Vuosikertomus 2006 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Muotoiluakatemia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2006 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Muotoiluakatemia"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2006 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Muotoiluakatemia

2

3 Sisältö kuopion ROuvasväenyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajan katsaus KUOPION Muotoiluakatemian johtajan katsaus KUOPION Muotoiluakatemian koulutusohjelmat ja opetuksen tavoitteet KUOPION rouvasväenyhdistys ry:n jäsenistö ja hallinto Hallituksen toimintakertomus Yhdistyksen sääntöjen mukainen toiminta Tukipalvelukokonaisuuden tuottaminen kuntayhtymälle Tutkimus- ja kehitystyö Kuopion Muotoiluakatemiassa Muotoilufoorumin hanke- ja projektitoiminta osana Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystoimintaa Esittelyssä kansainvälinen toiminta Näyttely- messu- ja tiedotustoiminta Liikevaihto ja tulos Rahoitus Investoinnit Tilat Henkilöstö Näkymät vuodelle liitteet Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilintarkastuskertomus

4 4

5 KUOPION rouvasväenyhdistys ry:n HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Jo 146 vuotiaan Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toiminta Kuopion Muotoiluakatemian tarvitsemien toimintaedellytysten luojana on osaavan henkilökunnan ja tarkan taloudenpidon ansiosta sujunut vuonna 2006 kaikin puolin hyvin. Tästä parhaimmat kiitokset koko henkilökunnalle. Ilman asiansa osaavia tekijöitä Muotoiluakatemia ei olisi korkeatasoinen valtakunnallinen oppilaitos. Henkilökunnan työhyvinvointi on ensisijaisen tärkeä asia, ei yksinomaan hyvän laadullisen ja taloudellisen tuloksen saavuttamisen kannalta, vaan myös itse kunkin työssä viihtymisen kannalta. Näihin seikkoihin on kuluneen vuoden aikana kiinnitetty erityistä huomiota. Yhdistyksen omistamat iäkkäät rakennukset vaativat vuosittain kalliita kunnostustoimenpiteitä, mutta huolenpidon laiminlyönti tulisi vielä kalliimmaksi. Kuluneen vuoden aikana on suoritettu paljon sekä sisä- että ulkopuolisia töitä. Ohikulkijat ovat voineet havaita niin sanotun Turon kiinteistön läntisen päätyseinän saaneen siistin lämpörappauksen. Rakennuksen muiden ulkoseinien siistiminen saa vielä odottaa vuoroaan. Savonia-ammattikorkeakoulusta on viime aikoina kirjoitettu maakunnan valtalehdessä useasti. On tiedotettu opiskelijoiden aloituspaikkojen vähentämisestä vuonna 2008 ja pitkälle edenneistä suunnitelmista kampuksen rakentamiseksi Savilahdelle Kuopion yliopiston yhteyteen sekä suunnitelmista yhteisen ammattikorkeakoulun synnyttämiseksi Itä-Suomeen, koska korkeakoulutuksen kilpailukyvyn ja laadun parantaminen edellyttää yhä suurempia yksiköitä. Yhdistyksemme kannalta merkittäviä ovat suunnitelmat Savonia-ammattikorkeakoulun organisaatio- ja ylläpitomuotomuutoksista. Aika näyttänee, mitä ne käytännössä tulevat merkitsemään. Muotoiluakatemian kannalta on erittäin tärkeää, että se säilyy vetovoimaisena opinahjona. Ikäluokkien pienetessä kilpailu hyvistä opiskelijoista kovenee. Muotoilun ja viestinnän opiskelijoiden sekä jo valmiiden muotoilijoiden ja medianomien kilpailumenestys ja työstään saama julkinen tunnustus ovat erinomaisena osoituksena korkeatasoisesta opetuksesta. Vuoden mittaan on Muotoiluakatemian tiloissa ollut esillä lukuisia mielenkiintoisia näyttelyitä, joihin toivottavasti monella yhdistyksemme jäsenellä on ollut mahdollisuus tutustua. Alkaneen Minna Canth -juhlavuoden merkeissä toivotan henkilökunnallemme ja jäsenillemme menestystä vuodelle Marja-Liisa Karotie puheenjohtaja 5

6 KUOPION MUOTOILUAKATEMIAN JOHTAJAN KATSAUS Savonia-ammattikorkeakoulun kulttuurialan koulutus toteutetaan Kuopion Muotoiluakatemiassa ja Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemiassa. Kuopion Muotoiluakatemia tarjoaa korkeatasoista ja työelämälähtöistä muotoilun ja viestinnän koulutusta. Muotoiluakatemia on kokemuksellisen, toimivan ja visuaalisesti korkeatasoisen tuoteympäristön tutkiva kehittäjä ja erikoisosaaja. Yksikön toiminta Savoniaammattikorkeakoulussa on vakiintunut ja se on ansainnut paikkansa kulttuurialan vahvana yksikkönä. Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n tuottama palvelukokonaisuus kuntayhtymälle on toiminut moitteettomasti ja antanut hyvän mahdollisuuden korkeatasoisen koulutuksen ja sen toimintaympäristön kehittämiselle. Kuopion Muotoiluakatemiassa voidaan olla ylpeitä lukuisista vuodelle 2006 osuneista saavutuksista. Opiskelijat ja opettajat ovat menestyneet hyvin kilpailuissa ja tuottaneet erinomaisia tuloksia yritysyhteistyössä. Näkyvyys tiedotusvälineissä on ollut runsasta ja positiivista. Myös valmistuneiden omien yritysten perustamiset antavat tukea valitulle koulutuksen toteutustavalle. Vuonna 2006 esitettiin opetusministeriölle, että Savonia-ammattikorkeakoulussa myös kulttuuriala saisi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aloitusoikeuden. Kulttuurialan yhteinen esitys Kulttuuriosaamisen tuotteistaminen, ylempi amk-tutkinto (Cultural Innovation and Business Application) oli suunniteltu kansainväliseksi ja moderniksi malliksi tulevaisuuden maisterikoulutukseksi. Opetusministeriö ei kuitenkaan hyväksynyt esitystämme. Maassamme ainoastaan konservaattorikoulutus sai kulttuurialalla uuden tutkinnonanto-oikeuden vuonna Muotoilun ja viestinnän laaja opetussuunnitelmatyö on saatu valmiiksi. Se sisältää uudet syventävien opintojen suuntautumisvaihtoehdot: teollinen muotoilu, käden taidot ja tuotteistaminen, luova tuotanto ja yrittäjyys sekä graafinen viestintä. Kulttuurialan koulutustarjonta on toteutunut aikaisempien vuosien tasolla. Hakijoiden rekrytointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Opiskelijoiden valinta on kulttuurialalla erittäin tärkeä. Muotoilun ja viestinnän koulutusohjelmiin on ollut sekä ennakkotehtävät että kaksipäiväiset soveltuvuuskokeet. Muotoiluakatemian ja Joensuun yliopiston yhteistyökoulutus maisterin tutkintoon (Käsityömuotoilun ja teknologian maisterikoulutusohjelma) Kuopiossa on alkanut tehokkaasti. Kuluvana vuonna on tehty Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnolle perustellut esitykset vuoden 2008 aloituspaikkojen supistusten minimoimiseksi. Vuonna 2007 opetusministeriö määrittelee Savonia-ammattikorkeakoulun supistusten kohdentamisen koulutusaloille. Kulttuuriala on laatinut suunnitelmansa 25 aloituspaikan supistamiseksi vuodeksi Siitä 15 kohdistuu Muotoiluakatemiaan. Kuopion Muotoiluakatemiassa tehtiin laaja t&k-työn tarkastelu. Muotoiluakatemian yhteiset tavoitteet täsmennettiin ja johdettiin ammattikorkeakoulun yhteisistä tavoitteista. Samalla jokainen laitos määritteli omat syvennetyt tavoitteensa yhteisen strategian pohjalta. Ammattikorkeakoulujen olemassaolon toisen vuosikymmenen keskeisenä kehitystehtävänä on nähty korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystoiminnan juurruttaminen osaksi ammattikorkeakoulujen arkea. Se on korkeakouluksi kasvamista, sellaiseksi instituutioksi tulemista, missä itse tuotetaan uutta tietoa. Se on korkeakoulukulttuuria ja merkki korkeakoulumaisuudesta. Kun lakikin määritteli ammattikorkeakoulun tehtäviä, se sisälsi opetuksen ja alueellisen kehitystyön lisäksi siihen myös t&k-työn. Kaikki itseään kunnioittavat ammattikorkeakoulut ovat tehneet t&k-työtä jo ennen lain velvoitteitakin. Ammattikorkeakoulujen ominaispiirteeksi on kehitetty juuri tuota aluetta. T&k-työllä vahvistetaan myös ammattikorkeakoulujen erikoistumista ja profiloitumista. Yleisen määritelmän mukaan t&k:lla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi sekä hankitun tiedon käyttämistä uusien sovellutusten löytämiseksi ja käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Kehitystyössä korostuu innovatiivinen ja tutkiva ote. Toiminta tähtää uusien tuotteiden sekä tuotantomenetelmien, -välineiden ja -prosessien sekä palveluiden kehittämiseen. Keinumme perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen maastoissa. 6

7 Yliopistot (tiede- ja meille myös taideyliopistot) ovat yrittäneet näyttää sormella ammattikorkeakoulujen paikkaa tutkimuskentässä. Mutta ainakin meillä kulttuurin toimialoilla, on hyvin vaikea pysyä pelkästään soveltavalla puolella. T&k-toiminnalla on yhteiskunnallinen tilaus. Elämä ympärillämme, amk:n seinien ulkopuolella kehittyy jatkuvasti, kansallisen kilpailukyvyn ylläpitäminen tarvitsee tutkimusta ja innovaatioita. Siihen Kuopion Muotoiluakatemiakin pyrkii vastaamaan. Kuopion Muotoiluakatemian toiminnan tarkoituksena on, että työelämää ja aluekehitystä tukeva tutkimus- ja kehitystyö liittyy saumattomasti opetussisältöjen kehittämiseen ja henkilökunnan sekä opiskelijoiden asiantuntemuksen kasvuun. Muotoilun ja viestinnän koulutusohjelmissa korostuva tutkiva ote on mukana jokaisessa harjoitustyössä alusta alkaen. Osittain ehkä niukkojen ns. tutkimusresurssien vuoksi opetuksen sisään on koko ajan kehitetty prosesseja, jotka sisältävät eri asteisia t&k-hankkeita. Ehkä tämä toimintatapa onkin koitunut muotoilun ja viestinnän onneksi. Se, että opetus on nivelletty t&k-työhön koko opiskelun ajan, on vaivalloinen tie mutta palkitseva. Se vaatii opettajilta erityistä innostusta hahmottaa hankkeiden ja projektien kautta oppimisen tavoitteet ja niiden saavuttamisen. Kulttuurialan opetushenkilöstön pätevöitymistä on tuettu ja se on edennyt hyvin. Opetushenkilöstölle on järjestetty opetussuunnitelman uudistamiseen liittyen koulutusta pedagogiikasta ja verkko-opetuksesta. Opettajat ovat voineet valintansa mukaan osallistua oman opetusalueensa kansallisiin ja kansainvälisiin koulutustapahtumiin ja messutapahtumiin. Tätä mahdollisuutta on käytetty ahkerasti hyväksi. Eija Vähälä johtaja 7

8 KUOPION MUOTOILUAKATEMIAN KOULUTUS- OHJELMAT JA OPETUKSEN TAVOITTEET Koulutusohjelmat Kuopion Muotoiluakatemian opetustarjonnassa on kaksi ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa. Koulutuksen pituus on kummassakin neljä lukuvuotta eli 240 opintopistettä. muotoilun koulutusohjelma tutkinto: MUOTOILIJA, AMK viestinnän koulutusohjelma tutkinto: MEDIANOMI, AMK Muotoilun koulutusohjelman pääaineet ovat: tuotemuotoilu keramiikka- ja lasimuotoilu tekstiilimuotoilu vaatetusmuotoilu. Viestinnän koulutusohjelmassa pääaineena on: graafinen viestintä, jossa voi opiskella graafisen suunnittelun eri osa-alueita ja sähköistä viestintää. Pääainevalinnan lisäksi opiskelija suuntaa tutkintoaan syventävillä opinnoilla, joiden vaihtoehdot ovat: 1. Teollinen muotoilu 2. Luova tuotanto ja yrittäjyys 3. Käden taidot ja tuotteistaminen 4. Graafinen viestintä. Opintoja suunnataan myös sivuaineopinnoilla, työharjoittelulla, vapaasti valittavilla opinnoilla sekä mahdollisilla ulkomaan opintojaksoilla. Opintojen aikana tehtävät ammatilliset projektit sekä tutkimus- ja tuotekehityshankkeet, työharjoittelu, portfoliot ja opinnäytetyö kehittävät valmiuksia työelämään ja tulevissa ammattitehtävissä toimimiseen. 8

9 Uusi opetussuunnitelma Syyslukukaudella 2006 otettiin käyttöön kevään 2006 aikana uusitut muotoilun ja viestinnän koulutusohjelmien opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmatyön pohjustukseksi tehtiin laaja työelämäkysely, ja opetussuunnitelman didaktisiin ja pedagogisiin tavoitteisiin liittyen Muotoiluakatemiassa kävivät luennoimassa ongelmaperustaisen oppimisen tunnettu erikoisasiantuntija professori Esa Poikela sekä ammattikorkeakoulupedagogiikan tutkija Pekka Auvinen. Uutta opetussuunnitelmaa voidaan kuvata integroiduksi moduuliopetussuunnitelmaksi, jota soveltuvin osin kehitetään kohti ongelmaperustaista projektioppimismallia. Opetussuunnitelmassa koulutusohjelmia on kehitetty vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita; opetukseen on sisällytetty uutena ydinkompetenssina mm. muotoilualan tulevaisuusosaaminen sekä muutososaaminen työelämässä. Uusi opetussuunnitelma on monella tavalla edistyksellinen. Neljän vuoden opinnot on jaettu 16 saman laajuiseen opintokokonaisuuteen, jotka on järjestetty moduulirakenteeksi. Työvuosi jakaantuu neljään yhtä laajaan jaksoon entisen viiden jakson sijasta. Työviikkoina moduulipituus on 9 viikkoa ja opintopistemäärä on 15 op. Jokainen moduuli on sidottu omaan opetukselliseen teemaansa tai oppimisalueeseensa, ja kaikki moduulin sisällä olevat opintojaksot on integroitu tukemaan oppimisalueen mukaisia oppimistavoitteita. Tutkintoon tarvittavista 16 moduulista opiskelijalla on vapaus valita vaihtoehtoisina tai valinnaisina opintoina/sisältöinä 7 moduulia. Samansisältöisiä moduuleja tarjotaan useamman kerran lukuvuoden aikana, joka antaa joustavat mahdollisuudet opiskelijan valinnoille sekä mahdollistaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman tehokkaan toteutumisen. Moduulirakenteen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota työelämäprojektien läpiviemiseen opetuksen sisällä. Opetussuunnitelman juonnemalli Bologna-prosessiin sisältyvän ECTS-ohjeistuksen mukaisesti opetussuunnitelman opintojaksokuvauksiin on lisätty opiskelijan opintopistekohtaisen työmäärän määrittely sekä juonnemäärittelyt. Juonnerakenteessa ydinkompetenssit on määritelty pääaineittain työelämävaatimusten mukaisesti, ja niiden kehittyminen kuvataan opetussuunnitelmassa opintojen eri vaiheissa. Kuopion Muotoiluakatemian opetussuunnitelman yhteiset juonteet 1. Yleiset työelämävalmiudet (käsitellään yhtenä juonteena) Kommunikaatio- ja neuvottelutaidot (vuorovaikutustaidot) Asiakastaidot Tietojen käsittelytaidot Ryhmätyötaidot Verkosto-osaaminen Omatoimisuus ja itseohjautuvuus 2. Projektiosaaminen / Tehtävien ja ihmisten johtaminen 3. Visuaaliset taidot 4. Luovuuden käyttö ja luova ongelmanratkaisu 5. Osaamisen tuotteistaminen ja yrittäjyys 6. Tulevaisuusosaaminen / Muutososaaminen 7. Tutkimus- ja kehittämisvalmiudet / Tutkiva toimintaote 8. Kansainvälisen toiminnan valmiudet Yhteisten juonteiden lisäksi laitosten opetussuunnitelmateksteissä on kullakin kaksi omavalintaista pääaineopintojen etenemiseen sisällytettyä juonnetta. Opintojen toteutuminen Muotoilun- ja viestinnän koulutusohjelmissa oppimisen perustana on nykyaikaisten oppimiskäsitysten joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö. Oppimisen keskeisiä prosesseja ovat ymmärtäminen, tulkinta ja omien mallien luominen sekä opiskelijan metakognitiiviset taidot. Ongelmanratkaisun ja tiedollisten oppimistavoitteiden lisäksi opitaan ryhmätyötaitoja ja arviointia. Opiskelija nähdään aktiivisena ja tavoitteellisena toimijana, joka ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja henkilökohtaisesta kehittymisestään. Kulttuurialalla opintoihin sisältyy tekemisen taidon harjaantumista, tietopohjaista teoriaa sekä ongelmanratkaisun, innovatiivisuuden, tiimitoiminnan, verkottumisen ja ammatillisen kokonaisnäkemyksen opiskelua. Näiden eri osaamisen alueiden saavuttamiseksi tarvitaan useampia erilaisia oppimis- ja opetusmenetelmiä. Opiskelijoiden aktiivinen vuorovaikutus toisten opiskelijoiden kanssa on tärkeä ammatillisen kehittymisen alue. Tulevassa ammatissaan opiskelija toimii usein erilaisten osaajaverkostojen jäsenenä ja pystyy näin pääsemään parempiin tuloksiin kuin yksilönä. Oppiminen perustuu ammatillisesta käytännöstä nouseviin monimuotoisiin ongelmiin. Teoreettinen ja käytännöllinen aines ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Ongelmaperustainen oppiminen edellyttää tiedonkeruuta, ammatillisia sovelluksia ja hankitun tiedon sekä tekemisen analysointia, kyseenalaistamista ja käsitteellistämistä. Opittua sovelletaankin opintojen edetessä yhä itsenäisemmin ammatilliseen käytäntöön tai tuon käytännön kehittämiseen. Ammatillinen soveltaminen tapahtuu opintoihin kuuluvien työelämäprojektien tai tutkimus- ja kehityshankkeiden yhteydessä. Todellisten työelämähankkeiden prosessin etenemisen ohjaamisessa ja tulosten arvioinnissa ovat mukana myös työelämän edustajat. Tutkimus- ja kehityshankkeissa 9

10 mukana taas ovat eri alojen tutkijat. Useissa hankkeissa nämä kaksi yhteistyön aluetta yhdistyvät. Aikuiskoulutus Kuopion Muotoiluakatemia tarjoaa monipuolista aikuiskoulutusta. Lukuvuonna järjestetään tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta, ammatillisia erikoistumisopintoja, avoimen ammattikorkeakoulun opetusta sekä lyhytkursseja. Aikuiskoulutuksen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaa Aikotiimi, johon kuuluvat koulutuspäällikkö, hankepäällikkö, koulutussihteeri ja kolme eri laitosten edustajaa. Syksyllä 2006 on neuvoteltu yhteistyön tiivistämisestä aikuiskoulutuksen alueella Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemian kanssa. Vuonna 2006 asetettiin tavoite, jonka mukaan vuonna 2007 aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmissa ja opetuksissa ryhdytään noudattamaan Bologna-prosessin edellyttämiä ECTS-ohjeistuksia. Tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta järjestetään muuntokoulutuksena, joka on käsi- ja taideteollisuusalan, muotoilun ja viestinnän opistoasteisten tutkintojen täydennyskoulutusta ammattikorkeakoulututkinnoksi. Opintojen laajuus on 45 opintopistettä ja henkilökohtainen opintosuunnitelma mahdollistaa muuntokoulutusopintojen suorittamisen työn ohessa. Muuntokoulutuksen toteuttamisessa ja opintojen ohjauksessa käytetään Designet-verkko-oppimisympäristöä. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia. Erikoistumisopintojen laajuus on 30 opintopistettä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohella. Vuonna 2006 toteutettiin viisi erikoistumisopintokokonaisuutta:. Digitaalisen kuvankäsittelyn erikoistumisopinnoissa (alkanut syksyllä 2005) on syvennetty tiedollisia ja taidollisia valmiuksia digitaalisen kuva-aineiston tuottamiseen, käsittelyyn sekä tallentamiseen eri jakelukanavia ja käyttötarkoituksia varten.. Sisustussuunnittelun erikoistumisopinnoissa (alkanut syksyllä 2005) on paneuduttu sisustussuunnittelun perusteisiin ja suunnittelun lähtökohtiin. Tavoitteena on ollut antaa valmiuksia ymmärtää laaja-alaisesti sisustussuunnittelun eri osa-alueita, joita voidaan myöhemmin hyödyntää muun muassa sisustusalan suunnittelu-, neuvonta- ja myyntitehtävissä.. Syksyllä 2006 aloitettiin uusi ryhmä Digitaalisen kuvankäsittelyn erikoistumisopinnoissa, joka jatkuu keväälle Syksyllä 2006 aloitettiin uusi ryhmä Sisustussuunnittelun erikoistumisopinnoissa, joka jatkuu keväälle Syksyllä 2006 aloitettiin Lasimuotoilun erikoistumisopinnot, joissa perehdytään lasiteosten ja lasiesineiden suunnitteluun ja valmistamiseen liittyviin materiaaleihin, valmistusmenetelmiin ja työvälineisiin. Opinnoissa perehdytään lisäksi lasin historiaan, lasitaiteen eri ilmiöihin sekä lasituotteiden käyttömahdollisuuksiin rakennetussa ympäristössä, sisustuksena ja astioina. Koulutus jatkuu keväälle Avoin ammattikorkeakouluopetus on Kuopion Muotoiluakatemian tutkintovaatimusten mukaista opetusta. Avoimessa ammattikorkeakoulussa voidaan täydentää tutkintoa tai työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Vuonna 2006 opiskelijat osallistuivat Kuopion Muotoiluakatemian opetustarjonnan mukaiseen opetukseen ja sen lisäksi toteutettiin WWW-sivusuunnittelu -opintojakso (3 op), Visuaalisuus painotuotteissa -opintojakso (3 op) sekä Julkaisun taitto InDesign-ohjelmalla -opintojakso (3 op). 10

11 KUOPION ROUVASVÄENYHDISTYS RY:N JÄSENISTÖ JA HALLINTO Sääntöjen mukaisesti yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja suorittaa vuosikokouksessa vahvistetun jäsenmaksun. Käytännössä ehdotukset uusiksi jäseniksi käsitellään yhdistyksen hallituksessa ja jäseneksi otto tapahtuu kutsumenettelyn kautta. Vuonna 2006 yhdistyksellä oli 129 jäsenmaksun suorittanutta jäsentä. Päätösvaltaa yhdistyksen toiminnassa käyttää vuosikokous, joka sääntöjen mukaisesti pidetään vuosittain ennen maaliskuun loppua. Varsinainen sääntömääräinen yhdistyskokous pidettiin Toimeenpanovaltaa käyttää vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan näin ollen erovuorossa on vuosittain kolme hallituksen jäsentä. Yhdistyksen vuosikokous valitsee puheenjohtajan ja hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Hallituksen puheenjohtajana on hovioikeudenneuvos Marja- Liisa Karotie, varapuheenjohtajana hovioikeudenlaamanni Merja Vanala, sihteerinä Muotoiluakatemian johtaja Eija Vähälä ja rahastonhoitajana talous- ja hallintojohtaja Leena Innanen. Muut hallituksen jäsenet vuonna 2006 ovat olleet: Minna Canth-instituutin johtaja Tarja Eskelinen, merkonomi Marja-Leena Hiltunen, tekstiiliopettaja Pirjo Maukonen, rouva Pirkko Rautalahti, verojohtaja Tuula Kemppainen ja sairaanhoitaja Pirkko-Liisa Piironen. Hallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana viisi kertaa. Valvontavaltaa käyttävät vuosikokouksen valitsemat tilintarkastajat, KHT Pekka Loikkanen ja KHT Elina Laitinen sekä valvontatilintarkastajana KHT Seppo Tervonen. Kuntayhtymän nimeämänä tilintarkastajana on JHTT Tapani Laitinen. 11

12 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Yhdistyksen sääntöjen mukainen toiminta Tukipalvelukokonaisuuden tuottaminen kuntayhtymälle Yhdistyksen toiminta-ajatus ja sen toteuttaminen Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toiminta-ajatuksena on sääntöjensä mukaisesti edistää ja tukea ammattitaidon ja ammattipätevyyden saavuttamista kulttuurialan, erityisesti muotoilun ja viestinnän koulutus- ja työaloilla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys luo kulttuurialan, erityisesti muotoilun ja viestinnän opetusta antavan Kuopion Muotoiluakatemian toiminnalle sen tarvitsemat toimintaedellytykset yhdistyksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän välisen sopimuksen jonka opetusministeriö on vahvistanut mukaisesti. Yhdistyksen toiminnassa keskeisin tehtävä on huolehtia opetuksen tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta kuntayhtymän ylläpitämälle Kuopion Muotoiluakatemialle. Tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta vastaavat yhdistyksen palveluksessa olevat 27 toimihenkilöä sekä palveluiden tuottajat, joiden kanssa yhdistyksellä on yhteistyösopimukset. Kiinteistönhoitopalveluista ja yhdistyksen omistaman ns. Turon kiinteistön siivouspalveluista on sopimus ISS Suomi Oyj:n kanssa. Arkkitehtisuunnitteluun ja kiinteistöjen korjaustöiden suunnitteluun ja valvontaan asiantuntijapalveluita yhdistys ostaa Arkkitehtitoimisto QVIM Arkkitehdit Oy:ltä sekä Rakennusvalvonta Suomiselta. Opetuksen tukipalvelukokonaisuus eli opetusta tukeva toiminta tuotetaan yhtenä kokonaisuutena sen hallinnon, käytännön toiminnan sekä taloudellisen vastuun osalta. Sen lisäksi, että tukipalvelukokonaisuus tuotetaan yhdistyksen palveluksessa olevalla henkilöstöllä, se toteutetaan yhdistyksen omistamissa kiinteistöissä. Jokainen yhdistyksen palveluksessa oleva toimihenkilö toteuttaa Savonia-ammattikorkeakoulun toimintaa ammattikorkeakoulun toiminnan laadulliset kriteerit täyttävällä tavalla. Opetuksen tukipalvelukokonaisuus sisältää mm. seuraavia toimintoja: opetushallinto opiskelijahallinto taloushallinto palkkahallinto kiinteistöhallinto ravintopalvelu kirjastotoimi hanketoiminta opetukseen kuuluva tutkimus- ja kehitystoiminta opetusministeriön rahoittama hanketoiminta maksullinen palvelutoiminta. Yhdistys on sitoutunut raportoimaan ja antamaan tarvittavat taloudelliset tiedot kuntayhtymälle sen pyytämässä muodossa. Talousraportointia tehdään kuntayhtymän talousjohtaja Olli Helanterälle, joka edelleen raportoi kuntayhtymän hallintoelimiä. Lisäksi kuntayhtymän tilintarkastajat suorittavat vuosittain oman tilintarkastuksensa, joka kohdistuu yhdistyksen toimintaan ja sen hoitamiseen. Muutoinkin Rouvasväenyhdistyksen toiminnassa noudatetaan hyvin pitkälle samantapaisia sisäisen valvonnan periaatteita, joihin kuntayhtymä on sitoutunut. Muotoilufoorumi Hanke- ja projektitoiminta on organisoitu tapahtuvaksi Muotoilufoorumin kautta. Muotoilufoorumi on Muotoiluakatemian muotoiluinnovaatioiden tutkimus-, tuotekehitys- ja palvelukeskus, joka rakentaa ja ylläpitää akatemian yhteyksiä elinkeinoelämään. Muotoilufoorumi toteuttaa tukipalvelukokonaisuuteen kuuluvaa tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä hanke- ja projektitoimintaa yhdessä opetuksen laitosten kanssa. Taitemian kirjasto Taitemian kirjasto tuottaa Muotoiluakatemian opiskelijoiden kirjasto- ja informaatiopalvelut. Se on muotoiluun ja viestintään painottunut julkinen erikoiskirjasto, joka toimii osana Suomen tieteellistä kirjastoverkkoa. 12

13 Kafetemia Lounaskahvila Kafetemia palvelee sekä Muotoiluakatemian opiskelijoita että ulkopuolisia asiakkaita päivittäisellä lounasvalikoimalla myös kesäaikaan. Kafetemian valikoimaan kuuluvat kahvion tuoreet leivonnaiset, vitriinituotteet, mahdollisuus ostaa ruokaannoksia kotiin vietäväksi sekä yhtenä toimintamuotona tilauspalvelutoiminta. Kafetemia vastaa erilaisten Muotoiluakatemian auditoriossa pidettävien ulkopuolisten seminaarien, koulutuspäivien sekä asiakastilaisuuksien kahvi- ja ruokatarjoilusta. Kafetemian toiminnassa punaisen langan muodostavat perinteisen, maistuvan kotiruuan tarjoaminen, tuoreet raaka-aineet, kauden vihannekset ja nautinnolliset makuelämykset. tuote, vaan usein kyse on paljon monimuotoisemmasta ilmiöstä. Myös elinkeinopolitiikan näkökulmasta muotoilu rinnastetaan t&k-työhön: se on osa innovaatioketjua tai -järjestelmää. Muotoilulla voidaan vahvistaa myös innovaatioketjun loppupäätä. Sinne yleensä paikallistuvat Suomen innovaatiojärjestelmän heikkoudet, jotka liittyvät markkinointiin, brändiosaamiseen sekä tuoteideoiden ja teknologian kaupallistamiseen. Tutkimus- ja kehitystyö on toiminta-alueen elinkeinorakenteen huomioonottavaa ja palvelevaa. Se kiinnittää Muotoiluakatemian innovatiivisena kumppanina yhä tiiviimmin ympäristöönsä ja yhteistyöverkostoihin suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Tutkimus- ja kehitystyö (t&k) Kuopion Muotoiluakatemiassa Ammattikorkeakoulujen tutkimuksen perinne on vielä nuorta ja traditio on vasta syntymässä. Ammattikorkeakoulujen on löydettävä oma metodologinen näkökulmansa. Se tarkoittaa taitoa aistia tilannekohtaisesti olennaisia elementtejä ja näiden keskinäisiä suhteita, ei niinkään johonkin tiettyyn teoriaan tai tieteenalaan suoraan kuuluvia ongelmia. Ammattikorkeakoulun käytäntölähtöisen tutkimuksen perusidea on se, että tutkimusongelmat nousevat ja jäsentyvät käytännön kontekstissa. Useimmiten niiden esittäjät ovat yrityksiä, joilla on todellinen probleema ratkaistavana. Muotoiluakatemiassa muotoilu ja viestintä tai ylipäänsä suunnittelu on aina itsessään eräänlaista tutkimustoimintaa, kehitystoimintaa se on ainakin. Suurin ero suhteessa akateemiseen tutkimukseen lienee se, että suunnittelutoiminnan prosessia ei reflektoida ja jäsennetä samalla tarkkuudella on enemmän kyse taidollis-toiminnallisesta suorituksesta. Tutkimus- ja kehitysstrategia kuuluu Kuopion Muotoiluakatemian ydinstrategioihin. Strategiatyöskentelyä ohjaavat Muotoiluakatemian visio, missio ja arvot. Muotoiluakatemian t&k-strategia on kirjoitettu syksyn 2006 aikana vuosille Tutkimus- ja kehitystyö profiloi ja tukee Muotoiluakatemian koulutuksellisen tehtävän suorittamista ja aluekehitystehtävää. Tutkimus- ja kehitystyö on työelämän tarpeista lähtevää pääasiassa soveltavaa tutkimusta ja kehitystyötä. Se on ammattien ja työtehtävien sovellutuksiin ja kehittämistarpeisiin tehtävää tutkimusta, käytännön ja teorian yhdistämistä, pohjautuu käytännön ilmiöihin, havaintoihin ja käsityksiin, joissa pyritään toiminnalliseen tavoitteeseen tai sovellutukseen. Innovaatio voi olla uusi malli, toimintatapa, muotoilu, brändi tai konsepti, joka muuttaa vallitsevaa käytäntöä lisäarvoa tuottavalla tavalla. Innovaatio ei välttämättä ole pelkkä T&k-strategian linjaukset Kuopion Muotoiluakatemian t&k-strategian linjaukset ovat tiiviisti kytkettyinä opetussuunnitelmaan kirjattuihin ydinosaamisalueisiin sekä syventävien opintojen koulutustavoitteisiin. Syventävien opintojen valinta tapahtuu useimmiten kolmannen opintovuoden alussa ja ne suuntaavat opiskelijan asiantuntemusta kohti opinnäytetyötä ja työelämää. Syventävät opinnot luovat pohjan myös t&k-strategian peruslinjaukselle. Samalla syventävät opinnot suuntaavat Kuopion Muotoiluakatemian profiilia ja erikoisosaamisen kehittämistä. Syventävien opintojen suuntautumisvaihtoehtoja on neljä: teollinen muotoilu, käden taidot ja tuotteistaminen, luova tuotanto ja yrittäjyys graafinen viestintä. Tutkimus- ja kehitystyössä Kuopion Muotoiluakatemian rooli on toimia alansa asiantuntijana, tutkimus- ja kehityshankkeiden käynnistäjänä ja vetäjänä sekä taito- ja tietokeskuksena. Kehitystyössä tähdätään huippuasiantuntemukseen ja profiloitumiseen sekä kansainvälisen kehityksen eturintamaan. Pääaineiden ammatilliset hankkeet sidotaan yhteisiin kehityslinjauksiin kumuloituvan tiedon ja osaamisen saavuttamiseksi. Syventävien opintojen tutkimus- ja kehitystyö kokoaa eri pääaineiden sovelluksiin kuuluvia hankkeita suuremmiksi ja vahvemmiksi kokonaisuuksiksi. Johtoajatuksia tutkimus- ja kehityshankkeissa ovat innovatiivisuus, asiakaskeskeisyys, laaja verkottuminen, yrittäjyyden tukeminen ja kansainvälinen yhteistoiminta. Yleisenä tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena Kuopion Muotoiluakatemiassa on vastata työelämän kehittämisen haasteisiin ja ennakoida tulevaisuuden tarpeita. Tutkiva toiminta tarkoittaa, että opiskelija hallitsee kehittävän, kriittisen ja tutkivan otteen 13

14 omassa työssään. Hän osaa dokumentoida, raportoida ja esitellä t&k-prosessin ja tuloksen. Kuopion Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystyön tavoitteita: Muotoiluakatemia on yksi valtakunnallisista muotoilun ja viestinnän osaamis- ja innovaatiokeskuksista, joka palvelee erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän tarpeita. Tutkimus- ja kehitystyössä huomioidaan monipuolisesti tuotteen tai palvelun käyttäjän tarpeet ja kestävän kehityksen näkökulma. Kulttuurierojen ymmärtäminen ja huomioon ottaminen ovat tuotesuunnittelun ydinosaamisen alueita Tutkimus- ja kehitystyö lisää Muotoiluakatemian asiantuntijuutta ja näyttää suuntaa tulevaisuuden osaajille Tulevaisuuteen varustaudutaan liittymällä/sitoutumalla muotoilun ja viestinnän tulevaisuusmaisemaa kehittäviin kansainvälisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Muotoilufoorumin hanke- ja projektitoiminta osana Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystoimintaa Muotoilufoorumi on Kuopion Muotoiluakatemian muotoiluinnovaatioiden tutkimus-, tuotekehitys- ja palvelukeskus. Se yhdistää Kuopion Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystyön, opetuksen ja oppimisen sekä käytännön työelämän laajaksi oppimisympäristöksi. Muotoilufoorumi on muotoilun ja viestinnän asiantuntijuutta tuottava, kokoava ja ylläpitävä keskus, joka rakentaa ja ylläpitää Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystyön yhteyksiä elinkeinoelämään. Muotoilufoorumi organisoi ja koordinoi akatemian hanketoimintaa ja tuottaa palvelutoimintana yrityksille ja yhteisöille ydinosaamiseensa kuuluvina osaamisalueina muotoilun ja viestinnän palvelukokonaisuuksia: muotoiluun ja graafiseen viestintään liittyvät tutkimus-, muotoilu- ja tuotekehityspalvelut mallinnus- ja pikavalmistuspalvelut Muotoilufoorumin palveluksessa työskentelee hankepäällikkö, kaksi projektisuunnittelijaa, sekä projekti- ja hanketoiminnassa mukana olevaa opetushenkilöstöä. Muotoilufoorumin toimintaa ohjaa johtoryhmä, jossa on edustus kaikilta Muotoiluakatemian opetuksen laitoksilta, tulosaluejohtaja, talous- ja hallintojohtaja, aikuiskoulutus ja projektitoiminnan edustus sekä koulutuspäällikkö. Kuopion Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystyön lähtökohtana on alueen työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän tutkimus- ja kehitystarpeet. Yhteistoimintaa ja verkostoja yritysten ja elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa kehitetään jatkuvasti vilkkaan projektitoiminnan kautta ja mm. rakennerahastohankkeiden avulla. Projekti- ja hanketoiminnalla tuemme Muotoiluakatemian muotoilun ja viestinnän koulutusohjelmien mukaista asiakas- ja markkinointilähtöistä opetusta ja koulutamme opiskelijoita alan ammattitehtäviin sekä yrityksiä muotoilupalveluiden käyttäjiksi. Vuosittain toteutetaan yli 50 eriasteista suunnitteluprojektia yritysten tai yhteisöjen kanssa. Tämän lisäksi lähes kaikki opinnäytetyöt liittyvät johonkin konkreettiseen tuotekehityshankkeeseen. Erityistä huomiota Muotoilufoorumin toiminnassa kiinnitetäänkin ammattikorkeakoulun ydinprosessien mukaisesti opetuksen ja oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön synergiaan. Tästä syystä myös uuden, 2006 käyttöön otetun opetussuunnitelman uudistamistyön yhtenä keskeisenä lähtökohtana oli tutkimus- ja kehitystyön sekä opetus- ja opiskelutoimintojen kehittäminen yhä paremmin toisiaan täydentäväksi ja hyödyntäväksi toiminnaksi sekä vastaamaan työelämävaatimuksia. Muotoiluakatemian asiantuntijuus on vahvinta suunnittelutyön sisällössä eli visuaalisen muotokielen ja estetiikan hallinnassa sekä käyttäjälähtöisessä ja kokonaisvaltaisessa suunnittelussa. Palvelumme voivat olla yksittäisiä muotoilu- ja tuotekehitystehtäviä, käytettävyystutkimuksia, yritysviestinnän tehtäviä, taideteoksia, tuotemallistojen suunnittelua, yhteisproduktioita, luovan toiminnan ohjaustapahtumia, kilpailuja sekä omana palvelumuotonaan pikavalmistuspalvelut (pikamallinnus). Muotoilufoorumin hanke- ja projektitoiminnan kautta toteutuvat monimuotoisesti ammattikorkeakoulun perustehtävät: opetus ja oppiminen, tutkimus- ja kehitystyö sekä aluekehitystehtävä. Esimerkkejä tutkimus- ja kehityshankkeista PUUMI-puumuotoilulla innovaatioihin, ESR EU:n 1-tavoiteohjelmaan (ESR) kuuluva PUUMI puumuotoilulla innovaatioihin -projekti aloitettiin 2005 helmikuussa. Tavoitteena PUUMI:ssa on muotoilun käyttötapojen sekä käyttäjälähtöisen ja monialaisen tuotekehityksen laajentaminen puutuotealan yrityksiin. Hankkeessa järjestetään yrityskoulutusta, toteutetaan tuotekonsepteja ja luodaan toimiva innovaatioketju, joka pystyy tuottamaan tuotekokonaisuuksia asuin- ja julkiseen rakentamiseen. Projektissa aloitti vuonna 2006 viisi uutta yritystä (projektissa yhteensä 17 yritystä). Monet yrityksille tehdyistä konseptointiprojekteista etenivät jo kohti tuotantoa. Hankkeen vaiheita ja tuloksia esiteltiin vuoden aikana koulutustilaisuuksien, pienten näyttelyiden sekä Muotoiluakatemian normaalin PR- ja tiedotustoiminnan kautta. Keväällä 2006 aloitettiin hankkeessa kehitettävän inno- 14

15 vaatioketjun toiminnallinen pohdiskelu sekä sen teoreettinen mallinnus. Työ jatkui yrityskierroksilla syksyllä ja aineiston analyysit ja lopullinen mallinnus saadaan valmiiksi Myös alihankinnan verkottamistyö aloitettiin projektiyritysten kesken. HILIMA-ympäristö, tuotteet ja luovuus ikääntyneiden hyvinvoinnissa, ESR EU:n 1-tukihanke HILIMA-projekti, joka oli osa Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan koordinoimaa ARVO-hanketta, päättyi toukokuun lopussa. Hankkeessa luotiin moniammatillinen toimintamalli Savonia-ammattikorkeakoulun toimintaan. Hankkeessa mallinnettiin eri alojen asiantuntijuuden käyttöä opetuksessa vanhustyön alueella, joka oli hankkeen pilottialueena. Koko hankkeen loppuraportti laadittiin julkaisun muotoon ja lisäksi HILIMAn osuudesta koostettiin cd-rom, joka julkaistiin KuMu:n Taitemiajulkaisusarjassa. Esimerkkejä maksullisen palvelutoiminnan projekteista Suunnittelu- ja tuotekehitysprojektien sisältö vaihtelee toimeksiannon mukaisesti. Uusia tuotteita suunniteltaessa se yleensä sisältää koko prosessin läpiviemisen ideasta tuotteeksi. Jo olemassa olevien tuotteiden kohdalla suunnittelutyö voi kohdentua vain johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Taideteosten tuottamisessa taas oleellisinta on teoksen esteettinen laatu, sen ainutkertaisuus ja kohdentaminen määrättyyn tarkoitukseensa. Graafisen viestinnän laitoksen yritysprojektit olivat yritysviestintään liittyviä kehittämisprojekteja, kuten yritystunnusten, mainosmateriaalin, yrityksen visuaalisen ilmeen tai sähköisen multimedian suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi tehdään esimerkiksi kuvitustöitä. Toimeksiannot julkaisujen suunnittelussa ovat myös lisääntyneet. Graafisen viestinnän laitoksen myyntiprojekteja vuonna 2006 olivat mm: Triangeli-kirjastopäivien tunnus ja oheismateriaali Minna Canth-instituutin tunnus, graafinen ohjeisto ja wwwsivut Kuopion kaupungin teknisen viraston juhlavuoden tunnus vuodelle 2007 Pakkasbaletti/Satubalet -kirjasen ulkoasun suunnittelu Minna ja Hugo -pulloetikettien suunnittelu Minna-musikaaliin liittyen Mainosfilmi Samesor Oy:lle Kahden terapiakorttisarjan suunnittelu Verkkotuutorsivuston suunnittelu ja toteutus Kuopion yliopiston Kansanterveystieteen laitokselle Norrum Oy:n kotisivut Hyvinvointiosaamisen kehittäminen, OPM Opetusministeriön erillismäärärahalla toteutettavassa, Savonia-ammattikorkeakoulun yhteisessä, Hyvinvointiosaamisen kehittäminen -hankkeessa on tavoitteena eri koulutusalojen yhteisvoimin tuottaa lisäarvoa alueen elinkeinoelämälle, julkiselle sektorille sekä kuntalaisille hyvinvoinnin näkökulmasta. Kuopion Muotoiluakatemiassa Hyvinvointiosaamisen kehittäminen -hanke jakaantui kahteen pääteemaan: toisessa perehdyttiin erityisesti hyvinvointikontekstiin muotoilun ja viestinnän alueella ja toisessa hyvinvointia lähestyttiin tulevaisuusnäkökulmasta. Jälkimmäisessä keskeisenä tavoitteena on ollut etsiä vastauksia kysymykseen, kuinka tulevaisuusnäkökulma voidaan konkretisoida opetussuunnitelmassa, opetus- ja oppimismenetelmissä, tutkimusja kehitystyössä sekä hanke- ja palvelutoiminnassa. Keramiikka- ja lasimuotoilun laitoksen kansainvälinen toiminta oli aktiivista. Yhteistyössä Tallinnan taideakatemian opettajien ja opiskelijoiden kanssa toteutettiin Kuopiossa liekkipolttoon liittyvä workshop toukokuussa Laitos oli myös edustettuna kansainvälisessä keramiikkatapahtumassa elokuussa Bornholmin saarella Tanskassa. Vuonna 2006 valmistuivat myös ensimmäiset lasimuotoilua pääaineenaan painottaneet opiskelijat sekä opinnäytetyöt Kuopio Tanssii ja Soi -festivaaleille. Keramiikka- ja lasimuotoilulaitoksen myyntiprojekteja olivat 2006 muun muassa: Mustinlampi/keraaminen taideteos Klassillinen lukio/taideteoksen suunnittelu ja toteutus Tilataideteos/Kivinen Lasinen enkeliveistos -hautamuistomerkki Tuotemuotoilun laitoksen vuoden 2006 myyntiprojektit liittyivät pääasiassa Pohjois-Savossa toimivien pk-yritysten tuotekehitystoimintaan, jossa muotoilun avulla tuotteiden visuaalisia arvoja ja käytettävyyttä parannettiin. Tehtävät jakaantuivat uusien tuotekonseptien luomiseen sekä tuotteiden suunnitteluun käytettävyyden ja valmistettavuuden näkökulmista. Nousevana suuntana yrityksille suuntautuvassa palvelutoiminnassa on tuotekonseptointi, jonka kautta tarkastellaan vapaammin mahdollisia suuntia uusille tuotteille. Tuotemuotoilun laitoksen myyntiprojekteja vuonna 2006 olivat muun muassa: Savonia-amk:n Studia messuosaston suunnittelu ja rakenteiden valmistus 15

16 Korttelimuseon ulkokylttien suunnittelu ja toteutus Uusiotuoteohjeisto Eko-seutu hankkeelle Paperiannostelija: keksinnöllisen innovaation muotoilu Laitekotelon muotoilu Remote Analysis Oy:lle Laitekotelon muotoilu sekä viimeistellyn pikamallisarjan toteutus Mega Elektroniikka Oy:lle. Vanhusten kommunikointivälineen muotoilu ja testisarjan toteutus Turvapolku -hankkeelle Melusuojan muotoilutyö Suojasauma Oy:lle Tuotekonseptointia Benepower Oy:lle Ensihoitorepun muotoilutyö Cronwells Oy: lle Vuonna 2006 PUUMI- projektissa toteutettuja kaluste- ja tilasuunnittelukonsepteja lähdettiin viemään muutamissa yrityksissä jo tuotantoon, kuten: Terassikaluste- ja puiset pienesinesarjat Viilutuote Oy:lle Muuntuva säilytystilajärjestelmä Nelko Oy:lle Julkitilan tuoli Savon ammatilliselle koulutuskuntayhtymälle Joustavan urheilulattian kiinnityssysteemi Parkettiasennus R.Korhonen Oy:lle Tekstiilimuotoilun laitoksen myyntiprojektit liittyivät taide- ja sisustustekstiilien suunnitteluun ja toteutukseen. Niitä toteutettiin projektiopinnoissa ja opinnäytetöinä useisiin yksityiskoteihin ja julkisiin tiloihin. Jälkimmäisestä mainittakoon Niiralan Kulma Oy:n toimistotilan aulaan suunniteltu ja valmistettu tekstiilitaideteos. Maljapuron palvelukotiin suunniteltiin nk. elämyshuone, jonka tarkoituksena on toimia virikkeellisenä ja elämyksellisenä toimintatilana. Laitoksen opiskelijat toteuttivat myös useita käden taitojen ja luovan toiminnan ohjausprojekteja lapsista ikääntyneisiin. Hyvinvointiteema oli lähtökohtana myös opiskelijoiden lukiolaisten kanssa yhteistyönä tehdyssä projektissa, jossa lukiolaisten mieltymysten pohjalta valmistettiin pienoismallien perusteella Oma pesä -teokset esiteltäviksi Muotoiluakatemian näyttelyssä. Savonia-ammattikorkeakoulun tanssin opiskelijoiden kanssa toteutettiin yhteistyöprojekti, jossa tekstiiliopiskelijat suunnittelivat ja valmistivat minitekstiiliteokset ja tanssin opiskelijat ideoivat minitekstiileistä tanssiteokset. Tekstiilimuotoilun laitoksen myyntiprojekteja vuonna 2006 olivat muun muassa: Nuori Soittaa! -tapahtuman visuaalinen ilme Kahvila Truben sisustussuunnitelma Niiralan Kulma Oy:n taidetekstiili Taide- ja sisustustekstiilien suunnittelua yksityiskoteihin Maljapuron palvelukodin elämyshuoneen suunnittelu Paholaisen palkka-ampuja -oopperan puvustuskankaiden ja pukujen kuviointi, värjäys ja erikoiskäsittelyt Vaatetusmuotoilun laitoksen myyntiprojektit olivat muun muassa puvustusprojekteja, työ- ja imagovaatetuksen suunnittelua, uniikkivaatteiden suunnittelua ja toteutusta sekä erilaisten myyntimallistojen suunnittelua, mallikappaleiden toteutusta sekä markkinointitapahtumien järjestämistä. Mittava hanke oli jälleen oopperapuvustuksen toteutus Cava-säätiön tuottamalle Paholaisen palkka-ampuja -oopperalle. Tähän Nilsiän Louhosareenalla esitettyyn ja vuonna 2007 Kansallisoopperaan siirtyvään oopperaan toteutettiin englantilaisen Ruari Murchisonin suunnitelmien pohjalta puvustus. Mittava projekti antoi siihen osallistuville opiskelijoille suurenmoisen tilaisuuden kehittää osaamistaan ja toteuttaa luovuuttaan yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Samalla tekijät olivat osallisina tekemässä merkittävää kulttuuritapahtumaa ja siten edistämässä alueen kulttuurituotantoa. Puvustuksen sai myös J.V. Snellmanin juhlavuoden tapahtumiin kuulunut Meidän mies -musikaali. Vaatetusmuotoilun laitoksen myyntiprojekteja vuonna 2006 olivat muun muassa: Paholaisen palkka-ampuja -oopperapuvustuksen toteutus Vaatemallistojen suunnittelu, toteutus ja OTOS-myyntinäyttelyn järjestäminen entisessä Turon tehtaanmyymälän tiloissa Musikaalin Meidän mies kuvaelmia J.V. Snellmanista ja suomalaisuudesta puvustus ja visualisointi Snellman-illallinen -tapahtuman visualisointi Kafetemian henkilökunnan työvaatteiden suunnittelu Luistelunäytösasujen suunnittelu ja toteutus Varkauden Taitoluistelijat ry:lle Työvaatekonseptin suunnittelu Lappi-Hunaja Oy:lle Mainospuvun suunnittelu ja toteutus kahvila Trubelle Muotoilufoorumin pikavalmistuspalvelut Muotoilufoorumin Mallintamo on saanut hyvin jalansijaa pikavalmistuspalveluiden tuottajana. Palvelutoiminta mallintamisessa on ollut jatkuvasti kasvussa. Muotoilijat ja tekniset suunnittelijat osaavat yhä enemmän hyödyntää Mallintamon palveluita. Suunnittelijoiden lisäksi keksijät ja taiteilijat ovat hyödyntäneet pikavalmistusta ideoiden konkretisoinnissa ja kaupallistamisessa. Vuoden 2006 aikana pikavalmistuksessa toteutettiin jonkin verran piensarjatuotantoa. Teknisten ominaisuuksien, kuten pinnanlaadun ja mittatarkkuuden kehittyminen ovat lisänneet piensarjatuotannon kysyntää. Valmistustekniikan ehdottomiin etuihin kuuluvat kustannustehokkuus ja tuotesarjojen päivityksen helppous: 16

17 muutokset mallisarjaan eivät yleensä lisää valmistuskustannuksia tai valmistusaikaa. Vuoden aikana on toteutettu myös tarkkoja, teknisiä malleja sekä massiivisten tuotantolinjojen pienoismalleja. Esittelyssä kansainvälinen toiminta Kulttuurialalla Kuopion Muotoiluakatemiassa kansainvälinen toiminta (kv-toiminta) tukee koulutuksen, opetuksen ja tutkimuksen kokonaiskehittämistä. Kansainvälistä toimintaa toteutetaan opetussuunnitelmassa sekä tutkimus- ja kehityssuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja linjausten mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa kansainvälinen yhteistyö koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin siten, että opiskelija oppii jo opintojen aikana ymmärtämään ja kohtaamaan kulttuurialan kansainvälistyvän työelämän. Koulutuksen päättyessä opiskelija on saavuttanut sellaisen asenne-, tieto- ja taitotason, jota toiminta kulttuurialan kansainvälistyvässä työelämässä edellyttää. Vuoden 2006 aikana Kuopion Muotoiluakatemia on jatkanut monipuolista kansainvälistä toimintaansa osana Savonia-ammattikorkeakoulun kansainvälistä yhteistyötä. Toiminta on saanut kiinteitä yhteistyömuotoja ja toiminnoissa on edetty määrätietoiseen ja vastavuoroisesti osapuolia hyödyttävään toimintaan sekä opetuksen että tutkimustoiminnan alueella. Ylemmän tutkintotason tulevaa yhteistyöverkostoa on rakennettu tekemällä valmistelevat yhteistyösopimukset viiden ulkomaisen yliopiston kanssa. Kuopion Muotoiluakatemian kansainvälisen koulutusyhteistyön keskeisiä muotoja ovat opiskelija- ja opettajavaihdot, harjoittelijavaihdot, opintosuunnitelmien ja opetuksen kehittäminen (projektit) sekä opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen vuorovaikutuksessa korkeatasoisten ja monipuolisten kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kulttuurialalle tyypillisiä kansainvälisen toiminnan muotoja ovat luonnollisesti myös opettajien toiminta kansainvälisissä asiantuntijaverkoissa, näyttelyvaihto, osallistumiset kansainvälisiin kilpailuihin, vierailevat asiantuntijat ja opettajat sekä osallistumiset kansainvälisiin kongresseihin. Kuopion Muotoiluakatemiassa kansainvälistä toimintaa toteuttavat tulosaluejohtaja, koulutuspäällikkö, opettajat ja opiskelijat yhdessä. Toteutusta ovat tukemassa Savonia-ammattikorkeakoulun kv-toimisto ja yksikön kv-koordinaattori, joka toimii yhteistyössä Muotoiluakatemian laitoksilla kv-toiminnasta vastaavien opettajien kanssa. Tärkeimpänä toimintaa ohjaavana ohjelmana on EU:n Sokrates/Erasmus ohjelma. Erasmus-alaohjelma pyrkii nostamaan korkea-asteen koulutuksen tasoa. Tavoitteena on kannustaa korkeakouluja kansainväliseen yhteistyöhön ja lisätä opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan liikkuvuutta. Alaohjelman avulla pyritään edistämään avoimuutta sekä opintojen ja kelpoisuuksien nykyistä parempaa akateemista tunnustamista Euroopassa. Erasmus-yhteistyö perustuu korkeakoulujen tai niiden laitosten välisiin sopimuksiin. Erasmus jakaantuu kolmeen toisiinsa liittyvään toimintoon, jotka ovat korkeakoulujen eurooppalainen yhteistyö (mm. intensiivikurssit), opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus sekä temaattiset verkostot. Vuoden 2006 aikana Kuopion Muotoiluakatemialla on ollut 17 Sokrates/Erasmus ohjelman alaista yhteistyöoppilaitosta, joiden kanssa on toteutettu sekä opettaja- että opiskelijavaihtoa. Muotoiluakatemia on solminut myös kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia. Kuopion Muotoiluakatemian opettajilla on hyvät mahdollisuudet tehdä osa työstään ulkomaisessa partnerikorkeakoulussa ja kehittää osaamistaan kansainvälisesti. Opettajavaihtojen aikana perehdytään ulkomaisiin opetussuunnitelmiin sekä opetus- ja oppimismenetelmiin ja -metodeihin partnerikorkeakouluissa. Samalla opettajat tutustuvat kansainvälisiin kollegoihinsa ja rakentavat näin omaa kansainvälistä opettajayhteisöään ja verkostoaan. Toimintavuoden 2006 aikana opettaja- ja asiantuntijavaihtoon lähti 16 henkilöä. Vastaavasti Kuopion Muotoiluakatemiassa vieraili vuoden aikana 11 ulkomaista opettajaa ja asiantuntijaa. Kuopion Muotoiluakatemiassa opiskelijoille on luotu hyvät mahdollisuudet suorittaa osa tutkinnostaan ulkomaisissa partnerikorkeakouluissa. Opiskelijavaihdon periaatteena on, että ulkomailla suoritetut opinnot luetaan täysimääräisenä osaksi opiskelijan omaa tutkintoa. Ulkomailla opiskelu on siis sekä ajallisesti että sisällöllisesti osa kotimaista tutkintoa, eikä näin ollen pidennä säännönmukaista tutkinnon suoritusaikaa. Kuopion Muotoiluakatemiassa opiskelijavaihto suunnitellaan osaksi opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS). Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelijan on mahdollista hakeutua opiskelu- tai harjoittelujaksolle ulkomaille. Kansainvälinen vaihtojakso tarjoaa elämyksiä, kokemuksia ja uudenlaista oppia maailmalta. Vuoden 2006 aikana Kuopion Muotoiluakatemiasta lähti yli kolme kuukautta kestävään kansainväliseen opiskelijavaihtoon yhteensä 24 opiskelijaa. Opiskelijavaihtoon kuuluvat myös lyhyet, kestoltaan alle kolmen kuukauden pituiset vaihtojaksot. Lyhytkestoiseen opiskelijavaihtoon lähti vuoden 2006 aikana yhteensä 19 opiskelijaa. Muotoiluakatemiasta Erasmus-vaihtoon lähtevät opiskelijat voivat osallistua intensiivisille kielivalmennuskursseille (Erasmus Intensive Language Courses EILC), joita järjestetään Euroopan harvinaisemmissa kielissä vaihdon kohdemaassa. Toimintavuoden aikana vaihtoon lähtevät opiskelijat ovat osallistuneet mm. Portugalin ja Viron kielen EILC-intensiivikursseille. 17

18 Toimintavuoden aikana on kiinnitetty erityistä huomiota opiskelijoiden kv-työharjoittelumahdollisuuksista tiedottamiseen. Opiskelijoita on ohjattu suorittamaan tutkintoon kuuluva työharjoittelu ulkomailla. Kansainvälisen opiskelijavaihdon ja ulkomailla suoritettavan työharjoittelun yhteensovittaminen on erinomainen vaihtoehto. Ulkomailla opiskelu ennen työharjoittelun suorittamista antaa hyvän pohjan vieraalla kielellä toimimiseen ja erilaisessa toimintakulttuurissa työskentelyyn. Opiskelijoilta tulleen palautteen mukaan vaihtojakson jälkeen on luontevaa siirtyä ulkomaisen työyhteisön harjoittelijajäseneksi. Vuoden 2006 aikana Kuopion Muotoiluakatemiasta lähti yli kolme kuukautta kestävään kansainväliseen työharjoitteluun yhteensä 9 opiskelijaa. Opiskelijalle kansainvälinen kokemus on kilpailuvaltti. Työnantajilta tulleen palautteen mukaan opiskelijan tutkinnon aikana suorittamaa ulkomaanopintojaksoa sekä ulkomailla suoritettua työharjoittelua arvostetaan. Kuopion Muotoiluakatemiaan saapuva vaihto-opiskelija saa tuekseen kv-koordinaattorin lisäksi sekä opettaja- että opiskelijatuutorin. Laitosten kv-opettajatuutorit ohjaavat saapuvia opiskelijoita pääasiassa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Muotoiluakatemian opiskelijat voivat osallistua kansainväliseen toimintaan toimimalla kansainvälisenä tuutoropiskelijana Muotoiluakatemiaan tuleville ulkomaisille opiskelijoille. Kansainväliseen toimintaan osallistuvien opiskelijatuutorien tehtävänä on auttaa Muotoiluakatemiaan opiskelemaan saapuvaa opiskelijaa sopeutumaan opiskelijayhteisöön ja suomalaiseen kulttuuriin. He myös järjestävät ulkomaisille vaihto-opiskelijoille vapaa-ajan toimintaa. Saapuvilla vaihto-opiskelijoilla on mahdollisuus perehtyä suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen myös Savonia-ammattikorkeakoulun Finnish for beginners -kurssin avulla. Kuopion Muotoiluakatemiaan saapui ulkomailta yli kolmen kuukauden pituiseen opiskelijavaihtoon 20 opiskelijaa vuoden 2006 aikana. Lisäksi 8 opiskelijaa ulkomailta vieraili Muotoiluakatemiassa kansainväliseen näyttelytoimintaan liittyen. Muotoiluakatemiassa suoritettujen tutkintojen tulee olla kansainvälisesti vertailukelpoisia ja annetun opetuksen laadun kansainvälistä tasoa. Tämän lisäksi nopeasti kansainvälistyvä koulutus ja työelämä edellyttävät niin opettajilta kuin valmistuvilta opiskelijoiltakin vahvaa substanssiosaamista, monikulttuurista osaamista ja riittävää kielitaitoa. Kuopion Muotoiluakatemiassa tehtävällä kansainvälisellä toiminnalla ja yhteistyöllä halutaan suunnata toimintaa kohti edellä mainittuja tavoitteita. Kansainvälinen hanketoiminta Kansainvälisen hanketoiminnan tavoitteena on kehittää uusia muotoja opiskelija- ja henkilövaihtoon sekä oppilaitoksen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Näihin liittyen jatkettiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kansainvälisen yhteistyöverkoston laajentamista ja koulutuksen sisällön kehittämistä. Oman kokonaisuuden kv-toiminnassa muodostivat Italia-kontaktit. Jo edellisenä vuonna alkanut yhteistyö eteni kohti konkretiaa. Kauppakamarien ja aluehallinnon sekä pk-teollisuusyhdistysten yhteistyöllä Italiassa on luotu kattavia yrityspalvelukeskusten palveluverkkoja. Italialaiset olivat erityisen kiinnostuneita Kuopion Muotoiluakatemian koulutusmallista, jossa tuotekehityksen opinnot toteutetaan projektitoiminnan kautta suorassa yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Keväällä Italiassa vieraili pohjoissavolainen delegaatio, joka koostui Kuopion kaupungin yrityspalveluiden, konsultaatioyritysten, Kuopion Muotoiluakatemian ja Itä-Suomen lääninhallituksen edustajista. Tapaamisessa keskusteltiin yhteistyömuodoista Trenton ja Visenzan kauppakamarien, aluehallinnon, yrityspalvelukeskusten, Venetsian yliopiston sekä yrityshautomoiden kanssa. Lisäksi aloitettiin yhteistyöneuvottelut Pistoijan aluehallinnon (Economic Development Department, Office for European Policies) edustajien kanssa. Marraskuussa järjestettiin yhteistapaaminen Espanjassa, Valenciassa sijaitsevassa AIDIMA-nimisessa teknologia- ja tutkimuskeskuksessa. Tapaamisessa kartoitettiin eri koulutus- ja yritysorganisaatioiden yhteisiä intressejä muotoilun, globaalin markkinoinnin, tutkimuksen (tekniset innovaatiot), ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen alueilla. Osallistujia tapaamisessa oli Italaista, Espanjasta, Saksasta ja Suomesta. Näyttely-, messu- ja tiedotustoiminta Muotoiluakatemian opiskelijoiden saavutuksia, projekteja ja taitoja esiteltiin vuoden 2006 aikana yli 20 näyttelyssä oppilaitoksen omissa tiloissa. Näyttelyitä ovat rakentaneet opiskelijaryhmät, yksittäiset opiskelijat ja ohjaavat opettajat. Kuopion Muotoiluakatemian koko opetuksen kattava ja sen monipuolisuutta esittelevä näyttely on ollut Satoa - nuorten suunnittelijoiden kesänäyttely. Näyttelyitä on viety myös talon ulkopuolelle. Kuopion Musiikkikeskuksessa ollut Jälkeemme minitekstiilien näyttely sai runsaasti katsojia Musiikkikeskuksen monipuolisen tarjonnan aikana marras- ja joulukuussa. Näyttelyn tuotteiden myynti tapahtui internetin hiljaisessa huutokaupassa, jonka kautta ostajat pystyivät jättämään tarjouksensa. Helsingissä opiskelijoiden töitä oli esillä kesä-heinäkuussa Compost Galleryssä. Valtakunnallinen Snellmanin juhlavuosi nousi esille erilaisina tapahtumina myös Kuopiossa. KuMussa järjestettiin nuorille juhlavuoden teemaan liittyvä julistekilpailu, järjestettiin koululaisille ladontatyöpajoja ja koottiin suuri näyttelykokonaisuus Kuopion 18

19 Muotoiluakatemian näyttelytiloihin. Saa sanoa -näyttelyllä julistettiin sanan vapautta ja esiteltiin kuopiolaisten painotalojen historiaa. Historia, nykypäivä ja tulevaisuus koottiin yhteen laajalla ja informatiivisella näyttelykokonaisuudella. Niin ikään Snellman juhlavuoteen kuuluvaan musikaaliin Meidän mies -kuvaelmia J.V. Snellmanista ja suomalaisuudesta toteutettiin visualisointi ja puvustus. Kansainvälistä näyttelytoimintaa edusti Kuopion ystävyyskaupungissa Besançonissa Institut Universitaire de Formation des Maîtres ssä syyskuussa ollut näyttely. Tuotemuotoilun yliopettaja Hannu Oksanen oli paikalla näyttelyä rakentamassa ja esittelemässä toimintaamme ranskalaiselle näyttelyväelle. Toukokuussa 2006 pidettiin keramiikka- ja lasimuotoilun laitoksen ja Tallinnan taideakatemian opettajien ja opiskelijoiden kanssa yhteistyössä liekkipolttoon liittyvä workshop, jonka yhteydessä tallinalaisilla vierailla oli näyttely Taitemia-galleriassa. Muotoilun messuille osallistuminen on osa Kuopion Muotoiluakatemian tiedotustoimintaa ja yhteyksien hankkimista elinkeinoelämään. Helsingissä järjestettävät Lukiolaisten liiton Studia-messut kuuluvat jokavuotiseen toimintaan. Rakenna- ja asu messuilla Kuopio-Hallissa esiteltiin Puumi puumuotoilulla innovaatioihin messuosasto. Jalometallimuotoilun opiskelijat töineen olivat esillä kello- ja kulta-alan ammattitapahtumassa Gold, Silver, Watch -messuilla Wanhassa Satamassa Helsingissä. EU-hankkeemme Puumi oli lisäksi esillä näyttelyllä torikioski- ja esiintymislavakonsepteista Iisalmen kulttuurikeskuksella, Verkostopäivässä Toivalassa ja Toriseminaarissa Iisalmessa, jossa käytiin läpi PUUMI:ssa tehtyjä suunnitelmia Iisalmen torille. Kansainvälinen messuosallistuminen oli toukokussa 2006 International Contemporary Furniture Fair New Yorkissa. Osastomme hyvinvointi-teemalla ja opiskelijoiden tuotteilla saatiin runsaasti huomiota ja osa töistä noteerattiin myös kansainvälisessä mediassa. Messuosallistumisen ansiosta päästiin myös yhteistyöhön yhdysvaltalaisen kalustevalmistajan Turnstonen kanssa. Muotoiluakatemian opiskelijat ovat osallistuneet vuoden aikana kansainvälisiin ja kotimaisiin kilpailuihin. Elintarviketurvallisuusviraston logon ja graafisen ohjeiston suunnittelukilpailun voiton saavutti graafisen viestinnän opiskelija Marja-Riitta Kolari. Voiton arvokkuutta lisää se, että kilpailuun osallistui 60 tekijää, joista osa oli mainostoimistoja ja muita alan ammattilaisia. Kansainvälisessä KAHLA Porzellan 20 dreams of a hotel -muotoilukilpailussa toisen palkinnon voitti keramiikka- ja lasimuotoilun opiskelija Jenni Mäki espressokuppi-lautasparilla Take ja Mikko Myllymäki sai kunniamaininnan valaisimellaan Fallen/Captured. Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyssä Bombay Sapphire Designer Glass Competition -muotoilukilpailussa toiseksi sijoittui Heikki Viinikainen suunnittelemallaan cocktail-lasilla. Tiedotustoiminnan kulmakivi ovat medialle suunnatut ajankohtaiset tiedotteet ja yhteyksien pitäminen. Muotoiluakatemia onkin ollut runsaasti esillä tiedotusvälineissä. Uutiset, näyttelyartikkelit sekä opiskelijoiden haastattelut ovat kertoneet monin eri tavoin oppilaitoksen toiminnasta. Liikevaihto ja tulos Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja Muotoiluakatemian talouden puitteet on rajattu opetusministeriön vahvistamassa, kuntayhtymän ja yhdistyksen välisessä sopimuksessa. Yhdistyksen näkökulmasta katsottuna pääasiallinen liikevaihdon osa muodostuu myyntitulosta, jonka se saa laskuttaessaan tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymää. Kuntayhtymä saa Muotoiluakatemian osalta lakisääteisen rahoituksen opetusministeriöstä sen vahvistamin perustein. Kuntayhtymän Muotoiluakatemian toimintaan myöntämä yksikköhintarahoitus oli vuonna Tästä summasta kuntayhtymä maksoi sen palveluksessa olevan Muotoiluakatemian opetushenkilöstön palkat sivukuluineen ja loppuosa, , muodosti tukipalvelukokonaisuudesta laskutettavan summan. Kuntayhtymän kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Kuopion Rouvasväenyhdistys vastaa myös opetusministeriön erillisrahoituksella tapahtuvasta hanketoiminnasta. Savonia-ammattikorkeakoululle myönnetystä hankerahoituksesta Kuopion Muotoiluakatemialle tuli kertomusvuonna rahoitusta kaikkiaan Rahoitus jakaantui seuraaviin hankkeisiin: tutkimus- ja kehitystoimintaan (hyvinvointiosaamisen kehittäminen) avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestämiseen Osaa hanketoiminnasta sitoudutaan rahoittamaan myös yksikköhinnasta ohjattavalla vastinrahalla. Osa liikevaihdosta koostuu yhdistyksen maksullisen palvelutoiminnan tuotoista (Kafetemian myynti, tuotot yritysprojekteista ja pikavalmistuksesta, raaka-ainemyynti, julkaisumyynti, jne). Maksullisen palvelutoiminnan myynti kertomusvuonna oli Tavoitesopimusneuvotteluissa opetusministeriön ja Savoniaammattikorkeakoulun välillä on sovittu, että käyttötalouden tuloista 20 % tulee muusta rahoituksesta kuin perusrahoituksesta (=yksikköhintarahoitus) ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tämä tuo velvoitteen panostaa yhä enemmän 19

20 mm. maksullisen palvelutoiminnan kehittämiseen ja tätä kautta tapahtuvaan tulojen hankintaan. Kuopion Rouvasväenyhdistyksen hallitus tulee esittämään kokoontuvalle yhdistyskokoukselle, että tilikauden 2006 tuloksesta tehdään siirrot muotoilupalkintorahastoon ja rakennusrahastoon. Rahastosiirtojen jälkeen tilikauden 2006 tulos osoittaa ylijäämää ,40. Yhdistyksen toiminnan kannattavuus on ollut hyvä. Toteutuneet tuotot olivat 109 % budjetoiduista, toteutuneet kulut 99 % budjetoiduista. Uusi ammatillisten oppilaitosten rahoitusta koskeva laki Ammattikorkeakoulujen rahoitus perustuu merkittävältä osin opetusministeriön myöntämään yksikköhintarahoitukseen. Vuoden 2006 alusta tuli voimaan uusi rahoituslaki. Sen mukaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitus määrittyy toisaalta laskennallisen opiskelijamäärän mukaan (70 % rahoituksesta) ja toisaalta suoritettujen tutkintojen määrän mukaisesti (30 % rahoituksesta). Opetusministeriö vahvistaa vuosittain kullekin koulutusalalle yksikköhinnan. Kulttuurialan johon muotoilun ja viestinnän opetus kuuluu yksikköhinta vuodelle 2006 oli 9 516,79 /opiskelija. Opiskelijoiden laskennallisen määrän mukaan määräytyvä osuus rahoituksesta on 70% alan yksikköhinnasta eli kulttuurialalla 6 485,13. Laskennallisena opiskelijamääränä käytetään vahvistettujen aloituspaikkojen määrää kerrottuna tutkinnon pituudella. Kuopion Muotoiluakatemiassa nuorten koulutuksessa aloituspaikkoja oli 140. Kun tutkinnon pituus on neljä vuotta, rahoituksen opiskelijamääräkerroin on 560. Aikuiskoulutuksessa vuosipaikkoja oli 58. Uusi rahoituslaki toi rahoitukseen myös tuloksellisuuselementin: osa ammattikorkeakoulun rahoituksesta määräytyy suoritettujen tutkintojen määrän mukaan. Vuoden 2006 tuloksellisuusosiossa määräävänä tekijänä olivat vuosina 2003 ja 2004 suoritettujen tutkintojen määrä. Suoritettujen tutkintojen määrän mukaan määräytyvä rahoituksen tuloksellisuusosio on kaikille koulutusaloille sama ja kertomusvuonna se oli 2 765,76. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjä saa opetusministeriötä rahoituksen edellä kerrotulla, rahoituslain säätämällä tavalla. Ylläpitäjä voi ammattikorkeakoulun sisällä päättää itsenäisesti opetusministeriöltä tulleen valtion rahoituksen jaosta eri koulutusalojen kesken. Kuopion Muotoiluakatemian rahoituslain mukainen kuntayhtymälle tullut rahoitus oli vuonna Kuntayhtymän päätöksellä Muotoiluakatemian toiminnan rahoitukseen ohjattiin Rahoitus Kuopion Rouvasväenyhdistyksen rahoituksellinen asema on ollut hyvä. Maksuvalmiussuhde laskettuna rahoitusomaisuuden ja lyhytaikaisten velkojen suhteena oli 2,8, mikä on osoitus erittäin hyvästä maksuvalmiudesta. Vakavaraisuus on myös erittäin hyvä. Omavaraisuusaste (oman pääoman osuus koko pääomasta) vuoden 2006 lopussa oli 81%. Pitkäaikaisia lainoja kertomusvuoden lopussa oli Kyseessä on Turon kiinteistön peruskorjauksia sekä väestönsuojan rakentamista varten otettu laina. Lyhytaikainen vieras pääoma koostuu lähinnä ostoveloista ja työnantajasuorituksista (joiden maksu tapahtuu vasta vuoden 2007 puolella) sekä siirtoveloista, joissa suurimpana tekijänä on toimihenkilöiden lomapalkkajaksotus. Investoinnit Muotoiluakatemian vuoden 2006 vahvistettu investointibudjetti oli yhteensä ja toteutuneet investoinnit , josta irtaimen käyttöomaisuuden investoinnit olivat ja Turon kiinteistön peruskorjausinvestoinnit Turon kiinteistön peruskorjaus sisälsi koko rakennuksen vesikaton uudistamisen ja lännenpuoleisen päätyseinän lämpörappauksen (Muotoiluakatemian rakennus erotettiin naapurikiinteistön rakennuksesta), sisäpihan seinien korjausrappauksen ja piha-alueen lopullisen kunnostuksen. Pihankansi uudistettiin kesällä 2005 ja viimeistelytyöt suoritettiin kesän 2006 aikana. Kertomusvuoden aikana rakennettiin Turon kiinteistöön kokonaan uusi väestönsuoja. Muut investoinnit suuntautuivat irtaimeen käyttöomaisuuteen. Kone-, laite- ja kalustohankinnat olivat yhteensä ja atk-ohjelmistohankinnat Lisäksi tietoverkkoon tehtiin pieniä parannuksia. Laitehankinnat sisältävät nykyisin varsin suuren määrän tietokoneita, tulostimia ja dataprojekteja. Huomattavaa on, että em. hankinnoista investointeihin luokitellaan vain palvelinkoneiden ja Mac-tietokoneiden hankinnat. Henkilökohtaiset tietokoneet (pöytäpc:t) sekä kannettavat tietokoneet käsitellään vuosikuluina. Kertomusvuoden aikana näitä hankintoja tehtiin :n arvosta investointien lisäksi. Investointiehdotukset kootaan vuosittain opetuksen laitoksilta sekä muiden vastuualueiden vastuuhenkilöiltä eli henkilöstö itse vaikuttaa tältäkin osin toiminnan kehittämiseen ja hankintojen priorisointiin. Ymmärrettävästi ehdotuksia tulee useimmiten enemmän 20

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilintarkastuskertomus

SISÄLTÖ. LIITTEET Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilintarkastuskertomus 1 2 SISÄLTÖ KUOPION ROUVASVÄENYHDISTYS RY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS KUOPION MUOTOILUAKATEMIAN JOHTAJAN KATSAUS KUOPION MUOTOILUAKATEMIAN KOULUTUSOHJELMAT JA OPETUKSEN TAVOITTEET KUOPION ROUVASVÄENYHDISTYS

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Opetussuunnitelma Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus >> Opintojaksoluettelo >> Opintojen suoritusjärjestys

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuriala hakukohteena Kulttuuriala Tutkinto-ohjelma AMK-tutkinnot Elokuva ja televisio Medianomi (AMK) Esitys- ja teatteritekniikka Medianomi (AMK) Esittävä taide* Teatteri-ilmaisun

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Pieni. Kotka ja Kouvola Syksy 2012. nuorten koulutus 17.9. 2.10. aikuiskoulutus 17.9. 2.10. hakuopas syksy 2012

Pieni. Kotka ja Kouvola Syksy 2012. nuorten koulutus 17.9. 2.10. aikuiskoulutus 17.9. 2.10. hakuopas syksy 2012 Hakuopas Pieni Kotka ja Kouvola Syksy 2012 nuorten koulutus 17.9. 2.10. aikuiskoulutus 17.9. 2.10. Nuorten tutkintoon johtava koulu Koulutusohjelma ja suuntautumisvaihtoehdot Muotoilu 240 op / 4 v designer-stylistin

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot