2 Hankkeen nimi ja tunnus: Taitosaari3- esinekulttuurinen tuotekehityshanke, tunnus 2159

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 Hankkeen nimi ja tunnus: Taitosaari3- esinekulttuurinen tuotekehityshanke, tunnus 2159"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Taitosaari3 - esinekulttuurinen tuotekehityshanke ajalla Hankkeen toteuttaja: Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry 2 Hankkeen nimi ja tunnus: Taitosaari3- esinekulttuurinen tuotekehityshanke, tunnus Hankekuvaus Hanke tukee perinteisten, seudulle tyypillisten käsityötyötapojen ja esineiden käyttöä, tuotteistamista ja markkinointia ja edistää käsityöläisten keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Hanke toteuttaa Leader-toimintatapaa. Hankkeella kehitetään paikallista käsityöelinkeinoa ja aktivoidaan pääsääntöisesti toimintaansa aloittavia käsityöyrityksiä omalla toiminta-alueellaan. Hanke on luonteeltaan alueellinen käsityötoimialan kehittämishanke. Siitä hyötyvät ensisijaisesti alueen käsityöläiset ja käsityöalalla toimijat. Hanke liittyy 1) Viisari ry:n toimintaohjelmaan ja sitä kautta 2) Manner-Suomen maaseutuohjelmaan Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimenpide 312: Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen Tavoitteena on - parantaa maaseudun elinkeinorakennetta ja lisätä toimeentulomahdollisuuksia kannustamalla ja tukemalla käsityöyritysten kehittämistä sekä parantamalla maaseudun yritystoiminnan toimintaympäristöä Hankkeen keskeinen tavoite on 1) paikallisen käsityön ja kulttuurin näkyvyyden parantaminen - Viitasaaren ja Saarijärven alueella on edellisellä hanketoiminnalla annettu liiketoiminnallisia valmiuksia käsityöyrittäjyyden kehittymiseen. Merkille pantavaa on, että alueelta puuttuu alueellista kulttuuria leimaavia tuotteita. Jotta käsityöläistuotteet uusiutuisivat, tarvitaan tuoteideointia, käsityöläisten yhteistoimintaa ja ohjaavaa toimintaa sekä asiantuntemusta käsityöläisten tueksi. Käsityöläisten yritystoiminnan kehittymisen edellytys on hyvät tuotteet. Tuotteita leimaa monesti harrastajamaisuus ja näköalattomuus. Realistinen tavoite on, että seutukunnalle kehittyy jatkossa sellaisia käsityöläisten valmistamia tuotteita, jotka ilmentävät, vireyttävät ja konkretisoivat oman alueen kulttuuria. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

2 2) edistää käsityöyrittäjien keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. - Käsityöyrittäjyys on tyypillisimmillään pienimuotoista yhden miehen/naisen yritystoimintaa, jota leimaa yksin toimiminen. Edellisistä hankkeista on käynyt selväksi, että käsityöläisten verkottuminen keskenään sekä muiden toimijoiden kanssa on edellytys yrittäjänä jaksamiseen ja kehittymiseen. Tavoitteena on alueelliseen kulttuuriin ja tuoteideointiin profiloituvan hankkeen avulla lisätä yhteistoimintaa ja sitä kautta virkistää koko seutukunnan käsityöläisyyttä. - Oman alueen esineellisen kulttuurin tietotaito on melko vähäistä ja ymmärrys hyödyntää paikalliskulttuuria ei välttämättä ole enää selvää. Kulttuurista tietoisuutta voidaan kehittää. Hyvä käytäntö on mm. opintomatkat sellaisiin kohteisiin, jossa paikallisen kulttuurin arvoa on hyödynnetty käsityöläisten tuotteissa. Projektipäällikön tehtävänä järjestää sellaista yhteistoimintaa, joka ohjaa käsityöläisiä verkottumaan ja saamaan ideoita sekä ohjausta ja neuvontaa käsityöläisenä toimimiseen omalla kotiseudullaan. 4 Raportti hankkeen toteutumasta ajanjaksolla Kolmevuotisen taitosaari3 hankkeen aikana on toteutettu seuraavia hankesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä liittyen paikallisen käsityön ja kulttuurin näkyvyyden parantamiseen, käsityöyrittäjien keskinäistä verkostoitumista edistämiseen ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. 4.1 Tapaamiset Yksi hankkeen päätavoitteista on ollut verkostoituminen, tätä tavoitetta on tuettu erilaisin toimenpitein. Säännölliset tapaamiset ovat olleet tärkeä osa hankeen toimintaa. Keskinäiset tapaamiset ovat kiinnostaneet ja motivoineet osallistujia. Niissä on jaettu tietoa, kokemuksia, ongelmia ja paikalle on kutsuttu myös asiantuntijoita. Uusia yhteistyökuvioita on syntynyt käsityöläisten kesken. Hankeosallistujat ovat kokoontuneet säännöllisesti yhteisiin tapaamisiin yhteensä 20 kertaa. Tapaamiset on pyritty järjestämään kiinnostavissa kohteissa, kuten käsityöläisten kodeissa tai kulttuurisissa kohteissa. Vuonna 2008 kokoonnuttiin kuusi kertaa ja pääasiallisena teemana oli omien tuotteiden tarkastelu ja tutustuminen paikalliseen perinteeseen ja kulttuuriin Ensimmäinen tapaaminen oli toukokuun puolivälissä, sekä Saarijärvellä, että Viitasaarella. Tapaamisessa käsiteltiin pääasiassa hankkeen käytännöntoimiin liittyviä asioita sekä paikallista perinnettä ja kulttuuria. Kesätauon jälkeen oli tapaaminen Tapperien kotitilalla Juholassa, Saarijärven Tarvaalassa. Talon entinen asukas, Kirjailija Harri Tapper oli mukana kertomassa talon ja perheensä historiasta. Osallistujat esittelivät omaa toimintaansa ja tuotteitaan toisilleen. Syksyn toinen tapaaminen oli Lakomäen metsäkartanossa Kannonkoskella. Mukaan olimme saaneet asiantuntijan, keksintöasiamiehen. Hän luennoi tuotteiden suojauksiin liittyvistä asioista, immateriaalioikeuksista. Lokakuun tapaamisessa keskusteltiin omalla porukan kesken tuotesuunnitteluun liittyvistä asioista ja ideoitiin ryhmissä tulevia tapaamisia ja muuta hankkeen toimintaa. Marraskuun tapaamisessa oli mukana Päivi Hintsanen tiedottamassa Blogin käyttöön liittyvistä seikoista. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

3 Vuonna 2009 kokoonnuttiin yhdeksän kertaa ja tapaamisten pääasiallisena teemana oli tuotekehittely ja suunnittelu Hankkeeseen osallistuneet käsityöläiset tapasivat seitsemän kertaa vuoden aikana, tammi, maalis- huhti-, touko- elo, loka,- ja marraskuussa. Tapaamisissa oli paikalla keskimäärin 8 osallistujaa. Tapaamisajankohdan siirto lauantaipäiville kasvatti osallistumisinnokkuutta. Tapaamisten pääasiallisena teemana oli tuotekehittely ja suunnittelu. Ulkopuolisia asiantuntijoita ei käytetty, vaan ideointi tapahtui keskinäisissä keskusteluissa ja tuotesuunnittelun ideointimenetelmiä käyttäen. Elokuun tapaamisen yhteydessä tutustuttiin Kymönkosken 7.taidekesän näyttelyyn. Lokakuun tapaamisessa oli mukana myös hankkeen johtaja Hannele Heikkinen. Tapaamisessa kerrattiin Unkarinmatkan antia sekä aloitettiin suunnittelu syksyn 2010 näyttelyä varten. Marraskuun tapaamispaikkana oli hankeosallistuja Liisa Soinisen Ompelimo. Muutoin tapaamiset on järjestetty Saarijärven käsityökeskuksen tiloissa. Vuonna 2010 kokoonnuttiin viisi kertaa ja pääasiallisena teemana oli tuoteideointi, markkinointiviestintä ja tuotteiden esillepano Vuoden tapaamisissa jatkettiin tuotteiden ideointia ja niihin kutsuttiin paikalle myös asiantuntijoita. Tähtäimessä oli yhteisnäyttely unkarilaisen käsityöläisten kanssa Saarijärven Museossa ajalla Paikalla on ollut keskimäärin 12 hankeosallistujaa. Kolmessa tapaamisessa oli mukana ulkopuolinen asiantuntija ja kaksi tapaamisista järjestettiin käsityöläisten luona ja samalla tutustuttiin heidän toimintaansa. Heti tammikuussa tapaamisessa olivat mukana tarinakonsultti Anne Kalliomäki Tarinakoneesta sekä muotoilun läänintaiteilija Kaija Savolainen. Anne Kalliomäki luennoi ja piti workshopin tuotteiden sekä yrityskuvan tarinallistamisesta. Läänintaiteilija Kaija Savolainen otti vastaan jokaisen hankeosallistujan henkilökohtaisesti. Hän keskusteli ja antoi palautetta jokaiselle kävijälle hänen olemassa olevista tai/ja suunnitteilla olevista tuotteista sekä suullisesti että kirjallisen lomakkeen avulla. Tarinakone vastasi Saarijärven museon näyttelyn ( ) konseptisuunnittelusta. Hän tuotti näyttelylle käsikirjoituksen, jonka mukaan näyttely pystytettiin syyskuussa. Helmikuun tapaamisessa tutustuimme Pirkko Lajuseen upeaan taiteilijakotiin Suolahdessa ja ulkorakennuksessa sijaitsevaan työpajaan. Keskusteluja käytiin yhdessä edelleen tuotesuunnitteluun ja näyttelytuotteisiin liittyen. Maaliskuun tapaamisessa oli vieraana graafinen suunnittelija ja pakkausmuotoilija Tiina Ilmavirta. Hän toi esille tärkeää asiaa esille mm. seuraavista aiheista: brändi, imago ja maine, visuaalinen identiteetti, markkinointiviestintä, pakkaukset. Päivä päättyi visuaalisen suunnittelun työpajaan. Tiina antoi konsultaatiota aiheeseen liittyen sekä auttoi käsityöläisten yhteisen tuotemerkin ulkoasun luomisessa. Tuotemerkiksi päätettiin yhteistyössä kästeet ja se toimii jatkossakin pohjoisen Keski-Suomen käsityöläisen yhteisenä tuotemerkkinä ja markkinoinnin tukena. Huhtikuussa vieraana tapaamisessa oli taas Anne Kalliomäki Tarinakoneesta. Osallistujat olivat kotitehtävänä edellisessä tarinakoneen tapaamisessa saamiensa ohjeiden pohjalta kirjoittaneet itsestään tarinan, joka tulee esille museon näyttelyyn jokaisesta otetun valokuvan yhteyteen. Täällä kertaa Annen kävi tarinoita kaikkien kanssa henkilökohtaisesti läpi niiden muokkausta varten. Tällä välin muut osallistujat työstivät oman yrityksen tarinaa kuvalliseen muotoon. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

4 Elokuun tapaaminen oli Maija Hyvösen luona Alvajärvellä, Pihtiputaalla. Se oli viimeinen varsinainen yhteinen tapaaminen ennen näyttelyä. Kukin esitteli näyttelyyn tulevia tuotteitaan ja antoi toisilleen vielä viime hetken kannustusta. Projektipäällikkö oli loppuvuoden 2009 ja kevään 2010 aikana yhteydessä kaikkiin hankeosallistujiin henkilökohtaisesti ja tapasi heitä syksyn 2010 näyttelyn tiimoilta. 4.2 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on ollut mielenkiintoista ja toimivaa. Paikalliset toimijat kuten Saarijärvi- Seura ja Saarijärven museo ovat olleet mukana hyvinä yhteistyökumppaneina näyttelyjen ja niiden oheistapahtumien järjestämisessä. Kansainvälistä ulottuvuutta ja perinteisen käsityötaidon näköaloja toi mukanaan Haidu-Biharin maakunnan kansantaiteen yhdistyksen kanssa tehty yhteistyö. Jyväskyläläinen Tarinakone oli korvaamaton kumppani päätösnäyttelyn suunnittelussa. Ilman näitä tärkeitä yhteistyökumppaneita hankkeen toiminta ei olisi onnistunut Messut Kädentaitomessut Hanke osallistui Jyväskylän kädentaitomessuille Osallistumisen lähtökohtana oli paikallisen kulttuurin ja alueen esittely sekä hankkeen esittely ja tiedottaminen yleisellä tasolla. Messuilla tuotiin esiin myös muita alueen kulttuuritoimijoita ja jaettiin seutukunnan esitteitä ja infoa tulevasta kesänäyttelystä. Esillä oli tuotteita neljältä alueen käsityöläiseltä. Messuilla ei tapahtunut tuotemyyntiä. Messuosastolla työskenteli projektipäällikkö. Messuosaston koko oli 12 m2 ja se jaettiin Taitokeskus Aivian kanssa. Hankkeen käytössä oli 1/3 osastosta. Kulut jaettiin sen mukaisesti. Tiedottamista varten valmistettiin Kopijyvän digipainossa oma roll up hankkeelle. Tilaus oli yhteistilaus Taitokeskus Aivian kanssa.. Osasto sai hyvää palautetta, seudun esitteet kiinnostivat ja tieto hankkeesta levisi. Tiedottamista varten messuosasto oli riittävä ja oli järkevää jakaa se muun toiminnan kanssa Näyttelyt Peukalo Paikallaan - Kädentaitajia pohjoisesta Keski-Suomesta näyttely Saarijärven Kunnantuvan Vinttigalleriassa Hankesuunnitelman mukaisesti hankkeen ensimmäisen vaiheet esinekartoituksen tulokset oli tarkoitus esitellä vuonna 2009 toteutettavassa näyttelyssä ja sen yhteydessä toteutettavilla perinnepäivillä, jossa perinteisten kädentaitojen osaajat esittäytyvät. Esinekartoituksen tulokset on dokumentoitu Saarijärven museoon. Kartoitusvaihe tuotti 15 tulosta. Sen sijaan perustettu näyttelytyöryhmä haarukoi kasaan kädentaitotuotteita 52:ta tekijältä, jotka olivat esillä kesän ajan Saarijärven käsityökeskuksen avovintille perustetussa näyttelytilassa. Yhteensä tuotteita näyttelyssä oli 300 kappaletta. Näyttelyä varten perustettiin työryhmä, johon kuuluivat toiminnanjohtaja Hannele Heikkinen (pj), projektipäällikkö Sari Kautto (sihteeri) ja toiminnanohjaaja Satu Väisänen Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusyhdistyksestä, Eero Hiironen, Hannu Luotola, Pirkko Pirttinen, Juhani Rossi ja Anni Talaskivi Saarijärvi Seurasta sekä Eija Viitanen ja Kari Kotilainen Saarijärven kaupungilta. Käytännön toimista vastasi projektipäällikkö, hankkeen johtajan ja Saarijärven käsityökeskuksen työntekijöiden avustuksella. Näyttelytyöryhmä kokoontui 5 kertaa. Näyttely sai nimekseen Peukalo paikallaan ja se oli avoinna Saarijärvellä Kunnantuvan Vinttigalleriassa Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

5 Näyttelyn avajaisia vietettiin onnistuneesti Avajaisiin osallistui arviolta 120 avajaisvierasta. Näyttelyn avasi Saarijärvi- Seuran puheenjohtaja Hannu Luotola ja esitteli toiminnanjohtaja Hannele Heikkinen. Saarijärven kaupungin tervehdyksen esitti talousjohtaja Eeva Kuusela. Musiikista vastasivat Saarijärven pelimannit. Avajaistarjoilu oli alakerran uudistuneessa kesäkahviotilassa, joka toimi koko näyttelyn ajan. Näyttelyyn tutustui kesän aikana yli 3000 kävijää. Kävijöitä oli ympäri Suomea sekä jonkin verran myös ulkomailta. Määrä täytti hyvin odotukset. Palaute näyttelytilasta ja töistä on ollut lähes yksinomaan positiivista. Näyttelytöiden monipuolisuus ja laatu saivat runsaasti kiitosta, samoin näyttelyn esillepano. Näyttelyn oheistapahtumana järjestettiin kahdet Peukalo paikallaan - perinnepäivät Saarijärvellä Sofianrannassa, ja Tapahtumien tavoitteena oli tuoda aktiivisesti ja monipuolisesti esiin perinteisiä kädentaitoja työnäytösten muodossa. Ensimmäisenä viikonloppuna olivat esillä pärehöyläys, Saarijärven keskustan pienoismallin valmistus, nauhatyöt, pitsinnypläys, huovutus, köydenpunonta, veneenvalmistus, rottinkityöt, punamaalinkeitto, kasvivärjäys ja perhojen valmistus. Toisena viikonloppuna olivat esillä kivityöt, nauhatyöt, huovutus, pitsinnypläys, Saarijärven keskustan pienoismallin valmistus, köydenpunonta, kasvivärjäys, rottinkityöt, punamaalinkeitto, köydenpunonta, nahkatyöt /parkitseminen, satulantoppaus, karstaus, kehruu, lampaan kerintä. Lauantaina 29.8 paikalla olivat myös esinekonservaattori Eero Ahola Keski-Suomen museosta ja tekstiilikonservaattori Anne Vesanto Suomen käsityön museosta. He antoivat neuvoja esineiden kunnostuksesta, huollosta ja käytöstä. Kaikki työnäytöstenpitäjät olivat mukana vapaaehtoisesti, ruokapalkalla. Konservaattoreille maksettiin asianmukainen korvaus asiantuntijapalkkioista. Kävijöitä tapahtumissa oli yhteensä noin 900. Heinäkuinen tapahtuma oli erittäin suosittu. Koko näyttely ja siihen liittyvät työnäytökset dokumentoitiin DVD:lle. Dokumentoinnin suoritti saarijärveläinen Artenoste /Martti Takalo. Dokumentointi tapahtui ammattimaisesti kuvaamalla. Kuvauksen ohessa äänitettiin ko. henkilön kertomus siitä miten hän työtään tekee. DVD valmistuu vuoden vaihteessa. Näyttelyn dokumentointi oli tärkeää, jotta perinteiset kädentaidot ja työtavat eivät unohtuisi ja ne säilyisivät elävinä vielä seuraavillekin sukupolville. Peukalo paikallaan - näyttelyn järjestelyt tekivät keväästä ja kesästä hyvin kiireisen ja antoisan Tämä on käsityötä ja me sen tekijöitä näyttely Saarijärven museossa Päätösnäyttelyn suunnittelu käynnistyi heti Unkarin opintomatkan jälkeen. Saarijärven museo oli sovittu päätösnäyttelyn paikaksi jo hankkeen alussa. Tavoitteena oli saada näyttelyyn kaikilta osallistujilta uusia tai uudistuneita tuotteita. Pääosa hankeosallistujista halusikin osallistua tulevaan näyttelyyn. Suunnittelu käynnistyi innokkaissa merkeissä. Jo edellä mainituissa tapaamisissa sekä asiantuntijoilta saimme potkua ja vinkkejä tuotteiden suunnitteluun. Jokainen suunnitteli tuotteensa itse saaden siihen tarvittaessa ohjausta ja vertaistukea. Ne joilla ei ollut varsinaista omaa tuotantoa, siis henkilöiden joiden työ/yrittäjyys oli pääosin palvelua, osallistuivat näyttelytuotteiden suunnitteluun ja valmistukseen ryhmissä. Saarijärven toimintakeskuksen asiakkaat osallistuivat näyttelyyn ohjaajiensa johdolla ja toteuttivat useita huovutustöitä näyttelyyn. Vaatetusalan osaajat toteuttivat yhteistyössä näyttelyyn uuden vaatemalliston. Samoin käsityökeskukset suunnittelivat tuotteita oman toimintansa lähtökohdat huomioonottaen. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

6 Tarinakonsultti Anne Kalliomäki (www.tarinakone.fi) vastasi näyttelyn konseptisuunnittelusta. Hän tuotti näyttelylle käsikirjoituksen, jonka mukaan näyttely pystytettiin. Näyttelyn teema pohdittiin yhdessä ja luonteva ajatus oli sijoittaa esineet kot miljööseen, koska valmistamamme tuotteet sijoittuvat mukavasti sinne. Näyttelyosallistujat toimittivat Tarinakoneelle tiedot tuotteista, mitä heiltä on tulossa näyttelyyn. Tarinakone, Sari Kautto ja Hannele Heikkinen tapasivat säännöllisesti ja keskustelivat näyttelykokonaisuuteen liittyvistä asioista. Näyttelyssä haluttiin tuoda tärkeänä osana esille tuotteiden tekijät ja heidän tarinansa. Tarinakone laati jokaisesta osallistujasta yhteistyössä hänen kanssaan näyttelyyn esille tulevan tarinan. Tarinan yhteyteen liittyi kiinteästi valokuva jokaisesta. Valokuvaukseen saimme yhteistyökumppaniksi JAO:n valokuva-artesaanilinjan toisen vuoden opiskelijan Netta Mäkisen. Hänen työssäoppimisjaksonsa sisältö oli kuvata jokainen hankeosallistuja keskisuomalaisessa luonnossa. Hän tulosti mustavalkoiseksi suunnitellut kuvat ja tarinat ripustusvalmiiksi näyttelyä varten. Kuvaukset olivat 7.5. ja Saarijärvellä. Kuvat onnistuivat erinomaisesti ja olivat ammattilaistasoa. Ne antoivat näyttelyyn mielenkiintoisen ja taiteellisen lisän heti ensimmäisessä esittelytilassa. Näyttelyn mainosmateriaalien suunnittelusta ja valmistuksesta vastasi medianomi Piia Myllyselkä Taitokeskuksesta. Hän suunnitteli annettujen suuntaviivojen ja materiaalin pohjalta kävijöiltäkin paljon positiivista palautetta saaneen näyttelyyn henkeen sopivan Meidän kodin kirjan. Näyttelyn yhteydessä lanseerattiin pohjoisen Keski-Suomen kädentaitajien yhteinen tuotemerkki kästeet. Nimeä mietittiin pitkään yhdessä käsityöläisten kanssa. Nimeksi löytyi kaikille sopiva kästeet, joka oli ennen pellavan tai hampun muokkauksen yhdestä työvaiheesta käytetty murresana. Merkin ulkoasun suunnitteli jo aiemmin mainittu pakkausmuotoilija ja graafinen suunnittelija Tiina Ilmavirta. Jokaisella käsityöläisellä on oikeus käyttää merkkiä tuotteissaan. Merkin toivotaan saavan tulevaisuudessa lisää tunnettavuutta ja käyttäjiä. Käyttöoikeus voidaan antaa tietyt laatukriteerit täyttäville pohjoisessa Keski- Suomessa valmistetuille tuotteille. Yhteistyö Hajdu-Biharin maakunnan käsityöläisten kanssa jatkui myös tiiviinä. Näyttelyssä oli tuotteita seuraavalta kuudelta käsityöläiseltä, Haidu-Biharin maakunnan kansantaiteen yhdistyksen jäseneltä: László Radics hunajapiparkakkumestari, Zoltán Kovács, sarvi- ja luutöiden mestari, Ferenc Fazekas, savenvalaja, Gyula Mihalkó, hatuntekijä, Emma Dezsôné Borbély, taidekäsityöläinen, László Hutkai, nahkakäsityöläinen. Unkarilaisten osuuden koordinoi etnografi, Hajdu-Biharin maakunnan kansantaiteen yhdistyksen puheenjohtaja Erzsébet Hubert. Hannele Heikkinen ja Sari Kautto tekivät lyhyen matkan elokuussa Budapestin käsityöfestivaaleille ja siellä tapasivat henkilökohtaisesti Yhdistyksen puheenjohtajan Erzsébet Hubertin sekä edellämainitut käsityöläiset. Heikkinen ja Kautto valitsivat tuotteet näyttelyyn ja haastattelivat käsityöläsiä näyttelytietoja varten. Unkarilaiset toimittivat omien osallistujiensa kuvat ja tarinat. Näyttelyn pystytys tapahtui syyskuun alussa. Pystytyksestä vastasivat pääosin Hannele Heikkinen, Sari Kautto, Pirkko Lajunen, Tiina Autio sekä Saarijärven museon henkilökunta. Näyttely pystytettiin Tarinakoneen laatiman käsikirjoituksen mukaisesti. Rekvisiittaa hankittiin kirpputoreilta, saarijärven museosta ja käsityöläisltä. Pystytys onnistui hyvin ja aikataulussa pysyttiin. Näyttelyn avajaisia vietettiin hyvin innostuneissa merkeissä Paikalle oli saapunyt myös Haidu-Biharin maakunnan kansantaiteen yhdistyksen toiminnanjohtaja, etnografi Erzsébet Hubert. Toiminnanjohtaja Hannele Heikkinen ja Erzsébet Hubert käyttivät puheenvuoron. Avajaisten ohjelma ostettiin saarijärveläiseltä ohjelmaryhmältä Art Hysteria ry:lta. Ohjelmaryhmä luki kunkin näyttelyosallistujan tarinan kitaramusiikin ja Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

7 4.5 Opintomatkat bongorumpujen säestämänä. Jokainen osallistuja ja tärkeät taustavoimat palkittiin ruisleivällä ja näyttelyluettelolla. Paikalla oli noin 130 henkilöä. Näyttelyn aikana järjestettiin kolme oheistapahtumaa Saarijärven museossa, 7.10., ja Ensimmäinen tapahtuma oli koululaisten Mennään museoon viikolla Koululaisille oli opastettuja kierroksia näyttelyssä ja kädentaitajat järjestivät työnäytösiä. Mukana olivat; Pirkko Lajunen, keraamisten esineiden valmistus, Saarijärven toimintakeskus, huovutus, Sari Hämäläinen posliinin maalaus ja Saarijärven Käsityökeskus, ajankohtaiset käsityötekniikat.teemapäivänä kävijoitä oli 155. Seuraava tapahtuma oli nimellä perjantaikahvit ja työnäytöksiä. Työnäytöksiin osallistuivat: Anne Tuhkanen, tekstiilin valmistaminen tuftaamalla, Jukka Lindeberg, vaappujen valmistus, Sinikka Peltoaho, kankaan painanta, Sveta Peura, pisanka -munien uppovärjäys. Näyttelyyn oli vapaa pääsy ja ilmaiset opastuskierrokset sekä kahvitarjoilu. Kävijöitä oli 82. Näyttely päättyi jouluiseen myyjäistapahtumaan Tapahtumassa oli mukana myös ystäviä Unkarista. Näyttelyyn osallistuneet käsityöläiset myivät monipuolisia käsityötuotteitaan. Myös suurin osa näyttelyssä esilläolevista tuotteista oli myös myytävänä. Työnäytöksiä antoivat unkarilaiset keraamikko Ferenc Fazekas ja taidekäsityöläinen Emma Dezsôné Borbély sekä Saarijärven toimintakeskus. Emma Jouluista tunnelmaa toivat joulumusiikki, glögitarjoilu sekä joulupukin. Näyttelyn paras/mielenkiintoisin tuote äänestyksen tulos julkaistiin ja äänestyksen voitti niukasti Saarijärven toimintakeskuksen valmistama huovutettu matto. Toiselle sijalle ylsi Sveta Peuran, Tiina Aution ja Sirpa Hasan pisankamunasermi ja kolmantena olivat Maija Hyvösen huovutetut metsätontut. Äänestykseen osallistuneiden kesken arvottiin käsityöläisten lahjoittamia käsityötuotepalkintoja. Tapahtuma oli menestyksekäs ja erinomainen päätös näyttelylle ja hankkeelle. Kävijöitä oli n Koko näyttelyn kävijämäärä oli 1330, jota museonjohtaja Kari Kotilainen piti ajankohtaan nähden erittäin hyvänä saavutuksena. Kokonaisuutena päätösnäyttely, sen suunnittelu ja teemapäivät olivat todella antoisia ja opettavainen prosessi, jossa kaikki osallistujat olivat innolla ja sydämellä mukana. Oikeanlainen ammattiylpeys sai vahvistusta ja tunne että minä osaan ja olen hyvä tuli monelle. Palaute kävijöiltä oli kiitettävää. Kiitosta saivat niin näyttelyrakenteet, tuotteet, valokuvat, tarinat kuin järjestäjätahotkin. Hankkeen aikana tehtiin kaksi onnistunutta opintomatkaa, toinen kotimaahan ja toinen ulkomaille Kotimaan opintomatka Hankesuunnitelmaan sisältyi yksi kotimaan opintomatka. Opintomatka tehtiin kesäkuun 2008 alussa Turkuun ja Paraisille. Tarkoituksena oli perehtyä alueen rikkaaseen kulttuuriperinteeseen ja sen tuotteistamiseen. Vierailun ensimmäinen kohde oli Aboa Vetus. Keskiaikainen Turku oli Ruotsi-Suomen toiseksi suurin kaupunki, tästä ajasta kertova museo sijaitsi aitojen raunioiden keskellä. Tutustuimme myös Ars nova nykytaiteen näyttelyyn sekä Peru 2000 vuotta hopeataidetta näyttelyyn. Luostarinmäen käsityöläismuseossa tutustuimme aitoon kaksi vuosisataa vanhaan miljööseen. Luostarinmäki on Turun "Vanha kaupunki" eli ainut yhtenäinen alue joka säilyi Turun palosta Alue palvelee nykyisin kaupunkikäsityön historiaa kuvaavana ulkomuseona. Yli 30 eri alojen verstasta esittelivät kaupunkikäsityön historiaa ja käsityöläisten Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

8 asuntoja käsityömestareiden johdolla sisustettuihin verstaisiin. Tutustuimme erilaisiin entisajan työmenetelmiin ja välineisiin kuten mm. köydenpunojan, tupakantekijän, savenvalajan, kulta- ja hopeasepän, pläkkisepän, kuparisepän pajoihin sekä kirjapainoon ja kirjansitomoon. Stentorp, Lammastila Paraisilla, Jill Christiansen esitteli omistamaansa suomenlammastilaa. Lampaan villaa jalostetaan langoiksi sekä neuleiksi. Lampaiden taljoista valmistetaan myös turkisliivejä, korvalappuja, muhveja, kännykkäkoteloita ja keinutuolimattoja. Malleissa näkyvät eri kulttuurien neuleperinteet ja rakkaus saaristoon. Samalla pyritään nostamaan suomenlampaan arvostusta. Vanhassa lampolassa oli esillä myös karibialaissyntyisen Peter Gibsonin akvarelleja. Läheisillä kallioilla tutustuimme Karin Fabritiuksen installaatioihin. Eskon verstas sijaitsi Paraisilla Sysilahden puutarhan yhteydessä. Eskon Werstaan tuotantoa ovat mm. vanhan petinteisen mallin mukaan valmistetut vanerikorit, piparipurkit, puulelut ja, tarjottimet. Kaikki tuotteet maalataan käsin. Werstaassa Esko kertoili tuotteistaan ja niiden syntyprosesseista. Korit ovat vanhan oman suvun mallin mukaan tehtyjä, piparipurkit syntyivät läheisen piparkakkutehtaan inspiroimina. Gullkronan myymälä Paraisilla oli mielenkiintoinen. Kotimaisten lahjatavaratuotteiden lisäksi oli myynnissä paikkakunnalla tehtyjä ja suunniteltuja tuotteita ja tuotepaketteja, joissa näkyivät perinteet ja alueen kulttuuri. Paluumatkalla pysähdyimme Fiskarsin ruukin alueelle, missä kukin sai omatoimisesti tutustua alueen käsityöläiskauppoihin, pajoihin ja näyttelyihin Ulkomaan opintomatka Hankesuunnitelmaan sisältyi yksi EU:n alueelle suuntautuva opintomatka. Opintomatka tehtiin suunnitelman mukaisesti Unkariin, koska siellä on vahva kulttuurinen tuotetraditio ja yhdistys on luonut yhteistyösuhteet Haidu-Biharin maakunnan kansantaiteen yhdistykseen, jonka toiminnanjohtaja, etnografi Erzsébet Hubert, toimi vastaanottavana järjestäjänä. Opintomatkan tarkoituksena oli tarjota seutukunnan käsityöläisille mahdollisuus tutustua suomalaisten sukulaiskansaan, oppia sen perinteestä ja kulttuurin arvostuksesta, saada ideoita omaan toimintaan ja henkisiä voimavaroja jaksamiseen ja toimimiseen omalla seutukunnalla. Matka toteutettiin , jolloin Budapestissa järjestettiin suuret käsityöläisfestivaalit, Mesterségek Ünnepe, joka on perinteinen käsityöläisten tapaaminen. Ne pidetään Budan kuninkaallisen palatsin ympärillä. Neljän päivän ajan parhaimmat perinteisten käsityöammattien taitajat ympäri Unkaria esittelivät taitojaan työskentelemällä työpajoissaan, joihin yleisö sai myös osallistua. Festivaaleille osallistui useita satoja käsityöläisiä unkarista ja joitakin kutsuttuja käsityöläisiä ulkomailta. Festivaaleilla työskenteli mm. seuraavien alojen käsityöläisiä: puunkaivertajia, huovantekijöitä, kirjontatyön tekijöitä, köydenpunojia, matontekijöitä, pyöräntekijöitä, valjaiden valmistajia, seppiä, keraamikkoja, musiikki instrumenttien valmistajia, kutojia, pitsintekijöitä, munan maalaajia, hunajakakkujen valmistajia. Työpajojen ohella käsityöläiset myivät tuotteitaan. Esiintymislavoilla esiintyivät laulajat, tanssijat ja kansanperinneryhmät Unkarista ja ulkomailta. Elokuun 20. päivä, Unkarin kansallispäivänä, Pyhän Tapanin päivänä, oli käsityöläisten kulkue ja uuden leivän siunaaminen. Matkalla oli mukana 22 osallistujaa. Lennot oli kilpailutettu ja varattu Pohjolan Matka Oy:ltä. Ulkomaan matkabudjetti kattoi matkat. Osallistujat maksoivat itse majoituksen ja ruokailut. Opintomatka onnistui kaikin puolin erinomaisesti ja antoi ideoita ja voimavaroja tulevaan. 4.6 Tiedotus Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

9 4.6.1 Sisäinen tiedotus Hankkeessa on tiedotettu säännöllisesti sekä sisäisesti, että ulkoisesti ajanmukaisia tiedonvälitysmenetelmiä käyttäen. Tapaamisista niiden sisällöstä ja muusta tärkeistä asioista tiedotettiin ryhmän omassa sisäisessä blogissa. Sinne koottiin myös kiinnostavia linkkejä, samoin siellä oli mahdollisuus keskusteluun ja ajatustenvaihtoon. Sisäinen tiedotus hoidettiin pääosin sähköpostitse, joka on kaikilla osallistujilla. Lisäksi hankkeella on projekti-infosivu osoitteessa www. aivia.fi/kadentaitajat. Tiedotusta hoidettiin myös perinteisesti postitse ja puhelimitse Ulkoinen tiedotus Tiedotusta oli lehdissä liittyen Peukalo Paikallaan näyttelyyn. Maksullinen lehti- ilmoitus näyttelystä ja työnäytöksistä ovat olleet Seuraavissa lehdissä: Sampo, Ykköset ja Keskisuomalainen. Mainoskanavina käytettiin myös ilmaisia menopalstoja internetissä ja lehdissä, ilmoitustauluja sekä sähköposti-ilmoittelua. Keskisuomalainen teki kaksi puffia lehteen ennen molempia työnäytöstapahtumapäiviä, samoin näyttelystä he tekivät yhden pienen jutun ja työnäytöksistä yhden. Sampolehdessä oli yksi juttu näyttelystä ja yksi työnäytöksistä samoin Saarijärveläinen lehdessä. Tämä on käsityötä ja me sen tekijöitä näyttelyn tiedotusta hoidettiin yhteistyössä Saarijärven museon kanssa. Museon ilmoitusten yhteydessä on ollut tietoa näyttelyssä järjestetyistä teemapäivistä paikallislehdessä. Näyttelyn avajaispäivänä järjestettiin tiedotustilaisuus lehdistölle. Paikalla olivat Sampolehden ja Keskisuomalaisen toimittajat. Saarijärveläisen toimittaja kävi myöhemmin. Kaikissa lehdissä oli juttu näyttelystä. Joulumyyjäispäivästä oli erillinen isompi mainos Sampolehdessä ja Saarijärveläisessä. Samoin kaikista teemapäivistä on ollut puffeja ja artikkeleja ko. lehdissä. Mainoskanavina käytettiin myös ilmaisia menopalstoja internetissä ja lehdissä, ilmoitustauluja sekä sähköpostiilmoittelua. Artikkelit liitteenä. Maaseutu + lehden kansainvälisessä painoksessa oli englanninkielinen artikkeli marraskuun 2010 numerossa. Taitosaari -hankkeen tulokset ovat nähtävissä päivitetyillä nettisivuilla osoitteessa: /kadentaitajat. 5 Toteutuksen organisaatio Hankkeen johtaja: Projektipäällikkö: Muut työryhmän jäsenet: Hannele Heikkinen Sari Kautto Tiina Autio, Tmi Taidekäsityöt Tiina Autio Kari Kotilainen, Saarijärven museo Jukka Lindeberg, Tietopuu Ky Marjatta Ruuska, Viisari ry Anne Tuhkanen, Viitasaaren käsityökeskus Satu Väisänen, Saarijärven käsityökeskus Työryhmä on kokoontunut hankkeen aikana yhteensä neljä kertaa , , ja Kustannukset ja rahoitus Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

10 Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli euroa, josta toteutui euroa. Kustannukset ovat pysyneet laaditun budjetin rajoissa ja rahoitus haettiin myönnetyn rahoituksen mukaisesti. 7 Raportointi ja seuranta Hanke raportoitiin kolmannesvuosittain tehtävien maksatushakemusten yhteydessä ja lisäksi toimitettiin vuosiraportti vuoden lopussa. Hankkeen kirjanpidon on suorittanut toimistosihteeri Sirpa Pennanen Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:ssä. Ajalla kirjanpidosta on vastannut Sirpa Pennasen vuorotteluvapaan sijainen Marja-Liisa Lipponen. 8 Yhteistyökumppanit Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit olivat Saarijärvi- Seura ja Saarijärven museo sekä Unkarissa Haidu-Biharin maakunnan kansantaiteen yhdistys. 9 Tulokset ja vaikutukset Hanke eteni hyvin hankesuunnitelman mukaisesti ja tulokset ovat olleet kokonaisvaltaisesti hyviä ja suunnitelmien mukaisiin tavoitteisiin on päästy. Riskit pystyttiin eliminoimaan mm. antamalla käsityöläisille mielenkiintoisia tavoitteita, vertaistukea ja uusia yhteistyömahdollisuuksia. Tuloksina voidaan nähdä mm. paikallisen käsityön näkyvyyden lisääntyminen, käsityöläisten keskinäisen verkoston lujittuminen ja uusien yhteisyökumppanuuksien syntyminen, käsityöläisten ammatillisen itsetunnon vahvistuminen sekä uusi rohkeus yrittäjänä toimimiseen. Vuoden 2009 tuloksista voidaan ehdottomasti nostaa esille onnistunut kesänäyttely ja työnäytöspäivät sekä Unkarin opintomatka. Työnäytökset kiinnostivat suurta joukkoa ja tunnelma oli hyvä. Paikallinen kädentaito oli laajasti esillä näyttelyssä ja kertoi näin monipuolista tarinaa alueen käsityötaidoista ja niiden hyvästä laadusta. Ihmisten tietoisuus paikallisesta kädentaidoista ja kulttuurista on lisääntynyt. Työnäytösten pitäjiäkään ei ollut kohtuuttoman vaikea saada päiville mukaan. Positiivista intoa riitti sekä tekijöillä, että yleisöllä. Työnäytöspäivistä halutaan jatkossa tehdä vuotuinen tapahtuma, jotta käsityöperinteen taidot tulisivat esille ja niiden arvostus säilyisi jatkossakin. Tuloksiin voidaan lukea myös syksyn 2010 näyttelysuunnitelmien konkretisoituminen. Hankeosallistujat halusivat panostaa näyttelyyn ja suunnitella sinne myös uusia/ uudistettuja tuotteita. Näyttelyn onnistuminen oli täysin riippuvainen osallistujien halukkuudesta. Samoin ystävät Unkarista tulivat mielellään näyttelyyn mukaan. Tuloksiin tällä kaudella kuuluu myös hyvien asiantuntijoiden löytyminen tuotteiden suunnitteluun, näyttelykokonaisuuden rakentamiseen sekä markkinointiviestintään ja esillepanoon liittyen. Kuten edellisessä näyttelyssä ja työnäytöksissä, halusimme panostaa laadukkaaseen lopputulokseen. Hanke oli erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen konkreettisen yhteistyön rakentaja. Kaikki hankkeeseen liittynyt toiminnallisuus piti yllä vireyttä. Hankkeeseen sisältyi merkittäviä kohokohtia, jotka pitivät yllä kiinnostusta mukana oloon. Asiantuntijatapaamiset ja niistä saadut opit sekä yhteiset säännölliset kokoontumiset saivat kiitosta. Opintomatkojen ja erityisesti Unkarin opintomatkan vaikutus oli silmiä avartava ja voimaannuttava. Yhteiset kokemukset ja matkalta saadut vaikutteet ja ideat auttoivat käsityöläisiä työssä jaksamiseen. Lisäksi kansainvälinen folk art- kulttuuri tuli tutuksi ja se antoi ideoita uusiin työskentelytapoihin. Ilman kansainvälistä osuutta hanke olisi jäänyt vajaaksi. Peukalo paikallaan näyttely kesätapahtumineen ja erityisesti työnäytösten taltiointi sai kiitosta. Hankkeen erilaiset toimenpiteet ovat auttaneet käsityöläisiä myös niin, että silmät ovat avautuneet omaan tekemiseen ja verkostot ovat tulleet tärkeiksi ja toimiviksi. Hankkeen päätösnäyttely Saarijärven museon upeissa näyttelytiloissa oli erinomainen ja haastava Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

11 ponnistus hankkeelta ja käsityöläisiltä. Käsityöläiset haluavat yhteistyön jatkuvan hankkeen jälkeenkin ja syntyneet verkostot jäävät näin elämään. Projektipäällikkö sai myös kiitosta tekemästään työstä. Käsityöläisilta saatu palaute on ollut myös edellä mainitun kaltaista. Verkostoitumista on pidetty hyvin positiivisena asiana. Palautteena on mainittu mm. seuraavaa: on opittu tuntemaan samanhenkisiä ihmisiä sekä oman alueen käsityöläisiä, näkemys omasta itsestä käsityöläisenä toimimisessa on vahvistunut, usko ja luottamus omaan tekemiseen on vahvistunut vertaistuen avulla ja keskinäisten yhteistyökumppanuuksien mahdollistuminen hankkeen avulla. Seuraavassa käsityöläisen palautekommentissa kiteytyy olennainen: Parasta projektissa oli yhdessä tekemisen meininki, josta tuli konkreettista tulosta: uudistuneet työt, näyttely ja yhteistyö. Ja näistä tuloksista tuli edelleen lisää tunnettavuutta, joka on jo poikinut ainakin minun osalta uusia työtilaisuuksia. Projektipäällikön näkökulmasta hanke on täyttänyt sille asetetut tavoitteet ja odotukset, myös henkilökohtaisella tasolla. Toimenkuva ja työtehtävät olivat mielenkiintoisia, itsenäisiä ja tarpeeksi haastavia. Taitosaari3 -hankekokonaisuudessa työskentely oli myös hyvin opettavaista. Oma ammattitaito kehittyi monitahoisemmaksi ja käsi- ja taideteollisuuden toimintakenttä tuli hyvin tutuksi. Varsinkin viimeiset puolitoista vuotta, jotka tähtäsivät päätösnäyttelyyn, olivat niin kokonaisvaltainen ja laaja-alainen kokemus ja ponnistus, että siitä ajasta olisi vaikea eritellä mitään yksittäistä kohokohtaa tai oppimiskokemusta. Voi todeta vain, että takki on tyhjä, mutta positiivisesti. Uskon, että voin hyödyntää kaikkea omaksumaani käsi- ja taideteollisuusalan ammattiosaamista ja verkostoa ympärilläni myös tulevissa tehtävissä ja haasteissa. Allekirjoittajat ja päiväys Jyväskylässä Hannele Heikkinen toiminnanjohtaja Sari Kautto projektipäällikkö Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry tuloste (11)

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 j ~~ir4~ Elinkeino, liikenne ja Viptohii~a 1 ii~ I~IY ympäristökeskus FU:lta r s~ VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 Asia: ohjausryhmän 25. kokouksen pöytäkirja Aika:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

"KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova

KORKI Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova "KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova 2014-2015 "Dom na Nabereznoi"- PskovArt yhdistyksen galleria ja ateljeetilat Pihkovassa Riitta Kopra ja Pilvi Ojala osallistuivat Ars-Häme

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Materia ry

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Materia ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 4.1 Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 4.2 Tiedotus 4.3 Yhteistyökumppanit

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto Aika Maanantai 19.12 klo 12:18 16:50 Paikka Villa Victor, Torikatu 23 Kokouksen osanottajat Fischer Erwin, puh.joht. Suorsa Angela, varapuh.joht. Dolinšek Saša El Hassane Kazza Györgyne Szanto Bernadett

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä SPEK - yhteenveto 10.12.2008 Mika Jäntti Päivä Paloasemalla palautekysely Päivä Paloasemalla tapahtumaan liittyi arviointi, jossa tapahtumassa mukana

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSKYSELYN TULOKSET

VAIKUTTAVUUSKYSELYN TULOKSET Tähtituotteita Pohjois-Pohjanmaalta VAIKUTTAVUUSKYSELYN TULOKSET Taitajien tierna -hanke Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Oulu Taitajien tierna -hanke 2008-2012 Toiminta-alue Pohjois-Pohjanmaa Kesto

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen LIITE MAKSATUSHAKEMUKSEEN TIIVISTELMÄ MAKSATUSKAUDEN TOIMINNASTA Projektin nimi: Tuottaja2020 Projektikoodi: s10947 Hallinnoija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Maksatuskausi: 1.9.- 31.12.2011 Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ. 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010

FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ. 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010 FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010 Taustaa Kemiön keskustan yrittäjien parissa tehtiin analyysi

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet

Teema ja strategiset alueet Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Toimenpidealueet Itsenäisen Suomen synty ja kehitys Valtiolliset juhlat

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

HIUSALAN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMISHANKE

HIUSALAN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMISHANKE HIUSALAN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMISHANKE 12.12.2008 2008 Opetushallitus Helsinki Nina Raki, Omnia Projektin organisaatio OHJAUSRYHMÄ (OPH, sidosryhmäedustajat) Koordinointi

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Puistopuutarhurin ammattitutkinnon ja puistomestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden päivitys. Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki

Puistopuutarhurin ammattitutkinnon ja puistomestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden päivitys. Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki Puistopuutarhurin ammattitutkinnon ja puistomestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden päivitys Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki 1 Esityksen sisältö Perustetyöryhmän esittely Valmistelun aikataulu

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

TAITOTUOTE väliraportti I

TAITOTUOTE väliraportti I TAITOTUOTE väliraportti I Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry on osa valtakunnallista käsi- ja taideteollisuusjärjestö Taito Groupia. Taito Groupin toiminnan tavoitteena on käsityön arvostuksennostaminen,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TERVEISET STRATEGIAPÄIVÄSTÄ JUMALANPALVELUSUUDISTUKSEN KOKOMEUKSIA PAJAN JÄSENILTÄ

TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TERVEISET STRATEGIAPÄIVÄSTÄ JUMALANPALVELUSUUDISTUKSEN KOKOMEUKSIA PAJAN JÄSENILTÄ Kokousaika Keskiviikkona 14.9.2011 kello 15.00 Kokouspaikka Puistolinna, Himminpolku 13 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TERVEISET STRATEGIAPÄIVÄSTÄ 10.9.2011 KOULUTUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2011

Toimintakertomus vuodelta 2011 Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ry Toimintakertomus vuodelta 2011 YLEISTÄ PANA ry:n tarkoitus on saattaa yhteen nörttikulttuurista kiinnostuneita ja sitä harrastavia ihmisiä ja järjestää

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO Opintovierailun järjestäminen Suomessa 2012-2013 Tiedotustilaisuus Helsinki 1.9.2011 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Vierailu mahdollistaa verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM)

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS 2007-2012 Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) jenni.patari @vsy.fi 16.4.2013 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Tarkastelukohde CIMOn hallinnoima aikuiskoulutus yli ohjelmarajojen

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 TOIMINNAN TARKOITUS Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry (KeHy) jatkaa vuonna 2017 toimintansa vahvistamista keskisuomalaisena

Lisätiedot

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2014

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2014 Nuoria infratöihin uutiskirje 2 / 2014 1 Tiivistelmä Mitä tehty - ESR-rahoitushakemus (Euroopan sosiaalirahasto) - Kesätyöntekijöiden tapaaminen - FinnMETKO Jämsä Suunnitelmat loppuvuodeksi 2014 - Työtehoseuran

Lisätiedot

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminta oli kylien yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli kylien edunvalvonta ja kylätoiminnan edistäminen. Sen

Lisätiedot

Kulttuuri kärkenä nuorten ystävyyskuntatoiminnassa. Kansainvälinen toiminta Pohjoismaiset kulttuuripäivät

Kulttuuri kärkenä nuorten ystävyyskuntatoiminnassa. Kansainvälinen toiminta Pohjoismaiset kulttuuripäivät Kulttuuri kärkenä nuorten ystävyyskuntatoiminnassa Kansainvälinen toiminta Pohjoismaiset kulttuuripäivät 1991-2013 1 Ystävyyskunnat Kurikalla on neljä ystävyyskuntaa: ruotsalainen Ockelbo, norjalainen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUS Puheenjohtaja Fatima Moursad (Maaninka),

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2014-2015 LOPPURAPORTTI

TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2014-2015 LOPPURAPORTTI TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 204-205 LOPPURAPORTTI . Hankkeen nimi Tampereen seudun koulujen kansainvälisyyden kehittämisohjelma 2. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia ERIHYVÄ ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 YHTEYSHENKILÖT EEVA-LIISA LEHTO Hankkeen projektipäällikkö puh 040 8255056

Lisätiedot

Opintoasiain- ja Peda-forum -päivät Itä-Suomen yliopistossa

Opintoasiain- ja Peda-forum -päivät Itä-Suomen yliopistossa Kooste palautteesta / sisäiseen käyttöön (https://www.oppi.uku.fi/lotta/?id=883d3ee4ba358464415f4dec18a055f4) Opintoasiain- ja Peda-forum -päivät 23.-24.8.2011 Itä-Suomen yliopistossa Vastaajan tiedot

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot