kuvataiteen keinoin. Teemaa syvennetään myös erilaisissa seminaareissa ja keskusteluissa. Uusia tuulia ja perinteitä Kujansuun tavoitteena on rakentaa Runoviikko sellaiseksi, että joka päivällä on jokin tietty kantava ajatus. Koska kesäjuhlia on nykyään joka paikassa, on jokaisen festivaalipäivän ohjelman oltava vetävä. Yhtenä päivänä Runoviikolla pohditaan runouden mieskuvaa, toisena vietetään Kajaanin linnan 400-vuotisjuhlaa. Viikolla vietetään suviehtoota Eino Leinon synnyinmaisemissa Paltaniemellä suomalaisen laululyriikan parissa. Yksi päivä on omistettu kesän runoilijalle, joka on tänä suvena Aila Meriluoto. Kujansuu haluaa säilyttää Runoviikon myös uusien kirjailijoiden esittelyfoorumina. Uusia runoilijoita tavataan Tuula-Liina Variksen esittelyssä. Lapsia ja nuoria ei Runoviikon ohjelmassa unohdeta. Lapsille järjestetään omia korkeatasoisia esityksiä. Myös Antti Virmavirran alulle laittama Runo on Rock - ajatus, saanee jatkoa ensi kesän ohjelmistossa. Ensi kesänä on luvassa myös perinteistä ohjelmistoa. Runoviikko alkaa avajaisgaalalla. Maakunnat kohtaavat lausuntamittelössä. Runon siltaa rakennetaan suomalaisten ja virolaisten runoilijoiden välille. Lisäksi on taas se vuosi, jolloin kilpaillaan vuoden nuoren lausujan tittelistä Veikko Sinisalo -kilpailussa. Iiro Kajas valaisee kirjallisuuden saloja runokoulussaan. Ja kuten viimekin kesän, myös ensi kesän Runoviikko huipentuu itseoikeutetusti Eino Leino -iltamiin. Kaukametsä tapahtumien keskipisteenä Kujansuun ajatuksena on keskittää Runoviikon tapahtumia aikaisempaa enemmän Kaukametsän alueelle. Esityksiä on kaikissa saleissa: Kaukametsän salissa, Koutaja Leihu-salissa. Tämän lisäksi hyödynnetään myös idyllisessä miljöössä sijaitsevaa amfiteatteria, jossa esiintyy mahdollisesti ainakin Poriginal Jazz & Ted Curson. Kaukametsän sisäpihalle on suunnitteilla tapahtumatori, jonne rakennettanee tapahtumateltta keskustelujen ja työpajojen kotipaikaksi. Kaukametsän lisäksi esiintymispaikkoina toimivat kaupunginteatterin suuri näyttämö sekä Sissilinna. Kaavailuissa on konsertteja ja tapahtumia myös eri ravintoloihin sekä juhlavuottaan viettävälle Kajaanin rautatieasemalle. Kajaanin Runoviikko Sana ja Sävel järjestetään

6 6 TAMMIKUU 2004 Opiskelijat mukana Matka messuilla Restonomiopiskelijat Saija Huuskonen ja Leena-Mari Kinnunen ovat ammatillisessa mielessä aitiopaikalla. Kainuun osallistuminen tammikuussa Helsingin messukeskuksessa järjestettäville Matka 2004 messuille on tarjonnut tytöille projektin, jossa he pääsevät näkemään paitsi messuosallistumisen alusta loppuun, myös runsaslukuisen joukon alan paikallisia ja valtakunnallisia vaikuttajia. Koulutukseensa kuuluvien projektiopintojen ansiosta Huuskonen ja Kinnunen pääsivät mukaan Kajaanin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikön Matka messuprojektiin. He avustavat projektipäällikkö Jorma Korhosta muun muassa kirjoittamalla raportteja ja kokousmuistioita sekä huolehtimalla yhteydenpidosta Kainuun kuntiin ja matkailuyrityksiin. Itse messuilla Huuskonen ja Kinnunen hoitavat käytännön järjestelyjä ja toimivat esittelijöinä Kainuun osastolla. Kainuun messuosaston esittelijöinä on myös muita Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Huuskonen ja Kinnunen vastaavat heidän rekrytoimisestaan ja perehdyttämisestään yhdessä opettaja Mika Pietarisen kanssa. Katse kulissien taakse Saija Huuskonen ja Leena-Mari Kinnunen pitävät messuprojektiin osallistumista lottovoittona. Arto Tulima Projekti alkoi tyttöjen osalta syyskuun puolivälissä. Työmäärä on kasvanut sitä mukaa kun messut lähestyvät. - Illat, aamut, joskus koulutunnitkin, he hymyilevät käytetyn ajan määrää. - Tapaamme projektipäällikköä viikoittain. Hän antaa sitten uusia tehtäviä. Lisäksi Huuskonen ja Kinnunen tekevät kaksi projektisuunnitelmaa: toisen projektiopintojen vuoksi ammattikorkeakoululle, toisen itse projektista projektipäällikölle. Vaikka projekti on vielä kesken, kokevat tytöt jo saaneensa paljon hyödyllistä kokemusta. - Tämän ansiosta pääsemme jo opiskeluvaiheessa oman alamme toimintaan sisälle ja katsomaan kulissien taakse, opiskelijat kiittelevät. He antavat arvoa myös verkostolle, joka projektin ansiosta syntyy. He ovat muun muassa käyneet paikan päällä tutustumassa Kainuun kuntiin, jotta osaavat kertoa messuilla olennaisia asioita kunnista. Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK) 140 opintoviikkoa. Keskimääräinen suoritusaika noin 3,5 vuotta. Koulutusohjelmat: Matkailun koulutusohjelma: Antaa laaja-alaisen osaamisen matkailu- ja ravitsemisalan erilaisiin työtehtäviin. Tehtäviä: Matkailun suunnittelu- ja kehittämistehtävät, majoitusliikkeen esimiestason tehtävät ja luonto- ja liikuntamatkailun eri tehtävät. Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma: Antaa valmiudet suunnitella ja toteuttaa elämyksellisiä ruokapalveluja. Tehtäviä: Ravintolapäällikkö, markkinointiassistentti, asiakaspalvelupäällikkö tai tuotekehittäjä. Ruuhijärvellä on mistä valita Kalaan tai kenkäsille Kun kalankuvia alkaa vilkkua silmissä, suksien suhina kuulua korvissa tai moottorikelkan tärinä tuntua takalistossa, saattaa apu lääkärin sijaan löytyä Isolta Ruuhijärveltä. Kajaanin kaupunki on varustanut kalastusalueen monipuoliseksi luontokohteeksi, jossa tekemistä riittää niin kesä- kuin talvisaikaankin. Kun lumi- ja jääkerros antavat myöten, alkaa järvellä talvikausi. Virallinen moottorikelkkareitti Kajaanin keskustasta vie perinteisen tien ohella perille asti, ja järven ympäristössä pidetään auki neljän kilometrin latua. Pilkkijät saapuvat pian jäiden vahvistumisen jälkeen narraamaan järven kalakantaa, johon kuuluvat muun muassa hauet, siiat, kirjolohet ja taimenet. Kalastusmestari Tauno Heikuran mukaan istutukset antavat Ruuhijärvelle jonkinlaista saalisvarmuutta. Sataprosenttista takuuta ei kuitenkaan voida tarjota, vaikka 45 hehtaarin järveen on sukeltanut tänäkin vuonna kiloa istutettua kalaa. Kajaanin keskustasta vie virallinen moottorikelkkareitti Ruuhijärvelle. Talvisaikaan Isolla Ruuhijärvellä voi kokeilla vaikkapa lumikenkäkävelyä. Oivallinen kokouspaikka Noin 14 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta sijaitsevalle järvelle on mahdollista järjestää erityisiä palveluja, kuten lumikenkäkävelyä tai ruokailua. Heikuran mukaan alue käy oivallisesti yritysten ja yhteisöjen tilaisuuksiin ja koulutukseen. Ruuhijärvellä on sauna ja kokoustilat hengelle. Palveluihin kuuluvat myös asuntovaunu- ja pysäköintialue, teltta- ja nuotiopaikat, veneiden vuokraus sekä moottorikelkka- ja mönkijäsafarit. Majoitusmahdollisuutta ei itse alueella ole, mutta 20 kilometrin säteellä on jo tasokkaita yöpymiskohteita. Kun kesä koittaa, Ruuhijärvi houkuttelee kävijöitä paitsi kalaisilla vesillään myös vaellusreiteillä, sienestyksellä ja marjastuksella.

7 TAMMIKUU Ammattikorkeakoulu muuttuu liikelaitokseksi Kajaanin ammattikorkeakoulun rooli Kajaanin kaupungin alaisuudessa muuttuu ensi vuoden alussa. Tähän asti ammattikorkeakoulu on ollut toimialaan verrattava yksikkö, tammikuusta lukien siitä tulee itsenäinen liikelaitos. Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtorin Kari Juntusen mukaan muutos koskee lähinnä korkeakoulun strategista johtoa, taloushallintoa ja henkilöstöhallintoa. Se ei aiheuta näkyviä muutoksia opiskelijoiden tai henkilökunnan asemaan. - Ammattikorkeakoulu on toiminut liikelaitosmaisesti tähänkin saakka. Muutos koskee käytännössä ammattikorkeakoulun ja sen ylläpitäjän välisiä suhteita, Juntunen korostaa. Rehtorin mukaan vaikutukset näkyvät esimerkiksi ammattikorkeakoulun sisäisen päätäntävallan kasvuna. - Tällä varmistetaan se, että ammattikorkeakoululain henki itsehallinnosta toteutuu. Huolenaiheena on, riittääkö ylläpitäjällä jatkossakin resursseja ammattikorkeakoulun kehittämiseen, hän pohtii. Yli 2000 opiskelijaa Kajaanin ammattikorkeakoulu otti ensimmäiset opiskelijansa sisään vuonna Silloin ammattikorkeakoulujärjestelmä kuului vielä koulutuskokeiluun, johon hyväksytyt ammattikorkeakoulut olivat luonteeltaan väliaikaisia. Vakinaisena Kajaanin ammattikorkeakoulu on toiminut vuodesta 1996 lähtien. Opiskelijamäärä on kuluneen 11 vuoden aikana kasvanut voimakkaasti: kun aloituspaikkoja vuonna 1992 oli 203, on niitä vuonna 2004 jo 420 opiskelijalle. Vuonna 1994 kokonaisopiskelijamäärä oli 718. Ensi vuonna määrä on yli 2000 opiskelijaa. Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuu restonomeja, tradenomeja, insinöörejä (amk), sairaanhoitajia (amk) ja terveydenhoitajia (amk). Kaikkiaan 155 henkilöä on ammattikorkeakoulun palveluksessa. Ammattikorkeakoulun budjetti ensi vuodelle on yli 12 miljoonaa euroa, josta noin yhdeksän miljoonaa euroa on opetukseen, noin kolme miljoonaa euroa kehittämistoimintaan ja euroa investointeihin. Liikelaitostumisella haetaan reaaliaikaisuutta Julkisissa palveluissa ei ole harvinaista, että menot ovat tuloja suuremmat. Yrityksissä sen sijaan sellainen toiminta ei pitemmän päälle kannata. Tässä on Kainuun ammattiopiston rehtorin Artti Antilan mukaan yksi syy siihen, että ammattiopisto muuttuu ensi vuonna liikelaitokseksi. - Muutoksella haetaan reaaliaikaisuutta, Antila huomauttaa. Tällä hetkellä osa toiminnoista näkyy kirjanpidossa jopa usean kuukauden viiveellä, mikä tekee tuloksen ennustamisesta vaikeaa. Liikelaitoksen kirjanpitokäytäntö on erilainen, mikä helpottaa talouden seurantaa. - Se tuo todennäköisesti nopealiikkeisyyttä ja joustavuutta toimintaan, Antila arvioi. Muutoksen suunnittelu aloitettiin jo ennen kesää. Esimerkiksi kirjanpitosysteemi uusittiin kokonaan. Osa henkilöstöstä on joutunut muuttamaan, jotta samoja tehtäviä tekevät henkilöt olisivat lähellä toisiaan. Taustalla on ajatus kustannusedusta. - Tämä on operatiivisesti iso asia, joka vaatii paljon valmistelua. Koneet ovat kuitenkin nyt sellaisessa asennossa, että kun tammikuu