Logistiikkayritysten Liitto Helsinki Eteläranta 10 puh fax

Transkriptio

1 Logistiikkayritysten Liitto Helsinki Eteläranta 10 puh fax JÄSENKIRJE Vuosikokous 2. Lainsäädäntö 3. Uutisia 4. ATP-opas 5. Projektit ja kampanjat 6. Nettisivut 7. Tilastot 1. Vuosikokous Logistiikkayritysten Liito ry:n vuosikokous pidetään osoitteessa Eteläranta 10, 3. krs., nh 3, Helsinki, alkaen kello Kokousta ennen klo alkaen on saatavilla lounas samassa tilassa ja klo Meeri Palosaari/EK pitää esityksen logistiikkaan vaikuttavista energia- ja ympäristöasioista. Runsasta osanottoa toivoen! Tervetuloa! 2. Lainsäädäntö Ajoneuvojen rekisteröintikäytäntö helpottuu Ajoneuvojen rekisteröintisäännökset yksinkertaistuvat. Ajoneuvo pysyy rekisterissä yhtäjaksoisesti ensirekisteröinnistä lopulliseen rekisteristä poistamiseen saakka. Näiden välillä ajoneuvo voidaan poistaa ja ottaa jälleen liikennekäyttöön ilmoittamalla siitä ajoneuvoliikennerekisteriin. Myöhemmin annettavan asetuksen mukaan kilpiä ei tarvitse poistaa autojen osalta eikä ajoneuvoa rekisteröidä uudelleen. Valtioneuvosto esitti ajoneuvo- ja ajoneuvoverolain vahvistamista 1. maaliskuuta. Nykykäytännön mukaan ajoneuvo on poistettava rekisteristä, jos sitä ei käytetä liikenteessä. Uudelleen käyttöön ottaminen vaatii rekisteröintikatsastuksen. Muutetussa laissa rekisteröintikatsastusta ei vaadita. Normaalin määräaikaiskatsastuksen tulee kuitenkin olla voimassa, kun ajoneuvo otetaan taas liikenteeseen. Liikennekäytöstä poistaminen katkaisee ajoneuvoveron siksi ajaksi, jonka ajoneuvo on poistettuna liikenteestä. Ajoneuvon käyttäminen on silloin kiellettyä ja siitä rangaistaan sakolla. Lisäksi seurauksena on vuoden ajoneuvovero viisinkertaisena, kuitenkin vähintään tuhat euroa. Liikennekäytöstä poistetusta autosta ei tarvitse maksaa liikennevakuutusmaksua. Liikennekäytöstäpoisto ei pääsääntöisesti koske moottoripyöriä. Lait tulevat voimaan 2. marraskuuta alun perin suunnitellun maaliskuun sijaan. Voimaantulo lykkääntyy, koska Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmä on valmiina uudistukseen vasta syksyllä. AKEn tietojärjestelmä otetaan käyttöön 12. marraskuuta. 1

2 Liikenne- ja viestintäministeriö helpottaisi kuljetusyritysten polttoaineen tuontia Venäjältä LVM esittää, että kuljetusyritykset saisivat tuoda Venäjältä Suomeen nykyistä enemmän polttoainetta ilman tullimaksuja. LVM toivoo VM:ltä tullilain muuttamista. Esityksen mukaan suomalaisten ja muiden EU-jäsenmaiden kuljetusyritysten ajoneuvoissa saisi tuoda polttoainetta ilman tullimaksuja enintään 800 litraa. Erikoiskonttien säiliöissä polttoainetta voisi tuoda tullitta enintään 200 litraa. Kuorma- ja linja-autojen polttoaine on pääosin vapautettu tullimaksuista Suomen ja Venäjän rajalla maiden välisellä sopimuksella. Vuonna 1999 voimaan tullut tullilain muutos kuitenkin rajoittaa suomalaisten ja muiden EU-jäsenmaiden ajoneuvojen polttoaineen tullittoman tuonnin Venäjältä Suomeen 400 litraan. Venäläisillä yrityksillä rajoituksia ei ole. Edellytyksenä on, että polttoaine tuodaan ajoneuvon normaalissa polttoainesäiliössä. Nykykäytännössä suomalaiset ja muiden EU-jäsenmaiden kuljetusyritykset ovat epäedullisessa asemassa verrattuna venäläisiin yrityksiin. LVM ehdottaa VM:lle tilanteen nopeaksi ratkaisuksi tullilain muuttamista. Myöhemmin on mahdollista aloittaa neuvottelut venäläisten kanssa maantieliikennesopimuksen muuttamisesta niin, että venäläisten ajoneuvojen polttoaineen tuontia Suomeen rajoitettaisiin. Linja- ja kuorma-autojen kuljettajille ammattipätevyysvaatimukset Uusien linja- ja kuorma-autonkuljettajien on ajokortin lisäksi hankittava perustason ammattipätevyys. Kaikkien kuljettajien tulee osallistua säännöllisesti jatkokoulutukseen. Valtioneuvosto esitti 15. maaliskuuta vahvistettavaksi lakia kuorma- ja linjaautonkuljettajien ammattipätevyydestä. Lailla pannaan täytäntöön EU:n raskaan liikenteen ammattipätevyysdirektiivi. Lain tarkoituksena on muun muassa parantaa liikenneturvallisuutta ja yhdenmukaistaa kuljettajien ammatillisen osaamisen vähimmäistasoa. Linja-autonkuljettajaksi pääsemisen ikäraja alenee 18 vuoteen. Kolmivuotisen linjaautonkuljettajan perustutkintokoulutuksen voi aloittaa heti peruskoulun jälkeen. Koulutuksen saanut 18-vuotias saa ajaa paikallisbussia tai enintään 16 matkustajan pienoislinja-autoa Suomessa. Nuorisoasteen koulutuksen aloittamisesta päättää opetusministeriö. Suurten bussien ammattikuljettajaksi voi päästä 280 tunnin koulutuksella 21-vuotiaana. Jos kuljettaja on suorittanut nopeutetun 140 tunnin pätevyyskoulutuksen, hän pääsee ajamaan D-luokan bussia 23-vuotiaana. 280 tunnin kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutuksella saa kuljettaa 18- vuotiaana C-luokan kuorma-autoa tai CE -ajoneuvoyhdistelmää. Nopeutetulla pätevyyskoulutuksella näitä ajoneuvoja saa kuljettaa 21-vuotiaana. Kaikkien linja- ja kuorma-autonkuljettajien on osallistuttava jatkokoulutukseen viiden vuoden välein. Jatkokoulutuksessa annetaan opetusta muun muassa turvallisesta, taloudellisesta ja ympäristöystävällisestä ajotavasta. Ammattipätevyysvaatimus koskee linja-autonkuljettajan ajokortin suorittavia ja alalle ryhtyviä kuljettajia 10. syyskuuta 2008 alkaen ja kuorma-autonkuljettajia 10. syyskuuta 2009 lähtien. Pätevyydestä tulee merkintä ajokorttiin tai erityiseen ammattipätevyyskorttiin. Kuorma-auton kuljettajilta ammattipätevyyttä ei vaadita yksityisissä ei-kaupallisissa ajoissa eikä ajoissa, joissa päätehtävänä ei ole ajoneuvon tai tavaroiden kuljettaminen. Eduskunta kiristi ammattipätevyysvaatimusta linja-autojen osalta. Vain samassa taloudessa asuvien kuljettaminen omalla linja-autolla on yksityisissä ei-kaupallisissa ajoissa mahdollista ilman ammattipätevyyttä. Huolto- ja korjaamotoiminnan yhteydessä ilman 2

3 ammattipätevyyttä voi ajaa vain koeajoja. Perustason ammattipätevyyskoulutusta antavat erikseen tähän opetukseen hyväksytyt ammatilliset koulutuskeskukset ja autokoulut. Myöhemmin keväällä annettavassa asetuksessa määritellään tarkemmin muun muassa koulutuksen määrä ja oppiaineet. 3. Uutisia Ilmastonmuutoksen hillintä liikennepolitiikan suurhaaste Ilmastonmuutoksen hillintä päästöjen vähentämisen avulla, arjen matkojen toimivuus ja Suomen kilpailukyvyn ylläpito ovat liikennepolitiikan tärkeimmät haasteet tulevaisuudessa. Liikennepolitiikan lähivuosien valintoja kartoittaa LVM:ssä valmistunut virkamiesesitys Liikenne Liikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä nopeasti ja määrätietoisesti. Tehokkaita keinoja ovat etenkin liikenteen kysynnän vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä siirtyminen uusiin, vähäpäästöisiin polttoaineisiin. Eheään yhdyskuntarakenteeseen tähtäävä maankäytön suunnittelu on raportin mukaan keskeinen keino vähennettäessä kuljetusten ja liikkumisen tarvetta. Liikenteen kysyntää voidaan vähentää ja kulkumuotojen jakaumaa muuttaa ympäristöystävällisemmäksi etenkin taloudellisella ohjauksella. Kehitystä vievät kuitenkin tällä hetkellä vastakkaiseen suuntaan muun muassa työmatkavähennys ja käytön määrästä riippumaton autoedun verotus. Ne tukevat työvoimapoliittisia tavoitteita mutta toisaalta kannustavat pitkiin työmatkoihin. Ongelmana kaupunkiseuduilla on, että kasvu painottuu kaupunkien reuna-alueille ja kehyskuntiin, kauas palveluista ja työpaikoista. Jos yhdyskuntarakenteen hajaantumista ei pysäytetä, henkilöautoilun kasvu jatkuu. Kaupunkien nykyiset käytännöt joukkoliikenteen suunnittelussa ja rahoituksessa eivät parhaalla mahdollisella tavalla tue joukkoliikenteen kehittämistä kilpailukykyiseksi henkilöautoilun vaihtoehdoksi. Haja-asutusalueilla väestö harvenee ja ikääntyy. Kohtuulliset ja kohtuuhintaiset joukkoliikennepalvelut on kuitenkin turvattava. Kysynnän vähentyessä nykymallisen julkisen liikenteen järjestäminen on vaikeaa. Uusia toimintamalleja siis tarvitaan. Myös vähäliikenteisten teiden ja ratojen ylläpito taloudellisesti kestävällä tavalla on haastavaa. Liikennejärjestelmän tulee tukea myös Suomen kilpailukykyä. Erityistä huolta on kannettava keskusten välisistä yhteyksistä ja ulkomaanyhteyksistä. Myös toimivat liikennejärjestelmät suurissa kaupungeissa edistävät elinkeinoelämää. Liikenne 2030 on LVM:n hallinnonalan yhteistyönä tehty virkamiesesitys. Työn tarkoituksena on kannustaa yhteiskunnallista keskustelua liikennepolitiikan suunnasta ja tulevaisuuden linjauksista. Toimitusjohtaja Leif Fagernäs, EK: Hallituksen ja järjestöjen kannettava oma talousvastuunsa. Tuloverotuksen keventäminen parasta rakennepolitiikkaa EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs korostaa sekä hallituksen että työmarkkinajärjestöjen vastuuta Suomen taloudellisesta menestyksestä ja kansalaisten hyvinvoinnista. Vaalien jälkeen nimitettävä uusi hallitus on poikkeuksellisen suurten haasteiden edessä, sillä monet rakenteelliset, talouskasvua hidastavat ongelmat kärjistyvät vaalikaudella. Työmarkkinaosapuolten on puolestaan tehtävä omat ratkaisunsa, joilla parhaiten tuetaan yritysten menestymistä kovenevassa kilpailussa. Tällä viikolla julkistetun EK:n luottamusindikaattorin mukaan taloudessa menee lujaa, eikä suhdannerintamalla näy ainakaan lähitulevaisuudessa pilviä. Toivottavasti kaikki vastuulliset poliitikot ja työmarkkinaosapuolet ymmärtävät, että tämän suhdannekuvan varaan ei voi rakentaa tulevaisuutta. Suuria rakenteellisia haasteita ovat muun muassa ikääntyminen, tuottavuuden kasvun hidastuminen, matala työllisyysaste ja samanaikaiset rekrytointivaikeudet sekä julkisen talouden kestävyyden heikentyminen, Fagernäs luetteli torstaina Kuopiossa EK-elinkeinopäivässä. 3

4 Fagernäs pitää erittäin tärkeänä, että uusi hallitus tekee työhön kannustavia ja tuottavuutta lisääviä verolinjauksia jo hallitusohjelmaa kirjoitettaessa. Tuloverotuksen keventäminen on parasta rakennepolitiikkaa suhdanteista riippumatta. Voidaan kiistatta todeta, että verokevennyksillä oli suuri vaikutus päättyneen vaalikauden hyvään työllisyyskehitykseen. Kannustavalla verotuksella voidaan parhaiten edistää myös yrittäjyyttä ja kotimaista omistamista. Työmarkkinaosapuolilla ei ole vielä hallitusta muodostettaessa näkymää siitä, onko seuraava työmarkkinaratkaisu muodoltaan keskitetty vai liittokierros. Verotus kuuluu aina hallituksen päätäntävallassa oleviin asioihin, joten sen kytkeminen lähtökohtaisesti työmarkkinaratkaisuun ei ole tarkoituksenmukaista. Työmarkkinajärjestöjen on kannettava oma vastuunsa, ja niiltä pitää edellyttää kaikissa tilanteissa työllisyyttä, kilpailukykyä ja kasvua edistäviä päätöksiä. Osapuolilla on yhtä suuri vastuu riippumatta siitä, millaiseen sopimuskierrokseen lopulta päädytään. Muunlainen käyttäytyminen olisi oman oksan sahaamista ja yhteisen hyvinvoinnin turmelemista, Fagernäs painotti. Fagernäsin mukaan useilla toimialoilla käydään parhaillaan perusteellista keskustelua omien sopimusten kehittämisestä. Keskeinen haaste liittyy siihen, miten sopimuksilla voidaan edistää yrityskohtaisuutta, yhteistyötä ja yritysten mahdollisuuksia pärjätä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Julkisessa keskustelussa tulopolitiikka ja liittokierrokset nähdään usein mustavalkoisena asetelmana. Hyvään lopputulokseen voidaan kuitenkin päästä tai huonoon joutua molemmissa vaihtoehdoissa. On kuitenkin totta, että keskitetyissä sopimuksissa esimerkiksi palkankorotusmalli on monien toimialojen ja yritysten kannalta ongelmallinen ja keskitetty tulopolitiikka on hidastanut myös alakohtaisten sopimusten kehittämistä. Nämä ongelmat tunnustetaan yleisesti. EK:lla ei ole kuitenkaan minkäänlaista periaatteellista tai ideologista kantaa kumpaankaan sopimusvaihtoehtoon. Sisältö ratkaisee, Fagernäs sanoi. Johtaja Seppo Riski: Palkkakeskustelusta tullut Idols-kisa EK:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski toppuutteli palkoista ja sopimusmallista käytävää keskustelua. Hänen mukaansa ekonomistit arvuuttelevat jo kilvan ensi vuoden palkankorotuksia, vaikka asioista päättävät osapuolet eivät ole vielä edes asettuneet neuvottelupöytään. Vakavasta asiasta on tullut Idols-kisa. Myös vaalikeskustelussa annettiin monenlaisia lupauksia tulopolitiikasta ja ohjeistusta siitä, millaiseen ratkaisuun osapuolten pitäisi neuvotteluissaan päätyä. Neuvoisin pitämään pään kylmänä. Kaikenlaiset arvuuttelut voi jättää vähemmälle, sillä kaksikanta eli työmarkkinajärjestöt neuvottelevat aikanaan sopimukset, Riski painotti Kuopion EK-elinkeinopäivässä. Riskin mukaan järjestöjen on kannettava erityistä huolta kilpailukyvystä, sillä työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa kuluvalla vuosikymmenellä joka vuosi noin prosenttiyksikön nopeammin kuin euromaissa keskimäärin. Myös palkansaajien reaalinen ostovoima on kasvanut selvästi paremmin kuin EU-maissa. Myönteinen kehitys on ollut mahdollista, koska työllisyys on parantunut ja tuottavuus kasvanut nopeasti. Hallituksen talouspolitiikan ja järjestöjen sopimustoiminnan suuret haasteet liittyvät siihen, miten työllisyyden ja tuottavuuden kasvua voidaan jatkaa ja mahdollisuuksien mukaan kiihdyttää. Jos kustannukset karkaavat, inflaatio ja sitä viiveellä seuraava työttömyys odottavat oven takana. Paljon on keskusteltu myös siitä, millaiseen sopimusmalliin pitäisi seuraavaksi päätyä. Kyse on siitä, miten pystymme edistämään kansantalouden kasvua ja huolehtimaan samalla riittävästä joustavuudesta yritystasolla. Kyse on siis siitä, miten onnistumme yhdistämään makro- ja mikrotalouden. Ilman kilpailussa pärjääviä yrityksiä hyvinvoinnin rahoituspohja rapautuu. Työnantajapuoli lähtee neuvotteluihin nämä näkökohdat mielessään, olipa sitten edessä keskitetty tai liittokohtainen sopimuskierros, Riski tiivisti. 4

5 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Uudella hallituksella haasteelliset ajat edessä Uusi hallitus pääsee aloittamaan työnsä suotuisten taloudellisten suhdanteiden vallitessa. On kuitenkin muistettava, että julkisen talouden pitkän ajan kestävyysongelmat muodostavat merkittävän haasteen talouspolitiikalle. Hallitusohjelman talouspolitiikan peruslinjat ovat EK:n mielestä terveitä ja suunnaltaan oikeita. Suunniteltujen menolisäysten ja verotuksen nettomääräisen keventämisen yhteisvaikutuksena julkisen talouden rahoitusasema säilyy vaalikaudella hallittuna. Kyse on ennen muuta siitä, miten verotuksen keventäminen kohdennetaan ja ajoitetaan tukemaan talouden dynamiikkaa. Oikeanlainen verotus luo talouteen dynamiikkaa Työn verotuksen keventämisen valinta verokevennysten painopisteeksi on oikea. Se luo talouteen dynamiikkaa ja avaa kasvun mahdollisuuksia. Työn verotuksen keventämisessä olisi pitänyt valita vielä rohkeampi linja. Suomen kilpailukykyisyydestä tulee huolehtia niin korkean osaamisen henkilöstön riittävyydessä kuin yritysverotuksessakin. On valitettavaa, että listaamattomien yritysten osinkoveromalli jää hallitukselta korjaamatta. Kasvun kannusteiden näkökulmasta olisi ollut viisasta nostaa listaamattomien yritysten yhteen kertaan verotettavaa euroosuutta ja alentaa osinkotulojen verotettavaa prosenttiosuutta nykyisestään. On myös valitettavaa, että yritysten energiaverotusta ei esitetä alennettavaksi, jolloin päästökauppaan liittyvä kaksinkertainen ohjausjärjestelmä säilyy. Sen sijaan hallitus esittää energia- ja ympäristöveroja korotettavaksi. Korotukset on suunniteltava ja kohdennettava siten, että ne eivät heikennä yritysten toimintaedellytyksiä. Kasvuyrittäjyyteen panostetaan Hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa useita kasvuyrittäjyyden kannalta tärkeitä hankkeita. Yrittäjyyden edistämiseen, yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä sukupolvenvaihdosten turvaamiseen panostetaan. Hallitus lisää myös alkavien yritysten ja kasvuyritysten riskirahoitusta ja selkiyttää nykyistä päällekkäistä järjestelmää. Myös yrityspalvelujärjestelmän uudistus luvataan toteuttaa. Innovaatiopolitiikka parantaa tuottavuutta Innovaatiopolitiikan keskeinen rooli osana elinkeinoelämän kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevaa elinkeinopolitiikkaa korostuu aiempaa enemmän. Hallitusohjelmassa esitetään vähintään 5 prosentin suuruista kasvua julkiseen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitukseen. Tämä on selkeä osoitus uskosta osaamiseen perustuvaan tuottavuuden ja talouden kasvuun. Elinkeinoelämä olisi toivonut suurempaa korotusta T&K-rahoitukseen. Matalampikin korotus tukee kuitenkin dynamiikkaa, edellyttäen, että hallitus toteuttaa ripeästi esitetyt rakenteelliset uudistukset ja keskittää lisärahoituksen strategisesti tärkeille alueille. 5

6 Koulutuspolitiikan osalta hallituksen esittämät linjaukset tukevat koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä vastaamaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeita. Erityisen tärkeää on toteuttaa hallitusohjelman esitys uudistaa koulutustarpeiden laadullisen ja määrällisen ennakoinnin järjestelmää. Vähäpäästöinen energian tuotanto tärkeätä Uuden hallituksen isoja haasteita on luoda edellytykset sille, että energiaa on saatavissa riittävästi, kilpailukykyisin kustannuksin ja ilmastonmuutosta hilliten. Tämä edellyttää, että hallitus vaikuttaa aktiivisesti EU-päätöksenteossa Suomelle määriteltäviin uusiutuvan energian ja kasvihuonekaasupäästöjen tavoitteisiin sekä päästökaupan kehittämiseen. Kansallisella tasolla ohjelma antaa mahdollisuudet monipuoliselle energiantuotannolle ja erityisesti päästöttömälle ja vähäpäästöiselle energialle. Bioenergian edistämisessä on tärkeää huolehtia siitä, että ei vaaranneta teollisuuden raaka-aineen saatavuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö selkiyttää hallintoa Elinkeinoelämä kannattaa uutta ministeriötä. Elinkeinoministeriön perustaminen vuoden 2008 alusta selkiyttää hallintoa tuoden tärkeät yhteenkuuluvat asiat saman ministeriön alaisuuteen. Yritysten toimintaympäristö voidaan tällöin ottaa kokonaisvaltaisen kehittämisen lähtökohdaksi. Hallitus panostaa myös työmarkkinoiden toimivuuden kehittämiseen. Työvoiman saatavuus on yhä suurempi ongelma työvoiman vähentyessä. Kuitenkin on talouden kasvun kannalta aivan kohtalonkysymys, saadaanko avoimiin työpaikkoihin oikeanlaista työvoimaa. Tämä edellyttää tehokkaan työnvälityksen ja toimivan koulutusjärjestelmän ohella myös sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmän uudelleen arviointia. Hallitusohjelmassa luvataankin käynnistää sosiaaliturvauudistus komiteatyönä, jossa myös työmarkkinajärjestöt ovat edustettuna. Julkisten palvelujen kehittäminen yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa on jäänyt hallitusohjelmassa hajanaisten mainintojen varaan. Palvelujen kehittäminen on kuitenkin erittäin tärkeätä niin kuntatalouden kuin palvelujen kehittämisen näkökulmasta. Hallituksen tulee toteuttaa määrätietoista politiikkaa myös tällä alueella. Jukka Koivisto EK:n johtajaksi Taloudellisen tiedotustoimiston toimitusjohtaja, valtiotieteen tohtori Jukka Koivisto on nimitetty johtajaksi Elinkeinoelämän keskusliittoon alkaen. Koivisto seuraa tehtävässä johtaja Arto Ojalaa, jonka työsuhde EK:ssa päättyy työsopimuksen mukaisesti. Koiviston vastuualueena on viestintä ja strateginen suunnittelu. Samalla hän toimii toimitusjohtajan sijaisena. Siirtolupaa ei jatkossa vaadita ETA-maassa rekisteröidyltä ajoneuvolta Myös Suomessa vakituisesti asuva kuljettaja saa jatkossa tuoda ETA-maassa rekisteröidyn ajoneuvon maahan ilman siirtolupaa. Menettelyä sovelletaan 2. huhtikuuta alkaen. 6

7 Nykyään Suomeen tuotavaan ulkomailla rekisteröityyn autoon on pitänyt hakea siirtolupa rajalla, jos auton omistaja asuu vakituisesti Suomessa. Autolla on voinut ajaa ns. siirtotarrojen kanssa enimmillään kolme kuukautta ilman rekisteröintiä ja autoveroa. Siirtolupaa ei ole tarvittu, jos auton omistaja ei asu vakinaisesti Suomessa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin katsoi 15. maaliskuuta, että Suomi rikkoo käytännöllä tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevia määräyksiä. Tuomistuin vaati tuomiossaan, että toisessa ETA-maassa rekisterissä olevan auton suomalaiselta kuljettajalta ei saa vaatia rajalla siirtolupaa. Ajoneuvolain mukaan Suomessa käytettäväksi tarkoitettu ajoneuvo on jatkossakin rekisteröitävä Suomeen mahdollisimman nopeasti. Autoverollisten autojen rekisteröinnin edellytyksenä on autoveron maksaminen. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan autoverovelvolliset ajoneuvot tulisi rekisteröidä mahdollisimman nopeasti autoverotuspäätöksen tekemisestä. Jos ajoneuvosta ei tarvitse maksaa autoveroa Suomeen, ajoneuvo tulisi rekisteröidä 30 päivän kuluessa ajoneuvon käyttöönotosta Suomessa. Kuljettajan tulee tarvittaessa osoittaa ajoneuvon käyttöönottoaika Tullin vahvistamalla käyttöönottoilmoituksella. Siirtoluvan saa jatkossakin, jos se halutaan ottaa ajoneuvolle esimerkiksi vakuutusturvan varmistamiseksi. Siirtolupa vaaditaan pääsääntöisesti edelleen, jos ajoneuvo tuodaan muusta kuin ETA-maasta tai sitä ei ole rekisteröity missään maassa. Työmarkkinajärjestöjen yhteinen viesti hallitusneuvottelijoille: Työmarkkinoiden toimivuutta parannettava määrätietoisin toimin Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa siitä, että ongelmat työmarkkinoiden toiminnassa uhkaavat muodostua talouskasvun, investointien ja hyvän työllisyyskehityksen esteiksi. Järjestöt luovuttivat keskiviikkona hallitusneuvottelijoille yhteisen listan toimista, joilla voidaan edistää työmarkkinoiden toimintaa ja löytää ratkaisuja ns. kohtaanto-ongelmaan eli siihen, että työtilaisuudet ja työntekijät kohtaisivat nykyistä paremmin. Tarvittavia toimia ovat mm. tehokas työnvälitys, työelämälähtöinen koulutus, työhön kannustava verotus ja sosiaaliturva, liikkuvuutta edistävä asuntopolitiikka sekä tuottavuuden ja työelämän laadun parantaminen. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja kohtaanto-ongelmien lievittäminen edellyttävät uudelta hallitukselta nopeita ja määrätietoisia poliittisia ratkaisuja heti vaalikauden alussa, järjestöt korostavat yhteisessä kannanotossaan. Kannanotto on jatkoa työlle, jonka järjestöt aloittivat jo viime syksynä liittyen kuluvan vuoden budjettivalmisteluun. Tuolloin esitetyt toimet työmarkkinoiden toimivuuden parantamisesta hyväksyttiin osaksi kuluvan vuoden talousarviota. Voimakas talouskasvu on kuitenkin pahentanut edelleen työvoiman saatavuusongelmia, ja tulevina vuosina tilannetta vaikeuttaa ennen muuta väestön ikääntyminen. Työikäisen väestön ( vuotiaat) määrä vähenee vuosina noin hengellä. Ongelman kimppuun monipuolisin toimin Järjestöt tähdentävät, että työmarkkinoiden toimivuus edellyttää tehokasta työnvälitystä ja työelämälähtöistä koulutusta, jotta työnhakijat ja avoimet työpaikat kohtaavat. Työvoima- ja koulutustarpeista tehtyä ennakointityötä on hyödynnettävä nykyistä paremmin, ja asiaan on kiinnitettävä kasvavaa huomiota myös alueilla. Järjestöt esittävät ns. Suomen mallia, jossa työvoimatoimistojen yhteydessä toimiville työvoimatoimikunnille annetaan nykyistä aktiivisempi rooli kohtaanto-ongelmien lievittämisessä. Näin järjestöjen alueellinen asiantuntemus saadaan tehokkaasti käyttöön. Työttömäksi jääneiden uudelleen työllistymistä voidaan edistää parhaiten, kun huolehditaan nopeista toimista työttömyyden uhatessa ja alussa. Koulutuksen työelämälähtöisyyden parantamiseksi järjestöt esittävät monia toimia, mm. oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuskiintiön nostamista lähes kaksinkertaiseksi eli paikkaan vuodessa. Kiintiötä lisättäessä on samalla varmistettava koulutuksen laatu. 7

8 Järjestöjen mukaan työvoimapulan kannalta on aivan keskeistä, että työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat ihmiset saadaan töihin. Samaan aikaan on tärkeää edistää myös työperäistä maahanmuuttoa muun muassa yksinkertaistamalla EU-maiden ulkopuolelta tulevien lupakäytäntöä. Tarvittavat lainsäädäntömuutokset tulisi valmistella kolmikantaisesti. Järjestöt odottavat uudelta hallitukselta työn tekoa ja liikkuvuutta edistäviä veropäätöksiä. Järjestöjen mielestä hallituksen on jatkettava ansiotulojen verotuksen keventämistä työn kannustavuuden lisäämiseksi. Työvoiman liikkuvuutta voidaan edistää toteuttamalla ns. komennusmiestyöryhmän ehdotukset. Tarvittava jatkovalmistelu on aloitettava pikimmiten. Järjestöt kehittäisivät myös kotitalousvähennystä tarkistamalla sen enimmäismäärää. Vähennystä koskevissa päätöksissä tulisi ottaa erityisesti huomioon työssä käyvien ihmisten palvelutarpeet. Järjestöt pitävät vakavana ongelmana, että sosiaaliturvan, verotuksen ja palkkatulojen muodostama kokonaisuus ei ole kaikilta osin työhön kannustava. Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi onkin tarve arvioida ja kehittää työllistämistoimia ja työttömyysturvaa kokonaisuudessaan. Työmarkkinaosapuolet ovat valmiita aloittamaan kolmikantaisen valmistelun kokonaisuudistuksesta, joka koskee työllistämistoimenpiteitä, muutosturvaa ja työttömyysturvaa. Työmarkkinaosapuolet vetoavat myös hyvin toimivan asuntopolitiikan puolesta. Asuntopolitiikalla on keskeinen vaikutus työvoiman liikkuvuuteen ja osaavan työvoiman saantiin. Talouskasvun ja työllisyyden kannalta on tärkeää huolehtia myös siitä, että tuottavuus ja työelämän laatu parantuvat oleellisesti tulevina vuosina suomalaisilla työpaikoilla. Kuluvan vuoden alussa tehty kolmikantainen esitys tuottavuuden ja työelämän laadun kansallisesta ohjelmasta tulee toteuttaa. 4. ATP-opas ATP-oppaan eli lämpötilahallittavien elintarvikekuljetusten logistiikkaoppaan julkistamistilaisuus on Vuodesta 1999 lähtien vireillä ollut kansallinen ATP-aapishanke (eli Lämpötilahalittavien elintarvikekuljetusten logistiikkaopas on nyt toteutettu. Tekijäresurssikysymyksen ratkaisun myötä herätettiin hanke konkreettisesti uudelleen henkiin syksyllä Ajatellen dokumentoinnin ajantasaisuutta ja oikeellisuuden varmistamista useaksi vuodeksi eteenpäin oppaan toteuttamisajankohta on ollut hyvinkin sopiva. Vuonna 2006 on perusteellisesti uudistettu koko alaa ohjaava kansallinen lainsäädäntö, jossa EUdirektiivejä ja asetuksia on harmonisoitu. EU-direktiivin mukaan kultakin toimintasektorilta edellytetään ns. "guidance document" eli opaskirjaa, joissa kuvataan ja ohjeistetaan toimialan "parhaita käytäntöjä". Opas on paljolti logistiikkapalvelujen tuottajien työkirja, josta heidän tulee vastata hyödyntäen aineistoa koko laajuudeltaan myös tulevina vuosina. Opas kattaa myös logistiikkaket- 8

9 5. Projektit ja kampanjat jun alkupäätä eli toimittavaa teollisuutta sekä vastaanottavaa asiakasta, useimmiten kauppaa. Hanke päätettiin hallinnollisesti toteuttaa Yleisen Teollisuusliiton puitteissa, jossa toimii alan asioita koordinoiva ja ohjaava ATP-neuvottelukunta. ATP-foorumin puitteissa toteutettuna hanke on tehokkaalla ja joustavalla tavalla samalla varmistanut herkkien elintarvikkeiden logistiikkaklusterin kaikkien sidosryhmien tiivistä poikkitieteellistä yhteistyötä. ATP-neuvottelukunnan valitsema vahvistettu työvaliokunta on toiminut hankkeen ohjausryhmänä ja YTL:n asiamies Lars Rask hankkeen vastuullisena johtajana. Maaliskuussa 2005 hanke sai MMM:n Laatustrategiaohjelman hyväksynnän ja sen myötä merkittävän tukirahoituksen, joka on ollut hyvin merkityksellinen hankkeen talouden osalta. MMM:n rahoituspäätöksen eräänä keskeisenä kriteerinä on ollut, että oppaaseen liittyvä aineisto hyödynnetään täysipainoisesti jatkossa ja että se edistää osapuolten välistä vuorovaikutusta ml. viranomaiset. Ohjausryhmässä on keskusteltu laajalti oppaan jatkohyödyntämisestä. Nykytekniikkaa hyödyntämällä syntyy samalla internetversio, joka tarjoaa laajat linkkiyhteydet ja helpon päivittämismahdollisuuden. Kaikille oppaan tekijätahoille on varattu tarvittava määrä oppaita ja kaikilla on mahdollisuus saada linkitys nettiversioon. Kaikki toimijatahot ovat päättäneet toteuttaa omat tiedotus- ja koulutusaktiviteetit omille jäsenilleen elintarviketeollisuus, kauppa, logistiikkapalvelujen tuottajat, kalusto- ja laitetoimittajat, koulutusinstituutiot, tulli, vakuutusala sekä koko viranomaisrintama. Logistiikkayritysten Liitto tulee jakamaan varsinaisia oppaita jäsenilleen sekä ns. kierrekansioita, jotka tulevat ajoneuvoihin kuljettajien käyttöön. Jakelusta tiedotetaan myöhemmin, kun oppaat saadaan jakoon. Logistiikkayritysten Liitto osallistuu seuraaviin projekteihin. CAP-projekti Projektin tavoitteena on tieliikennekuljettajien jatkokoulutuksen tehostaminen menetelmäkehyksellä, johon sisältyy ajotietojen keruulaitteisto, automaattiset datan luokittelumenetelmät, sekä kerätyn aineiston analyysiin perustuva koulutustuote. Hankkeen uutuusarvo on tieliikennekuljettajan ajovuorojen aikana kerätyn monikanavaisen tiedon luokittelu GPS-pohjaisen paikkatiedon ja digitaalisen kartta-aineiston pohjalta, sekä analysoidun aineiston käyttö kuljettajille tulevaisuudessa pakollisen jatkokoulutuksen yhteydessä. Tässä tavoitteessa korostuu ajonaikaisen tiedonkeruun edut etenkin suhteessa vaihtoehtoiseen ajosimulaattoriin, koska analyysi ja koulutus voidaan kohdistaa kuljettajan toimintaan oikeassa työympäristössä, koulutus tehostuu kuljettajilta vaaditun ajankäytön osalta, sekä koulutuslaitteisto on edullinen ja siirrettävissä ajoneuvosta toiseen. Tekes ja VTT vastaavat suurimmasta osasta kustannuksista, lisäksi yksityinen sektori (mm. LL) osallistuu kuluihin. Projekti on kaksivuotinen ja valmistuu Transport on the Road Maantiekuljetuksen toimialan imagon parantamisen, koulutukseen hakeutumisen, osaavan työvoiman kouluttamisen ja rekrytoinnin edistämiseksi on kuljetusalan nykyisiä koulutus- ja työmahdollisuuksia markkinoitava tulevaisuuden osaajille yhteisvoimin näkyvästi ja pitkäjänteisesti. Markkinointi toteutetaan kiertueena koko Suomessa ja lähialueilla. Tapahtumapäiviä tulee olemaan 40/v. Projektin yksityiskohtaisempi suunnittelu on meneillään. Tapahtumapäiviin toivotaan osallistuvan myös LL:n paikalliset jäsenyritykset. Ensimmäiset teemapäivät ovat elo-syyskuussa

10 Opetusministeriö tulee kattamaan suurimman osan kuluista, lisäksi elinkeinoelämä osallistuu kuluihin ja järjestelyihin (myös LL). Projekti on kaksivuotinen, mutta sitä voidaan jatkaa 1-2 vuotta lisää, jos nähdään, kuten toivottua, että saavutamme näkyviä tuloksia. Logistiikka-alan työvoiman ennustettu tarve Logistiikan osalta alan yritysten työvoimatarpeiden selvittäminen on nyt erittäin tärkeää. Logistiikka on alana kasvussa ja uudet investoinnit luovat työvoiman kysyntää, mikä on paitsi määrällinen kysymys myös osaamiseen liittyvä kysymys. Kuljetusalalla on jo tällä hetkellä työvoimavaje, mikä tulee pahenemaan työvoiman ikääntymisen myötä. Ennakointiselvitykselle on siis selvä tarve ja selvitettäviä asioita ovat mm. seuraavat: Kuinka paljon alan yritykset tarvitsevat työvoimaa ja minkälaista osaamista työntekijöiltä odotetaan? Millaiset ovat alan koulutusresurssit: määrä ja sisältö. Millaiset ovat alan alihankintaketjut. Teknologian muutosten vaikutukset osaamiseen. Projekti suoritetaan yrityskyselyillä (n. 500 kpl) ja niiden analysoinnilla. Projekti koskee ensisijaisesti Uudenmaan TE -keskuksen aluetta. Kustannuksista vastaa TE -keskus. LL osallistuu projektiin. Mistä kuljettajat, MiKu? Liiton hallitus nimesi lokakuun kokouksessaan liiton oman työryhmän, MiKu, miettimään toimenpiteitä kuljettajapulan ratkaisemiseksi ja kuljettajien tulevaisuuden koulutusresurssien arvioimiseksi ja tarvittaessa lisäämiseksi sekä näihin vaikuttamiseksi. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa ja työryhmän tarkennetut tavoitteet ovat muotoutumassa alkukevään aikana. Työryhmä tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä Transport on the Road projektin ja TE -keskuksen vetämän projektin kanssa välttäen päällekkäisyyksiä. Seuraavassa kokouksessa käsiteltävä materiaali lähetään kommentoitavaksi LL:n jäsenyritysten johdolle. Asioita tullaan viemään eteenpäin yritys-, liitto- ja kumppanitasolla. Asiakasrajapinnan asiakirjat Liiton hallitus asetti työryhmän kehittämään asiakasrajapinnan sähköistä toimintamallia niin, että saamme standardisoitua ja sähköistettyä mahdollisimman paljon erilaisia asiakirjoja, lippuja ja lappuja, mitkä seuraavat lähetyksiä sekä kehitettyä yhteisen koko ketjun sähköisen toimintamallin. Työryhmän edustajat tulevat kattavasti kaikista ketjuista. Alustava käyttöönottoaikataulu on Tonneittain vastuuta kampanjan materiaalia tullaan jakamaan kevään aikana. Materiaalina on ns. seinätaulu ja ajoneuvotarra. 6. Nettisivut Liittomme lähtee uudistamaan kevään aikana nettisivujaan. Tarkoitus on saada ne paremmin palvelemaan jäsenistöämme sekä sidosryhmiämme. Ulkoasuun tulee muutoksia myöhemmin kesän korvalla, kun EK uusiin omien nettisivujen ulkonäköä. Myös kuukausikirjeen ulkonäköä ja rakennetta tullaan samalla uudistamaan. Kirjeestä tulee näyttävämpi ja helppokäyttöisempi liitteiden osalta. 7. Tilasto Suomen Pankki Korkotietoa Tilastokeskus Indeksit Neste Oil Diesel Terveisin LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO 10

11 Kyösti Orre