SUSEL. 10 Vuotta. laitaan - 10 VUOTTA SITTEN SYNTYNYT LIITTO SUSEL JUHLASEMINAARI SUSEL SUURLEIRI 2006 TANSSIKANSAN

Transkriptio

1 Juhlalehti SUOMEN SEURATANSSILIITON JÄSENLEHTI 1/2006 SUSEL ARTISTIHAASTATTELUSSA PEKKA NISKAN POJAT TANSSIPAIKKAESITTELYISSÄ HOTELLI ISOVALKEINEN TEERIHARJU RUUSULINNA JÄMI AREENA 10 Vuotta Lavatanssia Laidasta laitaan SUSEL JUHLASEMINAARI JYVÄSKYLÄN VAPAA- AIKA MESSUT 2006 SUSEL SUURLEIRI 2006 IKAALISTEN KYLPYLÄSSÄ SUSEL TANSSIKANSAN SUSELTOIVEISTA - 10 VUOTTA SITTEN SYNTYNYT LIITTO - 1

2 JULKAISUTIEDOT Julkaisija SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL ry Puheenjohtaja Petri Riento Kankaanrannantie Harjavalta puh Lehden toimitus ja ilmoitusmyynti Päätoimittaja/ilmoitusmyynti/taitto Jaana Vuorenpää, GSM Toimitus Kirsi Haapea, Ahti Kukkonen, Marianne Krause, Juha Lahti, Heikki Liipola, Aineiston toimitus postiosoite Painopaikka Painomäärä JaaMedia/SUSEL jäsenlehti PL 57, Tampere Kirjapaino Kari Ky kpl Mainostilahinnat: Mustavalkoinen 1/4 sivu euroa 1/2 sivu euroa 1/1 sivu euroa Neliväri 1/4 sivu euroa 1/2 sivu euroa 1/1 sivu euroa Takasivu 1/1 sivu euroa Hinnat voimassa toistaiseksi, alv 0%. Ilmoitusten ja mainosten suunnittelu/toteutus lisähintaan! Lehden 2/2006 aineistopäivä on Ilmestymisajankohta on toukokuun 2006 loppuun mennessä. VALMIIDEN ILMOITUSTEN AINEISTOSUOSI- TUKSET PAINATUSTA VARTEN Suositeltavin tiedostomuoto täysin valmiille ilmoitukselle/mainokselle on PDF, mutta myös EPS-, AI-, IND- tai jokin kuvamuoto (JPEG, TIFF) on mahdollinen. Värilliset aineistot tulee ehdottomasti olla CMYK- prosessiväreinä ja resoluutio AINA 300 ppi (myös mustavalkoisissa)! HUOM! MS Offi ce -ohjelmien (Word, PowerPoint, Excel) tiedostot eivät ole sopivia valmiuksiltaan suoraan taitto-ohjelmaan liitettäväksi, joten emme katso sen vastaavan valmista mainosta. Olkaa tarkkana myös Internetistä imuroitujen kuvien kanssa, sillä niiden tarkkuus ei ole suoraan käytettynä painokelpoinen. Vastuu virheistä: SUSEL ei vastaa ilmoitusten/mainosten poisjäämisen tai julkaisun myöhästymisen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, eikä lähetettyjen aineistojen sisällöstä! Tarkistakaa siten myös lähettämienne kuvien julkaisuoikeudet! SISÄLLYSLUETTELO Päätoimittajan sananen 3 Suomen Seuratanssiliitto 4 SUSEL ry 10 vuotta/petri Riento Yhteistyötä vai vastavoimia 6 Humppavaari pakinoi Ruotsi-Suomi Paritanssimaaottelu 8 Pirjo Leinonen SUSEL - 10 vuotta sitten syntynyt 10 liitto tanssikansan toiveista Pirjo Kainu SUSEL Suurleiri Jaana Vuorenpää Savolaista lattarinvääntöä jos 16 vähän muutakin/ JM Syyskokous 2005 ja Harrastajien 18 Tanssichat/Harri Käyhkö SUSEL Lavatanssicup 19 Jyväskylän Vapaa-Aika Messut 20 Raimo Viljala SUSEL Juhlaseminaari 21 Hotelli Isovalkeinen esittelyssä 22 Mika Moisander Ruusulinna esittelyssä 24 Teeriharju esittelyssä 26 Ahti Kukkonen Artistihaastattelussa Pekka Niskan 28 Pojat/ Juha Lahti Auraviihde jäsenesittelyssä/lm 30 Kokkolan Tanssiklubi esittäytyy 32 Pirkko Tuukkanen ja Vesa Witick Uusi tanssitapahtuma Satulinnaan 34 Juhani Tahvanainen Liperin Lavatanssijat 36 Jorma Siitonen Tekniikka - tanssituntien pakko- 38 pulla? /Soile Reponen Tanssiseurojen ja -koulujen yhteis- 40 työ /Ahti Kukkonen Lavatanssikerho Sekahaku teki 42 tanssimisen ennätyksen /Nina Laine Jämi Areena esittelyssä 44 Anne Kukkonen PÄÄTOIMITAJAN SANANEN HEISSAN LUKIJAT, käsissäsi on Suomen Seuratanssiliiton 10-vuotisen taipaleen juhlalehti, joka sisältää laajalti tietoa niin SUSELin historiasta, nykyhetkestä kuin tulevaisuuden suunnitelmistakin. Lehdessä on paljon jäsenten toiminnasta kertovia juttuja ja tanssipaikka- sekä jäsenesittelyitä. Olemme saaneet taas uusia merkittäviä jäseniä joukkoomme ja pyrimme esittelemään heitä mahdollisuuksien mukaan. Tanssipaikat ovat oleellinen osa tanssikulttuuria, joten haluamme tuoda myös heidän tarjoamiaan palveluita esiin. Lehdessä onkin tällä kertaa neljä eri tanssipaikkaesittelyä. Ikaalisten Kylpylässä pidettiin tammikuussa jälleen suurleiri, josta on useamman sivun kooste. Palstatilaa sai mm. myös Ahti Kukkosen kirjoitama juttu tanssiseurojen ja -koulujen yhteistyöstä ja Raimo Viljalan puffi Jyväskylän Vapaa-Aika Messuista. Kyseisten messujen yhteydessä pidetään yksi tärkeimmistä juhlavuoden tapahtumista eli SUSEL juhlaseminaari, jossa on pitkä lista tanssikulttuurin eri tahoilla vaikuttavia puhujia. Satulinnan uusi ja massiivinen tanssitapahtuma avaa kesäkauden Hämeessä ollen myös SUSELIn yhtenä juhlavuoden osiona. Lehti on ennätysmäinen kooltaan täynnä mielenkiintoista luettavaa! Maukkaita lukuhetkiä! w w w. k a r i t e a m. f i KIRJAPAINO KARI Kauhatie 5, Jyväskylä Puh myynti@kariteam.fi Puh WANTED PÄÄTOIMITTAJA JAANA VUORENPÄÄ :) Ajassa ja ajoissa TOIMISTOTUKKU KARI JYVÄSKYLÄN KONTTORIKONE Kauhatie 4, Jyväskylä Puh asiakaspalvelu@kariteam.fi KIRJAPAINO TOIMISTOTUKKU KONTTORIKONE Jäsenseuratiedot SUSEL jäsenlehti 1/ Jäsenetupaikat 51

3 SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY 10 VUOTTA Suomen Seuratanssiliitto täyttää heinäkuussa 2006 täydet 10 ta. SUSEL on kasvanut 10 vuoden takaisesta kolmen perustajajävuotsenseuran liitosta 38 jäsenseuran liitoksi. Kun Suomalaisen Tangon Tuki ry, Tanssin Taitajat ry ja Tanssiurheiluseura Heartbreakers ry perustivat liiton 10 vuotta sitten, ei varmasti kukaan olisi uskonut liiton paisuvan näinkin suureksi. Vaikka toimintamme on viime vuosina kasvanut ja monipuolistunut, on seuratanssikulttuurin kehittäminen ja ylläpitäminen aina ollut yksi liiton tärkeimmistä tehtävistä. Suomalaisen seuratanssin merkitys on muuttunut ajan kuluessa. Sotien jälkeen mentiin tapaamaan uusia ihmisiä ja tutustumaan toisiinsa. Seuratanssin merkitys on muuttunut jopa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän päivän seuratanssissa sosiaalisuudella on edelleen tärkeä merkitys, mutta sen lisäksi tanssin liikunnallisuus ja terveys, itsensä kehittäminen ja tanssitaidon oppiminen ovat peruslähtökohtia, jotka tuovat uusia harrastajia tanssiliikunnan pariin. SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY TÄNÄÄN SUSEL toimii siis 38-jäsenseuran kattojärjestönä. Jäsenseurat ovat kuin puun runko, mikä pitää liiton linjassa ja historia kuin puun juuret, mitkä pitävät liiton toiminnassa. Ilman jäsenseuroja ei ole liittoa. Tästä syystä jäsentoimintojen kehittäminen on erityisen tärkeää tulevaisuuden kannalta. Vuoden 2006 alussa on liitossa tapahtunut eräänlainen sukupolven vaihdos. Hallitukseen on valittu useita uusia jäseniä. Uskon, että jäsenseurat haluavat tällä tavoin kehittää uudistamalla kasvavan liiton toimintaa. Suomalainen seuratanssikulttuurin historia ja sen vaaliminen on liitolle erityisen tärkeää. Yksi merkittävä osa historian vaalimista ja kehittämistä on valtakun- KUVA: JAANA VUORENPÄÄ nallisen Seuratanssiohjaajakoulutuksen Yhteistyöjäsenet ovat myös tärkeä osa järjestäminen. SUSEL on kouluttanut jo liiton toimintaa. Liiton yhteistyöjäseniä yli 200 Seuratanssin perusohjaajaa ja ovat tällä hetkellä Auraviihde Oy, Dancebic-Tanssikoulu Tahvanainen, Finlanders jatkotutkinnon suorittanutta seuratanssiohjaajaa eri puolille Suomea. Productions Oy, MML-Invest Oy, Sempatik Oy Ravintola 91.1, Suomen Viihde- SUSEL koordinoi myös SUSEL -lavatanssicupia. Jäsenseurat pitävät 6-8 kilpailua vuosittain ja liitto vastaa kokonais- Baila Baila. keskus Oy, Taikakuu Oy ja Tanssikoulu tuloksista ja niihin liittyvistä palkinnoista. Lavatanssikilpailujen merkitys korostuu HALLITUS 2006 liiton toiminnassa, sillä niissä esiintyy aina uusimmat vivahteet tanssin osalta. toiminta perustuu täysin vapaaehtoisuu- Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n SUSEL-lehti on tärkeä linkki jäsenseurojen, tanssinharrastajien ja liiton välillä. tä ei makseta minkäänlaisia palkkioita. teen. Hallitus ja toimikuntatyöskentelys- Lehteä julkaistaan neljä kertaa vuodessa Tästä johtuen liiton toiminta on osittain painoksen ollessa noin 4000 kappaletta. rajoitettua. Lehdessä käsitellään jäsenseurojen toimintaa ja suomalaista lavatanssikulttuumintamallit vuoden 2006 alusta alkaen. Liitolla on uudet säännöt ja uudet toiria laidasta laitaan. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, halli- Liitto järjestää myös erilaisia koulutus ja huvitapahtumia. Vuoden 2006 aikana on Petri Riento jo järjestetty Ikaalisten suurtanssileiri. Maaliskuussa on Juhlaseminaarin vuoro Jyväskylässä. Tämän seminaarin järjestämisessä SUSEL on myös mukana. Toukokuussa on Satulinnan tanssipäivät, mikä on myös yksi SUSEL:n 10-vuotisjuhlatapahtumista. Varsinainen pääjuhla on myöhemmin syksyllä. Vuoteen 2006 mahtuu myös muita yhteistyökumppaneiden kanssa sovittavia tapahtumia. tuksen jäsenet, varajäsenet ja taloudenhoitaja ovat kaikki paikalla kokouksissa. Näin pystytään turvaamaan liiton toiminta myös kokouksissa. Puheenjohtaja tai toimikunnat valmistelevat asiat hallituksen päätettäväksi. Näin on saatu valtaa ja työtaakkaa jaettua. Hallitus tekee myös runsaasti päätöksiä sähköpostin välityksellä. LIITON YHTEISTOIMINTA JA JÄSENYYDET SIDOSRYHMIIN SUSEL käy vuositasolla neuvotteluja useiden eri järjestöjen kanssa. Liitto on jäsenenä muun muassa Veronmaksajien keskusliitossa. Yhteistyötä on tehty Suomen Nuorisoseurojen Liiton, Opetushallituksen, Jyväskylän Ammattikorkeakoulun ja Suomen Kuntoliikuntaliiton kanssa. HANKKEET Liitolla on meneillään hakemuksia useista hankkeista eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Näistä mainittakoon Opetusmateriaalia luokanopettajille, Tanssitaanko projekti, Vaimolle vientiä ja Iltamaperinteen elvyttäminen. Kyseiset hankkeet ovat myös merkittävä osa liiton tulevaisuutta. Ensimmäinen sopimus TEOSTO:n ja Gramex:n on astunut voimaan vuoden 2006 alussa. Liitto on neuvotellut yhteissopimuksen tanssinopetukseen ja siihen liittyvän musiikin kopiointiin jäsenseuroilleen. TULEVAISUUS Tulevaisuus on mielenkiintoinen seuratanssin näkökulmasta ajatellen. Vanhan perinteen vaaliminen ja tuleville sukupolville saattaminen on haaste, sillä näyttäviä uutuustansseja kehitetään koko ajan. Historia on kuitenkin asia, jota emme saa unohtaa. Haaste on myös useat erityisryhmät ja opetuksen tarjoaminen heille. Tämä asia on tärkeä, sillä jokaisella halukkaalla tulisi olla mahdollisuus harrastaa seuratanssia. Liitolla on alustavat suunnitelmat myös tämän toiminnan aloittamisesta. Verkottuminen eri toimintatahojen kanssa on mielestäni vastaus tähän. Kokoamalla tieto-taito, tekijät ja organisaatiot yhteistyöhön, saavutamme ehkä SUSEL HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 2006 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen / sihteeri Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Varajäsen Varajäsen Varajäsen Suunnittelija / Taloudenhoitaja/ Verkkosivut Petri Riento Kristiina Lähde Päivi Mustonen Eija Myllykangas Matti Mustajärvi Pirjo Kettunen Anitta Miettinen Juhani Tahvanainen Pirjo Leinonen Tapani Mäkinen Sakari Mustonen Harri Käyhkö Jäsenlehden Jaana Vuorenpää Päätoimittaja/ taitto/ ilmoitusmyynti KATSO YHTEYSTIEDOT Jäsenseurat ovat kuin puun runko, mikä pitää liiton linjassa ja historia kuin puun juuret, mitkä pitävät liiton toiminnassa. Ilman jäsenseuroja ei ole liittoa. tavoitellun tuloksen. Tämä suuntaa liiton toimintastrategiaa myös tulevaisuudessa aiempaa enemmän. Yhteisten sopimusten ja asiantuntijuuden välittäminen jäsenseuroille ja muille tahoille on liiton keskeisiä tehtäviä tulevassa toiminnassa. Myös erilaiset hankkeet, kansainvälisyys, suuntautuminen kohti liiketoimintaa, päätoiminen työntekijä, koulutuksen monipuolistaminen, yms. ovat asioita jotka nousevat esiin useammin myös hallituksen kokouksissa. On kuitenkin muistettava, että koska toiminta on vapaaehtoista, asiat etenevät omalla vauhdillaan. Kaikkien aika on rajattua harrastuksen parissa. Haluan kuitenkin erityisesti kiittää kaikkia perustajajäseniä ja niitä henkilöitä, jotka ovat tehneet yhteisen liittomme olemassaolon mahdolliseksi omalla vapaaehtoispanoksellaan. Rakennetaan yhdessä entistä parempi Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry. Petri Riento puheenjohtaja 4 - SUSEL jäsenlehti 1/

4 HUMPPAVAARI PAKINOI YHTEISTYÖTÄ VAI VASTAVOIMIA Kun Humppavaari vietti jouluntienoon ja vuodenvaihteen fl unssaa potien, piti tanssiaiheita edes päässä pyöritellä. Se nousi mieleen jo pidemmältäkin ajalta, että läheskään aina eivät seuratanssin eri osapuolten tarpeet ole osuneet yksiin. Artisteille ja orkestereille olisi eduksi päästä mahdollisimman hyviä keikkoja tekemään ja mieluusti vähällä vaivalla. Ei ole oikein järkevää peräkkäisinä iltoina nousta lauteille aivan eri puolilla laajaa Suomen maata. Kalliiksikin keikkabusseilla ja muillakin ajokeilla liikkuminen sillä tavoin tulee, mutta myös väsymys vie parasta terää taiteilijan annista yleisölleen. Toisella puolen mitalia on sitten kuitenkin sen asiakkaan etu, joka jonkin verran kärsii, jos lähilavoilla esiintyy samat soittajat ja laulajat lyhyin väliajoin. Joitakin taas ei saada seudulle kuin kerran vuodessa. Väliportaina ovat vielä tanssinjärjestäjät, ohjelmatoimistot ja managerit. Kaikilla on omat intressinsä tietysti päällimmäisenä. Joskus hiukan ihmetyttää ja pelottaakin, miten tanssin harrastamisen käy, kun talous kuitenkin on määräävässä asemassa silläkin elinkeinoalalla. Muinaisia aikoja muistellessa yhäkin ihmetyttää, miten tälläkin paikkakunnalla kolmekymmentä vuotta sitten pärjäsi vallan mainiosti toistakymmentä tanssiravintolaa ja lähes kymmenen lavaa ja tanssitaloa. Väkimäärä talousalueella oli silloin vain 2/3 nykyisestä. Nyt kaksi tanssiravintolaa taistelee verisesti huomattavasti suuremmasta potentiaalisesta asiakaskunnasta sekä keskenään että yhden ainoan lavan kanssa. Yhteistoiminnan asemesta pyrittiin ns. Tähti-iltoja käyttäen pyydystämään toiselta asiakkaat omiin tiloihin. Alkuun oli kummallakin omat iltansa, mutta sitten aivan käsittämättömästi keskitettiinkin samaan molemmissa. Ei toiminut, vaikka aivan huippuesiintyjilläkin nokitettiin. Nyt on sitten käynyt niin, että ohjelmatoimisto on ottanut toiselta haltuunsa kolme iltaa viikon lopusta. Samalla tietysti hinta nousi reippaasti. Ihmeen vähän asiakkaat ovat kuitenkin purnanneet. Tulevaisuus ei hyvältä näytä kummankaan kohdalla - tai ainakaan tanssivien asiakkaiden. Palvelutkin vähenevät. Molemmat ovat sulkeneet kattoterassinsakin jo vuosia sitten. Ei kannattanut, vaikka viihtyisiä olivatkin. Niinpä ei keskustassa enää ulkosalla tanssita. Viimevuosina on toisinaan ymmällään pitänyt olla ajoittain siksikin, ettei ole helppo ymmärtää kahden huppuluokan tai jopa kolmen orkesterin politiikkaa. Siis samalle illalle samaan paikkaan. Yhtään enempäähän ei niihin paikkoihin olisi ihmisiä ainakaan tanssimaan mahtunut, kuin mitä ykkös- ja kakkosluokan yhdistelmällä tai vain yhdellä plus hyvät levyt olisi saatu. Tappiota siis varmasti on niistä illoista tullut. Vallan hyvin ymmärrän, että kaikkien osapuolten yhteistyö olisi todella monimutkainen operaatio. Nyt jo tulevan vuoden keikkakalenterien järkevä rakentaminen artistien, orkesterien, ohjelmatoimistojen ja tanssinjärjestäjien yhteistyönä on kuin jättimäinen kurssimuotoisen lukion opetussuunnitelman laatimista -varmaankin aivan mahdottomalta näyttävä urakka ainakin alkuun. Jotenkin siihen vähäinen tanssijakin haluaisi saada lusikkansa kuitenkin sekaan ujutetuksi. Utopiaa taitaa olla. Vuodenvaihteen tienoilla tuli televisiosta tanssiravintoloiden tulevaisuutta käsittelevä ohjelman pätkä. Siinä povailtiin rajujakin vähennyksiä jo nyt pieneen paikkatarjontaan. Alle 500 asiakkaan ravintolat kuulemma eivät tule jatkossa kestämään pystyssä. Tuo tietäisi sitä, että esimerkiksi Päijät-Hämeen viidestä jäljellä olevasta TEKSTI:HEIKKI LIIIPOLA KUVA: SIRPA KIVISTÖ HEIKKI.LIIPOLA@ELISANET.FI Keho kuntoon -kesälavoille tanssieleganssia Humppiksen tyyliin. yksikään ei säilyisi. Pääkaupunkiseudun ainoiden kahden varteenotettavan, WTK ja TS, asiakkaitakin haastateltiin ja kuvaa paikoista näytettiin. Jos noihin tungettaisiin se viisisataa asiakasta, ei tanssiminen ainakaan enää olisi mahdollista. Olikohan tuossa jokin osuus juuri esiin tulleella ravintoloiden Teosto-maksujen korotuksella? Toivottavasti, sillä köyhäksi muuten rupeaa käymään viikolla tanssiminen - eipä monta paikkaa taida tasavallasta löytyä. Tulevaa ohjelmistoa: la Varjokuva Janne Valtonen & Valot la Tarja Lunnas & Rosso Neljänsuora la Virve Rosti, Freeman & Menneisyyden Vangit Tanssiorkesteri Syke la Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Anneli Mattila & Mega la Eija Kantola & Omega Martti Metsäkedon orkesteri la Yölintu Marika Paavola & Paroque (Pienet ohjelma muutokset mahdollisia!) Tervetuloa tanssinpyörteisiin! AURAN NUORTENTALO Kirkkotie 254, Aura kk.puh Tanssiklubi Auran Syke järjestää ilmaiset pitkäperjantain tanssit: pe Casa Grande la Taikakuu Markku Aro & Diesel su A.Aallon rytmiorkesteri Tomi Markkola & Fernet la Jean S Tiina Saarivuori & Joyride Kevätkauden päätös la Arja Koriseva & Fortuna FBI-Beat & Markus Törmälä SUSEL jäsenlehti 1/

5 TEKSTI: PIRJO LEINONEN KUVA: JOUKO ISTERI RUOTSI SUOMI PARITANSSIMAAOTTELU 2005 Avoin Seuratanssiforum järjesti vuoden paritanssimaaottelun, tukenaan Saanko Luvan Seuratanssijat. Ruotsinsuomalaisia tanssijoita kokoontui Silja Line-laivan keskikahvilaan. Tässä oli viimeinen tarkistus ketkä tosiaan olivat mukana. Loistava joukkue, totesin. Tanssijoita oli Göteborgista, Mariestadista, Karlstadista, Köpingistä, Eskilstunasta vain joitakin mainitakseni. Esitettiin toivomuksia kuka haluaa tanssia kenenkin kanssa, kuka joutuu tanssimaan mitäkin ja kenen kanssa. Pareja vaihdeltiin. Viimeinkin löytyi kaikille parit ja sopivat tanssit. Yleistä pientä hässäkkää... Tuomaristo nimettiin ja sitten huomattiin että onhan täällä yksi kisa-pari Suomestakin sekä yksi tuomari (kylläkin ruotsinsuomalaisten houkuttelemina). Tästähän tulee oikea maaottelu. Suomesta tulleelle parille myönnettiin poikkeuslupa, he saivat tanssia kaikki viisi tanssilajia (sääntöjen mukaan saa yksi henkilö tanssia vain kolme tanssilajia). Siirryttiin laivan disko-osastolle, siellä tiski-jukka oli valmiina vipujen takana. Illan juontaja kertoi myös yleisölle mitä oli tapahtumassa ja maaottelu käynnistyi. Tanssittiin, hiki lensi, vesi maistui, kannustettiin kisailijoita. Tunnelma oli erittäin korkealla. Ensimäistä kertaa maaottelussa mukana ollut ruotsalainen tyttö lähti kisaan leikki mielellä ja lupasi tulla seuraavallakin kerralla jos nyt vielä maaottelu järjestetään. Meidän oma foxy-lady (suomalaisillahan on foksi-mies). Hauskaa meillä oli sekä ennen kisoja kuin myös kisojen jälkeen. Maaottelun ratkettua Ruotsin voittoon, pidimme taas pienen palautekeskustelun. Mietimme miksi ei suomen tanssijat halua kilpailla ruotsinsuomalaisten kanssa. Olemmeko tosiaan niin heikkoja että ei ole vastusta, vai tietääkö kaikki kuinka ylivoimaisen hyviä olemme, että ei kannata tulla??? Jokin syy siihen täytyy olla??? 2006 on Suomen vuoro järjestää paritanssimaaottelu. Sitten nähdään montako ruotsinsuomalaista/ruotsalaista tanssijaa ja tuomaria on mukana ja jatkuuko paritanssi- maaotteluperinne. TANSSITARVIKKEET HARJOITUSASUT TANSSIMUSIIKKI TANSSIKENGÄT Pitkäkatu 35, Äänekoski Puh./Fax (014) GSM TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Yhteispotretti maaottelijoista laivalla. 8 - SUSEL jäsenlehti 1/

6 SUSEL TANSSIKANSAN TOIVEISTA - 10 VUOTTA SITTEN SYNTYNYT LIITTO Noin 10 vuotta sitten suomalaisessa viihde- ja harrastuskulttuurissa oli selkeä tilaus seuratanssin järjestäytymiselle. Järjestäytymisellä oli ja on selkeitä etuja. Kilpatanssiseuroissa alettiin yhä enemmän pyörittää ns. harrastajaryhmiä. Nämä ryhmät oli tarkoitettu niille, joiden tavoitteena ei ollut lähteä kilpalattialle vaan he halusivat säännöllistä harjoitusta omaksi ilokseen. Seuratanssi kiinnosti jälleen yhä useampia säännöllisenä liikunta- ja sosiaalisen elämän muotona. Syntyi pelkästään perinteisiin paritansseihin keskittyneitä yhdistyksiä. Tämän buumin aikaan kehittyi ajatus kattojärjestöstä, jonka pääasiallisena tehtävänä olisi aluksi tehdä lajia tunnetuksi sekä avustaa uusien seurojen perustamisessa. Käytännössä lajin tunnettuuden lisäämiseksi aloitettiin SUSEL Lavatanssicup kilpailutoiminta. Kilpailuiden avulla saatiin lajille näkyvyyttä ja samalla saatiin jäsenseurat mukaan aktiiviseen toimintaan, kun ne huolehtivat osakilpailuiden järjestämisestä. Toista päätehtävää toteutettiin mm. luomalla malliasiakirjoja sekä käymällä perustettavien seurojen kokouksissa avustamassa alkuun. Niin alussa kuin mielestäni nyt ja tulevaisuudessakin liiton tärkeä tehtävä on toimia etujärjestönä. Sen tulee ajaa jäsentensä yhteisiä päämääriä ja etuja sekä selvittää ja tiedottaa yhteiskunnallisista ja muita toimintaan vaikuttavien tahojen asioista, jotka ovat yhteisiä jäsenistölle. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry: n perustajaseurat ovat: Suomalaisen Tangon Tuki ry, Tanssin Taitajat ry sekä Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry. Perustamisasiakirjojen allekirjoittajia ja ensimmäisen hallituksen jäseniä olivat: Pertti Virtanen, Veli Kainu, Hannu Nyyssönen, Lahja Pietiläinen, Helen Krigsholm, Pirjo Kainu, Minna Pietiläinen ja Tea Kainu. Hallituksen puheenjohtajina perustajajäsenistä ovat toimineet Pertti Virtanen, Veli Kainu ja Pirjo Kainu. Kun kilpailujen ja harjoittelemisen myötä tanssitaito harrastajien keskuudessa alkoi selvästi nousta, päätettiin kehittää ja toteuttaa ensimmäinen versio valmentajakoulutusta. Tämän avulla tavoitteena oli alentaa tanssiharrastuksen aloittamisen kynnystä ja näin saada uusia harrastajia lajin piiriin. Liitossa on tähän asti oltu lähes 100% yksimielisiä siitä, että suomalaisia paritansseja ei ole haluttu vakioida. Käytännössä se siis tarkoittaa, että ei ole olemassa oikeata tai väärää tapaa tanssia vaan sen tulee tuntua mukavalta parin kesken sekä sama tunnelma useimmiten myös välittyy ulospäin. SUSEL on ansainnut sille kuuluvan aseman suomalaisessa tanssikulttuurissa nyt lähes 40 jäsenseuran ja useiden kannattajajäsenten kanssa yhdessä luoden. On ollut mahtava ilo olla mukana luomassa ja kehittämässä suomalaisen tanssikulttuurin verkostoa, jonka avulla kulttuuria vaalitaan ja kehitetään edelleen. Meidän aivan ainutlaatuinen tanssikulttuuri koko maailmassa on vaalimisen arvoinen ja meidän jopa velvollisuutemme on saattaa se arvokas omaisuus myös tuleville sukupolville. TEKSTI: PIRJO KAINU NIIN ALUSSA KUIN MIELESTÄNI NYT JA TULEVAISUUDESSAKIN LIITON TÄRKEÄ TEHTÄVÄ ON TOIMIA ETUJÄRJESTÖNÄ. SEN TULEE AJAA JÄSENTENSÄ YH- TEISIÄ PÄÄMÄÄRIÄ JA ETUJA SEKÄ SELVITTÄÄ JA TIEDOT- TAA YHTEISKUNNALLISISTA JA MUITA TOIMINTAAN VAIKUT- TAVIEN TAHOJEN ASIOISTA, JOTKA OVAT YHTEISIÄ JÄSE- NISTÖLLE Lavatanssia Laidasta laitaan SINUSTAKO SEURATANSSINOHJAAJA? SEURATANSSIN PERUSOHJAAJAKOULUTUKSEEN VALMISTAVA TANSSIKURSSI Tällä kurssilla parannat omaa tanssitaitoasi tulevan perusohjaajakoulutuksen tanssilajeissa ja helpotat näin opiskeluasi kyseisellä kurssilla. Kurssipaikkana on Etelä- Pohjanmaan Opisto Ilmajoella. Hintatiedot löydät Suselin nettisivuilta helmikuussa. Koulutus on tarkoitettu kaikille seuratanssin ohjaamisesta kiinnostuneille, erityisesti tanssiseurojen ohjaajille. Ilmoittautumiset mennessä, kurssisihteeri Eija Puranen: , eija.puranen@ti-ti-nalle.com SEURATANSSIN PERUSOHJAAJAKOULUTUS SUSELin uusi seuratanssin perusohjaajakoulutus alkaa Joensuussa Koulutus jatkuu neljänä viikonloppukurssina lukukauden aikana ja päättyy Joensuussa kesällä Voit valita tarpeesi mukaan joko koko koulutuspaketin tai vain osan siitä. Kouluttajina toimivat seuratanssin huippuammattilaiset: Juhani Tahvanainen, Liisa Kontturi, Timo Arstila sekä tanssimusiikkikouluttaja Lasse Paasikko ja vierailevia 10 - SUSEL jäsenlehti 1/ kouluttajia. Lisätiedot: Timo Arstila, Eija Puranen, Juhani Tahvanainen, Liisa Kontturi, Tarkempia tietoja myös: Tervetuloa mukaan!

7 TEKSTI: JAANA VUORENPÄÄ KUVAT: IKAALISTEN KYLPYLÄ JA JAANA VUORENPÄÄ SUSEL SUURLEIRI oli keski-ikäisiä ja lähinnä pariskuntia tai tanssipareja mutta myös nuoria mahtui mukavasti mukaan. - Leiriläisten ikärakenne kuvastaa varmaan ylistä perinteisten lavatanssien harrastajien ikäjakaumaa. Haasteena varmasti on viedä tätä tanssin ilosanomaa myös nuoremmille ja näin saada kulttuuri periytymään myös seuraaville sukupolville. Konsteja täytyy kokeilla erilaisia, mutta yksi voisi olla lajien valinta ja erilaiset markkinointikeinot, Veli mietiskelee. Opetustasoja löytyi alkeista aina edistyneille asti ja lajeja oli myös runsaasti tarjolla, jotka olivat Velin mukaan tarkoin mietittyjä. - Tanssilajit valittiin siten, että valikoima olisi mahdollisimman kattava erilaisille kohderyhmille. Opettajat olivat tietysti lajien mukaan maamme parhaimmistoa, talkootöihin ja suomalaisen tanssikulttuurin kehittämiseen halukkaita henkilöitä. Tanssiohjaajina leirillä toimivat mm. Miguel Verdecia, Juhani ja Maija Kuosmanen, Maija Astikainen, Jarmo Piepponen ja Raija Johansson, Päivi Juden, Eija Puranen, Timo Arstila ja Juhani Tahvanainen. 3 PÄIVÄÄ TÄYNNÄ TANSSIN RIEMUA JA TAIKAA IKAALISTEN KYLPYLÄSSÄ Lavatanssi houkutteli Suomen Seuratanssiliiton Suurleirille Ikaalisten Kylpylään jälleen reilusti yli 200 innokasta lajin harrastajaa. Suurleiri on ollut jo kolmena peräkkäisenä vuotena Kylpylässä ja suosio sen kuin vain kasvaa. Ikaalisten Kylpylä on ollut hyväksi havaittu paikka suurleirin pitämiselle. Tarjouksia pyydettiin kyllä muualtakin, mutta Kylpylä veti jälleen pisimmän korren. Ikaalislainen leiriemäntämme Eija Puranen ei osallistunut itse varsinaisesti paikan valintaan, mutta oli siihen erittäin tyytyväinen. - Ikaalisten kylpylässä toimii heidän puoleltaan kaikki aina mainosti. Heidän kanssaan on helppoa tehdä yhteistyötä. Siihen osaltaan vaikuttaa varmasti se, että Kylpylän yhteyshenkilömme Anne Kivimäki on myös aktiivinen tanssija, joka tietää mitä tanssijat kaipaavat. Ja auttaa asioiden hoidossa sekin, että itse asun Ikaalisissa ja tunnen Kylpylän melko hyvin, Eija kertoo. - Tosin salit eivät ole parhaita mahdollisia mutta tuntuu, että pienissä tiloissakin on joskus oivaa ja opettavaista harjoitella. Tunnelma on ainakin läheinen ja tiivis, Eija jatkaa. Tänä vuonna leiriläisten määrää rajoitti jonkin verran se tekijä, että leiri oli tarkoitettu tällä kertaa vain SUSELin jäsenseuroihin kuuluville. Siihen löytyi myös perusteltu syykin. - Leiri on SUSELin merkittävä varainhankintatapahtuma, joka toteutetaan täysin talkooperiaatteella, siis kenellekään ei makseta minkäänlaista palkkaa tai palkkiota. Jotta yhdistys voi järjestää varainhankintaa, tulee se kohdistua ainoastaan jäsenistölle. Tämä on siis verottajan antama ohje. Yleensähän tällaiset vastaavat tapahtumat ovat kaupallisia ja veronalaisia tapahtumia, kertoo leiri-isäntänä toiminut helsinkiläinen Veli Kainu. Jos voimassa olevaa jäsenkorttia ei kuitenkaan omistanut, paikan päällä oli mahdollisuus liittyä myös suhteellisen edullisesti ja helposti haluamansa SUSEL jäsenseuran jäseneksi. Palvelu takasi jokaiselle innokkaalle tanssinharrastajalle tilaisuuden osallistua leirille. Leirin suunnittelusta ja sen toiminnasta vastasi kokonaisuudessaan leiritoimikunta, joka koostui leiri-isännän ja emännän lisäksi kahdesta piika-tyttösestä, joiden virkaa toimittivat Anne Koivisto Haminasta ja Matleena Hakola Raumalta. Mukana projektissa työskenteli myös SUSELin hallituksen yhteyshenkilönä Lauantain Merenque harjoitukset Miquel Verdecian rytmittämänä. toimiva Pirjo Kainu, jota leiri-isäntä tituleerasi leirin avauspuheessaan leikkisästi myös tyttöystäväkseen, vaikka aviovaimo taitaa olla tuo oikea nimike hänelle. Jokaisella heistä oli omat vastuualueensa leirin aikana ja hyvin tuo työnjako meni, sillä leiripalaute oli pääosin varsin positiivista Velin kokoaman yhteenvedon mukaan. - Palaute oli todella hyvää. Palautteita saatiin yhteensä 66 kpl ja leiri sai kokonaisuutena kouluarvosanoilla arvoteltuna arvosanan 8,8 sekä erilaisia ruusuja tuli paljon. Risujen ja kehittämisideoiden joukossa oli mm. salien kokoihin ja materiaaleihin liittyvää palautetta. Lauantain Vanhan ravintolan iltabileet jakaantuivat palautteissa kahtia. Toiset pitivät niitä loistavina muutamat huonoina. Idea perustuikin siihen, että toisessa ravintolassa oli normaali tanssit. Leirin osallistujien ikäjakauma liikkui vuoden välillä. Suurin joukko Isäntäväki yhteispotretissa oikealta lukien: Veli Kainu, Eija Puranen, Anne Koivisto ja Matleena Hakola Kylpylän päärakennus Maininki järveltä käsin kuvattuna SUSEL jäsenlehti 1/

8 SUURLEIRI HOUKUTTELI IHMISIÄ TEKSTI JA KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ LÄHELTÄ JA KAUKAA RUOTSINSUOMALAISTA VAHVISTUSTA Rakkaus tanssimiseen ja Suomen parhaat tanssitettavat houkuttelivat Ruotsin Göteborgissa asuvan Martti Hukkasen SUSEL suurleirille Ikaalisiin. Porissa sukulaisten luona vietetyn joulun jälkeen oli varsin luontevaa jatkaa lomaa tanssin merkeissä ja tavata muita samanhenkisiä ihmisiä. Martti kuuluu SUSELin Ruotsissa toimivaan jäsenseuraan Saanko Luvan Seuratanssijat ry:n ja on varsin aktiivinen tanssin harrastaja. Tanssimisen Martti aloitti vasta aikuisiällä ja siitä on tullut hänelle varsin mieluinen ajanviete. Suomessa tulee käytyä usein juuri tanssin houkuttelemana, sillä täällä lavatanssikulttuuri on parhaimmillaan, vaikka toki Ruotsissakin on siihen paljon mahdollisuuksia. Vuosien varrella hänelle on tullut paljon suomalaisia tanssituttuja eri puolilta maata, joita on aina kiva tavata ja suurleiri on siihen juuri mainio paikka. Martti osallistui leirille jo kolmatta kertaa. Tällä kertaa hän keskittyi vain muutamaan tanssilajiin, vaikka lajeja oli tarjolla laidasta laitaan hyvien ja asiantuntevien opettajien vetäminä. Martti osallistui mm. Jussi ja Maija Kuosmasen vetämille Fusku -tunneille. Sieltä hän sai paljon uusia virikkeitä tanssimiseensa: uusia kuvioita ja myös jouston merkitys korostui entisestään. Nyt pitäisi vain päästä harjoittelemaan ahkerasti kursseilla opittuja asioita, etteivät ne pääse unohtumaan, sillä ilman treenausta tanssiminen saattaa alkaa mennä helposti taas samaa vanhaa latuaan. MAUSTEIDEN HAUSSA Maskulaiset Marika Rinne (23) ja Teemu Leino (27) tulivat hakemaan lisää mausteita tanssimiselleen. He olivat kuulleet, että aiemmilla leireillä on ollut hyvä meininki ja nyt se tuli myös todistettua oikeaksi heidän osaltaan. Marikalla on takanaan jo mittavat neljätoista vuotta tanssinharrastusta ja Teemulla neljä vuotta. He kuuluvat kahteen eri tanssiseuraan; somerolainen Lavatanssiseura Monokas ja Turun seuduilla vaikuttava SUSELin uusi jäsenseura Sekahaku. Marikalle tanssi on omien sanojensa mukaan sukuvika mutta Teemun tie harrastuksen pariin vei miehisen vedonlyönnin kautta. - Kaverin kanssa lyötiin vetoa pienessä sievässä 1000 euroa; jos ei opettele Martti Hukkanen Marika Rinne ja Teemu Leino tanssimaan, joutuu maksamaan. Siitä mä jäin sitten koukkuun, koska molemmat opettelivat harmi sinänsä, Teemu kertoo naureskellen. Leiri oli pariskunnan mielestä kokonaisuudessaan hyvin antoisa ja he yllättyivät hyvin positiivisesti sen annista ollen tyytyväisiä niin opetustasoon kuin tanssivalikoimaankin. - Leiri oli tanssilajeiltaan muuten hyvä mutta Sambaa jäimme kaipaamaan. Erityisesti edistyneiden Tango-kurssilla oppimamme vanhanajan Tango oli kiva oppia, Marika miettii. Paikkana Ikaalisten Kylpylä oli parista loistava valinta ja kurssien aikataulutus toimi hyvin sujuvasti. He pystyivät harjoittelemaan kaikkea sitä, mitä halusivatkin; tanssilukujärjestykseen kuuluivat mm. Salsa, Tango, Cha cha cha ja Bugg. Marika ja Teemu lupaavat tulla uudestaan leirille ensi vuonna, jos se on vain mahdollista ja lähettävät täten kiitoksensa kaikille järjestäjille, opettajille ja oppilaille. JOULUPUKKI TOI LEIRIKUTSUN LAHJAPAKETISSA Sipoossa asustelevat Kaarina Pönniö ja Olli Paavilainen tapasivat toisensa aikoinaan tanssilavalla. Tanssi on ollut heidän elämässään sen jälkeenkin vaikuttavassa osassa. Ollilla on takanaan tanssikilometrejä jo peräti 40 vuoden ajalta. - Pääsin 14 vuotiaana miesten jalkapallojoukkueeseen pelaamaan ja kaksi pelaajistamme oli Tanhurinteellä Korsossa järkkäreinä. He houkuttelivat mukaansa tansseihin ja lupasivat vielä päästää ilmaiseksi sisään ja sillä reissulla ollaan vieläkin, Olli muistelee kaihoisasti. Ollin pitkäaikaisesta tanssinharrastuksesta johtuen on aika vaikea uskoa, että suurleiri oli hänen elämänsä ensimmäinen tanssileiri mutta näin se vain on. Joulupukki toi Ollille leirikutsun lahjakääreisiin paketoituna ja sitten se oli menoa. Kaarinalla on puolestaan takanaan huomattavasti enemmän tanssikursseja ja -leirejä kuin tanssivuosia. - Minä, diskoissa nuoruuteni pyörinyt, luulin vielä joitakin vuosia taaksepäin katsoen, että hidas valssi tarkoittaa sitä, että tanssitaan tavallista valssia hitaasti, Kaarina naurahtaa. Hänen tanssinharrastuksensa iski kipinää tarkalleen noin seitsemän vuotta sitten. Ison elämäntilanteen muutoksen jälkeen Kaarina löysi tiensä Vanhan- Maestron naistentansseihin ja sai sieltä Kaarina Pönniö ja Olli Paavilainen Matleena Hakola ja Anne Koivisto tanssikursseille kimmokkeen, joka on pitänyt häntä myönteisessä otteessaan vuosi vuoden jälkeen. Kaarina oli myös viime vuonna suurleirillä ystävättäriensä kanssa ja heillä oli niin hauskaa, ettei poisjäämistä tänä vuonna uhannut muu kuin force majeure. Kaarina ja Olli olivat molemmat erittäin tyytyväisiä leirin antiin kokonaisvaltaisesti. Kurssitarjonta oli heistä varsin monipuolista, vaikka Olli jäikin kaipaamaan hieman rumban alkeita. Omaa kurssiohjelmaa oli myös helppo muunnella tunnelmien mukaan vaikka kesken tunnin. Uusia tanssituttuja tuli runsaasti molemmille ja tanssileiri oli heistä loistava paikka tutustua samanhenkisiin ihmisiin. Leirille on helppo tulla vaikka aivan yksin, sillä pois lähtiessä sinulla on varmasti paljon uutukaisia kavereita. JOILLEKIN LEIRI OLI TYÖTÄ JA TOISILLE TAAS PELKKÄÄ HUVIA Toinen leirin nk. piikatytöistä eli raumalainen Matleena Hakola (25) tuli mukaan talkoisiin ystävänsä ja myös emäntänä toimineen Eija Purasen houkuttelemana. Tanssitunneille Matleena ei juuri ehtinyt osallistumaan koko leirin kuluessa, sillä aika kului varsin kiinteästi erilaisten työtehtävien parissa. Hän pystyi kuitenkin paikkaamaan mahdollista päivän aikana syntynyttä tanssivajettaan aina tapahtuman iltajameissa, jolloin sai revitellä tanssilattialla sydämen kyllyydestä, kunhan jaksoi vain nousta aamulla ajoissa taas töihin. Suhteellisen nuoresta iästään huolimatta Matleenalla on jo pitkä historia tanssinsaralla, sillä hän on aloittanut tanssin harrastuksen kilpatanssin puolella jo 5-vuotiaana pikkutyttönä. Tanssi on pitänyt siten tyttöä otteessaan yli 20 vuotta, joka on hyvin kunnioitettavan pitkä aika harrastukselle. Kaikki sai alkunsa siitä, kun Matleenan äiti perusti tanssiseuran kotipaikkakunnalleen Kauhajoelle ja niin tyttöä vietiin tanssin ihmeelliseen maailmaan. Matleena on tykännyt aina tanssia ja käynyt myös paljon lavatansseissa kilpatanssinharrastuksensa ohella. Kilpatanssi jäi kuitenkin ajan mittaan ja lavatanssi alkoi puolestaan nostaa päätään noin kuutisen vuotta sitten ja sillä tiellä ollaan vieläkin SUSEL jäsenlehti 1/

9 JUSSI JA MAIJA KUOSMANEN TEKSTI: JM KUVA: JAANA VUORENPÄÄ SAVOLAISTA LATTARIVÄÄNTÖÄ JA VÄHÄN MUUTAKIN Kuopio on aina tanssinut, jos lie soinutkin. Savolaiset ovat tanssikansaa ja kalakukkokaupungista on heijastunut Suomen tanssitaivaalle monenlaista loistetta. Savolaisia latinalaistanssien Suomen mestareita on jo monessa sukupolvessa. Myös huikaisevan hyviä vakiotanssijoita on riittänyt; viimeisimpänä esimerkkinä Blackpool Rising Star 2005 kisan voittajat Mika Jauhiainen ja Nitta Kortelainen. Tanssi-ikoni Jorma Uotinen häärää Kuopio Tanssii ja Soi festivaalin taiteellisena johtajana jne. jne. Huippusuosituksi soolotanssiliikunnaksi kohonnut Latinos-tanssitreeni on myös kehitetty Kuopiossa. Latinos pyörii jo n. 60 paikkakunnalla, lähes 150 ryhmän voimin ja mukana on n latinos-hullua. Latinos on kuopiolaisen Suomen Tanssistudiot Oy:n rekisteröimä tavaramerkki. Latinos-treeni on moninkertaisten senioriluokan lattarimestareiden, Jussi ja Maija Kuosmasen, kehittämä tuote, jonka ensiesittely tapahtui jo lähes kymmenen vuotta sitten Kuopiossa. Kilpaparketit vuosia sitten taakseen jättäneet Kuosmaset toimivat nykyisin aktiivisesti seuratanssirintamalla. He vetävät Tanssi-Savo Ry:ssä seuratanssiryhmiä kolmesti viikossa ja järjestävät tapahtumia, tanssiviikonloppuja, toimivat tuomareina ja vierailevina opettajina sekä ovat päävastuullisina mm. kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä Saanko Luvan? -tanssitapahtumassa, joka kerää aina salit täyteen väkeä. Kuosmasten vahvuus seuratanssipuolella on varsinkin ns. lavalattareissa, joissa vahva kilpatanssipohja antaa heille syvyyttä latinalaisopetukseen. Myös fusku, jive, salsa ja suomalainen tango kuuluvat kuopiolaisparin lempitansseihin, joita he opettavat mielellään ja joita he opiskelevat koko ajan itse lisää. - Humpan, masurkan, jenkan ja polkan jätämme suosiolla itseämme paremmille taitajille. Tanssimme niitä kyllä, jos orkesteri soittaa, mutta näihin sinänsä hienoihin perinteisiin tansseihin emme ole ehtineet kunnolla syventyä, kertoo Jussi Kuosmanen. - Kun jätimme kilpatanssille jäähyväiset muutama vuosi sitten, tuntui ensin, että nytkö tämä maailman hienoin harrastus, tanssi, päättyi. Ostimme jo golf-bagit ja ajattelimme, että jospa siitä löytyisi korvike tanssille. Se harrastus lopahti jo ensimmäisellä pelikerralla kentän toisella reiällä, kun pallo hävisi kaselikkoon. Muistui mieleen, että parketilla ei tarvinnut etsiskellä tarpeettomia tavaroita, eikä raahata perässään painavaa bagia, vaan sai viedä kevyesti mukana liitelevää daamia. Niinpä palasimme parketille ja löysimme kilpatanssin totisessa puurtamisessa kadonneen aidon ilottelun: seuratanssit. Olimme taas innoissamme! Opettelimme nöyrästi seuratanssien kujeet, koska olimme ne jo hukanneet ja laji oli muuttunut viimeisten vuosien aikana valtavasti edukseen. Ja nyt, vanhaa sa- Jussi ja Maija Kuosmanen opettamassa Suurleirillä Ikaalisissa. nontaa käyttääkseni, tykkäämme seuratansseista kuin hullu puurosta, jatkaa Jussi. - Saimme etuoikeuden toimia opettajina SUSELin suurleirillä Ikaalisissa. Olemme siitä kiitollisia. Niin innokkaita ja asiaan paneutuvia oppilaita oli ilo ohjata. Toivottavasti saimme välitettyä jotakin uutta. - Sen verran on pakko rinnastaa kilpatanssi- ja seuratanssimaailmaa toisiinsa, että kilpatanssipiireissä ei kyllä järjestetä niin vapautuneen iloisia iltapippaloita kuin seuratanssijat osaavat. Oli nautinto tanssia huipputaitavien lava- ja jenkkitanssijoiden kanssa Ikaalisten parketilla. Kaikki turhantärkeys loistaa poissaolollaan noissa happeningeissa, ja tuon välittömyyden juuri toivoisi seuratanssipuolella ikuisesti säilyvän. Olette ihania ihmisiä Suomen seuratanssiharrastajat, kehuvat Kuosmaset. Kuosmasten tanssikoulun tiedot löytyvät osoitteesta: Jussille ja Maijalle voi soittaa: SUSEL jäsenlehti 1/

10 SEURATANSSILIITON TEKSTI: HARRI KÄYHKÖ KUVA: JAANA VUORENPÄÄ SYYSKOKOUS 2005 Seuratanssiliitto piti sääntömääräisen syyskokouksen Kuopion Isovalkeisessa. Kokousjärjestelyistä vastasivat liiton lisäksi paikallinen Tanssiseura Jatsarit ry. Kokouksessa oli edustettuna valtakirjalla 28 jäsenseuraa. Vuosikokous valitsi puheenjohtajaksi vuosille Petri Riennon Harjavallasta. Riento on toiminut liiton puheenjohtajana vuoden 2005 alusta lukien. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kristiina Lähde, Jyväskylästä. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Päivi Mustonen (Pernaja), Pirjo Kettunen (Liperi), Juhani Tahvanainen (Joensuu), Eija Myllykangas (Vaasa), Matti Mustajärvi (Turku), Anitta Miettinen (Kuopio), sekä varajäseniksi Pirjo Leinonen (Göteborg), Tapani Mäkinen (Raahe) ja Sakari Mustonen (Kontiolahti). Liitto päätti hakea Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n jäsenyyttä, pyrkimyksenä seuratanssin merkityksen vahvistaminen liikuntaharrastuksena eri ikä- ja väestöryhmien parissa. Liiton tavoitteita ovat tanssiliikunnan ohjauksen modulointi osaksi aikuisten kunto- ja terveysliikunnan tutkintojärjestelmää, sekä pyrkimykset vahvistaa seuratanssiliiton mahdollisuuksia liikuntajärjestöjen valtionapukelpoisuutta koskevassa selvitystyössä. Vuosikokous vahvisti vuoden 2006 jäsenmaksuksi 120 euroa, sekä päätti laatia musiikin tekijänoikeuskorvausten kollektiivisopimukset Teoston ja Gramexin kanssa vuodelle Sopimukset kattavat jäsenseurojen viikkoharjoitukset sekä mahdollistavat tallenteiden käytön. Vuosikokous vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Toimintasuunnitelman eräänä keskeisistä toimintastrategioista on vuorovaikutuksen kehittäminen liiton ja jäsenseurojen välillä. Hallitus on sittemmin nimennyt jäsenasioiden alueelliset yhteyshenkilöt seuraavasti: Tapani Mäkinen (Pohjois- Suomi), Anitta Miettinen ja Pirjo Kettunen (Itä-Suomi), Kristiina Lähde (Keski-Suomi), Eija Myllykangas ja Matti Mustajärvi (Länsi-Suomi) sekä Päivi Mustonen (Etelä-Suomi). Liiton talousarviossa on otettu huomioon myös eri ministeriöiltä haetut ke- hittämishankkeet. Ministeriöiden rahoituspäätökset vuodelle 2006 ratkeavat tammi-helmikuun aikana. Talousarviossa on huomioitu myös joitakin juhlavuoden 2006 tapahtumia. HARRASTAJIEN TANSSICHATTI Seuratanssiliiton tanssichatti on avattu liiton verkkosivuille. Tanssiaiheinen chat-keskustelu on tarkoitettu kaikille tanssinharrastuksesta kiinnostuneille. Chat on avoinna koko ajan, mutta keskusteluja pyritään ensisijaisesti ylläpitämään kello välisenä aikana, jolloin myös jokin liiton edustajista saattaa olla mahdollisuuksiensa mukaan paikalla vastailemassa SUSELiin liittyvissä kysymyksissä. SUSEL hallitus 2006: Kuvassa alhaalta vasemmalta Eija Myllykangas, Petri Riento, Päivi Mustonen, vas. ylhäältä; Tapani Mäkinen, Pirjo Leinonen, Juhani Tahvanainen, Anitta Miettinen, Sakari Mustonen, Pirjo Leinonen ja Matti Mustajärvi. Kuvasta puuttuu Kristiina Lähde. SUSEL LAVATANSSICUP 2006 OSAKILPAILUT 1) CUP osakilpailu, Cup-lajit: Fusku SM ja Bugg Tapahtuma: Turun tanssitapahtuma Paikka: Turku Järjestäjä: Tanssirinki ry 2) CUP osakilpailu, Cup-lajit: Foksi SM ja Fusku Tapahtuma: Vapaa-aika 2006 Paikka: Jyväskylän Paviljonki, Jyväskylä Järjestäjä: Keski-Suomen Tanssinystävät Kestävät ry 3) CUP osakilpailu, Cup-lajit: Lavalattari SM ja Tango Oheislajit: Salsa SM ja Argentiinalainen Tango - SM Tapahtuma: Stadi tanssii Paikka: Helsinki-Pavi, Vantaa Järjestäjä: Tanssin Taitajat ry 4) CUP osakilpailu, Cup-lajit: Humppa SM, (perinteinen) ja Foksi Oheislajit: 30-luvun Jatsit (Foxtrottia, Sottiisia, Valssia ja Foksitangoa) Tapahtuma: Joensuun Jatsit Paikka: Lemmenlava, Pyhäselkä Järjestäjät: Suomalaisen Humpan yhdistys ry, Liperin Lavatanssijat LiLat ry 5) CUP osakilpailu, Cup-lajit: Lavatango SM ja Lava-Jive Oheislaji: MM Tango Tapahtuma: Seinäjoen Tangomarkkinat Paikka: Seinäjoen Tangomarkkinat, Seinäjoki Järjestäjä: Tanssiurheiluseura Botafogo ry 6) CUP osakilpailu, Cup-lajit: Hitaat - SM ja Lavalattarit Tapahtuma: Miljoona Tanssit Paikka: Kyläkauppa Keskinen, Tuuri Järjestäjät: Tanssiurheiluseura Botafogo ry, Tanssiurheiluseura Heartbrakers HB ry, Suomalaisen Humpan Yhdistys ry 7) CUP osakilpailu, Cup-lajit: Lava-Jive SM ja Valssi Oheislajit: Mr ja Miss-paritanssikisa (avoin ja 50-sarja) Tapahtuma: Lohjan tanssifestivaali Paikka: Tanhuhovi, Lohja Järjestäjä: Lohjan Tanssifestivaalit ry Vuoden 2006 cup-palkintojen jako viimeisen cup-osakilpailun yhteydessä. Lisäksi perinteinen Maaottelu SUSEL jäsenlehti 1/

11 MESSUJEN YHTEYDESSÄ SUSEL JUHLASEMINAARI VAPAA AIKA MESSUT Viihde ja tanssi mukana vahvasti messuilla Vapaa - Aika messut järjestetään Jyväskylä Paviljongissa maaliskuussa 2006 jo kahdennenkymmenennen kerran. Vuosien varrella tapahtuma on kohonnut välisuomen kevään tärkeimmäksi myynnin ja markkinoinnin perhetapahtumaksi. Kaikkiaan Vapaa - Aika messuihin on tutustunut jo yli messuvierasta ja ne ovat perinteisesti käsitelleet mm. matkailua, retkeilyä, kalastusta, lapsiperheitä sekä veneilyä ja mökkeilyä. Nämä osa-alueet ovat edelleen merkittävä osa Vapaa Aika messuja. VIIHDEMESSUT MUKANA VAHVASTI Viihdemessuilla on käytettävissään uusi suuri Paviljonki Klubi tila, joka toimii jatkossa Jyväskylä Paviljongin klubitapahtumien tukikohtana. Tällainen tapahtuma on mm. pe Jean S. & The Skylarksilta. Näissä tiloissa yhdistyvät toimiva viihdeareena ja ravintolatilat optimaalisesti toisiinsa. Samoin käytössä on 1100 hengen konserttisali, jossa pidetään lauantaina Polarartistit Oy:n järjestämä Virtaa konsertti. Siinä esittää Timo Turpeinen yhtyeineen Olavi Virran tunnetuksi tekemiä kappaleita tuoreina versioina, joissa on kuultavissa myös amerikkalaisen viihde-musiikin vivahteita. Timo Turpeisen rinnalla nähdään illan aikana mestari Pepe Willberg. Ohjelmistossa on myös muita suomalaisia ja kansainvälisiä aikakautensa helmiä Tapio Rautavaarasta Beatlesiin. Messuille on tulossa myös monipuolista suomalaista iskelmä- ja tanssiviihdettä seminaareineen ulkomaista näkökulmaakaan unohtamatta. SUSEL juhlaseminaarin aiheet ja osanottajat ovat mielenkiintoisia ja merkittävää on se, että jokaisella paikalla olevalla messuvieraalla on mahdollisuus tulla kuuntelemaan myös tätä seminaaria. Lisäksi messuilla esittelevät viihdepaikat omaa tarjontaansa, artistit käyvät kertomassa näkemyksiään, The Offi cial Elvis Fan Club on paikalla Elvis elää hengessä ja Eric Rayn viihdyttämänä. Paikalla on myös Iskelmä Shop, uusi Kiss Shop, Iskelmä Karaoke, tangokarsinnat, Mikko Alatalo jne. TEKSTI: RAIMO VILJALA KUVAT: ARTISTIEN KUVAPANKIT VIIHDEKESKUKSEN TANSSIT LAUANTAINA Viihdekeskuksen tanssit kruunaavat lauantain monipuolisella ohjelmistollaan. Alkuillasta tanssikansa saa tanssia Saska Helmikallion & Lumipallon tahdissa ja sitten puolenyön aikaan bilettää Yö juhlakansaa. Hiihtomaja ravintolan puolella on mahdollisuus osallistua Elvis-iltaan Eric Rayn ja Elvis-aiheisen ohjelman viihdyttämänä. SUSEL MERKITTÄVÄSTI MUKANA VIIHDEMESSUILLA Jyväskylässä tähdätään messuviikonloppuna siihen, että menestystarina myös tanssikulttuurin alalla tulee jatkumaan. Siispä SUSELin mukana olo on iloinen asia messuilla, toteaa Raimo Viljala. Pirjo Kainu on valtuutettu SUSELin puolesta hoitamaan seminaarin sisällön ja alla ohjelma onkin todella täysipainoinen. MESSUVÄELLE AVOIN SUSEL 10-VUOTTA LA KLO JUHLASEMINAARI Suomalaisen iskelmän, viihteen ja paritanssin menestystarina! Voidaan olla yksimielisiä siitä, että suomalainen iskelmä ja paritanssi on ainutlaatuista ja voidaan ansaitusti puhua tässä kohdin menestystarinasta. Seminaarin puheenvuorot ovat perusteellisesti valmisteltuja ja sanomana on se, miten menestystarina tulee jatkumaan. Puheenvuorojen näkökulma on mahdollisimman asiakas- eli yleisölähtöinen. PUHEENVUOROT: Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n puheenjohtaja Petri Riento Päätoimittaja Ari Ojala - Iskelmä Kansanedustaja - kansantaiteilija Mikko Alatalo Hallituksen puheenjohtaja Martti Haapamäki, Seinäjoen Tangomarkkinat Oy Toimitusjohtaja Ilkka Pensola, Polarartistit Oy Artisti Janne Tulkki, Laulajanne Oy Artisti Isto Hiltunen, Tosiviihde Oy Toimitusjohtaja Raimo Viljala, Suomen Viihdekeskus Oy, Jyväskylän maalaiskunnan vuoden yrittäjä 2005, Jyväskylä Paviljongin projektipäällikkö, vastuualueenaan viihdeprojektit ja yritysjuhlat. PANEELIKESKUSTELUSSA MUKANA MYÖS: Eric Ray (Kalifornia) as Elvis haastattelu ja Hannu Ignatius, The Offi cial Elvis Fan Club Finland Seminaarin jälkeen annetaan julkilausuma, joka kertoo millaiseen tulevaisuuden menestystarinaan tämä alan ammattilaisten joukko uskoo SUSEL jäsenlehti 1/

12 TANSSIPAIKKAESITTELYSSÄ HOTELLI ISOVALKEINEN, KUOPIO IsoValkeinen tanssittaa Kuopiossa Perinteinen kuopiolaishotelli IsoValkeinen sai viime elokuussa uudet omistajat. Tämä kokousja liikemieshotelli tunnetaan parhaiten Kuopion alueen tanssiväen ykköspaikkana, todellisena tuhannen juhlan talona. Uusina yrittäjinä toimivat Kirsi ja Mika Moisander, joilla on pitkä kokemus hotelli- ja ravintola-alan esimies- ja johtotehtävistä eri kaupungeissa. Savoonkin he tulivat ensin työn perässä. Itsenäisiksi yrittäjiksi ryhtyminen ei kuitenkaan ollut sattumaa. - Oman yrityksen perustaminen on ollut tavoitteenamme jo ainakin 15 vuotta. Kuitenkin kokemuksen karttuessa palkkajohtajana tavoite tuntui aina vain siirtyvän kauemmaksi. Ala on kokenut rajun rakennemuutoksen ja kannattavuustekijät ovat nyt aivan toisenlaiset kuin aiemmin. Niinpä piti kauan odottaa tällaista nappipaikkaa, jossa toimintaedellytykset ovat erinomaiset, Mika Moisander kertoo. IsoValkeisella on 100 hotellihuonetta, upea rantasaunarakennus ja ravintolapaikkoja vaikka tuhannen henkilön tarpeisiin. Tanssi on ollut aina osana hotellin imagoa. - Vaikka liikematkustus ja yritysten palvelut kuten kokoukset ja juhlat ovat suuri osa toimintaamme, on tanssiviihde yksi IsoValkeisen kivijaloista, sanoo Kirsi Moisander. - Suurimmalle osalle asiakkaistamme tanssi on erittäin tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Lomalaiset, liikematkustajat ja TEKSTI: MIKA MOISANDER KUVA: ARI-SALOMON VÄÄNÄNEN yritysten vieraat haluavat myös viihdettä, seuraa ja mukavaa menoa. Ja mukavaa menoa riittää, sillä tanssi-iltoja IsoValkeisella on neljä viikossa. Elävää musiikkia on TähtiTiistaisin ja lauantaisin. Vuoden alussa alkaneet Lauantaitanssit keräävät yleisöä parketille pitkien matkojenkin päästä. Tuolloin hotellissa on käytössä kaksi parkettia, toisella esiintyy useimmiten jokin Suomen tähtiorkestereista ja toisella DJ soittaa tanssittavaa menomusiikkia ja yleisön toivekappaleita. Mika Moisanderin mukaan tanssiseuratoiminta on hotellillekin tärkeää. - Teemme yhteistyötä usean eri tanssiseuran kanssa. SUSELin jäsenet saavat pääsylipusta alennuksen. Kehitteillä on myös muita yhteistyön muotoja, mm. tanssikurssien järjestämistä ja jotain aivan uuttakin. Tanssin ystävät kautta Suomen ovat tervetulleita vieraaksemme! Ota tanssivapaa ja lähde Kuopioon! Nauti herkullisesta ruoasta, sauno rantasaunassa ja vietä upea tähti-ilta Iso-Valkeisen Lauantaitansseissa tai Tähtitiistaisin! T A N S S I M A J O I T U S P A K E T T I : 75 kahdelle henkilölle sis. (37,50/henkilö) majoitus 2-hh aamiaiset saunomismahdollisuus rantasaunassa tanssiliput Hinta on voimassa v pe su! Esimerkkejä kevään ohjelmistosta: Markku Aro Eija Kantola Marita Taavitsainen Tervetuloa! Tanssiohjelmisto: SUSEL jäsenlehti 1/

13 TEKSTI: TANSSI.NET KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ TANSSIPAIKKAESITTELYSSÄ RUUSULINNA, NURMIJÄRVI Etelä-Suomen suurin tanssiravintola Ruusulinnassa tanssitaan lauantaisin Ruusulinna on perustettu vuonna 2001 ja on avoinna talvikaudella elo-syyskuulta toukokuuhun. Tanssi-illat ovat lauantaisin klo Tanssi-iltoina meillä soittaa kaksi orkesteria solisteineen. Piha-alueemme parkkitilat ovat laajat. Tilaa on jopa 1500 autolle. Meillä on myös vartioidut, isot ja toimivat narikkatilat. Tanssilattia on pinta-alaltaan 855 m2 ja suorakulmion muotoinen koivuvanerilattia. Meillä mahtuu isompikin väkimäärä tanssimaan ja pitämään hauskaa. Onhan tanssipaikka koko pinta-alaltaan 2000 m2. Tanssin lomassa voit pistäytyä savuttomassa kahvila-ravintolassamme (450 m2) nauttimassa esim. uunituoretta pullaa ja kahvia. Savuttomassa pubissamme (200 m2) on A-oikeudet. Myös tupakoitsijoille löytyy erillinen erikoisilmastoitu savullinen tila (100 m2). Ruusulinnassa on runsaat saniteettitilat ja inva-wc. Bussikuljetus on järjestetty Helsingistä lauantaisin. Aikataulut löytyvät nettisivuiltamme sekä tanssi-ilmoituksistamme. Ajo-ohjeet: A) moottoritieltä 3-> Nurmijärvi 600 m, oik. Hämeenlinna (tie 130) n. 2 km, oik. 500 m. B) Nurmijärvi (tie 1311) -> Helsinki 1,5 km, vas. Hämeenlinna 1,8 km, oik. 500 m. C) Salo (tie 1) -> Helsinki 67 km, -> Hyvinkää (tie 25) 45 km, oik. Helsinki (tie 130) 10,9 km, vas. 500 m. Lisätietoja: Tiedustelut: , Ruusulinna Aspinniituntie Nurmijärvi TERVETULOA TANSSIMAAN JA VIIHTYMÄÄN RUUSULINNAAN! ANNELI MATTILA LA LA 4.3. FINLANDERS LA SASKA HELMIKALLIO LA TAIKAKUU LA 1.4. A-OIKEUDET Kevään 2006 esiintyjiämme: LA 8.4. FBI BEAT Tanssimme klo Ajo-ohje: T:reen moottoritieltä Myllykukon rampista ylös, n. 600 m suoraan Nurmijärven keskustaan päin, käänny oikealle 130 tielle Hämeenlinnan suuntaan ja aja n. 2 km, olet perillä. Opastava p Soita! TULE JA TUTUSTU! TERVETULOA! 24 - SUSEL jäsenlehti 1/ Oikeudet muutoksiin pidätetään. SuSel 1_06.indd :56:06

14 TANSSIPAIKKAESITTELYSSÄ TEERIHARJU, SOMERO Teeriharju Etelä-Suomen huvikeskus talvella Viime syksynä aloitettiin tanssikurssitoiminta myös Teeriharjulla. Aivan mainiot kurssit saatiinkin kokea; mm. marraskuussa oli Antti Palkénin lavatanssin saloihin luotsaava lauantaipäivä. Teeriharjun huvikeskus eteläisessä Suomessa, seisoo Häntälän notkojen kupeessa, erään mäen päällä, liki Häntälän kylää. Häntälän maamiesseurantalon palon jälkeen kylien yhteistyönä syntyi Teeriharju. Teeriharjun nimi tulee entisen tontin omistajan Mäki-Teeren nimestä ja alueella sijaitsevasta soraharjusta. Avajaisia vietettiin Isossa talossa mahtuu juhlimaan on häitä, merkkipäivien viettoa, erilaisia kokoontumisia jopa protestikokouksia. Viimeisin merkittävä tapahtuma suurkokoontumisten saralla oli MTK:n järjestämä juurikastapahtuma, jossa yhteishengen nostattamisessa tämä Teeriharjun iso sali antoi hyvät olosuhteet - ääni kuului ja sillä oli kaikupohjaa. TANSSIPARATIISI Takavuosien vauhdikas ja äänekäs meno on tanssipaikoilla muuttunut hillityksi hauskanpidoksi muutaman vuoden takainen notkahdus on kääntymässä positiiviseen nousuun, kertoo Teeriharjun päällysmies Pentti Järvinen: Orkesterien huima hinnankorotus on luonut pelkoa suurista tappioista, mutta mukana on pysytty ja pysyttävä. Tanssiyleisön pyynnöstä kahden orkesterin tahtia pidetään yllä. Orkesterien valinta paikan imagoon pyritään huomioimaan - tanssiporukan keski-ikä on Teeriharjulla yli 20 ja mikä sitä on tanssiessa kun on hyvät orkesterit ja erinomaiset olosuhteet. Väkeä Teeriharjulle tulee niin Turusta, Helsingistä kuin Porvoostakin. Paikkakuntalaiset ovat pienenä vähemmistönä. Teeriharjun vahvuutena pidän lattian hyvää tanssittavuutta (Suomen paras joustoparketti) ja riittävää kokoa. Ja ovathan esiintyjät Suomen huippuartisteja. TEKSTI: AHTI KUKKONEN KUVAT: AHTI KUKKONEN Yleensä tanssiväkeä on , jolloin mukaan mahtuu reippaampaakin menoa. Nyt tilaa on ja tänne tullaan tanssimaan ja viihtymään, ei seinäkukkaseksi. TALKOOHENKEÄ Laajennuksia on tehty vuosien varrella: Suuri laitoskeittiö ja suurehko laajennus 1986 paransivat suurtapahtumien viettomahdollisuutta. Edesmennyt maamiesseuran johtokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Esko Kilpinen on ollut monessa Teeriharjun muutoksessa mukana. Hänen aikanaan yhteistyö sisustustaiteilija Pekka Heinäsen kanssa oli merkittävä Teeriharjun ilmeen antaja. Teeriharjun nimeen viittaavat teeret olivat hallitsevia sisätilojen kattokoristelussa nyttemmin ne ovat melkein kokonaan hävinneet. Viimeisimpiä muutoksia on ulkokaton korjaus pari vuotta sitten. Teeriharju on kylän voimannäyte ja aktiivi talkooporukka on tarjonnut laajalle joukolle harrastuspaikan ja puuhaa on riittämiin. Suomeen syksyllä 1970 rantautunut bingo oli pelastava enkeli pienet seuraintalot eivät tahtoneet pysyä kyydissä mukana. Bingossa kävijät ovat reilua porukkaa, ei siellä teititellä. Kaikki ovat sinuja keskenään, on siten professori tai suutari, seppä tai amiraali, samanarvoisia ovat, kun bingo sattuu kohdalle, armoa ei anneta, jos ei pyydetäkään. Voimakas talkoohenki on edelleenkin yli 30-vuotisen taipaleen tunnusomainen piirre - tulevaisuuteen pitää uskoa ja hanskoja ei heitetä naulaan. Aktiiveja talkoolaisia on noin 70 ja tällä porukalla hoituvat niin bingot, tanssit kuin muutkin tilaisuudet. Pentti Järvinen on toiminut jo useita vuosia nokkamiehenä, mutta hymy suupielessä toteaa, että kyllä päätökset yhdessä tehdään SUSEL jäsenlehti 1/

15 Lahden Pesäkallio ry. Hepolammintie 41, LAHTI puhelin (03) gsm sähköposti: Pesäkallion tanssiohjelmat ovat myös osoitteessa: Kun Pekka Niska innokkaana sa soitto ja esiintyminen toimivat, ja tässä tanssiharrastajana esitteli lavatangokilpailuista vuonna 2002 sitä nyt ollaan, Matti-Sakari kertoo. saavuttamaansa Pesäkallio pronssimitalia, käytettävissä heitti TANSSIJOIDEN myös EHDOILLA Matti-Sakari puoliksi yksityistilaisuuksia leikillään vastakommenttina, että mikäs mitalitanssija yhä enenevässä määrin sellaisista alan Tanssipaikkojen varten. yleisö koostuu nykyään se sellainen on, jolla ei ole edes omaa harrastajista, jotka omaavat taidon tanssia mitä erilaisimpia tanssilajeja. Niinpä tanssiorkesteria? Asiaa tovin pohdittuaan Pekka totesi, että Muutokset niinhän asia ohjelmaan tosiaan on-ovakin sellainen pitää siis perustaa. muksensa myös esiintyvien taiteilijoiden tämä mahdollisia. luo väistämättömästi omat vaati- - Pekkaniskan Pojat orkesterina täytti tosiaan kolme vuotta marraskuussa kattava, tempot kohdallaan, äänentoiston suuntaan. Ohjelmiston on oltava varsin Kuljetukset torin turistipysäkiltä klo Teimme sellaisen vastuujaon, että miellyttävää, ja esiintymisenkin pitäisi olla Pesäkalliolta klo ja Pekka lupasi sponsoroida bändille laitteet mieluisaa katsottavaa. Onkin piristävää Sunnuntaisin klo ja ja esiintymisasut, ja minä puolestani lupasin etsiä ympärilleni kaverit, joiden kans- kiertämässä esiintyjiä, jotka ovat huomata, että vielä löytyy maatamme oivalta- PHÄ puhelinluettelo, karttaliite s. 4. Kouvolasta 4 12 Ohitie Alasenjärvi Jyväskylästä 140 Heinolasta Vierumäeltä TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: PEKKA NISKAN POJAT PEKKANISKAN POJILLA NOSTETTA SUOSIOSSA 24 4 LAHTI 24 Helsingistä 140 Tämän päivän kertakäyttöiskelmien kyllästämässä maailmassa ovat tanssiyleisön todelliset palvelijat jääneet kutakuinkin vähiin. Mutta heitäkin toki löytyy, ja kuinka ollakaan - lähes poikkeuksetta kyse on silloin tanssiorkestereista. Yksi tämän hetken lupaavimmista ja suosituimmista bändeistä on Matti-Sakari, Ari, Marek, Tomppa, Make ja Vikke Niskan muodostama Pekkaniskan Pojat- niminen kokoonpano. Sopiikin siis selvittää, mistä tässä on kysymys ja millaista on elämä Niskan veljeksillä. Riihimäeltä Hämeenlinnasta Jämsästä - Vääksystä Näin löydät Pesäkallion Vesijärvi neet sen tosiasian, kenelle ja miksi musiikkia tehdään. Pekkaniskan Pojat on saavutetun suosion perusteella yksi ehdottomasti tähän joukkoon tänä päivänä kuuluva kokoonpano. Orkesterin keikkaohjelmistoon sisältyy ainakin seuraavat tanssilajit: Foxtrot, Tango, Valssi, Hidas valssi, Humppa, Jenkka, Polkka, Masurkka, Jive, Bugg, Samba, Rumba ja Cha cha. Valikoima on siis varmasti useimpia tanssijoita tyydyttävällä tasolla. Yksi mainitsemisen arvoinen erikoisuus Pekkaniskan Poikien esiintymisissä on ledeillä toteutettu sähköinen näyttötaulu, jolla orkesteri ilmoittaa aina tulossa HEPOLAMMINTIE 41, LAHTI. Puh olevan seuraavan tanssilajin.idea toimii niin, että kun orkesteri alkaa soittaa vaikkapa masurkkaa, ja sen jälkeen on ohjelmistossa tangomusiikkia, niin jo ensimmäisen masurkan aikana näyttötaululla alkaa juosta teksti SEURAAVAKSI TAN- GOT. Näin voivat tanssijat jo masurkan soidessa alkaa vaikkapa etsiä sitä partneria jonka kanssa ehdottomasti haluaa tangot tanssia. Hieno idea, jolla orkesteri osaltaan osoittaa halunsa yleisönsä korkeatasoiseen palvelemiseen. Varsin toimivan ja omaperäisen joskaan ei ainutlaatuisen idean orkesteri on sisällyttänyt ensimmäiseen, omakustanteena vuonna 2005 ilmestyneeseen Kahdet Askeleet - pitkäsoittoonsa. Levyn kaikki 16 kappaletta ovat hyvin kattava koostumus eri tanssilajeja ja kappaleita on aina kaksi peräkkäin kutakin tyyliä. Näin levy palvelee erinomaisesti myös sellaisissa tilanteissa, joissa elävää orkesteria ei ole paikalla. Esikoisalbumin saama vastaanotto on ollut erinomainen, sillä mm. paikallisradioiden toimittajat valitsivat sen kuukauden levyksi heinäkuussa Syyskuussa Tätä Suomi tanssii- listaa kokoavat musiikkijuontajat nimesivät orkesterin Vuoden Tanssittajatulokkaaksi ja listalla olikin vielä vuoden Lahden 2005 lopulla Pesäkallio kaksi Pekkaniskan ry. tämän toisen levynsä myötä - uutukaisen kustantajana tulee toimimaan Magnum Music. Myös kappaleiden sovituksiin tullaan kiinnittämään ertyistä huomiota. - Parikymmentä levyn kappaleista sovittaa Erkki Friman. Tulemme myös olemaan erittäin tarkkoja siitä, että tanssittavuuden kriteerit täyttyvät. Kappaleiden tempoja olemmekin testanneet studiossa härkäpareina, Matti-Sakari naurahtaa, mutta lisää sitten: No, tarvittaessa olemme kutsuneet myös enemmän tanssia harrastavia pareja testaamaan tempojen toimivuutta. Pitkäsoiton odotetaan ilmestyvän toukokuussa 2006, mutta ensimmäinen singlelohkaisu siltä saadaan kuunneltavaksi jo arviolta tammi-/helmikuun vaihteessa. MONESSA MUKANA Orkesterin jäsenet toimivat musiikkipuolella ns. puoliammattilaisina, eli kaikilla on myös päivätyö, joka pitää hoitaa. Niinpä keikkoja tehdään lähinnä viikonloppuisin ja pääosin tanssipaikoille, jonne pojilla onkin kysyntää riittänyt. - Tilanne on tällä hetkellä se, että kaikki lauantait on jo myyty syksyyn 2006 asti, Matti-Sakari toteaa. Pekkaniskan Pojat on myös aktiivisesti mukana järjestämässä ja ideoimassa Tuusulan Festivaalit ry:n kanssa Hyrylän Humpat- työnimeä kantavaa tapahtumaa Tuusulaan. Tapahtuman sisältö lienee vielä työn alla, mutta sen nimestä voi kuitenkin vetää joitain johtopäätöksiä. Tapahtuma toteutetaan heinäkuussa Kokonaisuutena Pekkaniskan Pojilla tuntuu olevan varsin mielenkiintoinen ja toimiva konsepti kasassa. He ovat oivaltaneet täysin tanssiyleisön palvelemiseen liittyvät kuviot ja näyttää siltä, että ovat toiminnallaan osuneet asian ytimeen. Uudesta pitkäsoitosta voidaan ensilevyn saavuttaman suosion perusteella odottaa jo jopa melkoista menestystäkin. Ja mikäpä on orkesterin maatamme valloittaessa, kunhan muistavat pitää mottonsa mielessään: hurtilla huumorilla, nöyrin mielin. Hepolammintie Poikien kappaletta 41, kuuden parhaan LAHTI joukossa. puhelin (03) gsm UUSI LEVY sähköposti: pesakallio@phnet.fi Myös jatkoa on äänitepuolella luvassa ja samaa formaattia tullaan noudattamaan Pesäkallion tanssiohjelmat uusimmankin albumin kohdalla. - Uutta pitkäsoittoa ovat myös työstetään osoitteessa: tällä hetkellä. Levylle on tulossa peräti 24 kappaletta, pääosin uusia biisejä. Materiaali tulee Pesäkallio olemaan tanssimusiikkia on käytettävissä laidasta myös laitaan ja yksityistilaisuuksia edelleen niin, että tanssilajit varten. tulevat aina pareittain, Matti-Sakari analysoi levyn sisältöä. Esikoislevyllä oman sointinsa musiikkiin Muutokset toivat vierailevat ohjelmaan muusikot. ovat Siinä mahdollisia. Jari Heinä Nieminen soittaa kitaroita ja mandoliinia, Jari Komulainen haitaria ja Leevi Leppänen hoitelee lyömäsoittimia. Kuljetukset torin turistipysäkiltä klo Vaikka siis ensilevyllä onkin jo kokeneita Pesäkalliolta klo ja ammattilaisia mukana, on orkesteri varsinaisesti saanut myös äänitemaailman HEPOLAMMINTIE 41, LAHTI. Puh Sunnuntaisin klo ja ammattilaiset kiinnostumaan itsestään PHÄ puhelinluettelo, karttaliite s SUSEL jäsenlehti 1/ Kouvolasta 4 12 Ohitie Alasenjärvi Jyväskylästä 140 Heinolasta Vierumäeltä 24 4 LAHTI 24 Helsingistä 140 Riihimäeltä Hämeenlinnasta Jämsästä - Vääksystä Näin löydät Pesäkallion 12 Vesijärvi

16 AURAVIIHDE TUOTTAA ELÄMYKSIÄ - TÄYDEN PALVELUN OHJELMATALO HALUAA YLLÄPITÄÄ TANSSIKULTTUURIA Auraviihde on yksi Suomen suurimmista ohjelmatoimistoista. Toimisto on täyden palvelun talo, joka tuottaa ja myy ohjelmaa ja järjestää itse monenlaisia tapahtumia ja myös tuottaa kilpailuja. Auraviihteellä on viihdealasta yli 30 vuoden kokemus. Yksi Auraviihteen tärkeimmistä alueista on myydä kotimaisen artistitaivaan tähtiä ja tanssiorkestereita sekä muita viihteen ammattilaisia tapahtumajärjestäjille, yrityksille, mutta myös pienemmille tahoille. Listoilla on mm. tanssiorkestereiden eliittiä, mm. Finlanders ja Yölintu sekä tangokuninkaallisia. Auraviihde on tullut tunnetuksi myös vahvana konserttikiertueiden tuottajana. Samoin se tunnetaan erilaisten kilpailujen tuottajana ja järjestäjänä, joiden tarkoituksena on etsiä uusia kykyjä Suomen tähtitaivaalle. - Viihde-elämä tarvitsee kokoajan uusia tähtiä ja on kunniatehtävä antaa uusille kyvyille mahdollisuus ja samalla antaa Suomen viihdetaivaalle uusia laulajia ja tanssittajia, kertoo Liisa Marjomäki, Auraviihteen tiedottaja ja mainosvastaava. TEKSTI: LM KUVAT: AURAVIIHDE, KUVAPANKKI pahtumista, jonka kautta Auraviihde yhteistyössä Seinäjoen Tangomarkkinoiden kanssa, nostaa vuosittain monia uusia laulajia tähtitaivaalle. Tangojen suosio ei ota hiipuakseen ja kilpailutapahtuma onkin suurin iskelmälaulukilpailu Suomessa. Tänä vuonna Auraviihde on jälleen etsimässä myös taidokkaita tanssiorkestereita. SMORK Tanssiorkestereiden Suomenmestarien hakuprosessi on käynnissä parhaillaan. Voittaja, joka valitaan Ylläs Soikoon -tapahtumassa huhtikuussa, pääsee kesällä 2006 TV2:n Kesäillan Valssi -ohjelmaan kiertueorkesteriksi. Viime vuoden voittaja Varjokuva on myös saanut pestin ensi kesän TV-kiertueelle samaiseen ohjelmaan. SMORK kilpailu järjestetään siis yhdessä Ylläs Soikoon kanssa. Kilpailuista voi lukea lisää nettisivuilta TANSSIKULTTUURI YLLÄPITO ON YKSI TÄRKEÄ OSA-ALUE Yksi vahvoista tavoitteista on ylläpitää suomalaista tanssikulttuuria ja lavaperinnettä. - Pidämme lavatanssikulttuurin jatkumista tärkeänä, niin tanssijoille kuin artisteille. Siksi olemme liittyneet myös SU- SEL ry:n jäseniksi - toivottavasti voimme näin omalta osaltamme tukea tanssiseurojen toimintaa. Auraviihde on ollut mukana kehittämässä mm. monia TV:stäkin tuttuja viihdeohjelmia, tanssi- ja suurtapahtumia, festivaaleja ja konserttitapahtumia. Monet niistä ovat jo historiaa, mutta niiden jäljet näkyvät edelleen kotimaisella viihdetaivaalla - monet muistavat vielä vahvat brandit: Karuselli, Gladiaattorit, Tulisuudelma-kiertue, Sataman Valot, Suomen Tähti, Apukerhon Suurtanssit... Nykyisiä suurtapahtumia ovat mm. Tangomarkkinoiden esikarsinta ja semifi - naali, Sinitaivas- ja White Chistmas-konsertit. Tanssitapahtumista mainittakoon Turussa Suomen suurimmat tanssit, jotka järjestetään vuosittain itsenäisyyspäivän aattona Elysee Arenalla sekä Kesäillan Valssi. RAVINTOLATOIMINTAA Auraviihde on osakkaana muutamassa ravintolassa. - Avaamme Tampereelle helmikuun 2006 alussa uuden Iskelmäravintola Komeetan yhdessä SK-ravintoloiden kanssa. Turussa pyöritämme Ravintola Galaxia. Omien ravintoloiden kautta pystymme tarjoamaan laadukasta tanssiviihdettä. Lisäksi Auraviihteellä hoitaa kokonaisvaltaisesti useiden muiden ravintoloiden ja tanssipaikkojen ohjelmaannin, Liisa kertoo. SISÄPIIRIN TIETOA Nettiklubi tarjoaa tapahtumia ja etuja Syksyllä 2005 perustettiin uusi tapahtumaklubi, joka kertoo klubilaisilleen mm. uusista konserteista. Sisäpiiriksi nimetty klubi tarjoaa erilaisia etuja. Nettisivut tarjoavat muutenkin laajat infopaketit kaikista toimiston tarjoamista palveluista ja tapahtumista. Nettisivuilla törmää myös nimeen Indico. Auraviihteen rinnalla on muutaman vuoden ajan toiminut Indico Ohjelmapalvelu. Myös se järjestää erilaisia konsertteja ja kiertueita. Indico luotiin tarjoamaan hieman Auraviihteen perinteistä ohjelmatarjonnasta poikkeavaa ohjelmaa. Se myy mm. tenori Tomi Metsäkedon keikat ja järjestää tänä keväänä sympaattisen murrerunoilija Heli Laaskonen uuden maaliskuussa ilmestyvän kirjan mukaan nimetyn Sulavoi-runokiertueen. SMORK-kisan voittaja 2005: Varjokuva UUSIEN TÄHTIEN TUOTTAMI- NEN ON TÄRKEÄÄ Uusien tähtien luominen, sekä uusien tuotteiden kehittäminen viihteen ja tanssin kuluttajille, on yksi avainasia Auraviihteessä. Erilaisten kilpailujen kautta nousee estradeille monia uusia tähtiä. Tangomarkkinat-esikarsintakiertue on yksi tunnetuimmista kykyjen etsintäta SUSEL jäsenlehti 1/

17 KOKKOLAN TANSSIKUBI ESITTÄYTYY TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUUKKANEN JA VESA WITICK Kynnys on matala ja ovet avoinna, voi tulla katsomaan harjoituksia, olla mukana muutaman kerran ja sitten päättää haluaako liittyä jäseneksi. Kokkolan Tanssiklubi ry. on perustettu vuonna Idea syntyi pienessä porukassa, jotka har- Krastivat aktiivisesti tanssimista. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena oli lavatanssiperinteen elvyttäminen, tanssitaidon ylläpito ja kehittäminen. Yhdistys on kokoontunut useissa eri paikoissa, joista tilat ovat järjestyneet kohtuuhintaan. Muutaman vuoden ajan toiminta on asettunut Niittykadun tiloihin, jota olemme talkoovoimin kunnostaneet mieluisaksi harjoittelupaikaksi. Yhdistykseemme kuuluu n. 70 jäsentä. Jäsenet maksavat vuosi- tai lukukausimaksun, johon sisältyy opetus. Lisäksi klubi sponsoroi jäsenilleen alennuslippuja paikallisen tanssikoulu J. Leppäkarin tunneille. Tanssiharjoituksia klubi tarjoaa sunnuntai-iltaisin 2h. alkeita, 2 h. jatkotason opetusta. Tiistaina pidetään vapaat harjoitukset, joihin on nimetty vastuuhenkilö. Hänen tehtävänsä on huolehtia ovien aukaisusta, muusta kuten musiikista ja harjoiteltavista tansseista päätetään yhdessä porukan kanssa. Tanssiharjoitusten vetäjinä toimii oman porukan kehittyneimmät yksilöt. Tällä hetkellä opettajapareina toimii Vesa Witick ja Pirkko Tuukkanen, Pentti ja Pirkko Anias, Matti ja Riitta Mehtälä. Vesalla on tanssin ohjaajakoulutus, me muut olemme vain palavan innostuksen saattamina joutuneet, päässeet opettamaan muita. Opettajille ei makseta tanssituntien ve- tämisestä, siis tämä alkuaikojen palava innostus tanssiperinteen ylläpitämiseksi toimii talkoot periaatteella edelleen. Nykyiseen toimintaan on saatu mukavaa yhteishenkeä, kun on viikoittainen vastuuryhmä, joka huolehtii tilojen siisteydestä, kahvin keittämisestä ja juomien ym. tar- vikkeiden hankkimisesta. Alkuaikoina ohjaajat saapuivat paikalle avaamaan ovet, keittivät kahvit, rahtasivat tavarat ja vielä siivosivat tilat opetuksen päätteeksi. Monen vuoden ajan nyttemmin varamiehiksi jääneet Aarre ja Sirkka Alajoki opettivat yksinään viikoittain. Heille hatunnosto siitä pyyteettömästä työstä. Nykyisin opetusvuorot lankeavat ohjaajille vain noin kerran kuussa. Taaksepäin katsottuna toiminta on eri vuosina vaihdellut jonkin verran opettajien saatavuuden mukaan. Joinakin vuosina opetusta on ostettu ulkopuolisilta tanssinopettajilta. Kokkolan Tanssiklubi saattaa nimenä johtaa ajatukset johonkin suljettuun sisäpiiri seuraan, johon pääsee vain tietyt ihmiset. Toiminta on kuitenkin aivan päinvastaista. Kynnys on matala ja ovet avoinna, voi tulla katsomaan harjoituksia, olla mukana muutaman kerran ja sitten päättää haluaako liittyä jäseneksi. Joukkoomme on kotiutunut kaiken ikäistä, kokoista ja näköistä. Meidän joukossa ei pipo kiristä muuten kuin joskus Vesalla, kun minä (Pirkko) satun olemaan joskus jostain eri mieltä.( Yleensä keskustelut ohjauksesta käydään kuitenkin fi ksusti vasta kotona). Vakiintuneeksi perinteeksi on muodostunut yhteinen pikkujoulu ja kevätkauden päättäjäiset. Huvitoimikunta järjestää ohjelmaa eikä tanssimista varmaan unohdeta. Pikkujoulusta totesi kerran eräs herrasmies, ettei hän ole ollut koskaan aiemmin näin mukavissa pikkujouluissa, jossa on näin selvää porukkaa. Eikös se olekin niin, että tanssi on parasta huumetta! Tällainen tanssiseura täältä Kokkolasta löytyy. Käykää sivuillamme katsomassa. Kotisivumme löydät osoitteesta LATINOS Tanssitreeniä ilman partneria - Liity joukkoon! 32 - SUSEL jäsenlehti 1/

18 UUSI TANSSITAPAHTUMA SATULINNAAN Parolassa Hämeenlinnan lähellä sijaitsevassa viihdekeskus Satulinnassa järjestetään helatorstain yhteydessä lavatanssijoille viiden päivän ja neljän yön megatapahtuma, jossa tanssia saa sydämensä kyllyydestä aamusta iltaan. Päiväsaikaan Satulinnassa ja läheisillä kouluilla pyörivät tanssikurssit, opettajina Suomen eturivin tanssinopettajat, ja iltamenoista vastaavasti huolehtivat tanssipaikkojen ja musiikin ykkösorkesterit ja solistit. Kesällä Suomi on tanssitapahtumia pullollaan, kesäkuussa on jo Kuhmon lavatanssileiri, heinäkuussa Joensuun Tanssiviikko, Tangomarkkinat, Kiuruveden iskelmäfestivaalit ja Tuurin Miljoonatanssit, elokuussa Letkeästi Levillä -tanssileiri, mutta lavatanssien harrastajille keväällä oli selkeä musta aukko, johon tervakoskelainen Heikki Vaalanti ja joensuulainen Juhani Tahvanainen päättivät järjestää tanssipäivät yhdessä Satulinnan kanssa. Tapahtuma sai nimekseen Satulinnan Tanssipäivät ja yöt. Helatorstain jälkeinen perjantai on monella vapaapäivä ja näin viiden päivän aikana on hyvä tilaisuus hioa tanssitaitonsa kuntoon kesän lavakautta varten ja pitää samalla hauskaa muiden tanssinharrastajien kanssa, tai vaikkapa etsiä sitä helluntaiheilaa seuraavaksi viikonlopuksi. Kursseilla opetellaan mm. ruotsalaista Buggin Åhej-tekniikkaa, erilaisia tangoja, lavalattareita, wanhaa swingiä, foksia ja lavajiveä ja ihan vaan kehitetään omaa tanssitaitoa lavatansseissa. Opettajina ovat mm. Jari ja Sari Aaltonen Oulusta, Juhani Tahvanainen Joensuusta, Jarmo Piepponen ja Raija Johansson Porvoosta sekä Sulo Piiroinen ja Hannele Vartiainen Keravalta. Kurssille voivat tulla kaikki halukkaat ja kurssit sekä iltatanssit sisältyvät päivälipun hintaan. Kursseilla on kaksi tasoa, peruskurssitaso ja jatkotaso, joten sekä aloittelijoille, että tanssinharrastajille löytyy opeteltavaa. Iltaorkestereina ovat mm. Finlanders, Markus Törmälä ja FBI-beat, Mikko Mä- TEKSTI: JUHANI TAHVANAINEN KUVA: AARO PESONEN keläinen ja Myrskylyhty, sekä Pekkaniskan pojat, eli tosi hyvää ja tanssittavaa musiikkia on luvassa. Tapahtuma on myös mukana Suomen Seuratanssiliiton 10-vuotisjuhlavuoden tapahtumaketjussa. Tanssipäiville on avattu oma web-sivusto, joka löytyy osoitteesta ~satutanssi. Järjestäjien tarkoituksena on tehdä tapahtumasta eräänlainen talvikauden päätöstapahtuma tanssikansalle, joka siirtyy pian aukeaville kesälavoille ja laitumille. Mukana järjestelyissä on myös Hattulan kunta ja päivät tulee avaamaan kunnanjohtaja. Lähellä sijaitsevat koulut toimivat myös majoitustiloina. Kaikki mukaan! SATULINNAN 2006 TANSSIPÄIVÄT&Yöt TANGOT Vihtola, PAROLA Juhani TAHVANAINEN SULO PIIRONEN HANNELE VARTIAINEN LAVATANSSIT JARI&SARI AALTONEN ÅHEJ-BUGG JARMO PIEPPONEN RAIJa JOHANSSOn susel-jäsentapahtuma susel-kevätkokous 2006 Juhlavuosi vuotta SUSEL jäsenlehti 1/ Toukokuu TANSSINOPETUSTA päivisin LAVATANSSIT joka ilta Menossa mukana FBI-BEAT MIKKO MÄKELÄINEN FInlANDERS PEKKANISKAN POJAT naisten tanssi-ilta tangolauantai SEKAHAKU pakettihinta 125 EUR SUSEL - alennus -20% lisätietoja/ilmoittautuminen: tiedustelut: , Lavatanssia Laidasta laitaan

19 LIPERIN LAVATANSSIJAT Kun nainen kysyy tansseissa mieheltä, mistä päin herra on kotoisin, kun noin hyvin tanssii. Liperistä, kuuluu hiljainen, vaatimaton kommentti. Niinpä tietysti, olisihan se pitänyt arvata, kuuluu tytön kaino vastaus. Niinpä, mutta miten tähän on tultu. Liperiläisten nuorten mielissä oli pitkään ollut tarve saada oma kesäinen lava. Lähin lava oli 15 km päässä Ylämyllyllä. 50-luvun kulkupeleillä matka oli liian pitkä, joten oma tanssilava oli tarpeen. Muutama vuosi pähkäiltiin asiaa ja, kun sopiva paikka löytyi, rakennettiin uusi lava kyläläisten talkootyönä vuosina ja avajaistanssit pidettiin helluntaina On siis kulunut jo 40 vuotta tanssien merkeissä. Kehitys tänä aikana on voimakkaasti muuttanut sekä lavan ilmettä että tanssijoiden käyttäytymistä. Kun lavan perustamiseen haettiin lupaa, niin siinä saatiin parkkipaikka neljälle autolle. Ihmiset tulivat tansseihin kävellen, pyörällä tai jollain muulla kyydillä. Nykyisin tilanne on toinen. Autot valtaavat kaikki ympäristön alueet, kun suosikki artisti tulee lavalle. Pensaikossa tai auton takana ryyppääminen on jäänyt taka-alalle ja tilalle on tullut A-oikeudet ravintolaan. Kahvin lisäksi saa viiniä, kaljaa, siideriä tai teräviä. Varsinaiset tanssijat juovat enimmäkseen vettä tai korkeintaan kupin teetä tai kahvia pullan kera. Liperin Taimi, paikallinen urheiluseura, hoiti lavaa talkootyönä 1970-luvun puoliväliin saakka, jolloin se vuokrattiin yrittäjälle. Grilli rakennettiin 1990 ja lattia uudistettiin vuonna Kuusikymmentäluvun ajasta, jolloin lavakausi aloitettiin jo huhtikuun lopulla ja lopetettiin lokakuun puolivälissä, tanssijoiden määrä on pudonnut. Lavakausikin aloitetaan vasta kesäkuun alussa ja lopetetaan elokuun lopulla. Varsinaisena sesonkina, heinäkuussa, tansseja on kahtena iltana viikossa, tiistaina ja lauantaina, kun niitä 60-luvulla oli jopa neljänä iltana viikossa. Varsinainen muutos tapahtui luvulla, jolloin lavan tuotto oli useina vuosina nolla. Jotenkin hassulta tuntuu, kun väki on vähentynyt, niin velvoitteet yhteiskunnan tasolta ovat lisääntyneet. Taloudellisesti on jouduttu entistä ahtaammalle. Kun lavatanssien pitäminen on aikojen saatossa ollut tuottoisa keino rahoittaa paikallista urheilutoimintaa, niin tämä tie on nyt loppuun käyty. Tansseissa käyvien kiinnostuksen lisäämiseksi lavan rakenteita pitäisi uudistaa nykyaikaa vastaaviksi, mutta mistä rahat, kun tulot ovat huvenneet nuorisokasvatuksen hyväksi valtion rahoitusosuuden pienentyessä. Sama tilanne on seurojen talojen osalta, jotka toimivat talvisin tanssipaikkoina. Nyt ei aktiivissa tanssikäytössä ole yhtään. 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % TEKSTI JA KAAVIO: JORMA SIITONEN LIPERI ON SAARISTOKUNTA Isot järvet ovat pirstaloineen kunnan alueen niin, että on syntynyt useita keskuksia. Viinijärvi tunnettu mm. naispesäpalloilijoista, Ylämylly, mm. Väinö Linnan kirjassa Tuntematon sotilas mainittu alokkaiden koulutuspaikka ja Liperin kirkonkylä sekin kirjallisuudesta tuttu teoksesta Tulitikkuja lainaamassa. Kesäteattereita kunnassa on kolme, Ristin, Roukalahden ja Liperin kesäteatterit. Ylämyllyllä on asunut myös tangokuningas Erkki Räsänen, joka viime kesänä siirtyi asumaan kotikonnuilleen Kaavin Maarianvaaraan. Kulttuurin harrastajia siis löytyy. Lisäksi Liperi on leipäpitäjä ja ollut pinta-alaltaan suuri mahtipitäjä aikanaan, jonka kylkeen on myöhemmin kasvanut Joensuu. Vielä 60-luvun lopulla näissä kaikissa oli oma tanssilava, mutta ajat ovat muuttuneet ja aktiivista toimintaa on jäljellä vain Liperin lavalla. TANSSITAITO Liperissä tanssitaidon opettelu on pitkälti ollut vanhempien tai kavereiden vastuulla. Tanssikouluihin ei ollut varaa eikä aikaa mennä, eikä tanssinopettajia kaikkialla edes ollut. Näin tansseissa käynneistä muodostui enimmäkseen kavereiden tapaamista siinä toivossa, että löytyisi myös joku neitokainenkin kumppaniksi. Diskotanssien yleistyessä luvulla tanssitaidoton porukka löysi sieltä itselleen sopivan kohtaamispaikan. Siellä ei tarvinnut osata tanssia. Riitti, kun heilui musiikin tahdissa. Tätä tanssitaidon puutetta lähdettiin Liperissä korjaamaan järjestämällä ensin Naisvoimistelijoiden nimissä kursseja. Tämä yhteys ei miehiä oikein kiinnosta- L iperin lavatans s ijoiden ikäjakauma (n =152) 10 % 45 % 29 % 6 % 8 % yli Ikä v nut, niinpä päätettiin porukalla perustaa oma tanssiseura. Kesäkuun lopulla tuulisella ja sateisella säällä kokoontui 15 tanssin ystävää Liperin meijerin rantasaunalle, jossa päätös seuran perustamisesta tehtiin. Tavoitteena ensimmäisenä vuotena oli 50 jäsenen saaminen harjoituksiin. Se olisi taannut seuralle riittävän taloudellisen ja toiminnallisen pohjan. Yllätys olikin melkoinen, kun ensimmäinen syksy toi jo lähes 80 jäsentä ja, nyt, kun on toinen syksy takana, aktiivijäseniä on 152. Keskimäärin harjoitusiltoina on käynyt n. 70 henkeä. Tämä on johtanut varsin yllättävään tilanteeseen. Harjoitustilat ovat käyneet ahtaiksi eikä tähän ole osattu varautua. Lohdutusta on antanut se ajatus, että näinhän se on usein tansseissakin. Tilaa on vähän. On opittava väistelemään muita tanssijoita. Kun kerättiin palautteita kursseilla käyneiltä, niin paritanssin parhaina puolina on nähty: - sosiaalisen kanssakäymisen on lisääntynyt - oppiminen on lisännyt optimismia ja inhimillistä kasvua - elämän muutkin osa-alueet ovat tulleet kiinnostaviksi - ryhti on parantunut ja kunto noussut - monet ovat kokeneet harrastuksen auttaneen vaikean sai rauden jälkihoidossa - kiinnostus elämää kohtaan on kasvanut - kursseille tullessa monenlaiset ennakkoasenteet varisevat pois. TANSSILEIRI Porvoossa Hinta 60 / 12 h opetusta Hintaan sis. aamiainen ja lounas la-su Ilmoittautumiset PÄIVILLE: paivimustonen@pp.inet.fi GSM Paikalla myös tanssitarvike Alemana Dance Center myyntipiste! CHA CHA FUSKU ARGENTIINALAINEN TANGO Lisätietoja: SUSEL jäsenlehti 1/

20 TEKNIIKKA - TEKSTI: SOILE REPONEN KUVAT: LAVARIT TANSSITUNTIEN PAKKOPULLA? Tekniikkaa on muuallakin kuin insinööritieteissä. Myös tanssissa. Ensimmäiset tanssitunnit ovat täynnä tanssitekniikkaan liittyviä asioita. Aloitteleva tanssija saattaa jopa järkyttyä ensimmäisten harjoitustuntien tekniikkatulvasta - lyhyessä ajassa kuntoon on saatava oma asento, tanssiasento, vienti, seuraaminen... Lista tuntuu päättymättömältä. Kun tanssikokemusta on karttunut jatkotason verran, yrittävät ohjaajat ujuttaa tekniikka-asioita opetuksen lomassa mahdollisimman huomaamatta. Tosin se ainainen harjoitteiden teko turhauttaa... Miksei voisi vain tanssia? Paritanssitekniikka näkyy harvoin harjoitusohjelmassa omana kokonaisuutenaan. Täysin tekniikan opetteluun varattujen tuntien tarpeellisuus kyseenalaistetaan, sillä samoja asioita käydään läpi tanssikohtaisesti. Mutta kuinka paljon aikaa tekniikka-asioiden opetteluun loppujen lopuksi jää? Suppeasti rakennettuun alkeis- ja jatkoryhmien harjoitusohjelmaan kuuluu parikymmentä tanssia, ja harjoituskertoja on tunnetusti aina liian vähän. Opeteltavia perusaskelia on siis jo useita, kuvioita vielä enemmän. Käytännössä tingitään aina tekniikan opettelusta. Tanssitekniikan opetteluun tulee varata riittävästi aikaa kaikissa tasoryhmissä. Opeteltavat asiat ovat kaikille tanssijoille samoja, joten ryhmien yhdistäminen on mahdollista ja kannatettavaa. Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry:ssä kokeillaan parhaillaan erillisten tekniikkatuntien vetovoimaa. Noin kerran kuukaudessa järjestetään tekniikkaharjoitukset, joissa käydään läpi paritanssitekniikan eri osa-alueita. Tekniikkaharjoituksissa puolet ajasta käytetään suljetun otteen ja puolet avoimen otteen tekniikoihin, mutta mitään tiettyä tanssia ei harjoituskerroille määritellä. Tekniikkaharjoituksiin ovat tervetulleita tanssijat kaikista tasoryhmistä. Tosin keskiryhmäläisillä on selkeä taitoetu puolellaan, sillä heidän ei tarvitse enää keskittyä askeleisiin. Tekniikkaharjoitusten osallistujamäärä on tasaisesti kasvanut. Ryhmäläisiltä saatu palaute yhdessä ohjauskokemuksen kanssa on auttanut meitä kehittämään tunteja niin, että samaa asiaa pystytään lähestymään useammalla tavalla. Kokeilu tekniikkaharjoitusten parissa jatkuu Lavareissa ainakin tämän kevään, joten tervetuloa kokeilemaan ja antamaan palautetta! Alemana Dance Center, PORI Alemana Dance Center, JKL puh , fax puh./fax Rautatienkatu 21 A, TAMPERE TERVETULOA TUTUSTUMAAN KENKÄMAAILMAAN SUSEL n jäsenkortilla alennuksia tuotteistamme Tilaa esittely tapahtumaasi 38 - SUSEL jäsenlehti 1/