koittaa, tämä lähtee käyntiin, Antila lupaa. Kainuun ammattiopisto Kajaanin kaupungin omistama kunnallinen liikelaitos Perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 1850 opiskelijaa Aikuiskoulutusyksikkö Edukaissa noin opiskelijatyöpäivää vuodessa (vastaa noin 650 kokopäiväopiskelijaa) Kuusi koulutusalaa: kauppa ja hallinto, kulttuuri, luonnonvara, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja liikenne 32 koulutusohjelmaa sekä oppisopimuskoulutus Talousarvion loppusumma lähes 20 miljoonaa euroa Päätoimisia työntekijöitä 320 Toimintaa neljässä kunnassa: Kajaani, Sotkamo, Vaala ja Kuhmo Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen laatupalkinto vuonna 2003

8 8 TAMMIKUU 2004 TAPAHTUMAKALENTERI JOULU-TAMMIKUU 2004 Tietoa Kajaanin tapahtumista: Kajaani Info, Kauppakatu 21, p. (08) Kaukametsä ti Mustalaisviulu soi -konsertti, klo 19 Kaukametsän sali. Arto Zheleikin, viulu, Sergei Repin, haitari, Dmitri Meerson, kontrabasso, vierailijana Nadir Mamedoff. Liput 10/8 e Kajaani Info. Järj. Kaukametsä / kulttuuri. ti Sibeliuksesta Salmenhaaraan -konsertti. Klo 19 Kouta-sali. Jouni Somero, piano. Liput 5/3 e, Kajaani Info. Järj. Kaukametsä / kulttuuri. ti Mikko Kilkkisen konsertti. Kaukametsän sali klo 19. Järj. MAK Production Oy. Liput 20 e, Kajaani Info. ti Mars ja muut maan sisarukset aurinkokunnassa. OVAT- KO MAANKALTAISET PLA- NEETAT SISARUKSIA VAI KATKELMIA SAMASTA TARI- NASTA? Kaukametsän opiston auditorio klo 18. Luennoitsijana tutkija Veli Petri Kostama Oulun yliopiston planetologian työryhmästä. Luentomaksu 3 e.järj. Kaukametsän opisto ja Kajaanin Planeetta ry. su Kamarikonsertti, Marjo Kaisanlahti, klarinetti, Imbi Magi, piano. Järj. Kaukametsä, Kainuun Musiikkiopisto. Liput 10/8 e, Kajaani Info. to Musiikkiopiston oppilaskonsertti. Kouta-sali klo 19, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto. Näyttelyt (19.11) Suomalais-ugrilaisuus tänään. Esillä urmurttilaisen Mihail Jegorovin valokuvia. Kainuun museo. (19.11.) Kveenit. Pohjois- Norjan suomalaisperäisen vähemmistökansan historiaa ja kulttuuria esittelevä näyttely. Kainuun museo. (1.12.) Unicefin joulukortteja esitteillä pääkirjaston alakerran vitriineissä Vakan alta: Paula Kaipaisen ja Heino Kärnän öljyvärimaalauksia. Pääkirjaston yläkerran näyttelytila Elokuvien oheistuotteita: Digital Cinema. Pääkirjaston alakerran vitriinit (7.3.) KERÄILIJÖITÄ JA KOKOELMIA. Kainuun Museo YKSINÄINEN RAT- SASTAJA Eino Ahonen. Omintakeisen graafikon lähes julistusmaiseen näyttelyyn on koottu läpileikkaus taiteilijan yli 40 vuoden tuotannosta. Kajaanin taidemuseo, Linnankatu 14. Teatteri pe Kaupunginteatteri: Romuna. Sissilinna klo 12. pe Kaupunginteatteri: Romuna. Sissilinna klo 19. Viimeinen esitys. pe Kaupunginteatteri: Tohtori ti Kaupunginteatteri: Woyzeck. Teatteritalo klo 19. ke Kaupunginteatteri: Woyzeck. Teatteritalo klo 19. Viimeinen esitys. Ystävänpäivän konsertti Operetin helmiä - tunnelmia Italiasta Lauantaina klo Kaukametsän sali Kajaanin kaupunki on ollut mukana Suomen Kuntaliiton mainetutkimusprojektissa, jonka Kuntaliitto toteutti yhteistyössä Helsingissä ja Oulussa toimivan Viestintätoimisto Pohjoisrannan kanssa. Tutkimusprojektissa selvitettiin kuntien maineeseen vaikuttavat tekijät sekä kehitettiin mittari, jolla kuntien mainetta voidaan mitata. Mittari pilotoitiin tutkimuksessa, jossa selvitettiin Kajaanin ja viiden muun kunnan maine. Tutkimuksen mukaan Kajaanin kaupungin maine on kohtuullinen. Kaupungin maineprofiili kuuden mainetekijän suhteen on hyvin tasainen. Kuudesta mainetekijästä vastaajat ovat tyytyväisimpiä kaupungin palveluihin ja vähiten tyytyväisiä kuntakuvaan. - Tutkimuksen tulos on hieman liian tasapaksu, tasaisen harmaa - elämässä pitää olla myös väriä, äksöniä ja iloista draivia, mutta myös sitoutumista, huolellisuutta ja huomaavaisuutta kanssaihmisiämme, toinen toistamme kohtaan, toteaa Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Jyrki Anttila, tenori ja Anu Hälvä, sopraano Säestää Janne Hovi, piano Järj. Kaukametsän kulttuuripalvelut ja Presto Artist. Liput 20 e, Kajaani Info Kajaanin maine kohtuullinen Vähämaa. Kaupungin johto käsittelee tuloksia tarkemmin vuoden 2004 alussa. Tällöin päätetään myös siitä, miten kaupungin mainetta lähdetään kehittämään. Kajaanin maine selvitettiin Kajaanin kaupungin työntekijöiden, kajaanilaisten ja Oulun alueen yritysten, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen opiskelijoiden sekä henkilöstön keskuudessa. Tutkimukseen vastasi henkilöä. Vastaajista suurin osa asuu Kajaanissa ja lähes puolet työskentelee Kajaanin kaupungin palveluksessa. Tutkimuksen mukaan kuntien/kaupunkien maineeseen vaikuttavat kuusi tekijää: kunnan johtamiseen ja johtamiskulttuuriin liittyvät tekijät, kunnan palveluihin liittyvät asiat, kunnan muutoshalukkuuteen ja -kykyyn liittyvät asiat, kunnan henkilöstöpolitiikkaan ja erityisesti työelämän laatuun liittyvät kysymykset, sekä kuntakuvaan että kunnan kykyyn tukea kestävää kehitystä liittyvät tekijät. KAI JAANILAINEN Ihimisen kokonen kaopunki Nyt pittääpi pinnistää. Toemituskunta nimittäen pyys kehummaan Kaijaania. Van kaenuulaenen ei ylleensä ommaansa kehu. Mitäpä se hyvejää. No, talavi on teällä kunnon talavi eikä mikkään rannikkoseutujen loskakaosi. Lumi on valakosta ja puhasta - vaekka kahavit siitä keittäsi. Somasti se valassee maesemaa. Ja mieli leppää, kun kahtoo ikkunasta ulos. Aena näkkyy jossahi päen mehtää. Se tekköö raohalliseksi, kun luonto on lähellä. Ja la 3.1. Kaupunginteatteri: Iso Paha Susi. Teatteritalo klo 18. su 4.1. Kaupunginteatteri: Iso Paha Susi. Teatteritalo klo 15. ma 5.1. Kaupunginteatteri: Iso Paha Susi. Teatteritalo klo 18. pe Kaupunginteatteri: Tohtori la Kaupunginteatteri: Tohtori ke Kaupunginteatteri: Tohtori pe Kaupunginteatteri: Tohtori Urheilu ti 6.1. Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki Sport. Jäähalli, klo 17. Liput: Kajaani Info tai ovelta. Järj. Kajaanin Hokki. to Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki KalPa. Jäähalli, klo Liput: Kajaani Info tai ovelta. Järj. Kajaanin Hokki. la Eliaksen Uinnit (kansalliset) Kajaanin Uimahalli, klo 12. Järj. KaUS. to Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki HC Salamat. Jäähalli, klo Järj. Kajaanin Hokki. la Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki K-Vantaa. Jäähalli, klo 17. Järj. Kajaanin Hokki. Muita menovinkkejä sinne luontoon on mukavata mennä: marjastammaan, kävelemmään, hiihtämmään... Näin talavella hoijettuja hiihtolatuja on joka puolella kaopunkia. Ei tarvihe kilometrikaopalla aotolla ajjaa sukset katolla. Keskellä kaopunkia meillä on joki ja joen rantamaesemassa kävelyreitti ja kävelyreitin varrella linnanrauniot ynnä muuta ihmeteltävvää. Ja ilima on puhasta hengittää. Kaijaanissa on kaekki peruspalvelut, mitä ihiminen tarvihteepi ja pe Kauneimmat joululaulut. Lehtikankaan kirkko, klo 19. pe Linnan lukion yökirkko, Kajaanin ev.lut. kirkko, klo Mukaan nykyiset ja entiset oppilaat opettajineen, järj. Kajaanin ev.lut. srk. la Jouluinen hiljaisuuden messu. Kajaanin ev.lut. kirkko, klo 18, järj. Kajaanin ev.lut. srk Joulumyyjäiset. Eino Leino -talo, Paltaniemi. La klo ja su klo 12 18, järj. Kapsakka ky., puh su Kauneimmat joululaulut: Kajaanin ev.lut. kirkko klo 17, Eino Leino -talo, Paltaniemi klo 18, Kajaanin ev.lut.kirkko klo 19 ja Linnantauksen kirkko klo 19. Järj. Kajaanin ev.lut. srk. ke Jumalanpalvelus Paltaniemen kirkossa klo 14 ja klo 16. ke Jouluhartauksia Kajaanissa: Valon kappeli, Paltaniemi, klo 15, Vanhan hautausmaan kappeli, klo 15 ja Linnantauksen kirkko, koko perheen hartaus klo 15. Järj. Kajaanin ev.lut. srk. ke Joulunajan hengellisiä messuja Kajaanissa: Messu, Linnantauksen kirkko, klo 21. Jouluyön messu, Lehtikankaan kirkko, klo 23. Järj. Kajaanin ev.lut. srk. ke klo 12 Joulurauhan julistus, Kajaanin Raatihuoneentori. ke Jumalanpalveluksia: Kajaanin ev.lut. kirkko, klo 17 ja klo 23. Järj. Kajaanin ev.lut. srk. to Joulumessuja: Kajaanin ev.lut. kirkko, klo 7, Linnantauksen kirkko, klo 15. Järj. Kajaanin ev.lut. srk. pe Tapaninpäivä-messut: Kajaanin ev.lut. kirkko, klo 10, Lehtikankaan kirkko, klo 12. Järj. Kajaanin ev.lut. srk. su Viattomien lasten enkelikirkko. Kajaanin ev.lut. kirkko, klo 18. Järj. Kajaanin ev.lut. srk. ke Uuden Vuoden juoksu ke Uuden Vuoden vastaanotto, Kauppatori Uudenvuodentapahtuma Paltaniemellä. Paltaniemen kylä, kynttilät syttyvät klo 16. Runolausuntaa Eino Leino -talo, klo Järj. Paltaniemen kylätoimikunta, Kainuun Lausujat ry, Kapsakka ky Kaikkien rotujen koiranäyttely. Kajaanin Pallohalli. Lisätietoja Eija Makkonen, (08) Järj. Kainuun Kennelpiiri. Seuraava tapahtumakalenteri ilmestyvässä lehdessä. kaekki on lähellä. Kaopat, kulttuuririennot ja muut. Kaijaani on ihimisen kokonen kaopunki. Sitten nämä herrojen harrastukset, jotka soattaa kiinnostaa turistiakin, ninkun kolhvin pelluu ja pujottelumäjet ovat myös lähellä. Puolessa tunnissa aotolla peäsee Vuokatin rinteissiin tahi kesällä kolmelle kolhvikentälle, joesta yksi vartoopi ihan Kaijaanissa. Mitäpä tässä muuta. Hyvin oun viihtynynnä. Hyvinkin hyvin. Kai Jaanilainen