Aikuisen lievä älyllinen kehitysvammaisuus
|
|
- Anne-Mari Pääkkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eka Roivainen NÄIN TUTKIN Aikuisen lievä älyllinen kehitysvammaisuus ja älykkyystestit Lievän älyllisen kehitysvammaisuuden yhtenä kriteerinä on älykkyystestillä mitattu kokonaistaso, joka on alle 70 ÄO-pistettä. Älykkyystestien tulokset ovat suuntaa-antavia. Testiversioiden normeissa on eroja, ja mittausvirhe on otettava huomioon yksilötestauksessa. Suomessa käytetyillä aikuistesteillä mitattu kokonaistaso 80 ei sulje pois lievän älyllisen kehitysvamman mahdollisuutta, eikä kokonaistaso 60 ole tae siitä. Testisuoritusta on verrattava muihin mittareihin, kuten koulu- ja työhistoriaan, käytännön toi mintakykyyn ja aiempiin testituloksiin. Suomessa on toimiva neuvolajärjestelmä ja kouluterveydenhoito, joten älyllinen kehitysvammaisuus todetaan yleensä jo lapsuus iässä. Henkilöillä, joiden älykkyystaso asettuu heikkolahjaisuuden ja lievän älyllisen kehitysvammaisuuden rajamaille, diagnoosia voidaan joutua tarkentamaan vielä aikuisiässä. Lievän älyllisen kehitysvammaisuuden kriteereinä ICD- 10-luokituksessa on testeillä mitattu älyllinen kokonaistaso, joka on alle 70 ÄO-pistettä, ja todetut ongelmat koulussa, töissä ja muussa toimintakyvyssä (1). Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen APA:n vuonna 2013 julkaistussa DSM-5-luokituksessa ÄO-pisterajaksi esitetään 65 75, mikä ottaa huomioon mittausvirheen (2). Lisäksi DSM-5:n kriteereissä diagnoosi edellyttää adaptiivisten taitojen puutteita, jotka vaikeuttavat henkilökohtaista itsenäisyyttä ja päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. Adaptiivisista taidoista arvioidaan erikseen käsitteellistä selviytymistä, kuten muistia, lukemista, kirjoittamista, matemaattista päättelyä ja ongelmanratkaisukykyä, sosiaalista selviytymistä, kuten kykyä käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa tilanteen edellyttämällä tavalla ja kykyä muodostaa ihmissuhteita, ja käytännöllistä selviytymistä, kuten kykyä huolehtia henkilökohtaisesta hygieniasta, tehdä töitä, huolehtia raha-asioista ja säädellä omaa käyttäytymistä. Kehitysvammaisuuden vaikeus aste määritellään DSM-5:ssä ensi sijaisesti adaptiivisten taitojen puutteiden, ei älykkyysosamäärän perusteella. Kolmantena DSM-5:n kriteerinä on, että älyllisen toiminnan ja adaptiivisten taitojen heikkoudet ovat alkaneet ennen aikuisikää, toisin sanoen niiden kehityksellinen luonne. Valmisteilla oleva WHO:n ICD-11 tulee myös korostamaan adaptiivisia taitoja eli käytännön toimintakykyä diagnostisena kriteerinä (3). Älykkyyden käsitteestä ja mittaamisesta Älykkyydellä ei ole yleisesti hyväksyttyä tieteellistä määritelmää. Legg ja Hutter esittävät artikkelissaan yli 70 erilaista määritelmää älykkyyden käsitteelle (4). Monissa määritelmissä lähdetään kuitenkin käytännön toimintakyvystä, älykäs pärjää tärkeäksi katsotuilla elämän alueilla, kuten töissä ja opinnoissa. Älykkyystestit koostuvat kognition eri osa-alueita mittaavista tehtävistä, jotka korreloivat keskenään. Faktorianalyysillä voidaan tutkia korrelaatioiden taustalla olevia älykkyyden päätekijöitä. Vallitsevassa Cattell Horn Carrolin teoriassa erotetaan 9 11 älykkyyden pääfaktoria, joihin lukeutuvat esimerkiksi näönvarainen päättely, kielellinen ymmärtäminen, työmuisti ja prosessointinopeus (5). Keskenään korreloivien pääfaktorien taustalla voidaan erottaa yleisen älykkyyden faktori (g), jonka voi katsoa suurin piirtein vastaavan sitä, mitä arkikielessä tarkoitetaan käsitteellä älykkyys. 475 Duodecim 2015;131:475 9
2 NÄIN TUTKIN 476 YDINASIAT Älykkyystestien tulokset ovat suuntaa-antavia. Testiversioiden normeissa on eroja. Testisuoritusta on verrattava muihin mittareihin. Käytännön toimintakyky on keskeinen kehitysvammaisuuden mittari. Tutkijat ovat kuitenkin erimielisiä siitä, ovatko edellä mainitut älykkyyden faktorit aitoja vai tilastomenetelmiin perustuvia artefakteja (6). Vaihtoehtoinen näkemys älykkyydestä on modulaarinen, ja sen mukaan kognition eri osa-alueet ovat itsenäisiä, vaikka korreloivat keskenään (7). Psykiatrisena diagnoosina heikkolahjaisuus on lähtöisin 1800-luvulta. Ranskalainen psykiatri Esquirol erotti toisistaan mielisairauden (démence), josta potilas saattoi parantua ja heikkolahjaisuuden (idiotié), joka oli pysyvämpi oire (8). Hän myös esitti, että heikkolahjaiset voitiin jakaa kolmeen ryhmään kielellisten taitojen perusteella: 1) potilaat, jotka osasivat useampisanaisia lauseita, 2) potilaat, jotka osasivat yksittäisiä sanoja, 3) potilaat, jotka kykenivät ääntelemään, mutta eivät puhumaan. Nykyi set kehitysvammaisuuden määrittelyt korostavat kyvykkyyden olevan luonteeltaan suhteellista ja yhteydessä ympäristön vaatimuksiin (1, 2, 9, 10). Myös sosiaali- ja vakuutuspoliittiset tekijät vaikuttavat käsitteen määrittelyyn. Älykkyystestin pistemäärä 70 vastaa tulosta, joka on kaksi keskihajonnan yksikköä keskitason alapuolella, jolloin 2,28 % testattavista saa tätä heikomman tuloksen. On kuitenkin luultavaa, että nyky-yhteiskunnassa suurempi osa väestöstä on kognitiivisten syiden vuoksi vajaatyökykyisiä kuin vaikkapa sata vuotta sitten maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa. Ainoa Suomessa käytössä oleva aikuisten älykkyystesti, joka mittaa älykkyyden eri osaalueita riittävän kattavasti älykkyyden kokonaistason, älykkyysosamäärän määrittämiseksi, on WAIS IV, Wechsler Adult Intelligence Scale (11). Testin aiemmat versiot WAIS III (12) ja WAIS-R (13) ovat myös edelleen käytössä. Testi koostuu kymmenestä osatestistä, joiden pohjalta voidaan laskea kokonaistaso (FSIQ), ja kielellisen ymmärtämisen (VCI), näönvaraisen päättelyn (PRI), työmuistin (WMI) ja prosessointinopeuden (PSI) indeksit. ÄO-jakaumassa keskiarvo on 100 ja keskihajonta 15 pistettä. Älykkyystestauksessa tutkittavan suoritusta verrataan normeihin, jotka perustuvat kattavaan otokseen väestöstä. WAIS IV on alun perin yhdysvaltalainen testi, ja sen suomalainen standardointi perustuu 657 henkilön otokseen, joka vastaa asuinpaikan, sukupuolen ja koulutuksen osalta suurin piirtein maamme väestöä. Ikäryhmiä on 11, joissa jokaisessa on henkilöä. Alkuperäisessä yhdysvaltalaisessa testiversiossa standardointiotoksen koko oli yli 2 000, jolloin jokaista ikäluokkaa edusti 200 henkilöä. Pienessä maassa testien menekki on vähäistä suhteessa kalliisiin kehittämiskustannuksiin. Testien standardointi onkin Suomessa perustunut pitkälti psykologien talkootyöhön. Suomalainen testivalikoima on hyvä verrattuna moniin pieniin maihin. Esimerkiksi Ruotsissa WAIS III -testille ei laadittu erillisiä normeja näönvaraisille osioille (14), vaan käytössä ovat yhdysvaltalaiset WAIS III -normit. Normien luotettavuus Testinormien luotettavuutta voidaan tutkia vertaamalla niitä testin aiempien versioiden normeihin, sekä vertaamalla ei-kielellisten osioiden normeja eri maiden välillä. Tutkimukset osoittavat, että suomalaisten älykkyystestien standardointi on onnistunut pääosin hyvin (15, 16, 17). TAULUKOIDEN 1 ja 2 luvuista on kuitenkin nähtävissä, että älykkyystestien pisterajat ovat luonteeltaan suuntaa-antavia. TAULUKOSSA 1 on tuloksia tutkimuksista, joissa samat henkilöt ovat tehneet testin kaksi eri suomenkielistä versiota. TAULUKOSSA 2 on vertailtu testien suomen- ja ruotsinkielisten versioiden pisterajoja näönvaraisten testiosioiden osalta, joissa tehtävät ovat identtiset. E. Roivainen
3 TAULUKKO 1. Suomalaisten WAIS-versioiden vertailua.. TAULUKKO 2. Suomalaisten ja ruotsalaisten WAIS-normien vertailua. WAIS IV -standardointitutkimus (2012) 1 WAIS IV WAIS IV WAIS IV WAIS III n Ikä Kokonais-ÄO Visuaalinen päättely, PRI Kielellinen ymmärtäminen, VCI Vanhanen & Laulumaa (2011) 2 WAIS III WAIS-R n Ikä ÄO ÄO ÄO Tutkittavana oli 12 vapaaehtoista, joilla oli kehitysvammadiagnoosi 2 Tutkittavat olivat KYS:n potilaita 3 Ero WAIS III/WAIS-R p < 0.01 Ruotsi Suomi n Ikäryhmä PRI ~ PRI PRI ~ PRI WAIS III WAIS III Ruotsi 1 Suomi n Ikäryhmä POI POI POI POI Näönvaraisen päättelyn indeksit (PRI/POI) on laskettu kolmen osatestin ruotsalaisten raakapisteiden pohjalta suomalaisten ja ruotsalaisten WAIS-normien mukaisesti 2 4 ikäryhmän keskiarvona Ylempi luku: osatestien taso = ±1 SD Alempi luku: osatestien taso = ±2 SD 1 Käytössä yhdysvaltalaiset normit TAULUKOISTA 1 ja 2 voi arvioida, että näönvaraisen päättelyn pistemäärä 70 suomalaisessa WAIS III testissä vastaa pistemäärää 57 suomalaisessa WAIS IV testissä, ja suunnilleen pistemäärää 63 ruotsalaisessa WAIS IV testissä (18). Yksilöitä testattaessa on lisäksi otettava huomioon mittauksen keskivirhe. Tulokselle 57 (95 %:n LV) se on yksilötestauksessa pistettä ja tulokselle 70 on (11). Tutkittava, joka saa pistemäärän 53, ei siis välttämättä ole lievästi kehitysvammainen, eikä tulos 83 riitä sulkemaan pois diagnoosia. Jos standardointiotos on kooltaan 657, heikoimpaan 2 %:iin joukosta lukeutuu teoriassa 13 henkilöä (ÄO alle 70) ja heikoimpaan 0,13 %:iin (ÄO alle 55) yksi henkilö. On selvää, että pelkkään testitulokseen perustuva differentiaalipsykologinen päättely ei voi olla kovin luotettavaa. Koska testipistemäärä on suuntaa-antava, psykologien lausunnoissa on luovuttu kokonaistason ja indeksiarvojen numeerisesta merkitsemisestä (19). Kokonaistaso, indeksiarvot ja osatestien tulokset ilmaistaan sanallisilla kuvauksilla, esimerkiksi: alle 70 ÄO-pistettä = erittäin heikko, = selvästi alle keskitason, = vähän alle keskitason, = keskitasoa. Käytännön mittarit ja testituloksen tulkinta TOIMIA-asiantuntijaryhmän suosituksessa todetaan, että haastattelu on keskeinen tutkimusmenetelmä kognitiivista tasoa arvioitaessa (10). Kognitiivisen toimintakyvyn selvittelyn perustan muodostaa tieto siihenastisen elämänkaaren aikana havaitusta parhaasta vakiintuneesta kognitiivisesta toimintakyvystä. Koulutus on luonnollisesti hyvä mittari. Opiskeluvuosien määrä korreloi vahvasti ÄO-pisteisiin. Lukion käyneiden suomalaisten ÄO oli WAIS III standardoinnissa 112 ja vain kansakoulun käyneiden 92 (12). Arvio täsmentyy, kun tiedetään keskiarvo ja ahkeruus läksyjen luvussa. Mukautetussa opetuksessa suoritettu peruskoulu viittaa heikkoon kognitiiviseen tasoon, ammatillisen perustutkinnon suorittaminen tai pärjääminen missä tahansa palkkatyössä todistavat normaalia toimintakykyä. Ajokortti, 477 Aikuisen lievä älyllinen kehitysvammaisuus ja älykkyystestit
4 NÄIN TUTKIN armeijan käyminen, lehtien tai kirjojen lukeminen ja tekniset harrastukset kertovat normaalista (yli 70 pisteen) kapasiteetista. Nuori aikuinen, joka käyttää vain vähän tietokonetta tai käy netissä vain suomenkielisillä sivuilla, kuuluu selvään vähemmistöön. Ulkomaisten TV-ohjelmien katsominen edellyttää riittävää lukunopeutta käännöstekstejä varten. Rahan käyttö vaatii perusmatematiikkaa. Kuinka suuri on päivärahasi, paljonko on puolet siitä ja paljonko on 50 %? Aikuiset henkilöt, joilla epäillään lievää älyllistä kehitysvammaa, on monesti testattu jo lapsena useampaan otteeseen perheneuvolassa, tai koulupsykologi on tehnyt testin. Aiem pien testien tulokset on tärkeä tietää uutta arviota tehtäessä. Suuret erot eri testausten välillä voivat kertoa tutkittavan kypsymisestä, testausmotivaation tai keskittymiskyvyn muutoksista, sairaudesta, toipumisesta, koti- tai kouluolojen parantumisesta tai pahentumisesta, mutta myös testimenetelmien välisistä eroista. TAULUKOIDEN 1 ja 2 luvut viittaavat siihen, että uusin suomenkielinen WAIS IV on normeiltaan vaativa verrattuna edelliseen testiversioon. Henkilöt, joiden taso on aiemmissa testauksissa versiolla III ollut lähellä tasoa 80, voivat saada uudella versiolla tuloksen 60, ilman että taso on todellisesti huonontunut. Kokonaistason lisäksi testin tulkinnassa on kiinnitettävä huomiota kykyprofiiliin. Kokonaistaso 70 voi pitää sisällään heikon keskitason (80) näönvaraisen kyvykkyyden ja erittäin heikon kielellisen ymmärtämisen tason (60). Kielellisen kehityksen erityishäiriö, hahmotuksen ongelmat, lukihäiriö, laskemisen erityishäiriö ja tarkkaavuushäiriöt voivat selittää epätasaisen kykyprofiilin. Toiminnanohjauksen taidot, keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys vaikuttavat siihen, kuinka hyvin tutkittava pystyy hyödyntämään päättelykykyään ja tietojaan. Kuntoutuksen kannalta älykkyystesteillä on yhtä merkittävä rooli tutkittavan vahvuuksien tunnistamisessa kuin rajoitteiden mittaamisessa. Lopuksi Tutkittavat, joiden kokonaistaso on WAIS III ja IV menetelmillä mitattuna välillä 60 80, voivat kuulua kognitiivisilta kyvyiltään normaaliväestöön tai heikoimpaan kahteen prosenttiin väestöstä, jolloin yksi lievän kehitysvammaisuuden diagnostinen kriteeri täyttyy. Älykkyystestien tulokset ovat suuntaa-antavia, ja testisuoritusta on verrattava muihin mittareihin. Kyvykkyys ei ole absoluuttista, vaan se riippuu ympäristön vaatimuksista. Työkokeilut ja laitosmuotoiset työkykyarviot, missä tutkittavan käytännön toimintakykyä voidaan havainnoida, voivat olla hyödyllisiä diagnoosin tarkentamisessa henkilöillä, joiden kokonaistaso testauksessa on välillä ja joilla epäillään lievää älyllistä kehitysvammaa. EKA ROIVAINEN, PsL, psykologi Verve ja psykiatrian klinikka, kliinisen lääketieteen laitos, Oulun yliopisto SIDONNAISUUDET Ei sidonnaisuuksia Summary Adults with mild mental retardation and intelligence tests One of the criteria for mild mental retardation is a total level of less than 70 IQ points measured by an intelligence test. The results of intelligence tests are approximate. There are differences in the norms of test versions, and measurement error must be taken into account in individual testing. A total level of 80 measured by adult tests utilized in Finland does not exclude the possibility of mild mental retardation, and a total level of 60 does not confirm it. The test performance should be compared with other measures, such as school and work history, practical functional capacity and previous test results. 478 E. Roivainen
5 KIRJALLISUUTTA 1. Tautiluokitus ICD-10. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Diagnostic and statistical manual of mental disorders (DSM-5). Arlington: American Psychiatric Association 2013, s International Classification of Diseases (ICD) revision. WHO classifications/icd/revision/icd11faq/en/. 4. Legg S, Hutter M. A collection of definitions of intelligence. FAIA 2007;157: Carroll JB. Human cognitive abilities: a survey of factor-analytic studies. Cambridge: Cambridge University Press van der Maas HL, Kan KJ, Borsboom D. Intelligence is what the intelligence test measures. Seriously. J Intell 2014;2: Sternberg RJ, toim. Handbook of intelligence. Cambridge: Cambridge University Press Esquirol E. Des maladies mentales considérées sous le rapports médical, hygiénique et médico-légal. Pariisi: Bailliére American Association on Intellectual and Developmental Disabilities (AAIDD) 2014, verkkosivu Kuikka P, Paajanen T, Kivekäs T, Vuokko A, Sainio M. Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö. TO- IMIA suositukset tietokanta/suositus/vaihe1/. 11. Wechsler D. WAIS IV käsikirja (esitys- ja pisteytyskäsikirja). Helsinki: Psykologien Kustannus Oy Wechsler D. WAIS-III käsikirja. Helsinki: Psykologien Kustannus Oy Wechsler, D. WAIS-R käsikirja. Wechslerin aikuisten älykkyysasteikko. Helsinki: Psykologien Kustannus Oy Wechsler D. WAIS III manual. Svensk version. Sandviken: Sandviken Tryckeri Vanhanen M, Laulumaa R. WAIS-R ja WAIS-III testistöjen vertailututkimus: normiongelma ja ratkaisuehdotus. Psykologia 2011;46: Roivainen E. European and American WAIS III norms: cross-national differences in performance subtest scores. Intelligence 2010;38: Roivainen E. Are cross-national differences in IQ profiles stable? A comparison of Finnish and US WAIS norms. Int J Testing 2013;13: Wechsler D. WAIS IV manual. Svensk version. Tukholma: Pearson Suomen Psykologiliitto ry:n ja Suomen Psykologinen Seura ry:n asettama testilautakunta. Kognitiivisten testien pistemäärien sanalliset kuvaukset. Suomen Psykologiliitto fi/tietoa_liitosta/testilautakunta/ohjeistukset.
KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET
KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET Suomessa psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen tason arvioimisessa käytettäviä testejä. Näistä testeistä saadaan yleensä pistemääriä,
LisätiedotTestilautakunta KOGNITIIVISTEN TESTIEN SANALLISET LUOKITUKSET JOHDANTO
Testilautakunta KOGNITIIVISTEN TESTIEN SANALLISET LUOKITUKSET 16.5.2018 JOHDANTO Psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen kykytason arviointiin tarkoitettuja, suomalaiseen väestöön normeerattuja
LisätiedotÄlykkyyden rakenne uusimmissa psykologisissa testeissä Kliinisen työn näkökulma SISÄLTÖ
Älykkyyden rakenne uusimmissa psykologisissa testeissä - Kliinisen työn näkökulma Terhi Mikola, psykologi, neuropsykologiaan erikoistuva terhi.mikola@neural.fi 8.4.2013 SISÄLTÖ 1. Älykkyystutkimuksen historiasta
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN AJOKYVYN ARVIOINTI. Maria Arvio, LKT, kehitysvammalääketieteen professori, lastenneurologian erikoislääkäri
KEHITYSVAMMAISEN AJOKYVYN ARVIOINTI Maria Arvio, LKT, kehitysvammalääketieteen professori, lastenneurologian erikoislääkäri EI SIDONNAISUUKSIA DIAGNOSTISET KRITEERIT Henkilön ÄO< 70 standardoiduissa älykkyystesteissä
LisätiedotDyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa
DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?
LisätiedotOnko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?
Tutkimukset Hanna Nikkanen Vesa Närhi Timo Ahonen Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kykytasolla vaikutusta nuorten lukemisen ja kirjoittamisen
LisätiedotItsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö
Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-
LisätiedotMove! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere
Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotNeuropsykologin näkökulma lievän kehitysvamman diagnostiikkaan ja erityiskysymyksiin
Neuropsykologin näkökulma lievän kehitysvamman diagnostiikkaan ja erityiskysymyksiin Oili Sauna-aho Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Laaja-alaiset oppimisvaikeudet
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotAdult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview
Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International
LisätiedotSuomalaisten aikuisten digitaaliset taidot
Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen
LisätiedotKynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto
Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet työelämässä. 3KK-projektin päätösseminaari Kela, Hki Ville Villberg PsL
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet työelämässä 3KK-projektin päätösseminaari Kela, Hki. 30.3.2017 Ville Villberg PsL Esityksen sisältöä Mitä laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat? Millaisia vaikeuksia niihin
LisätiedotPIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?
1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
LisätiedotHelena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa
Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotKuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia
1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
LisätiedotMittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen hyödyt Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori TOIMIA-verkosto ja TOIMIA-tietokanta Kansallinen TOImintakyvyn MIttaamisen ja Arvioinnin asiantuntijaverkoston tavoitteet
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotNUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI
NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI METTE RANTA, TUTKIJATOHTORI, FT KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TÄSSÄ
LisätiedotLyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten
LisätiedotKielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy
Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,
LisätiedotKysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena
Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena Kuntoutuspäivät 2018 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5, Malminkartano, Helsinki Mila Gustavsson-Lilius Terveyspsykologian
LisätiedotHyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?
1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotOpiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki
Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?
LisätiedotKehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012
Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti
LisätiedotEllei tutkijalla ole käsitystä mittauksensa validiteetista ja reliabiliteetista, ei johtopäätöksillä
Lauri Tarkkonen: Validiteetti ja reliabiliteetti 1 Ellei tutkijalla ole käsitystä mittauksensa validiteetista ja reliabiliteetista, ei johtopäätöksillä ole pohjaa. Rakennevaliditeetin estimoiminen 1. Mitattavan
LisätiedotOHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3
OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset
LisätiedotICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat
ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,
LisätiedotKansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012
1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen
Lisätiedotvoidaan hylätä, pienempi vai suurempi kuin 1 %?
[MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2017 http://www.uta.fi/sis/mtt/mtttp1/syksy_2017.html HARJOITUS 5 viikko 42 6.10.2017 klo 10:42:20 Ryhmät: ke 08.30 10.00 LS C6 Paajanen ke 10.15 11.45 LS
LisätiedotSELVITTÄJÄN KOMPETENSSISTA
OTM, KTM, Mikko Hakola, Vaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Helsinki 20.11.200, Helsingin kauppakorkeakoulu Projekti: Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen SELVITTÄJÄN KOMPETENSSISTA
LisätiedotTerveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotKauniaisissa parhaat kuntapalvelut
Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti
LisätiedotMUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860
MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,
LisätiedotKUKA PUHUU? NMI MATERIAL PÅ SVENSKA HUR PRESTERAR FINLANDSSVENSKA BARN I ÖVERSATTA PSYKOLOGISKA TESTBATTERIER (WISC-IV OCH NEPSY-II)?
Svenska kulturfonden och Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne UTREDNING AV INLÄRNINGSSVÅRIGHETER HOS FINLANDSSVENSKA BARN - HAR VI TILLFÖRLITLIGA MÄTMETODER? Ääriryhmien (imetysaika alle 1 kk vs yli 12
LisätiedotÄidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka
Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotLataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa
Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo Lataa Kirjailija: Raimo Raitasalo ISBN: 9789516697386 Sivumäärä: 87 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.34 Mb Tutkimuksessa selvitetään Suomessa lähes kolmekymmentä
LisätiedotFAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa
FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotOppimiskyky ja työkyky
Oppimiskyky ja työkyky Toimintakyvyn näkökulma aikuisten kehityksellisiin kognitiivisten kykyjen heikkouksiin ja vahvuuksiin Pekka Kuikka TUKIPOLKU-hanke 2009-2010 Tukipolun asiakastyön käytäntöihin vaikuttavia
LisätiedotPostanalytiikka ja tulosten tulkinta
Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
Lisätiedotvoidaan hylätä, pienempi vai suurempi kuin 1 %?
[TILTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2011 http://www.uta.fi/~strale/tiltp1/index.html 30.9.2011 klo 13:07:54 HARJOITUS 5 viikko 41 Ryhmät ke 08.30 10.00 ls. C8 Leppälä to 12.15 13.45 ls. A2a Laine
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotSuomennos: Arja Kinnarinen. Viitteet:
Kyselykaavake muistisairauden seulontaan henkilöille, joilla on älyllisiä (intellektuaalisia) ongelmia (Dementia screening questionnaire for individuals with intellectual disabilities, DSQIID) Kaavakkeen
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotMasennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotOtannasta ja mittaamisesta
Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,
LisätiedotOpettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka
Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka Opettajalle Sammakon loikka -kirjan testit on tarkoitettu alkuopetusluokille. Standardoitu kielellisen tietoisuuden testi tehdään ensimmäisen kouluvuoden alussa. Standardoitu
LisätiedotASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.
AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotDEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA
1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu
LisätiedotMat-2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyöt PSYKOLOGISTEN ILMIÖIDEN MITTAAMINEN. Auli Hämäläinen 48444R
Mat-2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyöt PSYKOLOGISTEN ILMIÖIDEN MITTAAMINEN Auli Hämäläinen 48444R 1 Johdanto... 3 1.1 Työn tavoitteet... 3 1.3 Psykometriikan ja psykologisten testien historiaa...
LisätiedotJukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011
Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotLähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?
Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
LisätiedotAsunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara
Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä
LisätiedotMiten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?
Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS
LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMTTTP1, luento KERTAUSTA
19.3.2019/1 MTTTP1, luento 19.3.2019 KERTAUSTA Varianssi, kaava (2) http://www.sis.uta.fi/tilasto/mtttp1/syksy2018/kaavat.pdf n i i n i i x x n x n x x n s 1 2 2 1 2 2 1 1 ) ( 1 1 Mittaa muuttujan arvojen
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotKielen opintopolut/ Language study paths
1 Kielen opintopolut/ Language study paths 2018-22.8.2018 Kielikeskus/Language Centre, Saimaan amk ja LUT Saksa/German Languages of instruction: Finnish, English, German A1 A2 B1 Opintojakso/Course Op/ECTS
LisätiedotHuono muisti ja heikot jalat molempi pahempi
Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Sini Siltanen TtM, väitöskirjatutkija JYU. Since 1863. 27.11.2018 1 Minä olen - TtM, terveyskasvatus, 01/2017 - Tohtorikoulutettava, gerontologia, GEREC, 1.3.2017
LisätiedotÄlykkyyden moduuliteoria ja kehitysvammaisuus
Tutkimukset Elina Kontu Raija Pirttimaa Älykkyyden moduuliteoria ja kehitysvammaisuus Lyhyesti määriteltynä kehitysvammaisuus on toiminnallinen tila, joka alkaa lapsuudessa ja jossa älyllisiin rajoituksiin
LisätiedotPSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ
MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN
LisätiedotPSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE
PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan
LisätiedotSuomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia
Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutujista,
LisätiedotKiintymyssuhteiden arvioinnista eri kulttuureissa ja häiriöiden diagnostiikasta
Kiintymyssuhteiden arvioinnista eri kulttuureissa ja häiriöiden diagnostiikasta Professori, ylilääkäri Tuula Tamminen Tampereen yliopisto ja yliopistollinen sairaala Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen juhlaseminaari
LisätiedotLumosity älykkyyspelien vaikutus älykkyyteen. Iiro Nurmi
Lumosity älykkyyspelien vaikutus älykkyyteen Iiro Nurmi Tutkimussuunnitelma ICT2TN011-24 17.03.2014 Tiivistelmä Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Tekijä tai tekijät Iiro Nurmi Raportin nimi Lumosity älykkyyspelien
LisätiedotEpävarmuuden hallinta bootstrap-menetelmillä
1/17 Epävarmuuden hallinta bootstrap-menetelmillä Esimerkkinä taloudellinen arviointi Jaakko Nevalainen Tampereen yliopisto Metodifestivaalit 2015 2/17 Sisältö 1 Johdanto 2 Tavanomainen bootstrap Bootstrap-menettelyn
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
Lisätiedot