Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti Digipolis Magazine

Transkriptio

1 Digipolis Magazine Sosiaalinen media hypetystä vai todellista lisäarvoa? Heavy High Tech Oktoberfest 09 Kehittyminen on itsestä kiinni Kaupallistaminen tarvitsee kipinöitä

2 Pääkirjoitus Kimmo Heikka Maailma muuttuu, muutummeko me? Finanssikriisi on muuntautunut reaalitalouden taantumaksi. Positiivisia pilkahduksia on havaittu talouden tähtitaivaalla, mutta ongelmia vielä riittää. Työllisyystilanne tulee vielä heikkenemään, valtion ja kuntatalouksien ongelmat tulevat paisumaan. Jättääkö tämä mullistus pysyviä jälkiä taloutemme rakenteisiin? Jokainen lama on jotain jälkiä jättänyt. Maailman talouden myllerryksen lomassa valtio on muokkaamassa rakenteitaan ripein ottein. Aluehallinto muuttuu vuoden vaihteessa lääninhallitukset lakkaavat ja ELYt aloittavat. Maakuntien liitot saavat uusia tehtäviä. Yliopistolaki on uudistettu ja Aalto-yliopisto on perustettu. Yliopistouudistuksen jälkeen siirryttäneen koko korkeakoulukentän rakenteen modernisointiin. Tätä kehitystä ennakoiden maakuntaamme on syntynyt Lapin korkeakoulukonserni. Konsernin osapuolet ovat Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut sekä näiden taustalla koulutuskuntayhtymät. Konsernin muodostuminen on jo näkynyt päällekkäisten koulutusohjelmien purkamisena. Lapin korkeakoulukonserni on maakuntamme merkittävin innovaatiotoimija. Konsernin innovaatio-ohjelma lukuisine toimenpiteineen ei sinällään synnytä innovaatioita. Innovaatiot syntyvät yrityksissä ja muualla yhteiskunnassa. Korkeakoulujen tehtävänä on edistää yritysten innovaatioprosesseja: kouluttaa, tuottaa uutta tutkittua tietoa ja ideoita, jalostaa osaamista mm. kehittäen uusia sovelluksia yritysten käyttöön. Yritysrajapinnan hallinta onkin keskeinen kysymys, mikäli korkeakoulukonserni mielii onnistua innovaatiotyössään. Siihen se tarvitsee välittäjäorganisaatioiden apua. Nyt näyttääkin siltä, että kun innovaatioketju on uudistumassa voimakkaasti, niin välittäjäorganisaatiot, kunnalliset elinkeinokehittäjät ovat pysähtyneet paikoilleen. Tietysti on syytä huomioida, että elinkeinokehittäjät huolehtivat erittäin laajasti kuntien palveluista koko elinkeinosektorille. Innovaatiotoiminta jää usein vähemmälle huomiolle, vaikka kansallisesti ollaan sitä mieltä, että juuri innovaatiotoiminta synnyttää tulevaisuuden kasvuyrityksiä. Vähäväkisen Lapin erityispiirteenä on tietysti se, että pitkälle erikoistuneiden kehitys-/innovaatiopalveluiden tehokas järjestäminen on haasteellista. Palveluita voi pyrkiä hoitamaan verkostomaisesti tai siten, että yksi kehitysyhtiö erikoistuu innovaatio-/teknologiakeskus- ja tiedepuistotoimintaan Lapissa. Yksi maakunnallinen innovaatioyhtiö olisi tehokkain taistelupari korkeakoulukonsernille. SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n m 2, käyttöaste 88 % (12/2009). uusia toimitiloja suunnitteilla m 2 rakennusoikeutta m 2 YRITYKSET 40 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 500 henkeä (3/2009) toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Rovaniemen Liike- ja Teollisuusvartiointi Simo Isokangas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlö), koulutusluokka (32 hlö), 5 neuvotteluhuonetta, (10-17 hlö), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton Internet yhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Innovaattori Yrityshautomo WelCome -paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja VTT elektroniikka Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala DIGIPOLIS RESEARCH YLEISTÄ Sopimuspohjainen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja VTT:n yhteinen Kemin Digipoliksessa toimiva tutkimusyksikkö Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2005: 1,8 milj. euroa, 22 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Keraamiteknologian laboratorio - LTCC- ja HTCC-tekniikka - Erityisesti tuotannollistaminen Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus Optinen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Compus maintenance Kunnossapito - Etäkunnossapito - Kunnossapidon liiketoimintamallit - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Teollisuussuunnittelu - Teollisuussuunnittelun toimintamallien kehittäminen Ympäristötekniikan laboratorio - Mittausmenetelmien kehittäminen - Erityisesti kaasumaiset aineet Tutkijakoulutus Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori Käännökset Scandix Oy Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Kalevaprint Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2 Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Seppo Saari Puh , seppo.saari@tokem.fi Teollisuuden palvelutoiminta, suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula, puh Digipolis Kemin Teknologiakylä Tietokatu 3, Kemi Puh Fax Palvelemme ma-pe klo

3 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuuriin yksikön yliopettaja Ari Alm ja projektipäällikkö Mikko Manninen tietävät, että verkostoissa on voimaa. Sosiaalinen media ei häviä, vaikka sen ohittaa, mutta parhaimmillaan sen voi nostaa muun markkinoinnin rinnalle, miehet toteavat. Sosiaalinen media hypetystä vai todellista lisäarvoa? Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja -rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. Onko verkostoista hyötyä vai ovatko ne vain ajanhukkaa? S OSIAALISEEN MEDIAAN luetaan muun muassa jakopalvelut (Spotify, Delicious, Digg), blogipalvelut ja -listat (Wordpress, Blogger, Vuodatus, Blogilista), mikroblogit (Twitter, Qaiku), tietosanakirjat (Wikipedia), kuva- ja videopalvelut (YouTube, Flickr) sekä yhteisöt (Facebook, MySpace, IRC-Galleria, LinkedIn, Ning, Partnerbook). Yhteistä näille kaikille on suuret käyttäjämäärät, rekisteröitymispakko ja käyttäjien itsensä tuottama sisältö. Sosiaalista mediaa käytetään koko ajan enemmän ja enemmän. Perinteiset nettisivut ja blogit alkavat menettää kiinnostavuutensa ja tilalle, ainakin osittain, tulee sosiaalisen median välineitä ja palveluita. Hupia vai hyötyä? Sosiaalisen median vaikutuksista on yrityksillä paljon erilaisia mielipiteitä. Ei oikein tiedetä, tuoko se yrityksille muuta kuin lisää näkyvyyttä, tai kuten nykyään sanotaan: lisäarvoa. Yritykset ovat kuitenkin avautumassa. Avoimessa keskustelussa ja sisällön välittämisessä sosiaalinen media on parhaimmillaan. - Suurin osa ihmisistä ei usko, mitä brändit kertovat itsestään. He uskovat, mitä kaverit ja tuttavat kertovat brändeistä. Yritystenkin tulisi huomata, että kuluttajat hakevatkin yhä enemmän tietoa tuotteista sosiaalisista verkostoista, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Mikko Manninen kertoo. Sosiaalista mediaa onkin käytetty muun muassa autoteollisuudessa tuotekehittelyssä. Ihmiset ovat päässeet antamaan palautetta ja esittämään omia toiveitaan. - Yritykset voivat käyttää sosiaalisen median tarjoamia välineitä esimerkiksi laadunpalaute järjestelmänä. Avoin keskusteluyhteys asiakkaisiin vahvistaa luottamusta yritykseen ja sen tuotteisiin, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin yksikön yliopettaja Ari Alm valottaa. Välineet yksinkertaisia Sosiaalisen median välineet ovat teknisesti verraten yksinkertaisia. Periaate on: kaikki osaavat. Tärkeässä roolissa ovat sisällöt ja niiden yhdistäminen. - Vaikka teknologia on aina jotenkin mukana, se ei ole itseisarvo. Valmispalveluista voi rakentaa itselleen sopivan kokonaisuuden ja niiden yhdistäminen vaatii vain jonkin verran teknologiaosaamista, Manninen jatkaa. Blogit ja nettiyhteisöt ovat nousseet merkittäviksi kansalaisvaikuttamisen kanaviksi. Tärkeiksi koettujen asioiden ympärille nousee nopeasti merkittävää, mutta usein lyhytkestoista toimintaa. Esimerkiksi Suomen poliisi on nostanut profiiliaan huomattavasti keräämällä Facebookissa yli ihmisen fanilauman. - Miten koukutetaan ihmiset seuraamaan ja osallistumaan yrityksen haluamalla tavalla? Miten herätetään aitoa luottamusta? Miten innostetaan, haastetaan ja provosoidaan positiivisella tavalla? Miten seurataan käyttöä ja hyödynnetään tuloksia? Näiden ongelmien ratkaisemiseksi toimintaan kannattaa ottaa mukaan alan ammattilainen, Alm toteaa. Seuraava askel Sosiaalisen media käyttö tulee lisääntymään. Yrityksissä sosiaalisen median hyödyntäminen on vielä pulmallista sillä keskustelua verkossa pidetään toiminnan kannalta tuottamattomana huvina. Vähitellen yrityksissä aletaan ymmärtämään sisällöntuotantoa ja teknologioita. Kehitetään edelleen sovelluksia, joilla voidaan kerätä uutisvirtaa eri medioista samaan paikkaan. - Sosiaalinen media tulee enemmän muun markkinoinnin rinnalle. Samoin löydetään kumppaneita maineenhallintaan, Ari Alm visioi. - Sosiaalinen media ei lakkaa olemasta ja kehittymästä, vaikka laittaisikin pään pensaaseen. Mutta kun on alusta asti rohkeasti mukana, voi kääntää yhteisön joukkovoiman brändin voitoksi, Mikko Manninen muistuttaa. Teksti ja kuva Kati Klaavuniemi 3

4 HEAVY HIGH TECH Oktoberfest 09 Kolmannen kerran järjestetyn Heavy High Tech Oktoberfest 09 Teollisuusiltapäivän teemana oli Kansainväliset yritykset kumppaneina. Aiheen ympärille oli kerätty merkittävä puhujajoukko. 4 Digipolis Magazine

5 Fimecc Oy:n Harri Kulmala kannusti lappilaisia aktivoitumaan, sillä kehittyminen on jokaisesta itsestä kiinni. Kuvat: Digipolis Teksti: Kati Klaavuniemi T ämänvuotisen HHT Oktoberfest tapahtuman tarkoituksena oli luoda katsaus energia- ja kaivosteollisuuden mahdollisuuksiin sekä esitellä seutukunnan teollisuuspalveluiden osaamista. Puhujakaartissa rinnakkain olivat kaivosteollisuuden näkemykset alan kehittymisestä, kokemukset yritysten verkostoitumisen merkityksestä palveluiden viennissä ja kansainvälistymisessä sekä energiateollisuuden teknologiat ja niiden mahdollisuudet uuden Lapin energiastrategian toteuttamisessa. Aihe keräsi lähes 200 kuulijaa. - Puheenvuorot valoivat uskoa tulevaisuuteen ja antoivat paljon miettimisen aiheita, tilaisuuden järjestäjä, ohjelmapäällikkö Markku Vaaraniemi toteaa. - Esimerkiksi Fimecc Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala aktivoi lappilaisia yrityksiä kehittämään ja Ingmar E. Haga, Euroopan toimintojen johtaja, Agnico-Eagle Mines Limited, kertoi, miten ja miksi kaivosteollisuus kehittyy pohjoismaissa. Partnerbook-sivuston lanseeraus keräsi myös ansaittua huomiota. Heavy High Tech -aluekeskuskehitysohjelman tavoitteiden mukaisesti sivusto tarjoaa mukana oleville yrityksille verkoston, josta on helppo poimia yhteistyökumppaneita hankkeisiinsa. - Ihmiset olivat positiivisesti yllättyneitä siitä, miten pitkällä Partnerbook oli vain kahden kuukauden työstön jälkeen. Nyt sivusto on yritysten käytössä ja mielenkiinnolla seuraamme, miten sen käyttö lähtee liikkeelle, Vaaraniemi hymyilee. 5

6 Kuva: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi Kehittyminen on itsestä kiinni Kaivosteollisuudesta on tulossa pohjoisen talouden seuraava veturi. Asiakaskunta koostuu suurista globaaleista kaivosyhtiöistä sekä pienemmistä, paikallisista toimijoista. Kaikki haluavat mukaan kehitykseen, mutta todellinen kehittyminen vaatii panostuksia ja rohkeutta. K aivosteollisuus on merkittävä talouskasvun vauhdittaja pohjoisessa. Vuonna 2007 Suomessa toimi 47 kaivosta tai louhosta, joista suurimmat olivat Pyhäsalmen kupari- ja sinkkikaivokset, Kemin kromikaivos sekä Siilinjärven fosfaattikaivos. Vuonna 2009 ovat aloittaneet Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamossa ja Kittilän kultakaivos, jotka ovat lajissaan Euroopan suurimpia. Suunnitteilla on myös kuusi uutta malmikaivosta: Laiva (kulta), Kevitsa (nikkeli), Pampalo (kulta), Kolari (rautamalmi), Kylylahti (kupari ja koboltti) ja Suhanko (platina). Agnico-Eagle Mines Limitedin Euroopan toimintojen johtaja Ingmar E. Haga kertoo, että kaivoshankkeet ovat usean toimijan yhteinen ponnistus. Muun muassa Kittilän kaivosta on ollut rakentamassa yli kymmenen toimittajaa ja yhdeksän urakoitsijaa, joiden mukana hankkeissa toimi yli 50 alihankkijaa. Määrä on merkittävä, mutta joukkoa ei saatu kasaan helposti. - Rakennusvaiheen alussa meillä oli vain vähän tietoa paikallisista toimittajista. Toimittajat löytyivätkin pääasiassa Agnicon omien ja rakennuskonsulttien kontaktien kautta. Työtä olisi helpottanut yritysten yhdessä tuottama tieto paikallisista palveluista, urakoitsijoista ja tavarantoimittajista. Jos et tuo osaamistasi rohkeasti esille, sinua ei ole olemassa, Haga muistuttaa. Rohkeutta menestyä YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy, toimitusjohtaja, Pekka Frantti tietää, että menestyksen tekijät ovat osaaminen, erikoistuminen, verkostoituminen ja rohkeus. - Rohkeus liiketoiminnoissa on tervettä itsevarmuutta ja kansainvälistä otetta. Frantti kehoittaa suuntaamaan kohti palvelupaketteja eli helpompia kokonaisvaltaisempia ratkaisuja ja helpompaa ostamista. - On tunnistettava omat vahvuudet ja tuotava niitä rohkeasti esille asiakkaan näkökulmasta. Oltava aktiivinen markkinoinnissa ja myynnissä, sillä aggressiivinen tarjouspyyntöjen odottelu harvoin riittää. Turha vaatimattomuus pois ja tilalle vahvaa uskoa itseensä ja tervettä itsevarmuutta! Myös Teknologiateollisyys Ry:n johtaja Juha Ylä-Jääski on sitä mieltä, että menestys löytyy rohkeasta erikoistumisesta ja tuotannollisista investoinneista. - Konepajat kasvavat ja kansainvälistyvät, koska ne investoivat joustaviin automaattisiin valmistusjärjestelmiin, erikoistuvat valitsemiensa tuoteperheiden valmistamiseen ja luovat vakiintuneet asiakassuhteet maailmanlaajuisesti. Metso energia- ja ympäristöteknologia teknologiajohtaja Kari Kuukkanen pitää tärkeänä energiatehokkuuden nostamista Lapin ympäristöstrategia huomioiden. - Lapissa on myös tällä alueella erityisosaamista, jota ei kannata ohittaa. Pieni voi olla suuri Mionex Oy:n toimitusjohtajan Harri Pikkaraisen mukaan pk-yrityksillä on hyvät mahdollisuudet päästä mukaan globaaliin liiketoimintaan ja kumppanuuksien luominen on todennäköisesti paras tapa siihen. Suurille globaaleille toimijoille kumppanuudet ja verkostot ovat luonnollinen osa liiketoimintaa. - Kaikki lähtee liikkeelle konkreettisesta tarpeesta. Näitä tarpeita luodaan teknologialla tosi harvoin. Mutta uuden ymmärtäminen ei ole riskien ottamista vaan niiden hallintaa. Kaatuuko osaamisintensiivisen yrityksen eteneminen osaamiseen vai osaamattomuuteen? Teknologiallakin on kyllä roolinsa, mutta tarvitaan myös osaamista. Pikkarainen kehottaakin yrityksiä keskittymään ydinosaamisensa hallintaan. - Maalaisjärjen käyttö on tärkeää. Suurien trendien, termien ja visioiden ei saa antaa sekoittaa mieltä. 6 Digipolis Magazine

7 Yritysten yhteiseen käyttöön suunnitellun messuosasto nähtiin ensimmäistä kertaa pystytettynä Heavy High Tech Oktoberfestien Porinafoorumissa. Heavy High Tech from Lapland -messuosasto Oktoberfest Teollisuusiltapäivän Porinafoorumissa yleisölle esiteltiin verkoston käyttöön tarkoitettu messuosasto. - VERKOSTON YRITYSTEN yhteiseen käyttöön tarkoitettu liikuteltava ja helposti koottava messuosasto myy jo olemuksellaan seutukuntaa ja sen osaamista. Oktoberfest-tilaisuudessa messuosaston prototyyppi oli ensimmäistä kertaa testattavana ja nyt yritykset voivat vuokrata yhdessä varsinaista messuosastoa tilaisuuksiinsa. Erityisesti messuosasto on tarkoitettu useamman yrityksen ja toimijan yhteisesiintymiselle esimerkiksi messutapahtumissa, hankkeen vetäjä ohjelmapäällikkö Markku Vaaraniemi kertoo. Messuille osallistuminen on monelle yritykselle osa markkinointia. Kuitenkin toimivan messuosaston luominen on monelle liiketoimintaa pyörittävälle kiireiselle yrittäjälle haaste. Toisaalta myös investointi omaan riittävää huomioita herättävään messuosastoon ei välttämättä ole aina taloudellisesti järkevää, varsinkin kun itse messuosasto on vain osa todellisesta panostuksesta. - Olemme kehittämässä messuosaston ympärille palvelupaketin. Tavoitteena on toteuttaa kokonaisuus verkoston useamman jäsenen yhteistilaisuuksiin aktiivinen messuosasto kustannustehokkaasti ja järkevästi. Käytännössä messuille lähtevät yritykset ottavat ensin yhteyttä joko minuun tai Aholan Seppoon. Idean yhteismessuista voi jatkossa heittää muille mahdollisesti kiinnostuneille yrityksille tiedoksi muun muassa HHT Partnerbook-palvelun kautta. Porukalla sitten ratkaistaan messuosaston pystyttämiseen, ennakkomarkkinointiin ja vieraiden kutsumiseen liittyvät haasteet. Mainostoimisto Reklaami Digipoliksen yritysverkosto on vahvistunut jälleen yhdellä jäsenellä. Uusin kasvo Teknologiakylässä on Mainostoimisto Reklaamin Markku Kyröläinen. MAINOSTOIMISTO REKLAAMI on vuonna 2006 perustettu mainonnan suunnittelutoimisto, joka tarjoaa asiakkailleen uusia ideoita ja tuoreita näkemyksiä viestintään. Reklaamin motto on: vain erilaistamalla erotut kilpailijoista. Reklaamin palveluita ovat muun muassa markkinointiviestinnän ja mainonnan suunnittelu, monipuolinen graafinen suunnittelu, sähköinen viestintä sekä alan koulutus ja konsultointi. Toiminnan tavoitteena on luoda visuaalisesti erottuvaa ja yksilöllistä asiakkaan kaupalliset tavoitteet saavuttavaa mainontaa. Markun ja muut ahkerat mainonnan ammattilaiset löydät Digipoliksen Studiotalosta. 7

8 Kaupallistaminen tarvitsee kip Huippututkimus ja innovatiiviset projektit kuuluvat suomalaisuuteen. Liian usein käy kuitenkin niin, että niistä saadut tulokset eivät johda käytännön tasolle. Tilannetta petraa Tuli. K 8 EMI-TORNION ammattikorkeakoulun oma vuosittainen panostus T&Ktoimintaan on kaiken kaikkiaan noin euroa, jolla pyöritetään noin 4 miljoonan euron liikevaihtoa. Oma rahoitusosuus kokonaiskustannuksista vaihtelee prosentin välillä. Aikaisemmin meillä ei ole ollut erillistä budjettia tai resursseja tutkimushankkeiden kaupallistamiseksi. Tulin avulla tuemme suoraan tutkimushankkeiden kaupallistamista, Tuli-yhdyshenkilö Tapio Keskimaula Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta korostaa. Tutkimus- ja kehitystoiminnan parissa 13-vuotisen uran tehnyt Tapio Keskimaula on Tuli-ohjelman pääkoordinaattori Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Varsinaisena päätyönään hän hoitaa tekniikan yksikön suunnittelupäällikön tehtäviä. Häntä harmittaa, että liian usein erilaiset julkista rahaa hyödyntävät projektit ja tutkimukset eivät suoranaisesti johda mihinkään. Käytännön taso jää saavuttamatta. Projektien ja tutkimusten avulla saavutetuissa tuloksissa on runsaasti potentiaalia liiketoiminnaksi ja sitä kautta työpaikoiksi. naa euroa. Meneillään olevalla ohjelmakaudella mukana on yhteensä 40 korkeakoulua, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja sekä viisi tutkimuslaitosta. Tekesin rahoittamassa ja koordinoimassa ohjelmassa keskeisessä osassa on aktiivinen seuranta ja osallistuminen. Ohjelmaan haetaan vuosittain uudelleen. Tuloksiamme ja aikaansaannoksiamme seurataan koko ajan ja hanke-esityksistä etsitään ne kaupallisesti potentiaalisimmat. Jo tähän mennessä saavutetut tulokset vaikuttavat lupaavilta. Hanke-esityksiä on tullut monipuolisesti eri osa-alueilta 18 kappaletta, joista 11 on jo johtanut jatkotoimenpiteisiin. Eniten hanke-esityksiä on tullut tekniikan alalta (12 kpl). Lisäksi sosiaali- ja terveysalalta sekä kaupan ja kulttuurin alalta on tullut molemmista kolme. Hanke-esitykset ovat jakautuneet vielä siten, että opettajilta ja T&K-henkilöstöltä on tullut 13 hanke-esitystä ja opiskelijoilta esimerkiksi opinnäytetöistä ja muista harjoitustöistä neljä esitystä. Lisäksi yksi otettiin mukaan ulkopuolelta, mutta se liittyy meidän aikaisempiin projekteihin, Keskimaula summaa. Lupaava startti Ideat esiin Vuoteen 2014 asti kestävän valtakunnallisen ohjelman kokonaisbudjetti on noin 50 miljoo- Tuli lähtee liikkeelle aktivointivaiheesta, joka on erittäin tärkeä satsaus koko ohjelmassa. Koko- Digipolis Magazine naiskustannuksissakin jopa 20 % on budjetoitu tiedon viemiseksi eteenpäin. Haluamme muuttaa asenteita ja toimintatapoja projekteihin, opinnäyte- ja harjoitustöihin sekä tutkimuksiin liittyen, jotta esimerkiksi viimeisen vuosikurssin opiskelijat ja omat työntekijät uskaltavat antaa ideansa liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseksi. Toivomme myös aktiivista otetta kuntasektorilta, sillä tämä on mahdollisuus antaa tutkimusideoita meille toimijoille, eli haastaa meidät kehittämään! Opiskelijoiden ideakipinöitä seulotaan innostavalla otteella. Byrokratian kynnystä on madallutettu mahdollisimman alas. Muun muassa reagointiajat ohjelmaan liittyvissä vaiheissa ovat lyhyet. Esimerkiksi ensiarviointivaiheessa minulla on valtuudet myöntää lupaavalle idealle suoralta kädeltä jopa 5000 euroa ulkopuolisen konsultin toteuttamaa arviointia varten. Ensiarviointivaiheen ja arviointivaiheen kunnialla läpäisseet ideat viedään jalostusvaiheeseen. Tässä vaiheessa syvennetään edellä mainittuihin vaiheisiin liittyviä asioita. Ideaalitilanteessa tässä vaiheessa aloitetaan jo liiketoiminta. Tällä hetkellä meillä on muutama hanke, jotka kannattaisi viedä tähän vaiheeseen, ja lisää on epäilemättä luvassa jatkossa. Tapio Keskimaula on Tuli-ohjelman pääkoordinaattori Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa.

9 Kuva ja teksti Kati Klaavuniemi pinöitä Teksti: Teemu Kytövuori Kuvat: Kati Klaavuniemi, Shutterstock Tutkimuksesta liiketoimintaa (Tuli) vaihe vaiheelta AKTIVOINTIVAIHE Etsitään aktiivisesti ideoita, välitetään tietoa Alustava arviointi ENSIARVIOINTIVAIHE Markkinaselvitykset Kilpailijoiden ja yhteistyökumppaneiden selvittäminen Suojattavuus, patenttiasiat (Keksintösäätiö) ARVIOINTIVAIHE Yhteistyökumppaneiden kartoitus Markkina-analyysi (laajempi) Liiketoiminta- ja rahoitussuunnitelmat Teknologiatason arviointi Kilpailuetujen arviointi JALOSTUSVAIHE Palvelukonseptin tai prototyypin kehittäminen Teknisen toimivuuden todentaminen Kannattavuusselvitykset Oman liiketoiminnan aloittaminen 9

10 10 Digipolis Magazine Heittäytyminen herättää

11 Kuva: Tekes, Anton Kalland Teksti: Teemu Kytövuori idean Innovaatio-ohjelma on yksi Lapin korkeakoulukonsernin neljästä peruspilarista, jotka tukevat lappilaisen korkeakouluyhteistyön viemistä eteenpäin. L APIN KORKEAKOULUKONSERNIIN kuuluvat korkeakoulut, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu, tekivät aiemmin omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa varsin itsenäiseltä pohjalta. Nyt voimavaroja on yhdistetty ja T&K-toimintaa suunnataan yhteisen innovaatio-ohjelman tiimoilta maakunnan painopistealueille, jotka on määritelty maakunnan kehittämis- ja toimialastrategioissa. Tietynlainen kilpailuasetelma on purettu konsernin myötä, joten korkeakoulut voivat heittäytyä entistä helpommin ja syvällisempään yhteistyöhön, kehitysjohtaja Ari Konu korostaa. Innovaatiotoiminta on linjattu yhteiseksi kehittämisalueeksi koko konsernissa eikä aikaisempaan pelkästään korkeakoulukohtaiseen tai alakohtaiseen ajattelumalliin ole paluuta. - Asioita katsotaan kokonaisuutena ja piirretään sen pohjalta yhteinen kartta. Konsernitasoinen innovaatiotoiminta on tullut jäädäkseen, Konu uskoo. Alueellinen ankkuri Innovaatio-ohjelma pyrkii hyödyntämään eri osapuolten erilaisia vahvuuksia. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä toiminnan valmistelusta toteutukseen. Toimintamalli pitää sisällään myös korkeakoulujen keskinäisen osaamisvaihdon Rovaniemen seudun korkeakoulujen osaamista voidaan välittää Meri-Lapin alueelle ja päinvastoin. Lapin muut toimijat hyötyvät uudesta tavasta saamalla aiempaa vaikuttavampaa tukea omiin kehitysprosesseihinsa. Ja tästä yhteistyöstä odotetaan niin teknologisia, kaupallisia kuin sosiaalisiakin innovaatioita eli toisin sanoen uusia kilpailuetuja, tuotteita, palveluita ja palvelukäytäntöjä. Ajankohtaisesta yhteistyöesimerkistä käy Heavy High Tech -ohjelmaan sisältyvä kylmän ilmanalan laatukäsikirja. Siinä pohjoisessa toimivien yritysten tarpeisiin vastaava palvelu tuotetaan yhdistämällä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kylmien olosuhteiden erikoisosaaminen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun teollisuus- ja prosessiosaaminen. Tässä todentuu uusi toimintamalli ja sen mahdollisuudet, Konu sanoo. Opiskelijoille tarjoutuu innovaatio-ohjelmassa mahdollisuus osallistua yhä mielenkiintoisempiin hankkeisiin ja projekteihin. Toiminta on osaamisen siirtämistä korkeakouluista yrityksiin ja samalla yritysten todellisuuden tuomista oppilaitoksiin. Parhaimmillaan se tarjoaa mielenkiintoisen ja modernin tavan kehittää yhteiskuntaa ja arkea jo opiskeluaikana. Kohdataan ja kehitytään Innovaatio-ohjelma, samoin kuin koko Lapin korkeakoulukonsernin toiminta, on saanut taakseen vahvan valtakunnallisen ja alueellisen tuen. Korkeakoulutus on ankkuroitunut pysyvästi pohjoiseen. Itsenäiset korkeakoulut on helpompi poistaa korkeakoulukartalta kuin kolme vahvasti toisiinsa sitoutunutta toimijaa, Konu korostaa. Alueen korkeakoulut ovat sitoutuneet konsernin johtotasolta määritettyyn toimintamalliin. Tämä on konsernin uskottavuuden ja toiminnan kannalta ensiarvoista. Valmistelemme ja toteutamme yhdessä innovaatio-ohjelman mukaiset hankkeet. Kaikissa yksiköissä kaikilla aloilla on vain saavutettavaa tätä kautta. Joku on joskus voinut ajatella Lappia ristiriitojen ja erimielisyyksien maakuntana, mutta Lappi on ennen kaikkea kuuluisa yhteishengestä ja innovatiivisista ihmisistä. Usein syntyy kolmas uusi tapa, kun kaksi erilaista kohtaa. Tunnemme toisemme riittävän hyvin, että uskaltaudumme aitoon yhteistyöhön. Uusien asioiden oivaltaminen ja omaksuminen edellyttää aina erilaisten ihmisten, näkemysten, tapojen ja ratkaisujen kohtaamista. Ari Konu pohtii, että alueellinen historia ja paikoitellen karuissakin olosuhteissa eläminen on opettanut osaltaan etsimään uudenlaisia ratkaisuja. Vahva vaikuttaja on myös kansainvälisyys. Etenkin matkailussa ja palvelusektorilla kohdataan jatkuvasti erilaisia ihmisiä, jotka haastavat meidät. He heittävät joko ideoita, reklamoivat tai tuovat muuten asioita esille. Sen jälkeen teemme seuraavalla kerralla asian entistä paremmin. 11

12 Kylmissä olosuhteissa osaamisesta lisää liiketoimintaa Kylmiin olosuhteisiin liittyvät haasteet ovat Lapin teollisuuden palveluyrityksille tuttuakin tutumpia. Erityisosaamisen ongelmia ja mahdollisuuksia on pengottu syvemmältä HHT-kehittämisohjelman puitteissa tehtävässä Kylmän Ilmanalan TeollisuusSovellukset (KITS) -hankkeessa. S yyskuun 2009 alussa pidetyssä Heavy High Tech (HHT) -ideariihessä todettiin, että teollisuuden palveluyritysten arktinen osaaminen voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ideariiheen osallistuneet yritykset ideoivat konkreettiseksi toimenpiteeksi kylmän ilmanalan laatukäsikirjan, jonka työstämisen ensimmäisessä osiossa perehdytään realisoitujen riskien kartoitukseen ja analyysiin. Ensimmäinen tilannekatsaus esitettiin HHT Oktoberfestissä lokakuun alussa. Kehityskumppaneiden yhteistyöllä Ideariihessä yritykset valitsivat kylmän ilmanalan laatukäsikirjan valmistelutyöhön Lapin korkeakoulukonserniin kuuluvat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun. Lisäksi työryhmään kuuluu tekijöitä Kemi-Tornion alueyrityspalveluista ja Kemin Digipolis Oy:stä. Työryhmä käy haastattelemassa lähes 30 yritystä Lapin alueelta projektipäällikkö Seppo Ahola esittelee. Haastatteluissa pureudutaan muun muassa yritysten kylmissä olosuhteissa toimimiseen liittyviin ongelmiin sekä siihen, miten niitä on ratkaistu ja mitä olisi tehtävissä. Vuoden alusta valmistuva kylmän ilmanalan laatukäsikirja tulee olemaan yritysten olemassa oleviin laatujärjestelmiin lisättävä toimintaohjeistus, jota yritykset voivat käyttää sisäisten toimintojensa yhdenmukaistamiseen ja myös markkinoinnillisesti. Niin oma henkilöstö kuin vaikkapa alihankintakumppanitkin voivat toimia samalla toimintamallilla, jolla estetään esimerkiksi tapaturmia ja kaluston rikkoutumista, Ahola havainnollistaa. Yritysten asiakkaita ja sidosryhmiä taas kiinnostaa osaamisen todentaminen ja näkyminen. Tarjouspyyntövaiheessa tilaajat voivat hankintakriteereissään edellyttää, että valittava tekijä pystyy takaamaan palvelunsa toimivuuden myös kylmissä olosuhteissa. Yhtenä tavoitteena on, että yritys voisi tulevaisuudessa hyödyntää kylmän ilmanalan laatukäsikirjaa markkinoinnissaan tavoitellessaan osaansa Pohjois-Suomen ja Barentsin alueen suurinvestointien urakoista. Kuva: Shutterstock Teksti: Teemu Kytövuori 12 Digipolis Magazine

13 Kylmän Ilmanalan TeollisuusSovellukset (KITS) -hankkeessa (10/2008 3/2010) luodaan kylmä- ja talviteknologiastrategia Digipoliksen vaikutuspiirissä olevien toimijoiden käyttöön. Se on suunnattu alueen prosessi-, energia- ja kaivosteollisuudelle. Kohteena ovat myös ajoneuvotestausyritysten tarpeet. Kylmän ilmanalan laatukäsikirja käynnistyi KITS-hankkeeseen kuuluvana yritysprojektina syksyllä Joulun juhlapäivät Adventti Merkitsee käytännössä joulun odotusaikaa, lähinnä neljää viikkoa ennen joulua. Vertauskuvallisesti ensimmäisenä adventtisunnuntaina sytytetään ensimmäinen kynttilä neljästä, toisena adventtisunnuntaina toinen kynttilä edellisen lisäksi aina näin jatkaen. Kun kaikki neljä kynttilää palavat, on joulun viikko tullut. Itsenäisyyspäivä Joulukuun 6. päivänä liputetaan itsenäistä Suomea. Itsenäisyyspäivää on vietetty vuodesta 1919 lähtien. Virallinen juhlaja vapaapäivä siitä tuli vuonna Lucian päivä Kynttiläkruunuinen Lucia tuo 13. päivänä valonsa päiväkoteihin ja kouluihin, vanhainkoteihin ja sairaaloihin sekä erilaisiin hyväntekeväisyystapahtumiin. Pyhä Lucia sai surmansa marttyyrina Syrakusassa Sisiliassa vuonna 300. Lucia sokaistiin ennen kuolemaa, ja siksi häntä pidetään sokeiden suojeluspyhimyksenä. Tuomaan päivä Joulukuun 21. päivänä hyvä Tuomas joulun tuopi. Apostoli Tuomas Kaksosen tehtäväksi on tullut tuoda kristikunnalle joulun juhla ja rauha. Kaiken ulkonaisen piti olla lähde: valmiina, kun Tuomas saapui. Hämeessä ja Uudellamaalla asia ilmaistiin sanonnalla: Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha päivää on vietetty Kristuksen syntymäjuhlana 300-luvulta lähtien. Jeesuksen syntymää ei Uuden Testamentin perusteella kuitenkaan voi ajoittaa millekään määräpäivälle. Syntymävuosikin poikkeaa muutamalla vuodella ajanlaskumme nollapisteeksi valitusta Jeesuksen syntymästä. Kirkko halusi joka tapauksessa ajoittaa joulun lähelle talvipäivänseisausta, koska sillä haluttiin korvata vanha roomalainen voittamattoman auringon juhla. Tapaninpäivä Jouluaaton ja joulupäivän jälkeen, 26. päivänä, on tapaninpäivä, kuoliaaksi kivitetyn marttyyri Stefanuksen muistopäivä, joka on ollut Suomessa erityisesti hevosten ja hevosmiesten päivä. Vielä muutama sata vuotta sitten joulua vietettiin nelipäiväisenä, ja viimeinen näistä joulun pyhistä on säilynyt mainintana kalenterissa. Joulukuun 28. on yhä viattomien lasten päivä Betlehemin lastenmurhan muistoksi. Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2010! t. Digipoliksen väki 13

14 News in English The world is changing, but are we? THE ECONOMIC CRISIS has transformed into a recessive real economy. There have been some signs of hope within the economic horizon, but plenty of problems still exist. The employment situation will continue to weaken, while the problems within state and municipal economics will further expand. It remains to be seen whether this upheaval will leave permanent marks on our financial and economic structures. Every earlier recession has left some sort of lasting effects. Within the tumult of the world economy, the Finnish state is initiating radical measures to adjust its own structures. The regional administration will change at the end of this year when the provincial administrative boards are dissolved and the Centres for Business and Industry, Transport and the Environment (ELYs) are initiated. The provincial unions will be given new tasks. The University Act has been revised, and the new Aalto University has been established. Following the university reform, the entire structure of tertiary level education will likely undergo a process of modernisation. With this development in mind, our province has created the Lapland university consortium. The parties to the consortium include the University of Lapland and the Kemi-Tornio and Rovaniemi Universities of Applied Sciences as well as the supporting municipal education and training unions. The effects of the formation of the university consortium have also been visible in the dissolution of overlapping educational programmes. The Lapland university consortium is the most significant innovation incubator in our province. The consortium s innovation programme and its numerous measures do not, of themselves, create innovations. Innovations are achieved in companies and elsewhere in society. The task of the universities is to advance corporate innovation processes, through training, the provision of freshly researched knowledge and ideas, and the refining of expertise through, among other things, the development of novel applications for corporate use. The management of the corporate interface is a key issue, if the university consortium wants to succeed in its innovation endeavours. Enlisting the help of an intermediary organisation is necessary for this pursuit. It now appears that while the innovation chain is rapidly reforming, the intermediary organisations, or municipal business developers have become stagnant. We must, of course, acknowledge that the business developers maintain responsibility for an extremely broad range of municipal services for the entire business sector. Innovation activities often remain on the outskirts of the spotlight, even though, on the national level, we are of the opinion that it is precisely these innovation activities that will create the growth industries of the future. One special characteristic of the sparselypopulated region of Lapland is, of course, the fact that it has proven quite challenging to efficiently organise specialised development and innovation services for the long term. Efforts can be made to provide these services through networks or by establishing a single development company that will focus on innovation as well as technology centre and science park activities in Lapland. A single provincial innovation company would likely be the most efficient partner for the university consortium. Kimmo Heikka 14 Digipolis Magazine Low-temperature expertise brings business THE CHALLENGES related to low-temperature conditions are more than familiar to the industrial service companies operating in Lapland. The problems and possibilities related to specialised expertise have been discussed more intensively within the Cold Climate Industrial Applications (KITS) project currently underway within the framework of the HHT development programme. THE HEAVY HIGH TECH (HHT) brainstorming session in early September 2009 showed that the capability of industrial service companies to provide services within low-temperature conditions may open the door to new business opportunities. As a concrete measure, the companies that participated in the brainstorming session came up with the idea to produce a cold climate quality handbook, the foundation work for which begins with the surveying and analysis of realised risks. The first situational review was presented in early October at HHT Oktoberfest 09. Co-operation between development partners The companies attending the brainstorming session selected the Kemi-Tornio University of Applied Sciences and the Rovaniemi University of Applied Sciences (both belonging to the university consortium of Lapland) to carry out the preliminary work for the cold climate quality handbook. Additionally, the working group includes members from Kemi-Tornio regional corporate services and Kemin Digipolis Oy. The working group will visit and interview nearly 30 companies operating within the Lapland region, states Seppo Ahola, Project Manager. The interviews are intended to determine, among other things, problems related to the companies activities within low-temperature conditions and how they have been resolved, and what still needs to be done. The cold climate quality handbook will be completed in early 2010 and will serve as supplementary guidelines to be integrated into the quality management systems currently being used by companies. Companies can use these guidelines to further standardise their internal procedures and to advance their marketing activities. This ensures that a particular unit s own personnel as well as, for example, the subcontracting partners can operate according to the same model of operations, thereby preventing, for example, accidents and equipment damage, Ahola explains. The interests of companies customers and interest groups are more focused on the verification and visibility of expertise. During the bidding phase, purchasing parties can require, as part of their acquisition criteria, that the chosen supplier be capable of guaranteeing the functionality of their service, even within low-temperature conditions. One future aim is for companies to be able to utilise the cold climate quality handbook in their marketing efforts in order to secure their share of large investment undertakings within Northern Finland and the Barents region. LOCATION 2.5 km north of Kemi s centre Facilities Office space, approximately 27,500 m 2, operating rate 88% (12/2009). 2,670 m 2 of new office space in planning stage Permitted building volume 13,000 m 2 COMPANIES 40 companies or communities Jobs for 500 persons (3/2009) Business areas: - Electronics - Information technology - Environmental technology - Corporate and training services - Cold climate and winter technology SERVICES Office space services Office space services offers: - Office space beginning at 15 m 2 - Laboratory and testing facilities - Production and storage facilities Cleaning - Space services of the City of Kemi Security - Rovaniemen Liike- ja Teollisuusvartiointi Simo Isokangas Oy (security services for businesses and industry) Realty maintenance ISS Palvelut Oy (realty and property services) Conference and congress services Auditorium (70 pers.), classroom (32 pers.), 5 negotiation rooms (10-17 pers.), restaurant, sauna. Multimedia projectors, video negotiation equipment, and a cordless Internet. Pynnönen Minna in the Ravintola Sensor restaurant offers lunches, meal services for conferences, buffet services, meal services for celebrations. Lobby services include postal services, services at the information center, reception of guests and guidance, access control and reporting, café, newspapers and magazines, and fitness center. Services for company development Innovaattori Yrityshautomo (business incubator company) WelCome package Research and development services Kemi-Tornio University of Applied Sciences, University of Oulu and VTT Electronics Training services Kemi-Tornio University of Applied Sciences, Technical, Business and Information Technology Lappia Vocational College, Service industry and Technology DIGIPOLIS RESEARCH GENERAL INFORMATION Digipolis Research is agreement based joint research unit of Kemi-Tornio Unviersity of applied sciences, university of Oulu and VTT Technical Research Centre of Finland. The purpose of the activities is to serve companies in the region with means of research and development in co-operation with the background organisations Volume in year 2005: 1,9 million euros, 22 person years done by 37 persons RESEARCH GROUPS AND LABORATORIES Ceramic Technologies Laboratory - LTCC and HTCC technologies - Specially applying to production Test and Microelectronic Laboratory - Electrical testing and characterisation - Material testing and failure analysis - Reliability Optical Measaurements Laboratory - Machine vision - Accurate 2D and 3D measurement, visual control - Visible light, infra red, x-ray Compus Maintenance - Maintenance - Remote maintenance - Business models - Applying of different technologies in maintenance Plant Design - Development of work processes Environment Technology Laboratory - Development of measurement methods - Specially gaseous materials Research School Other activities - On need research and development projects based on the needs of companies in the region Further information: Research Director Seppo Saari Phone , seppo.saari@tokem.fi Industrial services:planning Manager Tapio Keskimaula Phone +358 (0) Digipolis - Kemi Technology Park Tietokatu 3, FIN Kemi Phone Fax Office hours: 8.00 am 4.00 pm

15 Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 - Eltel Networks Pohjoinen - Innovaattori Yrityshautomo - Ixonos Oyj - Kemin Digipolis Oy - Kemin Teollisuuskylä Oy - Ravintoloitsija T:mi Pynnönen Minna - TeliaSonera Finland Oyj 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Arctic Coders Oy - Elisa Oyj - Eltel Networks Oy - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Fromlog Ky - Fujitsu Services Oy - IMSS Oy - Insinööritoimisto Rouvinen - Insinööritoimisto 3d-Hacklin - Insinööritoimisto Telepolar Ky - Isoworks Oy - Kalix Tele24 - Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia - Krans Consulting Oy - Mainostoimisto Reklaami - Mionex Oy - Oy Lining Ab - Promote Oy - Prosensor Oy - Relacom Finland Oy - UpNet Engineering Oy - Webico Oy - WNS Finland Oy - YIT Talonrakennus Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsäliitto Osuuskunta / Pohjois-Suomen hankinta-alue - Puheterapiapalvelu Kompis - Tili- ja toimistopalvelu Zoom Oy - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4 Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Selmic Oy, Lumikontie 1 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK - Meri-Lappi Instituutti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut 6 Sensori Selmic Oy Compus 7 2 Studiotalo 3 Optimi Ammattiopisto Lappia 5 Digipolis-Magazine palvelukortti Kyllä kiitos, tilaan Digipolis Magazine -lehteä OSOITTEEMME ON MUUTTUNUT, UUSI OSOITTEEMME ON: Vastaanottaja maksaa postimaksun kpl. Yritys: Yhteyshenkilö: Lähiosoite: Postinro ja -toimipaikka: Yritys: Yhteyshenkilö: Lähiosoite: Postinro ja -toimipaikka: Digipolis Kemin Teknologiakylä Tunnus Vastauslähetys

16 Ajoksessa humisee merituulipuisto Kemissä on ihasteltu ja ihmetelty vuoden alussa vihityn tuulivoimapuiston kymmentä tuulimyllyä jo reilun tovin. Kemin Ajoksen 30 megawatin tuulipuisto on tällä hetkellä Suomen suurin. P OHJOLAN VOIMA aloitti tuulipuiston rakentamisen Kemin Ajokseen vuonna 2006 ja puisto vihittiin käyttöönsä helmikuussa Merituulipuistossa humisee kymmenen kolmen megawatin tuulivoimalaitosyksikköä. Kemin Ajoksen tuulivoimapuiston tuulivoimaloista kaksi sijaitsee rannikolla ja kahdeksan Ajoksen sataman edustalle rakennetuilla keinosaarilla. Keinosaaret on rakennettu 3 8 metriä syvään veteen. Vaativien meri- ja jääolosuhteiden vuoksi hanke on ollut sekä rakennusteknisesti että logistisesti erittäin haastava, sillä merelle rakentamisesta ei Suomessa ollut aikaisempia kokemuksia. Merellä tuuliolosuhteet ovat paremmat, mutta rakentaminen on vaikeampaa ja ongelmana on talvella jäätyvä meri. Erityisesti käytönaikainen huolto ja talven asettamat vaatimukset edellyttävät tarkkaa suunnittelua. Jättiläiset ulapalla Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi yleensä tuuliturbiinien pyörivien lapojen välityksellä. Yksi kolmen megawatin tuulivoimala tuottaa sähköä 7500 megawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 3000 kerrostalokaksion sähkönkulutusta. Kemin Ajoksen voimaloiden napakorkeus on 88 metriä ja roottorin halkaisija 100 metriä. Niiden siivet yltävät 140 metrin korkeuteen saakka. Tuuliturpiini tuottaa sähköä, kun tuulen voimakkuus on vähintään neljä metriä sekunnissa ja pysähtyy, jos tuulen nopeus ylittää 20 metriä sekunnissa. Paras teho saadaan 12,5 m/s tuulessa. Tehokkaat kolmen megawatin tuuliturpiinit edustavat uusinta suomalaista tuulivoimateknologiaa. Jokaisessa kolmen megawatin voimalan 120 tonnia painavassa konehuoneessa on kestomagneettigeneraattori, taajuusmuuttajat ja muuntaja. Kestomagneettigeneraattori mahdollistaa entistä paremman hyötysuhteen pienelläkin tuulella, koska energiahäviöitä aiheuttavaa erillistä magnetointia ei tarvita. Kuva: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi