Päätös ympäristönsuojelulain 35 mukaisesta toiminnan muutosta koskevasta lupahakemuksesta. Uutena pinnoitusprosessina on elektrolyysitinausprosessi.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS annettu julkipanon jälkeen Dnro ESA-2003-Y ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 mukaisesta toiminnan muutosta koskevasta lupahakemuksesta. Uutena pinnoitusprosessina on elektrolyysitinausprosessi. Metallilaite Oy Ahjotie Heinävesi LAITOS Metallilaite Oy, Heinäveden tehtaat Ahjotie Heinävesi LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VIREILLE TULO Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 kohdan 2 h perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 kohdan 2 e perusteella lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. TOIMINTAA KOSKEVAT AIKAISEMMAT LUVAT ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Etelä-Savon ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupapäätös Dnro 0500Y Toimintaa harjoitetaan tehdasalueella, joka asemakaavassa on merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään asutukseen on noin 50 metriä. Laitos valmistaa alihankintana metallisia ohutlevytuotteita. Metallin pinnoituksena käytetään jauhe- ja märkämaalausta sekä sähkösinkitystä. Uutena pinnoitusprosessina on elektrolyysitinausprosessi.

2 2 Elektrolyysitinausprosessi Eletrolyysitinaus jakautuu karkeasti kahteen vaiheeseen : 1. Esikäsittely, kappaleiden puhdistus käsittelyä varten 2. Tinaus, tinan siirtäminen elektrolyysin avulla kappaleen pintaan Esikäsittelyssä käytetään emäksisiä ja happamia liuoksia puhdistamaan kappale ulkoisista epäpuhtauksista ja mahdollisesta korroosiosta. Menetelmät ovat lipeäpohjainen rasvanpoisto ja sähköpesu sekä rikkihappopohjaiset peittaus ja erillinen aktivointisuolaus. Tinauksessa käytetään kiinteiden tina-anodien lisäksi väliaineena rikkihappopohjaista vesiliuosta, jossa on mukana apukemikaaleja. Kuivaus tapahtuu lämminilmapuhalluksella. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet Raja-arvot Jätevesille on asetettu seuraavat raja-arvot: Sinkki Zn <2mg/l Tina Sn <2mg/l Kromi Cr <0.05mg/I Näiden noudattamiseksi ja puhdistamon toiminnan tarkkailemiseksi tehdyissä mittauksissa on huippuarvoiksi saatu seuraavia arvoja: Sinkki Zn 1,7 mg/l Tina Sn 1,0 mg/l Kromi Cr 0,048mg/l Normaalitilanteessa arvojen vaihteluväli on välillä: Sinkki Zn 0,3-1,0 mg/l Tina Sn 0,3-0,5 mg/1 Kromi Cr 0,02-0,03 mg/i Jäteveden käsittely hoidetaan laitoksen omalla jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamo on ns. läpivirtaustyyppiä ja toimii jatkuvasti pinnoitusprosessin ollessa käytössä. Kromipitoisten vesien pelkistys Neutralointi Passivointien huuhtelusta tulevat kromipitoiset vedet pelkistetään. Kuusiarvoinen kromi pelkistetään ympäristöystävällisemmäksi kolmiarvoiseksi kromiksi. Prosessissa käytetään natriummetabisulfidia, joka annostellaan johtokyvyn mukaan ja rikkihappoa, joka annostellaan ph:n perusteella. Tasausaltaaseen kootaan kromipelkistyksestä tuleva vesi sekä muut linjaston jätevedet. Altaassa tapahtuu apuaineiden lisäys sekä ph:n

3 3 säätö. Tämä tapahtuu annostelemalla ferrosulfattia virtausmittauksen perusteella, sekä rikkihappoa tai lipeää ph:n säätämiseksi. Flokkaus Neutraloinnista tulevaan veteen annostellaan polymeeri virtausmittauksen perusteella. Polymeeri muodostaa yhdessä metallien kanssa vettä raskaampia hiutaleita näin erottaen epäpuhtaudet hiutaleiksi. Selkeytys Selkeytin on lamellityyppinen, jossa muodostunut flokki erottuu selkeyttimen pohjalle ja puhdistettu vesi virtaa ylijuoksukanavien kautta tarkastusaltaalle. Selkeyttimen pohjalle kertynyt flokki pumpataan lietevarastoon, josta edelleen suotopuristimelle, josta syntyvä kuivajäte toimitetaan edelleen käsiteltäväksi ongelmajätelaitokselle. Tarkastusaltaasta puhdistettu vesi kulkee mittapadon kautta kunnan viemäriin. Melu Laitteistosta ei synny toimitilan ulkopuolelle kuuluvaa melua tai tärinää. Sisämelu pysyy alle kuulosuojelukynnyksen eli 80 db. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Prosessista syntyy jätteenä vesipuhdistamon lietettä, joka puhdistuksen yhteydessä puristetaan kiinteään muotoon. Tämä kuivajäte sisältää noin 60% vettä, 28% sinkkiä. 5% tinaa, 7% rauta yms. oksideita ja <1% muita haitallisia epäpuhtauksia. Jäte kuljetetaan Riihimäen ongelmajätelaitokselle loppukäsittelyyn. jäte prosessi jätelaji määrä käsittely/ käsittelijä hiekkapuhallusjäte märkämaalaus 50 m 3 maantäyttöaineena märkämaalausjäte märkämaalaus ongelmajäte 600 l Ekokem pulverimaalijäte (lyijy) pulverimaalaus ongelmajäte 2000 kg Ekokem pulverimaalijäte pulverimaalaus ongelmajäte 600 kg Ekokem vesipuhdistuksen jäte pulverimaalaus ongelmajäte 2 t Ekokem vedenpuhdistamon jäte sinkitryksen kemikaalijäte sinkitys ongelmajäte 50 t Ekokem sinkitys ongelmajäte 2 t Ekokem työstönestejäte aihiotyöstö ongelmajäte 500 l Ekokem liimajäte kokoonpano ongelmajäte 50 kg Ekokem kiinteistön jäte -loisteputkia, akkuja yms. kiinteistöhuolto ongelmajäte 2 t Ekokem pakkausjäte rahdinkäsittely energiajäte 50 t Heinäveden aluelämpö

4 4 pakkausjäte -muovikalvoa, öljyistä pahvia yms. kiinteistön jäte - käsipyyhkeitä, työhaalareita yms. rahdinkäsittely sekajäte Kaatopaikka kiinteistöhuolto yhdyskuntajäte 200 m 3 Kaatopaikka metallijäte aihiotyöstö kierrätys 900 t Romunvälitys Tuovinen Ky paperijäte konttori energiajäte 5 t kierrätykseen LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Päästötarkkailu Jätevesien tarkkailu on tärkeä osa puhdistamon toiminnan ylläpitämistä ja puhdistamon kunnon ja toimivuuden tarkkailua. Laitoksen vastaava henkilö tarkastaa silmämääräisesti laitoksen toiminnan vuoronsa alussa, noin puolivälissä ja lopussa. Lisäksi hän suorittaa näytteenoton ja mittauksen seuraavasti: Sinkki Zn 2 kerta / vko Tina Sn 1 kertaa/ vko Kromi Cr 1 kertaa / kk Lisäksi puolueeton laboratorio mittaa näytteet seuraavasti: Sinkki Zn 1 kerta/ a Tina Sn 1 kertaa / a Kromi Cr 1 kertaa / a Toiminta poikkeustilanteessa Puhdistamon käyttäjän havaitessa poikkeama toiminnassa pysäytetään korvausvesijuoksutuksen ja/tai poistoviemärin juoksutus, jolloin viemäriin menevä vesivirtaus katkeaa. Tämän jälkeen suoritetaan välittömästi tarkastusmittaus, jonka tuloksen perusteella, joko ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin tai jos laitoksen toimimassa ei ollut virhettä käynnistetään vesisyöttö uudelleen. Jos laitoksen toiminnassa on virhe, suoritetaan korjaavat toimenpiteet, jonka jälkeen vedenjuoksutus käynnistetään ja siirrytään tihennettyyn mittaussykliin. Tällöin virheen seuraamisen kannalta kriittisiä suureita seurataan jatkuvasti, kunnes virhetila korjaantuu ja puhdistamon toiminta stabiloituu. Tarvittaessa puhdistamon läpivirtaava vesi otetaan talteen ulkoiseen astiaan.

5 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Virhetilanteen poistumisen jälkeen otetaan myös ylimääräinen näyte tunnin kuluttua sekä seuraavan vuoron/päivän aikana. Näin varmistaudutaan, että häiriö on varmasti poistunut. Asiasta on kuulutettu kunnan ja ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla sekä yhdessä alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille on tiedotettu erikseen muistutuksen tekemisen mahdollisuudesta. Heinäveden kunnan perusturvalautakunnan lausunnossa todetaan seuraavaa: Pintakäsittelylaitoksen altaissa tulee olla merkittynä altaiden sisältö, väkevyys ja kemikaalilain mukaiset varoitusmerkinnät. Altaiden sisällöstä ja niiden vaihdosta tulee pitää kirjaa. Pulverimaalauksen jätteet, jotka eivät sisällä kemikaalilain mukaan luokiteltuja aineita, voidaan viedä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Toiminnanharjoittajan tulee pitää selkeästi erillään kemikaalilain mukaisesti luokitellut maalit. Jos pulverimaalaamossa käytetään edellä mainittuja maaleja, on koko maalierä toimitettava ongelmajätteenä käsiteltäväksi. Märkämaalaamossa käytetään mm TGI- kovetteisia maaleja, joista syntyy ongelmajätettä. Kaikki märkämaalaamon maalijäte on toimitettava ongelmajätteenä. Ongelmajätteiden keräysastiat, säkit ja varastoastiat on merkittävä asianmukaisin merkinnöin. Myrkylliset ongelmajätteet on varastoitava lukitussa tilassa. Asiasta ei esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Etelä-Savon ympäristökeskus myöntää Metallilaite Oy:n Heinäveden tehtaiden toiminnan muutokselle ympäristönsuojelulain 28 mukaisen ympäristöluvan. Heinäveden kunnan perusturvalautakunnan lausunnossa esitetty vaatimus ongelmajätteiden käsittelystä ja merkinnästä on otettu huomioon määräyksissä 8-11.

6 6 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1) Jätevedet johdetaan kemialliselle jätevedenpuhdistamolle. Tuotannossa ja puhdistamolla on prosessin säädössä, kemikaalien valinnassa ja muutoinkin pyrittävä sellaisiin ratkaisuihin, että jätevesien kautta kunnan viemäriin joutuvat päästöt ovat mahdollisimman pienet. Vesien sinkkipäästö ( Zn) saa olla enintään 80 g/vrk, tinapäästö (Sn) saa olla enintään 80 g/vrk, kokonaiskromin (Cr) päästö saa olla enintään 5 g/vrk, kuusiarvoisen kromin (Cr 6+ ) päästö saa olla enintään 0,5 g/vrk. Nämä päästöarvot lasketaan 3 kuukauden keskiarvona kalenterivuorokautta kohti. (YSL 43 ) 2) Jos laitoksesta on joutunut tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava niistä viipymättä Heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, viemärilaitokselle ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman estämiseksi tulevaisuudessa. (YSL 43, 62 ) 3) Puhdistamon hoitajaksi on asetettava riittävän koulutuksen saanut henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle. (YSL 43, 46 ) 4) Toiminnanharjoittajan on jatkuvasti oltava selvillä tehdasalueella syntyvistä jätevesistä, jätevesien käsittelylaitteiden tehosta, viemäriin johdettavien jätevesien määrästä ja laadusta mm. sinkki- ja kromipitoisuudesta. Tätä tarkoittava tarkkailu on tehtävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tuloksista on pidettävä kirjaa. Kuormitus- ja käyttötarkkailuntarkkailun yhteenvedot on toimitettava vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle. YSL 46 ) 5) Sadevedet on johdettava niin, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Öljyisten jätevesien pääsy viemäriin ja pinta- tai pohjaveteen on estettävä öljynerotuksella.(ysl 43 ) Päästöt ilmaan 6) Hiekkapuhallus on suoritettava siten, että estetään tarpeettomasti pölypäästöjen leviäminen ympäristöön.(ysl 43 ) 7) Toiminnanharjoittajan on toimitettava ilmaan päästöistä ja niiden tarkkailusta yhteenveto vuosittain kunkin vuoden seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Heinäveden ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle.(ysl 46 ) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 8) Laitoksella syntyvät jätteet on lajiteltava ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet. Kaikki hyödynnettäväksi kelpaava jäte on joko

7 käytettävä itse uudelleen tai toimitettava muualle hyödynnettäväksi. Lisäksi on otettava huomioon kunnan jätehuoltomääräykset (JL 4, 6, 44 ) 9) Ongelmajätteet on säilytettävä ja varastoitava tiivispohjaisessa, katetussa tilassa tiiviissä astioissa siten, että ne eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 43, 45, JL 6 ) 10) Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteiden käsittelyluvan tai ympäristöluvan saaneeseen paikkaan tai laitokseen (YSL 43, 45 JL 6 ) 11) Toiminnassa syntyvien ja käsittelyyn toimitettujen jätteiden määrästä, laadusta sekä ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista on pidettävä kirjaa. Myös kastoaltaiden sisällöstä ja niiden vaihdosta tulee pitää kirjaa. Altaisiin on merkittävä niiden sisältö. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Vuosittain kunkin vuoden seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä on toimitettava Heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle seuraavat tiedot: - syntyvien jätteiden laatu, määrä ja käsittely - vuoden lopulla varastoituneena olevan ongelmajätteen määrä (YSL 46, JL 51, 52 ) 7 Melu 12) Toiminnasta aiheutuva melu, mukaan lukien muiden laitosten aiheuttama melu, häiriintyvien kohteiden piha-alueilla ei saa ylittää melun A- painotettua ekvivalenttitasoa päivällä klo 7-22 L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22-7 L Aeq 50 db. (YSL 43, 46, Vnp 993/1992) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Toimittaessa tämän päätöksen ja siinä annettujen määräysten mukaisesti laitoksen toiminta täyttää ympäristösuojelulain mukaiset vaatimukset ilman ja vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja melun torjumiseksi sekä jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämiseksi ja niistä aiheutuvien terveysja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan päästöjen minimoimiseksi tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksella on hyvät edellytykset alittaa asetetut enimmäispäästöarvot viemäriin. Kunnan viemäriin johdettavan jäteveden arvioidut tinan, sinkin ja kromin pitoisuudet ovat alemmat kuin talousvedelle asetettu laatuvaatimus niiden enimmäispitoisuuksista (Sosiaalija terveysministeriön päätös 953/1994 ja 461/2000). Määrätyt enimmäispäästöt vastaavat likimäärin talousvedelle asetettuja enimmäispitoisuuksia.(määräys 1) Häiriötilanteita koskeva määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (määräys 2 )

8 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Määräyksellä 5 estetään sadevesien aiheuttamaa mahdollista haittaa ympäristöön. Määräyksellä 6 estetään hiekkapuhalluksesta aiheutuvan pölyn leviäminen asutukseen. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja vasta toissijaisesti sen sisältämä energia. (määräys 8) Määräyksellä 9 estetään ympäristölle ja terveydelle haitallisten aineidenpääseminen ympäristöön ja viemäriin. Määräyksellä 10 turvataan ongelmajätteiden päätyminen asianmukaiseen käsittelyyn. Päästöjen tarkkailun tavoitteena on prosessien valvonnan ja ohjauksen lisäksi selvittää ja varmistaa riittävällä tarkkuudella erilaisten haitallisten aineiden päästötasot ja vaihteluvälit sekä niissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Ympäristönsuojelun valvonnan toteutumiseksi on tarpeen pitää kirjaa laitoksen toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja ympäristövaikutuksista sekä raportoida siitä vuosittain valvontaviranomaisille. (määräys 4, 7, 11) Melupäästöjä koskeva määräys perustuu valtioneuvoston päätöksen (993/92) melupäästöjen ohjearvojen soveltamiseen ja yleiseen vaatimustasoon ympäristöluvissa. (määräys 12) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lupaehtojen tarkistamista varten lupahakemus ympäristökeskukselle mennessä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 28, 38, 43, 45, 46, 54, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19 Jätelaki (1072/1993) 4, 6,12, 15, 18, 22, 19, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 8, 9, 10 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (867/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) 8

9 9 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöluvasta perittävä maksu on 2805 euroa Ympäristöministeriön päätöksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) maksutaulukon mukaan pintakäsittelylaitoksen lupahakemuksen käsittelystä peritään 5610 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % maksutaulukon mukaisesta käsittelymaksusta. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Yli-insinööri Tapani Aura Päätös hakijalle suoritemaksua vastaan Jäljennös päätöksestä Heinäveden kunnanhallitus Heinäveden rakennuslautakunta Heinäveden kunnan perusturvalautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Ne, joille on YSL:n 38 :n 2 momentin mukaan on annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja yhdessä alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

10 LIITE Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen Dnro ESA-2003-Y VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallintooikeudelta. Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, MIKKELI Telefax: (015) Puhelin: (015) Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: S S S S S valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 65 euroa.