Vuosikertomus 2006 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Muotoiluakatemia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2006 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Muotoiluakatemia"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2006 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Muotoiluakatemia

2

3 Sisältö kuopion ROuvasväenyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajan katsaus KUOPION Muotoiluakatemian johtajan katsaus KUOPION Muotoiluakatemian koulutusohjelmat ja opetuksen tavoitteet KUOPION rouvasväenyhdistys ry:n jäsenistö ja hallinto Hallituksen toimintakertomus Yhdistyksen sääntöjen mukainen toiminta Tukipalvelukokonaisuuden tuottaminen kuntayhtymälle Tutkimus- ja kehitystyö Kuopion Muotoiluakatemiassa Muotoilufoorumin hanke- ja projektitoiminta osana Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystoimintaa Esittelyssä kansainvälinen toiminta Näyttely- messu- ja tiedotustoiminta Liikevaihto ja tulos Rahoitus Investoinnit Tilat Henkilöstö Näkymät vuodelle liitteet Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilintarkastuskertomus

4 4

5 KUOPION rouvasväenyhdistys ry:n HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Jo 146 vuotiaan Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toiminta Kuopion Muotoiluakatemian tarvitsemien toimintaedellytysten luojana on osaavan henkilökunnan ja tarkan taloudenpidon ansiosta sujunut vuonna 2006 kaikin puolin hyvin. Tästä parhaimmat kiitokset koko henkilökunnalle. Ilman asiansa osaavia tekijöitä Muotoiluakatemia ei olisi korkeatasoinen valtakunnallinen oppilaitos. Henkilökunnan työhyvinvointi on ensisijaisen tärkeä asia, ei yksinomaan hyvän laadullisen ja taloudellisen tuloksen saavuttamisen kannalta, vaan myös itse kunkin työssä viihtymisen kannalta. Näihin seikkoihin on kuluneen vuoden aikana kiinnitetty erityistä huomiota. Yhdistyksen omistamat iäkkäät rakennukset vaativat vuosittain kalliita kunnostustoimenpiteitä, mutta huolenpidon laiminlyönti tulisi vielä kalliimmaksi. Kuluneen vuoden aikana on suoritettu paljon sekä sisä- että ulkopuolisia töitä. Ohikulkijat ovat voineet havaita niin sanotun Turon kiinteistön läntisen päätyseinän saaneen siistin lämpörappauksen. Rakennuksen muiden ulkoseinien siistiminen saa vielä odottaa vuoroaan. Savonia-ammattikorkeakoulusta on viime aikoina kirjoitettu maakunnan valtalehdessä useasti. On tiedotettu opiskelijoiden aloituspaikkojen vähentämisestä vuonna 2008 ja pitkälle edenneistä suunnitelmista kampuksen rakentamiseksi Savilahdelle Kuopion yliopiston yhteyteen sekä suunnitelmista yhteisen ammattikorkeakoulun synnyttämiseksi Itä-Suomeen, koska korkeakoulutuksen kilpailukyvyn ja laadun parantaminen edellyttää yhä suurempia yksiköitä. Yhdistyksemme kannalta merkittäviä ovat suunnitelmat Savonia-ammattikorkeakoulun organisaatio- ja ylläpitomuotomuutoksista. Aika näyttänee, mitä ne käytännössä tulevat merkitsemään. Muotoiluakatemian kannalta on erittäin tärkeää, että se säilyy vetovoimaisena opinahjona. Ikäluokkien pienetessä kilpailu hyvistä opiskelijoista kovenee. Muotoilun ja viestinnän opiskelijoiden sekä jo valmiiden muotoilijoiden ja medianomien kilpailumenestys ja työstään saama julkinen tunnustus ovat erinomaisena osoituksena korkeatasoisesta opetuksesta. Vuoden mittaan on Muotoiluakatemian tiloissa ollut esillä lukuisia mielenkiintoisia näyttelyitä, joihin toivottavasti monella yhdistyksemme jäsenellä on ollut mahdollisuus tutustua. Alkaneen Minna Canth -juhlavuoden merkeissä toivotan henkilökunnallemme ja jäsenillemme menestystä vuodelle Marja-Liisa Karotie puheenjohtaja 5

6 KUOPION MUOTOILUAKATEMIAN JOHTAJAN KATSAUS Savonia-ammattikorkeakoulun kulttuurialan koulutus toteutetaan Kuopion Muotoiluakatemiassa ja Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemiassa. Kuopion Muotoiluakatemia tarjoaa korkeatasoista ja työelämälähtöistä muotoilun ja viestinnän koulutusta. Muotoiluakatemia on kokemuksellisen, toimivan ja visuaalisesti korkeatasoisen tuoteympäristön tutkiva kehittäjä ja erikoisosaaja. Yksikön toiminta Savoniaammattikorkeakoulussa on vakiintunut ja se on ansainnut paikkansa kulttuurialan vahvana yksikkönä. Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n tuottama palvelukokonaisuus kuntayhtymälle on toiminut moitteettomasti ja antanut hyvän mahdollisuuden korkeatasoisen koulutuksen ja sen toimintaympäristön kehittämiselle. Kuopion Muotoiluakatemiassa voidaan olla ylpeitä lukuisista vuodelle 2006 osuneista saavutuksista. Opiskelijat ja opettajat ovat menestyneet hyvin kilpailuissa ja tuottaneet erinomaisia tuloksia yritysyhteistyössä. Näkyvyys tiedotusvälineissä on ollut runsasta ja positiivista. Myös valmistuneiden omien yritysten perustamiset antavat tukea valitulle koulutuksen toteutustavalle. Vuonna 2006 esitettiin opetusministeriölle, että Savonia-ammattikorkeakoulussa myös kulttuuriala saisi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aloitusoikeuden. Kulttuurialan yhteinen esitys Kulttuuriosaamisen tuotteistaminen, ylempi amk-tutkinto (Cultural Innovation and Business Application) oli suunniteltu kansainväliseksi ja moderniksi malliksi tulevaisuuden maisterikoulutukseksi. Opetusministeriö ei kuitenkaan hyväksynyt esitystämme. Maassamme ainoastaan konservaattorikoulutus sai kulttuurialalla uuden tutkinnonanto-oikeuden vuonna Muotoilun ja viestinnän laaja opetussuunnitelmatyö on saatu valmiiksi. Se sisältää uudet syventävien opintojen suuntautumisvaihtoehdot: teollinen muotoilu, käden taidot ja tuotteistaminen, luova tuotanto ja yrittäjyys sekä graafinen viestintä. Kulttuurialan koulutustarjonta on toteutunut aikaisempien vuosien tasolla. Hakijoiden rekrytointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Opiskelijoiden valinta on kulttuurialalla erittäin tärkeä. Muotoilun ja viestinnän koulutusohjelmiin on ollut sekä ennakkotehtävät että kaksipäiväiset soveltuvuuskokeet. Muotoiluakatemian ja Joensuun yliopiston yhteistyökoulutus maisterin tutkintoon (Käsityömuotoilun ja teknologian maisterikoulutusohjelma) Kuopiossa on alkanut tehokkaasti. Kuluvana vuonna on tehty Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnolle perustellut esitykset vuoden 2008 aloituspaikkojen supistusten minimoimiseksi. Vuonna 2007 opetusministeriö määrittelee Savonia-ammattikorkeakoulun supistusten kohdentamisen koulutusaloille. Kulttuuriala on laatinut suunnitelmansa 25 aloituspaikan supistamiseksi vuodeksi Siitä 15 kohdistuu Muotoiluakatemiaan. Kuopion Muotoiluakatemiassa tehtiin laaja t&k-työn tarkastelu. Muotoiluakatemian yhteiset tavoitteet täsmennettiin ja johdettiin ammattikorkeakoulun yhteisistä tavoitteista. Samalla jokainen laitos määritteli omat syvennetyt tavoitteensa yhteisen strategian pohjalta. Ammattikorkeakoulujen olemassaolon toisen vuosikymmenen keskeisenä kehitystehtävänä on nähty korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystoiminnan juurruttaminen osaksi ammattikorkeakoulujen arkea. Se on korkeakouluksi kasvamista, sellaiseksi instituutioksi tulemista, missä itse tuotetaan uutta tietoa. Se on korkeakoulukulttuuria ja merkki korkeakoulumaisuudesta. Kun lakikin määritteli ammattikorkeakoulun tehtäviä, se sisälsi opetuksen ja alueellisen kehitystyön lisäksi siihen myös t&k-työn. Kaikki itseään kunnioittavat ammattikorkeakoulut ovat tehneet t&k-työtä jo ennen lain velvoitteitakin. Ammattikorkeakoulujen ominaispiirteeksi on kehitetty juuri tuota aluetta. T&k-työllä vahvistetaan myös ammattikorkeakoulujen erikoistumista ja profiloitumista. Yleisen määritelmän mukaan t&k:lla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi sekä hankitun tiedon käyttämistä uusien sovellutusten löytämiseksi ja käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Kehitystyössä korostuu innovatiivinen ja tutkiva ote. Toiminta tähtää uusien tuotteiden sekä tuotantomenetelmien, -välineiden ja -prosessien sekä palveluiden kehittämiseen. Keinumme perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen maastoissa. 6

7 Yliopistot (tiede- ja meille myös taideyliopistot) ovat yrittäneet näyttää sormella ammattikorkeakoulujen paikkaa tutkimuskentässä. Mutta ainakin meillä kulttuurin toimialoilla, on hyvin vaikea pysyä pelkästään soveltavalla puolella. T&k-toiminnalla on yhteiskunnallinen tilaus. Elämä ympärillämme, amk:n seinien ulkopuolella kehittyy jatkuvasti, kansallisen kilpailukyvyn ylläpitäminen tarvitsee tutkimusta ja innovaatioita. Siihen Kuopion Muotoiluakatemiakin pyrkii vastaamaan. Kuopion Muotoiluakatemian toiminnan tarkoituksena on, että työelämää ja aluekehitystä tukeva tutkimus- ja kehitystyö liittyy saumattomasti opetussisältöjen kehittämiseen ja henkilökunnan sekä opiskelijoiden asiantuntemuksen kasvuun. Muotoilun ja viestinnän koulutusohjelmissa korostuva tutkiva ote on mukana jokaisessa harjoitustyössä alusta alkaen. Osittain ehkä niukkojen ns. tutkimusresurssien vuoksi opetuksen sisään on koko ajan kehitetty prosesseja, jotka sisältävät eri asteisia t&k-hankkeita. Ehkä tämä toimintatapa onkin koitunut muotoilun ja viestinnän onneksi. Se, että opetus on nivelletty t&k-työhön koko opiskelun ajan, on vaivalloinen tie mutta palkitseva. Se vaatii opettajilta erityistä innostusta hahmottaa hankkeiden ja projektien kautta oppimisen tavoitteet ja niiden saavuttamisen. Kulttuurialan opetushenkilöstön pätevöitymistä on tuettu ja se on edennyt hyvin. Opetushenkilöstölle on järjestetty opetussuunnitelman uudistamiseen liittyen koulutusta pedagogiikasta ja verkko-opetuksesta. Opettajat ovat voineet valintansa mukaan osallistua oman opetusalueensa kansallisiin ja kansainvälisiin koulutustapahtumiin ja messutapahtumiin. Tätä mahdollisuutta on käytetty ahkerasti hyväksi. Eija Vähälä johtaja 7

8 KUOPION MUOTOILUAKATEMIAN KOULUTUS- OHJELMAT JA OPETUKSEN TAVOITTEET Koulutusohjelmat Kuopion Muotoiluakatemian opetustarjonnassa on kaksi ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa. Koulutuksen pituus on kummassakin neljä lukuvuotta eli 240 opintopistettä. muotoilun koulutusohjelma tutkinto: MUOTOILIJA, AMK viestinnän koulutusohjelma tutkinto: MEDIANOMI, AMK Muotoilun koulutusohjelman pääaineet ovat: tuotemuotoilu keramiikka- ja lasimuotoilu tekstiilimuotoilu vaatetusmuotoilu. Viestinnän koulutusohjelmassa pääaineena on: graafinen viestintä, jossa voi opiskella graafisen suunnittelun eri osa-alueita ja sähköistä viestintää. Pääainevalinnan lisäksi opiskelija suuntaa tutkintoaan syventävillä opinnoilla, joiden vaihtoehdot ovat: 1. Teollinen muotoilu 2. Luova tuotanto ja yrittäjyys 3. Käden taidot ja tuotteistaminen 4. Graafinen viestintä. Opintoja suunnataan myös sivuaineopinnoilla, työharjoittelulla, vapaasti valittavilla opinnoilla sekä mahdollisilla ulkomaan opintojaksoilla. Opintojen aikana tehtävät ammatilliset projektit sekä tutkimus- ja tuotekehityshankkeet, työharjoittelu, portfoliot ja opinnäytetyö kehittävät valmiuksia työelämään ja tulevissa ammattitehtävissä toimimiseen. 8

9 Uusi opetussuunnitelma Syyslukukaudella 2006 otettiin käyttöön kevään 2006 aikana uusitut muotoilun ja viestinnän koulutusohjelmien opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmatyön pohjustukseksi tehtiin laaja työelämäkysely, ja opetussuunnitelman didaktisiin ja pedagogisiin tavoitteisiin liittyen Muotoiluakatemiassa kävivät luennoimassa ongelmaperustaisen oppimisen tunnettu erikoisasiantuntija professori Esa Poikela sekä ammattikorkeakoulupedagogiikan tutkija Pekka Auvinen. Uutta opetussuunnitelmaa voidaan kuvata integroiduksi moduuliopetussuunnitelmaksi, jota soveltuvin osin kehitetään kohti ongelmaperustaista projektioppimismallia. Opetussuunnitelmassa koulutusohjelmia on kehitetty vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita; opetukseen on sisällytetty uutena ydinkompetenssina mm. muotoilualan tulevaisuusosaaminen sekä muutososaaminen työelämässä. Uusi opetussuunnitelma on monella tavalla edistyksellinen. Neljän vuoden opinnot on jaettu 16 saman laajuiseen opintokokonaisuuteen, jotka on järjestetty moduulirakenteeksi. Työvuosi jakaantuu neljään yhtä laajaan jaksoon entisen viiden jakson sijasta. Työviikkoina moduulipituus on 9 viikkoa ja opintopistemäärä on 15 op. Jokainen moduuli on sidottu omaan opetukselliseen teemaansa tai oppimisalueeseensa, ja kaikki moduulin sisällä olevat opintojaksot on integroitu tukemaan oppimisalueen mukaisia oppimistavoitteita. Tutkintoon tarvittavista 16 moduulista opiskelijalla on vapaus valita vaihtoehtoisina tai valinnaisina opintoina/sisältöinä 7 moduulia. Samansisältöisiä moduuleja tarjotaan useamman kerran lukuvuoden aikana, joka antaa joustavat mahdollisuudet opiskelijan valinnoille sekä mahdollistaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman tehokkaan toteutumisen. Moduulirakenteen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota työelämäprojektien läpiviemiseen opetuksen sisällä. Opetussuunnitelman juonnemalli Bologna-prosessiin sisältyvän ECTS-ohjeistuksen mukaisesti opetussuunnitelman opintojaksokuvauksiin on lisätty opiskelijan opintopistekohtaisen työmäärän määrittely sekä juonnemäärittelyt. Juonnerakenteessa ydinkompetenssit on määritelty pääaineittain työelämävaatimusten mukaisesti, ja niiden kehittyminen kuvataan opetussuunnitelmassa opintojen eri vaiheissa. Kuopion Muotoiluakatemian opetussuunnitelman yhteiset juonteet 1. Yleiset työelämävalmiudet (käsitellään yhtenä juonteena) Kommunikaatio- ja neuvottelutaidot (vuorovaikutustaidot) Asiakastaidot Tietojen käsittelytaidot Ryhmätyötaidot Verkosto-osaaminen Omatoimisuus ja itseohjautuvuus 2. Projektiosaaminen / Tehtävien ja ihmisten johtaminen 3. Visuaaliset taidot 4. Luovuuden käyttö ja luova ongelmanratkaisu 5. Osaamisen tuotteistaminen ja yrittäjyys 6. Tulevaisuusosaaminen / Muutososaaminen 7. Tutkimus- ja kehittämisvalmiudet / Tutkiva toimintaote 8. Kansainvälisen toiminnan valmiudet Yhteisten juonteiden lisäksi laitosten opetussuunnitelmateksteissä on kullakin kaksi omavalintaista pääaineopintojen etenemiseen sisällytettyä juonnetta. Opintojen toteutuminen Muotoilun- ja viestinnän koulutusohjelmissa oppimisen perustana on nykyaikaisten oppimiskäsitysten joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö. Oppimisen keskeisiä prosesseja ovat ymmärtäminen, tulkinta ja omien mallien luominen sekä opiskelijan metakognitiiviset taidot. Ongelmanratkaisun ja tiedollisten oppimistavoitteiden lisäksi opitaan ryhmätyötaitoja ja arviointia. Opiskelija nähdään aktiivisena ja tavoitteellisena toimijana, joka ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja henkilökohtaisesta kehittymisestään. Kulttuurialalla opintoihin sisältyy tekemisen taidon harjaantumista, tietopohjaista teoriaa sekä ongelmanratkaisun, innovatiivisuuden, tiimitoiminnan, verkottumisen ja ammatillisen kokonaisnäkemyksen opiskelua. Näiden eri osaamisen alueiden saavuttamiseksi tarvitaan useampia erilaisia oppimis- ja opetusmenetelmiä. Opiskelijoiden aktiivinen vuorovaikutus toisten opiskelijoiden kanssa on tärkeä ammatillisen kehittymisen alue. Tulevassa ammatissaan opiskelija toimii usein erilaisten osaajaverkostojen jäsenenä ja pystyy näin pääsemään parempiin tuloksiin kuin yksilönä. Oppiminen perustuu ammatillisesta käytännöstä nouseviin monimuotoisiin ongelmiin. Teoreettinen ja käytännöllinen aines ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Ongelmaperustainen oppiminen edellyttää tiedonkeruuta, ammatillisia sovelluksia ja hankitun tiedon sekä tekemisen analysointia, kyseenalaistamista ja käsitteellistämistä. Opittua sovelletaankin opintojen edetessä yhä itsenäisemmin ammatilliseen käytäntöön tai tuon käytännön kehittämiseen. Ammatillinen soveltaminen tapahtuu opintoihin kuuluvien työelämäprojektien tai tutkimus- ja kehityshankkeiden yhteydessä. Todellisten työelämähankkeiden prosessin etenemisen ohjaamisessa ja tulosten arvioinnissa ovat mukana myös työelämän edustajat. Tutkimus- ja kehityshankkeissa 9

10 mukana taas ovat eri alojen tutkijat. Useissa hankkeissa nämä kaksi yhteistyön aluetta yhdistyvät. Aikuiskoulutus Kuopion Muotoiluakatemia tarjoaa monipuolista aikuiskoulutusta. Lukuvuonna järjestetään tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta, ammatillisia erikoistumisopintoja, avoimen ammattikorkeakoulun opetusta sekä lyhytkursseja. Aikuiskoulutuksen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaa Aikotiimi, johon kuuluvat koulutuspäällikkö, hankepäällikkö, koulutussihteeri ja kolme eri laitosten edustajaa. Syksyllä 2006 on neuvoteltu yhteistyön tiivistämisestä aikuiskoulutuksen alueella Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemian kanssa. Vuonna 2006 asetettiin tavoite, jonka mukaan vuonna 2007 aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmissa ja opetuksissa ryhdytään noudattamaan Bologna-prosessin edellyttämiä ECTS-ohjeistuksia. Tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta järjestetään muuntokoulutuksena, joka on käsi- ja taideteollisuusalan, muotoilun ja viestinnän opistoasteisten tutkintojen täydennyskoulutusta ammattikorkeakoulututkinnoksi. Opintojen laajuus on 45 opintopistettä ja henkilökohtainen opintosuunnitelma mahdollistaa muuntokoulutusopintojen suorittamisen työn ohessa. Muuntokoulutuksen toteuttamisessa ja opintojen ohjauksessa käytetään Designet-verkko-oppimisympäristöä. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia. Erikoistumisopintojen laajuus on 30 opintopistettä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohella. Vuonna 2006 toteutettiin viisi erikoistumisopintokokonaisuutta:. Digitaalisen kuvankäsittelyn erikoistumisopinnoissa (alkanut syksyllä 2005) on syvennetty tiedollisia ja taidollisia valmiuksia digitaalisen kuva-aineiston tuottamiseen, käsittelyyn sekä tallentamiseen eri jakelukanavia ja käyttötarkoituksia varten.. Sisustussuunnittelun erikoistumisopinnoissa (alkanut syksyllä 2005) on paneuduttu sisustussuunnittelun perusteisiin ja suunnittelun lähtökohtiin. Tavoitteena on ollut antaa valmiuksia ymmärtää laaja-alaisesti sisustussuunnittelun eri osa-alueita, joita voidaan myöhemmin hyödyntää muun muassa sisustusalan suunnittelu-, neuvonta- ja myyntitehtävissä.. Syksyllä 2006 aloitettiin uusi ryhmä Digitaalisen kuvankäsittelyn erikoistumisopinnoissa, joka jatkuu keväälle Syksyllä 2006 aloitettiin uusi ryhmä Sisustussuunnittelun erikoistumisopinnoissa, joka jatkuu keväälle Syksyllä 2006 aloitettiin Lasimuotoilun erikoistumisopinnot, joissa perehdytään lasiteosten ja lasiesineiden suunnitteluun ja valmistamiseen liittyviin materiaaleihin, valmistusmenetelmiin ja työvälineisiin. Opinnoissa perehdytään lisäksi lasin historiaan, lasitaiteen eri ilmiöihin sekä lasituotteiden käyttömahdollisuuksiin rakennetussa ympäristössä, sisustuksena ja astioina. Koulutus jatkuu keväälle Avoin ammattikorkeakouluopetus on Kuopion Muotoiluakatemian tutkintovaatimusten mukaista opetusta. Avoimessa ammattikorkeakoulussa voidaan täydentää tutkintoa tai työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Vuonna 2006 opiskelijat osallistuivat Kuopion Muotoiluakatemian opetustarjonnan mukaiseen opetukseen ja sen lisäksi toteutettiin WWW-sivusuunnittelu -opintojakso (3 op), Visuaalisuus painotuotteissa -opintojakso (3 op) sekä Julkaisun taitto InDesign-ohjelmalla -opintojakso (3 op). 10

11 KUOPION ROUVASVÄENYHDISTYS RY:N JÄSENISTÖ JA HALLINTO Sääntöjen mukaisesti yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja suorittaa vuosikokouksessa vahvistetun jäsenmaksun. Käytännössä ehdotukset uusiksi jäseniksi käsitellään yhdistyksen hallituksessa ja jäseneksi otto tapahtuu kutsumenettelyn kautta. Vuonna 2006 yhdistyksellä oli 129 jäsenmaksun suorittanutta jäsentä. Päätösvaltaa yhdistyksen toiminnassa käyttää vuosikokous, joka sääntöjen mukaisesti pidetään vuosittain ennen maaliskuun loppua. Varsinainen sääntömääräinen yhdistyskokous pidettiin Toimeenpanovaltaa käyttää vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan näin ollen erovuorossa on vuosittain kolme hallituksen jäsentä. Yhdistyksen vuosikokous valitsee puheenjohtajan ja hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Hallituksen puheenjohtajana on hovioikeudenneuvos Marja- Liisa Karotie, varapuheenjohtajana hovioikeudenlaamanni Merja Vanala, sihteerinä Muotoiluakatemian johtaja Eija Vähälä ja rahastonhoitajana talous- ja hallintojohtaja Leena Innanen. Muut hallituksen jäsenet vuonna 2006 ovat olleet: Minna Canth-instituutin johtaja Tarja Eskelinen, merkonomi Marja-Leena Hiltunen, tekstiiliopettaja Pirjo Maukonen, rouva Pirkko Rautalahti, verojohtaja Tuula Kemppainen ja sairaanhoitaja Pirkko-Liisa Piironen. Hallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana viisi kertaa. Valvontavaltaa käyttävät vuosikokouksen valitsemat tilintarkastajat, KHT Pekka Loikkanen ja KHT Elina Laitinen sekä valvontatilintarkastajana KHT Seppo Tervonen. Kuntayhtymän nimeämänä tilintarkastajana on JHTT Tapani Laitinen. 11

12 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Yhdistyksen sääntöjen mukainen toiminta Tukipalvelukokonaisuuden tuottaminen kuntayhtymälle Yhdistyksen toiminta-ajatus ja sen toteuttaminen Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toiminta-ajatuksena on sääntöjensä mukaisesti edistää ja tukea ammattitaidon ja ammattipätevyyden saavuttamista kulttuurialan, erityisesti muotoilun ja viestinnän koulutus- ja työaloilla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys luo kulttuurialan, erityisesti muotoilun ja viestinnän opetusta antavan Kuopion Muotoiluakatemian toiminnalle sen tarvitsemat toimintaedellytykset yhdistyksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän välisen sopimuksen jonka opetusministeriö on vahvistanut mukaisesti. Yhdistyksen toiminnassa keskeisin tehtävä on huolehtia opetuksen tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta kuntayhtymän ylläpitämälle Kuopion Muotoiluakatemialle. Tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta vastaavat yhdistyksen palveluksessa olevat 27 toimihenkilöä sekä palveluiden tuottajat, joiden kanssa yhdistyksellä on yhteistyösopimukset. Kiinteistönhoitopalveluista ja yhdistyksen omistaman ns. Turon kiinteistön siivouspalveluista on sopimus ISS Suomi Oyj:n kanssa. Arkkitehtisuunnitteluun ja kiinteistöjen korjaustöiden suunnitteluun ja valvontaan asiantuntijapalveluita yhdistys ostaa Arkkitehtitoimisto QVIM Arkkitehdit Oy:ltä sekä Rakennusvalvonta Suomiselta. Opetuksen tukipalvelukokonaisuus eli opetusta tukeva toiminta tuotetaan yhtenä kokonaisuutena sen hallinnon, käytännön toiminnan sekä taloudellisen vastuun osalta. Sen lisäksi, että tukipalvelukokonaisuus tuotetaan yhdistyksen palveluksessa olevalla henkilöstöllä, se toteutetaan yhdistyksen omistamissa kiinteistöissä. Jokainen yhdistyksen palveluksessa oleva toimihenkilö toteuttaa Savonia-ammattikorkeakoulun toimintaa ammattikorkeakoulun toiminnan laadulliset kriteerit täyttävällä tavalla. Opetuksen tukipalvelukokonaisuus sisältää mm. seuraavia toimintoja: opetushallinto opiskelijahallinto taloushallinto palkkahallinto kiinteistöhallinto ravintopalvelu kirjastotoimi hanketoiminta opetukseen kuuluva tutkimus- ja kehitystoiminta opetusministeriön rahoittama hanketoiminta maksullinen palvelutoiminta. Yhdistys on sitoutunut raportoimaan ja antamaan tarvittavat taloudelliset tiedot kuntayhtymälle sen pyytämässä muodossa. Talousraportointia tehdään kuntayhtymän talousjohtaja Olli Helanterälle, joka edelleen raportoi kuntayhtymän hallintoelimiä. Lisäksi kuntayhtymän tilintarkastajat suorittavat vuosittain oman tilintarkastuksensa, joka kohdistuu yhdistyksen toimintaan ja sen hoitamiseen. Muutoinkin Rouvasväenyhdistyksen toiminnassa noudatetaan hyvin pitkälle samantapaisia sisäisen valvonnan periaatteita, joihin kuntayhtymä on sitoutunut. Muotoilufoorumi Hanke- ja projektitoiminta on organisoitu tapahtuvaksi Muotoilufoorumin kautta. Muotoilufoorumi on Muotoiluakatemian muotoiluinnovaatioiden tutkimus-, tuotekehitys- ja palvelukeskus, joka rakentaa ja ylläpitää akatemian yhteyksiä elinkeinoelämään. Muotoilufoorumi toteuttaa tukipalvelukokonaisuuteen kuuluvaa tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä hanke- ja projektitoimintaa yhdessä opetuksen laitosten kanssa. Taitemian kirjasto Taitemian kirjasto tuottaa Muotoiluakatemian opiskelijoiden kirjasto- ja informaatiopalvelut. Se on muotoiluun ja viestintään painottunut julkinen erikoiskirjasto, joka toimii osana Suomen tieteellistä kirjastoverkkoa. 12

13 Kafetemia Lounaskahvila Kafetemia palvelee sekä Muotoiluakatemian opiskelijoita että ulkopuolisia asiakkaita päivittäisellä lounasvalikoimalla myös kesäaikaan. Kafetemian valikoimaan kuuluvat kahvion tuoreet leivonnaiset, vitriinituotteet, mahdollisuus ostaa ruokaannoksia kotiin vietäväksi sekä yhtenä toimintamuotona tilauspalvelutoiminta. Kafetemia vastaa erilaisten Muotoiluakatemian auditoriossa pidettävien ulkopuolisten seminaarien, koulutuspäivien sekä asiakastilaisuuksien kahvi- ja ruokatarjoilusta. Kafetemian toiminnassa punaisen langan muodostavat perinteisen, maistuvan kotiruuan tarjoaminen, tuoreet raaka-aineet, kauden vihannekset ja nautinnolliset makuelämykset. tuote, vaan usein kyse on paljon monimuotoisemmasta ilmiöstä. Myös elinkeinopolitiikan näkökulmasta muotoilu rinnastetaan t&k-työhön: se on osa innovaatioketjua tai -järjestelmää. Muotoilulla voidaan vahvistaa myös innovaatioketjun loppupäätä. Sinne yleensä paikallistuvat Suomen innovaatiojärjestelmän heikkoudet, jotka liittyvät markkinointiin, brändiosaamiseen sekä tuoteideoiden ja teknologian kaupallistamiseen. Tutkimus- ja kehitystyö on toiminta-alueen elinkeinorakenteen huomioonottavaa ja palvelevaa. Se kiinnittää Muotoiluakatemian innovatiivisena kumppanina yhä tiiviimmin ympäristöönsä ja yhteistyöverkostoihin suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Tutkimus- ja kehitystyö (t&k) Kuopion Muotoiluakatemiassa Ammattikorkeakoulujen tutkimuksen perinne on vielä nuorta ja traditio on vasta syntymässä. Ammattikorkeakoulujen on löydettävä oma metodologinen näkökulmansa. Se tarkoittaa taitoa aistia tilannekohtaisesti olennaisia elementtejä ja näiden keskinäisiä suhteita, ei niinkään johonkin tiettyyn teoriaan tai tieteenalaan suoraan kuuluvia ongelmia. Ammattikorkeakoulun käytäntölähtöisen tutkimuksen perusidea on se, että tutkimusongelmat nousevat ja jäsentyvät käytännön kontekstissa. Useimmiten niiden esittäjät ovat yrityksiä, joilla on todellinen probleema ratkaistavana. Muotoiluakatemiassa muotoilu ja viestintä tai ylipäänsä suunnittelu on aina itsessään eräänlaista tutkimustoimintaa, kehitystoimintaa se on ainakin. Suurin ero suhteessa akateemiseen tutkimukseen lienee se, että suunnittelutoiminnan prosessia ei reflektoida ja jäsennetä samalla tarkkuudella on enemmän kyse taidollis-toiminnallisesta suorituksesta. Tutkimus- ja kehitysstrategia kuuluu Kuopion Muotoiluakatemian ydinstrategioihin. Strategiatyöskentelyä ohjaavat Muotoiluakatemian visio, missio ja arvot. Muotoiluakatemian t&k-strategia on kirjoitettu syksyn 2006 aikana vuosille Tutkimus- ja kehitystyö profiloi ja tukee Muotoiluakatemian koulutuksellisen tehtävän suorittamista ja aluekehitystehtävää. Tutkimus- ja kehitystyö on työelämän tarpeista lähtevää pääasiassa soveltavaa tutkimusta ja kehitystyötä. Se on ammattien ja työtehtävien sovellutuksiin ja kehittämistarpeisiin tehtävää tutkimusta, käytännön ja teorian yhdistämistä, pohjautuu käytännön ilmiöihin, havaintoihin ja käsityksiin, joissa pyritään toiminnalliseen tavoitteeseen tai sovellutukseen. Innovaatio voi olla uusi malli, toimintatapa, muotoilu, brändi tai konsepti, joka muuttaa vallitsevaa käytäntöä lisäarvoa tuottavalla tavalla. Innovaatio ei välttämättä ole pelkkä T&k-strategian linjaukset Kuopion Muotoiluakatemian t&k-strategian linjaukset ovat tiiviisti kytkettyinä opetussuunnitelmaan kirjattuihin ydinosaamisalueisiin sekä syventävien opintojen koulutustavoitteisiin. Syventävien opintojen valinta tapahtuu useimmiten kolmannen opintovuoden alussa ja ne suuntaavat opiskelijan asiantuntemusta kohti opinnäytetyötä ja työelämää. Syventävät opinnot luovat pohjan myös t&k-strategian peruslinjaukselle. Samalla syventävät opinnot suuntaavat Kuopion Muotoiluakatemian profiilia ja erikoisosaamisen kehittämistä. Syventävien opintojen suuntautumisvaihtoehtoja on neljä: teollinen muotoilu, käden taidot ja tuotteistaminen, luova tuotanto ja yrittäjyys graafinen viestintä. Tutkimus- ja kehitystyössä Kuopion Muotoiluakatemian rooli on toimia alansa asiantuntijana, tutkimus- ja kehityshankkeiden käynnistäjänä ja vetäjänä sekä taito- ja tietokeskuksena. Kehitystyössä tähdätään huippuasiantuntemukseen ja profiloitumiseen sekä kansainvälisen kehityksen eturintamaan. Pääaineiden ammatilliset hankkeet sidotaan yhteisiin kehityslinjauksiin kumuloituvan tiedon ja osaamisen saavuttamiseksi. Syventävien opintojen tutkimus- ja kehitystyö kokoaa eri pääaineiden sovelluksiin kuuluvia hankkeita suuremmiksi ja vahvemmiksi kokonaisuuksiksi. Johtoajatuksia tutkimus- ja kehityshankkeissa ovat innovatiivisuus, asiakaskeskeisyys, laaja verkottuminen, yrittäjyyden tukeminen ja kansainvälinen yhteistoiminta. Yleisenä tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena Kuopion Muotoiluakatemiassa on vastata työelämän kehittämisen haasteisiin ja ennakoida tulevaisuuden tarpeita. Tutkiva toiminta tarkoittaa, että opiskelija hallitsee kehittävän, kriittisen ja tutkivan otteen 13

14 omassa työssään. Hän osaa dokumentoida, raportoida ja esitellä t&k-prosessin ja tuloksen. Kuopion Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystyön tavoitteita: Muotoiluakatemia on yksi valtakunnallisista muotoilun ja viestinnän osaamis- ja innovaatiokeskuksista, joka palvelee erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän tarpeita. Tutkimus- ja kehitystyössä huomioidaan monipuolisesti tuotteen tai palvelun käyttäjän tarpeet ja kestävän kehityksen näkökulma. Kulttuurierojen ymmärtäminen ja huomioon ottaminen ovat tuotesuunnittelun ydinosaamisen alueita Tutkimus- ja kehitystyö lisää Muotoiluakatemian asiantuntijuutta ja näyttää suuntaa tulevaisuuden osaajille Tulevaisuuteen varustaudutaan liittymällä/sitoutumalla muotoilun ja viestinnän tulevaisuusmaisemaa kehittäviin kansainvälisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Muotoilufoorumin hanke- ja projektitoiminta osana Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystoimintaa Muotoilufoorumi on Kuopion Muotoiluakatemian muotoiluinnovaatioiden tutkimus-, tuotekehitys- ja palvelukeskus. Se yhdistää Kuopion Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystyön, opetuksen ja oppimisen sekä käytännön työelämän laajaksi oppimisympäristöksi. Muotoilufoorumi on muotoilun ja viestinnän asiantuntijuutta tuottava, kokoava ja ylläpitävä keskus, joka rakentaa ja ylläpitää Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystyön yhteyksiä elinkeinoelämään. Muotoilufoorumi organisoi ja koordinoi akatemian hanketoimintaa ja tuottaa palvelutoimintana yrityksille ja yhteisöille ydinosaamiseensa kuuluvina osaamisalueina muotoilun ja viestinnän palvelukokonaisuuksia: muotoiluun ja graafiseen viestintään liittyvät tutkimus-, muotoilu- ja tuotekehityspalvelut mallinnus- ja pikavalmistuspalvelut Muotoilufoorumin palveluksessa työskentelee hankepäällikkö, kaksi projektisuunnittelijaa, sekä projekti- ja hanketoiminnassa mukana olevaa opetushenkilöstöä. Muotoilufoorumin toimintaa ohjaa johtoryhmä, jossa on edustus kaikilta Muotoiluakatemian opetuksen laitoksilta, tulosaluejohtaja, talous- ja hallintojohtaja, aikuiskoulutus ja projektitoiminnan edustus sekä koulutuspäällikkö. Kuopion Muotoiluakatemian tutkimus- ja kehitystyön lähtökohtana on alueen työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän tutkimus- ja kehitystarpeet. Yhteistoimintaa ja verkostoja yritysten ja elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa kehitetään jatkuvasti vilkkaan projektitoiminnan kautta ja mm. rakennerahastohankkeiden avulla. Projekti- ja hanketoiminnalla tuemme Muotoiluakatemian muotoilun ja viestinnän koulutusohjelmien mukaista asiakas- ja markkinointilähtöistä opetusta ja koulutamme opiskelijoita alan ammattitehtäviin sekä yrityksiä muotoilupalveluiden käyttäjiksi. Vuosittain toteutetaan yli 50 eriasteista suunnitteluprojektia yritysten tai yhteisöjen kanssa. Tämän lisäksi lähes kaikki opinnäytetyöt liittyvät johonkin konkreettiseen tuotekehityshankkeeseen. Erityistä huomiota Muotoilufoorumin toiminnassa kiinnitetäänkin ammattikorkeakoulun ydinprosessien mukaisesti opetuksen ja oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön synergiaan. Tästä syystä myös uuden, 2006 käyttöön otetun opetussuunnitelman uudistamistyön yhtenä keskeisenä lähtökohtana oli tutkimus- ja kehitystyön sekä opetus- ja opiskelutoimintojen kehittäminen yhä paremmin toisiaan täydentäväksi ja hyödyntäväksi toiminnaksi sekä vastaamaan työelämävaatimuksia. Muotoiluakatemian asiantuntijuus on vahvinta suunnittelutyön sisällössä eli visuaalisen muotokielen ja estetiikan hallinnassa sekä käyttäjälähtöisessä ja kokonaisvaltaisessa suunnittelussa. Palvelumme voivat olla yksittäisiä muotoilu- ja tuotekehitystehtäviä, käytettävyystutkimuksia, yritysviestinnän tehtäviä, taideteoksia, tuotemallistojen suunnittelua, yhteisproduktioita, luovan toiminnan ohjaustapahtumia, kilpailuja sekä omana palvelumuotonaan pikavalmistuspalvelut (pikamallinnus). Muotoilufoorumin hanke- ja projektitoiminnan kautta toteutuvat monimuotoisesti ammattikorkeakoulun perustehtävät: opetus ja oppiminen, tutkimus- ja kehitystyö sekä aluekehitystehtävä. Esimerkkejä tutkimus- ja kehityshankkeista PUUMI-puumuotoilulla innovaatioihin, ESR EU:n 1-tavoiteohjelmaan (ESR) kuuluva PUUMI puumuotoilulla innovaatioihin -projekti aloitettiin 2005 helmikuussa. Tavoitteena PUUMI:ssa on muotoilun käyttötapojen sekä käyttäjälähtöisen ja monialaisen tuotekehityksen laajentaminen puutuotealan yrityksiin. Hankkeessa järjestetään yrityskoulutusta, toteutetaan tuotekonsepteja ja luodaan toimiva innovaatioketju, joka pystyy tuottamaan tuotekokonaisuuksia asuin- ja julkiseen rakentamiseen. Projektissa aloitti vuonna 2006 viisi uutta yritystä (projektissa yhteensä 17 yritystä). Monet yrityksille tehdyistä konseptointiprojekteista etenivät jo kohti tuotantoa. Hankkeen vaiheita ja tuloksia esiteltiin vuoden aikana koulutustilaisuuksien, pienten näyttelyiden sekä Muotoiluakatemian normaalin PR- ja tiedotustoiminnan kautta. Keväällä 2006 aloitettiin hankkeessa kehitettävän inno- 14

15 vaatioketjun toiminnallinen pohdiskelu sekä sen teoreettinen mallinnus. Työ jatkui yrityskierroksilla syksyllä ja aineiston analyysit ja lopullinen mallinnus saadaan valmiiksi Myös alihankinnan verkottamistyö aloitettiin projektiyritysten kesken. HILIMA-ympäristö, tuotteet ja luovuus ikääntyneiden hyvinvoinnissa, ESR EU:n 1-tukihanke HILIMA-projekti, joka oli osa Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan koordinoimaa ARVO-hanketta, päättyi toukokuun lopussa. Hankkeessa luotiin moniammatillinen toimintamalli Savonia-ammattikorkeakoulun toimintaan. Hankkeessa mallinnettiin eri alojen asiantuntijuuden käyttöä opetuksessa vanhustyön alueella, joka oli hankkeen pilottialueena. Koko hankkeen loppuraportti laadittiin julkaisun muotoon ja lisäksi HILIMAn osuudesta koostettiin cd-rom, joka julkaistiin KuMu:n Taitemiajulkaisusarjassa. Esimerkkejä maksullisen palvelutoiminnan projekteista Suunnittelu- ja tuotekehitysprojektien sisältö vaihtelee toimeksiannon mukaisesti. Uusia tuotteita suunniteltaessa se yleensä sisältää koko prosessin läpiviemisen ideasta tuotteeksi. Jo olemassa olevien tuotteiden kohdalla suunnittelutyö voi kohdentua vain johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Taideteosten tuottamisessa taas oleellisinta on teoksen esteettinen laatu, sen ainutkertaisuus ja kohdentaminen määrättyyn tarkoitukseensa. Graafisen viestinnän laitoksen yritysprojektit olivat yritysviestintään liittyviä kehittämisprojekteja, kuten yritystunnusten, mainosmateriaalin, yrityksen visuaalisen ilmeen tai sähköisen multimedian suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi tehdään esimerkiksi kuvitustöitä. Toimeksiannot julkaisujen suunnittelussa ovat myös lisääntyneet. Graafisen viestinnän laitoksen myyntiprojekteja vuonna 2006 olivat mm: Triangeli-kirjastopäivien tunnus ja oheismateriaali Minna Canth-instituutin tunnus, graafinen ohjeisto ja wwwsivut Kuopion kaupungin teknisen viraston juhlavuoden tunnus vuodelle 2007 Pakkasbaletti/Satubalet -kirjasen ulkoasun suunnittelu Minna ja Hugo -pulloetikettien suunnittelu Minna-musikaaliin liittyen Mainosfilmi Samesor Oy:lle Kahden terapiakorttisarjan suunnittelu Verkkotuutorsivuston suunnittelu ja toteutus Kuopion yliopiston Kansanterveystieteen laitokselle Norrum Oy:n kotisivut Hyvinvointiosaamisen kehittäminen, OPM Opetusministeriön erillismäärärahalla toteutettavassa, Savonia-ammattikorkeakoulun yhteisessä, Hyvinvointiosaamisen kehittäminen -hankkeessa on tavoitteena eri koulutusalojen yhteisvoimin tuottaa lisäarvoa alueen elinkeinoelämälle, julkiselle sektorille sekä kuntalaisille hyvinvoinnin näkökulmasta. Kuopion Muotoiluakatemiassa Hyvinvointiosaamisen kehittäminen -hanke jakaantui kahteen pääteemaan: toisessa perehdyttiin erityisesti hyvinvointikontekstiin muotoilun ja viestinnän alueella ja toisessa hyvinvointia lähestyttiin tulevaisuusnäkökulmasta. Jälkimmäisessä keskeisenä tavoitteena on ollut etsiä vastauksia kysymykseen, kuinka tulevaisuusnäkökulma voidaan konkretisoida opetussuunnitelmassa, opetus- ja oppimismenetelmissä, tutkimusja kehitystyössä sekä hanke- ja palvelutoiminnassa. Keramiikka- ja lasimuotoilun laitoksen kansainvälinen toiminta oli aktiivista. Yhteistyössä Tallinnan taideakatemian opettajien ja opiskelijoiden kanssa toteutettiin Kuopiossa liekkipolttoon liittyvä workshop toukokuussa Laitos oli myös edustettuna kansainvälisessä keramiikkatapahtumassa elokuussa Bornholmin saarella Tanskassa. Vuonna 2006 valmistuivat myös ensimmäiset lasimuotoilua pääaineenaan painottaneet opiskelijat sekä opinnäytetyöt Kuopio Tanssii ja Soi -festivaaleille. Keramiikka- ja lasimuotoilulaitoksen myyntiprojekteja olivat 2006 muun muassa: Mustinlampi/keraaminen taideteos Klassillinen lukio/taideteoksen suunnittelu ja toteutus Tilataideteos/Kivinen Lasinen enkeliveistos -hautamuistomerkki Tuotemuotoilun laitoksen vuoden 2006 myyntiprojektit liittyivät pääasiassa Pohjois-Savossa toimivien pk-yritysten tuotekehitystoimintaan, jossa muotoilun avulla tuotteiden visuaalisia arvoja ja käytettävyyttä parannettiin. Tehtävät jakaantuivat uusien tuotekonseptien luomiseen sekä tuotteiden suunnitteluun käytettävyyden ja valmistettavuuden näkökulmista. Nousevana suuntana yrityksille suuntautuvassa palvelutoiminnassa on tuotekonseptointi, jonka kautta tarkastellaan vapaammin mahdollisia suuntia uusille tuotteille. Tuotemuotoilun laitoksen myyntiprojekteja vuonna 2006 olivat muun muassa: Savonia-amk:n Studia messuosaston suunnittelu ja rakenteiden valmistus 15

16 Korttelimuseon ulkokylttien suunnittelu ja toteutus Uusiotuoteohjeisto Eko-seutu hankkeelle Paperiannostelija: keksinnöllisen innovaation muotoilu Laitekotelon muotoilu Remote Analysis Oy:lle Laitekotelon muotoilu sekä viimeistellyn pikamallisarjan toteutus Mega Elektroniikka Oy:lle. Vanhusten kommunikointivälineen muotoilu ja testisarjan toteutus Turvapolku -hankkeelle Melusuojan muotoilutyö Suojasauma Oy:lle Tuotekonseptointia Benepower Oy:lle Ensihoitorepun muotoilutyö Cronwells Oy: lle Vuonna 2006 PUUMI- projektissa toteutettuja kaluste- ja tilasuunnittelukonsepteja lähdettiin viemään muutamissa yrityksissä jo tuotantoon, kuten: Terassikaluste- ja puiset pienesinesarjat Viilutuote Oy:lle Muuntuva säilytystilajärjestelmä Nelko Oy:lle Julkitilan tuoli Savon ammatilliselle koulutuskuntayhtymälle Joustavan urheilulattian kiinnityssysteemi Parkettiasennus R.Korhonen Oy:lle Tekstiilimuotoilun laitoksen myyntiprojektit liittyivät taide- ja sisustustekstiilien suunnitteluun ja toteutukseen. Niitä toteutettiin projektiopinnoissa ja opinnäytetöinä useisiin yksityiskoteihin ja julkisiin tiloihin. Jälkimmäisestä mainittakoon Niiralan Kulma Oy:n toimistotilan aulaan suunniteltu ja valmistettu tekstiilitaideteos. Maljapuron palvelukotiin suunniteltiin nk. elämyshuone, jonka tarkoituksena on toimia virikkeellisenä ja elämyksellisenä toimintatilana. Laitoksen opiskelijat toteuttivat myös useita käden taitojen ja luovan toiminnan ohjausprojekteja lapsista ikääntyneisiin. Hyvinvointiteema oli lähtökohtana myös opiskelijoiden lukiolaisten kanssa yhteistyönä tehdyssä projektissa, jossa lukiolaisten mieltymysten pohjalta valmistettiin pienoismallien perusteella Oma pesä -teokset esiteltäviksi Muotoiluakatemian näyttelyssä. Savonia-ammattikorkeakoulun tanssin opiskelijoiden kanssa toteutettiin yhteistyöprojekti, jossa tekstiiliopiskelijat suunnittelivat ja valmistivat minitekstiiliteokset ja tanssin opiskelijat ideoivat minitekstiileistä tanssiteokset. Tekstiilimuotoilun laitoksen myyntiprojekteja vuonna 2006 olivat muun muassa: Nuori Soittaa! -tapahtuman visuaalinen ilme Kahvila Truben sisustussuunnitelma Niiralan Kulma Oy:n taidetekstiili Taide- ja sisustustekstiilien suunnittelua yksityiskoteihin Maljapuron palvelukodin elämyshuoneen suunnittelu Paholaisen palkka-ampuja -oopperan puvustuskankaiden ja pukujen kuviointi, värjäys ja erikoiskäsittelyt Vaatetusmuotoilun laitoksen myyntiprojektit olivat muun muassa puvustusprojekteja, työ- ja imagovaatetuksen suunnittelua, uniikkivaatteiden suunnittelua ja toteutusta sekä erilaisten myyntimallistojen suunnittelua, mallikappaleiden toteutusta sekä markkinointitapahtumien järjestämistä. Mittava hanke oli jälleen oopperapuvustuksen toteutus Cava-säätiön tuottamalle Paholaisen palkka-ampuja -oopperalle. Tähän Nilsiän Louhosareenalla esitettyyn ja vuonna 2007 Kansallisoopperaan siirtyvään oopperaan toteutettiin englantilaisen Ruari Murchisonin suunnitelmien pohjalta puvustus. Mittava projekti antoi siihen osallistuville opiskelijoille suurenmoisen tilaisuuden kehittää osaamistaan ja toteuttaa luovuuttaan yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Samalla tekijät olivat osallisina tekemässä merkittävää kulttuuritapahtumaa ja siten edistämässä alueen kulttuurituotantoa. Puvustuksen sai myös J.V. Snellmanin juhlavuoden tapahtumiin kuulunut Meidän mies -musikaali. Vaatetusmuotoilun laitoksen myyntiprojekteja vuonna 2006 olivat muun muassa: Paholaisen palkka-ampuja -oopperapuvustuksen toteutus Vaatemallistojen suunnittelu, toteutus ja OTOS-myyntinäyttelyn järjestäminen entisessä Turon tehtaanmyymälän tiloissa Musikaalin Meidän mies kuvaelmia J.V. Snellmanista ja suomalaisuudesta puvustus ja visualisointi Snellman-illallinen -tapahtuman visualisointi Kafetemian henkilökunnan työvaatteiden suunnittelu Luistelunäytösasujen suunnittelu ja toteutus Varkauden Taitoluistelijat ry:lle Työvaatekonseptin suunnittelu Lappi-Hunaja Oy:lle Mainospuvun suunnittelu ja toteutus kahvila Trubelle Muotoilufoorumin pikavalmistuspalvelut Muotoilufoorumin Mallintamo on saanut hyvin jalansijaa pikavalmistuspalveluiden tuottajana. Palvelutoiminta mallintamisessa on ollut jatkuvasti kasvussa. Muotoilijat ja tekniset suunnittelijat osaavat yhä enemmän hyödyntää Mallintamon palveluita. Suunnittelijoiden lisäksi keksijät ja taiteilijat ovat hyödyntäneet pikavalmistusta ideoiden konkretisoinnissa ja kaupallistamisessa. Vuoden 2006 aikana pikavalmistuksessa toteutettiin jonkin verran piensarjatuotantoa. Teknisten ominaisuuksien, kuten pinnanlaadun ja mittatarkkuuden kehittyminen ovat lisänneet piensarjatuotannon kysyntää. Valmistustekniikan ehdottomiin etuihin kuuluvat kustannustehokkuus ja tuotesarjojen päivityksen helppous: 16

17 muutokset mallisarjaan eivät yleensä lisää valmistuskustannuksia tai valmistusaikaa. Vuoden aikana on toteutettu myös tarkkoja, teknisiä malleja sekä massiivisten tuotantolinjojen pienoismalleja. Esittelyssä kansainvälinen toiminta Kulttuurialalla Kuopion Muotoiluakatemiassa kansainvälinen toiminta (kv-toiminta) tukee koulutuksen, opetuksen ja tutkimuksen kokonaiskehittämistä. Kansainvälistä toimintaa toteutetaan opetussuunnitelmassa sekä tutkimus- ja kehityssuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja linjausten mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa kansainvälinen yhteistyö koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin siten, että opiskelija oppii jo opintojen aikana ymmärtämään ja kohtaamaan kulttuurialan kansainvälistyvän työelämän. Koulutuksen päättyessä opiskelija on saavuttanut sellaisen asenne-, tieto- ja taitotason, jota toiminta kulttuurialan kansainvälistyvässä työelämässä edellyttää. Vuoden 2006 aikana Kuopion Muotoiluakatemia on jatkanut monipuolista kansainvälistä toimintaansa osana Savonia-ammattikorkeakoulun kansainvälistä yhteistyötä. Toiminta on saanut kiinteitä yhteistyömuotoja ja toiminnoissa on edetty määrätietoiseen ja vastavuoroisesti osapuolia hyödyttävään toimintaan sekä opetuksen että tutkimustoiminnan alueella. Ylemmän tutkintotason tulevaa yhteistyöverkostoa on rakennettu tekemällä valmistelevat yhteistyösopimukset viiden ulkomaisen yliopiston kanssa. Kuopion Muotoiluakatemian kansainvälisen koulutusyhteistyön keskeisiä muotoja ovat opiskelija- ja opettajavaihdot, harjoittelijavaihdot, opintosuunnitelmien ja opetuksen kehittäminen (projektit) sekä opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen vuorovaikutuksessa korkeatasoisten ja monipuolisten kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kulttuurialalle tyypillisiä kansainvälisen toiminnan muotoja ovat luonnollisesti myös opettajien toiminta kansainvälisissä asiantuntijaverkoissa, näyttelyvaihto, osallistumiset kansainvälisiin kilpailuihin, vierailevat asiantuntijat ja opettajat sekä osallistumiset kansainvälisiin kongresseihin. Kuopion Muotoiluakatemiassa kansainvälistä toimintaa toteuttavat tulosaluejohtaja, koulutuspäällikkö, opettajat ja opiskelijat yhdessä. Toteutusta ovat tukemassa Savonia-ammattikorkeakoulun kv-toimisto ja yksikön kv-koordinaattori, joka toimii yhteistyössä Muotoiluakatemian laitoksilla kv-toiminnasta vastaavien opettajien kanssa. Tärkeimpänä toimintaa ohjaavana ohjelmana on EU:n Sokrates/Erasmus ohjelma. Erasmus-alaohjelma pyrkii nostamaan korkea-asteen koulutuksen tasoa. Tavoitteena on kannustaa korkeakouluja kansainväliseen yhteistyöhön ja lisätä opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan liikkuvuutta. Alaohjelman avulla pyritään edistämään avoimuutta sekä opintojen ja kelpoisuuksien nykyistä parempaa akateemista tunnustamista Euroopassa. Erasmus-yhteistyö perustuu korkeakoulujen tai niiden laitosten välisiin sopimuksiin. Erasmus jakaantuu kolmeen toisiinsa liittyvään toimintoon, jotka ovat korkeakoulujen eurooppalainen yhteistyö (mm. intensiivikurssit), opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus sekä temaattiset verkostot. Vuoden 2006 aikana Kuopion Muotoiluakatemialla on ollut 17 Sokrates/Erasmus ohjelman alaista yhteistyöoppilaitosta, joiden kanssa on toteutettu sekä opettaja- että opiskelijavaihtoa. Muotoiluakatemia on solminut myös kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia. Kuopion Muotoiluakatemian opettajilla on hyvät mahdollisuudet tehdä osa työstään ulkomaisessa partnerikorkeakoulussa ja kehittää osaamistaan kansainvälisesti. Opettajavaihtojen aikana perehdytään ulkomaisiin opetussuunnitelmiin sekä opetus- ja oppimismenetelmiin ja -metodeihin partnerikorkeakouluissa. Samalla opettajat tutustuvat kansainvälisiin kollegoihinsa ja rakentavat näin omaa kansainvälistä opettajayhteisöään ja verkostoaan. Toimintavuoden 2006 aikana opettaja- ja asiantuntijavaihtoon lähti 16 henkilöä. Vastaavasti Kuopion Muotoiluakatemiassa vieraili vuoden aikana 11 ulkomaista opettajaa ja asiantuntijaa. Kuopion Muotoiluakatemiassa opiskelijoille on luotu hyvät mahdollisuudet suorittaa osa tutkinnostaan ulkomaisissa partnerikorkeakouluissa. Opiskelijavaihdon periaatteena on, että ulkomailla suoritetut opinnot luetaan täysimääräisenä osaksi opiskelijan omaa tutkintoa. Ulkomailla opiskelu on siis sekä ajallisesti että sisällöllisesti osa kotimaista tutkintoa, eikä näin ollen pidennä säännönmukaista tutkinnon suoritusaikaa. Kuopion Muotoiluakatemiassa opiskelijavaihto suunnitellaan osaksi opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS). Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelijan on mahdollista hakeutua opiskelu- tai harjoittelujaksolle ulkomaille. Kansainvälinen vaihtojakso tarjoaa elämyksiä, kokemuksia ja uudenlaista oppia maailmalta. Vuoden 2006 aikana Kuopion Muotoiluakatemiasta lähti yli kolme kuukautta kestävään kansainväliseen opiskelijavaihtoon yhteensä 24 opiskelijaa. Opiskelijavaihtoon kuuluvat myös lyhyet, kestoltaan alle kolmen kuukauden pituiset vaihtojaksot. Lyhytkestoiseen opiskelijavaihtoon lähti vuoden 2006 aikana yhteensä 19 opiskelijaa. Muotoiluakatemiasta Erasmus-vaihtoon lähtevät opiskelijat voivat osallistua intensiivisille kielivalmennuskursseille (Erasmus Intensive Language Courses EILC), joita järjestetään Euroopan harvinaisemmissa kielissä vaihdon kohdemaassa. Toimintavuoden aikana vaihtoon lähtevät opiskelijat ovat osallistuneet mm. Portugalin ja Viron kielen EILC-intensiivikursseille. 17

18 Toimintavuoden aikana on kiinnitetty erityistä huomiota opiskelijoiden kv-työharjoittelumahdollisuuksista tiedottamiseen. Opiskelijoita on ohjattu suorittamaan tutkintoon kuuluva työharjoittelu ulkomailla. Kansainvälisen opiskelijavaihdon ja ulkomailla suoritettavan työharjoittelun yhteensovittaminen on erinomainen vaihtoehto. Ulkomailla opiskelu ennen työharjoittelun suorittamista antaa hyvän pohjan vieraalla kielellä toimimiseen ja erilaisessa toimintakulttuurissa työskentelyyn. Opiskelijoilta tulleen palautteen mukaan vaihtojakson jälkeen on luontevaa siirtyä ulkomaisen työyhteisön harjoittelijajäseneksi. Vuoden 2006 aikana Kuopion Muotoiluakatemiasta lähti yli kolme kuukautta kestävään kansainväliseen työharjoitteluun yhteensä 9 opiskelijaa. Opiskelijalle kansainvälinen kokemus on kilpailuvaltti. Työnantajilta tulleen palautteen mukaan opiskelijan tutkinnon aikana suorittamaa ulkomaanopintojaksoa sekä ulkomailla suoritettua työharjoittelua arvostetaan. Kuopion Muotoiluakatemiaan saapuva vaihto-opiskelija saa tuekseen kv-koordinaattorin lisäksi sekä opettaja- että opiskelijatuutorin. Laitosten kv-opettajatuutorit ohjaavat saapuvia opiskelijoita pääasiassa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Muotoiluakatemian opiskelijat voivat osallistua kansainväliseen toimintaan toimimalla kansainvälisenä tuutoropiskelijana Muotoiluakatemiaan tuleville ulkomaisille opiskelijoille. Kansainväliseen toimintaan osallistuvien opiskelijatuutorien tehtävänä on auttaa Muotoiluakatemiaan opiskelemaan saapuvaa opiskelijaa sopeutumaan opiskelijayhteisöön ja suomalaiseen kulttuuriin. He myös järjestävät ulkomaisille vaihto-opiskelijoille vapaa-ajan toimintaa. Saapuvilla vaihto-opiskelijoilla on mahdollisuus perehtyä suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen myös Savonia-ammattikorkeakoulun Finnish for beginners -kurssin avulla. Kuopion Muotoiluakatemiaan saapui ulkomailta yli kolmen kuukauden pituiseen opiskelijavaihtoon 20 opiskelijaa vuoden 2006 aikana. Lisäksi 8 opiskelijaa ulkomailta vieraili Muotoiluakatemiassa kansainväliseen näyttelytoimintaan liittyen. Muotoiluakatemiassa suoritettujen tutkintojen tulee olla kansainvälisesti vertailukelpoisia ja annetun opetuksen laadun kansainvälistä tasoa. Tämän lisäksi nopeasti kansainvälistyvä koulutus ja työelämä edellyttävät niin opettajilta kuin valmistuvilta opiskelijoiltakin vahvaa substanssiosaamista, monikulttuurista osaamista ja riittävää kielitaitoa. Kuopion Muotoiluakatemiassa tehtävällä kansainvälisellä toiminnalla ja yhteistyöllä halutaan suunnata toimintaa kohti edellä mainittuja tavoitteita. Kansainvälinen hanketoiminta Kansainvälisen hanketoiminnan tavoitteena on kehittää uusia muotoja opiskelija- ja henkilövaihtoon sekä oppilaitoksen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Näihin liittyen jatkettiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kansainvälisen yhteistyöverkoston laajentamista ja koulutuksen sisällön kehittämistä. Oman kokonaisuuden kv-toiminnassa muodostivat Italia-kontaktit. Jo edellisenä vuonna alkanut yhteistyö eteni kohti konkretiaa. Kauppakamarien ja aluehallinnon sekä pk-teollisuusyhdistysten yhteistyöllä Italiassa on luotu kattavia yrityspalvelukeskusten palveluverkkoja. Italialaiset olivat erityisen kiinnostuneita Kuopion Muotoiluakatemian koulutusmallista, jossa tuotekehityksen opinnot toteutetaan projektitoiminnan kautta suorassa yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Keväällä Italiassa vieraili pohjoissavolainen delegaatio, joka koostui Kuopion kaupungin yrityspalveluiden, konsultaatioyritysten, Kuopion Muotoiluakatemian ja Itä-Suomen lääninhallituksen edustajista. Tapaamisessa keskusteltiin yhteistyömuodoista Trenton ja Visenzan kauppakamarien, aluehallinnon, yrityspalvelukeskusten, Venetsian yliopiston sekä yrityshautomoiden kanssa. Lisäksi aloitettiin yhteistyöneuvottelut Pistoijan aluehallinnon (Economic Development Department, Office for European Policies) edustajien kanssa. Marraskuussa järjestettiin yhteistapaaminen Espanjassa, Valenciassa sijaitsevassa AIDIMA-nimisessa teknologia- ja tutkimuskeskuksessa. Tapaamisessa kartoitettiin eri koulutus- ja yritysorganisaatioiden yhteisiä intressejä muotoilun, globaalin markkinoinnin, tutkimuksen (tekniset innovaatiot), ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen alueilla. Osallistujia tapaamisessa oli Italaista, Espanjasta, Saksasta ja Suomesta. Näyttely-, messu- ja tiedotustoiminta Muotoiluakatemian opiskelijoiden saavutuksia, projekteja ja taitoja esiteltiin vuoden 2006 aikana yli 20 näyttelyssä oppilaitoksen omissa tiloissa. Näyttelyitä ovat rakentaneet opiskelijaryhmät, yksittäiset opiskelijat ja ohjaavat opettajat. Kuopion Muotoiluakatemian koko opetuksen kattava ja sen monipuolisuutta esittelevä näyttely on ollut Satoa - nuorten suunnittelijoiden kesänäyttely. Näyttelyitä on viety myös talon ulkopuolelle. Kuopion Musiikkikeskuksessa ollut Jälkeemme minitekstiilien näyttely sai runsaasti katsojia Musiikkikeskuksen monipuolisen tarjonnan aikana marras- ja joulukuussa. Näyttelyn tuotteiden myynti tapahtui internetin hiljaisessa huutokaupassa, jonka kautta ostajat pystyivät jättämään tarjouksensa. Helsingissä opiskelijoiden töitä oli esillä kesä-heinäkuussa Compost Galleryssä. Valtakunnallinen Snellmanin juhlavuosi nousi esille erilaisina tapahtumina myös Kuopiossa. KuMussa järjestettiin nuorille juhlavuoden teemaan liittyvä julistekilpailu, järjestettiin koululaisille ladontatyöpajoja ja koottiin suuri näyttelykokonaisuus Kuopion 18

19 Muotoiluakatemian näyttelytiloihin. Saa sanoa -näyttelyllä julistettiin sanan vapautta ja esiteltiin kuopiolaisten painotalojen historiaa. Historia, nykypäivä ja tulevaisuus koottiin yhteen laajalla ja informatiivisella näyttelykokonaisuudella. Niin ikään Snellman juhlavuoteen kuuluvaan musikaaliin Meidän mies -kuvaelmia J.V. Snellmanista ja suomalaisuudesta toteutettiin visualisointi ja puvustus. Kansainvälistä näyttelytoimintaa edusti Kuopion ystävyyskaupungissa Besançonissa Institut Universitaire de Formation des Maîtres ssä syyskuussa ollut näyttely. Tuotemuotoilun yliopettaja Hannu Oksanen oli paikalla näyttelyä rakentamassa ja esittelemässä toimintaamme ranskalaiselle näyttelyväelle. Toukokuussa 2006 pidettiin keramiikka- ja lasimuotoilun laitoksen ja Tallinnan taideakatemian opettajien ja opiskelijoiden kanssa yhteistyössä liekkipolttoon liittyvä workshop, jonka yhteydessä tallinalaisilla vierailla oli näyttely Taitemia-galleriassa. Muotoilun messuille osallistuminen on osa Kuopion Muotoiluakatemian tiedotustoimintaa ja yhteyksien hankkimista elinkeinoelämään. Helsingissä järjestettävät Lukiolaisten liiton Studia-messut kuuluvat jokavuotiseen toimintaan. Rakenna- ja asu messuilla Kuopio-Hallissa esiteltiin Puumi puumuotoilulla innovaatioihin messuosasto. Jalometallimuotoilun opiskelijat töineen olivat esillä kello- ja kulta-alan ammattitapahtumassa Gold, Silver, Watch -messuilla Wanhassa Satamassa Helsingissä. EU-hankkeemme Puumi oli lisäksi esillä näyttelyllä torikioski- ja esiintymislavakonsepteista Iisalmen kulttuurikeskuksella, Verkostopäivässä Toivalassa ja Toriseminaarissa Iisalmessa, jossa käytiin läpi PUUMI:ssa tehtyjä suunnitelmia Iisalmen torille. Kansainvälinen messuosallistuminen oli toukokussa 2006 International Contemporary Furniture Fair New Yorkissa. Osastomme hyvinvointi-teemalla ja opiskelijoiden tuotteilla saatiin runsaasti huomiota ja osa töistä noteerattiin myös kansainvälisessä mediassa. Messuosallistumisen ansiosta päästiin myös yhteistyöhön yhdysvaltalaisen kalustevalmistajan Turnstonen kanssa. Muotoiluakatemian opiskelijat ovat osallistuneet vuoden aikana kansainvälisiin ja kotimaisiin kilpailuihin. Elintarviketurvallisuusviraston logon ja graafisen ohjeiston suunnittelukilpailun voiton saavutti graafisen viestinnän opiskelija Marja-Riitta Kolari. Voiton arvokkuutta lisää se, että kilpailuun osallistui 60 tekijää, joista osa oli mainostoimistoja ja muita alan ammattilaisia. Kansainvälisessä KAHLA Porzellan 20 dreams of a hotel -muotoilukilpailussa toisen palkinnon voitti keramiikka- ja lasimuotoilun opiskelija Jenni Mäki espressokuppi-lautasparilla Take ja Mikko Myllymäki sai kunniamaininnan valaisimellaan Fallen/Captured. Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyssä Bombay Sapphire Designer Glass Competition -muotoilukilpailussa toiseksi sijoittui Heikki Viinikainen suunnittelemallaan cocktail-lasilla. Tiedotustoiminnan kulmakivi ovat medialle suunnatut ajankohtaiset tiedotteet ja yhteyksien pitäminen. Muotoiluakatemia onkin ollut runsaasti esillä tiedotusvälineissä. Uutiset, näyttelyartikkelit sekä opiskelijoiden haastattelut ovat kertoneet monin eri tavoin oppilaitoksen toiminnasta. Liikevaihto ja tulos Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja Muotoiluakatemian talouden puitteet on rajattu opetusministeriön vahvistamassa, kuntayhtymän ja yhdistyksen välisessä sopimuksessa. Yhdistyksen näkökulmasta katsottuna pääasiallinen liikevaihdon osa muodostuu myyntitulosta, jonka se saa laskuttaessaan tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymää. Kuntayhtymä saa Muotoiluakatemian osalta lakisääteisen rahoituksen opetusministeriöstä sen vahvistamin perustein. Kuntayhtymän Muotoiluakatemian toimintaan myöntämä yksikköhintarahoitus oli vuonna Tästä summasta kuntayhtymä maksoi sen palveluksessa olevan Muotoiluakatemian opetushenkilöstön palkat sivukuluineen ja loppuosa, , muodosti tukipalvelukokonaisuudesta laskutettavan summan. Kuntayhtymän kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Kuopion Rouvasväenyhdistys vastaa myös opetusministeriön erillisrahoituksella tapahtuvasta hanketoiminnasta. Savonia-ammattikorkeakoululle myönnetystä hankerahoituksesta Kuopion Muotoiluakatemialle tuli kertomusvuonna rahoitusta kaikkiaan Rahoitus jakaantui seuraaviin hankkeisiin: tutkimus- ja kehitystoimintaan (hyvinvointiosaamisen kehittäminen) avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestämiseen Osaa hanketoiminnasta sitoudutaan rahoittamaan myös yksikköhinnasta ohjattavalla vastinrahalla. Osa liikevaihdosta koostuu yhdistyksen maksullisen palvelutoiminnan tuotoista (Kafetemian myynti, tuotot yritysprojekteista ja pikavalmistuksesta, raaka-ainemyynti, julkaisumyynti, jne). Maksullisen palvelutoiminnan myynti kertomusvuonna oli Tavoitesopimusneuvotteluissa opetusministeriön ja Savoniaammattikorkeakoulun välillä on sovittu, että käyttötalouden tuloista 20 % tulee muusta rahoituksesta kuin perusrahoituksesta (=yksikköhintarahoitus) ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tämä tuo velvoitteen panostaa yhä enemmän 19

20 mm. maksullisen palvelutoiminnan kehittämiseen ja tätä kautta tapahtuvaan tulojen hankintaan. Kuopion Rouvasväenyhdistyksen hallitus tulee esittämään kokoontuvalle yhdistyskokoukselle, että tilikauden 2006 tuloksesta tehdään siirrot muotoilupalkintorahastoon ja rakennusrahastoon. Rahastosiirtojen jälkeen tilikauden 2006 tulos osoittaa ylijäämää ,40. Yhdistyksen toiminnan kannattavuus on ollut hyvä. Toteutuneet tuotot olivat 109 % budjetoiduista, toteutuneet kulut 99 % budjetoiduista. Uusi ammatillisten oppilaitosten rahoitusta koskeva laki Ammattikorkeakoulujen rahoitus perustuu merkittävältä osin opetusministeriön myöntämään yksikköhintarahoitukseen. Vuoden 2006 alusta tuli voimaan uusi rahoituslaki. Sen mukaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitus määrittyy toisaalta laskennallisen opiskelijamäärän mukaan (70 % rahoituksesta) ja toisaalta suoritettujen tutkintojen määrän mukaisesti (30 % rahoituksesta). Opetusministeriö vahvistaa vuosittain kullekin koulutusalalle yksikköhinnan. Kulttuurialan johon muotoilun ja viestinnän opetus kuuluu yksikköhinta vuodelle 2006 oli 9 516,79 /opiskelija. Opiskelijoiden laskennallisen määrän mukaan määräytyvä osuus rahoituksesta on 70% alan yksikköhinnasta eli kulttuurialalla 6 485,13. Laskennallisena opiskelijamääränä käytetään vahvistettujen aloituspaikkojen määrää kerrottuna tutkinnon pituudella. Kuopion Muotoiluakatemiassa nuorten koulutuksessa aloituspaikkoja oli 140. Kun tutkinnon pituus on neljä vuotta, rahoituksen opiskelijamääräkerroin on 560. Aikuiskoulutuksessa vuosipaikkoja oli 58. Uusi rahoituslaki toi rahoitukseen myös tuloksellisuuselementin: osa ammattikorkeakoulun rahoituksesta määräytyy suoritettujen tutkintojen määrän mukaan. Vuoden 2006 tuloksellisuusosiossa määräävänä tekijänä olivat vuosina 2003 ja 2004 suoritettujen tutkintojen määrä. Suoritettujen tutkintojen määrän mukaan määräytyvä rahoituksen tuloksellisuusosio on kaikille koulutusaloille sama ja kertomusvuonna se oli 2 765,76. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjä saa opetusministeriötä rahoituksen edellä kerrotulla, rahoituslain säätämällä tavalla. Ylläpitäjä voi ammattikorkeakoulun sisällä päättää itsenäisesti opetusministeriöltä tulleen valtion rahoituksen jaosta eri koulutusalojen kesken. Kuopion Muotoiluakatemian rahoituslain mukainen kuntayhtymälle tullut rahoitus oli vuonna Kuntayhtymän päätöksellä Muotoiluakatemian toiminnan rahoitukseen ohjattiin Rahoitus Kuopion Rouvasväenyhdistyksen rahoituksellinen asema on ollut hyvä. Maksuvalmiussuhde laskettuna rahoitusomaisuuden ja lyhytaikaisten velkojen suhteena oli 2,8, mikä on osoitus erittäin hyvästä maksuvalmiudesta. Vakavaraisuus on myös erittäin hyvä. Omavaraisuusaste (oman pääoman osuus koko pääomasta) vuoden 2006 lopussa oli 81%. Pitkäaikaisia lainoja kertomusvuoden lopussa oli Kyseessä on Turon kiinteistön peruskorjauksia sekä väestönsuojan rakentamista varten otettu laina. Lyhytaikainen vieras pääoma koostuu lähinnä ostoveloista ja työnantajasuorituksista (joiden maksu tapahtuu vasta vuoden 2007 puolella) sekä siirtoveloista, joissa suurimpana tekijänä on toimihenkilöiden lomapalkkajaksotus. Investoinnit Muotoiluakatemian vuoden 2006 vahvistettu investointibudjetti oli yhteensä ja toteutuneet investoinnit , josta irtaimen käyttöomaisuuden investoinnit olivat ja Turon kiinteistön peruskorjausinvestoinnit Turon kiinteistön peruskorjaus sisälsi koko rakennuksen vesikaton uudistamisen ja lännenpuoleisen päätyseinän lämpörappauksen (Muotoiluakatemian rakennus erotettiin naapurikiinteistön rakennuksesta), sisäpihan seinien korjausrappauksen ja piha-alueen lopullisen kunnostuksen. Pihankansi uudistettiin kesällä 2005 ja viimeistelytyöt suoritettiin kesän 2006 aikana. Kertomusvuoden aikana rakennettiin Turon kiinteistöön kokonaan uusi väestönsuoja. Muut investoinnit suuntautuivat irtaimeen käyttöomaisuuteen. Kone-, laite- ja kalustohankinnat olivat yhteensä ja atk-ohjelmistohankinnat Lisäksi tietoverkkoon tehtiin pieniä parannuksia. Laitehankinnat sisältävät nykyisin varsin suuren määrän tietokoneita, tulostimia ja dataprojekteja. Huomattavaa on, että em. hankinnoista investointeihin luokitellaan vain palvelinkoneiden ja Mac-tietokoneiden hankinnat. Henkilökohtaiset tietokoneet (pöytäpc:t) sekä kannettavat tietokoneet käsitellään vuosikuluina. Kertomusvuoden aikana näitä hankintoja tehtiin :n arvosta investointien lisäksi. Investointiehdotukset kootaan vuosittain opetuksen laitoksilta sekä muiden vastuualueiden vastuuhenkilöiltä eli henkilöstö itse vaikuttaa tältäkin osin toiminnan kehittämiseen ja hankintojen priorisointiin. Ymmärrettävästi ehdotuksia tulee useimmiten enemmän 20

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti. Muotoilun koulutusohjelma

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti. Muotoilun koulutusohjelma OPINTO-OPAS 2008-2009 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Muotoilun koulutusohjelma Design business ja muotoilun tutkimus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Päivitetty 5.9.2008 1 (6) Tutkintoon

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS. KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS. KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 240 op KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja maaseutuelinkeinoja

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot