MIKKELIN SEUDUN VANHUSPALVELUIDEN KÄSIKIRJA
|
|
- Mari Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MIKKELIN SEUDUN VANHUSPALVELUIDEN KÄSIKIRJA
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VANHUSPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA VANHUSPALVELUIDEN TOIMINTAMALLI KANGASNIEMEN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖSSÄ VANHUSPALVELUIDEN TOIMINTAMALLI MIKKELIN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖSSÄ VANHUSPALVELUIDEN TOIMINTAMALLI MÄNTYHARJUN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖSSÄ VANHUSPALVELUIDEN TOIMINTAMALLI PERTUNMAAN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖSSÄ VANHUSPALVELUIDEN HOIDON PORRASTUS JA PALVELUOHJAUS YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA PALVELUOHJAUKSEN LÄHTÖKOHDAT PALVELU- JA HOITOSUUNNITELMAN LAATIMINEN ASIAKKAALLE ENNAKOIVA TOIMINTA ENNAKOIVA TOIMINTA MIKKELIN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖSSÄ ENNAKOIVA TOIMINTA MÄNTYHARJUN, KANGASNIEMEN JA PERTUNMAAN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖISSÄ YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VANHUSPALVELUIDEN KRITEERIT KOTIHOIDON KRITEERIT TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN LAITOSHOIDON KRITEERIT LYHYTAIKAISEN LAITOSHOIDON KRITEERIT (TERVEYDENHUOLTOLAIN, OMAISHOITOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISESTI) PALVELUSETELIPALVELU Tilapäisen kotihoidon palveluseteli Säännöllisen kotihoidon palveluseteli Omaishoitajan vapaapäivien palveluseteli Palveluntuottajan matkakustannusten korvaus OMAISHOIDON TUKI YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA YHTEISTOIMINTA-ALUEEN ASIAKASMAKSUKÄYTÄNTÖ KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT TUKIPALVELUMAKSUT TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN MAKSUT LAITOSHOIDON ASIAKASMAKSUT MAKSUJEN HUOJENNUS YHTEISTOIMINTA-ALUEEN KOTIHOIDON TOIMINTAMALLI KOTIHOIDON PROSESSI YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELUASUMISEN TOIMINTAMALLI SEUDULLINEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PROSESSI YHTEISTOIMINTA-ALUEEN LYHYTAIKAINEN LAITOSHOITO LYHYTAIKAISEN LAITOSHOIDON TOIMINTAMALLI LYHYTAIKAISEN LAITOSHOIDON PROSESSI PIENKOTITOIMINTA PERHEHOITO PITKÄAIKAISEN LAITOSHOIDON TOIMINTAMALLI VANHUSNEUVOSTO JA KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI HENKILÖSTÖ YHTEISTOIMINTA ALUEELLA VARAHENKILÖSTÖYKSIKKÖ HENKILÖSTÖN JOHTAMINEN OMAVALVONTA- JA LAATUJÄRJESTELMÄ... 59
3 LAATUJÄRJESTELMÄT TOIMINTAKÄSIKIRJAN PÄIVITTÄMINEN LIITTEET LÄHTEET... 61
4 4 1. JOHDANTO Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa Palveluiden järjestämisestä vastaa seudullinen järjestäjälautakunta ja palveluiden tuotannosta neljä palvelutuotantoyksikköä. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Hirvensalmen, Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen kuntien asukkaille. Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Kangasniemen kunnan, Mäntyharjun palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Mäntyharjun kunnan asukkaille ja Pertunmaan palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Pertunmaan kunnan asukkaille. Yhteistoiminta-alueella edistetään kuntalaisten valinnanvapautta palvelupaikan valinnassa alkaen Ristiina ja Suomenniemi ovat osa Mikkeliä kuntaliitoksen myötä ja Puumala liittyy Mikkelin palvelutuotantoyksikköön. Vuoden 2011 aikana on yhteistoiminta-alueelle määritelty yhtenäiset vanhuspalveluiden maksut ja taksat sekä omaishoidontuen ja vanhuspalveluiden myöntämisen kriteerit. Seudullinen vanhuspalveluiden työryhmä on koordinoinut kyseistä työtä. Työtä on tehty useissa alatyöryhmissä ja työhön ovat osallistuneet seudun vanhuspalveluhenkilöstö sekä toiminnan vastuuhenkilöt. Työryhmien työskentelyn tuloksena on saavutettu yhteinen näkemys siitä, mitä seudullisilla vanhuspalvelulla tarkoitetaan ja mihin suuntaan yhteistä työtä tulee jatkaa. Merkittäviksi yhteisen kehittämisen painopistealueiksi on nostettu sähköisen SAS - tietojärjestelmän, yhteisen Effica -potilastietojärjestelmän, kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto sekä hoidon porrastuksen tehostaminen vuosien aikana. Seudullinen sähköinen SAS -tietojärjestelmä ohjaa asiakkuuksia ja on seudullisen palveluohjaustyöryhmän työväline. Sähköisessä tietojärjestelmässä näkyvät kaikki vapaat ja vapautuvat asiakaspaikat sekä jonossa olevat asiakkaat reaaliajassa. Tietojärjestelmästä saa raportit mm. asiakkaiden sijoittumisesta, jonotusajoista ja hoivan tarpeesta. Hoidon porrastuksessa käytetään apuna mm. Ravatar -toimintakykymittaristoa (aikaisempi Rava), jonka avulla arvioidaan asiakkaiden hoitoisuus ja osoitetaan oikea hoitopaikka. Hoidon porrastuksen tarkoituksena on sijoittaa asiakkaat oikeille hoitopaikoille asiakkaan hoidon vaativuuden mukaan. Toiminnan tarkoituksena on lisäksi joustavoittaa hoitopalvelujen saamista ja mahdollistaa hoivapaikkojen tarkoituksenmukainen kuormitus ja käyttöaste. Yhteistoimintaalueella on otettu käyttöön yhteinen Ravatar vuonna Potilastietojärjestelmä Efficaa käytetään seudulla kaikissa vanhuspalveluja tuottavissa yksiköissä. Yhteisen Effica -kannan myötä tiedonkulku paranee perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon välillä, mikä edesauttaa hyvän hoidon ja hoivan toteutumista. Kotihoidossa otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tavoitteena on kotihoitoprosessin kustannustehokas hallinta ja resurssien ohjaus. Järjestelmän tavoitteena on lisätä asiakkaan luona tapahtuvaa välitöntä palveluaikaa ja vähentää muuta välillistä työtä (mm. kirjaamiseen ja matkoihin käytetty aika). Toiminnanohjausjärjestelmän avulla on tavoitteena siirtyä aikaperustaiseen asiakaslaskutukseen v aikana. Tämän käsikirjan on koonnut Mikkelin seudun vanhuspalveluiden työryhmän jäsenet yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Toimintakäsikirjaa päivitetään vuosittain ja toiminnan muuttuessa. Ensimmäinen päivitys on tehty joulukuussa 2012.
5 5 Työryhmä: Johtava hoitaja Maija Loponen, vara Riitta Airaksinen, Pertunmaa Laitos- ja asumispalvelujen esimies Sari Kärkkäinen, Mikkeli Kotihoidon esimies Ulla Yli-Karro, Mikkeli Toiminnanohjaaja Sari Luukkonen, Mikkeli Toiminnanohjaaja Ria-Liisa Jokinen, Mikkeli Henkilöstöedustajat Tiia Rautpalo/ Sirkka Härkönen Mika Viinikainen, varahenkilöstöyksikön esimies, Mikkeli Kotihoidon esimies Jaana Ravolainen, Kangasniemi Osastonhoitaja Marita Lahikainen, Kangasniemi Hoiva- ja hoitotyön johtaja Päivi Niiranen vpj, Mäntyharju Kotihoidon ohjaaja Leena Torniainen, Hirvensalmi Vanhuspalveluvastaava Anja Torniainen, Ristiina Vanhuspalveluvastaava Tuula Kauppi, Suomenniemi Kehittämispäällikkö Riitta Manninen Vanhustenpalvelujen ylilääkäri Tapio Anttonen, Mikkeli Vanhusten palvelujen johtaja Niina Kaukonen (pj) /Mikkeli 2. VANHUSPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT ja TAVOITTEET YHTEISTOIMIN- TA-ALUEELLA Yhteistoiminta-alueen tarkoituksena on turvata lakisääteiset ja laadukkaat vanhuspalvelut kustannustehokkaasti kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa. Tavoitteena on yhtenäistää palveluiden pääsyyn ja palveluiden toteutukseen liittyvät toimintakäytännöt sekä asiakkaille koituvat maksut ja mahdolliset korvaukset (esim. omaishoidon tuki). Yhteistoiminta-alueen vanhuspalveluiden lähtökohtana on ikääntyneen itsemääräämisoikeus. Hoito, hoiva ja huolenpito määritellään ikääntyvän omista tarpeista ja toiveista. Hänen arvojaan kunnioitetaan ja näkemyksiä arvostetaan. Ikääntyneellä ja hänen omaisellaan on oikeus osallistua palveluita, hoitoa ja hoitopaikkaa koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi ikääntyneellä on oikeus osallistua palvelujärjestelmän kehittämiseen. Hänellä on oikeus saada tietoa eri palveluvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Ikääntyneellä on oikeus sellaiseen palvelutasoon, mikä tyydyttää kohtuullisesti arjen tarpeet. Yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusta on ikääntyneen omat ja hänen lähipiirinsä tarjoamat voimavarat. Myös ikääntyneillä on vastuu omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Yhteistoiminta-alueen vanhuspalveluiden tavoitteena on lisätä ikääntyvien hyvinvoinnin kokemusta sekä estää syrjintää ja hyväksyä erilaisuutta. Mahdollisimman pitkään kotona asumisen edellytyksiä ovat asumisympäristön esteettömyys ja turvallisuus sekä toimivat lähi- ja liikennepalvelut niin kaupunkikeskuksessa kuin haja-asutusalueillakin. Ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttaa vanhusten palveluiden lisäksi koko ikäihmistä ympäröivä yhteiskunta. Ikäihmisten tarpeet tuleekin ottaa huomioon kaikessa yhteiskuntasuunnittelussa. Hyvinvoivan ja turvallisen ikääntymisen tavoitteen saavuttaminen on mahdollista vain laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Seudullisen vanhustenpalvelujen toimintasuunnitelmassa on tavoitteena kehittää ikäihmisten välimuotoista asumista osana palvelurakennetta ja uudenlaisia avopainotteisia vanhuspalveluita. Vanhusten pienkotiasuminen on kuvattu uutena palvelumuotona ja ikäihmisten perhehoito.
6 6 Perhehoito tarjoaa yhden mahdollisuuden yhteisölliseen, yksilölliseen ja turvalliseen hoivaan ja huolenpitoon. Perhehoito sopii ikäihmisille, ketkä pärjäävät kevyemmässä hoivapaikassa, esimerkiksi lievästi tai keskivaikeasti olevat muistisairaat ja omaishoidettavat ihmiset. Lyhytaikainen perhehoito sopii myös ikääntyneille, jotka tukipalveluista huolimatta joutuvat olemaan paljon yksin kokien siitä turvattomuutta. Kotiympäristössä ikäihmisen jokapäiväisten elämäntaitojen ylläpitäminen mahdollistuu laitoshoitoa paremmin ja on myös kustannuksia ajatelleen kevyempi vaihtoehto. Seudullista vanhuspalvelujen toimintaa ohjaamaan laaditaan seudullinen vanhuspalveluiden ja omaishoidon strategia vuoden 2013 aikana. Tällä alueella väestö ikääntyy ja näin ollen palveluiden tarve kasvaa. Taulukko 1. Väestön ikäluokkakehitys Mikkelin seudulla 2007 väestöennusteen mukaan Hirvensalmi Ikäluokat yhteensä yli Juva Ikäluokat yhteensä yli Kangasniemi Ikäluokat yhteensä yli Mikkeli Ikäluokat yhteensä yli Mäntyharju Ikäluokat yhteensä yli Pertunmaa Ikäluokat yhteensä yli Puumala Ikäluokat yhteensä yli Ristiina Ikäluokat yhteensä
7 yli Suomenniemi Ikäluokat yhteensä yli Muutos: KAIKKI Ikäluokat yhteensä yli Vanhusten palveluita tuotetaan Mikkelin palvelutuotantoyksikössä, johon kuuluvat Mikkelin lisäksi Hirvensalmi ja Puumala, Mäntyharjun palvelutuotantoyksikössä, Kangasniemen palvelutuotantoyksikössä ja Pertunmaan palvelutuotantoyksikössä.
8 Vanhuspalveluiden toimintamalli Kangasniemen palvelutuotantoyksikössä Perusturvajohtaja Markku Tuunainen Kotihoito Vt. johtava hoitaja Hoiva- ja hoitopalvelut Laitos- ja Asumispalvelut Osastonhoitaja vt. Marita Lahikainen Toimistopalvelut Toimistopäällikkö Irmeli Suuronen Avosairaanhoito Ylilääkäri Timo Savolainen Sosiaalipalvelut Johtava Sosiaalityöntekijä Tanja Bradley- Ikonen Asiakasasiat, oht, turvapuhelín, palveluseteli Kotihoidon ohjaaja Ulla Riikonen Henkilöstöasiat Kotihoidon sairaanhoitaja Jaana Ravolainen Dementiatyön Osaamiskeskus Palveluohjaaja Kirsi Makkonen Vanhainkoti Palveluohjaaja Jarmo Kaipainen Akuuttiosasto Osastohoitaja Marita Lahikainen Hoiva- ja kuntoutus yksikkö Vastaanotto, neuvola, fysioterapia, mielenterveystoimisto Vt. johtava hoitaja Jaana Sulanen Kehitysvammahuolto Toimintakeskuksen johtaja Anneli Toimintamalli organisoidaan uudelleen vuoden 2013 aikana.
9 Vanhuspalveluiden toimintamalli Mikkelin palvelutuotantoyksikössä Vanhusten palveluiden johtaja Niina Kaukonen Vanhusten palveluiden ylilääkäri Tapio Anttonen Kotihoito Esimies Ulla Yli-Karro Kotihoidon ja palveluasumisen ylilääkäri Juha Kiesilä Varahenkilöstöyksikkö Esimies Mika Viinikainen Laitos- ja asumispalvelut sis. ostopalvelut Esimies Sari Kärkkäinen Kotihoidon alueet Etelä: Kho Hanna Puikkonen Itä: Kho Irene Rämö Länsi: Kho Miia Pöyhönen Ennaltaehkäisevä työ Sosiaaliohjaaja Aija Laasonen Graanin palvelukeskus sis. kotihoidon Oh Pirjo Laitala Anttolan palvelukeskus sis. kotihoidon Kho Pirjo Sajapuro Mikkeli Ympärivuorokautisen asumispalvelun yksiköt Suonsaari ja dementiayksikkö Oh Pirjo Ollikainen Ristiinan palvelukeskus sis. kotihoidon ja vuodeosaston Vanhuspalveluvastaava Anja Torniainen Palveluohjausyksikkö Oh Pia Pulkkinen Kotisairaala Oh Pia Pulkkinen Haukivuoren palvelukeskus sis. kotihoidon Kho Marjut Asikainen Suomenniemen palvelukeskus sis. kotihoidon Vanhuspalveluvastaava Tuula Kauppi Omaishoidon yksikkö Kho Lea Makkula Kotihoito Kho Leena Torniainen Hirvensalmi Palvelukeskus Vanhuspalveluvastaava Merja Kämppi Asiakas- ja tietohallintoyksikkö Toiminnanohjaaja Sari Luukkonen Kotihoito Palveluohjaaja Anne Partti Puumala Palvelukeskus Avo- ja hoivapalvelujohtaja Raija Hakala-Ewing Hyvinvointiteknologiayksikkö Hyvinvointiteknologiaohjaaja Paula Lappi seudullinen
10 Vanhuspalveluiden toimintamalli Mäntyharjun palvelutuotantoyksikössä Palvelualueen johtaja vt. johtava lääkäri Tapio Valkama Hoiva- ja hoitotyön johtaja Päivi Niiranen Terveyskeskuksen sairaala vs. osastonhoitaja Laura Partanen Palvelukeskus Ruskahovi Osastonhoitaja Merja Pöllänen Kotihoito vs. kotihoidon ohjaaja Seppo Hujanen 2.4. Vanhuspalveluiden toimintamalli Pertunmaan palvelutuotantoyksikössä Johtava lääkäri Hans Gärdström Johtava hoitaja Maija Loponen Kotona selviytymistä tukevat palvelut oma lääkäri vastuulääkäri Ympärivuorokautinen palveluasuminen oma lääkäri vastuulääkäri Laitoshoito ayl (avoin) oh Riitta Airaksinen Kotihoidon tiimi kotihoito ja päiväkeskus Kissankulman tiimi Kotiutusosaston tiimi Honkalan tiimi kotihoidon asumispalvelut Vaskikellon tiimi
11 11 3. VANHUSPALVELUIDEN HOIDON PORRASTUS JA PALVELUOHJAUS YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Palveluohjauksen perustehtävänä on tuottaa asiakkaiden palvelutarpeen arviointia ja asiakaspäätöksiä palveluiden piiriin ottamisesta huomioimalla asiakkaiden tarpeet, taloudellisuuden ja tilaajan palveluille asettamat vaikuttavuustavoitteet. Lisäksi palveluohjaus tuottaa tilaajalle tietoa kuntalaisten tarpeista ja palveluiden kehittämistarpeista. Kaikki asiakkaat tulevat palveluiden piiriin palveluohjauksen kautta. Palveluohjauksessa kartoitetaan asiakkaan toimintakyvyn ja arvioi asiakkaan palvelutarpeen. Mikäli asiakas täyttää palveluiden piiriin tulon kriteerit, asiakkaalle aloitetaan palvelut. Palveluohjaaja tiedottaa uusista asiakkaista palveluvastaaville hyvissä ajoin ennen palvelutarvetta. Palveluohjaaja tiedottaa uudesta asiakkaasta sitä kotihoidon tiimiä tai yksikköä, mihin asiakas siirtyy. 6. Asiakkuuden päättäminen tai palveluiden lisääminen tai palveluiden vähentäminen 1. palvelutarpeen tunnistaminen 5. Vaikutusten arviointi 2. palvelutarpeen arviointi 4. Päätökset, toimenpiteet ja palvelut 3. Hoito- ja palvelusuunnitelma Kuva 1. Palveluohjauksen prosessi
12 Palveluohjauksen lähtökohdat Lähtökohtana on käytetty v laadittua ns. Mikkeli mallia, jonka pohjana ovat olleet Kuntaliiton suositukset ja RAVA:a hyödyntävä Helsingin hoitoonohjausmalli. RAVA Hoitosuositus itsenäisesti tai omaisen avulla kotona kotihoito / tuettu asuminen tehostettu kotihoito / tuettu asuminen tehostettu kotihoito / tuettu asuminen / tehostettu palveluasuminen / vanhainkoti tehostettu palveluasuminen: erityistilanteet arvioidaan yksilöllisesti ylilääkärin päätöksellä. RAVA ei kuitenkaan yksin riitä hoidontarpeen arviointiin, vaan asiakkaan kokonaistilanne on ratkaisevassa osassa päätöksenteossa. Palveluohjauksessa selvitetään asiakkaan kokonaistilannetta asiakkaan sairaskertomusten, kotikäyntien ja haastattelujen pohjalta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Selvityksellä pyritään kartoittamaan asiakkaan psykofyysinen ja sosiaalinen toimintakyky. Palveluohjauksessa huomioidaan hyväksytyt palveluiden kriteerit, joiden perusteella palveluita annetaan. Valikoituminen kotihoidon asiakkaaksi Palveluohjauksen perusteella tehdään päätös kotihoidon asiakkuuden aloittamisesta seudullisten kotihoidon palvelujen kriteerien perusteella. Asiakas tai hänen edustajansa ottaa yhteyttä palveluohjausyksikköön, joka arvioi asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sovittujen mittareiden avulla yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa kanssa. Valikoituminen lyhytaikaispaikalle (LA-paikka) Ensisijaisesti LA -jaksoja käytetään omaishoitajien hoitovastuun keventämiseksi tai tilanteissa, joissa omaiset ottavat päivittäistä hoitovastuuta asiakkaasta (ei edellytetä omaishoitajasopimusta). Tällä hetkellä muistisairaat, joilla on huomattava hoidon tai valvonnan tarve muodostavat suurimman asiakasryhmän. Asiakasvalinnassa käytetään samoja kriteereitä kuin tehostetussa palveluasumisessa eli LA -paikka valitaan asiakkaan toimintakyvyn mukaan. Lyhytaikaispaikkoja on käytössä eri yksiköissä eri tarpeisiin ja kriteerit vaihtelevat sen mukaisesti: 1. säännölliset LA -jaksot o omaisen hoitovastuun keventämiseksi (ks. edellä) 2. tilapäiset LA -jaksot o omaisella satunnainen tarve esim. muutaman kerran vuodessa o omainen tarvitsee asiakkaalle hoitopaikan esim. oman lääkärikäynnin tai muun vuoksi päiväksi tai muutamiksi päiviksi 3. kriisipaikat o käytössä kaikki tilapäisesti vapautuvat laitospaikat (pitkäaikaisasiakas esim. sairaalassa)
13 13 o käytetään asiakkaille, joilla äkillinen ympärivuorokautinen hoidon tai valvonnan tarve esim. omaishoitajan sairastumisen takia 4. toipumispaikat o käytetään sairaalasta tai ensiavusta kotiutuville, jotka eivät vielä pärjää kotiavun turvin, vaan tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa tai valvontaa 5. laitoskuntoutus o koti- ja omaishoidon asiakkaille tarkoitettu laitoskuntoutus o laitoskuntoutus on myös varhaista puuttumista Valikoituminen tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon SAS -hoitajat selvittävät asiakkaan kokonaistilannetta asiakkaan sairaskertomusten, kotikäyntien ja haastattelujen pohjalta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Selvityksellä pyritään kartoittamaan asiakkaan psykofyysinen ja sosiaalinen toimintakyky. 1. Fyysinen toimintakyky o kyky selviytyä päivittäisistä toimista o mitataan testein, haastatteluin ja havainnoimalla o mittarina RAVA ja mahdollisesti muut osastoilla (mm. kuntoutusosastolla) käytössä olevat mittarit 2. Psyykkinen toimintakyky o älyllinen eli kognitiivinen ja emotionaalinen toimintakyky o mm. muisti, oppiminen, havaitseminen, itsetunto ja realiteetti o mittarina MMSE, CERAD, GDS15 (depressioseula) o lisäksi psykiatrinen konsultaatio, havainnointi ja haastattelut 3. Sosiaalinen toimintakyky o olemassa olevan sosiaalisen verkoston, asuinolojen ja muun tilanteen kartoittaminen o kyky ja mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen o ympäristö ja sen luomat edellytykset päivittäisissä toimissa (esim. asuinolot) Palveluiden porrastusta ja kohdentumista tarkastellaan vuosittaisen Ravatar -mittauksen avulla. Mittaus toteutetaan kerran vuodessa maaliskuussa. Mittauksista tehdään poikkileikkaustutkimus ja tulokset analysoidaan palveluohjausyksikössä ja esimiesten palavereissa ja viedään tiedoksi johtoryhmiin. Yhteistoiminta-alueella on käytössä yhtenäiset kirjaamis- ja tilastointiohjeet. Yhteistoiminta-alueella otetaan käyttöön sähköinen SAS -ohjelma asiakkaiden sijoittelun työvälineeksi. Sähköisen SAS:n avulla saadaan ajantasaista tietoa asiakkaiden sijoittelusta eri palveluihin yhteistoiminta-alueella. Tulevina vuosina palvelutarpeen arvioinnin on entistä paremmin vastattava palveluiden myöntämisen kriteerejä ja on lisäksi toteutettava jatkuvaa palvelutarpeen uudelleen arviointia jo palveluiden piirissä oleville asiakkaille.
14 14 Taulukko 2. Palveluohjaukseen liittyvä lainsäädäntö ja suositukset ja suositusten toteutumisen mittaaminen ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Palvelutarpeen tunnistaminen Palvelutarpeen arviointi VAADITTAVA/SUOSITELTAVA TASO PL 19 ja 22 SHL (710/1982)13, 17 SHA (607/1983) Palvelujen saamisen kriteerit (soveltamisohjeet) on hyväksytty lautakunnassa. Selvitetään, kuuluuko asia sosiaalihuollon ja sosiaalipalvelujen piiriin ja edellyttääkö se palvelutarpeen arviointia. Palvelutarpeen arvioinnista määräajassa kiireellisissä tapauksissa ja 75 vuotta täyttäneiden osalta on säädetty sosiaalihuoltolain 40a :ssä. SHL 41 :n mukainen asiakkaan tahdonvastainen sosiaalihuollon tarpeen arviointi. Asiakaslaki (812/2000) 4-5 :n mukainen oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista. Hallintolaki (434/2003) 2 luku ja 34. Sosiaalihuollon asiakaslain 8 :n mukainen itsemääräämisoikeus ja osallistuminen toteutuvat. Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään mittaristoa INDIKAATTORIT Lautakunta vahvistaa kriteerit: kyllä/ei Kriteerit julkisesti tiedossa: kyllä/ei Palvelutarpeen arviointi määräajassa toteutuu: aina/satunnaisesti/ei toteudu Virka-apupyyntö poliisiviranomaiselta ohjeistettu: kyllä/ei Asiakasta informoidaan vaihtoehdoista: aina/satunnaisesti/ei koskaan Asiakasta itseään kuullaan ja asiakas voi vaikuttaa palvelun sisältöön: aina/satunnaisesti/ei koskaan Asiakkaan tahtoa selvitetään yhteistyössä omaisen/laillisen edustajan kanssa: aina/satunnaisesti/tarpeen mukaan/ei koskaan Palvelua on mahdollista saada asiakkaan omalla kielellä: kyllä/ei Tarvittaessa käytetään tulkkia: kyllä/ei RAVA, MMSE, GDS tarvittaessa muut mittarit Hoito- ja palvelusuunnitelma Asiakkaalle laaditaan avo- ja laitoshoidon yhteinen asiakaskohtainen Hoito- ja palvelusuunnitelma moniammatillisessa tiimissä Asiakkaille laaditaan asiakaslain 7 :n mukainen kirjallinen palvelu-, kuntoutustai hoitosuunnitelma. Asiakkaan kanssa sovitaan tietojen käyttöoikeuksista: Palvelu- ja hoitosuunnitelma päivitetään säännöllisesti tai olosuhteiden muuttuessa. Omainen osallistuu asiakkaan niin halutessa neuvotteluihin: kyllä/ei Yksikössä on laadittu asiakirjamallit tietojen käyttöoikeuksien luovuttamisesta: kyllä/ei Palvelu- ja hoitosuunnitelma päivitetään: säännöllisesti
15 15 Kirjallinen päätös palvelun saamisesta Asiakkaan edunvalvonta Asiakasmaksut Asiakaspalautteiden/muistutusten käsittely yksikössä Palvelu- ja hoitosuunnitelman päivittämisestä vastaava henkilö/omahoitaja on nimetty. Asiakkaille annetaan asiakaslain 6 :n mukainen kirjallinen, valituskelpoinen päätös palvelun järjestämisestä Asiakkaita autetaan tarvittaessa etuuksien hakemisessa/palveluohjaus. Asiakkaita avustetaan tarvittaessa edun valvojan hakemisessa (asiakaslain 9 ). Edunvalvojan kanssa tehdään tarpeen mukaisesti yhteistyötä. Asiakasmaksuihin sovelletaan asiakasmaksulakia (734/1992) ja asetusta (912/1992). Maksujen määräytymisen perusteet on päätetty sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Asiakaspalautteet ja muistutukset käsitellään viipymättä ja ryhdytään toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi. (Asiakaslain 23 ) Valviran ohje muistutusmenettelyn käytöstä (Dnro 4476/ /2010 Seudulliset asiakaspalaute ja muistutusohjeet laadittu Asiakkailla on tiedossa sosiaaliasiamiehen yhteystiedot. (Asiakaslain 24 ) satunnaisesti ei päivitetä Omahoitaja nimetään: aina/satunnaisesti/ei koskaan omaishoito: aina/satunnaisesti/ei koskaan kuljetuspalvelu: aina/satunnaisesti/ei koskaan tehostettu palveluasuminen: aina/satunnaisesti/ei koskaan Hylkäävien päätösten määrää seurataan: kyllä/ei Henkilöstö tiedottaa asiakkaita heille kuuluvista etuuksista: aina/satunnaisesti/ei koskaan Henkilöstö avustaa etuuksien hakemisessa: kyllä/ei Henkilöstölle on laadittu toimintaohje edunvalvojan/julkisen edunvalvojan tarpeessa olevan asiakkaan ohjaamiseksi: kyllä/ei Yhteistyö: toteutuu / ei toteudu Asiakkaalle tehdään asiakasmaksupäätös: aina/satunnaisesti/ei koskaan Soveltamisohje laadittu: kyllä/ei Asiakasmaksuista tiedottaminen: kattavaa/satunnaista/kysyttäessä Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti: kyllä/ ei Kantelujen ja muistutusten määrää seurataan: kyllä/ei Todettujen puutteiden korjaamiseksi on laadittu menettelyohje: kyllä/ei Asiakasta informoidaan sosiaaliasiamiestoiminnasta: kyllä/ei Liite 1. Palveluohjauksen prosessikuvaus
16 Palvelu- ja hoitosuunnitelman laatiminen asiakkaalle Asiakkaalle tehdään palvelu- ja hoitosuunnitelma kuukauden sisällä palveluiden aloittamisesta. Ennen palvelu- ja hoitosuunnitelman tekoa palvelutarve arvioidaan Ravatar mittarilla ja MMSE- mittarilla ja tarvittaessa käytetään myös muita mittareita esimerkiksi Toimiva-testi. Palvelu- ja hoitosuunnitelma tehdään yleensä asiakkaan kotona ja suunnitelman laatimiseen pyydetään tarvittaessa mukaan asiakkaan lähiomainen. Suunnitelman laatimisesta vastaa asiakkaalle nimetään vastuutyöntekijä (omahoitaja). Asiakkaan tullessa kotihoidon palvelujen piiriin, on asiakas pääsääntöisesti ensimmäinen kuukausi tilapäisen kotihoidon piirissä. Hoitosuunnitelmaa tehdään tämän kartoitusvaiheen aikana yhdessä asiakkaan ja/tai hänen omaistensa/asianhoitajansa kanssa, kun palvelutarve on selkiintynyt. Hoitosuunnitelma tulostetaan ja annetaan asiakkaalle. Palvelu- ja hoitosuunnitelmasta annetaan aina kopio asiakkaalle ja tarvittaessa omaiselle. Hoitajat, asiakas ja omaiset arvioivat palveluntarvetta jatkuvasti. Tarpeen mukaan palvelu lopetetaan ja palvelua voidaan lisätä tai vähentää. Palvelu- ja hoitosuunnitelma tarkistetaan yhdessä asiakkaan ja lähiomaisten kanssa palvelutarpeen olennaisesti muuttuessa (asiakkaan luona käytetty aika lisääntyy kolmen kuukauden ajanjaksolla 10 %) tai vähintään kerran vuodessa. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa laadittaessa kartoitetaan asiakkaan omat voimavarat (mistä asioista selviää itsenäisesti tai autettuna), mihin palvelulla/hoivalla/kuntoutuksella pyritään, miten kotihoito, hoiva ja käynnit tukevat asiakasta kotona selviytymisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja mikä rooli on asiakkaan omaisilla ja eri yhteistyötahoilla.
17 17 4. ENNAKOIVA TOIMINTA Ikäihmisten ennakoiva ja kuntoutumista tukeva toiminta on palvelua, jolla edistetään pääasiassa ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita. Asiakkaan omat voimavarat ovat toiminnan keskeinen tekijä. Tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisemman pitkään. Ennakoivan työn tarkoituksena on onnistunut ikääntyminen, ikäihmisten terveelliset elintavat ja sairauksien ehkäisy, hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen, itsenäinen suoriutuminen ja turvallisuus, lihaskuntoa ja tasapainoa tukeva liikunta, varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen, sairauksien tehokas hoito ja kuntoutus sekä gerontologisen ja geriatrisen asiantuntemuksen vahvistaminen.
18 18
19 Ennakoiva toiminta Mikkelin palvelutuotantoyksikössä Ikäihmisten päivätoiminta Päivätoimintaan sisältyvät keskitetyt tukipalvelut: kuljetus-, ateria-, saunotus, vaatehuolto ja jalkojenhoito, päiväkuntoutus lääkärin lähetteellä sekä monipuolinen kuntouttava, hyvinvointia ja elämänlaatua tukeva toiminta. Ikäihmisille ja muistisairaille henkilöille järjestetään sekä kuntouttavaa että hoivapainotteista päivätoimintaa Kiiskinmäen päiväkeskuksessa Mikkelissä. Ristiinassa, Hirvensalmella, Puumalassa, Haukivuorella ja Suomenniemellä ikääntyneiden päivätoimintaa järjestetään palvelukeskuksissa. Lisäksi monet järjestöt ja yhdistykset toteuttavat ikäihmisten ennakoivaa ja kotona asumista tukevaa toimintaa. Seniorisentteri Seniorisentteri on osa Mikkelin palvelutuotantoyksikössä tehtävää ennakoivaa työtä. Työn tarkoituksena on tukea niitä yli 65-vuotiaita, jotka eivät ole säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä ja vahvistaa heidän selviytymistään ja hyvinvointiaan kotona. Työllä pyritään vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka voivat huonontaa ikääntyvän elämänlaatua, elinoloja ja elämänhallintaa. Työn tavoitteena on, että ikääntyvä tuntee olonsa turvalliseksi kotona ja että hänellä on tietoa siitä, mistä apua saa tarvittaessa. Seniorisentterin omahoitopiste (avoinna ti-to 9-12): tietoa ikäihmisille suunnatuista palveluista
20 20 ohjeita ja esitteitä itsehoidon tueksi mahdollisuus mm. verenpaineen mittaukseen nettinurkka asiakkaille Seniorisentterin ikäneuvonta (ma-pe ajanvarauksella): suunnattu kaikille yli 65-vuotiaille ohjausta, neuvontaa ja palvelutarpeen arviointia maksuton Seniorisentterin muistipoliklinikka: suunnattu Mikkelin palvelutuotantoalueella asuville yli 75-vuotiaille, joilla on muistiongelmia lääkärinlähetteellä muistihoitajan sekä geriatrin tai geriatriaan erikoistuvan lääkärin vastaanotto tehdään diagnoosi ja ohjataan jatkoseurantaan Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan ennakoivat kotikäynnit suunnattu 80 vuotta täyttäville palvelun tarpeen ennakointi, palveluista tiedottaminen ja kotona asumisen tukeminen vapaaehtoinen ja maksuton Kotihoidon fysioterapia ja kotikuntoutus Fysioterapian tavoitteena on tukea kotihoidon ja omaishoidon asiakkaiden toimintakykyä ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona: ohjaamalla asiakkaita oikein kohdennetusti eri kuntoutuspalveluiden piiriin kehittämällä tiedonkulkua kotihoidon ja kuntouttavia palveluita tarjoavien välillä ohjaamalla ja kouluttamalla henkilökuntaa arvioimaan asiakkaiden toimintakykyä ja apuvälinetarvetta sekä tukemaan asiakkaiden liikunnallista aktiviteettia. olemalla moniammatillisissa tiimeissä ja työryhmissä kuntoutuksen asiantuntijana asiakastilanteita ja kotona hoitamisen mahdollisuuksia käsiteltäessä. fysioterapia toteutetaan pääasiassa kotikäynteinä asiakkuus sisältyy kotihoidon asiakkuuteen mutta on myös mahdollista erillisellä lääkärin lähetteellä Kotikuntoutukseen on mahdollisuus säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon asiakkaalla Mikkelin kaupunkialueella ja Anttolan keskustan alueella, silloin kun muu kuntoutusmuoto ei ole mahdollinen. Kotihoidon fysioterapeutti arvioi kotikuntoutuksen tarpeen. Sosiaalityö Sosiaalityön tavoitteena on antaa yksilöllistä neuvontaa, ohjausta ja tukea elämän eri osaalueilla yli 65-vuotiaille ja heidän lähipiirilleen. sosiaalisten selvitysten tekeminen ja kokonaisvaltainen tarpeiden kartoittaminen sekä sosiaalisten etuuksien ja erilaisten tukimuotojen hakeminen asiakastyön lisäksi konsultaatioavun antaminen muille ammattiryhmille asiakkaaksi tullaan palveluohjausyksikön kautta
21 Ennakoiva toiminta Mäntyharjun, Kangasniemen ja Pertunmaan palvelutuotantoyksiköissä Mäntyharjulla ennaltaehkäisevät kotikäynnit toteutetaan 80 -vuotiaille, ei säännöllisten palveluiden piirissä jo oleville henkilöille. Ruskahovissa tuotetaan mm. kotihoidon tukipalveluna ikääntyneiden päivätoimintaa ja muistihoitajan vastaanottopalvelua. Lisäksi Ruskahovin päivätoiminnan asiakkaille on järjestetty myös kotihoidon sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa. Kunnassa toimii myös ikääntyneiden palveluohjaaja. Hän toimii SAS -hoitajana ja vastaa asiakkaiden/potilaiden hoitopaikkajärjestelyistä yms. Terveyskeskuksessa on myös omahoitopiste, jossa on mahdollisuus mm. verenpaineen mittaukseen. Määräaikaisesti (perintövaroilla) on palkattu ikääntyneiden kuntouttavaan toimintaan kaksi fysioterapeuttia. Toinen fysioterapeutti järjestää virike- ja kuntoutustoimintaa terveyskeskuksen sairaalan ja tehostetun palveluasumisen asukkaille. Kotihoitoon palkatun fysioterapeutin tavoitteena on tukea kotihoidon ja omaishoidon asiakkaiden toimintakykyä ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona. Kangasniemellä toimii ikäihmisten päivätoiminta, terveystarkastukset, perusterveydenhuollon muistipoliklinikka, ennaltaehkäisevät kotikäynnit, ennaltaehkäisevät liikunta ym. ryhmät, itsehoitopiste ja eri järjestöjen toteuttama ennaltaehkäisevä toiminta. Päivätoiminnan tavoitteena on ennaltaehkäisevä ja kuntouttava toiminta, joka tukee ja edistää kotona asuvien ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja itsenäistä toimintakykyä. Toiminta ylläpitää omatoimisuutta ja sosiaalisia kontakteja. Päivätoimintaan sisältyy ateria- ja asiointipalveluja, ohjattua harrastus- ja viriketoimintaa, retkiä ja vierailuja lähialueelle, tiedotusta ajankohtaisista asioista, eri alojen vierailijoita ja esiintyjiä. Sairaanhoitajan vastaanotolla on saatavana terveydenhuoltopalveluja esim. laboratorionäytteet, verenpaineen mittaukset, influenssarokotukset, lääkehoidot, haavahoidot, ohjausta ja neuvontaa. Lisämaksusta järjestetään hieronta-, kampaamo-, jalkahoito- ym. palveluita eri palveluiden tuottajilta. Päivätoimintaan hakeudutaan SAS-yhdyshenkilön kautta. Omahoitopiste: tietoa ikäihmisille suunnatuista palveluista ohjeita ja esitteitä itsehoidon tueksi mahdollisuus mm. verenpaineen mittaukseen nettinurkka asiakkaille Ikäihmisten terveystarkastukset: suunnattu 75-vuotiaille ja omaishoitajille ohjausta, neuvontaa ja palvelutarpeen arviointia maksuton Ennakoivat kotikäynnit: suunnattu kangasniemeläisille 80 vuotta täyttäville palvelun tarpeen ennakointi, palveluista tiedottaminen ja kotona asumisen tukeminen vapaaehtoinen ja maksuton Perusterveydenhuollon muistipoliklinikka: Muistipoliklinikka on suunnattu kangasniemeläisille ja Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluvien kuntien asukkaille. Muistipoliklinikka on tarkoitettu kaikille, jotka epäi-
22 22 levät itsellään tai läheisellään sairautta. Pääsääntöisesti muistipoliklinikalla hoidetaan yli 65- vuotiaita muistihäiriöpotilaita. Poliklinikalle hakeutumisen kynnys alhainen ja lähetettä ei tarvita muistihoitajan vastaanotolle. Muistihoitaja tekee alkukartoituksen ja tarvittaessa ohjaa asiakkaan lääkärin vastaan otolle. muistihoitajan vastaanotto on ilmainen ohjausta, opastusta ja neuvontaa sairauteen liittyvissä asioissa. koulutus- ja konsultaatioapua, yleisöluennot ammatti-ihmisille, potilaille ja omaisille. kuntalaisille tiedottaminen muistipoliklinikan toiminnasta. yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, esim. vertaistukiryhmien järjestäminen jne. puhelinneuvonta. Ennaltaehkäisevät ryhmät tasapainoryhmään hakeudutaan avoterveydenhuollon tai kotihoidon kautta fysioterapeutin toteuttamina maksuton Lisäksi monet järjestöt ja yhdistykset toteuttavat ikäihmisten ennaltaehkäisevää, kotona asumista tukevaa toimintaa. Pertunmaalla toteutetaan ennakoivat kotikäynnit vuosittain kyseisenä vuonna 80 vuotta täyttäville henkilöille, jotka eivät ole säännöllisten palvelujen piirissä. Ikäkausittain terveystarkastuksiin kutsutaan 65-, 70- ja 75-vuotiaat henkilöt. Ikääntyneiden päivätoiminta on keskitetty Päiväkeskus Jokituvalle, joka toimii kolmena päivänä viikossa. Lisäksi eri järjestöt, kansalaisopisto ja hankkeet järjestävät ikäihmisille suunnattuja toimintaryhmiä. Perusterveydenhuollon fysioterapian ikäihmisille suunnatut ryhmät on tarkoitettu sairastumisen riskissä oleville tai jo toimintakyvyn rajoituksia omaaville henkilöille. Kunnassa toimii kaksi muistihoitajaa.
23 23 5. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VANHUSPALVELUIDEN KRITEERIT Vanhuspalveluiden saamisen yleiset kriteerit: 1. Palvelua hakeva on oikeutettu saamaan maksuton arviointi palvelujen tarpeesta viimeistään seitsemäntenä (7) arkipäivänä siitä, kun hän tai hänen edustajansa on ottanut yhteyttä kunnan sosiaalipalveluista vastaavaan viranomaiseen palvelujen saamiseksi (ks. Sosiaalihuoltolaki 710/1982). 2. Akuuttiapu pyritään antamaan välittömästi ja avunpyyntöön reagoidaan kolmen (3) mutta kuitenkin viimeistään seitsemän (7) päivän kuluessa yhteydenotosta. 3. Tehostetussa palveluasumisessa palvelujen myöntämisestä tai epäämisestä annetaan kirjallinen päätös. 4. Asiakasta tuetaan ensisijaisesti tukipalveluiden avulla. Mikäli tukipalvelut ovat kuitenkin riittämättömiä turvaamaan asiakkaan kotona selviytymistä, tarjotaan asiakkaalle muita kotihoidon palveluita. 5. Palvelutarpeen vakiintuessa laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin järjestettävät palvelut. Hoito- ja palvelusuunnitelma ja siihen liittyvät sopimukset laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa ja asiakkaan hoitoon osallistuvia tai etuja valvovia henkilöitä kuullaan. Toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukeminen ovat palveluiden periaatteina. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja vallitsevien olosuhteiden aina muuttuessa, mutta kuitenkin vähintään vuosittain Kotihoidon kriteerit Seudulliset kotihoidon palveluiden saamisen kriteerit, sisältää tilapäisen ja säännöllisen kotihoidon Kotipalvelu ja kotisairaanhoito on kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa yhdistetty yhteiseksi kotihoitoyksiköksi. SEUDULLISET KOTI- HOIDON PALVELU- JEN KRITEERIT 1) Kokonaisarvion perusteella toimintakyvyn alentuminen, joka estää päivittäisistä toiminnoista itsenäisen selviytymisen PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Fyysisen toimintakyvyn arviointi: Fyysiset edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista mitataan testein, haastatteluin ja havainnoimalla yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa kanssa. Mittareina käytetään asiakkaan fyysisen toimintakyvyn arvioon soveltuvia mittareita. Kotihoidon asiakkaan RaVaTar indeksi on vähintään Psyykkisen toimintakyvyn arviointi: Psyykkiset ja kognitiiviset edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista mitataan testein, haastatteluin ja havainnoimalla yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa kanssa. Mittareina käytetään asiakkaan psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn arvioon soveltuvia mittareita. Käytössä ovat MMSE -muistitesti ja GDS15 - masennustesti. Muistisairauden vuoksi kotihoidon palvelua tarvitsevan asiakkaan MMSE on alle 26. Sosiaalisen toimintakyvyn ja elinympäristön arviointi: Sosiaalisen toimintakyvyn ja elinympäristön luomat edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista selvitetään haastatteluin ja havainnoimalla yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa kanssa. Sosiaalista toimintakykyä kuvaavat olemassa oleva sosiaalinen verkosto, sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet ja omat kyvyt so-
24 24 siaaliseen kanssakäymiseen. Arviossa huomioidaan koti- ja elinympäristö terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta. 2) Sairaanhoidollisten palvelujen tarve yhdistettynä kyvyttömyyteen käyttää kodin ulkopuolisia palveluja 3) Kotihoidon palvelujen tarve sairaalahoidon jälkeen 4) Omaishoitotilanne, jossa tarvitaan kotihoidon tarjoamia tukitoimia 5) Saattohoidon järjestäminen kotona 6) Lapsiperheen palvelujen tarve vaikeassa tilanteessa Asiakas tarvitsee sairauden vuoksi erityistä ammattitaitoa vaativaa hoitoa, tutkimusta ja voinnin seurantaa eikä kykene käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluita. Kun asiakas kotiutuu sairaalahoidosta, perustuvat kotihoidon palvelut ennen kotiutumista selvitettyihin kotona selviytymisen edellytyksiin. Tarvittaessa järjestetään hoitoneuvottelu. Asiakas on omaistensa hoidossa ja omaiset tarvitsevat jaksamisensa tueksi kotihoidon apua. Asiakkaan saattohoito toteutetaan kotona yhteistyössä omaisten kanssa asiakkaan ja hänen omaisen toiveesta. Saattohoitotilanteessa palveluntarve ja kotisaattohoidon mahdollisuus arvioidaan moniammatillisesti yhteistyössä omaisten ja muun tarvittavan tukiverkoston kanssa. Lapsiperhe tarvitsee tilapäisesti kodinhoidollista, lapsenhoidollista ja kasvatuksellista apua kriisitilanteen tai sairauden vuoksi. Palvelun tarve arvioidaan mahdollisuuksien mukaan moniammatillisesti. Palvelulla ei voida korvata vanhemman lakisääteistä oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen. Kotisairaalapalveluiden saamisen kriteerit Mikkelissä ja Kangasniemellä Kotisairaalapalvelu otetaan asteittain käyttöön muissa seudun kunnissa. SEUDULLISET KOTISAIRAALAN PALVELUJEN KRITEERIT PALVELUTARPEEN ARVIOINTI 1) Sairaanhoidollisten palvelujen tarve, mutta ei tarvetta laitoshoitoon 2) Kokonaisarvion perusteella asiakkaan toimintakyky on riittävä selviytyäkseen kotona itsenäisesti tai omaisten ja/tai muiden auttajatahojen turvin Asiakas tarvitsee sairauden vuoksi erityistä ammattitaitoa vaativaa hoitoa, tutkimusta ja voinnin seurantaa ilman, että hänellä on tarvetta olla sairaalahoidossa tai hoitoa ei pystytä järjestämään kotihoidossa / lääkäreiden vastaanotolla. Lääkäri tekee aina päätöksen kotisairaalahoidon aloittamisesta ja hoidon päättymisestä. Kotisairaalahoitoa annetaan myös tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Fyysisen toimintakyvyn arviointi Asiakas selviää fyysisesti päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti, omaisen tai muun auttajatahon tuella. Toimintakyky selvitetään havainnoimalla ja haastattelemalla asiakasta ja/ tai hänen edustajaansa. Psyykkinen toimintakyvyn arviointi Psyykkisen ja kognitiiviset edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista voidaan mitata testein (MMSE, ja GDS-15) tai haastattelemalla/ havainnoimalla yhteistyössä asiakaan ja/ tai hänen edustajansa kanssa. Selkeästi muistisairaiden asiakkaiden hoito ei onnistu ilman omaisen tai muun hoitotahon apua. Sosiaalisen toimintakyvyn ja elinympäristön arviointi Sosiaalisen toimintakyvyn ja elinympäristön luomat edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista selvitetään haastatteluin ja havainnoimalla yhteis-
25 25 työssä asiakkaan ja/ tai hänen edustajansa kanssa. Sosiaalista toimintakykyä kuvaavat olemassa oleva verkosto, sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet ja omat kyvyt sosiaaliseen kanssakäymiseen. Arvioissa huomioidaan koti- ja elinympäristö terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta. 3) Saattohoidon järjestäminen kotona 4) Lapsiperheen palvelujen tarve (ei Kangasniemi) Asiakkaan saattohoito toteutetaan kotona yhteistyössä omaisten tai muun auttajatahon kanssa. Saattohoidossa otetaan huomioon asiakkaan ja hänen omaisensa toiveet. Saattohoitotilanteessa palveluntarve ja kotisaattohoidon mahdollisuus arvioidaan moniammatillisesti yhteistyössä omaisten ja muun tarvittavan tukiverkoston kanssa. Lääkäri tekee päätöksen saattohoidosta yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. Lapsiperhe saattaa tarvita tilapäisesti kotisairaalan apua lapsen sairauden vuoksi. Palvelun tarve arvioidaan mahdollisuuksien mukaan moniammatillisesti. Hoitovastuu lapsiasiakkaista on keskussairaalan pediatrilla. 5) Muiden kotihoidon palveluiden tarve Ennen kotisairaala-asiakkuuden alkamista on selvitettävä asiakkaan muu avuntarve kotona (kotiutustiimi, kotihoito tai muu palvelutuottaja). Seudulliset turvapalveluiden saannin kriteerit TURVA- JA HYVINVOINTITEK- NOLOGIAPALVELUJEN KRITEE- RIT MIKKELIN PALVELUTUO- TANTOYKSIKÖSSÄ 1) Asiakkaan kotona asumisen tukeminen: koettu turvattomuus varhaisen tukemisen näkökulma kotona asumisen turvallisuuden vahvistaminen fyysisen-, psyykkisen ja/tai sosiaalisen toimintakyvyn alentuminen (ikääntyminen, vammautuminen) Mahdollisia laitteita ovat: perinteinen turvapuhelin ja sen lisähälyttimet: - ovihälytin (kulunvalvonta) - paloilmoitin erityisvälineinä: - kaatumishälytin - imu-/ puhalluskytkin hälytyksen suorittamista varten lankapuhelinlinjaa korvaava gsm-modeemi tai gsmturvapuhelin paikannusominaisuudella varustettu hälytin hyvinvointiranneke koti- ja pal- PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin lähtökohta on kotona asumisen tukeminen ja / tai kotihoidon henkilöstön työskentelyn tukeminen erilaisin turva- ja hyvinvointiteknologian keinoin. Palvelun toteuttamista arvioidaan sekä asiakas / käyttäjä- ja organisaationäkökulmasta. Palvelutarpeen arviointia / palveluohjausta suorittava sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen ohjaa ja tarvittaessa avustaa asiakasta hakeutumaan turvapalveluiden piirin. Turvapuhelinpalveluiden henkilöstö arvioi asiakkaan tilannetta yhdessä asiakkaan ja / tai hänen omaistensa ja/ tai hoitohenkilöstön kanssa ja valitsee asiakasta parhaiten palvelevan ja käytettäväksi soveltuvan hälytinratkaisun sekä avustaa tarvittaessa lankapuhelinliittymän tai sitä korvaavan ratkaisun järjestämisessä. Turvapalveluiden henkilöstö ohjaa asiakasta tarvittaessa myös muiden kotona asumista tukevien palveluiden piiriin (yksityinen tai julkinen kotihoito, sosiaalityö, terveydenhuolto). Asiakkaan toimintakyvyn muuttuessa teknologisen ratkaisun tarvetta arvioidaan uudelleen (esim. muistisairauden eteneminen). Erityishälyttimien tarpeet arvioidaan asiakaskohtaisesti (esim. vuodehälyttimen käyttö). Fyysisen toimintakyvyn arviointi Perinteinen turvapuhelin, hyvinvointiranneke ja paikantava hälytin: Henkilö kykenee suorittamaan turvahälytyksen painamalla turvahälytintä tai suorittamaan hälytyksen puhaltamalla ja/ tai imaisemalla hälytinpainiketta korvaavaan imu- puhalluskytkimeen. Henkilön fyysinen toimintakyky mahdollistaa liikkumisen kodin ulkopuolella. Liikkumisen turvallisuuden lisäämiseksi tarvitaan paikannusominaisuudella varustettua hälytinratkaisua
26 26 velutalojärjestelmä (sis. kulunvalvonnan, asiakkaan univalverytmin / aktiviteetti seurannan) Lääkekello (elektroninen lääkeannostelija) erillinen vuodehälytin (Emfit) tai muuta kulunvalvontaa, kuten ovihälytintä tai hyvinvointiranneke järjestelmää. Lääkekello: Henkilö kykenee painamaan lääkekelloa tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta lääkkeen annostelu on mahdollista. Henkilö kuulee lääkekellon muistutusäänen ja / tai puhelinsoiton lääkkeenotosta muistuttamiseksi. Psyykkisen toimintakyvyn arviointi Perinteinen turvapuhelin, hyvinvointiranneke ja paikantava hälytin: Henkilö sitoutuu käyttämään turvahälytin laitetta ja ymmärtää hälyttimen käytön merkityksen. Lääkekello: Henkilö on sitoutunut lääkehoitonsa toteuttamiseen. Arvioidaan turvallisen lääkehoidon toteuttamismahdollisuutta lääkekellon avulla (esim. lääkeaineriippuvuus, muistisairaudet) Sosiaalisen toimintakyvyn ja elinympäristön arviointi Kotona asumista tukevien teknologisten ratkaisujen valinnassa arvioidaan vaikutuksia asuinympäristössä toimimiseen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon. Fyysinen asuinympäristö (mm. asunnon rakenteet, poistumistiet) voivat olla vaikuttamassa teknologisen ratkaisun valintaan. Hyvinvointiteknologioiden avulla pyritään ylläpitämään tai lisäämään kotona asumisen turvallisuutta, asiakkaan fyysistä -, psyykkistä - ja sosiaalista toimintakykyä. Arviossa huomioidaan koti- ja elinympäristö terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta. 2) Omaishoitajuuden tukeminen Asiakas on omaisensa hoidossa. Tilanteeseen sopiva teknologia valitaan siten, että sen avulla voidaan mahdollisimman hyvin tukea omaishoitajaa, hoidettavaa sekä kotihoidon tuottamaa hoitotyötä. 3) Tuki saattohoitotilanteessa Asiakkaan tilannetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja / tai hänen omaisensa ja/ tai hoitohenkilöstön kanssa Tehostetun palveluasumisen ja sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon kriteerit SEUDULLISET TEHOS- TETUN PALVELUASU- MISEN JA SOSIAALI- HUOLTOLAIN MUKAI- SEN LAITOSHOIDON KRITEERIT 1) Jatkuva ympärivuorokautinen palvelujen tarve toimintakyvyn kokonaisarvion perusteella 2) Palvelua ei voida riittävällä tavalla järjestää kotiin annettavien palvelujen eikä tavallisen / tuetun palveluasumisen keinoin. PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Lyhytaikaisessa asiakkuudessa sovelletaan samoja kriteerejä ja arviointimenetelmiä. Lyhytaikaisen palvelun tarve syntyy asiakkaan lyhytaikaisen toimintakyvyn laskun ja siitä kuntoutumisen tai kotona toteutettavaa hoitoa tukevan syyn vuoksi. Fyysisen toimintakyvyn arviointi: Fyysiset edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista mitataan testein, haastatteluin ja havainnoimalla yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa kanssa. Mittareina käytetään asiakkaan fyysisen toimintakyvyn arvioon soveltuvia mittareita. Tehostetun palveluasumisen ja sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon asiakkaan RaVaTar indeksi on vähintään Psyykkisen toimintakyvyn arviointi: Psyykkiset ja kognitiiviset edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista mitataan testein, haastatteluin ja havainnoimalla yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa
27 27 3) Asiakkaalla ei ole lääketieteellisesti perusteltua syytä sairaalatasoiseen hoitoon. kanssa. Mittareina käytetään asiakkaan psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn arvioon soveltuvia mittareita. Käytössä ovat esimerkiksi MMSE -muistitesti ja GDS15 - masennustesti. Muistisairauden vuoksi ympärivuorokautista palvelua tarvitsevan asiakkaan MMSE on alle 18. Sosiaalisen toimintakyvyn ja elinympäristön arviointi: Sosiaalisen toimintakyvyn ja elinympäristön luomat edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista selvitetään haastatteluin ja havainnoimalla yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa kanssa. Sosiaalista toimintakykyä kuvaavat olemassa oleva sosiaalinen verkosto, sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet ja omat kyvyt sosiaaliseen kanssakäymiseen. Arviossa huomioidaan koti- ja elinympäristö terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta. Nykyisten palvelujen arviointi: Olemassa olevien palvelujen kokonaisuuden luomat edellytykset selviytyä päivittäisistä toiminnoista ja niiden tehostamisen mahdollisuudet selvitetään yhteistyössä asiakkaan ja /tai hänen edustajansa sekä asiakkaan tilanteeseen perehtyneiden ammattihenkilöiden kanssa Lyhytaikaisen laitoshoidon kriteerit (terveydenhuoltolain, omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain mukaisesti) SEUDULLISET LYHYTAIKAISHOIDON KRITEERIT PALVELUTARPEEN ARVIOINTI ja TOIMINNAN TAVOITTEET 1) Akuuttihoito Tarvitaan lääkärin lähete. Palvelu kohdentuu ikäihmisiin, joilla on akuutti lääketieteellinen peruste laitoshoidon tarpeeseen (akuutti somaattinen sairaus, psyykkinen sairaus tai kroonisen sairauden paheneminen joka aiheuttaa toimintakyvyn heikkenemisen). Sisäänkirjoituksen ja lääkärin tulotarkastuksen yhteydessä tehdään potilaalle hoito- ja kuntoutussuunnitelma tavoitteineen. Osastolla on mahdollisuus päivittäiseen lääkärihoitoon sekä tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultointiin ja ympärivuokautiseen monitorointiin. Akuuttihoitojakson jälkeen potilas siirtyy kuntoutusjaksolle, ellei kotiutus ole vielä mahdollinen. 2) Kuntoutushoito Tarvitaan lääkärin lähete, mutta myös kotisairaanhoitajan, muistihoitajan tai kotihoidon fysioterapeutin suositukset huomioidaan. Kuntoutuksella voidaan turvata potilaan toimintakykyä ja/tai edistää toipumista akuutin sairauden, vammautumisen ja leikkauksen jälkeen. Lyhytaikaisten kuntoutusjaksojen tavoitteena on ylläpitää potilaan toimintakykyä aivohalvauspotilailla, omahoidon asiakkailla sekä kotihoidon asiakkailla. Lyhytaikaiset kuntoutusjaksot voivat toimia arviointijaksona ja tukea kotihoitoa. 3) Erityisosaamista vaativa kuntoutushoito Tarvitaan lääkärin lähete. Erityisosaamista vaativa kuntoutusta tarvitaan esim. neurologisessa kuntoutuksessa tai vaikeiden murtumien hoidossa. Kuntoutuksessa korostuu fysioterapian ja toimintaterapian merkittävä osuus kuntoutuksen toteutuksessa. Kuntoutus voidaan toteuttaa seudullisesti ostopalveluna Kyyhkylässä tai omissa tuotantoyksiköissä Kuntoutusjakso kestää enintään 60 vuorokautta 4) Saattohoito Tarvitaan lääkärin lähete. Saattohoito järjestetään laitoshoidossa silloin kun saattohoito kotona ei kotihoidon, kotisairaalan ja/tai omaishoidon turvin ole mahdollista. Saattohoidon toteuttamisessa huomioidaan potilaan ja omaisten toiveet. 5) Dementiaa sairastavien lyhytaikaishoito Tarvitaan lääkärin lähete. Potilaalla on keskivaikea tai vaikea dementiasairaus.
YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VANHUSPALVELUIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET
YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VANHUSPALVELUIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Vanhuspalveluiden saamisen yleiset myöntämisperusteet: 1. Palvelua hakeva on oikeutettu saamaan maksuttoman arvioinnin palvelujen tarpeesta viiveettä,
LisätiedotVanhuspalveluiden toimintakäsikirja
2016 Vanhuspalveluiden toimintakäsikirja 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. VANHUSPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA... 6 3. VANHUSPALVELUIDEN HOIDON PORRASTUS JA PALVELUOHJAUS
LisätiedotVanhuspalveluiden toimintakäsikirja
2016 Vanhuspalveluiden toimintakäsikirja 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. VANHUSPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA... 6 3. VANHUSPALVELUIDEN HOIDON PORRASTUS JA PALVELUOHJAUS
LisätiedotMikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 12.12.2013 70 Liite 5 MIKKELIN SEUDUN VANHUSPALVELUIDEN KÄSIKIRJA 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. VANHUSPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET
LisätiedotSeudullinen sosiaali ja terveyslautakunta Järjestäjähallinto
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 26.2.2015 1 Liite 1 Seudullinensosiaalijaterveyslautakunta Järjestäjähallinto Seudullisellasosiaalijaterveystoimellaonvastuu - väestönhyvinvoinninjaterveydenedistämisestäjaseurannasta
LisätiedotMIKKELIN SEUDUN VANHUSPALVELUIDEN KÄSIKIRJA
MIKKELIN SEUDUN VANHUSPALVELUIDEN KÄSIKIRJA 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...4 2. VANHUSPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT ja TAVOITTEET YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA...5 2.1. Vanhuspalveluiden toimintamalli Kangasniemen
LisätiedotMIKKELIN SEUDUN VANHUSPALVELUIDEN KÄSIKIRJA
MIKKELIN SEUDUN VANHUSPALVELUIDEN KÄSIKIRJA 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...4 2. VANHUSPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT ja TAVOITTEET YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA...5 2.1. Vanhuspalveluiden toimintamalli Kangasniemen
LisätiedotMikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi
MIKKELIN SEUDUN VANHUSPALVELUIDEN KÄSIKIRJA 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. VANHUSPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA... 5 2.1. VANHUSPALVELUIDEN ORGANISAATIO KANGASNIEMEN
LisätiedotVanhuspalveluiden toimintakäsikirja
2015 Vanhuspalveluiden toimintakäsikirja 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. VANHUSPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA... 6 3. VANHUSPALVELUIDEN HOIDON PORRASTUS JA PALVELUOHJAUS
LisätiedotVanhuspalveluiden toimintakäsikirja
2015 Vanhuspalveluiden toimintakäsikirja 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. VANHUSPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA... 6 3. VANHUSPALVELUIDEN HOIDON PORRASTUS JA PALVELUOHJAUS
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotVanhuspalveluiden toimintakäsikirja
2015 Vanhuspalveluiden toimintakäsikirja 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. VANHUSPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA... 6 3. VANHUSPALVELUIDEN HOIDON PORRASTUS JA PALVELUOHJAUS
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotIkäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet
Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO, TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN,
LisätiedotLähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.
Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
LisätiedotASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET
ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 15.11.2017 Asumispalveluiden käsitteet Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (130/2014) mukaisia palveluja joita järjestetään ensisijaisesti
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotVANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN
VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön
LisätiedotASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA
1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille
LisätiedotNeuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015
Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus
LisätiedotIkääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi
Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi 1.4.2019 Jaako Taina, Roslakka Titta, Inna Miia, Mälkiä Pia EKSOTE 1 15.4.2019 Sisältö: - hallinnollinen sijainti Eksoten organisaatiossa - ohjaavaa lainsäädäntöä
LisätiedotHoiva vanhustenpalvelujen tulosalue
Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT
VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotOpas omaishoidontuesta
Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle
LisätiedotKiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet
Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,
LisätiedotHoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.
KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
LisätiedotOhjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotKotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen
Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...
LisätiedotEtelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vanhus- ja vammaispalvelut
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vanhus- ja vammaispalvelut VANHUSPALVELUIDEN KÄSIKIRJA 2017 2 1. JOHDANTO... 3 2. VANHUSPALVELUIDEN PALVELULINJAUS... 4 2.1 LÄHIPALVELUT JA YHTEISET
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotVanhus- ja vammaispalveluorganisaatio 2019
Vanhus- ja vammaispalveluorganisaatio 2019 Ikäihmisen palvelukokonaisuus Omaehtoinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, toimintakyvyn ylläpitäminen Vapaaehtoiset arjen tukena, päivätoiminnan eri muodot
LisätiedotPalveluneuvo Mikkeli, Juva, Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kangasniemi, Puumala
7.8.2017 Palveluneuvo Mikkeli, Juva, Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kangasniemi, Puumala Palveluneuvon tavoite ja tarkoitus Tunnistetaan asiakkaan palvelun tarve yhdessä asiakkaan kanssa Palveluneuvossa
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotTOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa
TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa 19.9.2017 Anne-Mari Hakala & Eija Janhunen Mikä on riskimittari? Rai-pohjainen Excel-työkalu
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotSosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje
Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...
LisätiedotJokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen
Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle
LisätiedotKotihoidon kriteerit alkaen
Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)
SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453
LisätiedotEtelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vanhus- ja vammaispalvelut
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vanhus- ja vammaispalvelut VANHUSPALVELUJEN KÄSIKIRJA 2018 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. VANHUSPALVELUIDEN PALVELULINJAUS... 4 2.1 LÄHIPALVELUT
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)
KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT
Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...
LisätiedotEtelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vanhus- ja vammaispalvelut
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vanhus- ja vammaispalvelut VANHUSPALVELUJEN KÄSIKIRJA 2019 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. VANHUSPALVELUIDEN PALVELULINJAUS... 4 2.1 LÄHIPALVELUT
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotTeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa
akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,
LisätiedotIkäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen
1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus
LisätiedotOMAISHOIDON TUKI. Muutokset mahdollisia
OMAISHOIDON TUKI 2019 Muutokset mahdollisia Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön toimesta.
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA. Hoiva- ja vanhuspalveluiden lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet alkaen
SIILINJÄRVEN KUNTA Hoiva- ja vanhuspalveluiden lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 1.5.2017 alkaen Sisältö Hoiva- ja vanhuspalvelut...1 Hoiva- ja vanhuspalveluiden termit...2 Lyhytaikaishoito...3 Lyhytaikaishoidon
LisätiedotProsessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3
LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008
LisätiedotKOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN
KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotOikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen
Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa
LisätiedotKotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle
Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä
LisätiedotOmaishoitajan lakisääteiset vapaat
Omaishoitajan lakisääteiset vapaat Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty 20.12.2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 18.12.2018 Sisällysluettelo 1 Omaishoitajan lakisääteiset vapaat... 2 2
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)
PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1. Käyttösuunnitelma 2015. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö
Tuotantolautakunta LIITTEET 28.1.2015 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1 Käyttösuunnitelma 2015 Mikkelin palvelutuotantoyksikkö SISÄLLYSLUETTELO Sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotOmaishoitajan lakisääteiset vapaat
Omaishoitajan lakisääteiset vapaat Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty 25.3.2019 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 18.12.2018 Sisällysluettelo 1 Omaishoitajan lakisääteiset vapaat... 2 2
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 7.4.2017 1 Työpajan antia 28.3.2017 7.4.2017 riitta.nahkiaisoja@poskelappi.fi 2 Työpajan antia 28.3.2017 / 1 Palveluneuvonta ja ohjaus
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)
MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658
Lisätiedot(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)
1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki
LisätiedotKiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet
Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotMikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi
LisätiedotOmaishoidon tuen toimintaohje Sote- johtoryhmä Liisa Niiranen
Omaishoidon tuen toimintaohje Sote- johtoryhmä 24.5.2017 Liisa Niiranen 21.9.2017 1 Toiminta-ohjeen valmistelu Kysely kunnille omaishoidon tuen nykytilanteesta. Kaikille kunnille lähetetty kutsu osallistua
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotIkäosaamiskeskus, Piekkari, Pohjolankatu 2A. Maija Kaikkonen
Ikäosaamiskeskus, Piekkari, Pohjolankatu 2A Maija Kaikkonen Nestori palveluohjausta ikäihmisille Nestori palvelee ikäihmisiä, heidän omaisiaan ja läheisiään sekä muita ikäihmisten asioista tietoa tarvitsevia
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT
Oheismateriaali ltk 20.12.2016 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Asiointipalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu... 4
LisätiedotMiten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1
Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon
LisätiedotPIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET
perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
Lisätiedotkotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut
MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotKOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN
KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...
LisätiedotYmpärivuorokautisen Tehostetun palveluasumisen myöntämisen kriteerit
Ympärivuorokautisen Tehostetun palveluasumisen myöntämisen kriteerit Sosiaali- ja terveyslautakunta 8.3.2018 Stlk 8.3.2018, 123 Tehostetun palveluasumisen tavoitteet ja toiminta ikäihmisten hyvinvoinnin
LisätiedotEP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen
EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset
LisätiedotPohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet
Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa Vahvuudet ja kehittämiskohteet Päivi Tikkanen I&O muutosagentti, TtT FAKTOJA POHJOIS- SAVOSTA: 75v täyttäneiden
LisätiedotIkäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit
Ikäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit 1 Kotihoito yhteiset kriteerit 1/2 Kotihoitoa järjestetään eri-ikäisille asiakkaille, jotka
LisätiedotPaletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011
Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,
Lisätiedot