Etelä-Savon maakunnan viestintäsuunnitelma Kreab Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Savon maakunnan viestintäsuunnitelma 2009 2011. 15.1.2009 Kreab Oy"

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakunnan viestintäsuunnitelma Kreab Oy

2 Sisällys JOHDANTO... 4 VIESTINNÄN TAVOITTEET MIKSI?... 4 Maakunnan lyhyt esittely ja tarina... 4 PÄÄTEEMAT MITÄ? Puhdas järviluonto Turvallinen ja sujuva arki Hyvät yrittämisen edellytykset Pääkaupunkiseudun ja Venäjän läheisyys suuri mahdollisuus Tunnetut kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumat... 5 KOHDERYHMÄT KENELLE JA MIKSI?... 6 KEINOT JA AIKATAULU KUKA JA MITEN? Viestinnän toteutuksen avainhenkilöt Uusi slogan Markkinointiviestintä Visuaalinen ilme Markkinointitunnus Valokuvat Imagokampanja Viestintä Sisäinen tiedottaminen ja strategiaviestintä Mediasuhteet Verkkoviestintä Messuviestintä Yhteiskuntasuhteet VIESTINNÄN SEURANTA JA ARVIOINTI VIESTINTÄKALENTERIN PAINOPISTEET /19

3 LIITTEET a. Maakunnan viestinnän nykytila Comma b. Mediakartoitus Mitä Etelä-Savosta on jo viestitty? c. Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia (Versio 0.7) d. Etelä-Savon tarina e. Viestintäkalenteri /19

4 Johdanto Viestintäsuunnitelmassa määritellään Etelä-Savon maakunnan viestinnän peruslinjat ja painopisteet, joiden avulla tuetaan maakunnan strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Viestintäsuunnitelman tehtävänä on mahdollistaa avoin, oikean ja tarpeellisen tiedon sujuva välitys Etelä-Savon kohderyhmille. Viestintäsuunnitelmassa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Miksi Etelä-Savosta halutaan viestiä? Mitä Etelä-Savosta halutaan kertoa ja kenelle? Kuka Etelä-Savosta viestii? Milloin ja miten viestit saadaan oikeille kohderyhmille? Tämä viestintäsuunnitelma on laadittu vuosiksi Suunnitelman viestintätoimenpiteet voidaan toteuttaa ehdotetussa aikataulussa tai tarpeen mukaan myöhemmin. Suunnitelma sisältää lisäksi välitavoitteet, joiden avulla viestinnän tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Viestintäsuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa vuosittain. Suunnitelma perustuu Etelä-Savon maakunnan tekemään strategiatyöhön Uusiutuva Etelä- Savo, joka on toteutettu yhteistyössä konsulttitoimisto Talent Partnersin kanssa. Tämän lisäksi suunnitelmassa on otettu huomioon Kreabin analyysi Etelä-Savon maakunnan viestinnän ja julkisen kuvan lähtötilanteesta (liite b). Viestinnän tavoitteet miksi? Maakunnan viestinnän tavoitteet perustuvat maakunnan visioon, jonka mukaan vuonna 2015 Uusiutuva Etelä-Savo on Saimaan maakunta, jolla on monia vahvoja ominaisuuksia. Siksi viestinnän päätavoitteena on ensisijaisesti: - Viestiä maakunnan uusista strategisista päämääristä ja visiosta maakunnan sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille tiiviillä yhteistyöllä ja pitkäjänteisillä jatkuvilla panostuksilla ja tehdä näin - maakunnasta vetovoimainen, elävä ja julkisuuskuvaltaan myönteinen maakunta nykyisille ja tuleville asukkaille, yrityksille, sijoittajille ja päättäjille. Maakunnan lyhyt esittely ja tarina Puhtaaseen luontoon ja ympäristövastuuseen, Venäjän-suhteisiin, perheiden hyvinvointiin ja yrittämisen edellytyksiin panostava asukkaan sykkivä kulttuurija vapaa-ajanmaakunta sijaitsee Saimaan rannoilla. Maakunnan kaupungit Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki tarjoavat sujuvaa ja turvallista arkea, edullisia toimitiloja ja tontteja lähellä palveluita, monipuolisia työpaikkoja ja korkeatasoisia kulttuuri- ja vapaaajan harrastusmahdollisuuksia. Muuttovoittoisella Suomen loma-asumisen ykkösmaakunnalla on pitkä historia, tuhansia kirkasvetisiä järviä ja vapaa-ajan asuntoa. 4/19

5 Maakunnan tarina (liite d) kietoo yhteen alueen historian, nykytilanteen ja vision. Tarina antaa persoonallisuutta maakunnalle, johon kuntalaisten, yritysten sekä muiden sidosryhmien on helppo sitoutua. Pääteemat mitä? Maakunnan viisi pääviestiä sen kaikille sidosryhmille selkeyttävät ja yhtenäistävät viestintää ja markkinointia: 1. Puhdas järviluonto Suomen puhtain alue on tunnettu Saimaasta ja sen järvestä tuhansine saarineen, kirkkaissa vesissä viihtyvästä norpasta, kansallispuistoista ja metsistä. Maakunnassa yritykset toimivat ympäristövastuullisesti ja menestyvät erityisesti ympäristöteknologian sekä uusiutuvan energian tuotannossa ja tutkimuksessa. Maakunta erottuu tulevaisuudessa ekologisena maakuntana. 2. Turvallinen ja sujuva arki Maakunnassa arki on sujuvaa, turvallista, elävää ja yhteisöllistä. Erityisesti perheiden ja nuorten hyvinvointiin ja työmahdollisuuksiin panostetaan: laadukkaat palvelut, päiväkodit, koulut, monipuoliset harrastusmahdollisuudet, ainutlaatuinen järviluonto ja monipuoliset työmahdollisuudet ovat lähellä. Vierailijat ovat tervetulleita virkistymään maakuntaan. 3. Hyvät yrittämisen edellytykset Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, edullisia toimitiloja ja tontteja sekä bioenergiaa. Markkinapotentiaaliakin löytyy, sillä 300 kilometrin säteellä asuu lähes 10 miljoonaa ihmistä. Opiskelijoille ja asukkaille on tarjolla monipuolisia työpaikkoja teknologia- ja puutuoteteollisuudesta sekä metsäaloilta ja maataloudesta. Maakunnasta on hyvät kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle, Pietariin, itäsuomalaisiin naapurimaakuntiin ja Keski-Suomeen sekä koko maakunnan kattavat tehokkaat verkkoratkaisut. 4. Pääkaupunkiseudun ja Venäjän läheisyys suuri mahdollisuus Pääkaupunkiseutu on vain parin tunnin auto- tai junamatkan päässä. Läheisyys on Etelä-Savolle suuri mahdollisuus. Myös Venäjän läheinen sijainti ja verkostot Pietarin alueella ovat vielä laajalti hyödyntämätön mahdollisuus alueen elinkeinoelämälle ja kulttuurille. Maakunta panostaa venäjän kielen ja kulttuurin erityisosaamiseen sekä suhteisiin yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa. 5. Tunnetut kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumat Kansainvälisesti tunnetut laadukkaat kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumat sekä matkailupalvelut houkuttelevat ihmisiä maakuntaan ympäri vuoden. Loma-asumisen ykkösmaakunnassa on vapaa-ajan asuntoa vaihtelevassa maastossa ja kilometriä rantaviivaa. 5/19

6 Kohderyhmät kenelle ja miksi? Maakunnan keskeisimmät sidosryhmät on esitelty alla olevassa kuviossa. Kaikki eri kohderyhmät huomioidaan suunnitelluissa viestintätoimenpiteissä. Päättäjät ja vaikuttajat Muuttoa tai laajentumista suunnittelevat yritykset Lapsiperheet Media Kuntien asukkaat Oppilaitokset ja opiskelijat Keskeisimmät kohderyhmät Kuntien työntekijät Pietarin alueen asukkaat ja yritykset Matkailijat Nykyiset yritykset ja organisaatiot Vapaa-ajan asukkaat Kuvio 1: Keskeisimmät kohderyhmät. Muuttoa tai laajentumista suunnittelevat yritykset kuuluvat maakunnan kannalta tärkeimpään kohderyhmään. Alueella asuvat ja alueelle muuttoa harkitsevat tarvitsevat monipuolisia työ- ja etenemismahdollisuuksia, jotta he jäävät maakuntaan asumaan. Pääviesti: Maakunnassa on hyvät kuljetusyhteydet ja henkilöstön kulkuyhteydet. Venäjän läheinen sijainti ja verkostot Pietarin alueella tarjoavat mahdollisuuksia alueen yrittäjille. Maakunnassa on teollisuuden prosessien, matkailun ja Venäjän erityisosaamista sekä edullista työvoimaa. Saatavilla on myös toimitiloja, tontteja sekä bioenergiaa. Maakunnassa panostetaan teknologia- ja puutuoteteollisuuteen, metsäalaan sekö matkailuyrityksiin. Lapsiperheet ovat keskeisessä asemassa maakunnan kehittämisessä. Alueen ikärakennetta on pikaisesti muutettava. Lapsiperheitä tarvitaan maakuntaan veronmaksajiksi ja elävän maakunnan rakentajiksi. Pääviesti: Maakunta panostaa erityisesti lapsiperheiden työmahdollisuuksiin ja viihtymiseen tarjoamalla heille sujuvaa arkea, hyviä kouluja ja päiväkoteja, toimivat kunnalliset palvelut ja tuet, harrastuksia ja järviluontoa rauhallista ja ihmisläheistä elämää ainutlaatuisen luonnon äärellä. Asumiskustannukset ovat pienemmät kuin pääkaupunkiseudulla. Maakunnassa on tarjolla monipuolisia työpaikkoja metsä-, ja matkailutoimialoilla sekä opiskelumahdollisuuksia. Maakuntaan on hyvät kulkuyhteydet ja se sijaitsee lähellä pääkaupunkiseutua. Maakunta on myös tunnettu monipuolisista kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumista sekä vapaa-ajan asunnosta. Maakunnassa on perinteiset kunnon vuodenajat: aurinkoinen kevät, lämmin kesä, värikäs syksy ja luminen talvi. 6/19

7 Kuntien asukkaat on sitoutettava alueelle, jotta he haluavat jatkossakin asua Etelä-Savossa. Siksi on tärkeää, että he saavat vaikuttaa asuinympäristöönsä ja osallistua päätöksentekoon. Kuntien asukkaat on saatava ylpeinä markkinoimaan omaa kotiseutuaan ja näin rakentamaan yhtenäistä Etelä-Savoa. Tämä kuitenkin edellyttää, että heidän elämänsä alueella on toimivaa ja helppoa. Sitouttaminen on hyvä aloittaa jo kouluiässä kouluissa kertomalla oppilaille Etelä- Savon hyvistä erityispiirteistä. Pääviesti: Kuntien asukkaat asuvat Suomen puhtaimmassa ympäristövastuullisuuteen panostavassa maakunnassa. Alue on tunnettu kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumista ympäri vuoden. Laadukkaat opiskelumahdollisuudet tarjoavat erityisosaamista teollisuuden prosessien ja Venäjän kielen ja kulttuurin tuntemuksessa. Maakunnasta on hyvät kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle ja Pietariin. Asukkaille on tarjolla työpaikkoja, toimivia palveluita, harrastuksia, järviluontoa sekä sujuvaa arkea. Kuntien työntekijät (myös opettajat), kuntajohto, maakunnan ja seutukuntien johto, kulttuuriväki, yliopistojen, ammattikorkeakoulun ja muiden oppilaitosten johto, maakunnan viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijat on kannustettava mukaan rakentamaan ja kehittämään yhtenäistä ja menestyvää maakuntaa. Tämä parantaa myös toimijoiden yhteistyösuhteita. Pääviesti: Kuntien työntekijät työskentelevät Suomen puhtaimmassa kestävään kehitykseen panostavassa maakunnassa. Alue on kansainvälisestikin tunnettu kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumista ympäri vuoden. Laadukkaat opiskelumahdollisuudet tarjoavat erityisosaamista teollisuuden prosessien ja Venäjän kielen ja kulttuurien tuntemuksessa. Maakunnasta on hyvät kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle ja Pietariin. Työntekijöille on tarjolla työpaikkoja, toimivia palveluita, harrastuksia, järviluontoa sekä sujuvaa arkea. Yhteistyötä tiivistetään lähimaakuntien kanssa. Nykyisten yritysten ja alueen organisaatioiden sekä järjestöjen johto on myös sitoutettava alueen kehittämiseen, jotta yritykset investoivat toimintoihinsa ja alueelle saadaan lisää uusia investointeja. Maakunnan positiivinen kehitys on alueella jo toimivien yritysten ja organisaatioiden eduksi. Yritysten ja organisaatioiden kannalta keskeinen sidosryhmä on oppilaitokset ja opiskelijat. Yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa takaa osaavan työvoiman saatavuuden, ja samalla maakunta saa mahdollisesti lisää alueelle asettuvia asukkaita. Pääviesti: Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, edullisia toimitiloja ja tontteja sekä bioenergiaa. Oppilaitosyhteistyöhön, verkostoitumiseen Pietarin alueella ja yritysten ympäristövastuullisuuteen panostetaan. Ympärillä olevasta ainutlaatuisesta järviluonnosta on hyvät kuljetus- ja kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle ja Pietariin autolla, junalla tai veneellä. Yritykset voivat tarjota uusille työntekijöille edullisia asuntoja, tontteja, mökkejä, korkeatasoisia kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia ja sujuvaa arkea sekä perinteiset kunnon vuodenajat. Pietarin alueen asukkaat, yritykset ja verkostot ovat tulevaisuuden kannalta yksi alueen tärkeimmistä kohderyhmistä. Maakunnan ja yhteyksien kehityttyä venäläiset etenkin Pietarin miljoonakaupunkialueelta hakeutuvat puhtaaseen ympäristöön kirkkaiden vesien äärelle. Pietarilaisilla on ostovoimaa. Yritteliäät venäläiset ovat tervetulleita maakuntaan. Pääviesti: Maakunnassa on ainutlaatuinen Suomen puhtain järviluonto ja vapaa-ajanasuntoa. Alue profiloituu kansainvälisesti tunnettuna kulttuuri- ja vapaa-ajan 7/19

8 maakuntana, jossa panostetaan ekologisiin ja viestintävastuullisiin toimintatapoihin. Tarjolla on kolmen tunnin junamatkan päässä Pietarista monipuolisia vapaaajanviettomahdollisuuksia ja hyviä palveluja omalla kielellä. Yrityksille on saatavilla osaavaa ja edullista työvoimaa, isoja tontteja ja bioenergiaa. Jokaiselle on reilusti tilaa tehdä töitä ja asua puhtaan veden äärellä. Maakunta kouluttaa venäjän kielen ja kulttuurin erityisosaajia. Maakunnasta tulee Pietarin alueen asukkaiden loma-asumisen ykköspaikka ympäri vuoden. Opiskelijoille tulee taata toimivat ja mukavat opiskeluedellytykset. Opiskelijat ovat potentiaalisia muuttajia alueelle, sillä heillä on jo alueen tuntemusta. Opiskelujen jälkeen tärkeää olisi saada osasta opiskelijoita pysyviä asukkaita alueelle, jotta heistä tulisi potentiaalista työvoimaa alueen yrityksille. Jotta opiskelijat jäisivät pysyvästi maakuntaan, tarjolla on oltava monipuolisia työmahdollisuuksia ja yhteyksiä yritysmaailmaan. Opiskeluajan viihtyvyyttä lisäävät myös monipuolinen opiskelijaelämä ja kuntien tarjoamat palvelut kuten asunnot, terveydenhuolto ja edullinen hintataso. Pääviesti: Laadukkaat ja menestyvät erikoistuneet oppilaitokset tarjoavat opiskelumahdollisuuksia erityisaloilla, joita ovat venäjän kieli ja kulttuuri, materiaaliteollisuuden, ympäristöteollisuuden ja metsäteollisuuden prosessit, matkailu ja sähköinen arkistointi. Opiskelijoille on tarjolla aktiivista opiskelijaelämää, sujuvaa edullista arkea pienemmissä kaupungeissa, joissa opiskelijat valmistuvat keskimääräistä nopeammin kuin isommissa opiskelukaupungeissa. Yritysyhteistyötä on paljon ja suhteet yrityksiin luodaan heti opiskeluiden alusta asti. Tarjolla on upeita työmahdollisuuksia eri alojen yrityksissä kuten teknologia- ja puutuoteteollisuudessa, metsä- ja maatalousaloilla. Kulkuyhteydet eri puolelle Suomea ovat nopeat esimerkiksi Helsinkiin, Jyväskylään, Tampereelle, Joensuuhun ja Kuopioon. Media on maakunnan kehittämisen kannalta myös tärkeä sidosryhmä. Myönteisen julkisuuden kautta rakennetaan alueen imagoa menestyvänä ja modernina maakuntana. Pääviesti: Etelä-Savo uusiutuu ja kehittyy yhteistyössä Itä-Suomen muiden maakuntien kanssa. Päättäjät ja vaikuttajat on pidettävä ajan tasalla maakunnan asioista ja tavoitteista. Heihin on luotava hyvät ja toimivat suhteet, jotta he voivat vaikuttaa myönteisesti maakunnan kannalta keskeisiin päätöksiin. Pääviesti: Suomen puhtain alue on tunnettu Saimaasta ja sen järvestä tuhansine saarineen sekä puhtaissa vesissä viihtyvästä norpasta. Maakunnassa investoidaan ympäristöteknologiaan sekä uusiutuvan energian tuotantoon ja tutkimukseen. Maakunta profiloituu ympäristövastuullisena maakuntana. Paikka on tunnettu laadukkaista kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumista eri vuodenaikoina. Laadukkaat opiskelumahdollisuudet takaavat teollisuuden prosessien, matkailun ja Venäjän huippuosaamista. Maakunta on lähellä pääkaupunkiseutua, Keski-Suomea ja Pietaria. Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, edullisia toimitiloja ja tontteja sekä bioenergiaa. Asukkaille on tarjolla monipuolisia työpaikkoja, hyvät kunnalliset palvelut, koulut, harrastukset ja järviluonto sekä rauhallista elämää. Lapsiperheiden viihtymiseen panostetaan. Maakunta uusiutuu vahvasti yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa. 8/19

9 Matkailijoille välitetään tietoa aktiivisesta ja korkeatasoisesta kulttuuri- ja vapaa-ajan maakunnasta, jossa on tarjolla tapahtumia ympäri vuoden. Matkailijat tuovat mukanaan rahaa ja levittävät tietoa onnistuneesta lomastaan ja matkakohteistaan muille kiinnostuneille. Matkailijat ovat joissakin tapauksissa myös potentiaalisia muuttajia alueelle. Päähuomio kohdistetaan kotimaisiin matkailijoihin, mutta myös kansainväliset matkailijat otetaan huomioon. Pääviesti: Tarjolla on laadukkaita kulttuuri- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ympäri vuoden hyvien palveluiden ja Suomen puhtaimman maakunnan kauniiden järvien ja saarien äärellä. Loma-asumisen ykkösmaakunnassa on vapaa-ajan asuntoa ja kirkasta järveä. Maakuntaan on hyvät kulkuyhteydet junalla, lentokoneella, autolla tai veneellä, jopa mereltä käsin. Maakunta on kolmen tunnin junamatkan päässä Helsingistä, Jyväskylästä, Tampereesta, Joensuusta ja Kuopiosta. Vapaa-ajan asukkaat tuntevat alueen entuudestaan. Heille on viestittävä toimivasta ja ystävällisestä alueesta, johon he haluavat palata yhä uudelleen. Joissakin tapauksissa vapaaajan asukkaat ovat myös potentiaalisia muuttajia. Laadukkaita vapaa-ajankohteita voidaan markkinoida myös kansainvälisesti, esimerkiksi venäläisille ja saksalaisille. Vapaa-ajan asukkaista erityishuomioita kannattaa suunnata eläkeläisiin. Nykyisin +65-vuotiaat ovat usein hyvin vireitä ja heillä on osaamista, mahdollisuus käyttää rahaa ja aikaa vapaa-ajan maakunnassaan. Pääviesti: Maakunta on toimiva ja aktiivinen kakkosasumisen maakunta, jonne vapaa-ajan asukkaat ovat tervetulleita. Maakunta tarjoaa rentoutumista kauniissa ja puhtaassa luonnossa sekä laadukkaita kulttuuri- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ympäri vuoden. Maakunnassa on vapaa-ajan asuntoa ja kirkasta järveä. Maakunta myös huolehtii vapaa-ajan asukkaistaan tarjoamalla heille hyviä palveluita ja edullisia tontteja. Maakuntaan on hyvät yhteydet ympäri Suomen. 9/19

10 Keinot ja aikataulu kuka ja miten? Viestinnän toteutuksen avainhenkilöt Maakunnan viestintään on varattava riittävät resurssit. Avainviestijöitä ovat Etelä-Savon maakuntaliiton edustajat, joilla on myös vastuu viestinnän toteutuksesta, koordinoinnista ja johdosta. Viestintähankkeessa pitää olla mukana myös useita toimijoita eri puolelta maakuntaa, joista on hyvä koota vahvistava viestintäverkosto, joka edistää omalla toiminnallaan maakunnan viestintää. Hankkeelle saattaisi olla hyvä myös asettaa pienempi ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja. Ohjausryhmän kokoonpano voi olla mahdollisimman edustava. Maakuntahallituksen lisäksi siinä voisivat olla edustettuina esimerkiksi matkailuyhtiöiden johto, oppilaitosten johdon edustajia ja alueen johtavien yritysten edustajia. Ohjausryhmä voisi toiminta neuvonantajana ja sitoutuneena viestintäkumppanina. Keskeinen menestystekijä maakunnan viestinnän kehityshankkeelle on alusta alkaen laajaalainen yhteistyö, johon sitoutuvat konkreettisesti kaikki alueen keskeiset toimijat. Koko viestintäverkosto pitää valmentaa kertomaan maakunnan ydinviestit ja tarvittaessa pystyä auttamaan toimittajia sekä ohjaamaan puhelut nimetyille avainviestijöille. Maakunnan tulee myös tehdä tiivistä yhteistyötä muiden maakuntien avainviestijöiden kanssa ja mahdollisuuksien mukaan yhdistää voimia tarvittaessa. Viestinnän avainhenkilöt Itä-Suomen maakuntien viestintävastaajat Etelä-Savon maakuntaliitto Matti Viialainen, Tuula Huoviala, Hannele Koivula Ohjausryhmä Viestintäverkosto Kuntien ja kaupunkien johtajat ja viestintävastaavat Paikalliset yksityiset ja julkiset organisaatiot ja niiden viestintävastaavat Koulujen edustajat ja viestintävastaavat Maakunnan edustajat, poliitikot ja vaikuttajat Kuvio 2. Viestinnän avainhenkilöt. 10/19

11 Uusi slogan Etelä-Savon maakunnan strategiatyössä ja keskusteluissa alueen keskeisten päättäjien kanssa on herännyt kysymys maakunnan nimen muuttamisesta. Etelä-Savo on monelle maakunnassa tai muualla asuvalle tuntematon käsite. Maantieteellisesti maakuntaa ei osata sijoittaa kartalle ja mielleyhtymät Savosta ovat tänä päivänä monelle muualta tulevalle heikkoja. Ehdotamme maakunnan vision 2015 mukaisesti, että maakunta alkaa aktiivisesti käyttää maakunnasta nimeä Etelä-Savo Saimaan maakunta. Saimaa on useammalle tuttu, positiivisia mielikuvia herättävä nimi. Saimaa merkitsee monelle luontoa, puhtautta, rauhallisuutta ja laatua juuri niitä asioita, joita maakunnan imagossa halutaan edistää. Alueen markkinoinnissa Saimaa-nimeä tulee käyttää alusta alkaen. Maakunnan uuden sloganin tai tunnuslauseen tarkoitus on kertoa kohderyhmille olennainen ja erottuva asia alueesta. Slogan on mieleenpainuva ja sitä käytetään kaikessa maakunnan viestinnässä ja markkinoinnissa. Valittu slogan rekisteröidään maakunnan käyttöön. Maakunnan sloganiksi ehdotamme: Etelä-Savo Saimaan maakunta. Pääslogania voidaan mukailla kohderyhmien mukaisesti ja käyttää esimerkiksi seuraavaa sanontaa tukemaan slogania: Etelä-Savo sykettä Saimaan sydämessä tai Sujuvaa arkea ja sykettä Saimaan sydämessä. Slogan voidaan kohdistaa tietyille kohderyhmille esimerkiksi lapsiperheille: Sujuvaa arkea Saimaan sydämessä tai yrityksille Sykettä Saimaan sydämessä. Sloganit tulee rekisteröidä maakunnan käyttöön virallisesti Iskulauserekisterin kautta (www.iskulauserekisteri.fi). Markkinointiviestintä Visuaalinen ilme Keskeinen osa maakunnan uuden imagon ja ilmeen kehittämisessä on nimen ja sloganin lisäksi sen yhtenäinen visuaalinen ilme. Visuaalisen ilmeen on oltava niin moderni ja raikas, että se huomataan ja siitä kiinnostutaan. Ilmeen on näyttävä kaikessa maakunnan viestimässä materiaalissa. Toistaiseksi lähes kaikkien maakuntien visuaaliset ilmeet ovat erittäin perinteisiä ja niitä on vaikea erottaa toisistaan. Ainostaan Pohjois-Karjala (www.pohjoiskarjala.fi) on positiivinen poikkeus muiden joukossa. Saimaan maakunnalle voidaan luoda erillinen markkinointi-ilme, mutta tehokkaampaa olisi, että ns. virallinen ilme on yhtäläinen markkinointi-ilmeen kanssa. Tällöin ilme näkyy useammin ja toistuu useammassa paikassa ja jää näin paremmin ihmisten mieleen. Visuaalista ilmettä toteutetaan graafisen ohjeiston mukaisesti, joka määrittää yksityiskohtaisesti maakunnan ilmeen erilaisissa yhteyksissä. Visuaalinen ilme voidaan johtaa ja kehitellä nykyisestä ilmeestä tai luoda kokonaan uusi ilme. Markkinointitunnus Visuaalista ilmettä tukemaan ehdotamme, että maakunnalle luodaan erillinen markkinointitunnus, jota käytetään kaikessa alueen markkinoinnissa. Markkinointitunnus eroaa selvästi maakuntatunnuksesta vaakunasta ja muista tunnuksista. Painetussa materiaalissa markkinointitunnus on toistuva elementti, jolla lukija yhdistää erilaiset materiaalit maakunnan tuottamiksi. 11/19

12 Markkinointitunnusta on mahdollista laajentaa myös, niin että esimerkiksi alueen yrittäjät käyttäisivät sitä omilla kotisivuillaan. Tunnus kertoisi lukijalle, mihin maakuntaan yritys kuuluu ja rakentaisi samalla yleisölle kuvaa yhteistyökykyisestä maakunnasta, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Tunnusta on tällöin luonnollisesti markkinoitava yrityksille, joille on pystyttävä perustelemaan tunnuksen käytön hyödyt. Käyttämällä tunnusta esimerkiksi eri yrittäjien kotisivuilla, voitaisiin saada tehokkaita linkkejä maakunnan sivustolle, josta käyttäjä saisi tietoa maakunnan monista puolista. Valokuvat Keskeinen osa maakunnan visuaalista ilmettä ovat valokuvat, jotka kertovat tästä ainutlaatuisesta paikasta enemmän kuin sanat. Valokuvien sisältö ja laatu ei kuitenkaan ole yhdentekevää. Markkinointikuvien on ilmennettävä modernia ja nuorekasta visuaalista ilmettä. Maakunnassa on kuitenkin niin paljon toimijoita, että kuvien määrää tai käyttöä on mahdotonta yrittää ohjeistaa. Lisäksi suurin osa toimijoista hoitaa markkinointiaan omalla ilmeellään. Ehdotamme siksi, että maakunta valokuvaa markkinointiin käytettävän kuvasarjan. Näitä valokuvia käytetään kaikessa maakunnan markkinoinnissa. Tässä työssä hyödynnetään tunnetun ammattivalokuvaajan näkemystä ja ammattitaitoa. Kuvien päälinja määritellään visuaalista ilmettä suunniteltaessa. Kuvat suunnitellaan ennalta huolellisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti maakunnan markkinoinnissa. Näiden kuvien lisäksi maakunnan olisi hyvä tilata aluetta kuvaavia kuvapankkikuvia kuntien, kaupunkien ja yrittäjien käyttöön. Näidenkin kuvien linja pitää määritellä, jotta ne kuvaavat uusiutuvaa maakuntaa. Vanhemmista, ehkä jo aikansaeläneistä kuvista voidaan tällöin vähitellen luopua. Imagokampanja Markkinointiviestinnän kampanja on ensisijaisesti maakunnan imagon rakentamista, luomalla myönteisiä mielikuvia alueesta, josta yhdellä voi olla paljon kokemusta ja toisella ei ollenkaan. Siksi on ensisijaisen tärkeää tehdä erottuva kampanja. Maakuntien markkinoimisessa, tämä tarkoittaa modernia ja raikasta ilmettä, jossa hyödynnetään enemmänkin yritysten puhuttelevaa markkinointitapaa kuin maakuntien markkinointiviestinnän ilmeitä. Etelä-Savo Saimaan maakunta on lanseerattava näyttävästi: - Pääkaupunkiseudulla, - Pietarissa ja - Itä-Suomessa. Ehdotamme, että maakunnalle suunnitellaan toistuva imagokampanja, jossa hyödynnetään vuodenaika-teemaa ja jossa tuodaan esille alueella asuvia ihmisiä, yrityksiä, nähtävyyksiä, mutta ennen kaikkea luontoa, jossa vuodenaikojen muutokset parhaiten näkyvät. Vuodenaikateemaan kytketään voimakkaasti ajatus monimuotoisesta ja modernista maakunnasta, johon kannattaa tutustua lähemmin. Kampanjan ajoittaminen on myös ensisijaisen tärkeää, jotta markkinoinnissa tulisi esille maakunnan vuodenaikojen monimuotoisuus ja rikkaus. Markkinointiviestinnän keinot suunnitellaan tarkoin kohderyhmästä riippuen ja kampanjassa 12/19

13 hyödynnetään esimerkiksi printtiä, tapahtumia (messut) ja erilaisia digitaalisia kanavia (verkkosivut, uutiskirjeet, bannerit, hakukonesanamainonta ja blogit). Viestintä Sisäinen tiedottaminen ja strategiaviestintä Maakunnassa on luotava yhtenäiset käytännöt säännöllisestä tiedottamisesta maakunnan sisäisille sidosryhmille. Sisäisen viestinnän tavoitteena on toimiva tiedonkulku maakunnassa eri toimijoiden kesken henkilökohtaisessa kanssakäymisessä ja välillisesti paikallisten tiedotusvälineiden kautta. Avainviestijöiden ja viestintäverkoston pitää aktiivisesti välittää tietoa kaikille sidosryhmille. Yhteiset viestintäkäytännöt selkeyttävät ja samalla sitouttavat ja motivoivat henkilöt toimimaan maakunnan yhteisten tavoitteiden hyväksi. Maakunnan uudistettu strategia voi onnistua vain, jos kaikki organisaatioiden ja yhteisöjen jäsenet sisäistävät strategian vähintään siltä osin, kun se koskee heidän työtään ja tietävät, miten heidän tulee toimia sen toteuttamiseksi. Strategian viestimiseen pitää käyttää aikaa ja se on hyvä aloittaa heti strategian valmistuttua. Strategiadokumentin jakaminen sellaisenaan henkilöstölle esimerkiksi sähköpostitse ei auta työntekijöitä ymmärtämään uudistettua strategiaa. Onnistunut strategiaviestintä edellyttää, että jokaisessa organisaatiossa pohditaan, miten strategia koskee juuri nimenomaista organisaatiota tai yksikköä. Strategia tulee olla hyvin tiivistetyssä muodossa ja olennaisimmat asiat tulee olla korostettuina. Johto ja esimiehet ovat pääroolissa organisaatioissa ja yhteisöissä, sillä heidän on kyettävä viestimään strategiaa eteenpäin omille alaisilleen sekä edesauttamaan omien organisaatioidensa toiminnan muuttumista strategian mukaisiksi. Maakunnan eri organisaatioissa ja yhteisöissä tulisi miettiä: Kenelle uudistetusta strategiasta tulisi viestiä? Ensisijaisesti johdolle, esimiehille, tiimivetäjille. Miten viesti muotoillaan, jotta se viestitään kohderyhmien kannalta tarkoituksenmukaisesti? Maakunnan strategiasta voi poimia organisaation tai yhteisön strategiaan osia, jotka tukevat molempia sekä yritystä että maakuntaa. Mitä eri kanavia voidaan käyttää? Esimerkiksi tiedote, kalvoesitys, johdon infotilaisuus, henkilöstölehti, kehityskeskustelut, koulutustilaisuudet, tiimipalaverit, intranet, sähköposti, maakuntajohtajan kirje, ilmoitustaulu jne. Ketkä ovat pääasiallisia strategian viestijöitä ja mitä tukea he maakunnalta tarvitsevat? Pääasiallisia strategian viestijöitä ovat johto ja esimiehet. Miten strategian toteutumista organisaatioissa voidaan mitata? Maakunta on määritellyt strategiassa selkeät yhteiset mittaustavat, joita seurataan sovitusti säännöllisesti. Mediasuhteet Sisäinen viestintä maakunnassa asuville tapahtuu pääosin paikallisten tiedotusvälineiden kautta, siksi ne on pidettävä ajan tasalla maakunnan asioista. Maakunnan tiedottamisen kannalta keskeisiä medioita ovat maakunta- ja paikallislehdet sekä alueradio. Imagon 13/19

14 rakentamisessa ensisijaisia ovat valtakunnalliset mediat, Pietarin ja Karjalan alueen mediat sekä erityisesti matkailuaiheista kirjoittavat mediat kotimaassa ja kansainvälisesti. Jotta vastaanottaja saadaan kiinnostumaan asioista, lehdistötiedotteiden on oltava tiiviitä, selkeitä ja informatiivisia. Ne voivat tarpeen tullen ohjata lukijan etsimään lisätietoa maakunnan verkkosivustolta. Maakunnan on myös tiedotettava asioista yhdessä tärkeiden sidosryhmien kanssa. Mikäli asian katsotaan kiinnostavan mediaa laajemmin, voidaan asiasta järjestää tiedotustilaisuus. Tiedotustilaisuuden pitopaikka kannattaa suunnitella huolellisesti, jotta kohderyhmät pääsevät paikalle. Mediasuhteiden luomisessa keskeistä on maakunnasta kirjoittavien toimittajien kartoittaminen mediaseurannalla sekä heidän säännöllinen tapaamisensa. Näissä tapaamisissa käydään läpi maakunnan asioita ja tutustutaan molemmin puolin. Verkkoviestintä Maakunnan verkkoviestintä on keskeinen viestintäväline, sillä kävijät odottavat yhä tehokkaampaa palvelua ja ajantasaista tietoa. Maakunnalla on hyvä olla yksi kokoava ja aktiivisesti päivitetty markkinointiviestinnällinen verkkosivusto, josta on linkitykset kaikkiin eri toimijoihin. Sivuston nimen tulee olla yhtäläinen maakunnan nimen kanssa. Maakunnan pitää varata koko nimenmukaisen domainin eli käyttöönsä. Nykyinen lyhennelmä (www.esavo.fi) maakunnan nimestä ei ole riittävän selkeä. Saimaan matkailu ry (Savonlinna) on varannut käyttöönsä domainin. Sivusto vaikuttaa toimivalta ja siellä on jo paljon hyvää tietoa maakunnan matkailupalveluista. Siksi ehdotamme, että maakunta voisi rakentaa yhteistyössä Saimaan matkailun kanssa toimivan markkinointiviestinnällisen maakunnan sivuston. Nykyisen sivuston visuaalista ilmettä voitaisiin päivittää, sisältöä laajentaa ja kehittää niin, että se toimisi tehokkaasti tiedotettaessa maakunnan asioista tai markkinoitaessa maakuntaa matkailukohteena. Näin olisi yksi sivusto, joka tarjoaisi tietoa mahdollisimman laajalle kohderyhmälle. Saimaan sivustossa ovat mukana myös lähimaakuntien suurimmat kaupungit. Tästä huolimatta ehdotamme vahvasti, että maakunta kartoittaisi yhteistyömahdollisuuden aloittamista Saimaan matkailu ry:n kanssa. Tiivis ja ytimekäs domain helpottaisi maakunnan kohderyhmiä löytämään maakunnan sivusto. Lisäksi olemassa olevalla sivustolla saattaa olla jo hyvinkin laaja käyttäjäkunta. Muita mahdollisia vapaita Saimaa-aiheisia domaineja olivat esim. Maakuntaliiton verkkosivusto voisi olla myös tiiviisti linkitetty markkinointisivustoon, mutta kuitenkin erillään siitä. Koko maakunnan sivuston pitäisi toimia koontisivustona, josta ohjattaisiin kävijät esimerkiksi kuntien, kaupunkien, yrittäjien tai koulujen sivustoille. Jokaisella sivustolla jonne maakunnan sivusto ohjaisi, pitäisi olla myös maakunnan uusi markkinointitunnus ohjaamassa takaisin pääsivustolle. Yritykset ja yhteisöt tulee kannustaa osallistumaan mukaan yhteisiin talkoisiin koko maakunnan hyväksi. Markkinointisivustolta olisi mahdollista tilata lisäaineistoa maakunnasta printtinä tai mahdollisesti myös sähköisenä uutiskirjeenä. Yksi harkittava keino tiedon välittämiselle on myös maakuntajohtajan oma blogi, josta kunnan asukkaat, päättäjät ja vieraat voivat saada ajankohtaista tietoa maakunnan asioista. Blogin kirjoittaminen vaatii kuitenkin aikaa, joten 14/19

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma CHAMP II työpaja Tampere 4.5.2010 Pekka Salminen Ilmastoviestinnän suunnitelma Strategisessa ilmastoviestinnän suunnitelmassa voidaan mm. määritellä: Miksi

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Strategia Vapaa-aikalautakunta Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

M-Teamin strategia

M-Teamin strategia M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme? M1 Kaarinan Pojat ry Miten me viestimme? Isännän Ääni -seminaari Pori 29.1.2016 POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS Esityksen sisältö Seuran esittely Viestintäsuunnitelma ja sen luominen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Viestintäsuunnitelma, selvitysvaihe 8.9.2014

POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Viestintäsuunnitelma, selvitysvaihe 8.9.2014 POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Käsitelty koordinaatioryhmän kokouksessa 21.8.2014, valmistelevassa sihteeristössä 28.8.2014 sekä ollut kuntajohtajien kommentoitavana 28.8.2014 1.9.2014. Hyväksytty ohjausryhmässä

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa Tiistai 23.8.2016 Balentor Oy - Dokumentin ja sen liitteiden sisältämän tiedon tai tietojen osan levittäminen, siirtäminen, julkaiseminen, kopioiminen, saattaminen yleisön saataviin, uudelleen tuottaminen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan viestintä

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan viestintä Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan viestintä Esittely laitoksille Eija Fabritius Viestintälinjauksia UEF Avoimuus ja läpinäkyvyys Sujuvat viestintäkäytännöt Vuorovaikutteisuus Tavoitteellinen

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 26.2.2013 Kaupunkistrategia 2020 Visio: - Korkeatasoinen palveluvarustus - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys - Erinomaiset yhteydet -

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI

ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeessa on ollut tavoitteena luoda Etelä-Karjalasta ja Saimaan alueesta mielikuvaa maakuntana, jossa on hyvä elää,

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin. viestintästrategia

Iisalmen kaupungin. viestintästrategia Iisalmen kaupungin viestintästrategia Hyväksytty: Kaupunginhallitus 6.6.2011 263 Viestintästrategia 2 (10) Id 66651 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Iisalmen kaupungin viestintästrategia... 4 2.1 Viestinnän

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 YHDESSÄ OLEMME HÄME Häme on alueellisen yhteismarkkinoinnin edelläkävijä. Yli kymmenvuotiaan historiamme aikana olemme yhdessä useiden eri

Lisätiedot

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke Paikkatietoverkosto Strategia-kärkihanke Kansallinen paikkatietostrategia "Sijainti yhdistää" päivitettiin vuonna 2013. Tarkistettu strategia julkaistaan keväällä 2014. Tarkistetun strategian luonnos Taustamuistio

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma 31.1.2013 Viestintävaliokunta Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot