2 Hankkeen nimi ja tunnus: Taitosaari3- esinekulttuurinen tuotekehityshanke, tunnus 2159

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 Hankkeen nimi ja tunnus: Taitosaari3- esinekulttuurinen tuotekehityshanke, tunnus 2159"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Taitosaari3 - esinekulttuurinen tuotekehityshanke ajalla Hankkeen toteuttaja: Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry 2 Hankkeen nimi ja tunnus: Taitosaari3- esinekulttuurinen tuotekehityshanke, tunnus Hankekuvaus Hanke tukee perinteisten, seudulle tyypillisten käsityötyötapojen ja esineiden käyttöä, tuotteistamista ja markkinointia ja edistää käsityöläisten keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Hanke toteuttaa Leader-toimintatapaa. Hankkeella kehitetään paikallista käsityöelinkeinoa ja aktivoidaan pääsääntöisesti toimintaansa aloittavia käsityöyrityksiä omalla toiminta-alueellaan. Hanke on luonteeltaan alueellinen käsityötoimialan kehittämishanke. Siitä hyötyvät ensisijaisesti alueen käsityöläiset ja käsityöalalla toimijat. Hanke liittyy 1) Viisari ry:n toimintaohjelmaan ja sitä kautta 2) Manner-Suomen maaseutuohjelmaan Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimenpide 312: Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen Tavoitteena on - parantaa maaseudun elinkeinorakennetta ja lisätä toimeentulomahdollisuuksia kannustamalla ja tukemalla käsityöyritysten kehittämistä sekä parantamalla maaseudun yritystoiminnan toimintaympäristöä Hankkeen keskeinen tavoite on 1) paikallisen käsityön ja kulttuurin näkyvyyden parantaminen - Viitasaaren ja Saarijärven alueella on edellisellä hanketoiminnalla annettu liiketoiminnallisia valmiuksia käsityöyrittäjyyden kehittymiseen. Merkille pantavaa on, että alueelta puuttuu alueellista kulttuuria leimaavia tuotteita. Jotta käsityöläistuotteet uusiutuisivat, tarvitaan tuoteideointia, käsityöläisten yhteistoimintaa ja ohjaavaa toimintaa sekä asiantuntemusta käsityöläisten tueksi. Käsityöläisten yritystoiminnan kehittymisen edellytys on hyvät tuotteet. Tuotteita leimaa monesti harrastajamaisuus ja näköalattomuus. Realistinen tavoite on, että seutukunnalle kehittyy jatkossa sellaisia käsityöläisten valmistamia tuotteita, jotka ilmentävät, vireyttävät ja konkretisoivat oman alueen kulttuuria. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

2 2) edistää käsityöyrittäjien keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. - Käsityöyrittäjyys on tyypillisimmillään pienimuotoista yhden miehen/naisen yritystoimintaa, jota leimaa yksin toimiminen. Edellisistä hankkeista on käynyt selväksi, että käsityöläisten verkottuminen keskenään sekä muiden toimijoiden kanssa on edellytys yrittäjänä jaksamiseen ja kehittymiseen. Tavoitteena on alueelliseen kulttuuriin ja tuoteideointiin profiloituvan hankkeen avulla lisätä yhteistoimintaa ja sitä kautta virkistää koko seutukunnan käsityöläisyyttä. - Oman alueen esineellisen kulttuurin tietotaito on melko vähäistä ja ymmärrys hyödyntää paikalliskulttuuria ei välttämättä ole enää selvää. Kulttuurista tietoisuutta voidaan kehittää. Hyvä käytäntö on mm. opintomatkat sellaisiin kohteisiin, jossa paikallisen kulttuurin arvoa on hyödynnetty käsityöläisten tuotteissa. Projektipäällikön tehtävänä järjestää sellaista yhteistoimintaa, joka ohjaa käsityöläisiä verkottumaan ja saamaan ideoita sekä ohjausta ja neuvontaa käsityöläisenä toimimiseen omalla kotiseudullaan. 4 Raportti hankkeen toteutumasta ajanjaksolla Kolmevuotisen taitosaari3 hankkeen aikana on toteutettu seuraavia hankesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä liittyen paikallisen käsityön ja kulttuurin näkyvyyden parantamiseen, käsityöyrittäjien keskinäistä verkostoitumista edistämiseen ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. 4.1 Tapaamiset Yksi hankkeen päätavoitteista on ollut verkostoituminen, tätä tavoitetta on tuettu erilaisin toimenpitein. Säännölliset tapaamiset ovat olleet tärkeä osa hankeen toimintaa. Keskinäiset tapaamiset ovat kiinnostaneet ja motivoineet osallistujia. Niissä on jaettu tietoa, kokemuksia, ongelmia ja paikalle on kutsuttu myös asiantuntijoita. Uusia yhteistyökuvioita on syntynyt käsityöläisten kesken. Hankeosallistujat ovat kokoontuneet säännöllisesti yhteisiin tapaamisiin yhteensä 20 kertaa. Tapaamiset on pyritty järjestämään kiinnostavissa kohteissa, kuten käsityöläisten kodeissa tai kulttuurisissa kohteissa. Vuonna 2008 kokoonnuttiin kuusi kertaa ja pääasiallisena teemana oli omien tuotteiden tarkastelu ja tutustuminen paikalliseen perinteeseen ja kulttuuriin Ensimmäinen tapaaminen oli toukokuun puolivälissä, sekä Saarijärvellä, että Viitasaarella. Tapaamisessa käsiteltiin pääasiassa hankkeen käytännöntoimiin liittyviä asioita sekä paikallista perinnettä ja kulttuuria. Kesätauon jälkeen oli tapaaminen Tapperien kotitilalla Juholassa, Saarijärven Tarvaalassa. Talon entinen asukas, Kirjailija Harri Tapper oli mukana kertomassa talon ja perheensä historiasta. Osallistujat esittelivät omaa toimintaansa ja tuotteitaan toisilleen. Syksyn toinen tapaaminen oli Lakomäen metsäkartanossa Kannonkoskella. Mukaan olimme saaneet asiantuntijan, keksintöasiamiehen. Hän luennoi tuotteiden suojauksiin liittyvistä asioista, immateriaalioikeuksista. Lokakuun tapaamisessa keskusteltiin omalla porukan kesken tuotesuunnitteluun liittyvistä asioista ja ideoitiin ryhmissä tulevia tapaamisia ja muuta hankkeen toimintaa. Marraskuun tapaamisessa oli mukana Päivi Hintsanen tiedottamassa Blogin käyttöön liittyvistä seikoista. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

3 Vuonna 2009 kokoonnuttiin yhdeksän kertaa ja tapaamisten pääasiallisena teemana oli tuotekehittely ja suunnittelu Hankkeeseen osallistuneet käsityöläiset tapasivat seitsemän kertaa vuoden aikana, tammi, maalis- huhti-, touko- elo, loka,- ja marraskuussa. Tapaamisissa oli paikalla keskimäärin 8 osallistujaa. Tapaamisajankohdan siirto lauantaipäiville kasvatti osallistumisinnokkuutta. Tapaamisten pääasiallisena teemana oli tuotekehittely ja suunnittelu. Ulkopuolisia asiantuntijoita ei käytetty, vaan ideointi tapahtui keskinäisissä keskusteluissa ja tuotesuunnittelun ideointimenetelmiä käyttäen. Elokuun tapaamisen yhteydessä tutustuttiin Kymönkosken 7.taidekesän näyttelyyn. Lokakuun tapaamisessa oli mukana myös hankkeen johtaja Hannele Heikkinen. Tapaamisessa kerrattiin Unkarinmatkan antia sekä aloitettiin suunnittelu syksyn 2010 näyttelyä varten. Marraskuun tapaamispaikkana oli hankeosallistuja Liisa Soinisen Ompelimo. Muutoin tapaamiset on järjestetty Saarijärven käsityökeskuksen tiloissa. Vuonna 2010 kokoonnuttiin viisi kertaa ja pääasiallisena teemana oli tuoteideointi, markkinointiviestintä ja tuotteiden esillepano Vuoden tapaamisissa jatkettiin tuotteiden ideointia ja niihin kutsuttiin paikalle myös asiantuntijoita. Tähtäimessä oli yhteisnäyttely unkarilaisen käsityöläisten kanssa Saarijärven Museossa ajalla Paikalla on ollut keskimäärin 12 hankeosallistujaa. Kolmessa tapaamisessa oli mukana ulkopuolinen asiantuntija ja kaksi tapaamisista järjestettiin käsityöläisten luona ja samalla tutustuttiin heidän toimintaansa. Heti tammikuussa tapaamisessa olivat mukana tarinakonsultti Anne Kalliomäki Tarinakoneesta sekä muotoilun läänintaiteilija Kaija Savolainen. Anne Kalliomäki luennoi ja piti workshopin tuotteiden sekä yrityskuvan tarinallistamisesta. Läänintaiteilija Kaija Savolainen otti vastaan jokaisen hankeosallistujan henkilökohtaisesti. Hän keskusteli ja antoi palautetta jokaiselle kävijälle hänen olemassa olevista tai/ja suunnitteilla olevista tuotteista sekä suullisesti että kirjallisen lomakkeen avulla. Tarinakone vastasi Saarijärven museon näyttelyn ( ) konseptisuunnittelusta. Hän tuotti näyttelylle käsikirjoituksen, jonka mukaan näyttely pystytettiin syyskuussa. Helmikuun tapaamisessa tutustuimme Pirkko Lajuseen upeaan taiteilijakotiin Suolahdessa ja ulkorakennuksessa sijaitsevaan työpajaan. Keskusteluja käytiin yhdessä edelleen tuotesuunnitteluun ja näyttelytuotteisiin liittyen. Maaliskuun tapaamisessa oli vieraana graafinen suunnittelija ja pakkausmuotoilija Tiina Ilmavirta. Hän toi esille tärkeää asiaa esille mm. seuraavista aiheista: brändi, imago ja maine, visuaalinen identiteetti, markkinointiviestintä, pakkaukset. Päivä päättyi visuaalisen suunnittelun työpajaan. Tiina antoi konsultaatiota aiheeseen liittyen sekä auttoi käsityöläisten yhteisen tuotemerkin ulkoasun luomisessa. Tuotemerkiksi päätettiin yhteistyössä kästeet ja se toimii jatkossakin pohjoisen Keski-Suomen käsityöläisen yhteisenä tuotemerkkinä ja markkinoinnin tukena. Huhtikuussa vieraana tapaamisessa oli taas Anne Kalliomäki Tarinakoneesta. Osallistujat olivat kotitehtävänä edellisessä tarinakoneen tapaamisessa saamiensa ohjeiden pohjalta kirjoittaneet itsestään tarinan, joka tulee esille museon näyttelyyn jokaisesta otetun valokuvan yhteyteen. Täällä kertaa Annen kävi tarinoita kaikkien kanssa henkilökohtaisesti läpi niiden muokkausta varten. Tällä välin muut osallistujat työstivät oman yrityksen tarinaa kuvalliseen muotoon. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

4 Elokuun tapaaminen oli Maija Hyvösen luona Alvajärvellä, Pihtiputaalla. Se oli viimeinen varsinainen yhteinen tapaaminen ennen näyttelyä. Kukin esitteli näyttelyyn tulevia tuotteitaan ja antoi toisilleen vielä viime hetken kannustusta. Projektipäällikkö oli loppuvuoden 2009 ja kevään 2010 aikana yhteydessä kaikkiin hankeosallistujiin henkilökohtaisesti ja tapasi heitä syksyn 2010 näyttelyn tiimoilta. 4.2 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on ollut mielenkiintoista ja toimivaa. Paikalliset toimijat kuten Saarijärvi- Seura ja Saarijärven museo ovat olleet mukana hyvinä yhteistyökumppaneina näyttelyjen ja niiden oheistapahtumien järjestämisessä. Kansainvälistä ulottuvuutta ja perinteisen käsityötaidon näköaloja toi mukanaan Haidu-Biharin maakunnan kansantaiteen yhdistyksen kanssa tehty yhteistyö. Jyväskyläläinen Tarinakone oli korvaamaton kumppani päätösnäyttelyn suunnittelussa. Ilman näitä tärkeitä yhteistyökumppaneita hankkeen toiminta ei olisi onnistunut Messut Kädentaitomessut Hanke osallistui Jyväskylän kädentaitomessuille Osallistumisen lähtökohtana oli paikallisen kulttuurin ja alueen esittely sekä hankkeen esittely ja tiedottaminen yleisellä tasolla. Messuilla tuotiin esiin myös muita alueen kulttuuritoimijoita ja jaettiin seutukunnan esitteitä ja infoa tulevasta kesänäyttelystä. Esillä oli tuotteita neljältä alueen käsityöläiseltä. Messuilla ei tapahtunut tuotemyyntiä. Messuosastolla työskenteli projektipäällikkö. Messuosaston koko oli 12 m2 ja se jaettiin Taitokeskus Aivian kanssa. Hankkeen käytössä oli 1/3 osastosta. Kulut jaettiin sen mukaisesti. Tiedottamista varten valmistettiin Kopijyvän digipainossa oma roll up hankkeelle. Tilaus oli yhteistilaus Taitokeskus Aivian kanssa.. Osasto sai hyvää palautetta, seudun esitteet kiinnostivat ja tieto hankkeesta levisi. Tiedottamista varten messuosasto oli riittävä ja oli järkevää jakaa se muun toiminnan kanssa Näyttelyt Peukalo Paikallaan - Kädentaitajia pohjoisesta Keski-Suomesta näyttely Saarijärven Kunnantuvan Vinttigalleriassa Hankesuunnitelman mukaisesti hankkeen ensimmäisen vaiheet esinekartoituksen tulokset oli tarkoitus esitellä vuonna 2009 toteutettavassa näyttelyssä ja sen yhteydessä toteutettavilla perinnepäivillä, jossa perinteisten kädentaitojen osaajat esittäytyvät. Esinekartoituksen tulokset on dokumentoitu Saarijärven museoon. Kartoitusvaihe tuotti 15 tulosta. Sen sijaan perustettu näyttelytyöryhmä haarukoi kasaan kädentaitotuotteita 52:ta tekijältä, jotka olivat esillä kesän ajan Saarijärven käsityökeskuksen avovintille perustetussa näyttelytilassa. Yhteensä tuotteita näyttelyssä oli 300 kappaletta. Näyttelyä varten perustettiin työryhmä, johon kuuluivat toiminnanjohtaja Hannele Heikkinen (pj), projektipäällikkö Sari Kautto (sihteeri) ja toiminnanohjaaja Satu Väisänen Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusyhdistyksestä, Eero Hiironen, Hannu Luotola, Pirkko Pirttinen, Juhani Rossi ja Anni Talaskivi Saarijärvi Seurasta sekä Eija Viitanen ja Kari Kotilainen Saarijärven kaupungilta. Käytännön toimista vastasi projektipäällikkö, hankkeen johtajan ja Saarijärven käsityökeskuksen työntekijöiden avustuksella. Näyttelytyöryhmä kokoontui 5 kertaa. Näyttely sai nimekseen Peukalo paikallaan ja se oli avoinna Saarijärvellä Kunnantuvan Vinttigalleriassa Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

5 Näyttelyn avajaisia vietettiin onnistuneesti Avajaisiin osallistui arviolta 120 avajaisvierasta. Näyttelyn avasi Saarijärvi- Seuran puheenjohtaja Hannu Luotola ja esitteli toiminnanjohtaja Hannele Heikkinen. Saarijärven kaupungin tervehdyksen esitti talousjohtaja Eeva Kuusela. Musiikista vastasivat Saarijärven pelimannit. Avajaistarjoilu oli alakerran uudistuneessa kesäkahviotilassa, joka toimi koko näyttelyn ajan. Näyttelyyn tutustui kesän aikana yli 3000 kävijää. Kävijöitä oli ympäri Suomea sekä jonkin verran myös ulkomailta. Määrä täytti hyvin odotukset. Palaute näyttelytilasta ja töistä on ollut lähes yksinomaan positiivista. Näyttelytöiden monipuolisuus ja laatu saivat runsaasti kiitosta, samoin näyttelyn esillepano. Näyttelyn oheistapahtumana järjestettiin kahdet Peukalo paikallaan - perinnepäivät Saarijärvellä Sofianrannassa, ja Tapahtumien tavoitteena oli tuoda aktiivisesti ja monipuolisesti esiin perinteisiä kädentaitoja työnäytösten muodossa. Ensimmäisenä viikonloppuna olivat esillä pärehöyläys, Saarijärven keskustan pienoismallin valmistus, nauhatyöt, pitsinnypläys, huovutus, köydenpunonta, veneenvalmistus, rottinkityöt, punamaalinkeitto, kasvivärjäys ja perhojen valmistus. Toisena viikonloppuna olivat esillä kivityöt, nauhatyöt, huovutus, pitsinnypläys, Saarijärven keskustan pienoismallin valmistus, köydenpunonta, kasvivärjäys, rottinkityöt, punamaalinkeitto, köydenpunonta, nahkatyöt /parkitseminen, satulantoppaus, karstaus, kehruu, lampaan kerintä. Lauantaina 29.8 paikalla olivat myös esinekonservaattori Eero Ahola Keski-Suomen museosta ja tekstiilikonservaattori Anne Vesanto Suomen käsityön museosta. He antoivat neuvoja esineiden kunnostuksesta, huollosta ja käytöstä. Kaikki työnäytöstenpitäjät olivat mukana vapaaehtoisesti, ruokapalkalla. Konservaattoreille maksettiin asianmukainen korvaus asiantuntijapalkkioista. Kävijöitä tapahtumissa oli yhteensä noin 900. Heinäkuinen tapahtuma oli erittäin suosittu. Koko näyttely ja siihen liittyvät työnäytökset dokumentoitiin DVD:lle. Dokumentoinnin suoritti saarijärveläinen Artenoste /Martti Takalo. Dokumentointi tapahtui ammattimaisesti kuvaamalla. Kuvauksen ohessa äänitettiin ko. henkilön kertomus siitä miten hän työtään tekee. DVD valmistuu vuoden vaihteessa. Näyttelyn dokumentointi oli tärkeää, jotta perinteiset kädentaidot ja työtavat eivät unohtuisi ja ne säilyisivät elävinä vielä seuraavillekin sukupolville. Peukalo paikallaan - näyttelyn järjestelyt tekivät keväästä ja kesästä hyvin kiireisen ja antoisan Tämä on käsityötä ja me sen tekijöitä näyttely Saarijärven museossa Päätösnäyttelyn suunnittelu käynnistyi heti Unkarin opintomatkan jälkeen. Saarijärven museo oli sovittu päätösnäyttelyn paikaksi jo hankkeen alussa. Tavoitteena oli saada näyttelyyn kaikilta osallistujilta uusia tai uudistuneita tuotteita. Pääosa hankeosallistujista halusikin osallistua tulevaan näyttelyyn. Suunnittelu käynnistyi innokkaissa merkeissä. Jo edellä mainituissa tapaamisissa sekä asiantuntijoilta saimme potkua ja vinkkejä tuotteiden suunnitteluun. Jokainen suunnitteli tuotteensa itse saaden siihen tarvittaessa ohjausta ja vertaistukea. Ne joilla ei ollut varsinaista omaa tuotantoa, siis henkilöiden joiden työ/yrittäjyys oli pääosin palvelua, osallistuivat näyttelytuotteiden suunnitteluun ja valmistukseen ryhmissä. Saarijärven toimintakeskuksen asiakkaat osallistuivat näyttelyyn ohjaajiensa johdolla ja toteuttivat useita huovutustöitä näyttelyyn. Vaatetusalan osaajat toteuttivat yhteistyössä näyttelyyn uuden vaatemalliston. Samoin käsityökeskukset suunnittelivat tuotteita oman toimintansa lähtökohdat huomioonottaen. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

6 Tarinakonsultti Anne Kalliomäki (www.tarinakone.fi) vastasi näyttelyn konseptisuunnittelusta. Hän tuotti näyttelylle käsikirjoituksen, jonka mukaan näyttely pystytettiin. Näyttelyn teema pohdittiin yhdessä ja luonteva ajatus oli sijoittaa esineet kot miljööseen, koska valmistamamme tuotteet sijoittuvat mukavasti sinne. Näyttelyosallistujat toimittivat Tarinakoneelle tiedot tuotteista, mitä heiltä on tulossa näyttelyyn. Tarinakone, Sari Kautto ja Hannele Heikkinen tapasivat säännöllisesti ja keskustelivat näyttelykokonaisuuteen liittyvistä asioista. Näyttelyssä haluttiin tuoda tärkeänä osana esille tuotteiden tekijät ja heidän tarinansa. Tarinakone laati jokaisesta osallistujasta yhteistyössä hänen kanssaan näyttelyyn esille tulevan tarinan. Tarinan yhteyteen liittyi kiinteästi valokuva jokaisesta. Valokuvaukseen saimme yhteistyökumppaniksi JAO:n valokuva-artesaanilinjan toisen vuoden opiskelijan Netta Mäkisen. Hänen työssäoppimisjaksonsa sisältö oli kuvata jokainen hankeosallistuja keskisuomalaisessa luonnossa. Hän tulosti mustavalkoiseksi suunnitellut kuvat ja tarinat ripustusvalmiiksi näyttelyä varten. Kuvaukset olivat 7.5. ja Saarijärvellä. Kuvat onnistuivat erinomaisesti ja olivat ammattilaistasoa. Ne antoivat näyttelyyn mielenkiintoisen ja taiteellisen lisän heti ensimmäisessä esittelytilassa. Näyttelyn mainosmateriaalien suunnittelusta ja valmistuksesta vastasi medianomi Piia Myllyselkä Taitokeskuksesta. Hän suunnitteli annettujen suuntaviivojen ja materiaalin pohjalta kävijöiltäkin paljon positiivista palautetta saaneen näyttelyyn henkeen sopivan Meidän kodin kirjan. Näyttelyn yhteydessä lanseerattiin pohjoisen Keski-Suomen kädentaitajien yhteinen tuotemerkki kästeet. Nimeä mietittiin pitkään yhdessä käsityöläisten kanssa. Nimeksi löytyi kaikille sopiva kästeet, joka oli ennen pellavan tai hampun muokkauksen yhdestä työvaiheesta käytetty murresana. Merkin ulkoasun suunnitteli jo aiemmin mainittu pakkausmuotoilija ja graafinen suunnittelija Tiina Ilmavirta. Jokaisella käsityöläisellä on oikeus käyttää merkkiä tuotteissaan. Merkin toivotaan saavan tulevaisuudessa lisää tunnettavuutta ja käyttäjiä. Käyttöoikeus voidaan antaa tietyt laatukriteerit täyttäville pohjoisessa Keski- Suomessa valmistetuille tuotteille. Yhteistyö Hajdu-Biharin maakunnan käsityöläisten kanssa jatkui myös tiiviinä. Näyttelyssä oli tuotteita seuraavalta kuudelta käsityöläiseltä, Haidu-Biharin maakunnan kansantaiteen yhdistyksen jäseneltä: László Radics hunajapiparkakkumestari, Zoltán Kovács, sarvi- ja luutöiden mestari, Ferenc Fazekas, savenvalaja, Gyula Mihalkó, hatuntekijä, Emma Dezsôné Borbély, taidekäsityöläinen, László Hutkai, nahkakäsityöläinen. Unkarilaisten osuuden koordinoi etnografi, Hajdu-Biharin maakunnan kansantaiteen yhdistyksen puheenjohtaja Erzsébet Hubert. Hannele Heikkinen ja Sari Kautto tekivät lyhyen matkan elokuussa Budapestin käsityöfestivaaleille ja siellä tapasivat henkilökohtaisesti Yhdistyksen puheenjohtajan Erzsébet Hubertin sekä edellämainitut käsityöläiset. Heikkinen ja Kautto valitsivat tuotteet näyttelyyn ja haastattelivat käsityöläsiä näyttelytietoja varten. Unkarilaiset toimittivat omien osallistujiensa kuvat ja tarinat. Näyttelyn pystytys tapahtui syyskuun alussa. Pystytyksestä vastasivat pääosin Hannele Heikkinen, Sari Kautto, Pirkko Lajunen, Tiina Autio sekä Saarijärven museon henkilökunta. Näyttely pystytettiin Tarinakoneen laatiman käsikirjoituksen mukaisesti. Rekvisiittaa hankittiin kirpputoreilta, saarijärven museosta ja käsityöläisltä. Pystytys onnistui hyvin ja aikataulussa pysyttiin. Näyttelyn avajaisia vietettiin hyvin innostuneissa merkeissä Paikalle oli saapunyt myös Haidu-Biharin maakunnan kansantaiteen yhdistyksen toiminnanjohtaja, etnografi Erzsébet Hubert. Toiminnanjohtaja Hannele Heikkinen ja Erzsébet Hubert käyttivät puheenvuoron. Avajaisten ohjelma ostettiin saarijärveläiseltä ohjelmaryhmältä Art Hysteria ry:lta. Ohjelmaryhmä luki kunkin näyttelyosallistujan tarinan kitaramusiikin ja Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

7 4.5 Opintomatkat bongorumpujen säestämänä. Jokainen osallistuja ja tärkeät taustavoimat palkittiin ruisleivällä ja näyttelyluettelolla. Paikalla oli noin 130 henkilöä. Näyttelyn aikana järjestettiin kolme oheistapahtumaa Saarijärven museossa, 7.10., ja Ensimmäinen tapahtuma oli koululaisten Mennään museoon viikolla Koululaisille oli opastettuja kierroksia näyttelyssä ja kädentaitajat järjestivät työnäytösiä. Mukana olivat; Pirkko Lajunen, keraamisten esineiden valmistus, Saarijärven toimintakeskus, huovutus, Sari Hämäläinen posliinin maalaus ja Saarijärven Käsityökeskus, ajankohtaiset käsityötekniikat.teemapäivänä kävijoitä oli 155. Seuraava tapahtuma oli nimellä perjantaikahvit ja työnäytöksiä. Työnäytöksiin osallistuivat: Anne Tuhkanen, tekstiilin valmistaminen tuftaamalla, Jukka Lindeberg, vaappujen valmistus, Sinikka Peltoaho, kankaan painanta, Sveta Peura, pisanka -munien uppovärjäys. Näyttelyyn oli vapaa pääsy ja ilmaiset opastuskierrokset sekä kahvitarjoilu. Kävijöitä oli 82. Näyttely päättyi jouluiseen myyjäistapahtumaan Tapahtumassa oli mukana myös ystäviä Unkarista. Näyttelyyn osallistuneet käsityöläiset myivät monipuolisia käsityötuotteitaan. Myös suurin osa näyttelyssä esilläolevista tuotteista oli myös myytävänä. Työnäytöksiä antoivat unkarilaiset keraamikko Ferenc Fazekas ja taidekäsityöläinen Emma Dezsôné Borbély sekä Saarijärven toimintakeskus. Emma Jouluista tunnelmaa toivat joulumusiikki, glögitarjoilu sekä joulupukin. Näyttelyn paras/mielenkiintoisin tuote äänestyksen tulos julkaistiin ja äänestyksen voitti niukasti Saarijärven toimintakeskuksen valmistama huovutettu matto. Toiselle sijalle ylsi Sveta Peuran, Tiina Aution ja Sirpa Hasan pisankamunasermi ja kolmantena olivat Maija Hyvösen huovutetut metsätontut. Äänestykseen osallistuneiden kesken arvottiin käsityöläisten lahjoittamia käsityötuotepalkintoja. Tapahtuma oli menestyksekäs ja erinomainen päätös näyttelylle ja hankkeelle. Kävijöitä oli n Koko näyttelyn kävijämäärä oli 1330, jota museonjohtaja Kari Kotilainen piti ajankohtaan nähden erittäin hyvänä saavutuksena. Kokonaisuutena päätösnäyttely, sen suunnittelu ja teemapäivät olivat todella antoisia ja opettavainen prosessi, jossa kaikki osallistujat olivat innolla ja sydämellä mukana. Oikeanlainen ammattiylpeys sai vahvistusta ja tunne että minä osaan ja olen hyvä tuli monelle. Palaute kävijöiltä oli kiitettävää. Kiitosta saivat niin näyttelyrakenteet, tuotteet, valokuvat, tarinat kuin järjestäjätahotkin. Hankkeen aikana tehtiin kaksi onnistunutta opintomatkaa, toinen kotimaahan ja toinen ulkomaille Kotimaan opintomatka Hankesuunnitelmaan sisältyi yksi kotimaan opintomatka. Opintomatka tehtiin kesäkuun 2008 alussa Turkuun ja Paraisille. Tarkoituksena oli perehtyä alueen rikkaaseen kulttuuriperinteeseen ja sen tuotteistamiseen. Vierailun ensimmäinen kohde oli Aboa Vetus. Keskiaikainen Turku oli Ruotsi-Suomen toiseksi suurin kaupunki, tästä ajasta kertova museo sijaitsi aitojen raunioiden keskellä. Tutustuimme myös Ars nova nykytaiteen näyttelyyn sekä Peru 2000 vuotta hopeataidetta näyttelyyn. Luostarinmäen käsityöläismuseossa tutustuimme aitoon kaksi vuosisataa vanhaan miljööseen. Luostarinmäki on Turun "Vanha kaupunki" eli ainut yhtenäinen alue joka säilyi Turun palosta Alue palvelee nykyisin kaupunkikäsityön historiaa kuvaavana ulkomuseona. Yli 30 eri alojen verstasta esittelivät kaupunkikäsityön historiaa ja käsityöläisten Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

8 asuntoja käsityömestareiden johdolla sisustettuihin verstaisiin. Tutustuimme erilaisiin entisajan työmenetelmiin ja välineisiin kuten mm. köydenpunojan, tupakantekijän, savenvalajan, kulta- ja hopeasepän, pläkkisepän, kuparisepän pajoihin sekä kirjapainoon ja kirjansitomoon. Stentorp, Lammastila Paraisilla, Jill Christiansen esitteli omistamaansa suomenlammastilaa. Lampaan villaa jalostetaan langoiksi sekä neuleiksi. Lampaiden taljoista valmistetaan myös turkisliivejä, korvalappuja, muhveja, kännykkäkoteloita ja keinutuolimattoja. Malleissa näkyvät eri kulttuurien neuleperinteet ja rakkaus saaristoon. Samalla pyritään nostamaan suomenlampaan arvostusta. Vanhassa lampolassa oli esillä myös karibialaissyntyisen Peter Gibsonin akvarelleja. Läheisillä kallioilla tutustuimme Karin Fabritiuksen installaatioihin. Eskon verstas sijaitsi Paraisilla Sysilahden puutarhan yhteydessä. Eskon Werstaan tuotantoa ovat mm. vanhan petinteisen mallin mukaan valmistetut vanerikorit, piparipurkit, puulelut ja, tarjottimet. Kaikki tuotteet maalataan käsin. Werstaassa Esko kertoili tuotteistaan ja niiden syntyprosesseista. Korit ovat vanhan oman suvun mallin mukaan tehtyjä, piparipurkit syntyivät läheisen piparkakkutehtaan inspiroimina. Gullkronan myymälä Paraisilla oli mielenkiintoinen. Kotimaisten lahjatavaratuotteiden lisäksi oli myynnissä paikkakunnalla tehtyjä ja suunniteltuja tuotteita ja tuotepaketteja, joissa näkyivät perinteet ja alueen kulttuuri. Paluumatkalla pysähdyimme Fiskarsin ruukin alueelle, missä kukin sai omatoimisesti tutustua alueen käsityöläiskauppoihin, pajoihin ja näyttelyihin Ulkomaan opintomatka Hankesuunnitelmaan sisältyi yksi EU:n alueelle suuntautuva opintomatka. Opintomatka tehtiin suunnitelman mukaisesti Unkariin, koska siellä on vahva kulttuurinen tuotetraditio ja yhdistys on luonut yhteistyösuhteet Haidu-Biharin maakunnan kansantaiteen yhdistykseen, jonka toiminnanjohtaja, etnografi Erzsébet Hubert, toimi vastaanottavana järjestäjänä. Opintomatkan tarkoituksena oli tarjota seutukunnan käsityöläisille mahdollisuus tutustua suomalaisten sukulaiskansaan, oppia sen perinteestä ja kulttuurin arvostuksesta, saada ideoita omaan toimintaan ja henkisiä voimavaroja jaksamiseen ja toimimiseen omalla seutukunnalla. Matka toteutettiin , jolloin Budapestissa järjestettiin suuret käsityöläisfestivaalit, Mesterségek Ünnepe, joka on perinteinen käsityöläisten tapaaminen. Ne pidetään Budan kuninkaallisen palatsin ympärillä. Neljän päivän ajan parhaimmat perinteisten käsityöammattien taitajat ympäri Unkaria esittelivät taitojaan työskentelemällä työpajoissaan, joihin yleisö sai myös osallistua. Festivaaleille osallistui useita satoja käsityöläisiä unkarista ja joitakin kutsuttuja käsityöläisiä ulkomailta. Festivaaleilla työskenteli mm. seuraavien alojen käsityöläisiä: puunkaivertajia, huovantekijöitä, kirjontatyön tekijöitä, köydenpunojia, matontekijöitä, pyöräntekijöitä, valjaiden valmistajia, seppiä, keraamikkoja, musiikki instrumenttien valmistajia, kutojia, pitsintekijöitä, munan maalaajia, hunajakakkujen valmistajia. Työpajojen ohella käsityöläiset myivät tuotteitaan. Esiintymislavoilla esiintyivät laulajat, tanssijat ja kansanperinneryhmät Unkarista ja ulkomailta. Elokuun 20. päivä, Unkarin kansallispäivänä, Pyhän Tapanin päivänä, oli käsityöläisten kulkue ja uuden leivän siunaaminen. Matkalla oli mukana 22 osallistujaa. Lennot oli kilpailutettu ja varattu Pohjolan Matka Oy:ltä. Ulkomaan matkabudjetti kattoi matkat. Osallistujat maksoivat itse majoituksen ja ruokailut. Opintomatka onnistui kaikin puolin erinomaisesti ja antoi ideoita ja voimavaroja tulevaan. 4.6 Tiedotus Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

9 4.6.1 Sisäinen tiedotus Hankkeessa on tiedotettu säännöllisesti sekä sisäisesti, että ulkoisesti ajanmukaisia tiedonvälitysmenetelmiä käyttäen. Tapaamisista niiden sisällöstä ja muusta tärkeistä asioista tiedotettiin ryhmän omassa sisäisessä blogissa. Sinne koottiin myös kiinnostavia linkkejä, samoin siellä oli mahdollisuus keskusteluun ja ajatustenvaihtoon. Sisäinen tiedotus hoidettiin pääosin sähköpostitse, joka on kaikilla osallistujilla. Lisäksi hankkeella on projekti-infosivu osoitteessa www. aivia.fi/kadentaitajat. Tiedotusta hoidettiin myös perinteisesti postitse ja puhelimitse Ulkoinen tiedotus Tiedotusta oli lehdissä liittyen Peukalo Paikallaan näyttelyyn. Maksullinen lehti- ilmoitus näyttelystä ja työnäytöksistä ovat olleet Seuraavissa lehdissä: Sampo, Ykköset ja Keskisuomalainen. Mainoskanavina käytettiin myös ilmaisia menopalstoja internetissä ja lehdissä, ilmoitustauluja sekä sähköposti-ilmoittelua. Keskisuomalainen teki kaksi puffia lehteen ennen molempia työnäytöstapahtumapäiviä, samoin näyttelystä he tekivät yhden pienen jutun ja työnäytöksistä yhden. Sampolehdessä oli yksi juttu näyttelystä ja yksi työnäytöksistä samoin Saarijärveläinen lehdessä. Tämä on käsityötä ja me sen tekijöitä näyttelyn tiedotusta hoidettiin yhteistyössä Saarijärven museon kanssa. Museon ilmoitusten yhteydessä on ollut tietoa näyttelyssä järjestetyistä teemapäivistä paikallislehdessä. Näyttelyn avajaispäivänä järjestettiin tiedotustilaisuus lehdistölle. Paikalla olivat Sampolehden ja Keskisuomalaisen toimittajat. Saarijärveläisen toimittaja kävi myöhemmin. Kaikissa lehdissä oli juttu näyttelystä. Joulumyyjäispäivästä oli erillinen isompi mainos Sampolehdessä ja Saarijärveläisessä. Samoin kaikista teemapäivistä on ollut puffeja ja artikkeleja ko. lehdissä. Mainoskanavina käytettiin myös ilmaisia menopalstoja internetissä ja lehdissä, ilmoitustauluja sekä sähköpostiilmoittelua. Artikkelit liitteenä. Maaseutu + lehden kansainvälisessä painoksessa oli englanninkielinen artikkeli marraskuun 2010 numerossa. Taitosaari -hankkeen tulokset ovat nähtävissä päivitetyillä nettisivuilla osoitteessa: /kadentaitajat. 5 Toteutuksen organisaatio Hankkeen johtaja: Projektipäällikkö: Muut työryhmän jäsenet: Hannele Heikkinen Sari Kautto Tiina Autio, Tmi Taidekäsityöt Tiina Autio Kari Kotilainen, Saarijärven museo Jukka Lindeberg, Tietopuu Ky Marjatta Ruuska, Viisari ry Anne Tuhkanen, Viitasaaren käsityökeskus Satu Väisänen, Saarijärven käsityökeskus Työryhmä on kokoontunut hankkeen aikana yhteensä neljä kertaa , , ja Kustannukset ja rahoitus Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 j ~~ir4~ Elinkeino, liikenne ja Viptohii~a 1 ii~ I~IY ympäristökeskus FU:lta r s~ VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 Asia: ohjausryhmän 25. kokouksen pöytäkirja Aika:

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Suomen Kädentaidot 15. 17.11.2013. Käsi- ja taideteollisuusmessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Suomen Kädentaidot 15. 17.11.2013. Käsi- ja taideteollisuusmessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Suomen Kädentaidot 15. 17.11.2013 Käsi- ja taideteollisuusmessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Taitoa, tunnetta, iloa Suomen Kädentaidot 15. 17.11.2013 askartelu ateljeeompelu emalointi entisöinti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana 2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Agenda Kampanjan eteneminen ja tulokset kesän toimista Paikallisen markkinoinnin ja vies7nnän ak7voin7 Kampanja aikajana Tavoitteet, strateginen viesti, visuaalisuus, mediasuunnitelma

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010 Hankkeen tapahtumat Alussa oli suo, kuokka ja. . vuorovaikutuksen puute Paradoksimme Suuri osa henkilökuntaamme on asiakas/potilastyössään vuorovaikutuksen ammattilaisia ja silti Kalliolan sisällä henkilökunnan

Lisätiedot

Lasinkeräilijän Blogi

Lasinkeräilijän Blogi Sivu 1/8 Jaa muille Ilmoita väärinkäytöstä Seuraava blogi» Luo blogi Kirjaudu sisään Lasinkeräilijän Blogi Etusivu Lasinkeräilijän linkit Avainsanat INFO Lasinkeräilijän kalenteri SUNNUNTAI, 22. HUHTIKUUTA

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA BLOGIRINKI MEDIA KOKOAA BLOGIT YHDEKSI KANAVAKSI Blogirinki Media kokoaa maan parhaat itsenäiset blogit yhdeksi markkinointikanavaksi > Blogirinki

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma laaditaan kaupungin strategiaan pohjautuen siten, että toimintaympäristön analyysin

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen ITE-taide näyttely 14.2.-18.3.2011 Näyttelyssä töitä mm. Seija Jauho-Rämä, Rauno Ärling, Hellevi Järvinen, Helka Kärkkäinen ja paljon

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala Markkinointi-instituutti Pirjo Hallipelto pirjo.hallipelto@markinst.fi p. 040 7321 784 Faunatar Johanna Valo Liiketalouden perustutkinto,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka

Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka 1 (13) Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö Visamäentie 35 A, 1. krs 13100 HÄMEENLINNA Raportti apurahan käytöstä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

LCCE. Projektivastaava. Opinnäytetyö. Katosrakenne. merkeissä. yhteyttä yhteistyön merkeissä. LCCE-projekti. Mu06M yritysvierailulle Loviisaan

LCCE. Projektivastaava. Opinnäytetyö. Katosrakenne. merkeissä. yhteyttä yhteistyön merkeissä. LCCE-projekti. Mu06M yritysvierailulle Loviisaan P 2011 Lokakuu LCCE Marraskuu Joulukuu Tammikuu Syyskuu Helmikuu Lokakuu Maaliskuu Marras Huh Lcce lyhyesti MediaModo Oikeita projekteja, Tilan suunnittelu oikeiden ja yritysten toteutus. kanssa. Projektit

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSKYSELYN TULOKSET

VAIKUTTAVUUSKYSELYN TULOKSET Tähtituotteita Pohjois-Pohjanmaalta VAIKUTTAVUUSKYSELYN TULOKSET Taitajien tierna -hanke Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Oulu Taitajien tierna -hanke 2008-2012 Toiminta-alue Pohjois-Pohjanmaa Kesto

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Kerro kokemuksia ja mielipiteitä Lahjan Päivästä. Tänä vuonna kampanjaa vietetään uudella konseptilla ja senkin vuoksi on tärkeää kuulla sinun mielipiteesi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ. 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010

FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ. 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010 FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010 Taustaa Kemiön keskustan yrittäjien parissa tehtiin analyysi

Lisätiedot

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tapio Sivula PL 156 60101 SEINÄJOKI Muutoshakemus Palvelevat puuyritykset -hanke Hankenumero 9915, päätösnumero 24486, Dnro 1875/3560-2010 Haemme 31.12.2014 saakka kestävää

Lisätiedot

Valtakunnallinen yhteistyö alueiden vahvuudeksi

Valtakunnallinen yhteistyö alueiden vahvuudeksi Valtakunnallinen yhteistyö alueiden vahvuudeksi case Herkkujen Suomen maakuntaosastot Päivi Töyli projektipäällikkö, Aitoja makuja II -hanke Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea 040 189

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Perustettu 1972 Tarjoaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yrityksille

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Markku Toikkanen. vpj Esko Pelkonen (-) Olavi Tuikkanen. siht. Marjatta Suominen (x) Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Markku Toikkanen. vpj Esko Pelkonen (-) Olavi Tuikkanen. siht. Marjatta Suominen (x) Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu markkinointitoimikunta Nro 6 / 2009 29 Kokousaika 30.06.2009 klo 9.00 9.50 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) x = läsnä -

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen LIITE MAKSATUSHAKEMUKSEEN TIIVISTELMÄ MAKSATUSKAUDEN TOIMINNASTA Projektin nimi: Tuottaja2020 Projektikoodi: s10947 Hallinnoija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Maksatuskausi: 1.9.- 31.12.2011 Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot