3/2000 Syyskuu 2000 Valtion työmarkkinalaitos. Valtiotyönantaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2000 Syyskuu 2000 Valtion työmarkkinalaitos. Valtiotyönantaja"

Transkriptio

1 3/2000 Syyskuu 2000 Valtion työmarkkinalaitos Valtiotyönantaja

2 3/2000 JULKAISIJA Valtion työmarkkinalaitos VALTIOTYÖNANTAJA Syyskuu 2000 SISÄLLYS: Valtion työnantajapolitiikka haasteiden edessä 3 Mistä uudet virkamiehet ja motivaatio? 4 Miten säilytämme korkeatasoisen virkamiesetiikan? 7 Etiikkaseminaari antoi ajatuksia 9 Ansaitseeko suomalainen virkamies kansalaisten luottamuksen 10 Julkisen sektorin liikelaitostamisen ja yksityistämisen vaikutukset Suomessa 13 Talousarvioesityksen 2001 henkilöstöasiat 16 Työryhmiä 18 Uutisia 18 Julkaisuja 19 Ohjeet ja suositukset 19 TOIMITUS VM, viestintä Leena-Maija Jyllikoski puh. (09) Taitto Anitta Aalto puh. (09) Postiosoite: PL VALTIONEUVOSTO Käyntiosoite: Snellmaninkatu 1 A Telekopio: (09) OSOITTEENMUUTOKSET Alprint Kajaani Viestitie Kajaani Telefax: (08) Ulkoasu Vuokko Saarikko ISSN

3 Valtion työnantajapolitiikka haasteiden edessä Valtion työnantajapolitiikka on tienhaarassa. Tilanteen haastavuus johtuu paradoksaalisesti tämän hetkisistä hyvistä talousnäkymistä, jotka lisäävät hyvien osaajien ja suorittajien kysyntää yksityisille työmarkkinoille. Toinen keskeinen haaste on, että valtion henkilöstö vaihtuu suuremmalla vauhdilla kuin koskaan seuraavien vuoden aikana. Samalla koko maan työvoiman tarjonta tulee ikärakenteen vuoksi pienemmäksi kuin eläkkeelle siirtyminen. Yleisesti ottaen osaavan työvoiman saatavuus valtiolle on vielä nyt hyvä, mutta tehtäväkohtaisia ongelmia on. Valtion työmarkkinalaitos järjesti näistä lähtökohdista Valtiotyönantaja-päivän virastojen ja ministeriöiden johdolle. Valtiotyönantajapäivä on tarkoitus järjestää tästä eteenpäin vuosittain. Siitä muodostetaan näkyvä tilaisuus, jossa on mahdollisuus keskustella ylimmän virkamiesjohdon tasolla valtion työnantajapolitiikasta ja työnantajakilpailukyvyn parantamisesta. Valtion työnantajapäivän annista kerrotaan erikseen tarkemmin tässä lehdessä. Valtion työmarkkinalaitos sai päivästä lisää aineksia vireillä olevaan valtion henkilöstöstrategian uudistamiseen. Tällä kesällä 2000 käynnistetyllä valmistelulla laaditaan myös vuoden 2001 toimintaohjelma valtion keskustason työnantaja- ja henkilöstöpolitiikalle. Valmistelussa kuullaan laajasti virastoja ja ratkaisut perustetaan esille tulleille tarpeille valtion konsernitason toimiksi. Meidän kannaltammehan olennainen kysymys on, miten valtion keskustasolta voidaan parhaiten tukea virastoissa ja muissa valtion organisaatioissa tapahtuvaa työnantajatoimintaa. Valmistelutyössä kuullaan myös valtion pääsopijajärjestöjä ja toivomme lopputuloksen aikanaan saavan myös heidän tukensa. Tässä lehdessä on myös kirjoitus valtiovarainministeriön johtamasta etiikkatyöstä ja samaan teemaan liittyen kansliapäällikkö Kirsti Rissasen kirjoitus virkamiesten luottamuksesta kansalaisten keskuudessa. Valtion tehtävien pohjautuminen yleiseen etuun ja tärkeisiin arvoihin on yksi valtion vahvuus kilpailtaessa työvoimasta. Toiminnan korkeasta eettisestä tasosta on pidettävä jatkuvasti huolta. Teuvo Metsäpelto Valtion työmarkkinajohtaja 3

4 Mistä uudet virkamiehet ja motivaatio? Leena-Maija Jyllikoski Valtion työnantajapolitiikan yksi kiistaton haaste on valtion henkilöstön ikärakenteesta johtuva vaihtuvuus vuoden aikana. Jo vuoteen 2010 mennessä yksi työpaikka kahdesta tulee uudelleen täytettäväksi, jos poistumatahti on sama kuin tähän asti ja työvoiman tarve pysyy samana. Tässä tilanteessa jokaisen viraston ja laitoksen erikseen ja valtion kokonaisuudessaan on mietittävä keinot turvata osaavan työvoiman saanti. Vaikka työvoiman kysynnän määrään vaikuttavat myös suhdannevaihtelut, valtion on syytä varautua kiristyvään kilpailuun osaajista, sanoi valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto Valtion työmarkkinalaitoksen työnantajaseminaarissa Säätytalossa Satakunta valtion virastojen ja laitosten päällikköä kuunteli alustuksia ja pohti, millaisin edellytyksin valtio menestyy työvoimakilpailussa. Poliittisen päättäjän näkökulmaa valaisi ministeri Suvi-Anne Siimes. Hän uskoo, että ilman motivaatiota valtiolle ei töihin tulla, sillä valtio tuskin on palkkajohtaja tulevaisuudessakaan. Siimes kehottikin ottamaan vakavasti nuorten mietteet julkishallinnosta työnantajana. Hän myös muistutti, että poliittisilla päätöksillä voidaan joko edistää tai pilata nuorten kiinnostusta hakeutua valtiolle. Hänen mukaansa poliitikot eivät juurikaan ole käsitelleet rekrytointia, mutta nyt siihen on tilaisuus, kun keskushallinnon uudistamishankkeessa on mukana valtiotyönantajan kilpailukyky. TYÖNSISÄLTÖ JA URASUUNNITTELU AVAINASEMASSA Ministeri Siimes korosti työnsisällön ja urasuunnittelun merkitystä. Vaikutusvaltaa omaan työhön pitäisi olla myös ns. suoritusportaassa, samoin mahdollisuus työkiertoon. Nämä asiat ovat virastojen itsensä päätettävissä. Jos työnsisällöt ovat kunnossa, jää enemmän aikaa myös hoitaa palkka-asiaa, ministeri sanoi. MISSÄ VALTIO PIILEKSII? Helsingin yliopiston rekrytointipalvelu on järjestänyt jo useita vuosia tilaisuuksia, joissa yritykset ovat kertoneet itsestään työnantajina. - Näissä tilaisuuksissa ei ole ollut yhtään julkisten palvelujen edustajaa kertomassa, millaista työ on julkisella sektorilla, ihmetteli Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri Ida Mielityinen, joka yhdessä liiton hallituksen jäsenen Vertti Kiukkaan kanssa toi terveisiä potentiaalisilta työnhakijoilta. Nuoret korostivatkin työnsisältöjen merkitystä ja sen tuomista julki nuorten työnhakijoiden keskuudessa. - Emme ole arvovapaita tyhjiöitä, vaan teemme arvovalintoja vertailemalla omia kokemuksiamme ja tietojamme, Mielityinen muistutti. Kiukas puolestaan sanoi mielikuvien olevan tärkeitä, vaikka ei olisi omia kokemuksiakaan. Haastateltuaan nuoria, jotka ovat työskennelleet valtiolla Kiukas sai mm. seuraavia vastauksia: julkishallinnon organisaatiot ovat jäykkiä ja jähmeitä; esimiehen sana on laki; alemmat virkamiehet keskittyvät vain heille määrättyyn tehtävään; monet sisäiset työryhmät miehitetään henkilöillä, jotka vähiten vastustavat, esim. palkkausuudistustyöryhmä ei kiinnostanut ketään; virkavapaudet ovat ok!, mutta niistä johtuva ketjutus ei; poliittiset virkanimitykset ovat este etenemiselle; viipaloidut tehtävät eivät kiinnosta; yrityksillä on parempia juhlia; palkka on liian pieni, jotta vapaa-aikana voisi toteuttaa itseään. Mutta kyllä valtio myös houkuttelee: valtiolla on mahdollisuus kansainvälisiin tehtäviin; saa laajempia näkemyksiä ja vaihtelevia tehtäviä, kun valtio toimii kaikilla elämän alueilla; ei liian pitkiä työaikoja, mikä on hyvä asia nuorelle perheelle. - Jos saa viran, se yleensä säilyy. Se voi myös laiskistaa, eikä se silloin ole työnantajan etu, Kiukas pohdiskeli ja vaati lisää tehokkuutta ja kehotti ottamaan mallia yksityiseltä puolelta esimerkiksi palkkausuudistuksessa, jossa hän piti pisteytystä ja henkilökohtaisia palkanlisiä hyvänä. Toisaalta nuoret myös muistuttivat ikä- 4

5 diskriminaatiosta. Heidän mielestään vanhoja ja nuoria ei saa asettaa vastakkain. Asetelma ei ole hyvä myöskään nuorten näkökulmasta. USKALLUSTA JA KULTTUURIMUUTOSTA TARVITAAN Mielityinen, joka on työskennellyt myös valtion palveluksessa, peräsi parempaa perehdyttämistä ja esimiesten kiinnostusta. - Minulta esimerkiksi ei kukaan päällikkö kysynyt, miten työni etenee. Toisaalta se on vapautta, mutta toisaalta siinä varmasti hukattiin resursseja ja energiaa, kun ei ohjausta juurikaan ollut. Mielityinen ei myöskään pitänyt siitä spekulaatiosta, mitä käytiin vapaiden työpaikkojen täyttämisen yhteydessä; etukäteen tiedettiin kenellä on mahdollisuuksia. Hänestä ikävää olivat myös pahat puheet ja epäkunnioitus vanhempia työntekijöitä kohtaan. - Yksilösuoritusnäkökulmaa voidaan toteuttaa ilman, että siihen menee penniäkään rahaa, kun muistetaan kiitokset ja huomioiminen. Rahan puute ei yksin selitä, sillä paljon voidaan tehdä myös muuttamalla kulttuuria. Tarvitaan vain uskallusta. Olen varma, että peli ei vielä ole menetetty, Mielityinen kuitenkin lohdutti. - Valtiolla on etulyöntiasema. Valtiolla on tarjottavana vaikutusmahdollisuuksia, mielenkiintoisia ja haastavia töitä virka-ajan puitteissa, Kiukas lopetti nuorten vuoropuhelun. ASIAKASLÄHTÖISYYTTÄ PALVELUUN Toimitusjohtaja Timo Parmasuo Teräsjousi Oy:stä toi viestin yritysmaailmasta, lähinnä PKT-yrittäjän näkökulmasta. Hän toivoi viranomaisilta asiakaslähtöisempää toimintatapaa kansalaisten ja yritysten palvelijana. Yrityksen näkökulmasta asiakaslähtöisyys merkitsisi nopeaa päätöksentekoa, vähäistä byrokratiaa, oikeudenmukaista kohtelua, ymmärrettävää lakitekstiä ja opastavaa toimintaa. Parmasuo korosti, että jos tehtävät ja tavoitteet ovat selviä, onnistuvat työntekijät ja asiakas on tyytyväinen. Tämä taas luo motivaatiota uudelle työnteolle. Hän kiinnitti huomiota myös opettajan työn arvostukseen ja opetushallinnon haasteeseen niin valtionhallinnossa kuin yrityksissäkin tarvittavan uuden työvoiman kouluttajana. Parmasuo muistutti myös, että ikääntyvästä työvoimasta on huolehdittava ja heitäkin on koulutettava koko ajan, sillä osaaminen ja motivaatio kulkevat rinnakkain. UUPUNUT TYÖSTÄ JA SAIRASTUNUT RINTAMALLA Professori Juha Siltala esitti mietteitä julkisen sektorin ongelmista ja ruoti tulosvastuun vaikutusta motivaatioon. - Alkujaan tulosvastuun idea oli hyvä, kun ajateltiin, että organisaatiot voivat olla itseohjautuvia ja meillä on yrittäjän vapaus tarvitsematta lähteä pois julkiselta sektorilta. Mutta mikä meni pieleen, kun homma alkoi muistuttaa Stalinin ajan 5-vuotissuunnitelmia, Siltala kysyi. Hänen mielestään otettiin liian paljon ja suoraan mallia yrityssektorilta, jota sitäkin on arvosteltu tilastomafiasta. Julkisen sektorin tuottavuutta on hankala mitata. Laatua on vaikeampi mitata kuin tuotteiden määriä. Turha paperitehtailu ja hallinnointi ym. näennäistoiminta on lisääntynyt. Myös ristiriita suoritusportaan ja johdon välillä on nähtävissä, kun johto on liittoutunut markkinavoimien kanssa. Hän muistutti myös, että monilta on mennyt toivo, kun luvattiin, että laman jälkeen palataan normaaliin työskentelyyn, mutta sitä ei olekaan tapahtunut. - Kun oman työtahdin ja työmäärän hallinta puuttuu, se johtaa arvottomuuden reaktioon, silloin tulee väsymys ja masennus ja alkaa fyysinen sairaalakierre. Uupunut työstä ja sairastunut rintamalla -käsitettä arvostetaan, Siltala kärjisti. TÖISSÄ PITÄÄ OLLA HAUSKAA Lääkkeeksi Siltala ehdotti, että perustetaan sellainen kehittämishake, ettei kehitetä mitään, jolloin työntekijät voivat keskittyä sisällölliseen työhönsä ja kehittää sitä. Rekrytointiongelmana hän taas piti sitä, että tutkimusten mukaan alle 35-vuotiaiden mielestä töissä on oltava hauskaa ja siellä on saatava toteuttaa itseään. Nuoret myös vaativat oman aikansa hallintaa ja ovat valmiita tinkimään rahasta, jos voivat toteuttaa itseään. Epäitsekkyys ja itsekkyys kulkevat nykyään yhdessä paketissa; enää ei riitä kutsumustyö ja leivän varmuus, Siltala sanoi. PITÄISI USKALTAA OLLA VALTIO Työterveyslaitoksen pääjohtaja Jorma Rantanen selvitti johtamisen ja työilmapiirin vaikutuksia työmotivaation. Hän korosti Suomen julkisen sektorin erinomaisuutta ja tehokkuutta kansainvälisesti vertaillen, mutta hän muistutti myös, että ilman laadullista muutosta valtio voi epäonnistua rekrytointikilpailussa. Hän vastasi Siltalan arvosteluun, ettei kaikkia positiivisia seikkoja, jotka liittyvät tulosjohtamiseen ole vielä otettu käyttöön. Rantanen vaatikin, että palkitsevat asiat on otettava oikeasti mukaan tulosohjaukseen. - Ihmisen psyyke on rakennettu niin, että hän vastaa positiivisiin asioihin positiivisesti ja negatiivisiin negatiivisesti, hän sanoi. Rantasen mielestä valtion roolia on analysoitava. On selvitettävä vastuut ja toimintaedellytykset. Häntä häiritsee, että ajattelemme valtiosta samoin kuin bisnesyrityksestä. - Meillä on itseluottamuksen puute, me emme uskalla olla valtio. Meidän ei pitäisi verrata julkista sektoria vääriin kohtiin. Vaikka jäykkyyttä arvostellaankin, pysyvyydelläkin on oma arvonsa, hän painotti. Työyhteisöjä on tutkittu paljon niin yksityisellä kuin julkisellakin 5

6 sektorilla ja organisaatioita on myös verrattu kansainvälisesti. Valtiolla työilmapiiri ei ole sen huonompi kuin muillakaan sektoreilla. Rantasen mielestä kannattaisikin ensin katsoa, missä ollaan hyviä ja jatkaa siltä osin vanhalla mallilla. SOSIAALINEN PÄÄOMA KÄYTTÖÖN Rantanen kertoi myös, että organisaatiouudistukset epäonnistuvat paljon useammin kuin yleisesti uskotaan. Yhtenä syynä tähän hän pitää sitä, etteivät yhteisöt vielä riittävästi ota huomioon sosiaalisen pääoman merkitystä. - Ihmispääoman merkitys taloudellisen ja fysikaalisen pääoman rinnalla on jo alettu ymmärtää, mutta sosiaalisen pääoman merkitystä ei vielä ole ymmärretty. Mutta näyttää siltä, että muut pääomat tulevat paremmin käyttöön, jos myös sosiaalinen pääoma otetaan huomioon, Rantanen sanoi. Sosiaalinen pääoma koostuu ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, aktiivisesta verkostoihin osallistumisesta, vastavuoroisuudesta, keskinäisestä luottamuksesta ja avoimuudesta, sosiaalisten normien noudattamisesta, yhteisöllisyydestä ja aloitteellisuudesta. Mitä se sitten tarkoittaa työpaikalla? Työpaikan sosiaalinen pääoma muodostuu mm. hyvästä toiminta-ajatuksesta, johtamisesta, jossa tavoitteenasettelu ja toiminnan suunnittelu tapahtuu suunnitellusti ja hallitusti, toimivista neuvottelusuhteista ja osallistumisjärjestelmistä. Hyvässä työpaikassa myös henkilöstöä koulutetaan ja kehitetään ja henkinen ilmapiiri on salliva sekä uusia ideoita ja aloitteita arvostava. Lisäksi siellä tuetaan ja autetaan toisia. Hyvä organisaatio toteuttaa missiotaan, saavuttaa tavoitteensa, menestyy ja kehittyy. Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale toi terveisiä viraston näkökulmasta korostaen, että tarvitaan uudenlaista dialogia työntekijöiden ja johdon välillä, sillä yt-menettely on hänen mukaansa tullut tiensä päähän. Taipalekin piti osaamispääomaa ja sosiaalista pääomaa valtiolle elintärkeinä. Osaaminen ja ymmärrys ovat valtion kilpailuetu, jossa olemme toivottavasti menossa jatkuvasti korkeammalle, hän sanoi. VALTIOTYÖNANTAJA ENSIMMÄISTÄ KERTAA MUKANA REKRY-MESSUILLA Valtion työmarkkinalaitos osallistuu REKRY 2000 tapahtumaan Helsingin Kaapelitehtaalla. Valtiotyönantaja on mukana ensimmäistä kertaa. Messuille osallistuminen on yksi niistä toimenpiteistä, joilla VTML haluaa edistää nuorten rekrytointia valtionhallintoon. Pyrkimyksenä on antaa eri kohderyhmille asiallinen ja ajantasainen kuva valtionhallinnon tarjoamista työskentelymahdollisuuksista. Tehtävien edellyttämän osaamispääoman varmistaminen ja menestyminen kilpailussa nuoresta ammattitaitoisesta työvoimasta on valtionhallinnon keskeinen menestystekijä tulevaisuudessa. Nuorten osaajien rekrytointiin panostaminen onkin tärkeä osa valtionhallinnon pitkän aikavälin henkilöstöstrategiaa. Rekry-messut on valtakunnallinen rekrytointitapahtuma, johon odotetaan noin kävijää. Kävijöistä runsas kolmannes on korkeakoulututkinnon suorittaneita ja noin kolmannes opiskelijoita. Valtion työmarkkinalaitoksella ja Suomen Kuntaliitolla on vierekkäiset osastot ja niiden suunnittelussa tehdään yhteistyötä. VTML:n messuosaston toteuttaa Viestintätoimisto AC-tiedotus Oy. Messuja ja muutakin tiedotustoimintaa varten laaditaan esite, jossa kerrotaan valtiosta työnantajana. Messuosaston esittelijät tulevat eri virastoista ja laitoksista. Valtiosihteeri Raimo Sailas tarkasteli väestön ikääntymistä, työvoimakysymyksiä ja kovenevaa kansainvälistä verokilpailua rekrytoinnin kannalta. Hän muistutti, että ikääntyminen on huomattavasti nopeampaa Suomessa kuin muissa Euroopan unionin maissa. Työikäisen väestön määrä supistuu myös siksi, että Suomessa tullaan myöhään työelämään ja lähdetään varhain pois. Myös vuotuinen työaikamme on lyhyimmästä päästä maailmassa. Miten tässä tilanteessa pidetään yllä hyvinvointivaltiota? Ongelma ei Sailaksen mukaan ratkea pelkästään rahalla. Kansalaisten työpanos on saatava paremmin käyttöön, esimerkiksi koulutusaikoja lyhentämällä ja vähentämällä halua lähteä varhaiseläkkeelle, hän sanoi. VALTIOTYÖNANTAJA LISÄÄ NÄKYVYYTTÄÄN Valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto kertoi, että työmarkkinalaitos on jo aloittanut valtion tunnetuksi tekemisen työmarkkinoilla. Valtion työmarkkinalaitos osallistuu lokakuussa valtakunnallisille rekrytointimessuille ja harkitsee myös jatkossa osallistumistaan vastaaviin nuorille suunnattuihin rekrytointitapahtumiin. Nuorten rekrytoitumista pyritään edistämään myös virastojen ja laitosten kanssa yhteistyössä muun muassa tiivistämällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Tarkoitus on parantaa opettajien ja oppilaanohjaajien hallinnon tuntemusta, tuottaa oppimateriaalia, antaa opinnäytetyöaiheita ja tarjota tuntiopettajia oppilaitoksiin. Myös työhallinnon kanssa tiivistetään yhteistyötä avoimista työpaikoista tiedottamisessa ja informaatiomateriaalin toimittamisessa. Ohjelmaan kuuluu myös kesätyö- ja harjoittelupaikkojen järjestäminen sekä harjoittelijoiden huolellinen perehdyttäminen ja työhön opastus. Tarkoitus on myös järjestää trainee - tai young professionals -valmennusohjelmia hallinnossa. 6

7 Valtion työmarkkinalaitos aikoo myös panostaa aktiiviseen tiedotustoimintaan ja lisätä yhteistyötä julkisen sanan kanssa oikean ja ajantasaisen kuvan luomiseksi virastoista ja niissä tehtävästä työstä. Parhaillaan on tekeillä valtion henkilöstöpolitiikkabarometri, josta saadaan tietoa henkilöstötoimen tilasta ja näkymistä. Henkilöstöpolitiikkabarometri tehdään jatkossa säännöllisesti. Valtion työmarkkinalaitos valmistelee parhaillaan myös valtion henkilöstöstrategiaa. Päivän puheenjohtajana toiminut alivaltiosihteeri Juhani Turunen lopetti antoisan päivän lupaamalla, että vastaavanlaisia tilaisuuksia kannattaa järjestää säännöllisesti. - Tämä päivä antaa uskoa, että peli ei ole menetetty. Työn mielekkyys ja sen sisältöjen kehittäminen ovat todellisia kilpailukeinoja valtiolla. Meidän tulee kuitenkin parantaa kykyämme viestittää niin nuorille kuin muillekin, että valtio on hyvä työnantaja, joka kannustaa aloitteellisuuteen. Miten säilytämme korkeatasoisen virkamiesetiikan? Kirsi Äijälä Miten kansalaisten luottamus valtionhallinnon ja virkamiesten toimintaan voidaan säilyttää samalla kun toiminnalle ja virkamiesten käyttäytymiselle asetetut tehokkuus- ja laatuvaatimukset täytetään. Tähän kysymykseen etsittiin vastausta valtiovarainministeriön henkilöstöosaston asettamassa työryhmässä, jonka muistio Virkamiesetiikka Selvitys virkamiesetiikan perustasta, nykytilasta ja kehittämisalueista julkistettiin kesäkuussa. Muistiossa kartoitetaan keinoja korkeatasoisen virkamiesetiikan ylläpitämiseen ja edistämiseen. Raporttiin on koottu virkamiesetiikan kannalta keskeinen normiperusta. Valtiovarainministeriön virkamiesetiikkatyö liittyy OECD:n julkisen hallinnon komitean PU- MAn etiikkatyöhön, johon ministeriön henkilöstöosasto osallistuu. Etiikkatyöryhmän raportin yhtenä lähtökohtana oli OECD:n vuonna 1998 julkaisema 12-kohtainen suositus eettisistä periaatteista hallinnossa. Periaatteet ovat eräänlaisia työkaluja jäsenmaiden käyttöön. Niiden pitäisi auttaa eettisen johtamisen sisällyttämisessä julkishallintoon yleensä. Suosituksen mukaan virkamiesten on tunnettava perusperiaatteet ja normit, joita heidän odotetaan työssään noudattavan. Myös hyväksyttävän toiminnan rajat olisi oltava selvillä. Tämä taas edellyttää riittävää tiedottamista, koulutusta ja eettistä ohjausta. JOHTAJIEN ESIMERKKI NOUSI ETUSIJALLE Etiikkatyöryhmä kysyi keväällä 1999 virastojen johdolta ja henkilöstöltä, millä keinoilla virkamiesetiikan tasoa voitaisiin jatkossa ylläpitää ja parantaa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 650 henkilöä. Kaikkein vaikuttavimpana keinona pidettiin johtajien esimerkkiä. Seuraavaksi tärkeimpinä pidettiin arvojen esille tuomista ja arvokeskustelua. Kuten OECD:nkin suosituksessa, tiedottamista, koulutusta sekä eettisiä ohjeita pidettiin myös tärkeinä. Lainsäädännöllä vaikuttamista pidettiin hieman edellä mainittuja vähäisempänä. Johtamisen kehittäminen on henkilöstöpolitiikan alueella tärkeä painopistealue. Kyselyvastaukset antavat tukea tälle työlle. Myös OECD:n suosituksessa korostetaan, että esimiesten tulee toimia normien mukaisesti ja edistää niiden noudattamista. Työympäristöllä, jossa normien noudattamiseen rohkaistaan tarjoamalla eettisen toiminnan kannustimia, on suora yhteys julkishallinnon arvojen ja eettisten normien soveltamiseen päivittäisessä työssä. Kannustimia ovat mm. hyvät työolosuhteet ja tehokas tulosarviointi. Julkishallinnon työolojen ja henkilöstöpolitiikan tulisi myös edistää eettisten normien noudattamista. Välineitä ovat mm. etenemismahdollisuudet, henkilökohtainen kehitys, oikeudenmukainen palkkaus ja henkilöstöpolitiikka, joilla voidaan luoda eettiseen toimintaan ohjaava ilmapii- 7

8 ri. Ansioituneisuuden palkitseminen ja johdonmukaisuus palkkauksessa ja urakehityksessä ovat perusperiaatteita, jotka ovat omiaan edistämään rehellisyyttä. YKSITYISKOHTAISESTA SÄÄNTELYSTÄ ARVOILLA OHJAAMISEEN Lainsäädäntö on välttämätön ja keskeinen virkamiesetiikan perusta. Esimerkiksi valtion virkamieslain säännökset viranomaisen ja virkamiehen velvollisuuksista toimivat samalla myös eettisinä ohjeina siitä, millainen toiminta on hyvää ja tavoiteltavaa. Tärkeydestään huolimatta lainsäädäntö ei kuitenkaan yksinään riitä turvaamaan virkamiesetiikan korkeaa tasoa muuttuvassa valtionhallinnossa. Säännökset ovat väljiä ja jättävät tilaa tulkinnalle, johon vaikuttaa myös yhteiskunnan kehitys ja arvomaailma. Yleisenä suuntauksena kansainvälisessä tarkastelussa on siirtyminen yksityiskohtaisesta sääntelystä arvojen ohjaamaan toimintatapaan. Virkamiesetiikan perustan luovia, valtionhallinnon yhteisiä arvoja ovat riippumattomuus, puolueettomuus, objektiivisuus, julkinen luotettavuus, avoimuus, palveluperiaate ja vastuullisuus. Suurin osa virastoista on myös määritellyt omat arvonsa. Arvokeskustelu on lähtökohtana jatkuvalle kehittämistyölle, johon kuuluu arvojen sisällyttäminen todelliseksi osaksi viraston käytännön toimintaa ja henkilöstöpolitiikkaa. Valtion henkilöstöstrategiassa vuodelta 1995 on mainittu arvot ja etiikka sekä johtajilta edellytettävät eettiset vaatimukset. Strategisia linjauksia on tarkennettu valtioneuvoston vuonna 1998 tekemässä periaatepäätöksessä Laadukkaat palvelut, hyvä hallinto ja vastuullinen kansalaisyhteiskunta. Myös siinä korostetaan tavoitetta korkeatasoisen virkamiesetiikan ylläpitämiseen. Jatkossakin korkeatasoisen etiikan vaatimusten tulisi näkyä selvästi valtion henkilöstöstrategiassa, jota parhaillaan ollaan tarkentamassa. Virastojen omat toiminta- ja henkilöstöstrategiat sisältävät arvot ja eettisen näkökulman yhä useammin. ARVOJEN SISÄISTÄMINEN VAATII PEREHDYTTÄMISTÄ Toiminnan arvojen tiedostaminen ja sisäistäminen on jokaisen virkamiehen haaste, johon vastaaminen edellyttää ennen kaikkea sen tiedostamista, että jokapäiväinen työ sisältää myös eettisten valintojen tekemistä. On esimerkiksi tiedostettava, mitä arvojen mukainen toiminta käytännössä tarkoittaa ja millaiset tilanteet erityisesti vaativat eettisten kysymysten arviointia. Toisaalta kaikilla virkamiehillä on oikeus tietää, mitä heiltä työssä edellytetään ja myös, mitä seuraamuksia vääränlaisesta toiminnasta on. Johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa voidaan käyttää myös positiivisia keinoja, jotka kannustavat eettisesti korkeatasoiseen toimintaan. Kaikkien tiedossa olevat menettelytavat ovat tärkeitä. Jos toiminnan perusarvot toteutuvat myös käytännön toiminnassa, luottamus säilyy. Eettisesti herkkien alueiden tiedostaminen ja omaan käyttäytymiseen liittyvien eettisten kysymysten pohtiminen vaatii usein harjaantumista. Uusien tulokkaiden perehdyttäminen virkamiesasemaan ja sen vaatimuksiin on jo otettu erityiseksi koulutusohjelmaksi. Lisäksi uudenlaisilla koulutusmenetelmillä olisi työryhmän mielestä mahdollista kehittää virkamiehiä kiinnittämään huomiota tältä kannalta keskeisiin kysymyksiin. Etiikan ja moraalin kysymysten tulisi kuulua johtamis- ja muuhun henkilöstökoulutukseen. ARVIOINTI JA SEURANTA TÄRKEÄTÄ Työryhmän ehdotusten mukaan virkamiesetiikan perustan luovia yleisiä arvoja tulisi seurata osana valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan arviointia. Tämän työn avuksi valtiovarainministeriö valmistelee julkaisun, johon kootaan virkamiesetiikan perustan luovat arvot ja virkamiehen asemaa koskevat normit. Julkaisussa on tarkoitus myös selostaa, mitä nämä käytännössä tarkoittavat. Virkamiesetiikan sisällyttämistapoja johtamis- ja muuhun henkilöstökoulutukseen tulisi myös selvittää. Työryhmä ehdottaa asetettavaksi pilottiprojektin, jossa muutaman viraston kanssa haetaan keinoja arvojen sisäistämiseksi ja saamiseksi näkyväksi osaksi toimintaa. Kansainvälinen yhteistyö jatkuu ja etiikkakysymyksiä pidetään myös esillä valtiovarainministeriön ja henkilöstöjärjestöjen kesken. Lainsäädännön työryhmä katsoi yleisesti ottaen kattavaksi ja riittäväksi lukuun ottamatta kysymystä virkamiesten siirtymisestä pois valtionhallinnosta ja siihen liittyviä rajoitustarpeita. Työryhmä piti tarpeellisena, että valtiovarainministeriö valmistelee kysymystä virkamiesten siirtymiseen liittyvistä rajoituksista. Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 8/2000. Virkamiesetiikka-selvitys virkamiesetiikan perusteista, nykytilasta ja kehittämisalueista. Muistio löytyy ministeriön Internet-sivulta osoitteesta: Muistio on käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi. Puhelintiedustelut (09)

9 Etiikkaseminaari antoi ajatuksia Leena-Maija Jyllikoski Valtion työmarkkinalaitos järjesti valtion virkamiesjohdolle seminaarin virkamiehen eettisestä vastuusta. Heti aluksi emeritusarkkipiispa John Vikström johdatti kuulijat perimmäisten arvojen äärelle. Hänen esitelmänsä perustui oikean ja väärän tien valitsemiseen ja niin kuin arvata saattaa, se oikea ei ole oikotie. Vikström myös korosti, että yksityisen ja julkisen sektorin organisaatio- ja johtamiskulttuurit ovat viime vuosina lähentyneet selvästi toisiaan. Valtiollakin on siirrytty tulosjohtamiseen. Molemmilla sektoreilla myös arvojohtaminen on noussut esiin. Eettinen tulosvastuu on Vikströmin mielestä esimerkiksi sitä, että kunnioitetaan kasvun ja uusiutumisen lakeja, jolloin otetaan huomioon niin ekologinen kuin sosiaalinenkin ympäristö. Hän muistutti myös, että ihminen on suurin voimavara, eikä sitä saa ryöstöviljellä, muuten ovat seurauksena uupuminen ja ammattisairaudet. Eli ei ole yhdentekevää, miten ja mihin hintaan tulosta tehdään. Arvojohtamiseen kuuluu myös henkisten voimavarojen vapauttaminen, joka Vikströmin mielestä on lisättävä johtamisen määritelmään. Tällöin kyse on myös työntekijän omien tarpeiden huomioon ottamisesta. Hänen on saatava olla aloitteellinen ja inhimillinen. Kuitenkin koko ajan täytyy olla mielessä työyhteisön visio ja toimintaperiaatteet, jotka henkilöstön on voitava hyväksyä. Työyhteisön kulttuuri voi olla kritisoiva, mutta samalla sen olisi oltava kannustava ja kiittävä. Henkilöstön oppimis- ja kehittymiskyky on myös parhaimmillaan silloin kun vapaus ja järjestys on oikeassa suhteessa, emeritusarkkipiispa muistutti samalla kun korosti luottamuksen merkitystä. VIRKAMIES ON PALVELIJA Valta, jota käytät ei ole sinun, vaan se on annettu sinulle. Virka ei ole sinun, vaan se on yhteiseksi hyväksi sinulle annettu -motolla Vikström kuvasi virkamiehen roolia yhteiskunnassa. Hän myös palautti meidät maan pinnalle muistuttaen, että ministeri-sanakin tulee latinasta ja suomeksi se on palvelija. Herra tai rouva palvelija sisältää syvän ja vapauttavan totuuden, hän sanoi. SUN KANSSAS KATSON MAAILMAA JA SAMAA UNTA NÄÄN Näihin Juice Leskisen laulun sanoihin kiteytti puolestaan VTT Maija-Riitta Ollila sanomansa ihmisten arvoista ja todellisuuskäsityksistä. Hänen mukaansa ihmisillä on ns. ikuisuusarvoja, mutta myös lyhyemmän tähtäimen arvoja, jotka syntyvät kunkin oman todellisuuskäsityksen mukaan. Ihmisillä on erilaisia todellisuuskäsityksiä ja itse ojentaudumme, eli määrittelemme arvot sen käsityksen mukaan, mikä meillä itsellämme on. Valitsemme arvomaailmamme perusteella ulkomaailmasta asiat, joista olemme kiinnostuneet. Ihminen toimii todellisuuskäsityksensä pohjalta, mutta arvot voivat myös muuttaa toimintaa, koska todellisuus on liikkuva kohde, Ollila kuvasi rakentamaansa hyvän elämän pyörää. Mutta jos todellisuuskäsityksemme erkanee liian kauaksi todellisuudesta, törmäämme ennen pitkää todellisuuteen kaikkine käsityksinemme päivinemme, hän muistutti. Voidaanko puhuakaan kaikkia virkamiehiä koskevista yhteisistä moraalisista tehtävistä tai yhteisestä etiikasta tässä valitsemisen kulttuurissa, jossa kansalainenkin on kuluttaja. Pitäisikö virkamiehen ollakin valmentaja, joka auttaa kansalaista valinnoissa, Ollila mm. kysyi. ETIIKKA JA ARVOT KUNNIASSA VALTIOLLA Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissasen mukaan luottamus ja moraali ovat saman asian eri puolia ja riippuu virkamiehen ammattitaidosta ja moraalista, ansaitseeko hän kansalaisten luottamuksen. Ihmisten on voitava luottaa perusoikeuksiinsa ja oikeusturvallisuuden pitäisi olla takuu, johon tarvitsee vedota vain harvoin. Keskusrikospoliisin koulutuspäällikkö Tarmo Välitalo muistutti, että arvokeskustelussa ja virkamiehille asetettavissa vaatimuksissakin on muistettava kohtuus. On osattava ottaa huomioon ihmisen mitta-asteikko. - Onneksi valtiolla ei ole samanlaista identiteettiongelmaa kuin esimerkiksi olympialiikkeessä. Virkamiehet tietävät tehtävänsä sekä niihin kohdistuvat odotukset ja vaatimukset. Julkisuusperiaatteen mukainen, läpinäkyvä toiminta puolestaan pitää yllä kansalaisten luottamusta. Meillä on korkea eettinen taso ja mielekkäät työtehtävät. Se on vahvuutemme myös kilpailussa uudesta työvoimasta, seminaarin puheenjohtajana toiminut Teuvo Metsäpelto lopetti virikkeellisen ja hyvän iltapäivän. 9

10 VIERAANA Kirsti Rissanen Ansaitseeko suomalainen virkamies kansalaisten luottamuksen Kansalaisilla on perustuslaillinen oikeus vaatia, että virkamiehet ovat heidän luottamuksensa arvoisia. Virkamies on julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa asiakkainaan yhtä aikaa ihmiset, yritykset ja yhteiskunta. Hänen tulee noudattaa hyvän hallinnon ja hallinnon lainalaisuuden periaatetta sekä suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti, viivytyksettä ja puolueettomasti. Laillisuusvalvonta ja oikeussuoja purevat parhaiten menettelyvirheisiin. Entä mistä muusta luottamuksessa on kyse? Tunnetussa kirjassaan 60-luvun sosiaalipolitiikka Pekka Kuusi katsoi, että valtio on omiaan huolehtimaan kansalaisen parhaasta. Olivathan ihmiset valloittaneet yleisen äänioikeuden myötä valtiovallan itselleen. Alamaisesta oli tullut kansalainen ja valtiosta hyvä. Sitten kehittyi hyvinvointiyhteiskunta luvulla alkoivat perusoikeudet saada meillä Suomessakin yksilön oikeuksien luonnetta kansainvälisten ihmisoikeuksien tapaan. Muutos tapahtui aluksi oikeuskäytännössä ja vahvistettiin perustuslain tasolla vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa. Samalla perusoikeuksien toteutuminen säädettiin julkisen vallan vastuuksi. Se on siis hallinnon ja virkamieskunnan arvopäämäärä. Tämän vuoden maaliskuussa voimaan tulleen Suomen perustuslain mukaan valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden sekä yksilön vapauden ja oikeudet ja edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Kansalaisilla on siis oikeus odottaa, että julkinen valta huolehtii aktiivisin toimenpitein esimerkiksi peruspalveluista ja ihmisten turvallisuudesta sekä yhteiskunnan kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edellytyksistä. On myös tärkeää huomata, että perusoikeudet ovat subjektiivisia, ne kuuluvat jokaiselle. Se, että esimerkiksi hallinto toimii keskimäärin hyvin, ei riitä. Sitä paitsi jokainen laiminlyönti nakertaa luottamusta enemmän kuin kymmenkertainen määrä huolellisesti hoidettuja asioita. OIKEUDENMUKAISUUS SOSIAALINEN JA POLIITTINEN KYSYMYS Yhteiskunnan oikeudenmukaisuus ei ole oikeudellinen kysymys, vaan ennen muuta sosiaalinen ja poliittinen. Lait ovat vain keinoja toteuttaa sitä, mikä on yhdessä arvioitu oikeudenmukaiseksi. Tästä näkökulmasta julkinen valta ei täytä velvollisuuttaan kansalaisia kohtaan, elleivät maan hallituksen ja kuntien päätöksentekijät tunne maassa asuvien ihmisten elinolosuhteita ja sitä, kuinka hallinto suoriutuu tehtävistään. Jotta poliittisilla päättäjillä olisi tämä tieto, tulee hallinnon kyetä tuottamaan se. Onhan muutostarpeiden esiintuominen ja poliittisten päätösten valmistelu myös virkamiesten asia. Käsittääkseni tämä vaatii vielä paljon johtamisen kehittämistä, suuremman arvon antamista kokemustiedolle ja monia uudistuksia hallinnon järjestelmiin. Myös kansalaisten käyttäytyminen on muuttunut ja auktoriteettiusko rapautunut. Enää ei postineidille niiata eikä kirjuria lähestytä hattu kourassa. Ihmisten koulutustaso on parantunut ja sen myötä kriittisyys lisääntynyt. Kuluttajaneuvonta on opettanut meitä vaatimaan oikeuksiamme ja valitsemaan huolella ne yritykset, joilta ostamme palveluja. Viranomaisten toiminta ei kui- 10

11 tenkaan ole markkinaehtoista eikä kansalaisella tavallisesti muuta, parempaa luukkua, jossa saisi toimitettua asiansa joustavammin. Kaikille tarkoitetut palvelut ovat standardisoituja. Kansalainen toimittaa juuri sen selvityksen, jota häneltä vaaditaan ja maksaa säädetyn maksun. Suoritusten ehdoista ei neuvotella. Kansalainen on riippuvainen viranomaisesta. Hän saa hallinnolta päätöksen sitten, kun virkamiehellä on aikaa tutustua hänen asiaansa ja käsitellä se. Joskus se voi kestää kohtuuttoman kauan. Byrokratian hitauteen ei laillisuusvalvonta juurikaan tehoa. Surukseni jopa muutama tuomari on viime vuosina saanut varoituksen juttujen kohtuuttomasta viipymisestä. Virkamies ei puolestaan ole riippuvainen kansalaisesta. Kansa ei voi vaihtaa hallintoa tai virkamiehiä. Hallinnon kehittäminen on valtioneuvoston asia. Virkavallan, byrokratian helmasyntinä pidetään tehottomuutta, muodollisuutta, kankeutta, keskinäistä kissanhännänvetoa ja ylimielisyyttä tai ainakin piittaamattomuutta kansalaisten tarpeista. Kansalaisille välttämättömien palvelujen kuten veden, sähkön, liikenteen ja telekommunikaation tuottamista ja jakelua sekä verkkojen ylläpitoa on markkinaehtoistettu eli liikelaitostettu ja myös yksityistetty osin juuri siksi, että näiden alojen avaamisen kilpailulle on odotettu tuovan palveluhenkisyyttä ja kustannussäästöjä. Niitä on myös saatu, kun toimintaa on tehostettu ja väkeä vähennetty. Edelleen tapahtuvaan rakennemuutokseen on monia syitä, esimerkiksi näkemys valtion roolista, mutta osaltaan se kertoo myös siitä, että hallinnon tehokkuuteen ei ole luotettu. Kunnallisalan kehittämissäätiön vuonna 1992 julkaisemassa tutkimuksessa 77 prosenttia väestöstä arveli, että kunnat selviäisivät puolella silloisesta henkilöstömäärästään, jos kuntien virastoissa ja laitoksissa työskenneltäisiin tehokkaasti ilman turhaa byrokratiaa. KÄSI SYDÄMELLE VIRKAKUNTA! Yhtenä tavoitteena on ollut kansalaisten valinnanvapauden lisääminen. Kilpailutilanteessa toimiva yritys joutuu väistämättä tuottamaan niitä palveluja, joilla on kysyntää. Muuten sillä ei ole elämisen edellytyksiä. Käsi sydämelle virkakunta! Onko hallinto todella tehotonta ja johtuuko se siitä, että virkamiehillä ei ole omakohtaista intressiä huolehtia asiakkaiden tyytyväisyydestä ja toiminnan tuloksellisuudesta? Hallinnon lainalaisuuden vaatimus ja se, että ei voida tinkiä hallinnon velvoitteista, edellyttää virkamiehiltä entistä strategisempaa otetta. Hallinnon perustehtäviinhän kuuluu huolehtia yleisestä edusta ja kansalaisten oikeuksista, tuottaa oikeusvarmuutta ja toimia luotettavasti. Kun muutokset on usein toteutettava lainsäädännöllä ja se vaatii huolellista valmistelua, on hallinnon kyettävä entistä paremmin tulkitsemaan yhteiskunnan kehityksen oireita ja tunnistamaan sen suuntia sekä ymmärtämään kansalaisten tarpeiden muutoksia. Niihin on varauduttava ajoissa ja huolehdittava asioista. Jälkijunassa tuleva hallinto ei kykene toimimaan kansalaisten parhaaksi, torjumaan yhteiskunnallisia epäkohtia tai jännitteiden kasvua. Ne taas ovat omiaan horjuttamaan uskoa yhteiskunnan perusinstituutioihin. Valtioneuvostossa on vireillä laaja keskushallinnon uudistamishanke, jota on arvioinut kolme kansainvälistä asiantuntijaa. Raportissaan he korostivat ennustettavuuden menettäneen yleisesti ottaen merkitystään. Näin ollen keskushallinnon kapasiteetti ja joustavuus on tulevaisuudessa tärkeä kansallisen kilpailukyvyn menestystekijä. Haasteiksi he mainitsivat muun muassa visionäärisyyden, hallinnon tehostamisen, kansainvälistymisen, luottamuksen kasvattamisen ja hallintoa koskevan legitimaation vahvistamisen sekä joustavuuden ja muutoksen hallinnan. Asiantuntijaryhmä alleviivasi sitä, että kansalaisilta saatu luottamus on hallinnon peruskysymys. Toisaalta henkilöstön kokema luottamus luo julkisen sektorin organisaatioiden menestyksen perustan. Keskushallinnon suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä henkilöstön luottamus todettiinkin raportissa yhdeksi keskeisimmistä. Käsitellessään suosituksia keväällä iltakoulussaan hallitus päätti muun muassa, että ministeriöiden henkilöstön ja kansalaisten ministeriöihin kohdistama luottamus arvioidaan vuoden 2001 kesäkuun loppuun mennessä. YHDENVERTAISUUTTA EPÄILLÄÄN Oikeusministeriö on vastikään selvittänyt kansalaisten luottamusta tuomioistuimiin kahdessa laajassa haastattelututkimuksessa. Ensimmäisen teki Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja toisen Turun yliopisto. Niiden mukaan kansalaiset epäilevät luottamuksen kannalta keskeisen yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. OPTULAn tutkimuksessa 47 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, ettei yhdenvertaisuus toteudu lainkaan tai toteutuu huonosti. Turun tutkimuksessa esitettiin asenneväite: kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada näkemyksensä esiin oikeudenkäynnissä. Eri mieltä oli noin 50 prosenttia vastaajista ja samaa mieltä noin 38 prosenttia vastaajista. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että suuri osa tasapuolisuutta epäilleistä katsoi syyn olevan sekä tuomareissa että lainsäädännössä. Yhteiskunnalliset olosuhteet vaikuttavatkin aina ihmisten mahdollisuuksiin. Kuulun niihin, jotka uskovat, että kansainvälistyminen haastaa juuri yhteiskuntien eheyden. Ihmiset ehkä vaistoavat eriarvoistumisen. VAIN PUOLET LUOTTAA VIRKAMIEHIIN Suomen Gallup on säännöllisin väliajoin selvittänyt yhteiskun- 11

12 Luottamus eri instituutioihin vuosina Taulukossa niiden osuus (%), jotka luottavat melko tai hyvin paljon (muut vaihtoehdot ei kovin paljon, ei ollenkaan, ei osaa sanoa) (1990)* OPTL 1998 Poliisi (77) Puolustusvoimat (58) Kirkko (32) Oikeuslaitos (65) Yrityselämä (37) Ay-liike (29) Valtion virkamieskunta (33) Eduskunta (35) Lähteet: World Values Surveys ; Suomen Gallup Oy ; Nurmela et al. 1997; Wiberg * Vuonna 1990 aineiston keruutapa ja otoskoko poikkesi muista Suomen Gallupin tutkimuksista. nan instituutioiden luottamuskuvaa osana kansainvälistä World Values kartoitusta. OPTULAn tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin samaan tapaan: Kuinka paljon luotatte eri instituutioihin? Valtion virkamiehiin luotti hyvin paljon tai melko paljon noin 49 prosenttia vastaajista, kun taas 45,5 prosenttia ei luottanut kovinkaan paljon tai ollenkaan. OPTULAn tutkimusraporttiin sisältyy myös oheinen luottamuksen kehittymistä kuvaava taulukko. Sen mukaan epäluottamus virkamieskuntaan on kasvanut selvästi 1990-luvun alkuvuosina. Ilmiötä on luonnehdittu taloudellisesta lamasta johtuneeksi voimakkaaksi luottamuspulaksi, joka ei vielä vuoteen 1996 mennessä ollut hellittänyt. Tuskin voidaankaan kiistää yhteiskunnan taloudellisen tilanteen merkitystä instituutioita kohtaan tunnetulle luottamukselle. Usein kuulee esitettävän väitteen, että virkamiehet ajattelevat tosiasiassa enemmän omaa etuaan kuin yhteistä hyvää ja että heidän ihanteenaan olisi muuttumattomuus ns. byrokratian mukavuuspiirin säilyttäminen. Esimerkkinä käytetään julkisen sektorin työntekijöiden kielteistä suhtautumista palvelujen yksityistämiseen. Vastustamisen perusteluiksi löydetään oma intressi, sinänsä ymmärrettävä ja myös käytännössä oikeaksi osoittautunut pelko virkamiesten irtisanomisista. Kaikki muistamme väitteen siitä, että EU:n hallinnon tuiki tarpeelliseksi todettu uudistaminen kilpistyy kerta toisensa jälkeen EU-byrokraattien vastustukseen ja vahvaan asemaan. Omaan etuun pohjautuvat puheenvuorot ovat yleensä myös varsin yksimielisiä. Kirjoittaja on oikeusministeriön kansliapäällikkö. 12

13 Julkinen sektori hoikistuu Pentti Tuominen Julkisen sektorin liikelaitostamisen ja yksityistämisen vaikutukset Suomessa Julkisella sektorilla työskenteli vuonna 1998 noin henkilöä vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Julkisen sektorin laajan määritelmän mukaan julkisen sektorin osuus kaikista työllistetyistä oli 37,4 prosenttia vuonna 1989 ja 35,9 prosenttia vuonna Näiden lukujen valossa voidaankin sanoa, että julkisen sektorin osuus ja sen suhteellinen merkitys kansantaloudessa on alkanut pienentyä. Suhteellinen hoikistuminen jatkuu vuosina , koska talous kehittyy suotuisasti ja lisää yksityisen sektorin työllisten määrää. Merkittävin kehityskulkuun vaikuttanut tekijä on ollut julkisen sektorin, erityisesti valtiosektorin liikelaitostaminen ja yksityistäminen vuosina Kokonaan tai enemmistöltään julkisessa omistuksessa olevissa liikelaitoksissa ja yhtiöissä työskenteli vuonna 1998 noin 7 prosenttia kaikista työllisistä Suomessa. Luvut löytyvät Suomen kansallisesta selvityksestä julkisten liikelaitosten ja yhtiöiden kehityksestä vuosina Selvitys tehdään kolmen vuoden väliajoin julkisten liikelaitosten ja organisaatioiden työnantajien EU-tason edunvalvontajärjestön CEEP:n (European Centre of Enterprises with Public Participation and of Enterprises of General Economic Interest) tilastokomitealle, joka kokoaa niistä EU-tason julkaisun ja erilaisia yhteenvetoraportteja. Valtiovarainministeriö on kuullut selvityksen valmistelun aikana Liikenne- ja erityistyönantajat ry:tä, Suomen kuntaliittoa, kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan yksikköä ja Tilastokeskusta. Selvityksen tilastotiedot on koottu Tilastokeskuksen yritysrekisteristä sekä liikelaitosten ja yhtiöiden tilinpäätöstiedoista. Kansallisen selvityksen tarkoituksena on antaa kuva julkisten liikelaitosten ja yhtiöiden tilasta ja merkityksestä kansantaloudessa sekä kertoa kaikki keskeiset muutokset, joita tarkasteluajanjaksolla on tapahtunut tällä sektorilla ao. jäsenmaassa. Raportit sisältävät kuvaukset liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaympäristön muutoksista sekä lainsäädännöllisistä ja muista muutoksista, joilla on vaikutettu julkisen sääntelyn piirissä olevien liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaan ja mm. kilpailutilanteen muutoksiin. Raportteihin sisältyvät myös julkisen liikelaitos- ja yritystoiminnan yksityistämisprosessin kuvaukset, jos sellaisia on tapahtunut jäsenmaissa. Kansallisiin raportteihin sisältyvät myös yhteneväisin määritelmin ja luokituksin laaditut tilastotaulukot, jotka kertovat, mikä merkitys kussakin EU-jäsenmaassa julkisen sektorin liikelaitoksilla ja yhtiöillä on koko markkinataloudessa. Tilastotarkastelu koskee julkisten liikelaitosten ja yhtiöiden työvoimaa, liikevaihto- ja investointitietoja sekä niiden osuuksia koko markkinatalouden piirissä olevista yrityksistä ilman ns. alkutuotantoa (maa-, metsä ja kalatalous). Selvityksen piiriin eivät siten lähtökohtaisesti kuulu valtion tai kuntien budjettitalouksien piirissä olevat virastot ja laitokset ja niiden toiminta. Kansallisten raporttien tilastointivuosi on 1998, mikäli kansallisen tilastotuotannon aikataulu sen sallii. Suomen julkisten liikelaitosten ja yhtiöiden henkilöstö-, liikevaihto- ja investointitiedot ja niiden osuudet markkinatalouden piirissä olevista yrityksistä vuosina ilmenevät seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. 13

14 SUOMESSA MERKITTÄVIÄ MUUTOKSIA Vuodelta 1994 tehdyn edellisen selvityksen mukaan julkisen sektorin kokonaan tai enemmistönä omistamien liikelaitosten tai yhtiöiden palkansaajien osuus koko markkinatalouden piirissä olevista palkansaajista oli 14,7 prosenttia, joten neljässä vuodessa julkisen liiketoiminnan osuus on pienentynyt 3,8 prosenttiyksikköä. Liikevaihtotiedoissa muutos on ollut samansuuntainen. Kaikkiaan muutokset Suomessa ovat olleet varsin merkittäviä. Toisaalta edellinen CEEP:n yhteenvetotilasto osoittaa, että Suomessa julkisten liikelaitosten ja yhtiöiden osuus markkinatalouden piirissä olevista yrityksistä oli vuosina kaikkein korkein EUjäsenmaista. Suomessa vuosi 1994 oli kuitenkin varsin poikkeuksellinen, elimme taloudellisen laman syvimpiä hetkiä. Suomen tapauksessa julkisen sektorin liikelaitos- ja yksityistämisprosessin kokonaismuutoksesta ei ole mahdollista saada täydellistä kuvaa tarkastelemalla vain julkisia liikelaitoksia ja yhtiöitä ja niissä tapahtuneita muutoksia. Siten Suomen raporttiin liitettiin koko julkisen sektorin henkilömuutoksiin perustuvat aikasarjatarkastelut , jolloin tarkasteluun otettiin mukaan valtion ja kuntien budjettitalouksien henkilöstömuutokset vastaavana aikana. Suomessa valtionyhtiöiden yksityistäminen käynnistyi luvun jälkipuoliskolla, kun valtio myi omistuksensa kahdessa yhtiössään yksityiselle sektorille. Vuosina Harri Holkerin hallitus käynnisti systemaattisen valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamiseen tähtäävän toiminnan. Yksityisen rahoituksen osuutta valtionyhtiöissä lisättiin ja kolmelle valtionyhtiölle tuli mahdollisuus listautua Helsingin pörssiin. Suomessa on vuosien aikana perustettu kaikkiaan 14 uusimuotoista valtion liikelaitosta. Samassa ajanjaksossa, lähinnä näistä liikelaitoksista, on syntynyt 17 uutta valtion omistamaa yhtiötä ja yli 30 valtion organisaatiota on joko yhdistetty tai lakkautettu. Vuosina valtio myi koko omistuksensa neljässä yhtiössä. Esimerkiksi vuosina valtionyhtiöt ovat hankkineet uutta riskipääomaa markkinoilta yhteensä 1,3 mrd. euroa ja osakkeiden myyntituloina on saatu yhteensä 3,2 mrd. euroa. Koko sodanjälkeisen ajan julkisen sektorin merkitys Suomen kansantaloudessa kasvoi tasaisesti ns. hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisen tahdissa aina luvun lopulle asti luvun alussa kansantalouden lama ja samaan aikaan tapahtunut yritystoiminnan kansainvälistymisprosessi, globalisaatio, muuttivat kuitenkin tilanteen. Aluksi talouden lama aiheutti sen, että huolimatta varsin mittavista 1990-luvun alkuvuosiin osuneista liikelaitostamisja yhtiöittämistoimenpiteistä julkisen sektorin osuus kansantaloudessa kasvoi ollen suurimmillaan vuonna 1994, jolloin yli 40 prosenttia kaikista maan työllisistä palkansaajista sai toimeentulonsa julkiselta sektorilta. Tässä tarkastelussa julkisella sektorilla ymmärretään kaikkia niitä virastoja, liikelaitoksia tai yhtiöitä, jotka ovat joko kokonaan tai enemmistöltään julkisessa omistuksessa. Vuosien taloudellisen nousukauden, koko luvun harjoitetun tiukan julkisen talouden finanssi- ja talouspolitiikan sekä toteutettujen liikelaitostamis- ja yksityistämistoimenpiteiden seurauksena julkisen sektorin suhteellinen merkitys Suomen kansantaloudessa alkoi vuoden 1994 jälkeen kuitenkin laskea. Ns. laajan julkisen sektorin määritelmän mukaan 35,9 prosenttia työllisistä palkansaajista työskenteli julkisella sektorilla vuonna MITÄ KUULUU JULKISEEN SEKTORIIN? Julkinen sektori voidaan määritellä hyvin monella tavalla. Perinteisen, ns. suppean määritelmän mukaan julkiseen sektoriin tulisi laskea Suomessa valtion ja kuntien budjettitalouksien piirissä olevat henkilöt ja toiminta. Toisinaan julkiseen sektoriin lasketaan mukaan vielä ns. hallinnolliset liikelaitokset ja erilaiset sosiaalivakuutusrahastot, kuten Suomessa Kansaneläkelaitos. Eräissä kansainvälisissä selvityksissä ja mm. kansantalouden tilinpidon (SNA) laskelmissa julkiseen sektoriin luetaan kaikki ne julkiset virastot, laitokset ja yhtiöt, joista julkinen sektori omistaa puolet tai enemmän. Tätä julkisen sektorin määritelmää voidaan kutsua ns. laajaksi määritelmäksi (ks. taulukko 14

15 alla). Toisinaan julkiseen sektoriin luetaan vielä myös ne yhtiöt, joissa valtio tai kunta on merkittävä vähemmistöosakas tai ne laitokset, joiden toiminnan rahoituksesta julkinen sektori vastaa joko kokonaan tai merkittävästi (ns. laajin mahdollinen määritelmä), vaikka ne toimisivat yksityisellä sektorilla. CEEP:n tilastoraportissa tarkastelukulma oli ns. julkisen sektorin liiketoiminta. Kuten edellä olevasta taulukosta ilmenee, vuonna 1998 julkisen liiketoiminnan piirissä oli laajimmin tarkasteltuna vajaat henkilöä Suomessa (8,0 % työllisistä). Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee noin henkilöä eli noin 5,6 prosenttia työllisestä työvoimasta. Valtaosa (noin 77 %) julkisen sektorin henkilöstöstä muodostuu tällä hetkellä julkisella palvelusektorilla (koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut) ja julkisen liiketoiminnan piirissä työskentelevistä. 15

16 Tuomo Vainio Talousarvioesityksen 2001 henkilöstöasiat YLEISTÄ Talousarvioesitys pohjautuu suotuisiin talouden näkymiin vuodelle Talouskasvun arvioidaan jatkuvan edelleen ripeänä ja tasapainoisena. Työllisyysasteen arvioidaan nousevan lähes prosenttiyksiköllä kuluvan vuoden tasosta. Työllisyyden koheneminen parantaa edelleen julkisen talouden rahoitusmahdollisuuksia sekä lyhyen että pitkän aikavälin näkökulmasta. Merkittävin kotimainen riskitekijä, joka voi muuttaa talouskehitystä ennustetusta, liittyy työmarkkinoiden kapeikkoihin ja niiden aiheuttamiin palkkapaineisiin. Talousarvioesityksen pohjana on tehty määrärahakehyspäätös. Siitä eduskunnalle antamansa tiedonannon mukaisesti hallitus esittää valtiontalouden pitämistä rahoitusylijäämäisenä turvatakseen edellytyksiä talouden kasvun jatkumiselle, liikkumatilan luomiseksi tuleville varainhoitovuosille ja vähentääkseen luvulla kasvanutta valtion velkaa. Talousarvioesitys jatkaa siis hallitusohjelmassa määriteltyä tiukan finanssipolitiikan linjaa, joka on perusteltua sekä suhdannekehityksen näkökulmasta että kansantalouden ja julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteisiin varautumisen kannalta. Talousarvioesityksen finanssipolitiikka on mitoitettu siten, että valtion rahoitusylijäämän voidaan arvioida nousevan 1½ prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden ylijäämä nousee kuluvana vuonna noin 4½ prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon ja pysyy ensi vuonna suunnilleen kuluvan vuoden tasolla. Hallinnonaloille ja valtionvelan korkomenoihin esitettävien määrärahojen kokonaismäärä nousee 196,6 mrd. markkaan, minkä arvioidaan ylittävän vuoden 1999 varsinaisen talousarvion lähes miljardilla markalla. Talousarvioesitys ylittää maaliskuussa päätetyn määrärahakehyksen 2,8 mrd. markalla. Kehysylitys johtuu mm. hintakehityksen takia arvioitua suuremmista indeksitarkistuksista sekä työnantajien kansaneläkevakuutusmaksun ja eläkeläisten ylimääräisen sairausvakuutusmaksun alentamisesta, joista aiheutuvan tulojen menetyksen valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle. Talousarvioesityksen määrärahoja kasvattavat mm. esiopetusuudistuksen täysimääräinen voimaantulo elokuun 2001 alusta, täyden kansaneläkkeen tasokorotuksen aikaistaminen vuoden 2001 kesäkuun alkuun, hammashuollon laajentaminen, aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämisohjelma sekä ns. tulevaisuuspaketin kohteet, lähinnä korkeakouluissa sekä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Kehyspäätöksen mukaan määrärahakehykset oli laadittu vuoden 2001 hinta- ja kustannustasossa. Kehyksissä ei vakiintuneen tavan mukaisesti ollut ennakoitu valtion henkilöstön tulevien vuosien palkkausten tarkistuksia. Kehyspäätöksen laskennallisena pohjana ovat olleet valtion palkkojen osalta vuoden 2000 talousarvion mukaiset luvut. Ministeriöiden esitykset ylittävät kehysluvut. Tähän vaikutti osaltaan valtion vuoden 2000 virka- ja työehtosopimusratkaisun vaikutus. Kaikki ministeriöt esittivät vuoden 2001 talousarvioesitykseen lisäyksenä valtion vuoden 2000 sopimusratkaisun kustannusvaikutusta. Talousarvioesitykseen sisältyy tähän tarkoitukseen noin 460 miljoonaa markkaa. Henkilötyövuosimäärän arvioidaan vähenevän vuonna 2001 noin 3 600:lla. Valtion budjettitalouden henkilöstömäärä vähenee, kun Tielaitos jakaantuu Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitokseksi. Toimintamäärärahojen kokonaismäärän kehitys vuosi mrd. mk 30,8 30,7 30,8 32,6 33,3 35,0 16

17 Toisaalta henkilöstömäärä kasvaa yliopistojen tutkimustehtävissä ja kriminaalipoliittisten tehtävien siirtyessä valtiolle sekä muutoinkin lisääntyneiden tehtävien vuoksi eri hallinnonaloilla. Valtiotyönantajan palkkakilpailukykyä pyritään parantamaan eräillä erityistoimenpiteillä. Valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan mukaan valtion palkkaseurantaselvityksen eli ns. VALPAS-selvityksen linjauksia toteutetaan työnantajapäätöksillä ja sopimusosapuolet pyrkivät tulevassa sopimustoiminnassaan toteuttamaan niitä. Talousarvioesityksessä näitä toimenpiteitä varten on toimintamenomäärärahoja lisätty yhteensä 274 milj. markalla. Palkkausjärjestelmien uudistamisesta tähän mennessä tehdyt virka- ja työehtosopimukset kattavat vuoden 2001 alussa 18 virastoa ja henkilöä. Uudistetun palkkausjärjestelmän piirissä on siten runsas 8 prosenttia valtion henkilöstöstä. Tarkoitus on, että uudet järjestelmät kattavat valtion koko henkilöstön vuoden 2002 kuluessa. HENKILÖSTÖASIOIDEN TULOSTAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET VUODELLE 2001 Talousarvioesityksen yleisperustelujen mukaan valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan kehittämistä jatketaan valtioneuvoston vuonna 1998 tekemän hallintopolitiikan kehittämislinjoja koskevan periaatepäätöksen mukaisesti. Erityisesti kiinnitetään huomiota nuorten kiinnostuksen lisäämiseen valtionhallintoon työnantajana. Jatketaan ja tehostetaan toimenpiteitä johtamisen ja henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen parantamiseksi sekä virkamiesetiikan edelleen kehittämiseksi. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan tulostavoitteet ja toiminnan painopistealueet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokan ja ministeriön luvun perusteluihin. Pääluokan perustelujen mukaan tuloksellista julkista hallintoa edistetään muun muassa seuraavasti. Valtion keskushallinnon kehittämistä ja uudistusten toimeenpanoa jatketaan hallituksen iltakoulussa tehdyn kannanoton pohjalta. Julkisten palvelujen kilpailukykyä sekä virastojen ja laitosten palvelukykyä parannetaan laajentamalla laadun ja tulosten arviointivälineiden käyttöä hallinnossa. Valtiotyönantajan kilpailukyvyn parantaminen on keskeinen valtion henkilöstöpolitiikan painopiste. Valtion palkkaseurantaselvitykseen eli Valpas-selvitykseen perustuvat toimenpiteet toteutetaan erikseen sovittavien suuntaviivojen ja aikataulujen mukaisesti. Palkkausjärjestelmien uudistamisessa on tavoitteena, että uudet järjestelmät kattavat valtion koko henkilöstön vuoden 2002 kuluessa. Valtion henkilöstön mitoittaminen uudistetaan siten, että uudistusta voidaan soveltaa vuoden 2002 kehysja talousarviovalmisteluissa. Ministeriön luvun perustelujen mukaan julkisen toiminnan kilpailu- ja palvelukyvyn osalta on tavoitteena valtion keskushallinnon uudistamistoimenpiteiden toteuttaminen. Tavoitteena on myös vahvistaa valtiotyönantajan kilpailukykyä huomioimalla valtion työnantaja-aseman erityispiirteet. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi jatketaan ja kehitetään toimenpiteitä. Tavoitteena on henkilöstötilinpäätösten laajaalainen käyttöönotto. 17

18 TYÖRYHMIÄ JATKOA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN MITOITTAMISELLE Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään valtion henkilöstön voimavarojen mitoittamista. Vuonna 1999 tehdyssä esiselvityksessä (VM 28/99) selvitettiin henkilöstövoimavarojen oikeasuhtaista mitoitusta suhteessa viraston tehtäviin. Uuden työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotukset henkilöstövoimavarojen oikeasuhtaista mitoittamista koskevan tietopohjan kehittämiseksi sekä oikeasuhtaisen mitoittamisen periaatteen sisällyttämiseksi osaksi valtion keskeisiä suunnittelu-, päätöksenteko- ja ohjausprosesseja. Tavoitteena on, että ehdotusten soveltaminen voidaan aloittaa erikseen valittavien pilottivirastojen osalta kehysja talousarvioprosesseissa viimeistään vuoden 2003 talousarvioprosessista alkaen. Työryhmän puheenjohtaja on valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto. Työryhmän jäsenet ovat hallitusneuvokset Tuomo Vainio ja Tuija Wilska, budjettineuvos Vesa Jatkola, neuvottelevat virkamiehet Veli-Matti Lehtonen ja Anja Simola sekä ylitarkastaja Ari Holopainen valtiovarainministeriöstä, hallintojohtaja Auni-Marja Vilavaara valtioneuvoston kansliasta, hallintojohtaja Jurkka Linna sisäasiainministeriöstä, hallitusneuvos Markku Kuusela oikeusministeriöstä, hallitusneuvos Kauko Nuutinmäki puolustusministeriöstä, ylitarkastaja Salla Rinne opetusministeriöstä ja apulaisosastopäällikkö Marja Heikkinen liikenneja viestintäministeriöstä. UUTISIA Valtioneuvosto antoi asetuksen (472/2000) valtion virkamiesten sairaanhoidosta annetun asetuksen kumoamisesta. Asetus tuli voimaan Valtiovarainministeriön kirje (HO 11/ 2000) valtion palveluksessa olevien maksuton sairaanhoito ja muu terveydenhuolto sisältää muun muassa sairaanhoitoa koskevat määräykset ja muuta terveydenhuoltoa koskevat ohjeet. Kirje on voimassa lukien toistaiseksi. Hallitus antoi esityksen (HE /2000 vp) laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 pykälän muuttamisesta. Esityksen mukaan valtion eläkerahaston toiminnasta aiheutuvat kulut maksetaan rahaston varoista. Esitykseen sisältyy myös eräitä teknisiä muutoksia. Se on tarkoitettu tulemaan voimaan heti kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Valtioneuvosto antoi asetuksen nimikirja-asetuksen muuttamisesta. Asetukseen on tehty tarkistuksia, jotka johtuvat joko nimikirjalain tai muun lainsäädännön muutoksista. Tällaisia ovat 2 pykälän koulutustietoja koskevat tiedot ja 6 pykälässä olevat viittaukset viranomaisten toiminnan julkisuuslakiin. Nimikirjaasetuksen 2 pykälän 6 kohtaa on lisätty nimikirjaan talletettavana tietona naisten vapaaehtoinen asepalvelus. Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain mukainen rinnastamispäätös merkitään nimikirjaan. Asetus tuli voimaan Hallitus antoi esityksen (HE /2000 vp) laeiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain sekä ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain 2 pykälän muuttamisesta. Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain eräät säännökset, jotka koskeva kelpoisuutta virkaan tai tehtävään, muuttuvat. Säännös, jonka mukaan mainitun lain nojalla ei voi saada kelpoisuutta virkaan tai tehtävään, jos siihen voidaan nimittää tai valita vain Suomen kansalainen, kumotaan. Lisäksi laissa täsmennetään perusteita, joiden nojalla tutkintotodistuksen tai sitä vastaavan asiakirjan tuottama kelpoisuus määrätään. Arkkitehdin kelpoisuus voidaan saavuttaa yhteisön tunnustamissäännösten nojalla ilman opetusministeriön päätöstä. MUUTOKSIA VIRKAMIESLAUTAKUNNASSA Valtiovarainministeriö on määrännyt hallitusneuvos Veikko Liuksian virkamieslautakunnan jäseneksi eläkkeelle jääneen Marja Paavilaisen tilalle. Liuksian varajäseninä toimivat OTK Tarja Hyvönen ja VT Pasi Lankinen. Lautakunnan toimikausi päättyy

19 JULKAISUJA Tietoja henkilöstövoimavarojen hallinnan ja henkilöstötilinpäätöksen tueksi vuosilta Valtion budjettitalouden henkilöstö. Valtion työmarkkinalaitoksen julkaisuja 4/2000. ISBN Julkaisua myy Edita, puh. (09) , telefax (09) ja Edita-kirjakaupat Helsingissä Annankatu 44, puh. (09) ja Eteläesplanadi 4, puh. (09) Virkamies ja vieraat kielet. Virkamiesten kielikoulutuksen arviointihankkeen loppuraportti. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. ISBN Julkaisua myy Soveltavan kielentutkimuksen keskus, PL 35, Jyväskylä, OHJEET JA SUOSITUKSET Edellisen numeron jälkeen on julkaistu seuraavat valtiovarainministeriön henkilöstöosaston/valtion työmarkkinalaitoksen ohjeet ja suositukset. Tiedustelut puh. (09) Nämä ja aiemmin julkaistut ohjekirjeet löytyvät VM:n Internet-sivulta: vm/tyonantajana/helmi/sisl.htm , 11/2000 Valtion palveluksessa olevien maksuton sairaanhoito ja muu terveydenhuolto , VM 6/39/2000 Nuoria valtionhallintoon 19

20 OSOITTEENMUUTOKSET Alprint OSOITTEENMUUTOKSET Kajaani Kainuun Sanomain Kirjapaino Viestitie 2 Viestitie Kajaani Telefax: Kajaani (08) Telefax: (08)

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Euroopan unionin osarahoittama hanke Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Eurooppanaisten vierailu STM:n tasa-arvoyksikköön 22.1.2015 Projektipäällikkö Mia Teräsaho, STM TASURI-hanke (Gender

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1. Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.2012 Sisäisiä julkaisuja 6/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitoksen kumppanuudet

Valtion työmarkkinalaitoksen kumppanuudet Valtion työmarkkinalaitoksen kumppanuudet HENRY Foorumi 4.11.2008 Hotel Crowne Plaza Valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto Neuvottelujohtaja Seija Petrow VTML 04.11.2008 04.11.2008 2 Valtion henkilöstö

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015

Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015 Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä on muuttunut Työ on keskiluokkaistunut ja tietoistunut. Siitä on tullut monipuolisempaa ja vaativampaa. Teollisen tuotantotyönkin organisointiin on

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 25.11.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0080/2008, Cédric Callens, Luxemburgin kansalainen, Euroopan komission palkkaamien sopimusperusteisten

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Virkasopimus Virkavapaus Karenssiaika Säännökset joihin

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot